Rahat tai henki

Terveyserot ovat Suomessa länsimaiden jyrkimpi. Mikään ei ole muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa. Suurituloiset suomalaiset ovat edelleen terveempiä ja elävät pidempään kuin pienituloiset.
Ellei sitten ole muutunut pahempaan suuntaan, kun yhä useampi jää vaille terveyspalveluja.

Terveyspalvelut ovat yksityistyneet. Yhä useampi lääkäriasema on ulkomaisessa, monikansallisessa omistuksessa. Yhä useampi suomalainen jää ilman terveyspalveluja.

Lukuisia kertoja olen itsekin kuullut terveyskeskuksessa "mene yksityiselle" kehotuksen omalääkäriltä. Hyvä ystäväni, joka ei mennyt yksityiselle vaan uskoi kunalliseen terveyskeskukseen, kuoli syöpään. Terveyskeskuksessa ei tehty riittäviä tutkimuksia ja syöpä oli edennyt pitkälle ennenkuin syöpähoidot yliopistollisessa keskussairaalassa aloitettiin. Kuolema seurasikin sitten nopeasti.

Suurituloiset suomalaiset ovat edelleen terveempiä ja elävät pidempän kuin pienituloiset, kerrotaan THL:sta. Eriarvoisuus ei ole muuttunut vuosien saatossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Unto Häkkinen sanoo, että eriarvoisuus ei ole muutunutvuosien 1987 ja 2009 välillä.
Se on pysyvä ilmiö, joka liittyy meidän järjestelmäämme.

Suomessa on kolmenlaista - ei vaan neljänlaista terveydenhoitoa:
1) rikkaille
- yksityis- ja erikoislääkäripalvelut, joista sairausvakuutus ja yksityiset vakuutukset kattavat suuren osan

2) keskituloisille (palkansaajille)
- ilmaiset työterveyspalvelut, joista valtionosuus kattaa suuren osan ja työnantajat maksavat osan

3) pienituloisille terveyskeskuspalvelut pitkän jonottamisen jälkeen.
- ei erikoislääkäreiden palveluja, terveyskeskuslääkärit eivät lähetettä erikoislääkärille kirjoita, vaan usein käskyttävät käyttämään yksityislääkäreiden palveluja.

4) köyhille ja työttömille.
- jäävät kokonaan ilman terveyspalveluja.
Kirkon diakoniatyön puoleen kääntyy vuosittain suuri joukko suomalaisia, jotka jäävät kokonaan vaille terveyspalveluja. Nämä terveyspalveluja vaille jäävät köyhät on kirkon diakonityö jaotellut neljään eri ryhmään.

Jotain tarttis tehdä!

Mitä sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL?
- Tähän asti saadut kokemukset yrityksistä kaventaa terveyseroja (OECD-maiden suurimpia) osoittavat, että tarvitaan pitkäkestoista ja laaja-alaista, hallintoajat ylittävää poliittista tahtoa kääntää suuntaa terveyserojen kasvusta niiden vähentämiseen.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusjärjestelmää udistettaessa huomiota tulisi kiinnittää siihen, että tulevaisuudessa palvelut vähentäisivät eivätkä kärjistäisi sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja.

Ruotsalaiset saavat itse valita omalääkärinsä, ja omalääkäri voi olla yksityiseltä tai julkiselta puolelta. Pitäisikö sama systeemi saada myös Suomeen, että siis jokainen valitsee itse omalääkärinsä yksityiseltä tai julkiselta puolelta. Sehän tiedetään, että lähete erikoislääkärille irtoaa helpommin esim. työterveyslääkäriltä kuin terveyskeskuslääkäriltä.

Suomi on terveyserojen luokkayhteiskunta ja pysyykin, ellei köyhimpien terveyspalveluja saada parannettua ja Suomelle ominaista "yksityispalvelut/terveyskeskuspalvelut/työterveyspalvelut/köyhien heittillejättö" -järjestelmää saada muutettua oikeudenmukaiseksi siten, että kaikki saavat tarvitsemansa terveyspalvelut.