Luonnossa liikkuvalle, viimeviikot ovat olleet melko sateiset. Järven tai lammen rantaan kävellessä, korviin kantautuu usein metsäojan lorina, kun se vedet valuvat vesistöön. Suomessa on lienee arviolta satojatuhansia ojia, jotka valuvat vesistöihin ihan vapaasti ilman suojaavia maakaistoja?
Jos hankit jonkun maakartan, siinä pistää yleensä silmään runsas ojien verkosto, jonka määränpää on aina joku vesistö.
Olen hieman huolissaan metsäojista virtaavien vesien vaikutuksita Suomen vesistöihin.
Olen kulkenut paljon luonnossa. Vesistöön laskevan ojan tunnistaa jo kaukaa, kun näkee ojan suulla yleensä sellaisen rehevöityneen saarekkeen.
Metsän hakkuutkin ovat lisääntyneet. Usein hakkuuaukean reunaan ilmestyy valtavat lannoitesäkit, jotka sitten helikopteri levittää hakkuuaukealle.
Kun Suomessakin ovat lisääntyneet rankkasateet, voi vain arvailla minne osa lannotteista tai niiden vaikutuksesta voi joutua ojaverkostojen kautta?
Kokemuksesta voi sanoa, että tälläisistä ympäristön suojeluun liittyvistä ongelmista on turha kirjoittaa esim. ympäristöministeriöön.
On tullut siellainen kuva että siellä nähdään suurempana ongelmana se, imeytetäänkö mökkiläisen saunavedet maahan vai pitäisikö niille rakentaa joku saostuskaivo.
Mökkiläisen rannasta muutama satametriä toiseen suuntaa saattaa lskea metsäoja, jonka kuormittavuutta mittaamaan ei tarvitse edes edes minkäänlaista mittaria. Kuormittavuutta voi arvioida jo hieman kauempaakin ihan silmämääräisesti. Joskus joen suulle ei pääse edes veneellä joen suuta ympäröivän höttölautan takia.
Metsistä vesistöihin valuvia ojia ei siis luokitella vesistöjä kuormittaviksi. Tästä metsäojista valuvien vesien ongelmattomuudesta minua valisti kerran jonkun ympäristön osaston limnologi. Että se siitä....
En tiedä, onkohan ympäristöminiteriössä minkä verran suur`metsänomistajia? Kai heitäkin siellä on? Sitä mietin silloin.
Maatalous on ollut ja on myös paha veistöjen kuormittaja, mutta en ymmärrä että metsäojat näyttävät saaneet tästä pahuudesta täydellisen synninpäästön?
En tiedä suomessa vapaasti vesistöihin laskevien metsäojien määrää. Mutta niitä täytyy olla valtavasti 6/70-luvun villin ojituskauden jäljiltä, kun alle hehtaarinkin kokoisen järven rannalta voi löytää jopa toistakymmentä siihen vapaasti laskevaa ojaa.
Oman luontoympäristönialueelta tiedän yhden metsäojien takia täysin umpeen kasvaneen järven ja tietysti lukuisan määrän rehevöityneitä tai rehevöitymässä olevia järviä tai lampia. Tietysti nähin soljuu ojista vapaasti kaikki ympäristön vedet.
Suomen ympäristön suojelullista kuvaa maailmalla yritetään kiilloittaa.
Parivuotta sitten perustettiin Brändityöryhmä, jonka puheenjohtajana on itse Jorma Ollilla. Töryhmä esitti, että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin joilla saataisiin valtaosa Suomen vesistöistä juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä.
Oma ehdotukseni olisi, että kaikki metsäojien suut tukittaisiin ja jätettäisiin riittävät maajättöalueet vesistöjen suojiksi (valtava ja kallis urakka).
Metsän arvoa mitataan yleensä lähes aina rahassa. Järvien puhtautta ja arvoa Suomelle ei voi edes mitata rahassa.
Valitettavasti esille tuomani ongelma ja huutoni tai toiveeni, kaikuu tyhjänä autiossa erämaassa, eikä brändityöryhmällä taida olla hajua, eikä makuakaan minun esille tuomasta luonnonsuojelullisesta ongelmasta? :
http://yle.fi/uutiset/brandityoryhma_lisaa_luomua_ja_jarvet_juomakelpoisiksi/5676473
Suomen metsäojat
29
656
Vastaukset
- eipä haittaa
"Valitettavasti esille tuomani ongelma ja huutoni tai toiveeni, kaikuu tyhjänä autiossa erämaassa, eikä brändityöryhmällä taida olla hajua, eikä makuakaan minun esille tuomasta luonnonsuojelullisesta ongelmasta? "
Miten niin valitettavasti, kirjoituksesi on täyttä skeidaa, ymmärrät varmaan itsekin, turhaan tuhlasit aikaasi ja myös palstalaisten aikaa jorinallasi, en kyllä kaikkea lukenut kun huomasin ja alussa että kyseessä on joku häiriintynyt piipertäjä.
Kyllä ne meidän elinikämme pärjää hyvässä kasvussa ja kunnossa.- Ennallistus käyntiin
Kerrankin joku kirjoittaa asiaa täälläkin!
Vesien suojelu on otettava tosissaan. Metsäojitus aiheuttaa isoja ja moninaisia ongelmia! Vielä ei olisi myöhäistä ryhtyä korjaamaan tehtyjä virheitä! - Hmpf!
Älä ole typerys. Aloittaja kirjoittaa täyttä asiaa sellaisesta ilmiöstä, jonka harva on edes pistänyt merkille. Hyvä, että joku joskus näkee vaivaa kirjoittaakseen omin sanoin pitkän aloituksen, eikä vain hökäise aloitukseksi jotain YouTube-linkkiä tai uutislinkkiä. Järvet rehevöityvät, ja ojat ovat siihen suuri syyllinen.
- näikkkä
Minä olen ymmärtänyt, että metsäojia tehdään etupäässä taloudellisten intressien vuoksi, ei luonnonsuojelun. Metsäojat eivät yksistään selitä vesien valumista vesistöihin. Avohakkuut lähellä vesistöjä ja kalliosilla metsäpalstoilla valuttavat vedet lähivesiin ja laaksoissa asuville asukkaille. Minulla on itselläni mökiltä esimerkki avohakkuusta kallioisella alueella. Avohakkuusta aiheutui mokkipiiriin moneksi vuodeksi vesiongelmia. Savinen maaperä liikahteli ja painui välillä jalkojen alla. Vasta kun metsäpalstalla alkoi kasvamaan hakatulla alueella niin kosteus on hieman hellittänyt. Jätekaivoissa ei ollut ennen vettä mutta nyt sekin on täyttynyt itsestään ilman asukkaita. Kukaan ei vastaa mökkiläiselle jos naapurimetsänomistaja tekee avohakkuita, vahingot kärsii mökkiläinen.
- bnnbbmnvvnb
Ennen vanhaan kasvatettiin lehtipuita kosteilla alueilla. Eikö koivu mene kaupaksi kun kaiken pitää olla kuusta tai mäntyä? Ja niiden takia on pakko ojittaa kun eivät märässä viihdy.
- drtfgyujhi
Koivua nimitettiin vielä 70-luvulla valkoiseksi valheeksi.
Eräs tietty metsäteollisuushenkilö halusi päästä siitä kokonaan eroon ja niinhän siinä sitten kävi että siitä tuli pulaa ja sen sijalle jouduttiin tuomaan ulkoa lyhytkuituista puuta.
Eikä se koivukaan vedessä elä.
Ojitus pitää vain tehdä oikein, niin asiat ovat kunnossa. - Mutta...
drtfgyujhi kirjoitti:
Koivua nimitettiin vielä 70-luvulla valkoiseksi valheeksi.
Eräs tietty metsäteollisuushenkilö halusi päästä siitä kokonaan eroon ja niinhän siinä sitten kävi että siitä tuli pulaa ja sen sijalle jouduttiin tuomaan ulkoa lyhytkuituista puuta.
Eikä se koivukaan vedessä elä.
Ojitus pitää vain tehdä oikein, niin asiat ovat kunnossa.suurikokoinen koivu imee 400 litraa vettä jokaisena kesäpäivänä.
- paskatut järvet
Vesistöihin on tullut paljon on turvetta, kun soita on ojitettu ja metsitetty tai yritetty metsittää. Työt on aloitettu pääsääntöisesti 1960 -luvulla. Tutkimuksia on tehty metsäteollisuutta ja metsän omistajia varten. Tutkimukset painottuivat metsästä saatavaan taloudelliseen hyötyyn ja tällöin unohdettiin vesistövaikutukset, jotka ovat tulleet ajankohtaiseksi vesien pilaantumisen myötä. Voidaanko moralisoida tehtyjä virheitä, jos toimintaa jatketaan tekemättä haitoista tutkimuksia? Ovatko tutkijat tai edun saaneet tahot eettisesti vastuussa? Keskustelun kuumetessa unohtuvat helposti muut kuormittajat. Näitä ovat mm. maatalous, teollisuus, asutus, liikenne, pöly ym. laskeumat ja pistekuormittajat.
- inho.realisti
Raha ratkaisee. Metsät on vihreää kultaa, jonka voi muuttaa rahaksi. Järvet ja joet saavat jäädä sinne "takapihalle". Ei kerrota kenellekään mitä niihin juoksee.
- Patoamaan heti!
Vesien virtausta on ehdottomasti hillittävä! Metsäojitus on kiellettävä! Jo kaivetut ojat on tukittava. Tehtävä pysäytysaltaita.
Turha on jätevesiasetuksilla yrittää Itämerta pelastaa, kun sadevedet holisemalla tuovat ravinteita pelloilta ja metsistä mereen!
Pohjavedetkin ovat vaarassa, kun vesi virtaa liian nopeasti metsistä isompiin ojiin ja jokiin aina mereen saakka. Veden pitää saada imeytyä ja suotua maaperänkautta pohjavesiin!
Puhtaat pohjavedet ovat suurin yksittäinen luonnonvaramme. Metsäojitus vaarantaa pohjavetemme. Mitäs sitten tehdään, kun puhdas vesi loppuu? - edrtgyujkop
Parikymmentä metriä heinittynyttä ojaa riittä puhdistamaan lähes kaikki ylempää tulevat ravinteet. Vain täysin uusi ja puhdas oja päästää merkittävästi ravinteita lävitseen.
Fosfori liikkuu lähinnä maahiukkasissa ja mikäli vesi on kirkasta, ei siinä juuri ole fosforia.
Maataloudenkin päästöjä liioitellaan suuresti, sillä asiaa ei ole oikeasti juuri tutkittu ja koko päästömäärä perustuu teoriaan ja arvioon.
Jos viitsisin, niin kirjoittaisin tästä pidempään, mutta juttu on aika iso kokonaisuus.- Örkki3
"Parikymmentä metriä heinittynyttä ojaa riittä puhdistamaan lähes kaikki ylempää tulevat ravinteet. "
Tuohon en osaa mennä sanomaan mitään. Mutta sen voin sanoa, että ehkä noin 30 vuotta vanha, ylämailta metsistä tuleva sammaloitunut oja, jonka loppu tulee muutama satametriä suon kautta järveen, ei riitä suodattamaan vesistöön tulevia ravinteita.
Sateisena kesänä joen suulle kasvaa muutaman kymmenen aarin kasvillisuus/ravinnelautta. Talven jälkeen jäät ja tulvavedet vievät lautan mukanaan ja uuden kesän myötä alkaa uuden lautan muodostuminen. Tämä on tyypillistä metsäojan suulla tapahtuvaa vuodenaikojen vaihtelua, ojan joka on jonkun suuremman ojanverkon pääteoja.
Sanomattakin on selvää, että lahdukassa vuosikymmenen aikana on havaittavissa pysävän rehevöitymisen etenemistä.
Muutama vuosi takaperin tapahtui poikkeus. Se oli se sateeton kesä jolloin oli erittäin pitkä ja kuiva kausi, oja kuivui jo alkuvaiheessaan. Mitään ravinnelauttaa ei muodostunut sinä kesänä. Kaikki muutkin järveen tulevat ojat kuivuivat. Järven vesi oli tuona kesänä poikkeusellisen kirkasta.
Tietysti maaperän laatu (onko se hiekka-, savi- vai suopohjainen) vaikuttaa suuresti siihen, miten voimakkaita ja näkyviä vaikutuksia voi ojista tulevilla vesillä olla?
Heikkapohjaisista maista voi ojien kautta valua hyvinkin kirkkaan näköisiä vesiä, eikä vesistöihin aiheudu ainakaan näkyvää kuormitusta. - edrtgyujkop
Örkki3 kirjoitti:
"Parikymmentä metriä heinittynyttä ojaa riittä puhdistamaan lähes kaikki ylempää tulevat ravinteet. "
Tuohon en osaa mennä sanomaan mitään. Mutta sen voin sanoa, että ehkä noin 30 vuotta vanha, ylämailta metsistä tuleva sammaloitunut oja, jonka loppu tulee muutama satametriä suon kautta järveen, ei riitä suodattamaan vesistöön tulevia ravinteita.
Sateisena kesänä joen suulle kasvaa muutaman kymmenen aarin kasvillisuus/ravinnelautta. Talven jälkeen jäät ja tulvavedet vievät lautan mukanaan ja uuden kesän myötä alkaa uuden lautan muodostuminen. Tämä on tyypillistä metsäojan suulla tapahtuvaa vuodenaikojen vaihtelua, ojan joka on jonkun suuremman ojanverkon pääteoja.
Sanomattakin on selvää, että lahdukassa vuosikymmenen aikana on havaittavissa pysävän rehevöitymisen etenemistä.
Muutama vuosi takaperin tapahtui poikkeus. Se oli se sateeton kesä jolloin oli erittäin pitkä ja kuiva kausi, oja kuivui jo alkuvaiheessaan. Mitään ravinnelauttaa ei muodostunut sinä kesänä. Kaikki muutkin järveen tulevat ojat kuivuivat. Järven vesi oli tuona kesänä poikkeusellisen kirkasta.
Tietysti maaperän laatu (onko se hiekka-, savi- vai suopohjainen) vaikuttaa suuresti siihen, miten voimakkaita ja näkyviä vaikutuksia voi ojista tulevilla vesillä olla?
Heikkapohjaisista maista voi ojien kautta valua hyvinkin kirkkaan näköisiä vesiä, eikä vesistöihin aiheudu ainakaan näkyvää kuormitusta.Saattaa olla että tuo suoalue on alkanut maatua ja vapauttaa siksi veteen typpeä, joka on tosiaan liukoinen, eikä pidäty kovin hyvin heinikkoonkaan.
Mikäli ojasta tulee ravinteita, niin kannattaisi istuttaa sen varteen pajukkoa, joka ottaa tehokkaasti ravinteita vedestä. Mieluummin loppupätkä kaivettuna U-mutkille jotta saadaan lisää pinta-alaa.
Jos on mahdollista, niin laskuojien päässä kannattaisi vielä olla kaislikkoa. Jos järven pohja on matala ja hiekkainen, on kaislikon siirto luultavasti helposti järjestettävissä.
Kuitenkin merkittävin järven tilaan vaikuttava tekijä on särki, joka pohjaa penkomalla saa sinne kertyneet ravinteet liikkeelle ja näin rehevöittää järveä.
Särkiä kannattaisi siis poistaa.
Kalakantaa voi muuttaa myös istutuksilla ja näyttää siltä että kun kuhaa istutetaan, niin samalla myös särjet vähenevät. Tämä tosin on vain oma rajallinen tuntuma.
Kalastus muutenkin poistaa järvestä ravinteita ja entisaikoihin verrattuna meillä on nykyään aivan liian vähän kalastusta ja siksikin järviin päätyvät ravinteet pysyvät siellä pidempään.
- rannan asukas
Valitettavasti vesistöjen tila tulisi heilahtaa nykyisestäkin oleellisesti huonompaan suuntaan, että noiden metsäojien vaikutukseen perehdyttäisiin.
Onnellinen on se, jonka mökki on puhtaan järven rannalla, jota eivät ojavedet eikä muutkaan saastuttajat kuormita, ja osaa itse arvostaa tuota puhtautta ja vaalia sitä myös omassa elämisessään. - meren ahti
No niin... ajankohtainen asia: Ylen sivulla on uusin uutinen "Itämerta yritetään pelastaa" Ei ole halaistua sanaakaan metsäojista (kymmenistä, sadoistatuhansista?), vaan puhutaan pelkistä maatalouden päästöistä.
HALOO!!! Lähes samalla lailla lannoitetaan metsiäkin ja nykyisin vielä kivaammin, runsaiden hakkuiden jäljiltä.
Olisi päästöjen tutkijoiden aika jalkautua sieltä pöytien äärestä teoriaa tekemästä ja tehdä tutkimusretkiä ojitettuihin metsiin.
Ihan mielenkiintoinen voisi olla tutkimus, minkä verran lannoitejäämiä kulkeutuu järjestelmällisesti ojitetutujen ojien kautta vesistöön, kun alueelle on ensin kylvetty tonnitolkulla metsälannokkeita. Sopivan sateinen kesä, niin lannotejäämistä saavat osansa vesistöt ja jokien kautta osansa lopulta myös ympäröivät meret.
http://yle.fi/uutiset/itamerta_yritetaan_pelastaa_-_tulokset_antavat_odottaa/6212581- valistusta
Tämä on osoitus siitä, miten merkittäväkin asia voi jäädä pimentoon. Valitettavasti tuota metsäojien merkitystä vesistöjen pilaajana ei tajuta.
Ainoa keino olisi tuoda asiaa esiin niissä yhteyksissä, missä paikalla hieman suuremman luokan vaikuttajia.
Metsäojitus on tuhonnut Suomessa tuhansia kymmeniätuhansia pieniä järviä ja metsälampia. Tämä kosteuden takia vähätuottoisten korpimetsien ja-soiden tuoton lisäämiseksi.
Maa-aines ja humuspitoinen vesi pilaa pienen järven tai lammen lähes totaalisesti.- Pähkäilyä
Niin pitkään kun metsäojista vapaasti valuvat vedet ja niistä aiheutuva rehevöityminen ei haittaa suuren enemmistön uintiretkiä, ojien suut voivat olla avoimia ja saastuminen jatkua.
Metsistä saatava rahallinen hyöty ja yleinen "etu", ovat taanneet sen että kai suurin osa tukijoistakin on aidosti tietämättömiä metsäojien valumien aiheuttamasta kuormituksista vesistöille?
Tutkijat puuhailevat maatalouden päästöjen parissa, kun se on se suurin ongelma mikä heille on jo koulunpenkillä opetettu? - Ja KUMPA
Olisivat tehneet edes salaojia, mutta tuolla avo-ojituksella ovat hukuttaneet miljoonia kanalintujen poikasia !
ja pahalta näyttää tämäkin kesä, kun kaikki tulvii just, kun poikaset koettavat seurata emoaan. - ojitus laittomaksi.
KYLLÄ ALOITTAJA KIRJOITTAA TÄYTTÄ ASIAA JA SEN ASIAN YTIMEEN PITÄISI PUUTTUA HETI JA RAJUSTI.
Metsäyhtiöt tosiaan ahneuksissaan raiskasivat luontaisen luonnoon täysin pilalle 60 -luvulla. Luonnonlähteet tuhottiin ojituksilla ja pienent järvett myöskin totaalisesti. Metsäherroilla on yhtiöidensä kautta ilmeisesti edelleenkin niin suuri valta talouseliitin piirissä, että mikään yhtiö ei kanna mitään vastuuta mistään ympäristön tuhoamisesta. Nyt noita järkyttäviä metsäojia uudelleen avataataan järeämmillä koneilla.
Mediassa raakkuminen laitetaan turvetuotannon piikkiin. Oletettavasti turvetuotanto on vain pieni osasyyllinen koko saastuttamiseen.
Lapsuuteni pienen kotijärven lähettyvillä ei ainakaan 100/n kilometrin säteellä ole ainotakaan turvetuotantoalaa. Se kuitenkin liettyi piloille jo 25-vuotta sitten. Metsäojituksia siellä kyllä oli. Maatalous ei myöskään sitä rasittanut, koska alueella oli vain pari kolmen-neljän lehmän pientilaa tuolloin, Ja nekin ovat loppuneet ajat sitten.
Metsäteollisuuden herrojen kusetusta tuo saastuttaminen on. - totuuksia.
Ympäristöministeri on metsäteöllisuuden lahjoma ja täysin tosiasoista tietämätön huulesta vedttävä idiootti.
- Vanhat ojat auki
Pitääkö tälläinen väite paikkansa: Jos omistaa ojitetun metsätilan, jossa vanhoja metsäojia, niin valtio maksaa siitä, että avaat ojat uudelleen?
Jos löydätte asian tiimoilta jonkun virallisen sivun, niin laittakaapa linkki.- linkkibongailija
Kylläpä sitä valtiolta näyttää heruvan tukea vanhojen ojien avaamiseen ja sekä myös metsien lannoittamiseen:
http://www.mhy.fi/kalajokilaakso/metsanhoito/fi_FI/suometsa/
Ja metsälannoitus näyttää olevan huippusijoitus. "Lannotteisiin sijoitetulle rahalle noin 15-20% tuotto 7-8 vuodeksi":
http://www.mhy.fi/kalajokilaakso/metsanhoito/fi_FI/Lannoitus/ - raha haisee
linkkibongailija kirjoitti:
Kylläpä sitä valtiolta näyttää heruvan tukea vanhojen ojien avaamiseen ja sekä myös metsien lannoittamiseen:
http://www.mhy.fi/kalajokilaakso/metsanhoito/fi_FI/suometsa/
Ja metsälannoitus näyttää olevan huippusijoitus. "Lannotteisiin sijoitetulle rahalle noin 15-20% tuotto 7-8 vuodeksi":
http://www.mhy.fi/kalajokilaakso/metsanhoito/fi_FI/Lannoitus/Heh hee, Ai noin hyvä tuotto metsien lannoittamisella? Tuossa valossa voi hyvin ymmärtää miksi ympäristöminiteriössä metsäojia ei katsota vesistöjä kuormittaviksi :D
- Helicopteri
raha haisee kirjoitti:
Heh hee, Ai noin hyvä tuotto metsien lannoittamisella? Tuossa valossa voi hyvin ymmärtää miksi ympäristöminiteriössä metsäojia ei katsota vesistöjä kuormittaviksi :D
Näin se lannoke lentää:
http://www.youtube.com/watch?v=NY0we0mUoig
- Espanjan oja
Espanjaan on avattu nyt sellaiset rahaojat, että eipä Suomen metsäojat paljon kiinnosta. Niitä voisi vaikka kaivaa lisää, kun päättäjien huomio on nyt muualla.
- totuuskomissio!!
Arvonsa kullakin, kellä raha, kellä nuo härskiin luonnon turmeluun johtavat ojitukset!!
Suomi on tosiaan väärällään ojia johtuen kepuvetoisesta politiikasta, melkein kaikilla suuremmilla maatiloilla on jo vähintään yksi kaivinkone, joillain useampiakin rotteloita!!
Uskomaton määrä kaivuriyrittäjiäkin rouhii luontoa kumoon maassamme, kuin viimeistä päivää!
Ojitusvimma on ollut valtaisaa jo vuosisatojen ajan ja kiihtyi koneellisen kaivun myötä 1950 luvulta lähtien, eikä tolkkua näy, esim.metsissä rouhitaan pienimmätkin kosteikot näiden typerien "metsäammattilaisten" (kirosana) myötävaikutuksella!!
Ympäristönsuojelu on jatkuvasti "kuollut lain kirjain" , tämmöisenä sadekesänä päästöt sekä pelto, että metsäojista ovat valtaisat, varsinkin kun hakkuut ja muu möyrintä edesauttaa ravinteiden ja maa-aineksen karkaamista vesistöihin!!
Verohelpotukset ja suoranainen tukirahoitus edesauttavat luonnon turmelemista tehokkaasti ja järjettömällä tavalla.
- Wel com.
Järvien ykköspilaaja on metsäojitus. Viiskyt vuotta muistan näillä tanhuvilla asuneena, että näin on. Näiden seutujen lähelläkään ei ole turvessoita, mutta varhaislapsuuteni pikkujärvet hiekkarantoineen ovat muuttuneet lietelammikoiksi jo 25-vuotta sitten. Siellä on tehty aikonaan myös selkeitä ympäristörikoksia kaiketi maatalouden tarpeisiin. Kaunis pikkujärvi "pudotettiin" ja on nykyään pelkkä pieni heinää kasvava suohauta.
Tänne kutsuisin vihreitä näkemään totuuden. Ei ne niistä helsingin papereista seviä.- Ehei poikariepu
Ei Vasemmistovihreitä kiinnosta mokomat tyhjänpäiväiset huolesi Järvien eikä kosteikkojen tilat , heillä on päivänpolttavammat aiheet tärkeysjärjestyksessä päällimmäisinä !
Praid kulkueiden ja niihinliityvien tapahtumien turvallisuudet ovat juuri niitä joista Vihreät ovat , syystäkin huolissaan , muu kuten järjetön ja turha Metsäojitus on Vihreiden mukaan joutava Sivuseikka !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2471836- 951832
- 911393
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!691077Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si12975Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46951Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38938- 47938
- 46892
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika39875