Isäni on muovia, äitini silikonia.
Kotiin riennän koulusta, on nukkekoti paikalla.
Menen huoneeseeni ja istun tuoliini; nukkekoti on täysin valmiina.
Isäni on muovia, äitini silikonia.
Nukkekodin todellisuutta, keinotekoista rakkautta: pyörii maapallo olohuoneessa. Isän äidin todellisuutta, ei niillä ole tulevaisuutta: valo leikkaa seinään pahviseen.
Isäni on muovia, äitini silikonia.
Eivät kuule minun huolia, ajatuksia eikä sanoja.
Kotiin riennän koulusta, on nukkekoti paikalla.
Menen huoneeseeni ja istun tuoliini; nukkekoti on täysin valmiina.
Isäni on muovia, äitini silikonia.
Nukkekodin todellisuutta, keinotekoista rakkautta: pyörii maapallo olohuoneessa. Isän äidin todellisuutta, ei niillä ole tulevaisuutta: valo leikkaa seinään pahviseen.
Isäni on muovia, äitini silikonia.
Eivät kuule minun huolia, ajatuksia eikä sanoja.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ihan hyvä.
Miten tämä liittyy ateismiin?
Pidät varmasti myös tästä:
http://www.youtube.com/watch?v=cDrVEVmPftE
Ei kai mitenkään.Kuitenkin runoilu aloittajalta tuntuu aidolta!Tuollaisia minäkin kirjoittelin 10-12 vuotiaana.
Ei. En pitänyt. Kuka on Sami Aaltonen?
No voi juku, Irmeli! Onhan siinä teidän koneessa K18-toiminto? Ja vanhemmat voivat laittaa salasanan.Ei tällä ateistipalstalla mitään kamalampaa ole kuin uskovaisten palstalla.Meillä aikuisilla on tapana haukkua toisiamme silloin tällöin. Siitä tulee hyvä olo. Joskus.Ymmärrät sitten kun kasvat isommaksi!
Huonompi :(
Olisko Irmeli 11v yhtä kuin SamiA
Jossain isän ja äidin sydämen sopukoissa asuu unelma.
Ehkä he ovat itse sen unohtaneet eivätkä sitä löydä.
Osaatko sinä auttaa heitä löytämään sen?
Kestääkö sinun unelmasi aikuisuuden teräksisen otteen?
Mä ajattelin kanssa, että Irmeli on Sami A.Hän kirjoittaa Irmeli 11.v Elikä yhdestoista vuosi.Siitä voisi vetää johdannon raamattuun.Yhdennentoista hetken lapsi:D
”Mä ajattelin kanssa, että Irmeli on Sami A.”
Älähän nyt, miksi minä tuollaista kirjoittaisin?
Irmelin sanojen välistä kaikuu jotain sellaista, että kirjoitus on varmasti aito.
Nyky-vanhemmuus on muovia ja silikonia: keinotekoista rakkautta, jossa lapsi määritellään aikuisten onnellisuutta edistäväksi tekijäksi.
Silikonitissien ja feministien lannistamien isien maailmassa on ymmärrettävää, että lapsi kaipaa aitoa vanhemmuutta kuin että tämä joutuu kasvamaan silikonikonstruktioiden ja lannistettujen isien maailmassa.
Isäni on muovia, äitini silikonia ja seinät pahvia. Pahviseinien päälle on todennäköisesti liisteröity kaunis tapetti, jolla keinotekoinen todellisuus pyritään peittämään.
Tuo on ihan totta. Maailmankatsomuksesta riippumatta maailma ja Suomi on täynnään perheitä, joissa vanhemmuus on kateissa ja lapset eksyksissä.
Nimimerkki ei varmastikaan ole yksitoistavuotias tyttö, mutta aihe on ajankohtainen. Miten se liittyy ateismiin, kysyisi Tuttumies?
Hmm... Olen 16-vuotias ja lapsuuteni oli onnellinen, porukoilla hyvä duuni, hyvät asuinolosuhteet paritalossa, jonka naapurissa asuu lähisukulaisia, Tietenkin välillä oli hieman ropleemeja mutta nekin selkeni juttelemalla. Mulla oli kai sitten hyvä säkä.