Kun puhutaan stadin slangista, tarkoitetaan sillä jo "kuollutta kieltä", jota joskus Helsingissä puhuttiin. Nykyään stadin slangia ylläpidetään keinotekoisesti mm. erilaisten perinneseurojen taholta.
Siinä mielessä stadin slagi ei siis ole mikään murre, ainakaan enää nykyään.
Sen sijaan pitää erottaa stadin slangista se kieli, mitä nykyään Helsingissä puhutaan. Se helsinkiläisten nykypuhe on siis tietenkin yksi murre muiden suomalaismurteiden joukossa.
Piti vain tulla tämä asia selvittämään, kun stadin slangi ja nykyhelsingin murre käsitteinä tunnutaan sekoitettavan, joka aiheuttaa väärinkäsityksiä.
Stadin slangista ja murteista
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
35
1832
Vastaukset
- Slangni elää
Slangni on tietyn pienryhmän käyttämää kieltä, on olemassa ammattislangnia yms. Se ei kuvaa pelkästään stadilaisten puhetapaa, tosin stadisa kehkeytyi suhteellisen pienelle alueelle hyvin omaleimainen ja poikkeava puhetyyli. Mutta ei Helsingissä koskaan kaikki ole slangnia vahvasti vääntäneet, varsinkin "parempiväki" kartti sellaista kielenkäyttöä joka oli rahvaanomaista.
Stadin slangni on muuttunut vuosien saatossa.. se perinteinen slangni jota puhuttiin kai 40-60-luvuilla ammensi ruotsin- ja venäjän kielestä uudissanoja. Nykyslangni lainaa paljon englannin kielestä sekä maahanmuuttajilta ja maakunnista tulleilta joten se muotoutuu aina aikansa kuvaksi.
Koska Helsinki on kansainvälistynyt ja samalla saanut paljon asukkaita maakunnista ei sellainen pienen yhteisön slangni enää voi elää. Helsinkiläiset puhuvat nykyisin "salkkarikieltä" kuten osuvasti sanotaan erääseen tv-sarjaan viitaten... hyvin lähellä kirjakieltä. Helsingissä ei kuule varsinaisesti mitään murretta, se on kirjakieltä jota jokainen sävyttää oman murteensa vahvoilla piirteillä, sitä se on stadin slangni nykyään ja ihan hyvä niin... elinvoimainen kieli muuttuu ja mukautuu.- 27
Miksi kirjoitat sanan "slangi" ylimääräisen n-kirjaimen kanssa?
- skattan nookaallaa
Puhuiko sitä koskaan kukaan muu kuin Arvo Turtiainen?
- nytjovantaalta
Mutsi ainakin pamlas sitä
- Terssi-Perssi
Alpo Ruuthin romaanissa "Kämppä" käytetään vanhaa kunnon slangia eikä mitään nykynuorison lässytystä. Harmi että slangi on 2000-luvulle tultaessa käytännöllisesti katsoen kuollut.
- Stadin kundi
Stadin slangi elää, voi hyvin ja kehittyy koko ajan - niin kuin kaikki muukin kieli. Slangi on itse asiasa paljon enemmän kuin pelkkä kieli. Se ilmentää yksilön identiteettiä, sosiaalista halua kuulua joukkoon ja erottua myönteisesti muista - siis stadilaisuutta ja kotiseuturakkautta.
- lafka on duunimesta
" Se ilmentää yksilön identiteettiä, sosiaalista halua kuulua joukkoon ja erottua myönteisesti muista - siis stadilaisuutta ja kotiseuturakkautta. "
Ei enää niin paljon kuin aikoinaan jolloin voitiin hahmottaa slangin avulla miltä alueelta on kotoisin , kuuluuko työväkeen, keskiluokkaan vai ruottia puhuviin jne.
sitä oikeaa slangia vielä kuulee, kun 60v-70v-80v vetävät keskenään puhetta, ei siitä mitään selvää ota, mutt ei ikä-ihmiset ymmärrä enää myöskään nuoriso kieltä.
- Erkki Esimerkki
"Siinä mielessä stadin slagi ei siis ole mikään murre, ainakaan enää nykyään."
Joskus tuntuu, että onko sitä tosiasiassa olemassakaan, sen paremmin murteena kuin slanginakaan.
Mitä muretta tai slangia sellainen puhuminen on, että ruotsin kielen sanoja lausutaan etelähämäläisittäin taivuttaen ja suomen kilen kielioppia väljästi noudattaen?
Sitten kun niillä on se pöhkön itsetietoiselta kuulostava aksentti! Kuvittelevat kai, että se ruotsin kielen rääkkäminen kuulosta muiden murteiden puhujista hienolta. - raa<rbfgs
oli kumpi tahansa niin se stadin murre on ihan kauheeta
- On se pöhköä puhetta
"...se stadin murre on ihan kauheeta..."
Niinhän se on. Se on pakkoruotsina sitä pahinta mahdollista lajia. Muiden asuinalueiden asukkaat joutuvat tuon tuostakin sitä pääkaupunkiseudulla vieraillessaan ja telkkaria katsoessaan pakosti kuuntelemaan.
Sitten ne vielä katsovat itsetyytyväisinä muualta kotoisin olevaa kuulijaa, että etpä tainnut ymmärtää ja olinpa minä nokkela, kun osasin tätä ruotsin ja suomen sekasotkua lässyttäää...
Täytyy niillä olla tosi huono itsetunto, kun suostuvat vapaaehtoisesti näitä ruotsinkielisä sanoja raakkumaan. Osaahan niitä ruotsin sanoja nykyään jokainen oppivelvollisuuden suorittanut, eikä sitä pääkaupunkiseuden ulkopuolella pidetä taitona mitenkään itsetyytyväisyyttä nostattavana. - Älkäädissatkostadiitack
Niin, taisit se ns. rikkaan väen kieli on rikastanu slangia sloboje kielen kans. Jos mä meen ihastelee vaik Turkuu, joka on kaunis mesta niin meen sinne landelle landeje toivomal taval ja Stadis oon omaitseni niiku maas maan taval.
- kirkuja
stadin slangi on kylmää ja kolkkoa kuunneltavaa.Monet vanhemman puoleiset miehet,jotka stadin slangia puhuvat vaikuttavat tehostavan itseään koomisella tavalla.
- noaglözaaaeeagk
joku voi olla täysin samaa mieltä vanhasta Rauman murteesta.
- kylämurre
noaglözaaaeeagk kirjoitti:
joku voi olla täysin samaa mieltä vanhasta Rauman murteesta.
"Raumlaine jaaritus" on aikalailla pehmeämpi versio kuitenkin, kuoleva sekin.
Sama ongelma sillä kuin slangillakin, vaikeasti ymmärrettävä ja jollain tavalla sisäänlämpiävä "kylämurre". - niinjuuri
kylämurre kirjoitti:
"Raumlaine jaaritus" on aikalailla pehmeämpi versio kuitenkin, kuoleva sekin.
Sama ongelma sillä kuin slangillakin, vaikeasti ymmärrettävä ja jollain tavalla sisäänlämpiävä "kylämurre".Millä tavalla "pehmeämpi versio"? Ihan sama asia.
- Rööperistä
Mikähän kammo aloittajalla on meitä vanhan stadin slangin perinnevaalijoita kohtaan? Ja miks? Miten se häirittee sun jokapäiväistä elämääs, jot tollaista skeidaa viittit suoltaa?
Sprookkaa itte ihan mitä haluut omalla tontillas, ei sinne väkisin tulla.- Rödbergistä
"Sprookkaa itte ihan mitä haluut omalla tontillas, ei sinne väkisin tulla."
Tulit jo. Tämänkin siteeratun tekstin olisit voinut kirjoittaa tähän kaikkia suomalaisia varten ylläpidettävälle sivustolle ihan selvällä suomen kielellä. - Rööperistä
Rödbergistä kirjoitti:
"Sprookkaa itte ihan mitä haluut omalla tontillas, ei sinne väkisin tulla."
Tulit jo. Tämänkin siteeratun tekstin olisit voinut kirjoittaa tähän kaikkia suomalaisia varten ylläpidettävälle sivustolle ihan selvällä suomen kielellä.Åhåh, från Rödberg!! Varför användar du svenka då i namntecket? Tycker, att jag är en finländare också. Har bott här i nästan hela livet (över 60 år).
Osaan kyllä jotenkuten suomenkin yleiskieltä, mutta ei lapsena opitun slangin käyttö kai mikään rikos ole ketjussa, josta siitä slangissa puhutaan.
Ei täällä Rööperissä ennen ollut tuollasia kusipäisiä niuhottajia. Suomen-, ruotsin- ja siinä seassa molermpien ja myös slanginpuhujat olivat kavereita. Olet myrkynkylväjä. - Från Rödberg
Rööperistä kirjoitti:
Åhåh, från Rödberg!! Varför användar du svenka då i namntecket? Tycker, att jag är en finländare också. Har bott här i nästan hela livet (över 60 år).
Osaan kyllä jotenkuten suomenkin yleiskieltä, mutta ei lapsena opitun slangin käyttö kai mikään rikos ole ketjussa, josta siitä slangissa puhutaan.
Ei täällä Rööperissä ennen ollut tuollasia kusipäisiä niuhottajia. Suomen-, ruotsin- ja siinä seassa molermpien ja myös slanginpuhujat olivat kavereita. Olet myrkynkylväjä."Ei täällä Rööperissä ennen ollut tuollasia kusipäisiä niuhottajia. "
Ja mikä sinä taas olet, se paljastuu kirjoittamastasi tekstistä. Sinun ikäiseltäsi jo odottaisi jonkinlaisia käytöstapoja.
Kielen rajat ovat mielen rajat.
- taneaho
Joo. Ei stadin slangi ole kieli eikä varsinainen murrekaan. Se on jäänne joskus 1800 ja 1900 luvun alun rahvaan ja katupoikien käyttämistä sanamuunnoksista. Se syntyi lähinnä venäläisten, ruotsalaisten ja suomalaisten sanojen sulautuessa toisiinsa kun mm. nuorisolla ei ollut yhteistä kieltä venäjänvallan aikaan helsingissä. Olenko väärässä ?
- JörnisX
Böndet bamlaa jotain paikallista hampaattomien ukkojen ja akkojen puheenparren jäännettä savupirttien ajalta ja hiffaa et slangi olis joku sananmuunnos, munansaannos... :D
- space-invader
Enpä tiedä onko stadin slangia enää olemassa, mutta asuessani maakunnissa olen joutunut yleiskielistämään puhettani, koska olen huomannut että ihmiset eivät ymmärrä, Esim. mikä on stidit, fikkari, lantsarit, leso, börsta, spaddu, haneen, studarit, slurkit tai skrode, tai vaikka ymmärtäisivät mitä tarkoittaa fudis ja lätkä, ei ole sopivaa käyttää niin leuhkalta kuulostavaa kieltä. Sellaisissa tilanteissa sitä vasta ymmärtää, että vaikka äidinkieli onkin suomi, niin itseilmaisun kieli on sen muunnos, murresanoja sisältävä Helsingin puhekieli. Joka ei ole salkkareiden hyvinkää-stadia. Mutta tottakai tilanne muuttuu enemmän ja enemmän, slangi laimenee, ja toisaalta netin vaikutuksesta leviää ja Keski-Suomessakin osa kansalaisista "dokaa ritsattuu bissee".
- läööklkj
Ei ole ainakaan sitä alkuperäistä slangia enää tai no, joidenkin vanhojen partojen puheessa voi vielä olla.
Nykyään Helsinkiläiset ja ylipäätään kaikki Etelä-Suomalaiset Keravaa ja Riihimäkeä myöten puhuvat kuin lapset, sanoihin tulee loppuun sellainen "naukaisu", aivan kuten lasten puheessa kuulee ja se on kyllä aika huvittavaa. - sepäse
Stadin slangi on näitä "bidshin kieliä" kuten russenorsk, kreoliranska, rallienglanti, luxeboork, maltankieli, sorbi, ym. ym.
Sanat ovat lainattu aikojensaatossa suomen, ruotsin, venäjän, saksan, englannin -kielistä (pääsääntöisesti). Tuo suomenkielinen sanankäyttö on tarkoituksellisesti pyritty häivyttämään jotteivat "juntit" ymmärtäisi mistä puhutaan. Tästä johtuu suomenkielistenkantasanojen kieliopillisesti väärät taivutukset: sörkkä/ sörkka, on klassinen esimerkki. Tässätapauksessa vokaalinmuunnos ei noudata suomenkielen vokaalitaivutusta vaan tarkoituksella ä-kirjain vaihtuu a-kirjaimeksi. Kuunnellessaan "juntit" eivät kuule näiden äänteiden eroa eivätkä itse kykene puheessaan aikaansaamaan kyseistä vokaalinvaihtumista.
Sitten on myös näitä kamalia kirjaimia kuten: b/p, d/t, q/g/k. Tai vaikkapa å.- AnanasVikulainen
"Kuunnellessaan "juntit" eivät kuule näiden äänteiden eroa..."
No olettepa "aarteen" itsellenne omineet...
Tulla nyt tänne asioikseen kehumaan, kuinka pääkaupunkiseudulla "osataan" näitä rumia ruotsin kielestä peräsin olevia sanaväännöksiä taivuttaa.
Jos maakunnissa oltaisiin yhtä hoopoja, niin vastaavaa itsetyytyväistä fiilistelyä edustaisi vaikkapa se, että pääkaupungin alueella ei kyetä erottamaan savon ja pohjoiskarjalan murteita toisistaan. - sepäse
No olettepa te siellä maakunnissa myös aarteen itsellennenne omineet. Tuota samaa savo/ karjala murettahan oikeen Sari Kaasinen ( riäkkylän tytöissä ) on kehunnut oikeeksi kieleksi.
Kuten kirjoitin stadin slangi ei ole suomekielen murre vaan se on kielten sekoitus (pidshinkieli), kuten esimerkeissäni mainitsin.
Stadin slangi ei ole yhtään sen rumempaa kuin sinun käyttämäsi kieli, siinä osataan lausua myös eri äänteitä ja aakkosia. No ei tietenkään täällä pääkaupunkiseudulla osata erottaa toisistaan näitä savon ja pohjoiskarjalan murteita, jollei ole elintasopakoilainen joka on muuttanut tänne. Samasta asiasta kyse vai mitä ? Kyllä olet hoopo kun kun mainitset "fiilistelyt" ja kuitenkin itse sorrut juuri "fiilistelyyn".
Kerrataanpa vielä stadinslangi ei ole suomenkielen murre vaan se on oma kielensä jossa on selvästi havaittavia oman kielensä sisällä olevia murre-eroja riippuen siitä onko puhuja Kalliosta, Kruununhaasta, Katajanokalta, Punavuorelta. Myös puhujan kotikieli vaikuttaa mitenkä sanat lausutaan.
Mitenkä muuten nämä mamut lausuvat suomenkielen sanoja, onko sekin hoopoa ? Tai mitenkä muita maailman seitsemäätuhatta kieltä puhuvat lausuvat omankielisiäänsanoja ? Onko sekin hoopoa ? - PorisPekkeri
"...stadinslangi ei ole suomenkielen murre vaan se on oma kielensä ..."
Jos näin on, niin siirry täältä Murre-aihealueelta jonnekin muualle sitä "kieltäsi" kehumaan.
Ainakin se kuulosta todella surkealta ja juuri tämän ruotsin rääkkäämisen takia. Ei uskoisi, että suomalaiset näin alas vaipuvat... - sepäse
PorisPekkeri kirjoitti:
"...stadinslangi ei ole suomenkielen murre vaan se on oma kielensä ..."
Jos näin on, niin siirry täältä Murre-aihealueelta jonnekin muualle sitä "kieltäsi" kehumaan.
Ainakin se kuulosta todella surkealta ja juuri tämän ruotsin rääkkäämisen takia. Ei uskoisi, että suomalaiset näin alas vaipuvat...Menehän sinä Halla-Aholainen persu omaan kuplaasi haisemaan ja pyyhkimään suomesta eri kulttuurit pois. Tämä monikulttuurisuus (saamelaisuus, venäläisyys, saksalaisuus, ruotsalaisuus, juutalaisuus, "mustalaisuus", raumalaisuus, stadilaisuus, tataarit) on AKS-läisten mielestä suomen syöpä joka pitää hakkaamalla hakata pois saastuttamasta oletettua "yhtenäiskuttuuria" jota "toimittajatkin" vielä kolmekymmentävuotta takaperin ihannoivat. Näinhän "Kekkoslovakiassa" piti toimia jotta oli oikea suomalainen.
Sinä et kirjoituksesi mukaan usko jotteivat suomalaiset vaipuisi jonnekin alas... , muttet kuitenkaan suostu kertomaan mikä on tämä "alas" tai mitä on "suomalaisuus". Stadinslangi tarkoittaa "kaupunginkieltä", josta käytetään yleisemmin ilmaisua "katukieli". Tuossa sanassa katukieli tulee ilmi kyseisen sanan käyttäjän halveksunta Stadinslangia kohtaan. Stadinslangia ei aikoinaan saanut puhua. Turpaan tuli eikä töitä saanut jos sitä puhui. Suomessa piti puhua suomenkieltä niin kuin äärioikeistolaiset AKS laiset halusivat.
Helsingin Yliopisto on tehnyt parhaansa, jotta Stadinslangi on alennettu etelähämäläiseksi murteeksi. Lainasanoja on siirtynyt etelähämäläisiin murteisiin, joita nyt sitten pidetään "stadinslangina". Samaan aikaan ugrilaisten kielten katoamista Venäjällä pidetään hälyttävänä ja valitettavana tai minä lienekään. Suomessa sen sijaan Helsingin Yliopisto on toiminut juuri niin mikä on sen mukaan Venäjällä "valitettavaa". - kahvel
sepäse kirjoitti:
Menehän sinä Halla-Aholainen persu omaan kuplaasi haisemaan ja pyyhkimään suomesta eri kulttuurit pois. Tämä monikulttuurisuus (saamelaisuus, venäläisyys, saksalaisuus, ruotsalaisuus, juutalaisuus, "mustalaisuus", raumalaisuus, stadilaisuus, tataarit) on AKS-läisten mielestä suomen syöpä joka pitää hakkaamalla hakata pois saastuttamasta oletettua "yhtenäiskuttuuria" jota "toimittajatkin" vielä kolmekymmentävuotta takaperin ihannoivat. Näinhän "Kekkoslovakiassa" piti toimia jotta oli oikea suomalainen.
Sinä et kirjoituksesi mukaan usko jotteivat suomalaiset vaipuisi jonnekin alas... , muttet kuitenkaan suostu kertomaan mikä on tämä "alas" tai mitä on "suomalaisuus". Stadinslangi tarkoittaa "kaupunginkieltä", josta käytetään yleisemmin ilmaisua "katukieli". Tuossa sanassa katukieli tulee ilmi kyseisen sanan käyttäjän halveksunta Stadinslangia kohtaan. Stadinslangia ei aikoinaan saanut puhua. Turpaan tuli eikä töitä saanut jos sitä puhui. Suomessa piti puhua suomenkieltä niin kuin äärioikeistolaiset AKS laiset halusivat.
Helsingin Yliopisto on tehnyt parhaansa, jotta Stadinslangi on alennettu etelähämäläiseksi murteeksi. Lainasanoja on siirtynyt etelähämäläisiin murteisiin, joita nyt sitten pidetään "stadinslangina". Samaan aikaan ugrilaisten kielten katoamista Venäjällä pidetään hälyttävänä ja valitettavana tai minä lienekään. Suomessa sen sijaan Helsingin Yliopisto on toiminut juuri niin mikä on sen mukaan Venäjällä "valitettavaa".",,,muttet kuitenkaan suostu kertomaan mikä on tämä "alas" tai mitä on "suomalaisuus". "
Et tainnut lukea nimimerkin tekstiä kovin tarkkaan
Sillä "alas vaipumisella" tarkoitetaan sitä surkeutta, että suomenkieliset alkaa vapaaehtoisesti ja säännöttöminä väännöksinä käyttää ruotsin kieleen kuuluvia sanontoja. Ja sitten tämä kaikki toteutetaan sillä tökkivällä ja itsetietoisella aksentilla, jolla yritetään muiden murrealueiden ihmisten seurassa omaa ylemmyyttään osoittaa. Jos tämän kertoo olevan pöhköä ja matalamielistä, siinä ei ole mitään halla-aholaisuutta.
Voihan sitä ruotsin kielen rääkkäämistäkin jonkinlaiseksi kulttuuriksi nimittää, mutta kyllä se muiden murrealueiden asukkaista tuntuu samalta, kuin sanan "kulttuuri" käyttäminen piereskelykilpailuja yhteydessä.
- Weijo_Esso
Stadin slangi tai Helsingin slangi on Helsingissä syntynyt puhekieli. Slangin juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se syntyi yhdistämään saman pihan suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi. Slangi säilyi lähes muuttumattomana 1940-luvulle. Slangin kultakausi oli 1900-luvun alkupuolella sodanjälkeiseen aikaan asti. 1950-luvulla se muuttui yhdysvaltalaisperäisen nuorisokulttuurin myötä ja hajosi viimeistään 1970-luvulla eri alakulttuureihin.
Vanha stadin slangi oli eräänlainen työläiskorttelien yhteiskieli. Äidinkielen opettaja Tuula Uusi-Hallilan mukaan slangia kohtaan on aina tunnettu ennakkoluuloja sen taustan vuoksi. Stadin slangin sanasto ja puhetyyli vaihteli jonkin verran eri kaupunginosissa. Vahvimmat erot olivat Pitkänsillan eteläpuolella Punavuoressa (Rööperissä), Kruununhaassa (Krunikassa) ja pohjoispuolella Sörnäisissä (Sörkassa), Kalliossa (Bergassa), sekä Vallilassa (Valkassa) puhutun slangin välillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stadin_slangi- LylyJanahuspuu
On totta, että Stadin slangista esiintyy todella monia muunnelmia. Omia slangin alalajejaan on pystytty määrittelemään jopa kortteli- ja asumalähiökohtaisesti. Yhteistä niille on vain se sama tökkivä, itsetietoinen aksentti, jolla näitä mahdollisimman ruotoisilta kuulostavia ruotsin kielen väännöksiä lausutaan.
Tunnettu kansanperinteen tutkija, Jahvetti Tahvanainen on kirjannut muistiin jostakin Hörgan kaupunginosasta erään korttelikohtaisen version stadilaisten omasta kansallislaulustaan. Tässäpä jäljennän tämän äskettäin esiin putkahtaneen ansiokkaan kulttuuriteon suuremman yleisön tietoisuuteen:
”Niin kimis on tati, silläpä toevomus nati, että siikoo saes ies yhen kerran. Miel sörkkimään särröö, sinne kuru kyllä vyöröö, taekka visloesko issikalta sären.
Näkis Hakiksen latsit ja Rahiksen matsit ja Valakan – voe Jeereppi sehän temmoo. Siellä riinoes ja teppoes, vaekka kohtalo neppoes, taekka Vilikiltä puuttus sitä vemmoo.
Siellä riitut ne sunkoo ja niihen lanteettii kunkoo. Lopos sekkoo ja syvämmesseäe tutisoo. Oman sutturan hittaat, onnen lasarista kittoot, oes elämä hölökyn ja kölökyn.
Vaekka lintsillä oesin ja penkillä koesin nii aena oes rutusteltavata. Niinpä se silti kimis on tati silläpä toevomus nati, että saes vielä karstoellas luutia.
Niinpä se silti kimis on tati, silläpä toevomus nati, että saes vielä karstoellas luutia.” - Sudeettisavolainen
LylyJanahuspuu kirjoitti:
On totta, että Stadin slangista esiintyy todella monia muunnelmia. Omia slangin alalajejaan on pystytty määrittelemään jopa kortteli- ja asumalähiökohtaisesti. Yhteistä niille on vain se sama tökkivä, itsetietoinen aksentti, jolla näitä mahdollisimman ruotoisilta kuulostavia ruotsin kielen väännöksiä lausutaan.
Tunnettu kansanperinteen tutkija, Jahvetti Tahvanainen on kirjannut muistiin jostakin Hörgan kaupunginosasta erään korttelikohtaisen version stadilaisten omasta kansallislaulustaan. Tässäpä jäljennän tämän äskettäin esiin putkahtaneen ansiokkaan kulttuuriteon suuremman yleisön tietoisuuteen:
”Niin kimis on tati, silläpä toevomus nati, että siikoo saes ies yhen kerran. Miel sörkkimään särröö, sinne kuru kyllä vyöröö, taekka visloesko issikalta sären.
Näkis Hakiksen latsit ja Rahiksen matsit ja Valakan – voe Jeereppi sehän temmoo. Siellä riinoes ja teppoes, vaekka kohtalo neppoes, taekka Vilikiltä puuttus sitä vemmoo.
Siellä riitut ne sunkoo ja niihen lanteettii kunkoo. Lopos sekkoo ja syvämmesseäe tutisoo. Oman sutturan hittaat, onnen lasarista kittoot, oes elämä hölökyn ja kölökyn.
Vaekka lintsillä oesin ja penkillä koesin nii aena oes rutusteltavata. Niinpä se silti kimis on tati silläpä toevomus nati, että saes vielä karstoellas luutia.
Niinpä se silti kimis on tati, silläpä toevomus nati, että saes vielä karstoellas luutia.”Tahvnainen on kyllä viäntäny slangia savoksi.
- niinkatos
Kuollutta? Nuoriso käyttää taas jengistä sanaa lössi mitä taidettiin käyttää jo viime vuosisadan alkupuolella.
- S.P-nen
Tyttäreni kuului lähes parikymmentä vuotta sitten lössiin, joka nimitti itseään Kompassin Vapaavaltioksi. Nimi tuli heidän tapaamispaikastaan: latiassa oleva iso kompassin kuva rautatieaseman metrotasanteella.
Olin tuon lössin kanssa sen verran tekemisissä, että jopa opin heidän slangiaan. Ei se kyllä paljoa muistattanut vanhaa stadin slangia, mutta täytti ainakin kevyellä tavalla slangin määritelmän.
Myöhemmin tyttäreni tutki itähelsinkiläisten nuorten puhetyyliä ja totesi, että sillä oli ihan omat ominaispiirteensä, mm. lauseintonnaatioissa ja vokaalimuunnospyrkimyksessä ä ----> a. - Sörkkalainen
Ohoh, minunkin tyttäreni oli Kompassin Vapaavaltion kansalainen. Tervehenkisiä nuoria, jotka osasivat pitää hauskaa ilman päihteitä, paljon partiolaisia ja ATK-nörttejä. Melko usein jouduin kysymään kotona suomennosta joistain sanoista. Tunnen kyllä vanhaa slangia aika hyvin, mutta eivät nuo ilmaisut siihen kuuluneet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561876Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481638- 521574
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51517Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41138