Historian professori Jouko Vahtola kirjoittaa Kalevassa (30.3.) osuvasti Dragsvikista:
"Ruotsista muutti Suomen asumattomille, karuille rannikoille uudisasukkaita 1100-luvulta 1300-luvulle. Ruotsalainen asutus syntyi samoihin aikoihin kuin Savoa ja Pohjois-Suomea asutettiin. Yli 700 vuoden kuluessa tämä väestö on työllään rakentanut ja vaurastuttanut Suomea ja pitänyt sitä isänmaanaan ja viljellyt sitä äidinkielellään Ruotsilla.
Suurin osan noin 300 000 suomenruotsalaisesta on aivan tavallisia keskivertosuomalaisia, vain pientä murto-osaa koskee puhe "suomenruotsalaisesta päämasta".
Puhe heidän eduistaan ja etuoikeuksistaan on katteetonta propagandaa. Yliopistolaki edellyttää, että Helsingin yliopisto on osittain ruotsinkielinen ja vastaa riittävästä määrästä ruotsinkielisiä maan tarpeisiin,
Sekä talvi- että jatkosodassa ruotsinkieliset joukko-osastot taistelivat itsensä lähes viimeiseen mieheen muun muassa Viipurinlahden, Talin ja Ihantalan taisteluissa suomalaisten aseveljiensä rinnalla.
Yhteinen äidinkielihitsaa joukko-osaston yhtenäiseksi. Se, että suomenruotsalaisilla on oikeus palvella äidinkielellään omissa joukko-osastoissa on osa maanpuolustusta ja sen rakentamista.
Siihen ei kuulu tippaakaan kielipolitiikkaa, jolla "oinoslainen" oppositio sotkee maanpuolustuksen tarpeita.
Merivoimiin kuuluva Uudenmaan Prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Vasusmieskoulutus annetaan Tammisaaren Rannikkopataljoonassa ja Vaasan Rannikkojääkäripataljoonassa Dragsvikin varuskunnassa Tammisaaren (Raasepori) kupeessa. Siinä koulutetaan vuosittain 1500 varusmiestä. Koulutukseen hakeutuu vuosittain noin 15 prosenttia suomenkielisiä, lähinnä oppiakseen ruotsia."
"Ruotsista muutti Suomen asumattomille, karuille rannikoille uudisasukkaita 1100-luvulta 1300-luvulle. Ruotsalainen asutus syntyi samoihin aikoihin kuin Savoa ja Pohjois-Suomea asutettiin. Yli 700 vuoden kuluessa tämä väestö on työllään rakentanut ja vaurastuttanut Suomea ja pitänyt sitä isänmaanaan ja viljellyt sitä äidinkielellään Ruotsilla.
Suurin osan noin 300 000 suomenruotsalaisesta on aivan tavallisia keskivertosuomalaisia, vain pientä murto-osaa koskee puhe "suomenruotsalaisesta päämasta".
Puhe heidän eduistaan ja etuoikeuksistaan on katteetonta propagandaa. Yliopistolaki edellyttää, että Helsingin yliopisto on osittain ruotsinkielinen ja vastaa riittävästä määrästä ruotsinkielisiä maan tarpeisiin,
Sekä talvi- että jatkosodassa ruotsinkieliset joukko-osastot taistelivat itsensä lähes viimeiseen mieheen muun muassa Viipurinlahden, Talin ja Ihantalan taisteluissa suomalaisten aseveljiensä rinnalla.
Yhteinen äidinkielihitsaa joukko-osaston yhtenäiseksi. Se, että suomenruotsalaisilla on oikeus palvella äidinkielellään omissa joukko-osastoissa on osa maanpuolustusta ja sen rakentamista.
Siihen ei kuulu tippaakaan kielipolitiikkaa, jolla "oinoslainen" oppositio sotkee maanpuolustuksen tarpeita.
Merivoimiin kuuluva Uudenmaan Prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Vasusmieskoulutus annetaan Tammisaaren Rannikkopataljoonassa ja Vaasan Rannikkojääkäripataljoonassa Dragsvikin varuskunnassa Tammisaaren (Raasepori) kupeessa. Siinä koulutetaan vuosittain 1500 varusmiestä. Koulutukseen hakeutuu vuosittain noin 15 prosenttia suomenkielisiä, lähinnä oppiakseen ruotsia."
Vastaukset 89
Vanhimmat
Todella asiallinen, kiihkoton ja perusteltu kirjoitus. Tällainen on oinoslaisille myrkkyä.
Joku Seppo Kääriäisen, Lasse Lehtisen tai Jari Vilénin tapaan Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta kotoisin oleva kirjoittaa.. kuin päivystävä dosantti.
Jos Wallin olisi avoimesti myöntänyt, että kyse on kielipolitiikasta, esittänyt laskelmat ja saanut tämän pohjalta taatun tuen sekä pääministeriltä että presidentiltä, olisi kielipolitiikasta päästy keskustelemaan avoimesti ja yllä olevan kaltaiset kommentit olisi voinut esittää osana sitä.
Nyt vain tapahtui demokratian kannalta pahin mahdollinen: Tehtiin kielipolitiikkaa, myönnettiin se vihjaillen ruotsinkieliselle medialle, mutta suomenkielisessä mediassa kiellettiin, että mitään kielipolitiikkaa oli ollutkaan, "sotilaat päättivät".
Eikö meillä tavallisilla suomalaisilla ole oikeus vaatia parempaa kohtelua? Varsinkin kun tällainen "me hoidetaan kielipolitiikka mutta kutsutaan sitä joksikin muuksi" -peli on pyörinyt jo pitkään, ja varsinkin kun suomenkielisten omat kielitoiveet eivät saa täyttyä, koska meillä pitää olla tämä jatkuva valmius palvella ruotsiksi.
On varsin kuvaavaa, että Wallin joutui pyytämään anteeksi, koska oikeasti virhe oli tapahtunut. Nyt sitten yritetään kääntää kuviota jälkikäteen sellaiseksi, ettei tilannetta ja kaksoispuheita ja totuuden väistämistä olisi lainkaan saanut ottaa esille, onhan kysymys väestöstä, joka "700 vuoden kuluessa on työllään rakentanut ja vaurastuttanut Suomea" ja jotka "taistelivat itsensä lähes viimeiseen mieheen muun muassa Viipurinlahden, Talin ja Ihantalan taisteluissa". Noilla perusteilla ei yhdeltäkään suomenkieliseltäkään saisi ikinä kieltää mitään eikä kritisoida heitä mistään.
Nyt on kysymys siitä miksi oinoslaiset haluaisivat kieltää ruotsinkielisiltä oikeuden omankieliseen varusmiespalvelukseen. Se on syrjivää kielipolitiikkaa. Sitä en ymmärrä miksi nimimerkki 30 mielestä suomenkielisiltä ei saisi koskaan kieltää mitään, jos ruotsinkieliset saavat pitää oman varuskunnan.
Keitä ovat oinoslaiset?
Millä tavoin oikeutta omankieliseen varusmiespalvelukseen ollaan kieltämässä?
Missä sanon, ettei suomenkielisiltä saisi koskaan kieltää mitään?
"Nyt on kysymys siitä miksi oinoslaiset haluaisivat kieltää ruotsinkielisiltä oikeuden omankieliseen varusmiespalvelukseen. "
Tästä ei ole kysymys.
"Sitä en ymmärrä miksi nimimerkki 30 mielestä suomenkielisiltä ei saisi koskaan kieltää mitään, jos ruotsinkieliset saavat pitää oman voaruskunnan."
Ruotsinkielisillä ei ole lakisääteistä oikeutta varuskuntaan niin kuin ei ole keskipohjalaisilla, eteläpohjalaisilla eikä pohjoiskarjalaisilla.
Se, missä joukko-osasto sijaitsee, on eri asia. On mahdollista se, että yhdessä varuskunnassa on kaksikin joukko-osastoa. Lisäksi on mahdollista, että ruotsinkielisiä joukko-osastoja olisi kaksikin. Toinen Säkylän ja toinen Upinniemen varuskunnassa.
Varuskunta on kiinteistö, kun taas joukko-osasto on yhden tyypin joukkoyksikkö. Kannattaa katsoa Wikipediasta, miten asiat ovat.
Kapteeni Wallin on harhaanjohtanut kaksi viikkoa toimittajia väittämällä, että joukko-osasto olisi ikään kuin sama asia kuin varuskunta.
"Jos Wallin olisi avoimesti myöntänyt, että kyse on kielipolitiikasta"
Puolustusvoimien rakennemuutos esiteltiin lehdistötilaisuudessa 6.2. Seuraavana päivänä Höbän etusivun pääotsikkossa Wallin kertoi vaikuttaneensa Dragsvik-ratkaisuun.
"mutta suomenkielisessä mediassa kiellettiin, että mitään kielipolitiikkaa oli ollutkaan, "sotilaat päättivät"."
Samana päivänä asiasta raportoi myös Iltalehti!
Kuinka avoimesti asiat pitää ilmaista jota ne olisi tarpeeksi avoimia?
Kun koho oli paisunut täysin mittasuhteita noudattamatta, puolustusminisetriön kansliapäälikkö ruoti asiaa kokoaukeamalla höblässä. Hän sanoi että ohjausta kymmenkuntaan kysymykseen oli itsestäänselvästi annettu, ja että jokainen joka ymmärtää asioiden hoitoa edes hiukan tietää että näin tapahtuu jokaikisessä eduskunnan päätettäväksi tuodussa lakiesityksessä. Ohjausta annettiin mm. säästöjen määrästä, säästöjen osituksessa miehistön ja kaluston suhteen, varusmiesmääristä, reservin määrästä, .... ja kielipolitiikan toteuttamisesta hallitusneuvotteluissa sovituista yksityiskohdista (prikaatin kokoinen, erillinen varuskunta).
Jokaikinen ministeri tiesi tasan tarkkaan miten homma hoituu ja mitä hallitusneuvotteluissa sovittiin. Demareiden mediapeli oli taas jeesustelua.
Wallin ei koskaan peitellyt ohjausta. Katainen sen sijaan toisti kerta toisensa jälkeen ettei ohjausta ole tapahtunut. Kun farssi paisui liikaa hän sopi Wallinin kanssa että Wallin ottaa syyt niskollleen ettei synny hallituskriisiä. Näin tapahtui. Wallinin ratkaisua varmasti helpotti se että hän oli pättänyt luopua puheenjohtajuudesta.
Ikävä lukea tällaista kliseillä kryptiseksi saatettua tekstiä. Ikään kuin menneisyyden virheitä ei voitaisi eikä pitäisi korjata. Kai titteli "historian professori" oikeuttaa haltijansa mielestä tällaiseen lyhytnäköisyyteen, kun kysymys on tulevaisuudesta. Vai onko Vahtolalla HC -professuuri, jonka maksoit RKP:n tausta ?
Ruotsinsuomalaisuudessa, samoin kuin Ahvenanmaalaisuudessa, on kysymys pienen ja sopeutumiseen haluttoman piirin vaatimista tarpeettomasta edusta, jonka enemmistö kustantaa. Nykykielellä hyysaamisesta.
Jokainen kaksikielinen tienviitta mallia Ilola Ilby on kansantaloudellisesti hukkaan heitetty kustannus ja huonontaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Samoin jokainen turha kaksikielinen teksti. Kansantaloudellisesti käsittämättömiä ovat ruotsinkielisten säätiöiden yllä pitämät "Folk Akademi" -muka opistot, joissa ei opeteta mitään todellista vaan ylläpidetään ja lietsotaan kieliriitaa oikeutuksena jonkun aikoja manalle menneen testamentti "stöda" ruotsinkielinen väestö "i trackten".
Kansantalouden kannalta on melko sama, kumpaa kieltä puhutaan, mutta ei ole sama, onko kieliä useita. Enemmistö määrää, vähemmistö saa opponoida, se on demokratian ydin.
up
Ne mainitsemasi Ruotista muuttaneet eivät ole meidän nykyisten ruotsinkielisten esi-isiä.
Suomalaiset ja virolaiset ovat olleet tällä alueella niin kauan että yhteinen kieli on ehtinyt muuttumaan Suomenlahden etelä puolella eri kieleksi. Oman väittämän mukaan svedut ovat olleet Suomessa jo pitkään. Kuitenkaan heidän kielensä ei ole muuttunut mannerruotsin kielestä miksikään. Kieli on sama kuin Ruotsissa.
Ruotsi kieli on muuttunut voimakkaasti 1300-luvun jälkeen joten sitä ennen Suomeen saapuneet eivät ole voineet edes puhua ruotsia. Ruotsin kielen kehitys ole voinut mennä samoja polkuja Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsin kieli sai Hansakaudella paljon vaikutteita saksan kielestä, eikä nämä vaikutteet ole voineet siirtyä ruotsin kieleen Suomessa.
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/
Yllä oleva linkki todistaa että ruotsi on murre ja sen että ruotsinkielen historia ei ole kovinkaan pitkä. Vasta v. 1541 sai ruotsin kieli yhtenäisen kirjallisen muotonsa raamatun käännöksen ansiosta. Vain 20 vuotta ennemmin kuin suomeksi.
Kansakoulussa vasta 1850-luvulla vasta siitä lähtien kirjallista ruotsia opetettiin laajasti.
Esipohjoismaisesta kielestä tiedetään vähän mutta se on muistuttanut suomea ja saamea. M.m. sana kung ruotsiksi on tullut esipohjoismaisesta kielestä sanasta kuningaz, suomeksi kuningas.
Ruotsiin lainattiin paljon sanoja latinasta mutta se oli pieni määrä verrattuna saksan kielestä lainatuista. Saksan vaikutus hansan aikana oli ruotsinkieleen suunnaton. Ruotsissa oli saksalainen kuningas ja määräys että raatimiehistä ei saanut olla yli 50% saksalaisia. Samoihin aikoihin muodostui saksa-tanska-ruotsi kirjakieli erityisesti porvareitten kesken.
Otteita linkistä ruotsiksi:
Dialekter
Man brukar räkna med att från 1541 har språkutvecklingen i Sverige gått mot ett enhetligt svenskt språk. Det var då Gustav Vasas bibel kom ut och blev mall för vilken svenska som var rikssvenska. I mitten av 1800-talet kom folkskolan till Sverige och nu fick alla undervisning i rikssvenska för första gången. I detta avsnitt kan du läsa mer om dialekterna idag och hur de är besläktade.
Ord som härstammar från dessa tider
Man känner inte till så mycket om hur urnordiskan såg ut. Huvuddelen av det man vet, har fått fram har man tagit från dagens finska och lappska. Dessa två språk har nämligen inte förändrats så mycket eller snabbt. Det urnordiska ordet för kung lär ha varit kuningaz (finska kuningas).
Påverkan utifrån - exempel
Förändringarna i det Svenska språket under den klassiska fornsvenskan var enorma. Det mesta av materialet från denna tid finns i alla de laguppteckningar som skrevs, men även vissa religiösa översättningar gjordes, många i Vadstena kloster.
Det som började under runsvenskan fortsatte nu. Vi tog många ord från latinet och vissa från grekiskan. Många av dessa ord hade med kyrkan att göra t.ex. altaeri, biskupear, klockae, kloster osv.
Men de latinska ord som kom var bara en viskning mot mängden tyska ord. Rika personer och hantverkare från Tyskland bosatte sig ofta i Sverige (nuförtiden köper de bara sommarstugor) och vid mitten av 1300-talet bildades Hansan. Det emigrerade även många byggnadsarbetare. Efter ett tag bildades ett svenskt-tyskskt-danskt skriftspråk, speciellt bland borgarna. Ett bra exempel på hur många tyskar som flyttade hit är Magnus Erikssons stadslag som bl.a. säger att inte mer än hälften av rådmännen (de som bestämde tillsammans med borgmästaren) i städerna fick vara tyskar. (Tur det, annars kanske vi hade talat tyska nu.) Från 1364-89 hade vi till och med en tysk kung "Albert av Mecklenburg".
Äldre nysvenska
1526 var ett historiskt årtal. Nya testamentet översattes nu för första gången helt till svenska. Något senare kom hela bibeln. Gustav Vasa lät, med hjälp av den nu existerande boktryckarkonsten, trycka upp bibeln i c:a 2000 exemplar och gav en till varje kyrka i landet. Tack vare denna bibel fick det svenska folket för första gången ett gemensamt förråd av ord och uttryck. Till och med de som inte kunde läsa fick nytta av denna bibel eftersom den gjorde, att gudstjänsten kunde hållas på svenska.
Man kan säga att det är först nu det svenska språket blev svenskt. Med vissa svårigheter skulle vi kunna läsa en text från denna tid. Det var nu de första ordböckerna kom och debatten startade om hur viktigt det var att tala ren svenska, speciellt bland prästerna.
Vad som är dialekter eller språk är ofta svårt att definiera. Man kan säga att två dialekter skiljer sig från två språk, på så sätt, att det finns ömsesidig förståelse utan förkunskapskrav när det handlar om dialekter. Detta är dock mycket förenklat, då en del svenska dialekter är mycket svårare att förstå än t.ex. norska språket.
"Ruotsi kieli on muuttunut voimakkaasti 1300-luvun jälkeen joten sitä ennen Suomeen saapuneet eivät ole voineet edes puhua ruotsia. Ruotsin kielen kehitys ole voinut mennä samoja polkuja Suomessa kuin Ruotsissa."
Mielenkiintoinen, joskin täysin perusteeton väite, joka kaatuu kysymykseen: miksi kehitys ei ole voinut mennä samoja polkuja? Kun huusianna selittää mhin hänen olettamuksensa perustuu niin katsotaan sitten lisää.
Ennen yleistä koululaitosta joka kylässä oli oma murteensa. Kerro sinä miten saksan kieli olisi voinut vaikuttaa Suomessa?
Miksi saksan kieli ei vaikuttanut suomen kieleen samalla lailla kuten ruotsiin Ruotsissa?
Siis ennen 1300-lukua.
Kerro sinä miten se saksan kieli saattoi vaikuttaa Ruotsin eri kylissä, mutta ei Suomen kylissä vaikka ne ovat lähempänä Tukholmaa ja Saksaakin kuin jotkut Ruotsin kylät, joissa se saksa vaikutti ja sitäpaitsi kuuluivat siihen samaan Ruotsin valtakuntaan kuin ne Ruotsin kylät joissa se saksa vaikutti.
Ja heitä helvettiin noin idioottimaiset teoriat.
Ruotsia ei ollut valtiollisessa mielessä ennen Kalmarin unionin purkua 1540 lukua. Ruotsissa oli aika jolloin siellä oli saksalainen kuningas. Saksalaisten määrä kaupungin raatimiehissä oli rajoitettu puoleen lailla jotteivat he saisi ylivaltaa Ruotsin kaupungeissa. Saksalaisia sanoja vilisee ruotsin kieli kauttaaltaan. Alun perin Ruotsissa käytetty kirjakieli oli saksan ja tanskan sekoitus.
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm
Men de latinska ord som kom var bara en viskning mot mängden tyska ord. Rika personer och hantverkare från Tyskland bosatte sig ofta i Sverige (nuförtiden köper de bara sommarstugor) och vid mitten av 1300-talet bildades Hansan. Det emigrerade även många byggnadsarbetare. Efter ett tag bildades ett svenskt-tyskskt-danskt skriftspråk, speciellt bland borgarna. Ett bra exempel på hur många tyskar som flyttade hit är Magnus Erikssons stadslag som bl.a. säger att inte mer än hälften av rådmännen (de som bestämde tillsammans med borgmästaren) i städerna fick vara tyskar. (Tur det, annars kanske vi hade talat tyska nu.) Från 1364-89 hade vi till och med en tysk kung "Albert av Mecklenburg".
Joku ei vaan täsmää ruotsinkielisten historiassa. Väitteet pitkäaikaisesta asumisesta Suomessa tai kielen kehityksestä.
Suomalaiset ja virolaiset ovat olleet tällä alueella niin kauan että yhteinen kieli on ehtinyt muuttumaan Suomenlahden etelä puolella eri kieleksi. Oman väittämän mukaan svedut ovat olleet Suomessa jo pitkään. Kuitenkaan heidän kielensä ei ole muuttunut mannerruotsin kielestä miksikään. Kieli on sama kuin Ruotsissa.
Aivan sama, samaan valtakuntaan kuuluttiin.
1200-luvun ruotsi ei ollut samaa kuin nykyruotsi, mutta eipä ollut saksakaan samaa kuin nykysaksa.
Kerro sinä miten se saksan kieli saattoi vaikuttaa Ruotsin eri kylissä, mutta ei Suomen kylissä vaikka ne ovat lähempänä Tukholmaa ja Saksaakin kuin jotkut Ruotsin kylät, joissa se saksa vaikutti ja sitäpaitsi kuuluivat siihen samaan Ruotsin valtakuntaan kuin ne Ruotsin kylät joissa se saksa vaikutti.
"Joku ei vaan täsmää ruotsinkielisten historiassa. Väitteet pitkäaikaisesta asumisesta Suomessa tai kielen kehityksestä."
Joku ei täsmää jutussasi. Kerro sinä miten se saksan kieli saattoi vaikuttaa Ruotsin eri kylissä, mutta ei Suomen kylissä vaikka ne ovat lähempänä Tukholmaa ja Saksaakin kuin jotkut Ruotsin kylät, joissa se saksa vaikutti ja sitäpaitsi kuuluivat siihen samaan Ruotsin valtakuntaan kuin ne Ruotsin kylät joissa se saksa vaikutti.
"Miksi saksan kieli ei vaikuttanut suomen kieleen samalla lailla kuten ruotsiin Ruotsissa? "
http://joukoheyno.blogspot.com/2009/10/ruotsin-kieli-suomessa.html
"Ruotsista muutti Suomen asumattomille, karuille rannikoille uudisasukkaita 1100-luvulta 1300-luvulle. Ruotsalainen asutus syntyi samoihin aikoihin kuin Savoa ja Pohjois-Suomea asutettiin."
http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_814.jpg
"Sekä talvi- että jatkosodassa ruotsinkieliset joukko-osastot taistelivat itsensä lähes v i i m e i s e e n mieheen muun muassa Viipurinlahden, Talin ja Ihantalan taisteluissa suomalaisten aseveljiensä rinnalla."
Ahvenanmaalta kaatui kaksi miestä: Nimeltä Santaniemi ja Suominen, ei kovin ruotsalaisia nimiä.
Vähiten kunnan miesmäärästä laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa. (Kuntia oli silloin 550 kpl)
550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais
Galsteeni tykkää linkkailla 1800-luvun koulukartastoja. Mikäpä se siinä, mutta mitä hän haluaa sillä kertoa? Saamelaisten asutuksestako?
Ahvenanmaa oli demilitarisoitu ja itsehallintolaki vuodelta 1920 määräsi seuraavasti: ""Ahvenanmaan maakunnan asukkaat ovat velvolliset avustamaan isänmaan puolustusta palvelemalla asevelvollisuuden suorittamisen sijasta vastaavasti luotsi- ja majakkalaitoksessa, niinkuin siitä lailla erikseen säädetään."
Talvisodan sytyttyä Ahvenanmaalla perustettiin kodinturvajoukot, joissa palveli tuhatkunta miestä ja naista. Maarianhaminaa ja aluevesiä käyttäviä laivoja pommitettiin joitakin kertoja talvisodan aikana. Kodinturvajoukot hajotettiin elokuussa 1940 koska Neuvostoliitto vaati alueen demilitarisoinnin palauttamista.
Jatkosodan aikana perustettiin Ahvenanmaan suojeluskunta. Paikalliset asukkaat velvoitettiin osallistumaan linnoitustöihin. Varsin vaarallisissa ja elintärkeissä tehtävissä toimivat ahvenanmaalaiset merimiehet, joita menehtyi sotatoimien uhreina ja onnettomuuksissa likemmäs sata miestä ja saman verran joutui internointileireille eri puoilille maailmaa.
Mitä galsteeni muuten haluaa luettelollaan kertoa säkyläläisistä ja hongonjokelaisista?
"Galsteeni tykkää linkkailla 1800-luvun koulukartastoja. Mikäpä se siinä, mutta mitä hän haluaa sillä kertoa? Saamelaisten asutuksestako?"
Ei ruotsalaisesta asutuksesta. Huomasit varmaan mihin kommenttiin karttalinkillä vastasin, vaikka yritätkin vedättää sivuraiteille.
"Ahvenanmaa oli demilitarisoitu ja itsehallintolaki vuodelta 1920 määräsi seuraavasti: ""Ahvenanmaan maakunnan asukkaat ovat velvolliset avustamaan isänmaan puolustusta palvelemalla asevelvollisuuden suorittamisen..."
Ei estänyt demilitarisointi Santaniemeä tai Suomista kaatumasta isänmaan puolesta.
"Varsin vaarallisissa ja elintärkeissä tehtävissä toimivat ahvenanmaalaiset merimiehet, joita menehtyi sotatoimien uhreina ja onnettomuuksissa likemmäs sata miestä ja saman verran joutui internointileireille eri puoilille maailmaa.
Kaikki eivät parhaalla tahdollakaan voi luistella kaikesta.
"Mitä galsteeni muuten haluaa luettelollaan kertoa säkyläläisistä ja hongonjokelaisista?"
En mitään, poikkeus vahvistaa säännön ja syitä voi tutkia. Poikkeukselliseti ruotsinkielinen kunta voisi löytyä listalta missä luetellaan isänmaalle suuren uhrin antaneita kuntia.
"Huomasit varmaan mihin kommenttiin karttalinkillä vastasin, vaikka yritätkin vedättää sivuraiteille."
Yritit vedättää vanhalla koulukartalla. Ihmettelen hieman miksi.
en edellenkään ymmärrä että kaattuneiden määrä on osoitus isänmaallisuudesta. Se on niin halpamaista peliä. Riippuuhan siitä missä miehet palvelivat, harvoinhan tykistön miehiä kaatuu yhtä paljon kun eturivin. Ruotsinkieliset samasta kylästä ei yhtä paljon kun suomenkieliset samoitsa kylistä sijoitettu samaan korssuun, koska ruotsinkieliset pantiin eri tehtäviin. Ja taas sama ilmiö kun nykyään eli vaikka samantyyppisissä ja kokoisissa firmossa paikoissa missä ruotsinkieli on sisäinen kieli onnettomuustilastot ovat alhaisemmat. Se on todettu fakta mutta kukaan ei ole pystynyt selittämään syitä.
Nämä galsteenit ja marqiisit kuvittekevat sankarihaudoilla riekkumisen jotenkin kohottavan heitä. Eihän tuosta muuta voi ajatella.
" Riippuuhan siitä missä miehet palvelivat, harvoinhan tykistön miehiä kaatuu yhtä paljon kun eturivin. Ruotsinkieliset samasta kylästä ei yhtä paljon kun suomenkieliset samoitsa kylistä sijoitettu samaan korssuun, koska ruotsinkieliset pantiin eri tehtäviin."
Juuri niin, ei ruotsinkielistä etummaiseen monttuun tai muuten vaaralliseen paikkaan, sinne kelpaa turaani. Huippu hyvä edustus kuitenkin livohkaan lähtijöiden sakissa.
Epähuomiossa tuli yhdyssanavirhe kun lisäsin sanan "huippu" sanan "hyvä" eteen. Tämä korjaus oli Lapiota varten.
Uskooko galsteeni tosiaankin Suomen armeijan toimineen tuolla tavalla? Samaan aikaan häön vaikuttaa jotenkin ylpeältäkin siitä. Ota tuosta selvää.
Mitä kuulu valehtelija?
Vaikka nyt alkuun tuosta Freudenthalista...
Poliittinen ohjaus, josta olemme hiljattain saaneet näyttöä, ei liene uusi asia.
"!Mitä kuulu valehtelija?"
Kerrotko nyt ensialkuun vaikkapa mitä olisin valehdellut? Ei sillä, että pystyisit sitä tekemään. Tuota samaa tyhjää huutoahan tuo syyttelysi on ollut tähänkin asti.
Sinä, eheh-hyvä, olet sen sijaan jäänyt jo monta kertaa lööperin laskettelusta. Taas sattui ehe-reppanaa omaan jalkaan. Auts, se varmasti sattui!
Selitäpä galsteen, mitä tarkoitat.
Pyhästä Eerikistä se alkoi ja viimeksi miehittivät Ahneidenmaan 1918.
Poliittinen ohjaus alkoi Pyhästä Eerikistä?
Joo, selitys on tarpeen, koska kommenttini lipsahti väärään paikkaan. Seuraava linkki vie ainakin lähemmäksi oikeaa kohtaa ketjussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10556406#comment-54495147
Eerikistä pitkälti eteenpäin ohjailtiin miekalla, teilipyörällä ja ties millä.
Taas yksi ostettu suomalainen proffa tekee svekopropagandaa.
Onkohan sama, joka kirjoitti sen Rinta rinnan-sotateoksen, jossa surujen toimia kaunistelttiin urakalla?
Ei mitään uutta....
Tämä näkyy olevan se sama professori, jonka tekstejä itätalainmaan marqiisi on lainaillut uutterasti. toki valikoiden.
Fennona godkänner bara artiklar som är negativa mot finlandssvenskarna.
Unohtiko Vahtola että Mälarin rannoilta karkotettiin ruotsalaisia köyhyyttä pakoon Suomeen.
HEIDÄT PAKKOSIIRRETTIIN. Ja vuosisata oli 1500.
Miksi eivät saaneet palata kotimaahansa, onkin sitten ihan toinen juttu. Kitisevät vieläkin.
"Ja vuosisata oli 1500."
Minä uskon ennemmin suomalaista Suomen historian professoria Jouko Vahtolaa kuin jotakin nettifennojen historiamuunnelmaa.
Syy tuohon on selvä:
Siirtomaavalloilla oli tuohon aikaan tapana karkottaa rikolliset valloittamiinsa maihin.
Näin he tekivät kahta kautta palveluksen valloittajamaalle : Olivat poissa tekemästä rikoksia emämaassa, ja levittämässä emämaan reviiriä valloitettuun maahan.
Jutussasi on nyt vain semmoinen erehdys, että Suomihan ei koskaan ollut siirtomaa. Eikä Suomeen myöskään karkotettu rikollisia. No, muutahan jutussasi ei tosiaan ollutkaan.
Kalevalla ei ole esittää mitään faktaa kirjoitukselleen.
"viljellyt sitä äidinkielellään Ruotsilla."
Totta tosiaan, ja tämä onkin se pääaihe, jonka Kaleva ohittaa.
"Vasusmieskoulutus annetaan Tammisaaren Rannikkopataljoonassa ja Vaasan Rannikkojääkäripataljoonassa Dragsvikin varuskunnassa Tammisaaren (Raasepori) kupeessa."
Vaasan Rannikkojääkäripataljoonassa sekä Tammisaaren Rannikkopataljoonassa, joka on Dragsvikin varuskunnassa, joka on Raaseporissa.
Vain Rannikkojääkäripataljoonassa voi saada erikoisjoukkojen vihreän baretin, mikä on suomenkielisten syrjintää.
"Vain Rannikkojääkäripataljoonassa voi saada erikoisjoukkojen vihreän baretin, mikä on suomenkielisten syrjintää. "
Älähän nyt! Eihän Rannikköjääkäripataljoonaan hakeutuminen ole sidottu äidinkieleen. Eikös tuosta aloituksesta selvinnytkin, että siellä on myös suomenkielisiä. Ja jos tuolle tielle lähtee niin eikös se menisi sitten niin, että laskuvarjojääkärien punabaretti syrjii ruotsinkielisiä? (Terveisiä vaan jukolan jussille/7.veljekselle!)
Aikoinaan rannikkojääkäriKOULUUN piti pyrkiä.
Nyt sinne pääsee jokainen rantaruotsalainen.
Ljk ei ole mikään lepokoti pappas betala pojkelle.
Kyseinen joukko-osasto harjoittelee tiettyä tehtävää varten ja toimintasuunta ei nyt ole länsi.
Eikä ko joukko-osaston koulutuskieli ole todellakaan ruotsi.
Siellä on puhuttava suomea.
Jos baretin saaminen vaatii hyvää ruotsin taitoa, kyseessä on suomenkielisten syrjintä.
Minun puolestani muut erikoisjoukot voidaan muuttaa kaksikielisiksi, mutta toisaalta suomenkielisyys ei ole syrjintää, jos kaksikielisyys haittaa armejan toimintaa, kuten se haittaakin eli muita joukkoja ei tarvitse muuttaa kaksikielisiksi - eikä muihin erikoisjoukkoihin suruja kumminkaan hakeutuisi, koska ne eivät sijaitse rannikolla.
Suomessa ei voi olla mitään sellaista, johon pääsee vain ruotsia osaava, vaan kaikki vastaava pitää olla myös suomeksi. Suomenkieliset eivät ole vähemmistö.
Väitätkö että tänä päivänä Uudenmaan Prikaatin Vaasassa sijaitsevan rannikkojääkäripataljoonan (vihreät baretit) koulutuskieli on suomi?
Vaasassa sijaitsevan? Sinulla ei taida olla mitään hajua näistä asioista?
Jos baretin saaminen vaatii hyvää suomenkielen taitoa niin silloinko se syrjii suomenkielisiä?
Hei haloo, järki käteen!
Et näköjään tajua mitään.
Suomenkieliset ovat enemmistö eikä vähemmistölle voi olla mitään erityisoikeuksia. Enemmistölle voi olla enemmän oikeuksia jo sen takia, että taloudelliset realiteetit tulevat vastaan. Suomenkielisillä tulee oikeus saada vihreä baretti suomen kielellä, vaikka ruotsinkielisillä ei olisi oikeutta saada punaista barettia ruotsin kielellä. Ruotsinkieliset eivät ole enemmistö tässä maassa.
Ei kyse ole tajuamisesta vaan tiedoista ja voi myöntää, etten tiedä ruotsinkielisestä koulutuksesta yhtään mitään - minä kun en ole suru.
"Vaasan Rannikkojääkäripataljoona
Vaasan Rannikkojääkäripataljoona on rannikkojääkärikoulutusta antava joukkoyksikkö. Hyökkäystehtäviin koulutettu ja varustettu pataljoona on erikoistunut toimintaan rannikon ja saariston vaativissa olosuhteissa. Joukon tyypillisiin tehtäviin kuuluvat hyökkäystehtävien ohella meriliikenteen turvaaminen, alueen tai kohteen suojaaminen sekä tiedustelu- ja partiointitehtävät."
"Amphibious Task Unit
Uudenmaan Prikaati antaa kansainvälistä kriisinhallinta koulutusta ATU:n eli Amphibious Task Unitin puitteissa."
"Koulutuskielinä ovat ruotsi ja englanti."
"Vaasan Rannikkojääkäripataljoona on ainoa merivoimien rannikkojääkärikoulutusta antava joukkoyksikkö."
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZRJjqNAEEXPwgHamZCMS4Z0AsYJBclQbJCxaWzwgDEeyqcvpFp1S-WVRfzlV8RTfIUC5GDUcXXb1athdzqu9iADuVwQQVZtF_Ia4akKHZ8FAgnnECYKSEEGxSJqvjrn2T7DBj4Wy3ZwWRPfl7gVon4Bl1jzKN7TKH5Q2uSUsiRYtg-Pv2h8Mv_AulX4xMLcOCv_h-YvlsZI80aOF_Amga99yP_4MsILTInIk8AUoRNZscZiBZFYftnvh8qPD38pHYJPkCu_pUGQDNgb03jNkqZjueKErAkzdKfMUHk_y_hIGMHIh8RLNOhg07Y0zCQHCdPtZbz3NlyQ78rD7L4-zOBM0hRBUVRBUEQVydL4a8rP3jMvzh3rRtExdIEpC_6enHq-COuKv5ZnkwTWGhHe-4NkmpVPy5DhQJlrqIaeDP3XIOzSpjbLhrR6t83oySRbP9p4lWVG6T0KMm2LEZzfnOcmto6x06eqgONok1V6ofV5f5WPtVld0c03zEe2RevNuXQ6fA6HVBL3bYESUQugvWWsEO8cB6h9OlSgO9w6HNrP7D9VOsd9A9SiBrc!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=bb6dce004c2b987fa4edaec35e57b1fc
Jos Vaasan Rannikkojääkäripataljoona sijaitsee Dragsvikissa, miksi sen nimi on, mikä on? Kerro meille, kun tiedät kaiken ruotsinkielisestä koulutuksesta.
"Itsenäinen Rannikkojääkäripataljoona perustettiin vuonna 1960 Neuvostoliiton palauttamalle Porkkalan vuokra-alueelle Upinniemeen. Rannikkojääkäripataljoonassa toimi vuosina 1979-1988 Rannikkojääkärikoulu, jossa koulutettiin erikoisjoukkoja tiedustelu- ja iskuosastotoimintaan rannikolla ja saaristossa. Rannikkojoukkojen uudelleenjärjestelyn seurauksena Upinniemessä toiminut itsenäinen Rannikkojääkäripataljoona lakkautettiin vuonna 1989. Rannikkojääkärien koulutus on vuodesta 1990 lähtien tapahtunut Uudenmaan Prikaatin Vaasan Rannikkojääkäripataljoonassa Tammisaaren Dragsvikissa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rannikkojääkäri
Tarkoittaako edellinen, että rannikkojääkärikoulutus ei ole enää niin vaativaa, kuin se oli Rannikkojääkärikoulun aikaan, koska koulutus siirrettiin suomenkielisestä Upinniemestä Dragsvikiin eli ruotsinkielisille on turhaa järjestää varsinaista erikoisjoukkojen koulutusta, koska he eivät selviytyisi siitä :-))
"Erikoisjoukoille tunnusomaisia piirteitä ovat:
Vapaaehtoisuus ja valintakokeet
Tiukat valintakriteerit
Monipuolinen ja vaativa koulutus
Epätavalliset toimintamenetelmät
Erikoistehtävät"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erikoisjoukko
Oler käsittämättömän innokas kirjoittamaan ruotsinkielisestä koulutuksesta siihennähden ettet omienkaan sanojesi mukaan tiedä siitä yhtään mitään.
Miksi Karjalan lennosto on Rissalassa?
Ruotsittuminen tavallisti rannikkojääkärit eli taso laski. Edelleen ollaan "kommandoa", vaikka ei enää ollakaan.
Kyse on kielipolitiikasta eli siitä syrjitäänkö suomenkielisiä vai ei.
En tiedä, miksi Karjalan lennosto on juuri Rissalassa eli Kuopiossa, mutta Karjalan Lennosto valvoo itäisen Suomen ilmatilaa, joten ehkä nimi tulee tästä.
Ruotsinkieliset eivät siis tiedä, miksi Vaasan Rannikkojääkäripataljoona sijaitsee Raaseporissa.
"Jos Vaasan Rannikkojääkäripataljoona sijaitsee Dragsvikissa, miksi sen nimi on, mikä on?"
Hyvä kysymys. Näin se kuitenkin on. Ehkä taustalla on perinne, tai sitten taustalla on sota-ajan maantietteellinen vastuu-alue. Mene ja tiedä. Sama koulutus tapahtui Upiniemessä kunnes Upiniemen ympäristö asutettiin kolutukselle sopimattoman tiheäksi. Sitä taustaa vasten koko höpinä Dragsvikin ja Upinniemen yhteenlyömiseski on silkkaa soopaa.
Upinniemen säilyttämistä puoltaa vain se että siellä on syvänmeren satama laivastoa varten. Muilta osin se on sekä pieni, ränsistynyt että liian kalliilla ja ahtaalla paikalla.
Ruotsinkielisen joukko-osatson sijainti on sitten ihan eri asia, eikä sidoksissa Dragsvikin toimintaan kolutusvaruskuntana. Mutta logistiset syyt sekä se että Dragsvikin koko sattumalat vastaa ruotsinkielisten vuosittaista lukumäärää tekee siitä sopivimman tässäkin mielessä.
"Jos Vaasan Rannikkojääkäripataljoona sijaitsee Dragsvikissa, miksi sen nimi on, mikä on?"
"Hyvä kysymys. Näin se kuitenkin on. Ehkä taustalla on perinne, tai sitten taustalla on sota-ajan maantietteellinen vastuu-alue."
Heh, hyökkäävätkö ruotsalaiset vai venäläiset meritse Vaasaan rannikolle? Luulen paremminkin liittyvän vetäytymiseen Pohjanlahden yli Ruotsiin.
"Se, että suomenruotsalaisilla on oikeus palvella äidinkielellään omissa joukko-osastoissa on osa maanpuolustusta ja sen rakentamista."
Jos suomenkieliset, enemmistö, voidaan pakottaa oppimaan ruotsi, niin miksi ruotsinkielisiä, vähemmistö, ei voida pakottaa oppimaan suomi niin hyvin, ettei tarvita ruotsinkielistä joukko-osastoa?
Tällaiset hyvin perustellut asialliset kirjoitukset pistävät pakkoruotsipersut änkyttämään.
Kirjoituksessahan ei perusteltu yhtään mitään, vaan esitettiin vain suoria väittämiä. Missä ne perustelut olivat? Kyllä se olet sinä joka änkytät epätoivoisesti.
"Yliopistolaki edellyttää, että Helsingin yliopisto on osittain ruotsinkielinen ja vastaa riittävästä määrästä ruotsinkielisiä maan tarpeisiin,"
Miksi kaikkien mielestä sopimatonta yliopistolakia muuteta jos se ei vastaa kansalaisten oikeustajua? Ja toisekseen jos se vastaa riittävästä määrästä ruotsinkielisiä maan tarpeisiin niin miksi näitä tarpeita on siirretty kattamaan koko väestö itärajaa myöten? Kansan oikeustaju ei voi hyväksyä mitä tahansa poliittista lehmänkauppaa.
mikset sitten lailla kiellä ruotsinkieliset palvelemaan suomenkielisiä että voisimme hoitaa omat palvelumme? Kumma että samalla voi vaatia että hoitaisimme omat palvelumme. Mutta samalla odottaa ettei sen myötö myös on otettava seuraava askel heti. Eli ruotsinkielinen bussinkuljettaja ei saa ajaa suomenkielisiö kansalaisia koska silloin hänen autoonsa ei mahtuisi kaikki ruotsinkieliset. silloin pitää järjestää ruotsin- ja suomenkielisille eri kaupat, eri junavuorot, eri sairaalat, eri kadut ja asuntoalueet, eri jätejärjestelmät eri puhelinoperaattorit, eri kuntia
Silti ruotsinkielinen varusmieskoulutus on Puolustusvoimien uudistuksen ja säästöjen saamiseksi syytä siirtää Upinniemen varuskuntaan. Siellä tehtävä voidaan suorittaa pataljoonan vahvuisen koulutusjoukon puitteissa. Myös ruotsinkieliseen varusmieskoulutukseen on tehtävä järkeistyksiä ja taloudellisia säästöjä. Siinä eivät mitkään historian professorin kauniit maalailut auta pätkääkään.
Kuka enää uskaltaa luottaa reservaattihurrien vakuutteluihin ja todisteluihin missään asioissa?
Wallinin saama tuki muilta käenpojilta osittaa millaiseen valheeseen koko suomenruotsalaisuus perustuu!
Jos me emme pysty kotoutumaan Suomeen opettelemalla edes maan kielen suomen, on paras, että sopeutumattomimmat meistä muuttavat takaisin Ruotsiin! Sieltä meistä suurin osa tuli Suomeen 1500-luvulla (ja myöhemmin), samoihin aikoihin, kun kustaa-kuningas karkoitti kaikki romanit Pohjanmaalle!
Niiltä nämä tummatukkaiset rantaruotsalaiset ovat oppineen paljon. Suomalaisten siivelläelo maistuu.
"Silti ruotsinkielinen varusmieskoulutus on Puolustusvoimien uudistuksen ja säästöjen saamiseksi syytä siirtää Upinniemen varuskuntaan."
Miksi? Dragsvik on kustannutehokas. Se vetää 700 per kutsuntaerä, ja Upinniemeen mahtuu 900.
Jos ruotsinkielinen koulutus siirtyy Upinniemeen niin siellä on siis 700 ruotsinkielistä ja 200 suomenkielistä per erä. Varuskuntana Upiniemi soveltuu hyvin vain laivastolle ja joihinkin valvontatehtäviin. Taistelukolutukseen se ei enään sovellu, joten Dragsvik säilyisi mitä ilmeisimmin ihan riippumatta siitä että ruotsinkieliset siirtyy Upinniemeen.
Lisäongelma vyyhtiin tulee siitä ett Upiniemestä tänä päivänä moni siirtyy Turkuun kesken palvelusajan (johtueen Upiniemen suppeista puitteista). Tulisiko sitäkin sitten kaksikielinen varuskunta?
Kai ne 700 suomenkielsitä jotka eivät enään mahdu Upiniemeen siirtyvät Dragsviikiin. Laivasto menisi aika ruotsinkieliseksi.
Eipäs Åbo Akademi ole kuitenkaan vastaavasti kaksikielinen. Miksei laki edellytä siltä samankaltaisuutta kielien suhteen kuin Helsingin yliopistolta? Kaikki nuo ruotsinkielisten ohituskaistoja puoltavat kirjoitukset ovat enemmän tai vähemmän perusteluiltaan kestämätöntä kieliuskonnollista länkytystä. Onko pakkoruotsittajien piiriin pääsemiseksi perusvaatimuksena lapsenomainen perustelutaito, jolla voi asiattomasti ja tunteella kumota minkä tahansa asiallisesti perustellun vastapuolen väitteen. Kiinan ja Neuvostoliiton yhteiskunnissa oli hyväksytty samanlainen keskustelukulttuuri. Onko siellä käyty opintomatkoilla?
Näin juuri. Mihin tarvitaan Helsingin yliopiston kaksikielisyyttä, kun on olemassa Ådo Akademi? Siirretään Helsingin kaksikielinen/ruotsinkielinen koulutus Åbo Akdemiin.
Helsingin yliopisto voisi olla englanninkielinen. Åbo Akademi voisi perustaa Helsingforsiin pienen filiaalin ankkalampilaisille.
HY on ainoa yliopisto jolla on lakisääteinen velvollisuus kouluttaa ruotsinkieltä taitavia työntekijöitä niille aloille joilla laki edellyttää sellaisia olevan.
HY:ssä ko kielikiintiöpaikkoja on vajaa parisataa ja niitä on vain määrätyillä koulutusaloilla, eli lääkiksessä, oikiksessa, sosiaalialalla, farmasiassa (5 paikkaa, koulutus tapahtuu kokonaan suomen kielellä) ja opetusalalla. ÅA:ssa ei em koulutusaloja ei ole.
Ainoa poikkeus on Jklän liikuntatieten laitos jossa on yksi kiintiöpaikka per vuosi ruotsin kieltä taitavalle. Koulutus on kuitenkin täysin suomenkielistä. Eli ruotsinkieltä osaavia jumppamaikkoja valmistuu 1 / vuosi.
Myös HY:ssä kaikkien ruotsin kieltä taitavien kiintiössä valittujen opiskelijoiden koulutus tapahtuu joko täysin tai osittain suomen kielellä.
ÅA:ssa sitävastoin koulutus tapahtuu pelkästään ruotsin kielellä ja mahdollisesti myös englannin kiellä. ÅA:ssa ei ole mitään kiintiöihin perustuvaa koulutusta vaan on täysin ruotsinkielinen yliopisto jonne kaikki hakevat kielen suhteen samassa kiintiössä. Paitsi että muulla kuin ruotsin kielellä lukionsa käyneet joutuvat todistamaan ruotsin kielen taitonsa kielikokeella.
Ai että täysin omat lääkikset, oikikset ja aineopettajakoulutukset y.m. meille ankkalampilaisille? Taitaisi tulla aika kalliiksi. Nykysysteemillä saadaan paljon synergiaetuja. Ja kuten sanoin, koulutus on pääosin kaksikielistä.
Ne teidän parjaamanne kiintiöt ovat oikeasti tosi pienet ja koskee vain paria alaa. Ja edelleen muistuttaisin että ne ovat RUOTSIN KIELTÄ TAITAVILLE ei siis RUOTSINKIELISILLE. Esimerkkinä manittakoon että noin puolet lääkiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiössä opiskelevista puhuvat äidinkielenään muuta kuin ruotsia.
"Esimerkkinä manittakoon että noin puolet lääkiksen ruotsinkieltä taitavien kiintiössä opiskelevista puhuvat äidinkielenään muuta kuin ruotsia."
Lähde, kiitos! Tuskin on puolet!
Jos taas noin on, he ovat suomenkielisiksi rekisteröityjä kaksikielisiä.
Mutta kerro toki samalla, kuinka paljon suomenkielisillä linjoilla opiskelee ruotsinkielisiä.
"HY on ainoa yliopisto jolla on lakisääteinen velvollisuus kouluttaa ruotsinkieltä taitavia työntekijöitä niille aloille joilla laki edellyttää sellaisia olevan."
Ei ole.
"ÅA:ssa sitävastoin koulutus tapahtuu pelkästään ruotsin kielellä ja mahdollisesti myös englannin kiellä. ÅA:ssa ei ole mitään kiintiöihin perustuvaa koulutusta vaan on täysin ruotsinkielinen yliopisto jonne kaikki hakevat kielen suhteen samassa kiintiössä. Paitsi että muulla kuin ruotsin kielellä lukionsa käyneet joutuvat todistamaan ruotsin kielen taitonsa kielikokeella"
MItä tällä yrität sanoa?
"Lähde, kiitos! Tuskin on puolet!"
Ei kovin virallinen lähde mutta luotettava. Kysyin nimittäin asiaa eräältä tutulta lääketieteen opiskelijalta pari vuotta sitten. Kysyin kuinka monta hänen kurssitovereistaan olivat äidinkieleltään suomenkielisiä ja hän vastasi että noin puolet. Suhde saattaa tietysti vuosittain vaihdella.
1. "HY on ainoa yliopisto jolla on lakisääteinen velvollisuus kouluttaa ruotsinkieltä taitavia työntekijöitä niille aloille joilla laki edellyttää sellaisia olevan."
Pakkoruotsinet: Ei ole.
Onhan! Jyväskylän liikuntatieteellinen joss on yksi paikka.
2. "MItä tällä yrität sanoa?"
En yritä sanoa vaan sanon että ÅA on aivan tavallinen yliopisto paitsi että se on ruotsinkielinen. Åbo Akademin koulutuskieli on ruotsi ja osin englanti. ÅA oli alun perin yksityinen yliopisto joka valtiollistettiin vuonna 1981. Aiemmin sitä ylläpiti ÅA:n säätiö.
Opiskelijat jotka eivät ole suorittaneet lukiotaan ruotsin kielellä joutuvat suorittamaan kielikokeen jolla varmistetaan että he hallitsevat opiskelukielen riittävän hyvin. Opetus on pääosin ruotsinkielistä.
Helsingin Yliopistolla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä että määrätyille aloille valmistuu riittävästi RUOTSINKIELTÄ TAITAVIA työntekijöitä.
Koulutuskieli voi olla jopa kokonan tai ainakin osittain suomi vaikka opiskelijat ovat valittu RUOTSINKIELTÄ TAITAVIEN KIINTIÖSSÄ "ruotsinkieliseen" koulutukseen.
Väitteet tyhjästä rannikosta tai tyhjästä sisämaasta ovat ruotsalaista propagandaa.
Lainaus:
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Nyt vain on niin, että suomenruotsalaiset joukot sekä talvi- että jatkosodassa suoriutuivat tehtävistään erittäin vatimattomasti. Talvisodassa Mannerheim-linja murtui, kun suomenruotsalaisnen pataljoona lähti livohkaan. Jatkosodassa suomenruotsalaisen JR13 jätti kaikki annetut tehtävät suorittamatta. Nämä Talitiikerit juoksivat pakoon, kun riikinruotsalainen komppania taisteli Tali-Ihantalassa lähes viimeiseen mieheen. JR13 tappiolukuihin onkin jouduttu laskemaan kaatuneet, haavoittuneet, kadonneet ja karkuun juosseet (puolustusministeri Ole Norbackan käskystä uudelleen kirjoitetussa jatkosodan historiassa). JR61 taistelu Tienhaarassa oli suomalaisen tykistön voitto ja esimerkiksi JR61 tappiot olivat pienempiä kaikista jatkosodan rykmenteistä. Se ei koskaan joutunut tosipaikkaan. Syvärilläkin apuun tarvittiin "Tuntemattoman" rykmentistä Viljam Pylkäs eli "Rokka", joka yksi tuhosi uskomattoman määrän vihollisia.
Suomenruotsalaisten tappiot väestöosuuteen suhteuttuna olivat puolta pienemmät kuin suomalaisilla.
Tungokseen asti väkeä ei rannikoilla liene ollut. Ei tulokas pääse noin vain asuttuun maahan. Kuvaus tyhjästä rannikosta tuntuu uskottavalta kun taas huusiannan juttu kuulostaa nettifennopropagannalta. Tilaa on ollut.
Tuskin tungokseen asti, ei ole Kaldoaivilla (Suomen laajin erämaa-alue) tungosta tänä päivänäkään, mutta ei sinne ole vieraan syytä tunkea. Luontaistalous vaati laajat nautinta-alueet ja vähemmän merenkävijäkansaa olevat saattoivat tuntea rannikot vaaralliseksi alueeksi asua, vaikka niitä hyödykseen käyttivätkin.
Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella Tienhaarassa jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tienhaaran_taistelu
Tienhaaran suurtaistelu ja miten se OIKEASTI MENIKÄÄN?
Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU...
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
Tappioista kerrotaan näin s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
Pitääkö Koskimaan kirjan lukemat oikeasti paikkaansa? Tarkistetaanpas Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet -tietokannasta
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Joukko-osasto on merkittävä näin: */JR 61
"JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 11 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 6 ja kuoli haavoittuneena löytyy 5. Yhteensä siis 11.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 6 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 1, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 4. Yhteensä siis 6.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 56 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 44, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 11. Yhteensä siis 56.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa:
*/JR 61
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=22&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
22.6.1944 6
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=23&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=23&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
23.6.1944 33
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=24&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
24.6.1944 4
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=25&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
25.6.1944 8
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=26&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
26.6.1944 4
27.6.1944 2
28.6.1944 2
1.7.-5.7.1944 6
20.7-30.7.1944 6
1.8.-6.8.1944 12
6.8-6.9.1944 2
Luuletko että joen suistoja kuten Helsingin perustamispaikka on ollut enemmän aiemmin? Ei olisi tarvinnut tulla samaan Vantaan joen laskupaikkaan jos maa olisi ollut tyhjä.
Ei suomalaisetkaan tyhjään maahan tunkeneet. Siitä on todisteena runsas saamelaisperäinen ja lappiaiheinen paikannimistö aivan eteläisintä rannikkoa myöten. Oliko syytä tunkea?
Kuka tietää kun kielemmekin ovat sentään sukulaiskieliä, lienee kysymys hyvinkin erilaisesta "tunkeutumisesta". Myönnät siis ruotsalaisten tunkeutumisen suomalaisten asuinalueille, mutta yrität puolustella sitä toisten tekemisillä, joista ei edes tarkkaa tietoa ole, hyvä on.
"1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen."
Ilmeisesti. Eli varmaa tietoa ei ole. Ja jos siellä joku ennen ruotsinkielisiä vaelteli, niin lukumääräältää joukko on ollut pieni jos se kokonaan sulautui. Toisaalta tämähän myös tarkoittaa että stadin hurrienkin suonissa virtaa "uljasta suomensukuista ikiaikaista verta". Ja tuolloinhan "mä olin tuhat vuotta sitten täällä ekana" perustelu menettää relevantiudensa rippeetkin.
"Kuka tietää kun kielemmekin ovat sentään sukulaiskieliä, lienee kysymys hyvinkin erilaisesta "tunkeutumisesta"."
Kansalliseepoksemme mukaan saamelaisia pidettiin häjympinä kuin nykyänkyrät pitäisivät lukutaidottomia ruotsinkielisiä muslimeja Somaliasta pakolaisina tulleita.
Oli siis kaiketi kysymys hyvinkin erilaisesta tunkeutumisesta!
Kaiketi, ehtolause, mutta Ruotsin suorittama miehitys onkin jo luotettavammin dokumentoitu, ei tarvitse kansalliseepokseen turvautua.
Sano vaan "kansalliseepokse n n e mukaan".
"Ruotsin suorittama miehitys onkin jo luotettavammin dokumentoitu "
Esittelepä niitä dokumentteja, joiden mukaan Ruotsi miehitti Suomen.
Pyhästä Eerikistä se alkoi ja viimeksi miehittivät Ahneidenmaan 1918.
Laittakaahan edes linkki näkyviin, niin juttu on edes hieman uskottavampi.
"Yhteinen äidinkielihitsaa joukko-osaston yhtenäiseksi. Se, että suomenruotsalaisilla on oikeus palvella äidinkielellään omissa joukko-osastoissa on osa maanpuolustusta ja sen rakentamista."
Wallinin ja joukko-osastoon hitsaamisen lisäksi voisi samaistua myös Suomen tasavaltaan.