Kysymykseni ilmenee jo otsikossa; mutta missä olette tavannu paremman puoliskonne? :)
Olen itse sinkku ja yksinolo alkaa pikkuhiljaa kyllästyttämään. Olen nuori ja kaunis nainen, mutta en millään ole tavannut itselleni sitä oikeaa miestä.. Baareista on turha hakea, siellä tuntuu miehet etsivän yhden illan juttua..
Olen itse sinkku ja yksinolo alkaa pikkuhiljaa kyllästyttämään. Olen nuori ja kaunis nainen, mutta en millään ole tavannut itselleni sitä oikeaa miestä.. Baareista on turha hakea, siellä tuntuu miehet etsivän yhden illan juttua..
Vastaukset 27
Vanhimmat
Töissä....
Yhdessä tienristeyksessä oikeesti tavattiin, sitä ennen kirjoteltiin netissä ja juteltiin puhelimessa.
Tapasin mieheni kun menin hakemaan poikaani, joka oli kyläilemässä leikkikaverinsa kotona. Mies tuli eteiseen, jossa olin pukemassa lastani ja se oli siinä.
Vooi :)
Tapasin prisman kassalla naiseni päivä ennen joulua pari vuotta sitten. Täl naisel oli unohtunut rahat kotiin kun oli maksamassa ostoksia ja siinä se sit ihmetteli tapahtumaa et joutuuko se kaikki kamat kärräämään takas hyllyihin. No mä sit sanoin sille et mä maksan sun ostokset ja maksoin sit omalla kortillani sen safkat. Se sit melkein alko itkee ilosta kun olin niin ystävällinen ja lupas kokata mulle ruokaa joku päivä jote annoin numeroni sille. Loppu onkin historiaa sitten..
Ihana tarina ja olitpa herrasmies! :)
Sinulle ihana mies: Ajattele, jos naisella olisi ollut rahat mukana.. Ihan hyytää, mikä rakkaustarina olisi ehkä jäänyt alkamatta.
No niimpä kuule. Ja joskus olen itse nuorena mennyt kassalle niin muistan kun olin unohtanut käydä automaatilla nostamassa rahaa. Ei silloin ketään mun ostoksia maksanut :(
sieltä baarista.
Oikein räkälästä, paikkakunnan ainoasta!
Itse olin siellä synttäreiden alkustartissa ja mies poikkesi kavereiden kanssa muuton jälkeen kaljalle.
Emme kumpikaan käy juuri baareissa, joten tämä meidän tapaamisemme sellaisessa oli suuri ihme.
Keskustelupalstalta löysin ja muualla irl sitten tavattiin nenätysten. :-)
Me tavattiin lätkämatsissa, yhteinen kaveri esitteli meidät toisillemme. Molemmat oli heti ajatellut toisesta, että onpa siinä melkoinen pakkaus. Siinä sitten alkukauden aikana peleissä nähtiin ja tutustutttiin, kunnes sovittiin oikeat treffit. Nyt sitten suunnitellaan häitä. :)
Töissä.
Elämi rakkaus nro 1:n tapasin samassa työpaikassa. Elämäni rakkaus nro 2:n tapasin Suomi24:n deittipalstalla. Toivottavasti tämä on nyt se viimeinen elämäni rakkaus kun ensimmäinen ei ollutkaan kovasta yrityksestä huolimatta.
Virheistä toivottavasti oppii, itse kukin.
Palstoilla tosin ei kannata seurustella.
Muuten aina kannattaa yrittää.
Tosin ehkä kannattaa tähdätä hyvään parisuhteeseen
ja unohtaa turhat kliseet.
Keskussairaalan kirurgian osastolla molemmat äkillisinä jalkaonnettomuus potilaina. Tullimme samana päivänä ja samaan aikaan sisään. Sielä osastolla siten jutusteltiin ja kipinää oli heti ilmassa. Aika pian sitten avioiduttiin, kun luut oli kunnossa.
Öisellä kadulla. Hän vei palelevan opiskelijapojan lämmittelemään vällyjen alle 33 vuotta sitten. Kaupunki on myöhemmin rakennuttanut paikalle muistomerkin tälle tapahtumalle http://opaskartta.turku.fi/photos/posankka.html.
Tavallisella tanssipaikalla 4 vuotta sitten. Hän haki minua tanssimaan ja se mies vain kolahti kunnolla, tosin kumpikin oli omalla autolla siellä, joten eka varsinainen tapaaminen oli viikkoa myöhemmin.
Eka avovaimoni tapasin nuorisodiscossa. Toisen avopuolisoni tapasin netissä. Kolmannen, josta tuli sitten aviovaimoni, tapasin hänen työpaikallaan, olin hänen firmansa asiakas. Nykyisen kumppanini tapasin netissä. Eli fifty/fifty netissä ja livenä.
Nykyisen mieheni löysin maksulliselta nettideittipalstalta. Yhteistä taivalta takana 1½ vuotta. Edelliseen avomieheeni tutustuin päälle parikymppisenä ex-poikaystävän kautta. Yhteistä taivalta tuli täyteen melkein 14 v. Ensimmäisen avomiehen tapasin harrastuspiireissä (jenkkiautot). Oltiin yhdessä 7 v. Tässä välissä on ollut muutamia lyhyitä seurustelusuhteitä, tutustumispaikkoina mm. uimaranta, kassajono, jne. Kapakoista ei ole ketään löytynyt missään vaiheessa...
Ensimmäisen mieheni tapasin opiskelijaravintolassa 19 v ja toisen netissä 48 v. Ikä kai vaikutti asiaan ja aikakin :) Kolmekymmentä vuotta sitten internet oli aika tuntematon paikka :)
Ensimmäisen avomieheni tapsin baarissa, molemmat olivat suht isolla kaveriporukalla liikkeellä ja joku sattui tuntemaan jonkun. Toisen avomieheni, toivottavasti pian aviomieheni, tapasin nettideittipalstan kautta. Ensin kyllä epäilytti, jos oikeassa elämässä tuntuu tapaavan vain outoja tyyppejä niin entäs sitten netissä! No onneksi hän kirjoitti minulle niin hyvin, että halusin ehdottomasti tavata :)
Ensimmäisen tapasin ammattikoulussa (yhdessä 5 vuotta)
Toisen baarissa (yhdessä 4 vuotta)
Nykyisen nettideitissä.
Tähänastisten vastausten perusteella useat parisuhteet alkavat nykyään nettideittailusta. Tosin tänne vastaavat ovat hieman vinoutunut joukko vastaajia ja nettideittaajien osuus korostuu.
Mutta itsellä on profiili. Siis toiveikkaana täytyy odotella, josko mies sieltä ilmestyisi elämääni.
ensimmäisen mieheni tapasin ystäväni synttäreillä, jonne kyseinen mies (ammatti dj) oli palkattu soittamaan.
nykyisen tapasin vahingossa netissä, ei ollut deittipalsta eikä kumpikaan oikeastaan seuraa etsinyt. no asuttiin kuitenkin lähekkäin, joten mies pyysi tupakille ulos ja siitä se sitten lähti :)
Kaverin kautta tutustuttiin. Vuosi meni niin ei tapahtunut mitään, ei edes kunnolla tutustuttu. Sitten olin ystävälläni juomassa ja päätimme kutstua lisää porukkaa paikalle, kutsuin hänet ja joimme niin että emme seuraavana päivänä edes muistaneet kaikkea, sen muistamme että pidimme toisiamme kädestä koko yön. Siitä se sitten lähti ja edelleen ollaan yhessä. :)
Elämäni tosirakkaus mikä on myös minun elämämikumppani löysin suomi24 treffipalstalta, ollaan kuin luotu toisilemme.Tää mies on se kenen kanssa haluan elää loppu elämän,ja hän tuntee myös samoin.minä 37 v ja hän 35 v. molemilla ennestään takan pitkä suhteet, mikä ei toiminnut lainkaa..lapsien takia yhdessä.
bussissa :)