Mitä suomenruotsalaisille opetetaan historiasta?

"Mutta tämä englanniksi kirjoitettuna tarkoittaa, että se on suunnattu ulkomaille ja kenties maahan muuttaville ulkomaalaisille."

Mutta jos ulkomailla on jo parempaa tietoa.

http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_814.jpg

Holmen on kyllä osin oikeassa, ei tuosta tarvitse hermostua. Sen sijaan Magman sivuilla olleet tulkinnat ovat virheellisiä, ja edustavat käsittääkseni joidenkin pohjalaisten hörhöjen historiakäsitystä, eivät valtavirtaa.

Koskahan ruotsinkieiisille opetetaan, että Pultavan 8.7.1709 jälkeen Ruotsi ollut enää Ruotsi suurvaltana, vaan eräänlainen henkinen Ruotsi, joka vielä 100 vuotta yritti pitää Suomesta kiinni.

Vaikka Ruotsi on muuttanut luonnettaan viimeistään 1812 jälkeen, edelleen ollaan niin suurvaltaa niin suurvaltaa, kuin oltaisiin Kaare XII:n kaudella.

Valitettavasti on ihan totta, ettei esimerkiksi Skoonessa asuvilla ole juuri minkään sortin käsitystä alueen tanskalaisesta historiasta, vaikka alue oli osa Tanskaa 1600-luvun puoliväliin saakka.
Tämä on seurausta Rudbeckiläisestä kansallisesta historiankirjoituksesta, jonka vaikutuksesta käytännöllisesti katsoen tanksalaisesta historiasta kertoneet asiakirjat hävitettiin koko Ruotsista.

kakskielinen kirjoitti:

Valitettavasti on ihan totta, ettei esimerkiksi Skoonessa asuvilla ole juuri minkään sortin käsitystä alueen tanskalaisesta historiasta, vaikka alue oli osa Tanskaa 1600-luvun puoliväliin saakka.
Tämä on seurausta Rudbeckiläisestä kansallisesta historiankirjoituksesta, jonka vaikutuksesta käytännöllisesti katsoen tanksalaisesta historiasta kertoneet asiakirjat hävitettiin koko Ruotsista.

Lue lisää

Skånessa tuntuu olevan vieläkin separatistista henkeä. Ei näköjään neljäsataa vuotta ole kansan muistissa niinkään pitkä aika.

Englanninkielinen wikipedia kertoo:

"The complete history of Skåneland was not taught for a long time in schools in Skåneland, especially during periods with the immediate threat of revolt. Instead a Swedish-centric history was taught"

ja

"It is still disputed whether children of the Scanian provinces should learn the local Danish-era history or the Swedish history for the period before 1658. Proposals from representatives of the Scanian constituencies in the Swedish parliament to include Scanian history in the curriculum of Scanian schools have not been accepted in the decision-making plenary meetings at the Swedish Riksdag in Stockholm."

13 kirjoitti:

Skånessa tuntuu olevan vieläkin separatistista henkeä. Ei näköjään neljäsataa vuotta ole kansan muistissa niinkään pitkä aika.

Englanninkielinen wikipedia kertoo:

"The complete history of Skåneland was not taught for a long time in schools in Skåneland, especially during periods with the immediate threat of revolt. Instead a Swedish-centric history was taught"

ja

"It is still disputed whether children of the Scanian provinces should learn the local Danish-era history or the Swedish history for the period before 1658. Proposals from representatives of the Scanian constituencies in the Swedish parliament to include Scanian history in the curriculum of Scanian schools have not been accepted in the decision-making plenary meetings at the Swedish Riksdag in Stockholm."

Lue lisää

Vähän hassulta tuntuvat nuo väitteet, ettei Skoonelaisilla olisi käsitystä siitä, että alue on kuulunut aiemmin Tanskaan.

kakskielinen kirjoitti:

Valitettavasti on ihan totta, ettei esimerkiksi Skoonessa asuvilla ole juuri minkään sortin käsitystä alueen tanskalaisesta historiasta, vaikka alue oli osa Tanskaa 1600-luvun puoliväliin saakka.
Tämä on seurausta Rudbeckiläisestä kansallisesta historiankirjoituksesta, jonka vaikutuksesta käytännöllisesti katsoen tanksalaisesta historiasta kertoneet asiakirjat hävitettiin koko Ruotsista.

Lue lisää

Hieman venäläisiä menetelmiä Ruotsissa.

Kuulemma "Rudbeck kyllä sijoitti myös Suomen teoriaansa Ruotsista Platonin kuvaamana Atlantiksena ja arvioi suomalaiset maailman toiseksi vanhimmaksi kansaksi ruotsalaisten jälkeen."

Tämä on aika mielenkiintoista. Keitä tämä jätkä 1600-luvulta kutsui suomalaisiksi, kun suomalaisia ei pitänyt vielä tuolloin lainkaan olla?

ollako vai ei kirjoitti:

Kuulemma "Rudbeck kyllä sijoitti myös Suomen teoriaansa Ruotsista Platonin kuvaamana Atlantiksena ja arvioi suomalaiset maailman toiseksi vanhimmaksi kansaksi ruotsalaisten jälkeen."

Tämä on aika mielenkiintoista. Keitä tämä jätkä 1600-luvulta kutsui suomalaisiksi, kun suomalaisia ei pitänyt vielä tuolloin lainkaan olla?

Lue lisää

"Keitä tämä jätkä 1600-luvulta kutsui suomalaisiksi"

Tietysti varsinaissuomalaisia.

Niin, kun kaikki tutkimukset kertovat suomenkielisten tulleen ensin, ehdottaa ruotsinkielinen puoli kompromissiksi "kaikki tulivat yhtä aikaa eikä kukaan tullut ensin".

;)

Oudointa on ehkä se, että he tuntuvat uskovan näihin kompromisseihin. Ikään kuin jokin tuollainen voisi olla neuvottelukysymys ja hoitua osana hallitusohjelmaa.

8 kirjoitti:

Niin, kun kaikki tutkimukset kertovat suomenkielisten tulleen ensin, ehdottaa ruotsinkielinen puoli kompromissiksi "kaikki tulivat yhtä aikaa eikä kukaan tullut ensin".

;)

Oudointa on ehkä se, että he tuntuvat uskovan näihin kompromisseihin. Ikään kuin jokin tuollainen voisi olla neuvottelukysymys ja hoitua osana hallitusohjelmaa.

Lue lisää

Tapio Rautalapio kirjoitti, että suurvalta-Sruotsissa oltiin tottakai tietoisia Skoonen tanskalaisesta historiasta. Totta, sillä tiedetäänhän se toki, että alue kuului Tanskalle. Sen sijaan juuri kenelläkään (historista erityisen kiinnostuneita lukuun ottamatta) ei ole juuri mitään tietoa siitä, millainen oli Skoonen historia ja kehitys Tanskan aikana. Se on täysin systemaattisesti poistettu kansakunnan muistista.
Sama koskee osittain myös Suomea, sillä kun Ruotsin politiikan mukaista oli systemaattisesti kiistää se tosiasia, että Itämeren ainoa pohjoismainen suurvalta oli 800-luvulta 1600-luvulle saakka nimenomaan Tanska ( joka siis hallitsi paitsi itseään, myös nykyistä etelä-Ruotsia, Norjaa, Itämeren saaria ja Viroa), ei siitä tiedetä Suomessa juuri mitään. Ei, vaikka esimerkiksi sipoon asutuksen oletetaan olleen tanskalaista, ja vaikka myös tietyt paikannimet (kuten Viborg) viittaavat lähes suoraan Tanskaan, ja vaikka esimerkiksi Hämeen katolisessa perinteessa oli paljon nimenomaan tanskalaisiksi tulkittuja vaikutteita - jo ajalla ennen ruotsalaisten tekemää Hämeen ristiretkeä.
Niin, Tanskan survalta-aikahan kesti tosiaan noin 800 vuotta, Ruotsin vastaava noin 80 vuotta.

kakskielinen kirjoitti:

Tapio Rautalapio kirjoitti, että suurvalta-Sruotsissa oltiin tottakai tietoisia Skoonen tanskalaisesta historiasta. Totta, sillä tiedetäänhän se toki, että alue kuului Tanskalle. Sen sijaan juuri kenelläkään (historista erityisen kiinnostuneita lukuun ottamatta) ei ole juuri mitään tietoa siitä, millainen oli Skoonen historia ja kehitys Tanskan aikana. Se on täysin systemaattisesti poistettu kansakunnan muistista.
Sama koskee osittain myös Suomea, sillä kun Ruotsin politiikan mukaista oli systemaattisesti kiistää se tosiasia, että Itämeren ainoa pohjoismainen suurvalta oli 800-luvulta 1600-luvulle saakka nimenomaan Tanska ( joka siis hallitsi paitsi itseään, myös nykyistä etelä-Ruotsia, Norjaa, Itämeren saaria ja Viroa), ei siitä tiedetä Suomessa juuri mitään. Ei, vaikka esimerkiksi sipoon asutuksen oletetaan olleen tanskalaista, ja vaikka myös tietyt paikannimet (kuten Viborg) viittaavat lähes suoraan Tanskaan, ja vaikka esimerkiksi Hämeen katolisessa perinteessa oli paljon nimenomaan tanskalaisiksi tulkittuja vaikutteita - jo ajalla ennen ruotsalaisten tekemää Hämeen ristiretkeä.
Niin, Tanskan survalta-aikahan kesti tosiaan noin 800 vuotta, Ruotsin vastaava noin 80 vuotta.

Lue lisää

Suomwn keskiajan kirjallinen lähteistö on yleensäkin niukkaa, sitä edeltävältä ajalta suorastaan olematonta. Siksi niistä ajoista tiedetään aika vähän. Kysymys ei ole siitä, että lähteitä olisi hävitetty. vaan siitä, ettei niitä yksinkertaisesti ole syntynyt tai kukaan katsonut tarpeelliseksi säilyttää.

Kannattaa muistaa. että tieteellinen lähteisiin perustuva historiankirjoitus syntyi vasta 1800-luvulla.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Suomwn keskiajan kirjallinen lähteistö on yleensäkin niukkaa, sitä edeltävältä ajalta suorastaan olematonta. Siksi niistä ajoista tiedetään aika vähän. Kysymys ei ole siitä, että lähteitä olisi hävitetty. vaan siitä, ettei niitä yksinkertaisesti ole syntynyt tai kukaan katsonut tarpeelliseksi säilyttää.

Kannattaa muistaa. että tieteellinen lähteisiin perustuva historiankirjoitus syntyi vasta 1800-luvulla.

Lue lisää

Kyllä lähteitä 1600-luvun Ruotsissa nimenomaan ihan tietoisesti hävitettiin, ei se miksikään muutu. Ruotsissa toimeenpantiin mm. kaikkien kirjastojen puhdistus Tanskan ajan materiaalista, valitettavasti. Yksi asia, joka pyrittiin häivyttämään yleisestä tietoisuudesta oli esimerkiksi se, että Ruotsin katolinen kirkko oli pitkälti alistettu Tanskan kirkolle, ja että arkkipiispa istui alunperin Lundissa (silloin osa Tanskalaista Skoonea), Uppsalassa vain tämän alainen piispa. Tämä tarkoittaisi sitä, että JOS nyt ensimmäistä ristiretkeä ylipäätään tehtiin, niin sen kirkollinen toimeksianto tuli nimenomaan paavin käskystä Tanskan kautta, ei Ruotsista.
Eihän tämä mitään herkkua ole, mutta totta kuitenkin.
Suomen historiankirjoituksesta saa väkisinkin ainakin sellaisen vaikutelman, että täällä olisi 1100-luvulta vaikuttanut nimenomaan Ruotsin kirkko, vaikka näin ei tietenkään ollut; kirkon toiminnan linjaukset määrättiin Tanskan kirkon valvonnan alla, jolla oli jo aiemminkin ollut toimintaa nimenomaan Suomen etelärannikolla.
Esimerkiksi sellainen detalji, että Paavi Gregorius IX määräsi vuonna 1232 nimenomaan saksalaisperäiset kalparitarit lähettämään joukon Virosta puolustamaan Suomea (ja Hämettä), on meillä lähes täysin tuntematon, vaikka juuri tästä joukosta ovat lähtöisin monet suomalaiset vieläkin elävät "rajaratsastajasuvut".
Samoin on varsin tuntematonta se, että Viipuri ja Karjalan kanssa unioniaikana oli suoraan kytköksissä Tankan hoviin, toisin kuin Turun ja Varsinais-Suomen alueet, jotka pitivät tiiviimpää yhteyttä nimenomaan Tukholmaan.

kakskielinen kirjoitti:

Kyllä lähteitä 1600-luvun Ruotsissa nimenomaan ihan tietoisesti hävitettiin, ei se miksikään muutu. Ruotsissa toimeenpantiin mm. kaikkien kirjastojen puhdistus Tanskan ajan materiaalista, valitettavasti. Yksi asia, joka pyrittiin häivyttämään yleisestä tietoisuudesta oli esimerkiksi se, että Ruotsin katolinen kirkko oli pitkälti alistettu Tanskan kirkolle, ja että arkkipiispa istui alunperin Lundissa (silloin osa Tanskalaista Skoonea), Uppsalassa vain tämän alainen piispa. Tämä tarkoittaisi sitä, että JOS nyt ensimmäistä ristiretkeä ylipäätään tehtiin, niin sen kirkollinen toimeksianto tuli nimenomaan paavin käskystä Tanskan kautta, ei Ruotsista.
Eihän tämä mitään herkkua ole, mutta totta kuitenkin.
Suomen historiankirjoituksesta saa väkisinkin ainakin sellaisen vaikutelman, että täällä olisi 1100-luvulta vaikuttanut nimenomaan Ruotsin kirkko, vaikka näin ei tietenkään ollut; kirkon toiminnan linjaukset määrättiin Tanskan kirkon valvonnan alla, jolla oli jo aiemminkin ollut toimintaa nimenomaan Suomen etelärannikolla.
Esimerkiksi sellainen detalji, että Paavi Gregorius IX määräsi vuonna 1232 nimenomaan saksalaisperäiset kalparitarit lähettämään joukon Virosta puolustamaan Suomea (ja Hämettä), on meillä lähes täysin tuntematon, vaikka juuri tästä joukosta ovat lähtöisin monet suomalaiset vieläkin elävät "rajaratsastajasuvut".
Samoin on varsin tuntematonta se, että Viipuri ja Karjalan kanssa unioniaikana oli suoraan kytköksissä Tankan hoviin, toisin kuin Turun ja Varsinais-Suomen alueet, jotka pitivät tiiviimpää yhteyttä nimenomaan Tukholmaan.

Lue lisää

Siis ei ainoastaan Suomen historia vaan koko Pohjolan historia kaipaa tarkempaa selvittelyä.

Ainakin Suomi ja Viro voisivat tehdä yhteisen historiasivuston, sillä olisi mielenkiintoista seurata rinnan näiden kahden sukukansan vaiheita. Löytyykö fondia rahoittamaan?

kakskielinen kirjoitti:

Kyllä lähteitä 1600-luvun Ruotsissa nimenomaan ihan tietoisesti hävitettiin, ei se miksikään muutu. Ruotsissa toimeenpantiin mm. kaikkien kirjastojen puhdistus Tanskan ajan materiaalista, valitettavasti. Yksi asia, joka pyrittiin häivyttämään yleisestä tietoisuudesta oli esimerkiksi se, että Ruotsin katolinen kirkko oli pitkälti alistettu Tanskan kirkolle, ja että arkkipiispa istui alunperin Lundissa (silloin osa Tanskalaista Skoonea), Uppsalassa vain tämän alainen piispa. Tämä tarkoittaisi sitä, että JOS nyt ensimmäistä ristiretkeä ylipäätään tehtiin, niin sen kirkollinen toimeksianto tuli nimenomaan paavin käskystä Tanskan kautta, ei Ruotsista.
Eihän tämä mitään herkkua ole, mutta totta kuitenkin.
Suomen historiankirjoituksesta saa väkisinkin ainakin sellaisen vaikutelman, että täällä olisi 1100-luvulta vaikuttanut nimenomaan Ruotsin kirkko, vaikka näin ei tietenkään ollut; kirkon toiminnan linjaukset määrättiin Tanskan kirkon valvonnan alla, jolla oli jo aiemminkin ollut toimintaa nimenomaan Suomen etelärannikolla.
Esimerkiksi sellainen detalji, että Paavi Gregorius IX määräsi vuonna 1232 nimenomaan saksalaisperäiset kalparitarit lähettämään joukon Virosta puolustamaan Suomea (ja Hämettä), on meillä lähes täysin tuntematon, vaikka juuri tästä joukosta ovat lähtöisin monet suomalaiset vieläkin elävät "rajaratsastajasuvut".
Samoin on varsin tuntematonta se, että Viipuri ja Karjalan kanssa unioniaikana oli suoraan kytköksissä Tankan hoviin, toisin kuin Turun ja Varsinais-Suomen alueet, jotka pitivät tiiviimpää yhteyttä nimenomaan Tukholmaan.

Lue lisää

Ja paavi istui Roomassa. Katoliset arkkipiispat ja piispathan kävivät jatkuvaa valtakamppailua maallisten hallitsijoiden kanssa ja olivat ajoittain varsin itsenäisiä toimijoita.

Vähän jään ihmettelemään että keneltä niitä lähteitä 1600-luvulla yritettiin piilottaa tai hävittää?

Skonelaisissa kirkonkirjoissa kyllä pääsee ihan samalla tavalla hyvällä tuurilla 1500-luvulle asti kuin ruotsissa ja suomessakin.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Ja paavi istui Roomassa. Katoliset arkkipiispat ja piispathan kävivät jatkuvaa valtakamppailua maallisten hallitsijoiden kanssa ja olivat ajoittain varsin itsenäisiä toimijoita.

Vähän jään ihmettelemään että keneltä niitä lähteitä 1600-luvulla yritettiin piilottaa tai hävittää?

Skonelaisissa kirkonkirjoissa kyllä pääsee ihan samalla tavalla hyvällä tuurilla 1500-luvulle asti kuin ruotsissa ja suomessakin.

Lue lisää

Siihen, mitä Ruotsissa hävitettiin, kuului mm. sellainen kirjallisuus ja sellaiset asiakirjat, joissa annettiin edes jollakin tavalla myönteinen kuva ns. unioniajasta, jolloin Ruotsi oli de facto Tanskan vallan alla. Tämä alkoi jo ennen Skoonen sotia.
Ruotsihan oli maailman ensimmäinen varsinainen kansallisvaltio, joka rakensi myös kansallisen propagandakuvan itsestään (siihen kuuluu mm. Rudbeckiläisyyden saama "virallinen" suosio).
Joten kysymykseen "keneltä niitä piti piilottaa tai hävittää?" kuuluu vastaus: kaikilta tietysti. Jos lukee Ruotsin historiaa (joka siis on myös osin Suomen), ei sieltä käsittääkseni löydy mitään mainintaa mistään positiivisesta unioniajasta, tanskalaisten ilkeydestä ja yleisestä häijyydestä kylläkin (tukholman verilöyly).
Ruotsissa kirjattiin jo Kustaa Vaasan ajoista lähtien asiat keskusvallan kannalta - kuten varmaankin myös monissa muissa maissa - ja muut näkökulmat jätettiin syrjään.
Siksi onkin (nimenoman Suomen historian kannalta) merkillistä, että esimerkiksi hämäläiset kansana mainitaan varhaiskeskiajalla useammin venäläisissä kronikoissa kuin ruotsalaisissa, ja että esimerkiksi Vanain asutuskeskuksen hävittämisestä (ilmeisesti nyk. Hämeenlinna) ei löydy sanaakaan.
Eli kyllähän tässä paikkaamista on.

kakskielinen kirjoitti:

Siihen, mitä Ruotsissa hävitettiin, kuului mm. sellainen kirjallisuus ja sellaiset asiakirjat, joissa annettiin edes jollakin tavalla myönteinen kuva ns. unioniajasta, jolloin Ruotsi oli de facto Tanskan vallan alla. Tämä alkoi jo ennen Skoonen sotia.
Ruotsihan oli maailman ensimmäinen varsinainen kansallisvaltio, joka rakensi myös kansallisen propagandakuvan itsestään (siihen kuuluu mm. Rudbeckiläisyyden saama "virallinen" suosio).
Joten kysymykseen "keneltä niitä piti piilottaa tai hävittää?" kuuluu vastaus: kaikilta tietysti. Jos lukee Ruotsin historiaa (joka siis on myös osin Suomen), ei sieltä käsittääkseni löydy mitään mainintaa mistään positiivisesta unioniajasta, tanskalaisten ilkeydestä ja yleisestä häijyydestä kylläkin (tukholman verilöyly).
Ruotsissa kirjattiin jo Kustaa Vaasan ajoista lähtien asiat keskusvallan kannalta - kuten varmaankin myös monissa muissa maissa - ja muut näkökulmat jätettiin syrjään.
Siksi onkin (nimenoman Suomen historian kannalta) merkillistä, että esimerkiksi hämäläiset kansana mainitaan varhaiskeskiajalla useammin venäläisissä kronikoissa kuin ruotsalaisissa, ja että esimerkiksi Vanain asutuskeskuksen hävittämisestä (ilmeisesti nyk. Hämeenlinna) ei löydy sanaakaan.
Eli kyllähän tässä paikkaamista on.

Lue lisää

Otanpa yhden esimerkin: suomalaiset saivat oikeuden osallistua kuninkaan valintaan 1440-luvulla. Kyse oli ilmeisesti silloin unionia (Tanskasta käsin)hallinneen Kristoffer Baijerilaisen pyrkimyksestä saada keskusvallelle enemmän tuke myös Suomesta, kun unioni alkoi rakoilla. Tämä saattoi myös osaltaan vaikuttaa siihen, että kun (ruotsalainen) Kaarle Knuutinpoika 1448 julisti itsensä Tukholmassa kuninkaaksi (Kristofferin kuoltua), menetti hän kuitenkin valtansa 1457, kun kuninkaaksi valittiin tanskalainen Kristian.
Yleisesti pidetään myös esimerkiksi Erik Akselinpoika Tott:ia ruotsalaisena (Viipurin linnaläänin käskynhaltija ja mm. Olavinlinnan perustaja), vaikka hän itse asiassa oli Skoonessä (Tanskassa) syntynyt ja kuningas Kristianin kannattaja - eli siis ihan pesunkestävä tanskalainen, ja vaikutti Suomessa nimenomaan Kalmarin unionin aikana..

kakskielinen kirjoitti:

Kyllä lähteitä 1600-luvun Ruotsissa nimenomaan ihan tietoisesti hävitettiin, ei se miksikään muutu. Ruotsissa toimeenpantiin mm. kaikkien kirjastojen puhdistus Tanskan ajan materiaalista, valitettavasti. Yksi asia, joka pyrittiin häivyttämään yleisestä tietoisuudesta oli esimerkiksi se, että Ruotsin katolinen kirkko oli pitkälti alistettu Tanskan kirkolle, ja että arkkipiispa istui alunperin Lundissa (silloin osa Tanskalaista Skoonea), Uppsalassa vain tämän alainen piispa. Tämä tarkoittaisi sitä, että JOS nyt ensimmäistä ristiretkeä ylipäätään tehtiin, niin sen kirkollinen toimeksianto tuli nimenomaan paavin käskystä Tanskan kautta, ei Ruotsista.
Eihän tämä mitään herkkua ole, mutta totta kuitenkin.
Suomen historiankirjoituksesta saa väkisinkin ainakin sellaisen vaikutelman, että täällä olisi 1100-luvulta vaikuttanut nimenomaan Ruotsin kirkko, vaikka näin ei tietenkään ollut; kirkon toiminnan linjaukset määrättiin Tanskan kirkon valvonnan alla, jolla oli jo aiemminkin ollut toimintaa nimenomaan Suomen etelärannikolla.
Esimerkiksi sellainen detalji, että Paavi Gregorius IX määräsi vuonna 1232 nimenomaan saksalaisperäiset kalparitarit lähettämään joukon Virosta puolustamaan Suomea (ja Hämettä), on meillä lähes täysin tuntematon, vaikka juuri tästä joukosta ovat lähtöisin monet suomalaiset vieläkin elävät "rajaratsastajasuvut".
Samoin on varsin tuntematonta se, että Viipuri ja Karjalan kanssa unioniaikana oli suoraan kytköksissä Tankan hoviin, toisin kuin Turun ja Varsinais-Suomen alueet, jotka pitivät tiiviimpää yhteyttä nimenomaan Tukholmaan.

Lue lisää

Muistaakseni Suomi kuului kirkollisesti baltiaan 1200-luvulla? Tanskalaisvaikutus rannikolla on kyllä tosiasia, mutta juutithan muuttuivat vihulaisiksi Ruotsin vallan vakiinnuttua.

kakskielinen kirjoitti:

Otanpa yhden esimerkin: suomalaiset saivat oikeuden osallistua kuninkaan valintaan 1440-luvulla. Kyse oli ilmeisesti silloin unionia (Tanskasta käsin)hallinneen Kristoffer Baijerilaisen pyrkimyksestä saada keskusvallelle enemmän tuke myös Suomesta, kun unioni alkoi rakoilla. Tämä saattoi myös osaltaan vaikuttaa siihen, että kun (ruotsalainen) Kaarle Knuutinpoika 1448 julisti itsensä Tukholmassa kuninkaaksi (Kristofferin kuoltua), menetti hän kuitenkin valtansa 1457, kun kuninkaaksi valittiin tanskalainen Kristian.
Yleisesti pidetään myös esimerkiksi Erik Akselinpoika Tott:ia ruotsalaisena (Viipurin linnaläänin käskynhaltija ja mm. Olavinlinnan perustaja), vaikka hän itse asiassa oli Skoonessä (Tanskassa) syntynyt ja kuningas Kristianin kannattaja - eli siis ihan pesunkestävä tanskalainen, ja vaikutti Suomessa nimenomaan Kalmarin unionin aikana..

Lue lisää

Itseasiassa suomalaiset saivat osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin jo 1362.

Jään vähän ihmettelemään, kenen oletat 1600-luvulla tutkineen vanhoja veroluetteloita etsien vaikkapa 'positiivisia mainintoja unioniajasta'? Millaisia asiakirjoja siis hävitettiin?

Mainitsemasi "rudbeckiläisyys" tunnetaan paremmin ns. goottilaisena (tai gööttiläisenä) historiankirjoituksena, joka oli renessanssiajalle asti vallitseva historiankirjoituksen muoto Euroopassa. Se oli suosiossa muuallakin kuin Pohjoismaissa. Tarkoituksena oli todistella oman kansan polveutuminen Raamatun henkilöistä. Ei siinä asiakirjalähteitä käytetty.

Mielestäni ei kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä sen perusteella, mitä kronikat jättävät kertomatta. Ihan tottahan se on, että keskiajan kirjallisista lähteistä vain murto-osa on säilynyt nykyaikaan. Ilmeisesti melkoinen määrä asiakirjoja tuhoutui kun novgorodilaiset polttivat Kuusiston piispanlinnan 1318. Samalla reissulla kun hävittivät Turkua. Novgorodilaisten kronikoissa ei kuitenkaan muistaakseni mainita Turun hävittämistä vaikka Kuusistosta kerrotaankin. Ei siitä kannata lähteä mitään päättelemään.

22 kirjoitti:

Siis ei ainoastaan Suomen historia vaan koko Pohjolan historia kaipaa tarkempaa selvittelyä.

Ainakin Suomi ja Viro voisivat tehdä yhteisen historiasivuston, sillä olisi mielenkiintoista seurata rinnan näiden kahden sukukansan vaiheita. Löytyykö fondia rahoittamaan?

Lue lisää

Suomen ja Viron yhteistyötä historian tutkimuksen ja historian kirjoittamisen alueella pitäisi välttämättä harjoittaa pitkäjänteisesti. Sitä varten olisi luotava kiinteät puitteet esim. yliopistojen kesken. Helsingin yliopiston osallistuminen saattaa kuitenkin tyssääntyä ruotsinkielistemme määräysvallan tyrmäävään vaikutukseen. Nykyisessä Kataisen hallituksessa on kaksi ruotsinkielistä ministeriä kontrolloimassa kaikkea valtion toimesta tehtävää rahanjakoa.

Ehkä Tarton yliopisto olisi Viron puolella selkeä kumppani ja täällä meillä sitten voisivat Jyväskylän ja Itä-Suomen (Joensuun) yliopistot soveltua parhaiten yhteistyöhön tässä asiassa. Mahdolisesti Turun yliopistokin voisi kyetä yhteistyöhön virolaisten kanssa. Saattaa tietysti olla, että meidän opetusministeriömme estäisi niittenkin osallistumisen ja valtiovarainministeri huolehtisi lopullisesta tulppaamisesta, kun aina voi vedota rahapulaan.

Mieleen tulee mm. Lennart Meren tutkimustyö ja muittenkin virolaisten tutkijoitten työ Suomenlahden eteläpuolella. Meillä Suomessa mm. Matti Klinge on tutkinut Suomenlahden suun kahden puolen hallinnutta "Merivaltaa" siinä tuhatkunta vuotta sitten. Kovin niukalle huomiolle on meillä Suomessa jätetty (ilmeisen tahallisesti) myös Sigtunan kukistaminen v.1187, mikä voitokas sotaretki oli nimen omaan suomalais-ugrilaisten kansojen operaatio svealaisten heimokunnan pääpaikan nujertamiseksi. Mitään varsinaista Ruotsin valtiotahan ei siihen aikaan ollut edes olemassa.

Aatos Aprikoija kirjoitti:

Suomen ja Viron yhteistyötä historian tutkimuksen ja historian kirjoittamisen alueella pitäisi välttämättä harjoittaa pitkäjänteisesti. Sitä varten olisi luotava kiinteät puitteet esim. yliopistojen kesken. Helsingin yliopiston osallistuminen saattaa kuitenkin tyssääntyä ruotsinkielistemme määräysvallan tyrmäävään vaikutukseen. Nykyisessä Kataisen hallituksessa on kaksi ruotsinkielistä ministeriä kontrolloimassa kaikkea valtion toimesta tehtävää rahanjakoa.

Ehkä Tarton yliopisto olisi Viron puolella selkeä kumppani ja täällä meillä sitten voisivat Jyväskylän ja Itä-Suomen (Joensuun) yliopistot soveltua parhaiten yhteistyöhön tässä asiassa. Mahdolisesti Turun yliopistokin voisi kyetä yhteistyöhön virolaisten kanssa. Saattaa tietysti olla, että meidän opetusministeriömme estäisi niittenkin osallistumisen ja valtiovarainministeri huolehtisi lopullisesta tulppaamisesta, kun aina voi vedota rahapulaan.

Mieleen tulee mm. Lennart Meren tutkimustyö ja muittenkin virolaisten tutkijoitten työ Suomenlahden eteläpuolella. Meillä Suomessa mm. Matti Klinge on tutkinut Suomenlahden suun kahden puolen hallinnutta "Merivaltaa" siinä tuhatkunta vuotta sitten. Kovin niukalle huomiolle on meillä Suomessa jätetty (ilmeisen tahallisesti) myös Sigtunan kukistaminen v.1187, mikä voitokas sotaretki oli nimen omaan suomalais-ugrilaisten kansojen operaatio svealaisten heimokunnan pääpaikan nujertamiseksi. Mitään varsinaista Ruotsin valtiotahan ei siihen aikaan ollut edes olemassa.

Lue lisää

Alustavan sivuston laatiminen esimerkiksi kiinnostuneen ryhmän opinnäytetyönä ei edes vaatisi hirvittävästi panostusta.

Luulisi tällaisia hankkeita jo oleen. Mikä estää?

tt kirjoitti:

Muistaakseni Suomi kuului kirkollisesti baltiaan 1200-luvulla? Tanskalaisvaikutus rannikolla on kyllä tosiasia, mutta juutithan muuttuivat vihulaisiksi Ruotsin vallan vakiinnuttua.

Lue lisää

ei kuullut

twervig kirjoitti:

ei kuullut

Mutta suuret maa-alueet Uudellamaalla olivat Eestien luostarien omistuksessa.

Aatos Aprikoija kirjoitti:

Suomen ja Viron yhteistyötä historian tutkimuksen ja historian kirjoittamisen alueella pitäisi välttämättä harjoittaa pitkäjänteisesti. Sitä varten olisi luotava kiinteät puitteet esim. yliopistojen kesken. Helsingin yliopiston osallistuminen saattaa kuitenkin tyssääntyä ruotsinkielistemme määräysvallan tyrmäävään vaikutukseen. Nykyisessä Kataisen hallituksessa on kaksi ruotsinkielistä ministeriä kontrolloimassa kaikkea valtion toimesta tehtävää rahanjakoa.

Ehkä Tarton yliopisto olisi Viron puolella selkeä kumppani ja täällä meillä sitten voisivat Jyväskylän ja Itä-Suomen (Joensuun) yliopistot soveltua parhaiten yhteistyöhön tässä asiassa. Mahdolisesti Turun yliopistokin voisi kyetä yhteistyöhön virolaisten kanssa. Saattaa tietysti olla, että meidän opetusministeriömme estäisi niittenkin osallistumisen ja valtiovarainministeri huolehtisi lopullisesta tulppaamisesta, kun aina voi vedota rahapulaan.

Mieleen tulee mm. Lennart Meren tutkimustyö ja muittenkin virolaisten tutkijoitten työ Suomenlahden eteläpuolella. Meillä Suomessa mm. Matti Klinge on tutkinut Suomenlahden suun kahden puolen hallinnutta "Merivaltaa" siinä tuhatkunta vuotta sitten. Kovin niukalle huomiolle on meillä Suomessa jätetty (ilmeisen tahallisesti) myös Sigtunan kukistaminen v.1187, mikä voitokas sotaretki oli nimen omaan suomalais-ugrilaisten kansojen operaatio svealaisten heimokunnan pääpaikan nujertamiseksi. Mitään varsinaista Ruotsin valtiotahan ei siihen aikaan ollut edes olemassa.

Lue lisää

Sigtunan operaatiolle pitäisi saada oma historiankirjoitus.

twervig kirjoitti:

Mutta suuret maa-alueet Uudellamaalla olivat Eestien luostarien omistuksessa.

Mitähän mahdat tarkoittaa "Eestien luostarilla"? Etnisiä virolaisia vai koska heitähän luostarin johtajat saatika jäsenet eivät taatusti keskiajalla olleet.

kakskielinen kirjoitti:

Kyllä lähteitä 1600-luvun Ruotsissa nimenomaan ihan tietoisesti hävitettiin, ei se miksikään muutu. Ruotsissa toimeenpantiin mm. kaikkien kirjastojen puhdistus Tanskan ajan materiaalista, valitettavasti. Yksi asia, joka pyrittiin häivyttämään yleisestä tietoisuudesta oli esimerkiksi se, että Ruotsin katolinen kirkko oli pitkälti alistettu Tanskan kirkolle, ja että arkkipiispa istui alunperin Lundissa (silloin osa Tanskalaista Skoonea), Uppsalassa vain tämän alainen piispa. Tämä tarkoittaisi sitä, että JOS nyt ensimmäistä ristiretkeä ylipäätään tehtiin, niin sen kirkollinen toimeksianto tuli nimenomaan paavin käskystä Tanskan kautta, ei Ruotsista.
Eihän tämä mitään herkkua ole, mutta totta kuitenkin.
Suomen historiankirjoituksesta saa väkisinkin ainakin sellaisen vaikutelman, että täällä olisi 1100-luvulta vaikuttanut nimenomaan Ruotsin kirkko, vaikka näin ei tietenkään ollut; kirkon toiminnan linjaukset määrättiin Tanskan kirkon valvonnan alla, jolla oli jo aiemminkin ollut toimintaa nimenomaan Suomen etelärannikolla.
Esimerkiksi sellainen detalji, että Paavi Gregorius IX määräsi vuonna 1232 nimenomaan saksalaisperäiset kalparitarit lähettämään joukon Virosta puolustamaan Suomea (ja Hämettä), on meillä lähes täysin tuntematon, vaikka juuri tästä joukosta ovat lähtöisin monet suomalaiset vieläkin elävät "rajaratsastajasuvut".
Samoin on varsin tuntematonta se, että Viipuri ja Karjalan kanssa unioniaikana oli suoraan kytköksissä Tankan hoviin, toisin kuin Turun ja Varsinais-Suomen alueet, jotka pitivät tiiviimpää yhteyttä nimenomaan Tukholmaan.

Lue lisää

Hei!

Sinulla on omia ajatuksia kaksikielinen.

Kiitos noista.

Suomalaiset kirjoittivat viestinsä tuohen palalle, joka oli kevyt ja näin helppo kuljettaa kylästä toiseen. Samaan aikaan ruotsalaiset ericsonnit raapustivat viestinsä isoon kiven murikkaan, jota sitten hiki päässä raahasivat kylästä kylään. Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Parramatta kirjoitti:

Suomalaiset kirjoittivat viestinsä tuohen palalle, joka oli kevyt ja näin helppo kuljettaa kylästä toiseen. Samaan aikaan ruotsalaiset ericsonnit raapustivat viestinsä isoon kiven murikkaan, jota sitten hiki päässä raahasivat kylästä kylään. Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Lue lisää

tätä selitystä voitaisiin kyllä käsitellä suomalaisen koulun historiantunneilla ;)

Montako riimua on esim. löytynyt Hansa kaupunki Viipurista? Sitähän minäkin.

Ei ole löytynyt. Ei millään kielellä. Väärennöksiä on yritetty.

kakskielinen kirjoitti:

Ei ole löytynyt. Ei millään kielellä. Väärennöksiä on yritetty.

Pohjanmaalla on väärennöksiä löytynyt koska alueen pikku "wehbauerit" ovat yrittäneet todistaa että he oli siellä ensin. Epärehellisiä barbaareista polveutuvia roskaläjöjä kun ovat. Kuten lappilainen kansanviisaus kuuluu. Mikä on sellainen joka varastelee huvikseen? Kleptomaani. Mikä on sellainen joka polttaa rakennuksia huvikseen? Pyromaani. Mikä on sellainen joka varastelee sekä polttaa huvikseen? Germaani. ha ha ha ah

Parramatta kirjoitti:

Suomalaiset kirjoittivat viestinsä tuohen palalle, joka oli kevyt ja näin helppo kuljettaa kylästä toiseen. Samaan aikaan ruotsalaiset ericsonnit raapustivat viestinsä isoon kiven murikkaan, jota sitten hiki päässä raahasivat kylästä kylään. Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Lue lisää

"Suomalaiset kirjoittivat viestinsä tuohen palalle, joka oli kevyt ja näin helppo kuljettaa kylästä toiseen."

Onko näyttöä asiasta?

tyyoip kirjoitti:

"Suomalaiset kirjoittivat viestinsä tuohen palalle, joka oli kevyt ja näin helppo kuljettaa kylästä toiseen."

Onko näyttöä asiasta?

Novgorodista on löydetty tuhansia tuohikirjoituksia. Ne ovat säilyneet sikäläisessä maaperässä aika hyvin.

Niissä on paljon suomalaisia sukunimiä ajalta jolloin edes aatelisille ei ollut sukunimiä yleensä