Hyvä ystäväni ateistinen naapurin isäntä oli elänyt saman naisen kanssa avoliitossa nuoruudestaan lähtien ja he olivat kasvattaneet suuren lasikatraan ihan kohtuuhyvin.
Nyt kaikki lapset ovat maailmalla. Osa heistä on ateistteja, osa evokkeja, osa uskovaisia. Ukko antoi lasten vapaasti valita elämänkatsomuksensa.
Nyt kun hän ja hänen vaimonsa hipovat iältään 70 v. niin he päättivät käydä vihillä ja ovat siis nyt nuori aviopari.
Tietenkin olin häissä. Ja Pari päivää häiden jälkeen mies yllätti minut, hän nimittäin sanoi että hän ei ollut ymmärtänyt että kaikki johtui siitä että hän ei ollut käynyt vihillä vaimonsa kanssa.
Kun kysyin että mitä kaikkea hän mahtoi tarkoittaa, niin hän sanoi että hänestä on koko elämän ajan tuntunut siltä että jokin on huonosti, mutta hän ei ollut tunnistanut sitä' että mikä. Mutta hän sanoi että häiden jälkeen tuo ikävä tunne katosi.
Ymmärrät varmaan yskän.
Hän sanoi vaimonsa saanee innoitteen vihkimiseen TV-ohjelmasta jossa oli samankaltainen asetelma ja hän hämmästyi sitä että homma toimi hänellä samoin kuin TV- ohjeman kuvitteellisessa tapahtumassa.
Hän arvelikin että TV-ohjelman käsikirjoittajalla oli omakohtaista kokemusta asiasta.
Kirjoitin tämän siksi että koska Raamattu käskee elää vihityssä avioliitossa, niin se on onnellisesmpi tapa kuin elää avoliitossa. Ihmisen psyyke on rakennettu siten että se vaatii sitä että käydään vihillä jotta avioliitto olisi täydellisempi jatuottaisi enemmän iloa ja tyydytystä.
Luojamme tietää parhaiten sen mitä me todella tarvitsemme.
Oma järkeily voi tuntua meistä hyvältä mutta on todellisuudessa huono opas.
Nyt kaikki lapset ovat maailmalla. Osa heistä on ateistteja, osa evokkeja, osa uskovaisia. Ukko antoi lasten vapaasti valita elämänkatsomuksensa.
Nyt kun hän ja hänen vaimonsa hipovat iältään 70 v. niin he päättivät käydä vihillä ja ovat siis nyt nuori aviopari.
Tietenkin olin häissä. Ja Pari päivää häiden jälkeen mies yllätti minut, hän nimittäin sanoi että hän ei ollut ymmärtänyt että kaikki johtui siitä että hän ei ollut käynyt vihillä vaimonsa kanssa.
Kun kysyin että mitä kaikkea hän mahtoi tarkoittaa, niin hän sanoi että hänestä on koko elämän ajan tuntunut siltä että jokin on huonosti, mutta hän ei ollut tunnistanut sitä' että mikä. Mutta hän sanoi että häiden jälkeen tuo ikävä tunne katosi.
Ymmärrät varmaan yskän.
Hän sanoi vaimonsa saanee innoitteen vihkimiseen TV-ohjelmasta jossa oli samankaltainen asetelma ja hän hämmästyi sitä että homma toimi hänellä samoin kuin TV- ohjeman kuvitteellisessa tapahtumassa.
Hän arvelikin että TV-ohjelman käsikirjoittajalla oli omakohtaista kokemusta asiasta.
Kirjoitin tämän siksi että koska Raamattu käskee elää vihityssä avioliitossa, niin se on onnellisesmpi tapa kuin elää avoliitossa. Ihmisen psyyke on rakennettu siten että se vaatii sitä että käydään vihillä jotta avioliitto olisi täydellisempi jatuottaisi enemmän iloa ja tyydytystä.
Luojamme tietää parhaiten sen mitä me todella tarvitsemme.
Oma järkeily voi tuntua meistä hyvältä mutta on todellisuudessa huono opas.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Ja aloitus liittyy kreationismiin miten?
Onhan noita "onnellisia avioliittoja" saanut lukea raamatuistasi (Iltalehti, Seiska jne.) joten en kyllä mitenkään osaa pitää avioliittoa avaimena onneen.
Ei niin etteikö avioliitto voisi olla onnellinen, mutta ei se sitä välttämättä (tai edes yleensä) ole. Eikä avoliitto vastaavasti välttämättä ole onneton.
Luterilaiset ovat siis oikeassa, sitäkö yrität sepostaa?
Yhtä usein käy päin vastoin. Seurustellaan pitkään ja kaikki tuntuu uudelta ja kiehtovalta. Sit kun pääsee vihille niin eukko alkaa pihtaamaan ja miehen maha alkaa kasvamaan. Siinä eletään sit harmaata arkea kunnes kuolema lopulta tulee ja pelastaa tilanteen.
Arvelinkin että kaikki evokit eivät ymmärrä yskää.
Kyse on sitoutumisen tunteen tuomasta rauhasta ja tyyneydestä ja luottamuksesta jota avo"liitossa" ei voi kokea.
Tietenkin tämä tarkoittaa sitä että avioliittoluopaus on huolellisesti harkittu ja täydellisen vilpittömin vakaumuksin annettu, eikä niinkuin usein on ,että kyseessä ole vain tyhjät sanat joilla ei ole tietenkään mitään merkitystä.
"Kyse on sitoutumisen tunteen tuomasta rauhasta ja tyyneydestä ja luottamuksesta jota avo"liitossa" ei voi kokea."
Mistä tiedät mitä avoliitossa voi kokea ja mitä ei?
Niin, ei kaikki ole liian hyvää ollakseen totta.
Minä pitäisin itseäni halpamaisena jos en tarjoaisi vaimolleni sitä täyttä luottamusta jonka vain harkittu ja vakavassa mielessa annettu todellinen avioliittolupaus voit tuoda. Ja onhan se mukavaa tietää että hän on omasta puolestaan ajatellut samoin.
Avoliittolaiset jäävät paljosta vaille.
Ei se että säilytetään näennäinen vapaus ja helppous lähteä liitosta todellakaan lisää onnellisuutta vaan herättää epäluottamusta ja jäytää syvältä vaikka ei sitä aina ehkä tiedostakaan täysin. Peikkona se silti on.
Ajatus siitä että puoliso ei halua sitoutua avioliittoon sydämestään, ei ole mukava tunne.
Siksi me keskustelimme asiasta vaimoni kanssa asuttuamme ensin vuoden avoliitossa.
Hyvässä hegessä käydyn keskustelun jälkeen tulimme siihen tulokseen että sanallisesti annettu hyvin päättäväisin mielin tehty lupaus yrittää pysyä yhdessä myötä ja vastamessä oli asia joka lähensi ja yhdisti meitä lujalla siteellä entistäkin lujemmin.
»Siksi me keskustelimme asiasta vaimoni kanssa asuttuamme ensin vuoden avoliitossa.»
No mutta eikös susiparina eläminen olekaan syntiä?
»sanallisesti annettu hyvin päättäväisin mielin tehty lupaus yrittää pysyä yhdessä myötä ja vastamessä oli asia joka lähensi ja yhdisti meitä lujalla siteellä entistäkin lujemmin»
Niin? Avoliittoko tämän estää?
Enkä edelleenkään vastusta avioliittoa. Silti liiton onni tai epäonni lähtee aivan samoista lähtökohdista oli kyseessä sitten papin, virkamiehen tai vastaavan "aamen" mukasinettinä tai ihan vain keskinäinen sopimus.
Hyi sinua, nait entisen hutsun, kun elit esnin puoli vuotta huoruudessa!
Suosittelen että kokeilisit laillista avioliittoa.
Monet ex-avoliittolaiset ovat panneet merkille sen että avioliitto on poikaa.
Ikuisesti avokki ei voi tuota huomata.
Tosin en oikein luota ikuista avoliittoa kannattavien moraaliin muutenkaan.
Jos he vastentahtoisesti käyvät vihillä niin eihän sillä ole mitään merkitystä.
Eläkööt minun puolestani edelleenin kuin siat pellossa.
Sehän olisi avioliitto-instituution pilkkaamista jos tuollaiset päästettäisin vihille.
Niinpä ehdotankin että jos evokkipari pyrkii avioon, niin heidät kuulustellaan huolellisesti ennen sitä jotta voidaan vakuuttua aikeiden vilpitömyydestä.
Sovitun avioliiton kulttuureissa (kuten juutalaisilla ainakin muinoin) naiselta (eikä aina mieheltäkään) yleensä kysytty haluaako hän naimisiin. Pakottamista se oli.
»Sehän olisi avioliitto-instituution pilkkaamista jos tuollaiset päästettäisin vihille.»
Nii-in.
Höh. Mistä sait tuollaista päähäsi?
Minä olin kouluni tyttöjen suosikkipoika ja ehkäpä osaksi siksi että en käyttänyt heitä hyväksi.¨'
Minulla ei ollut sydäntä kiusata heitä koska he olivat oikeasti pihkassa minuun.
Vaimoni ajatteli omassa koulussaan samoin eikä seureustellut kenenkään sellaisen kanssa jota ei olisi voinut ajatella tulevana aviomiehenään.
Olimme sitten toistemme ensirakkauksia ja hyvin on mennyt jo n. . 50 v.
Suosittelisin evokeille samaa valintakriteeriä. Eli ottakaa paras, niin ei tarvitse sivuille vilkuilla.
Tosin evokeille taitaa olla mahdotonta mikään muu kuin toisten jätöksiin tyytyminen.
Et ymmärtänyt asiaa, etkä voikaan ymmärtää.
Se pitää ensin kokea ennenkuin sen tajuaa.
Miksi tämä ennenkin täällä kerrottu trollitarinasi pitäisi uskoa? Olethan aivan lähiaikoinakin todistetusti valehdellut tällä palstalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10215977#comment-51956406
Mitä tekemistä tällä tarinalla on palstan otsikon kanssa?
Esimerkiksi minä olen ja elän miljoonien muiden lailla onnellisesti avoliitossa.
Kaikki eivät halua sitoutua vaan löyhä näennäisliitto riittää heille.
He tyytyvät siihen. Se suo mahdollisuuden tehdä keikkoja ilman selittelyvastuuta koska mitään lupauksia uskollisuudesta ei ole pantu paperille.
Heiltä vain jää kokematta se avioliiton tuoma onnellisuutta ja turvallisuudentunnetta huomattavasti lisäävä asia.
Toki onnellinen voi olla ilman vihikimistäkin, ovathan kihlaparitkin onnellisia.
Mutta eivät niin onnellisia kuin avioparit.
Avoliitto on huonoa harjotusta avioliittoa varten vaikka toisin voisi kuvitella.
Jenkit tutkivat tämän tieteellisesti ja panivat merkille sen että avoliitossa ennen vihkimistä yhdessä asuneet avioparit erosivat jopa 80 % useammin kuin vasta vihkimisen jälkeen yhteen muuttaneet.
Joten se siitä.
"Kaikki eivät halua sitoutua vaan löyhä näennäisliitto riittää heille."
Olet taas besserwisserinä kertomassa sen Ainoan Totuuden jonka vain sinä tiedät. Minun avoliittoni ei ole "näennäisliitto" eikä sinulla ole mitään kompetenssia sanoa esimerkiksi juuri tästä nimenomaisesta liitosta yhtään mitään.
"He tyytyvät siihen. Se suo mahdollisuuden tehdä keikkoja ilman selittelyvastuuta koska mitään lupauksia uskollisuudesta ei ole pantu paperille."
Mistä tiedät, ettei ole mitään paperilla? Mitä merkitystä on jollakin paperilla? Kirjoitetaanko vihkitilaisuudessa joku kirjallinen uskollisuussitoumus? Minusta luottamus syntyy aivan josakin muusta kuin kirjallisesta sopimuksesta. Mutta sinähän olet itse todennut, ettei suullisista sopimuksista tarvitse pitää kiinni, joten epäluulosi ja luottamuspulasi on toki ymmärrettävää.
"Heiltä vain jää kokematta se avioliiton tuoma onnellisuutta ja turvallisuudentunnetta huomattavasti lisäävä asia."
Katsos, ihmiseen voi luottaa ja ihminen voi olla luotettu ilman ulkopuolisia sopimuksiakin. Etkö sinä luottaisi vaimoosi, jos ette olisi naimisissa?
"Toki onnellinen voi olla ilman vihikimistäkin, ovathan kihlaparitkin onnellisia.
Mutta eivät niin onnellisia kuin avioparit."
Mistä tiedät, kun et koskaan ole tietenkään ollut avoliitossa? Miten onnellisuutta mittaat?
"Avoliitto on huonoa harjotusta avioliittoa varten vaikka toisin voisi kuvitella.
Jenkit tutkivat tämän tieteellisesti ja panivat merkille sen että avoliitossa ennen vihkimistä yhdessä asuneet avioparit erosivat jopa 80 % useammin kuin vasta vihkimisen jälkeen yhteen muuttaneet."
Ja jo tutuksi tullut vaatimus: Lähde?
En tosin usko, että vastaat tähän, mutta etpä toisaalta vastannut kumpaankaan edellisessäkään viestissä esittämääni kysymykseen.
Viisi kohtaa täyttä totta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10215977#comment-51956406
Joten mitä vikiset?
Voipi olla että avoliitto sopii sinulle ja varsinkin avokillesi.
Jotkut tykkäävät evomoraalista, onhan se nähty. Jos ei ole mitään luvattu niin eipä ole mitään mistä pitäisi pitää kiiinni.
Ja kun evokeilta käy valehteleminenkin ihan sujuvasti niin heidän kohdallaan toteutuu se mikä sanotaan jossain kohdassa ihan viimeisissä vaan ei viimeisessä sananlaskussa että aviorikoksen tehnyt nainen on kun makeisen syönyt. Pyyhkii sen syötyään suunsa ja sanoo itselleen että en ole mitään pahaa tehnyt.
Minä en katselisi avokkiakkaa päivääkään.
Mutta evokkien on siihen tyytyminen mitä saa.
"Viisi kohtaa täyttä totta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10215977#comment-51956406
Joten mitä vikiset?"
Ei. Sinä valehtelit. Kerroit tutkimustuloksia, joita et kyennyt osoittamaan.
"Ja kun evokeilta käy valehteleminenkin ihan sujuvasti..."
Näytä missä valehtelen. Minä olen osoittanut sinun valehdelleen.
"Minä en katselisi avokkiakkaa päivääkään."
Luotat siis enemmän instituutioon kuin ihmiseen. Tämä selvä.
Avoin kysymys on sekin, miksi juuri kristillisten riittien avulla vahvistettu aviosuhde olisi jotenkin paras tai onnellisin. Siitä ei ole mitään näyttöjä. Se voi olla ihan yhtä alistava ja naista häpäisevä kuin talebaaniliittojen tiedetään usein olevan.
Kauhavalaisessa agraariyhteiskunnassa kaiketi avioeroa pidetään syntinä ja siksi akka joutuu koko ikänsä kärsimään nyrkin ja hellan välissä.
Hah. Tietenkään avioliiton onnistuminen ei ole riitistä kiinni vaan siitä mikä on miehen ja naisen rooli avioliitossa.
Raamattu määrittelee miehen perheen pääksi jonka on rakastettava vaimoaan kuin itseään.
Ja vaimon tulee kunnioittaa miestään jonka on ansaittava tämä kunnioitus.
Voitkos parempaa ohjeistusta avioliitolle antaa? Avoliitossa ei ole mitään sääntöjä joten skenaarioisi nyrkin ja hellan välissä olevasta orjasta sopii sinne vaan ei avioliittoon.
Tiedän hyvin mitä raamattu sanoo avioliitosta. Tosin roomalaiskirjeessä Paavali sanoo puhuvansa kuitenkin seurakunnasta lisäten, että salaisuus on suuri, kuten varmaan muistat.
Kaikki nuo korulauseet ja hienot periaatteet eivät muuta sitä tosiasiaa, että muualla raamatussa naisen asema on lähinnä olla miehen omaisuutta tai jonka ainakin sopivissa olosuhteissa raiskaamalla saa itselleen.
Avoliiton säännöt asettaa yhteiskunta sekä puolisoiden väliset suhteet sekä heidän moraalinen ja eettinen tasonsa, joka kaiketi harvoin vanhan testamentin ihmiskuva on pilaamassa.
"Avoin kysymys on sekin, miksi juuri kristillisten riittien avulla vahvistettu aviosuhde olisi jotenkin paras tai onnellisin. Siitä ei ole mitään näyttöjä. Se voi olla ihan yhtä alistava ja naista häpäisevä kuin talebaaniliittojen tiedetään usein olevan."
Aivan,mutta jos vaari sai eh,-virallisella sitoumuksellaan ja jonkintapaisella uskollaan mielenrauhan niin se hänelle suotakoon..Harmitonta puuhastelua.
Tässä yhtä arvokas hääseremonia omine tapoineen:
http://www.youtube.com/watch?v=UtChjndavUc
Selitäs vielä a. miksi ateistien avioliitot kestävät paremmin kuin uskovien.
Todellisten uskovien avioliitot kestävät paremmin kuin ateistien.
i
Meillä vai on kaiken maailman hellareita ev. lutteja. ja katolisia maapallo täynnä ja nehän eivät Raamattua vilkaise.
Kerroin toisaalla että sain viikko sitten käsiini hellarien Hyvä Sanoma-lehden joka oli kaunis 58 sivuinen Apu-lehden kaltainen aviisi mutta koko lehdessä ei ollut ainoatakaan raamatunkohtaa.
Eipä ihme että nuokin elävät nykyään avoliitoissa ja avioliitot hajoavat.
>>Todellisten uskovien avioliitot kestävät paremmin kuin ateistien.
Jahas no sitten ilastojen mukaan uudestisyntyneet eivät ainakaan ole oikeita kristittyjä.
Haha, a. on tosiaan käyttänyt tuota lapsellista argumentointivirhettä aina kun osoittautuu että uskonnollisuus tai kristinusko ei korreloi sen asian kanssa, mitä tämä milloinkin väittää uskonnollisuuden yksinoikeudeksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksikään_todellinen_skotti
Eipä ole minulla lainkaan argumentointivirheitä väittäessäni että todellisten kristittyjen avioliitot kestävät muta paremmin.
Nyt tulee ottaa huomioon se että todellisia kristittyjä on Jeesuksen sanojen mukaan varsin vähän, siis on olemassa kapea tie joka johtaa elämään ja vain harvat sitä kulkevat, toten valtaosa kristikunnasta onkin sitten uskonsa menettänyttä.
Evoluutioteorian omaksuminen sekä Ev. Lut . että katolisissa kirkoissa viekin meidät siihen johtopäätökseen että todellisia kristittyjä täytyy olla vain reilusti alle prosentin verran kaikista kristyn nimeä nimellisesti kantavista, kuten ev. lut evokeista.
Joten olen siis edelleenkin ihan oikeassa väitteeni kanssa.
Ettekös ole jo hiljalleen huomanneet että minunkristillisyyteni liippaa läheltä sitä alkuperäistä kristillisyyttä joka ei varmasti voi poiketa kovin kauas ihanteesta.
Raamattu nimittäin selvin sanoin sanoo ettei Raamatun aikaista kristillisyyttä saa mennä muuttamaan ja siksi minä pysyn siinä.
Mutta pysyykös kansankirkko? Et löydä Raamatusta sanaakaan naipapista, et miespapistakaan, etkä kirkkoherrasta, etkä lukkarista, etkä suntiosta, etkä haudankaivajasta, etkä krikkorakennuksista, etä koraalivirsistä, etkä rippikoulusta, etkä homojen siunaamissta, etkä avoliiton hyväksymisestä, etkä pyhäinmiesten päivästä(Jonka historia on hyvin hauska vitsi), etkä katekismuksesta, etkä teologisesta tiedkunnasta, etkä raamatunkritiikistä, etkä muitakaan pyhäpäivistä kuten loppiaisesta, juhannuksesta, joulusta ja tapaninpäivästä jne. jen.
Et löydä kirkostamme mitään mikä löytyisi Raamatusta.
Näin se vain on.
Mitä on uudestisyntyminen Raamatun mukaan? Ei ainakaan mitään sellaista mitä hellarit sen kuvittlelevat tarkoittavan.
Jenkkilässä pahimmat uudestisyntyneet ajattelevat niin sairaasti että kerran pelastettu on aina pelastettu, ja niinpä nuo irstailevat sen kun kerkeävät.
Ei. Yhdysvalloissa (yksi kristityimpiä maita maailmassa) kristityt tekevät enemmän avioeroja kuin muut uskonnolliset ryhmät ja tätäkin vielä enemmän kuin ateistit
http://www.religioustolerance.org/chr_dira.htm
"Nyt tulee ottaa huomioon se että todellisia kristittyjä on Jeesuksen sanojen mukaan varsin vähän, siis on olemassa kapea tie joka johtaa elämään ja vain harvat sitä kulkevat, toten valtaosa kristikunnasta onkin sitten uskonsa menettänyttä. "
Ja Jumala ei välitä tai jopa haluaa asian olevan näin. Oikeastaan haluaa, koska Jumalalla on suunnitelma ja kaikki mitä tapahtuu on sen hyväksymää.
"Ettekös ole jo hiljalleen huomanneet että minunkristillisyyteni liippaa läheltä sitä alkuperäistä kristillisyyttä joka ei varmasti voi poiketa kovin kauas ihanteesta. "
Kyllä muutkin ovat sen huomanneet. Olet ihan Jumalasi kaltainen.
Vituttaahan se kun aina en voi myöntää virheitäni.Taidampa mylykyttää vastaan tässäkin tai olla hiljaa jauhoa suussani.
Vitutaa vieläkin ja taidan olla hiljaa koska jauhoa on ilmestynyt leipäläpeeni.
Avioliiton hehkuttaminen ainoana oikeana vaihtoehtona, sen sitoutumisaspektin takia, jatkaa uskovien outoa käsitystä moraalista.
Siinä missä uskovat käyttäytyvät (jos käyttäytyvät) herran pelossa ja ikuisen elämän palkinnon toivossa, me muut teemme sen ilman että kukaan kiristää siihen tai tarjoilee palkintoja hyvästä käytöksestä.
Samalla tavalla munaat (taas) itsesi ja muut uskovat kun hehkutat avioliiton sitouttavaa vaikutusta. Me muut kun voimme sitoutua ihan ilman mitään sopimuspapereita, muotomenoja ja seremonioita.
Miksi sinä tarvitset lähimmäisen huomioon ottamiseen ja ihmisiksi elämiseen rauhoittavia sopimuksia, ja Jumalaa selkäsi taakse vahtimaan tekemisiäsi ja heiluttamaan porkkanaa nenäsi edessä? Etkö ymmärrä miten vastenmielisen tekopyhää tuollainen on? Sinä et ole hyvä ihminen omasta aloitteestasi (etkä kyllä muutenkaan tämän palstan perusteella), vaan toimit kuten toimit Jumalan pelon takia ja palkinnon toivossa. Ilman niitä olisit varmasti varsinainen ihmisperse (vielä enemmän kuin nykyään, mikäli mahdollista), joka ei tuntisi mitään empatiaa muita kohtaan ja eläisit miten sattuu.
Ei Jumala ketään vahdi pahat mielessä.
Raamatun mukaan ainoa syy ihmisten seuraamiseen on se että Jumala haluaa auttaa tilanteessa kuin tilanteessa.
Kenellä sitä voiskaan olla parempaa kaveria?
Ja toki avioliiton sitouttava vaikutus on avoliittoon verrattuna varsin erinomainen liiton kestävyyttä lisäävä vaikutus. Ei kai tätä nyt sentään kukaan kiistä?
Terve jumalan pelko, eli hänen ohjeensa muistaminen on säästänyt minut monelta ongelmalta jotka ovat evokeille yleisiä, ja usein peruuttamttomia sikäli kun on kyse perhesuhteista.
Ja tokihan se lisää elämäniloa että menestyy jo nyt hyvin Raamatun opastuksen ansiosta ja mukavaahan se on odottaa vielä parempaa tulevaisuudelta.
Mitä pahaa sinä siinäkin näet. Odotan innokkaasti stiä että mitä tulevaisuudella on minulle varattuna. Mikään helvetinpelko ei ole viivähtänyt mielessäni sen jälkeen kun luin helvetin historian. Se on ihmisten keksimä varsin myöhään kirkkoon tullut juttu.
Minulle riittää pahojen suhteen ian sama juttu kuin Luojallekin. Eli muistatkos miten Aadamille kävi? Joutuiko helvettiin ja kituukos hän vieläkin siellä? Lienee jo aika prusteellisesti grillattu vai mitä?
No, Aadam tuli "maaksi jälleen". Se on ihan hyvä tuomio pahoille. Eipa tarvitse äidin surra sitä että lapsiansa rääkätään jossain ikuisesti. Tässä kohdassa käy sääliksi hellarien ja varsinkin ex-hellarien ja vielä enemmän hellariboyn äitiä.
Ja tokihanminä olen kaikkien palstan evokkien ja homoevokkien paras ystävä. yritänhän minä opastaa teitä näkemään että teitä on petetty. Ja teen tämän vaikka kuinka kaadat lokaa niskaani. Eikös olekin jaloa? Minullaon suuri sydän. Suunnilleen yhtä suuri kuin herrallamme joka sanoi vastustajistaan että "Isa, anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä he tekevät."
Nytkin sinä ja evokkikaverisi taistelette tietämättömyyttänne omia ikuisen elämän mahdollisuuksianne vastaan.
"Kirjoitin tämän siksi että koska Raamattu käskee elää vihityssä avioliitossa, niin se on onnellisesmpi tapa kuin elää avoliitossa."
Aha vai että avioliitto on parempi koska raamattu niin käskee. Joo ja orjuus on parempi kuin vapaus koska raamattu käskee orjuuttaa, kansanmurha on parempi kuin ei-kansanmurha jne.
Se mitä raamattu käskee ja pitää hyvänä ei ole automaattisesti hyvää.
"Luojamme tietää parhaiten sen mitä me todella tarvitsemme. "
Yleensä silloin kun ei ole raamattua lukenut ja on tehnyt oman jumalansa.
Miten ateistinen ja avoliitossa elävä voi olla hyvä ystäväsi?
"Miten ateistinen ja avoliitossa elävä voi olla hyvä ystäväsi? "
Naapuri ei ilmeisesti välittänyt siitä, että jb kutsui hänen vaimoaan hutsuksi eli huoraksi.
Minulla on avara sydän ja olen kaikkien ystävä. Jeesuskin oli porttojen ja pahantekijöiden ystävä.
Miksi siis minä en voisi ajatella hänen laillaan ja auttaa noita onnettomia oikaisemaan elämänsä paremmalle tolalle?
Minä näen sen mahdolliseksi vaikka he ovat ehkä itse jo toivonsa menettäneet.