Häkämiehen Cleantech ohjelma on vitsi

TEM:n tiedote 6.7.2012 otsikolla "Ministeri Häkämies: Puhdas kotimainen energia tasapainottaa vaihtotasetta ja luo 40 000 työpaikkaa cleantechiin" kuuluu seuraavasti:
"Elinkeinoministeri Jyri Häkämies esittelee hallitukselle syksyllä puhdas energia-ohjelman osana energia- ja ilmastostrategian päivitystä. Ohjelman tarkoituksena on tasapainottaa Suomen vaihtotasetta panostamalla kotimaiseen puhtaan energian tuotantoon ja vähentämällä energian tuontia kolmanneksella.

Ohjelman mukaan Suomeen luodaan puhtaan energian edelläkävijämarkkina. Suomi luopuu ensimmäisenä maana Euroopassa lähes kokonaan kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä, vähentää maakaasun käyttöä 10 % ja öljyn käyttöä 20 %.

Puu- ja jätepohjaisen bioenergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian edistäminen ovat merkittävässä roolissa kehitettäessä kotimaista energiantuotantoa. Lisäksi panostetaan teollisuuden, liikkumisen ja asumisen energiatehokkuuden parantamiseen ja uuden vientiin tähtäävän liiketoiminnan synnyttämiseen.

– Puhdas, uusiutuvan energian tuotanto ja energiatehokkuuden parantaminen ovat Suomen cleantechin ydinosaamisaluetta. Tavoitteena on luoda 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa Suomeen 2020 mennessä. Jo yksistään Vaasa on arvioinut energiaklusterinsa työllistävän 10 000 uutta työntekijää. Energiatehokkuus on maailman nopeimmin kasvava Cleantech-alue ja Suomen vahvuus on ICT:n ja energiaosaamisen yhdistäminen. Energiatehokkuus voi työllistää vähintään 2 000 ICT-osaajaa vuoteen 2020 mennessä, Häkämies sanoo.

Vuonna 2012 Suomen valtio rahoittaa cleantech-sektoria noin 400 miljoonalla eurolla. Julkista rahoitusta tullaan ensi vuoden alusta fokusoimaan nykyistä enemmän energiatehokkuuteen ja puhtaaseen energiaan. Uutena rahoituskanavana pyritään suuntaamaan vähintään 1 %, eli noin 325 miljoonaa euroa, julkisista hankinnoista tukemaan uusien cleantech-ratkaisujen käyttöönottoa ja kaupallistamista.

Häkämiehen suunnitelmissa on luoda kannusteita uusiutuvan energian tuotantoon ja energiayhtiöt velvoitetaan ostamaan pientuottajien ylijäämäsähkö. Sähköautoille esitetään verotuksellisia kannusteita. Lisäksi Suomeen luodaan aitoja energia- ja ympäristöalan osaamiskeskittymiä ja referenssikohteita. Uusien puhtaiden teknologioiden demonstraatiolaitoksille on parhaillaan tekeillä selvitys valtiontakausjärjestelmästä. Cleantech-alan yritysten kansainvälistymistä tuetaan erityisesti kasvaville markkinoille; Kiinaan, Venäjälle, Intiaan ja Brasiliaan. "

No mitä tämä tekee ydinvoimapalstalla? No, tiedote loppuu toteamukseen
"Cleantechiin perustuvan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäksi puhtaan energian ohjelman tavoitteena on, että kaikki kolme luvan saanutta ydinvoimalaa toteutuvat."

Aika paksua. Kukaan ei usko suomalaiseen cleantech osaamiseen jos saman aikaan uusiutuvan energian kotimarkkinat jätetään luomatta pumppaamalla maa täyteen ydinsähköä. Vai olisiko niin että ohjelma nimeksi onkin valittu "cleanteach" eikä "renewables" sen takia että tuon ohjelman on oikeasti tarkoituskin tukea ydinvoiman lisärakentamista ja likainen ydinvoima onkin spindoctoroinnilla saatukin yhtäkkiä olemaan "cleantech".

Tiedotteen alla on vielä:
Lisätiedot:
elinkeinoministeri Jyri Häkämies, puh. 029 506 3501

Tekisi mieli soittaa ja kysyä lisätietoja.

Lähde:
http://www.tem.fi/index.phtml?105608_m=107251&s=4834
79220
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 79

Vanhimmat

Lisää sopaa löytyy pdf-dokumentista:
http://www.tem.fi/files/33708/Toimenpiteet_Cleantechin_strategisen_ohjelman_painopistealueisiin.pdf

Paras kohta on ehkä:
"3. Suomesta rakennetaan maailman tunnetuin Cleantech-brändi TEM:n rahoittaman Cleantech Finlandin toimesta. Tavoitteena on profiloida Suomi maailman tunnetuimpana cleantech-maana ja suomalaiset yritykset haluttuina partnereina kansainvälisissä arvoverkostoissa ja arvoketjuissa. Kansainvälisen tunnettuuden nostamisessa hyödynnetään Suomen kohdemaissa olevia edustustoja cleantech-viestinnässä ja rakennetaan Cleantech Finlandin Solved -palvelusta maailman laajin cleantech-yhteisö."

Miten tämä onnistutaan littämään ohjelman isoimapaa tavoitteeseen:
"Cleantechiin perustuvan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäksi puhtaan energian ohjelman tavoitteena on, että kaikki kolme luvan saanutta ydinvoimalaa toteutuvat."
Jos "puhtaan energian ohjelman" tavoitteena on kolmen ydinvoimalan toteuttaminen (tämä maksaa noin 20mrd euroa) niin monta kymmentä mrd euroa on varattu uusituvalle energialle? 40mrd, 20mrd, 10mrd, 5mrd, 1mrd?

Tämä on tosiaan paksua, likaisesta ydinvoimasta on yhtäkkiä Suomessa tullut "puhdasta energiaa". Täytyy vähän varoa mitä termejä itsekin käyttää. Likainen ja vaarallinen ydinvoima saadaan ministeriön spin doktoroinnilla kuullostamaan puhtaalta energialta.

"Vuonna 2012 Suomen valtio rahoittaa cleantech-sektoria noin 400 miljoonalla eurolla. "
Tarkoittaako tämä että Suomen valtio rahoittaa ydinvoima-sektoria 400 miljoonalla eurolla vuodessa?

Äänestä
  • Mennään kohti visio 2050 suunnitelman mukaisesti.Ei sinänsä mikään yllättävä ohjelma.

    Äänestä

Mitä ovat puhtaat energiantuotantotavat?
1. Aurinkoenergia
2. Ydinvoima
3. Vesivoima
4. Tuulivoima

Aurinkoenergian ympäristövaikutukset ovat minimaaliset. Ydinvoima tulee hyvänä kakkosena. Vesivoima aiheuttaa saman verran päästöjä kuin ydinvoimakin, mutta pilaa lisäksi vesistöt. Tuulivoima aiheuttaa vähän enemmän päästöjä ja pilaa alueen jolle sitä rakennetaan.

Roskien polttaminen on vähän kaksipiippuinen juttu. Saman verran hiilidioksidia siitä vapautuu kuin niiden hautaamisestakin, eli on se sitä parempi ratkaisu, mutta jos ympäristöystävällisesti halutaan ajatella, niin vähentäminen olisi parempi tapa. Polttolaitoksilla poistetaan tarvetta vähentämiselle.

Ihan hyvä ohjelma, ja tavoite asetettu korkealle. Tärkein kohta kuitenkin tuo kivihiilestä luopuminen, mikä on todellakin suuri ympäristöteko.

Äänestä
  • Ydinvoimalla ei ole mitään tekemistä puhtaan energian kanssa. Ydinvoiman käyttö aiheuttaa massiiviset kasvihuonekaasupäästöt alkaen uraanin louhimisesta loppuen 100v voimalan pysäyttämisestä tarvittavaan voimalan lopettamiseen ja ydinjätteen piilottamiseen. Ydinvoiman käytön aikana maaperään, mereen ja ilmaan lasketaan vahingossa ja luvan kanssa vaarallisia ydinjätteitä.

    Äänestä

  • 8+7 kirjoitti:

    Ydinvoimalla ei ole mitään tekemistä puhtaan energian kanssa. Ydinvoiman käyttö aiheuttaa massiiviset kasvihuonekaasupäästöt alkaen uraanin louhimisesta loppuen 100v voimalan pysäyttämisestä tarvittavaan voimalan lopettamiseen ja ydinjätteen piilottamiseen. Ydinvoiman käytön aikana maaperään, mereen ja ilmaan lasketaan vahingossa ja luvan kanssa vaarallisia ydinjätteitä.

    > Ydinvoiman käyttö aiheuttaa massiiviset kasvihuonekaasupäästöt

    Kyllä, varsin vertailukelpoiset vesivoimaan nähden. Siis koko elinkaarenaan. Ainut parempi on aurnikoenergia, minkä olinkin listannut ykköseksi.

    > Ydinvoiman käytön aikana maaperään, mereen ja ilmaan lasketaan
    > vahingossa ja luvan kanssa vaarallisia ydinjätteitä.

    Määrät tosin ovat niin pieniä, ettei niillä ole mitään vaikutusta edes voimalan lähialueilla. Lähinnä onnettomuustilanteissa voi tulla suurempia päästöjä, mutta kokemus kolmesta vakavasta onnettomuudesta tähän mennessä on jo osoittanut, ettei niilläkään ole maailmanlaajuisesti tilastollisesti merkittävää vaikutusta sen paremmnin ympäristöön kuin ihmiskuntaankaan.

    Jos asiaa yrittää katsoa yhtään puolueettomasti, ydinvoima on paras ratkaisu, joka meillä tällä hetkellä on käytettävissä laajamittaiseen energiantuotantoon. Ongelmia siinäkin on, eikä niistä pienin ole laitosten rakentamisen hinta tai hitaus. Valitettavasti tämä ei oletettavasti tule korjautumaan edes seuraavan ydinteknologian, fuusion, myötä. Pikemminkin päin vastoin.

    Äänestä

  • old_profile_34673 kirjoitti:

    > Ydinvoiman käyttö aiheuttaa massiiviset kasvihuonekaasupäästöt

    Kyllä, varsin vertailukelpoiset vesivoimaan nähden. Siis koko elinkaarenaan. Ainut parempi on aurnikoenergia, minkä olinkin listannut ykköseksi.

    > Ydinvoiman käytön aikana maaperään, mereen ja ilmaan lasketaan
    > vahingossa ja luvan kanssa vaarallisia ydinjätteitä.

    Määrät tosin ovat niin pieniä, ettei niillä ole mitään vaikutusta edes voimalan lähialueilla. Lähinnä onnettomuustilanteissa voi tulla suurempia päästöjä, mutta kokemus kolmesta vakavasta onnettomuudesta tähän mennessä on jo osoittanut, ettei niilläkään ole maailmanlaajuisesti tilastollisesti merkittävää vaikutusta sen paremmnin ympäristöön kuin ihmiskuntaankaan.

    Jos asiaa yrittää katsoa yhtään puolueettomasti, ydinvoima on paras ratkaisu, joka meillä tällä hetkellä on käytettävissä laajamittaiseen energiantuotantoon. Ongelmia siinäkin on, eikä niistä pienin ole laitosten rakentamisen hinta tai hitaus. Valitettavasti tämä ei oletettavasti tule korjautumaan edes seuraavan ydinteknologian, fuusion, myötä. Pikemminkin päin vastoin.

    Tehtyjen sopimusten mukaan puuenergia on myös tuossa mukana, vaikka savuja tupruuttaakin.CO2 päästöttömyys on lähtökohtana ja siksi muualla "puhdas" maakaasu vähenee.Aurinkoenergia on talvella pelkkä vitsi, mutta poliittisista syistä nähtävästi mukana.

    Äänestä

  • old_profile_34673 kirjoitti:

    > Ydinvoiman käyttö aiheuttaa massiiviset kasvihuonekaasupäästöt

    Kyllä, varsin vertailukelpoiset vesivoimaan nähden. Siis koko elinkaarenaan. Ainut parempi on aurnikoenergia, minkä olinkin listannut ykköseksi.

    > Ydinvoiman käytön aikana maaperään, mereen ja ilmaan lasketaan
    > vahingossa ja luvan kanssa vaarallisia ydinjätteitä.

    Määrät tosin ovat niin pieniä, ettei niillä ole mitään vaikutusta edes voimalan lähialueilla. Lähinnä onnettomuustilanteissa voi tulla suurempia päästöjä, mutta kokemus kolmesta vakavasta onnettomuudesta tähän mennessä on jo osoittanut, ettei niilläkään ole maailmanlaajuisesti tilastollisesti merkittävää vaikutusta sen paremmnin ympäristöön kuin ihmiskuntaankaan.

    Jos asiaa yrittää katsoa yhtään puolueettomasti, ydinvoima on paras ratkaisu, joka meillä tällä hetkellä on käytettävissä laajamittaiseen energiantuotantoon. Ongelmia siinäkin on, eikä niistä pienin ole laitosten rakentamisen hinta tai hitaus. Valitettavasti tämä ei oletettavasti tule korjautumaan edes seuraavan ydinteknologian, fuusion, myötä. Pikemminkin päin vastoin.

    Ydinvalheita. Tutustu aiheeseen hieman paremmin.

    Äänestä

  • Tshernobyl on luokiteltu maailman 10 saastuneimman paikan joukkoon. Sekö puhdasta?

    Tshernobylin ympäristövaikutuksia, noin-arvoja, muutaman vuoden takaa:

    1: asuinkelvoton alue 3000km2
    2: pahoin saastunut alue: 7000km2

    Kun tuon vääntää Suomen oloihin, saadaan yhteisalueeksi n. 10km pahoin saastunut väylä jonnekin Helsinki-Ivalo välille. Puhdasta? Ehkä: ydinvoima tekee puhdasta jälkeä....

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Tshernobyl on luokiteltu maailman 10 saastuneimman paikan joukkoon. Sekö puhdasta?

    Tshernobylin ympäristövaikutuksia, noin-arvoja, muutaman vuoden takaa:

    1: asuinkelvoton alue 3000km2
    2: pahoin saastunut alue: 7000km2

    Kun tuon vääntää Suomen oloihin, saadaan yhteisalueeksi n. 10km pahoin saastunut väylä jonnekin Helsinki-Ivalo välille. Puhdasta? Ehkä: ydinvoima tekee puhdasta jälkeä....

    No niin. Maailman historian suurin ydinonnettomuus ja pääsee top-10 -listalle. Keskimääräinen vaikutus tällä yhdellä tapauksella? Odotas... Just. Tuulivoima aiheuttaa enemmän kuolonuhreja kuin tämä parjaamasi ydinvoima. Ja kyllä, puhdasta jälkeä (siis sähköä) se tekee.

    Maailman historia tuntee kolme vakavaa ydinonnettomuutta. Kolmen mailin saaren onnettomuus taisi vaikuttaa suurin piirtein ei mitään. Fukushiman vaikutus on lähinnä median aikaansaama paniikki (kuolonuhreja tulee, mutta taitaa olla aika pieni osuus muista uhreista tuossa tapahtumaketjussa)... Tshernobyl on oma lukunsa. Sillä oli jopa vaikutuksia.

    > 2: pahoin saastunut alue: 7000km2
    > Kun tuon vääntää Suomen oloihin

    Niin. Suomen pinta-ala on noin 340 000 neliökilometriä. Tässä siis saastuisi noin 2 prosenttia suomen pinta-alasta. Onhan se paljon toki, ei siinä mitään, muttei mikään jättimäinen katastrofi... Valitettavaa vain sinun kannaltasi, ettei samanlainen onnettomuus olisi mahdollinen meillä.

    Jos suomessa tapahtuisi massiivinen ydinonnettomuus, se olisi seurausta sellaisesta tapahtumaketjusta, jonka rinnalla kaiken mahdollisen radioaktiivisen aineksen vapautuminen hallitsemattomasti luontoon olisi sivuseikka.

    Äänestä

" Ydinvoiman käyttö aiheuttaa massiiviset kasvihuonekaasupäästöt alkaen uraanin louhimisesta loppuen 100v voimalan pysäyttämisestä tarvittavaan voimalan lopettamiseen ja ydinjätteen piilottamiseen."

Nuo kaikki mukaan lukien ydinvoimalan rakentaminen ja purkaminen sekä ydinvoimalan käyttö, aiheuttavat ydinvoimalan koko elinkaaren aikana kasvihuonekaasupäästöt suuruusluokaltaan 20 grammaa CO2 ekv. tuotettua kWh sähkömäärää kohti.
Ydinvoimalan elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat samaa luokkaa kuin tuuli- ja vesivoimaloilla.
Vertailun vuoksi; hiili- ja turvevoimaloiden kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöt ovat noin 40 - 50- kertaiset, öljy- ja maakaasuvoimaloiden noin 20 - 30- kertaiset ydinvoimalaan verrattuina, tuotettua kWh kohti.

Ison ydinreaktorin tuottaman sähkömäärän tekemiseen tuulivoimalla tarvitaan noin 2000 isoa tuulimyllyä. Noiden noin kahden tuhannen tuulimyllyn rakentamiseen tarvitaan materiaaleja yhteensä kymmeniä kertoja enemmän kuin yhden ydinvoimalan rakentamiseen.

Ydinvoimalan polttoaineen osuus on noin 10% sähkön tuotantokustannuksista. Vaikka tuulisähkön polttoaine "ilma" on ilmaista, tuulisähkön kokonaiskustannukset ovat silti 2 - 3 -kertaiset ydinsähköön verrattuna. Syinä siihen ovat tuulivoimaloiden kalliimmat investointikulut, lyhyempi käyttöikä, suuremmat huoltokustannukset. Merkittävä lisähaitta tuulivoimalle on tuulimyllyjen sähköntuotannon satunnaiset, suuret tehon vaihtelut.

Äänestä
  • Hoet "ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuulivoima ja vesivoima" jatkuvasti ilman mitään lähdetietoa. En usko sinua, koska selvästi sinulla on väärä tieto, siksi en ole viitsinyt kommentoida, mutta esitä jatkossa joku lähde tietoosi, niin sitä voi kommentoida. Tai kommentoi sitten nimimerkki "pikku enkelin" kertomaa tietoa viestissä "Ydinvoiman energiatasapaino", joka kertoo ihan eri tietoa kuin mistä lie revuitty mantrasi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955

    Äänestä

  • CO2 päästöttömyydestä on oltu viime aikoina hiljaa kun ilmastomuutosasia on jätetty taka-alalle jostain syystä.Tämäkin asia tulee esille visio 2050 suunnitelmassa.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Hoet "ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuulivoima ja vesivoima" jatkuvasti ilman mitään lähdetietoa. En usko sinua, koska selvästi sinulla on väärä tieto, siksi en ole viitsinyt kommentoida, mutta esitä jatkossa joku lähde tietoosi, niin sitä voi kommentoida. Tai kommentoi sitten nimimerkki "pikku enkelin" kertomaa tietoa viestissä "Ydinvoiman energiatasapaino", joka kertoo ihan eri tietoa kuin mistä lie revuitty mantrasi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955

    Vastaajalle pikku vinkkinä ja lähdetietona , katso mainitsemasi viite http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955

    sieltä lähdeviittestä löytyy :

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf
    CO2 emissions [g/kWh]
    Scenarios with an ore grade 0,1–2 % 14–26

    Siis nykyisin hyödynnettävien uraanimalmien tyypillisillä uraani--pitoisuuksilla, ydinvoimaloiden CO2-elinkaaripäästöt ovat noin 14 - 26 eli keskimäärin noin 20 g CO2 / kWh.

    Tuohon ei ole muuta lisättävää kuin se, että samaan vähäiseen CO2-elinkaaripäästötasoon voidaan päästä myös silloin, kun uraania saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena, esim. Talvivaara, vaikka malmin uraanipitoisuus itsessään olisi pieni.

    Äänestä

  • R - E kirjoitti:

    Vastaajalle pikku vinkkinä ja lähdetietona , katso mainitsemasi viite http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955

    sieltä lähdeviittestä löytyy :

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf
    CO2 emissions [g/kWh]
    Scenarios with an ore grade 0,1–2 % 14–26

    Siis nykyisin hyödynnettävien uraanimalmien tyypillisillä uraani--pitoisuuksilla, ydinvoimaloiden CO2-elinkaaripäästöt ovat noin 14 - 26 eli keskimäärin noin 20 g CO2 / kWh.

    Tuohon ei ole muuta lisättävää kuin se, että samaan vähäiseen CO2-elinkaaripäästötasoon voidaan päästä myös silloin, kun uraania saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena, esim. Talvivaara, vaikka malmin uraanipitoisuus itsessään olisi pieni.

    Olet aivan oikeassa.Noinhan se lyhyesti kerrottuna on.

    Äänestä

  • R - E kirjoitti:

    Vastaajalle pikku vinkkinä ja lähdetietona , katso mainitsemasi viite http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955

    sieltä lähdeviittestä löytyy :

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf
    CO2 emissions [g/kWh]
    Scenarios with an ore grade 0,1–2 % 14–26

    Siis nykyisin hyödynnettävien uraanimalmien tyypillisillä uraani--pitoisuuksilla, ydinvoimaloiden CO2-elinkaaripäästöt ovat noin 14 - 26 eli keskimäärin noin 20 g CO2 / kWh.

    Tuohon ei ole muuta lisättävää kuin se, että samaan vähäiseen CO2-elinkaaripäästötasoon voidaan päästä myös silloin, kun uraania saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena, esim. Talvivaara, vaikka malmin uraanipitoisuus itsessään olisi pieni.

    Ydinvoiman ominaispäästökeskiarvo 60gCO2/kWh antamassasi dokumentissa /1/, sivulla 3, vaikuttaa suuruusluokaltaan oikealta. Sinä kirjoitit skenaariosta, jotka aina liittyy tulevaisuuden näkymiin, kirjoituksessasi mainitsema skenaario on eräisiin olettamuksiin pohjautuva laskelma:

    "R - E 23.8.2012 21:03

    Vastaajalle pikku vinkkinä ja lähdetietona , katso mainitsemasi viite http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955

    sieltä lähdeviittestä löytyy :

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf
    CO2 emissions [g/kWh]
    Scenarios with an ore grade 0,1–2 % 14–26

    Siis nykyisin hyödynnettävien uraanimalmien tyypillisillä uraani--pitoisuuksilla, ydinvoimaloiden CO2-elinkaaripäästöt ovat noin 14 - 26 eli keskimäärin noin 20 g CO2 / kWh.

    Tuohon ei ole muuta lisättävää kuin se, että samaan vähäiseen CO2-elinkaaripäästötasoon voidaan päästä myös silloin, kun uraania saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena, esim. Talvivaara, vaikka malmin uraanipitoisuus itsessään olisi pieni."
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10866270/#comment-56870678


    Voisitko vain vastata pyyntööni, jonka esitin viestissä
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10866270/#comment-56858541

    "Vastaaja 23.8.2012 10:22

    Hoet "ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuulivoima ja vesivoima" jatkuvasti ilman mitään lähdetietoa. En usko sinua, koska selvästi sinulla on väärä tieto, siksi en ole viitsinyt kommentoida, mutta esitä jatkossa joku lähde tietoosi, niin sitä voi kommentoida. Tai kommentoi sitten nimimerkki "pikku enkelin" kertomaa tietoa viestissä "Ydinvoiman energiatasapaino", joka kertoo ihan eri tietoa kuin mistä lie revuitty mantrasi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955 "

    Hokemasi "Ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuulivoima ja vesivoima" ei muutu todeksi vain sitä jatkuvasti hokemalla. Minua kiinnostaa nyt se, minkä tiedon olet aiemmin käsittänyt ihan väärin. Kerro se niin se asia selviää sinullekin.


    Tämä dokumentti onkin aivan erinomainen jokaisen talletettavaksi ja luettavaksi:
    /1/ http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Ydinvoiman ominaispäästökeskiarvo 60gCO2/kWh antamassasi dokumentissa /1/, sivulla 3, vaikuttaa suuruusluokaltaan oikealta. Sinä kirjoitit skenaariosta, jotka aina liittyy tulevaisuuden näkymiin, kirjoituksessasi mainitsema skenaario on eräisiin olettamuksiin pohjautuva laskelma:

    "R - E 23.8.2012 21:03

    Vastaajalle pikku vinkkinä ja lähdetietona , katso mainitsemasi viite http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955

    sieltä lähdeviittestä löytyy :

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf
    CO2 emissions [g/kWh]
    Scenarios with an ore grade 0,1–2 % 14–26

    Siis nykyisin hyödynnettävien uraanimalmien tyypillisillä uraani--pitoisuuksilla, ydinvoimaloiden CO2-elinkaaripäästöt ovat noin 14 - 26 eli keskimäärin noin 20 g CO2 / kWh.

    Tuohon ei ole muuta lisättävää kuin se, että samaan vähäiseen CO2-elinkaaripäästötasoon voidaan päästä myös silloin, kun uraania saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena, esim. Talvivaara, vaikka malmin uraanipitoisuus itsessään olisi pieni."
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10866270/#comment-56870678


    Voisitko vain vastata pyyntööni, jonka esitin viestissä
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10866270/#comment-56858541

    "Vastaaja 23.8.2012 10:22

    Hoet "ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuulivoima ja vesivoima" jatkuvasti ilman mitään lähdetietoa. En usko sinua, koska selvästi sinulla on väärä tieto, siksi en ole viitsinyt kommentoida, mutta esitä jatkossa joku lähde tietoosi, niin sitä voi kommentoida. Tai kommentoi sitten nimimerkki "pikku enkelin" kertomaa tietoa viestissä "Ydinvoiman energiatasapaino", joka kertoo ihan eri tietoa kuin mistä lie revuitty mantrasi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955 "

    Hokemasi "Ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuulivoima ja vesivoima" ei muutu todeksi vain sitä jatkuvasti hokemalla. Minua kiinnostaa nyt se, minkä tiedon olet aiemmin käsittänyt ihan väärin. Kerro se niin se asia selviää sinullekin.


    Tämä dokumentti onkin aivan erinomainen jokaisen talletettavaksi ja luettavaksi:
    /1/ http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf

    Mainitussa itävaltalaisessa tutkimuksessa ei ole lainkaan otettu huomioon, että uraania tuotetaan pienen pitoisuuden malmeista nykyään lähes yksinomaan poranreikäuutolla tai sivutuotantona. Ensinmainitussa energiankulutus on varsin pientä ja jälkimmäisessä energiankulutus on jaettava tuotteiden arvon suhteessa. Niinpä nykyään tuo 20 g CO2 / kWh on yläraja-arvio.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    Ydinvoiman ominaispäästökeskiarvo 60gCO2/kWh antamassasi dokumentissa /1/, sivulla 3, vaikuttaa suuruusluokaltaan oikealta. Sinä kirjoitit skenaariosta, jotka aina liittyy tulevaisuuden näkymiin, kirjoituksessasi mainitsema skenaario on eräisiin olettamuksiin pohjautuva laskelma:

    "R - E 23.8.2012 21:03

    Vastaajalle pikku vinkkinä ja lähdetietona , katso mainitsemasi viite http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955

    sieltä lähdeviittestä löytyy :

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf
    CO2 emissions [g/kWh]
    Scenarios with an ore grade 0,1–2 % 14–26

    Siis nykyisin hyödynnettävien uraanimalmien tyypillisillä uraani--pitoisuuksilla, ydinvoimaloiden CO2-elinkaaripäästöt ovat noin 14 - 26 eli keskimäärin noin 20 g CO2 / kWh.

    Tuohon ei ole muuta lisättävää kuin se, että samaan vähäiseen CO2-elinkaaripäästötasoon voidaan päästä myös silloin, kun uraania saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena, esim. Talvivaara, vaikka malmin uraanipitoisuus itsessään olisi pieni."
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10866270/#comment-56870678


    Voisitko vain vastata pyyntööni, jonka esitin viestissä
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10866270/#comment-56858541

    "Vastaaja 23.8.2012 10:22

    Hoet "ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuulivoima ja vesivoima" jatkuvasti ilman mitään lähdetietoa. En usko sinua, koska selvästi sinulla on väärä tieto, siksi en ole viitsinyt kommentoida, mutta esitä jatkossa joku lähde tietoosi, niin sitä voi kommentoida. Tai kommentoi sitten nimimerkki "pikku enkelin" kertomaa tietoa viestissä "Ydinvoiman energiatasapaino", joka kertoo ihan eri tietoa kuin mistä lie revuitty mantrasi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10813955 "

    Hokemasi "Ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuulivoima ja vesivoima" ei muutu todeksi vain sitä jatkuvasti hokemalla. Minua kiinnostaa nyt se, minkä tiedon olet aiemmin käsittänyt ihan väärin. Kerro se niin se asia selviää sinullekin.


    Tämä dokumentti onkin aivan erinomainen jokaisen talletettavaksi ja luettavaksi:
    /1/ http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf

    Viestissäni kirjoitin:
    " nykyisin hyödynnettävien uraanimalmien tyypillisillä uraani--pitoisuuksilla, ydinvoimaloiden CO2-elinkaaripäästöt ovat noin 14 - 26 eli keskimäärin noin 20 g CO2 / kWh."

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf
    Tuo "erinomainen " dokumentti päätyy samaan tulokseen:
    " Nuclear power can be referred to as “low-carbon” when the ore grade are high (0,1 bis 2 %). However, ore grades around 0,01 % make the CO2 emissions increase up to 210 g CO2/kWhel. Those emission values are still lower than those of coal or oil (600–1200 g/kWhel), but significantly higher than for wind (2,8–7,4 g/kWhel), hydropower (17–22 g/kWhel) and photovoltaics (19–59 g/kWhel).

    Ydinvoimaloiden elinkaari- CO2-päästöt 20 g/kWhel on samaa suuruusluokkaa kuin vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaloilla.

    Mielenkiintoista todeta, että Vastaajajan mielestä:

    " Ydinvoiman ominaispäästökeskiarvo 60gCO2/kWh antamassasi dokumentissa /1/, sivulla 3, vaikuttaa suuruusluokaltaan oikealta".

    Hiilen ja öljyn käytön CO2-päästöt ovat 10-20- kertaiset tuohon 60gCO2/kW verrattuina.


    Tuon "erinomaisen" raportin tekijät eivät ole ole ottaneet mitenkään huomioon
    uraanimalmien hyödyntämismenetelmien jatkuvaa kehittymistä, jolloin käyttökelpoiset uraanivarat kasvavat ja uraanin jalostuskustannukset alenevat.

    Äänestä

  • R - E kirjoitti:

    Viestissäni kirjoitin:
    " nykyisin hyödynnettävien uraanimalmien tyypillisillä uraani--pitoisuuksilla, ydinvoimaloiden CO2-elinkaaripäästöt ovat noin 14 - 26 eli keskimäärin noin 20 g CO2 / kWh."

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf
    Tuo "erinomainen " dokumentti päätyy samaan tulokseen:
    " Nuclear power can be referred to as “low-carbon” when the ore grade are high (0,1 bis 2 %). However, ore grades around 0,01 % make the CO2 emissions increase up to 210 g CO2/kWhel. Those emission values are still lower than those of coal or oil (600–1200 g/kWhel), but significantly higher than for wind (2,8–7,4 g/kWhel), hydropower (17–22 g/kWhel) and photovoltaics (19–59 g/kWhel).

    Ydinvoimaloiden elinkaari- CO2-päästöt 20 g/kWhel on samaa suuruusluokkaa kuin vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaloilla.

    Mielenkiintoista todeta, että Vastaajajan mielestä:

    " Ydinvoiman ominaispäästökeskiarvo 60gCO2/kWh antamassasi dokumentissa /1/, sivulla 3, vaikuttaa suuruusluokaltaan oikealta".

    Hiilen ja öljyn käytön CO2-päästöt ovat 10-20- kertaiset tuohon 60gCO2/kW verrattuina.


    Tuon "erinomaisen" raportin tekijät eivät ole ole ottaneet mitenkään huomioon
    uraanimalmien hyödyntämismenetelmien jatkuvaa kehittymistä, jolloin käyttökelpoiset uraanivarat kasvavat ja uraanin jalostuskustannukset alenevat.

    "Nykyisin hyödynnettävät uraanimalmit"? Kerrotko niistä lisää? Ainakaan lainauksessasi ei kerrota niitästä miitään.

    Edelleen: olet toistanut hokemaasi "ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuuli- ja vesivoima" jo pitkiä aikoja. Tuon dokumentin, jota nyt parhaasi mukaan yrität vääntää väitteesi todisteeksi, on ollut esillä täällä vain vähän aikaa, etkä ole aiemmin siitä mainimmmut mitään. MIhin tietoihin siis olet aiemmin tuon epäuskottavan väitteesi perustanut? Onko tutkimustuloksia (nytkin lainaat vain skenaariota, eli laskelmaa)?

    Katso tutkimustuloksia sivulta 3. Mitä ne sinulle kertoo ydinvoiman puhtaudesta verrattuna tuuli- ja vesivoimaan?

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf

    Äänestä

  • Aivan oikein kirjoitti:

    Olet aivan oikeassa.Noinhan se lyhyesti kerrottuna on.

    Ilmastomuutosheput ovat olleet hiljaa.Hehän tietävät ydinvoima vähäiset CO2 päästöt todellisessa käytännön tilanteessa.He myöskin tietävät ettei Suomessa kyetä näillä leveysasteilla pelkällä uusiutuvalla sähköntuotantoa ylläpitämään ilman tuontia.Heistä jotkut ovat perehtyneet sähköntuotantoon myös todellisessa tilanteessa, eivät höpötä pelkän teorian varassa.

    Äänestä

  • UPDATE_5836427 kirjoitti:

    "Nykyisin hyödynnettävät uraanimalmit"? Kerrotko niistä lisää? Ainakaan lainauksessasi ei kerrota niitästä miitään.

    Edelleen: olet toistanut hokemaasi "ydinvoima on yhtä puhdasta kuin tuuli- ja vesivoima" jo pitkiä aikoja. Tuon dokumentin, jota nyt parhaasi mukaan yrität vääntää väitteesi todisteeksi, on ollut esillä täällä vain vähän aikaa, etkä ole aiemmin siitä mainimmmut mitään. MIhin tietoihin siis olet aiemmin tuon epäuskottavan väitteesi perustanut? Onko tutkimustuloksia (nytkin lainaat vain skenaariota, eli laskelmaa)?

    Katso tutkimustuloksia sivulta 3. Mitä ne sinulle kertoo ydinvoiman puhtaudesta verrattuna tuuli- ja vesivoimaan?

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf

    " CO2 emissions [g/kWh]
    Scenarios with an ore grade 0,1–2 % 14–26"

    Tuo skenaario tarkoittaa arviolaskelmaa siitä, paljonko ydinvoimalan elinkaaripäästöt CO2/kWh ovat käytettäessä uraanimalmia, jonka uraanipitoisuus on 0,1-2%. Ja arvio on 14-26 eli noin 20 g CO2/kWh.
    Köyhempää uraanimalmia käytettäessä päästöt ovat suuremmat ja rikkaampaa malmia käytettäessä pienemmät.
    Itse olen kertonut päästömääräarvion käytettäessä keskinkertaista uraanimalmia.

    Dokumentin sivulla 2 on mainittu; ...medium ore grades (ore
    grade between 0,15 % and 0,26 %) ....

    Dokumentinkin mukaan uraanipitoisuudeltaan keskiinkertaisessa uraanimalmissa on uraania n. 0,15 - 0,26%.

    Esittämäni ydinvoimalan elinkaaripäästö 20 g CO2/kWh pätee siis myös tämän dokumentin tekijöiden mielestä käytettäessä uraanipitoisuudeltaan keskinkertaista uraanimalmia lähtöraaka-aineena.

    Dokumentissa on sivulla 3, kuvassa 3 mainittu 16 tutkimusta elinkaaripäästölukuineen. Tutkimukset on julkaistu vuosina 1998-2007. Joihinkin niistä olen aikanaan tutustunut.

    Dokumentissa on esitetty myös muiden energiatuotantotapojen elinkaaripäästö-arvoja:
    "Those emission values are still lower than those of coal or oil (600–1200 g/kWhel), but significantly higher than for wind (2,8–7,4 g/kWhel), hydropower (17–22 g/kWhel) and photovoltaics (19–59 g/kWhel)."

    Iso ydinreaktori voi tuottaa sähköä 10 TWh/vuosi. Sen elinkaaripäästöt ovat noin 0,2 -0,6 miljoonaa tonnia/vuosi (C02 g/kWh 20 - 60) .
    Vastaavan sähkömäärän tekeminen öljy- tai hiilivoimalassa aiheuttaa elinkaaripäästöt 6 -12 miljoonaa tonnia/vuosi.
    Ydinvoimalan CO2-elinkaaripäästöt ovat siten noin 5,5 - 11,5 miljoonaa tonnia/vuosi pienemmät kuin öljy- tai hiilivoimalan päästöt.

    Äänestä

  • R - E kirjoitti:

    http://www.ecology.at/files/berichte/E22.595.pdf

    " CO2 emissions [g/kWh]
    Scenarios with an ore grade 0,1–2 % 14–26"

    Tuo skenaario tarkoittaa arviolaskelmaa siitä, paljonko ydinvoimalan elinkaaripäästöt CO2/kWh ovat käytettäessä uraanimalmia, jonka uraanipitoisuus on 0,1-2%. Ja arvio on 14-26 eli noin 20 g CO2/kWh.
    Köyhempää uraanimalmia käytettäessä päästöt ovat suuremmat ja rikkaampaa malmia käytettäessä pienemmät.
    Itse olen kertonut päästömääräarvion käytettäessä keskinkertaista uraanimalmia.

    Dokumentin sivulla 2 on mainittu; ...medium ore grades (ore
    grade between 0,15 % and 0,26 %) ....

    Dokumentinkin mukaan uraanipitoisuudeltaan keskiinkertaisessa uraanimalmissa on uraania n. 0,15 - 0,26%.

    Esittämäni ydinvoimalan elinkaaripäästö 20 g CO2/kWh pätee siis myös tämän dokumentin tekijöiden mielestä käytettäessä uraanipitoisuudeltaan keskinkertaista uraanimalmia lähtöraaka-aineena.

    Dokumentissa on sivulla 3, kuvassa 3 mainittu 16 tutkimusta elinkaaripäästölukuineen. Tutkimukset on julkaistu vuosina 1998-2007. Joihinkin niistä olen aikanaan tutustunut.

    Dokumentissa on esitetty myös muiden energiatuotantotapojen elinkaaripäästö-arvoja:
    "Those emission values are still lower than those of coal or oil (600–1200 g/kWhel), but significantly higher than for wind (2,8–7,4 g/kWhel), hydropower (17–22 g/kWhel) and photovoltaics (19–59 g/kWhel)."

    Iso ydinreaktori voi tuottaa sähköä 10 TWh/vuosi. Sen elinkaaripäästöt ovat noin 0,2 -0,6 miljoonaa tonnia/vuosi (C02 g/kWh 20 - 60) .
    Vastaavan sähkömäärän tekeminen öljy- tai hiilivoimalassa aiheuttaa elinkaaripäästöt 6 -12 miljoonaa tonnia/vuosi.
    Ydinvoimalan CO2-elinkaaripäästöt ovat siten noin 5,5 - 11,5 miljoonaa tonnia/vuosi pienemmät kuin öljy- tai hiilivoimalan päästöt.

    Tuossa itävaltalaisessa raportissa ei ole otettu huomioon uraanintuotannon kehitystä viime vuosikymmenen aikana vaan se perustuu aika vanhaan dataa. Nykyään suurin tuottaja on Kazakstan ja se tuottaa käytännössä kaiken uraaninsa energiaa säästävällä poranreikäuuttotekniikalla. Toiseksi suurin tuottaja Kanada louhii hyvin rikkaita esiintymiä. Australia tuottaa suuren osan sivutuotantona muun kaivostoiminnan ohessa. Perinteisellä kaivostekniikalla ei enää juurikaan hyödynnetä köyhiä uraaniesiintymiä.

    Isotooppirikastuksen alueella syntyy suuria energiasäästöjä, kun USA ja Ranskakin ovat siirtymässä sentrifuugitekniikkaan.

    Eli nykyisellään tuota 20 g CO2/kWh voidaan pitää ylärajana.

    Äänestä

  • Amazing kirjoitti:

    Tuossa itävaltalaisessa raportissa ei ole otettu huomioon uraanintuotannon kehitystä viime vuosikymmenen aikana vaan se perustuu aika vanhaan dataa. Nykyään suurin tuottaja on Kazakstan ja se tuottaa käytännössä kaiken uraaninsa energiaa säästävällä poranreikäuuttotekniikalla. Toiseksi suurin tuottaja Kanada louhii hyvin rikkaita esiintymiä. Australia tuottaa suuren osan sivutuotantona muun kaivostoiminnan ohessa. Perinteisellä kaivostekniikalla ei enää juurikaan hyödynnetä köyhiä uraaniesiintymiä.

    Isotooppirikastuksen alueella syntyy suuria energiasäästöjä, kun USA ja Ranskakin ovat siirtymässä sentrifuugitekniikkaan.

    Eli nykyisellään tuota 20 g CO2/kWh voidaan pitää ylärajana.

    Viestini oli lähinnä vastaus nimimerkki Vastaajalle, Hänellehän asiat pitää pyrkiä esittämään mahdollisimman yksinkertaisesti. Eikä tieto välttämättä sittenkään mene perille.

    Kuten toteat, sekä uraanin talteenottomenetelmät malmeista että uraanin rikastamismenetelmät ydinvoimalan polttoaineeksi kehittyvät kaiken aikaa. Samoin uraanin talteenotto muiden tuotantoprosessien sivutuotteena. Esimerkiksi Talvivaaran malmin uraani voidaan hyödyntää sivutuotteena, vaikka malmin uraanipitoisuus on hyvin pieni. Silti samalla uraanin talteenottoon liityvät kasvihuonekaasupäästöt jäävät pieniksi.

    Tuosta itävaltalaisesta raportista tulee muuten hyvin esille, mikä asenne raportin tekijöillä on ydinvoimaan, vaikkapa tästä:
    "Those emission values are still lower than those of coal or oil (600–1200 g/kWhel), but significantly higher than for wind (2,8–7,4 g/kWhel), hydropower (17–22 g/kWhel) and photovoltaics (19–59 g/kWhel)."

    Heidän referoimiensa raporttien C02- päästöjen keskiarvo ydinvoimaloille oli noin 60 g CO2/kWh.
    Raportin mukaan todelliset keskimääräiset päästöerot ydinvoimaloiden ja öljy-ja kaasuvoimaloiden välillä olivat keskimäärin noin 540-1140 g/kWh sekä ydinvoimaloiden ja vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaloiden välillä noin 0- 50 g/kWh.
    Raportin tekijöiden mielestä ydinvoimaloiden päästöt jälkimmäisessä tapauksessa ovat merkittävästi suurempia (keskimääräiset erot noin 0- 50 g/kWh), mutta edellisessä tapauksessa "vain" pienempiä, ei merkittävästi pienempiä ( keskimääräiset erot noin 540-1140 g/kWg).

    Äänestä

Rehellistä olisi kutsua tämä Ydinenergia-ohjelmaksi ja sitten laittaa loppuun yksi rivi tekstiä "Yritämme sen lisäksi luoda uusiutuvan energian yrityksiin 40000 uutta työpaikkaa ilman että luomme tälle teollisuudelle kotimarkkinoita tai muutenkaan oikeasti autamme tätä teollisuuden alaa. Jos se jostain ihmeen kumman syystä luo nuo työpaikat niin otamme niistä kunnian."

Äänestä

Suomeen tulee jokaiselle neliömetrille n. 900 kWh energiaa auringosta vuoden aikana. Siitä voidaan kerätä kolmannes, pääasiassa kesäaikaan ja varastoida eristettyihin maassa oleviin vesi- tai kivisäilöihin vuodeksi ja käyttää sitä silloin kun tarvitaan (myös talvipakkasilla). Ei tarvita ydinvoimaa, puuta, turvetta, kivihiiltä, kaasua tai öljyä.

Jos haluamme varastoida maassamme koko vuoden aikana käytetyn energian, 400 TWh, se tarvitsee tilaa 40 x 40 km olevan alueen kalliota ja maksaa yhden ydinvoimalan verran jos työ tehdään työttömyystöinä. Kalliota löytyy kaikkialta, joten lämpövarastoja voidaan tehdä ympäri maata jotta energiaa on lähellä saatavana esim. kaukolämpöverkkoihin. Säiliöt voidaan lämpöeristää kivestä sulatetulla kivivillalla ja samoin maasta saatavalla kevytsoralla. Joten rakennusmateriaalit löytyvät paikanpäältä.

Energian säilöminmen tai käyttö ei aiheuta päästöjä, ne kaikki voidaan myydä ulkomaille. Saaduilla tuloilla katetaan käyttökulut ja maksellaan rakennuskustannuksiakin pois. Rakentaminenkaan ei aiheuta päästöjä juuri lainkaan. Kun energiaa on riittävästi ja se on edullista, ei myöskään rakennuksia tarvitse tehdä pulloiksi ja rakennuskustannukset ja myös asuntojen hinnat laskevat.

Keskustelua asiasta http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=800040

Äänestä
  • mutta, miten minkä lämpöisenä ajattelit varastoida lämmitetyn veden? Paras tilanne tietenkin olisi varastoida vesi lähellä kiehumispistettään tai paineistettuna esim 150 asteisena jolloin se olisi mahdollista syöttää sellaisenaan esim. kaukolämpöverkkoon. Ongelma tuleekin siinä, että veden lämpötila laskee talven kuluessa ja lopputalvesta vesi olisi jo viileää, jolloin sen sisältämää lämpöä ei sellaisenaan voisi hyödyntää. Joten erilaisin lämpöpumppu järjestelmien kautta tuo lämpö pitäisi ottaa talteen, joka taas laskee järjestelmän hyötysuhdetta ja maksaa paljon.

    Toinen pieni ongelma kattaa 30% Suomen pinta-alasta aurinkopaneeleilla. Ei mahda olla ilmaista sekään.

    Kolmas ongelma on Suomen kesien erot. Kylmänä kesänä säiliötä ei ehkä saataisikaan lämmitettyä tarpeeksi, jolloin tarvittaisiin jokin varajärjestelmä.

    "40 x 40 km olevan alueen kalliota ja maksaa yhden ydinvoimalan verran jos työ tehdään työttömyystöinä"

    Tuollaisen alueen louhiminen maksaa useamman ydinvoimalan verran, riippuen tietenkin louhittavan alueen tilavuudesta. 40x40 ei ole vielä mikään tilavuus, mutta 40x40x10 on jo melkoinen määrä kiveä. Mitä ajattelit tehdä pois louhitulle jätekivelle?

    Ideana toki mielenkiintoinen, mutta käytäännössä liian kallis toteutettavaksi.

    No ei siinä mitään, aletaan "työttömyystöitä" säiliöitä rakentamaan..:)

    Äänestä

  • mielenkiintoista... kirjoitti:

    mutta, miten minkä lämpöisenä ajattelit varastoida lämmitetyn veden? Paras tilanne tietenkin olisi varastoida vesi lähellä kiehumispistettään tai paineistettuna esim 150 asteisena jolloin se olisi mahdollista syöttää sellaisenaan esim. kaukolämpöverkkoon. Ongelma tuleekin siinä, että veden lämpötila laskee talven kuluessa ja lopputalvesta vesi olisi jo viileää, jolloin sen sisältämää lämpöä ei sellaisenaan voisi hyödyntää. Joten erilaisin lämpöpumppu järjestelmien kautta tuo lämpö pitäisi ottaa talteen, joka taas laskee järjestelmän hyötysuhdetta ja maksaa paljon.

    Toinen pieni ongelma kattaa 30% Suomen pinta-alasta aurinkopaneeleilla. Ei mahda olla ilmaista sekään.

    Kolmas ongelma on Suomen kesien erot. Kylmänä kesänä säiliötä ei ehkä saataisikaan lämmitettyä tarpeeksi, jolloin tarvittaisiin jokin varajärjestelmä.

    "40 x 40 km olevan alueen kalliota ja maksaa yhden ydinvoimalan verran jos työ tehdään työttömyystöinä"

    Tuollaisen alueen louhiminen maksaa useamman ydinvoimalan verran, riippuen tietenkin louhittavan alueen tilavuudesta. 40x40 ei ole vielä mikään tilavuus, mutta 40x40x10 on jo melkoinen määrä kiveä. Mitä ajattelit tehdä pois louhitulle jätekivelle?

    Ideana toki mielenkiintoinen, mutta käytäännössä liian kallis toteutettavaksi.

    No ei siinä mitään, aletaan "työttömyystöitä" säiliöitä rakentamaan..:)

    Vesi voidaan lämmittää 95 asteeseen. Kun allas on riittävän suuri ja eristetty, sen lämpötila laskee n. 3 astetta vuoden aikana. Loppu on sitten käytettävissä kaukolämpöverkostoon. Jos siitä käytetään 30 astetta, keväällä lämpötila on 65 astetta. Kaukolämpöverkostoon tarvitaan vähän lämpimämpää vettä joten lämpötilaa on nostettava jonkin verran. Se onnistuu tuolla samalla energialla ja samalla vesi voidaan paineistaa.

    Kun allas toteutetaan oikein eli allas on n. 15 metriä syvä ja pinnalle asennetaan keräimet (kaksi lasia kalvoilla, jotka heijastavat veden säteilemän lämmön takaisin ja väliin tyhjiö pumpulla) veden pinnalle, saadaan 60 % auringon säteilystä siirtymään suoraan veteen. Auringosta saadaan n. 900 kWh vuodessa energiaa neliömetriä kohden, joten 100 GWh saadaan n. 500 x 500 metrin alalta.

    Suomen energiankulutus on n. 400 TWh vuodessa. Tämä tarkoittaa että pinta-alaa aurinkokeräimille tarvitaan n. 1300 km2 eli n. 35 x 35 km oleva alue. Suomen pinta-ala on 350 000 km2, joten tarvitaan ainoastaan 0.4 % Suomen pinta-alasta ja saadaan kaikki maassamme käytettävä energia auringon säteilystä. Tarvitaan vain sulatettua hiekkaa, ei aurinkopaneleita, joten niitä kustannuksia ei olisi.

    Mitä tulee kiveen varastointiin, eihän kiveä tarvitse pois louhia, ainoastaan eristää. Kalliota ei siis louhita, vaan eristetään. Siis jos koko maan energia haluttisiin, niin eristettäisiin kivivillalla ja kevytsoralla maassa olevaa kalliota 40 metriä syvästi ja 40 km x 40 km alue. Ja sen verran ilmakanavia että lämpö saadaan siirrettyä kiveen ja lämmitettyä se n. 500 asteen lämpötilaan kesän aikana.

    Kesän kylmyys ei vaikuta paljon tulevan energian määrään. Kun aurinko paistaa, energiaa tulee vaikka olisi kylmäkin kesä. Aurinkoisten päivien määrä tietenkin vaihtelee, joten aurinkoisina kesinä on ylituotantoa. Mutta silloin lopetetaan lämmitys jo elokuussa niin ei pala kivet karrelle. Ja kyllä sen yhden ydinvoimalan hinnalla eristää ja tekee ilmakanavat kun työ on ilmaista, vain koneet maksaisivat.

    Tietenkään ei kannata tehdä heti tuollaista suurta kiuasta, vaan voidaan tehdä pienempiä kiukaita. Niistä saadaan vähemmän energiaa, mutta senkin hinta on vain kymmenesosa nykyisten energioiden hinnasta.

    Kun energia varastoidaan kiveen (500 astetta), voidaan sillä lämmöllä pyörittää suoraan turbiinia ja tuottaa sähköä. Turbiinin jälkeistä jätelämpöä voidaan syöttää kaukolämpöverkkoihin kuten nykyisinkin tehdään.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=800040

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Vesi voidaan lämmittää 95 asteeseen. Kun allas on riittävän suuri ja eristetty, sen lämpötila laskee n. 3 astetta vuoden aikana. Loppu on sitten käytettävissä kaukolämpöverkostoon. Jos siitä käytetään 30 astetta, keväällä lämpötila on 65 astetta. Kaukolämpöverkostoon tarvitaan vähän lämpimämpää vettä joten lämpötilaa on nostettava jonkin verran. Se onnistuu tuolla samalla energialla ja samalla vesi voidaan paineistaa.

    Kun allas toteutetaan oikein eli allas on n. 15 metriä syvä ja pinnalle asennetaan keräimet (kaksi lasia kalvoilla, jotka heijastavat veden säteilemän lämmön takaisin ja väliin tyhjiö pumpulla) veden pinnalle, saadaan 60 % auringon säteilystä siirtymään suoraan veteen. Auringosta saadaan n. 900 kWh vuodessa energiaa neliömetriä kohden, joten 100 GWh saadaan n. 500 x 500 metrin alalta.

    Suomen energiankulutus on n. 400 TWh vuodessa. Tämä tarkoittaa että pinta-alaa aurinkokeräimille tarvitaan n. 1300 km2 eli n. 35 x 35 km oleva alue. Suomen pinta-ala on 350 000 km2, joten tarvitaan ainoastaan 0.4 % Suomen pinta-alasta ja saadaan kaikki maassamme käytettävä energia auringon säteilystä. Tarvitaan vain sulatettua hiekkaa, ei aurinkopaneleita, joten niitä kustannuksia ei olisi.

    Mitä tulee kiveen varastointiin, eihän kiveä tarvitse pois louhia, ainoastaan eristää. Kalliota ei siis louhita, vaan eristetään. Siis jos koko maan energia haluttisiin, niin eristettäisiin kivivillalla ja kevytsoralla maassa olevaa kalliota 40 metriä syvästi ja 40 km x 40 km alue. Ja sen verran ilmakanavia että lämpö saadaan siirrettyä kiveen ja lämmitettyä se n. 500 asteen lämpötilaan kesän aikana.

    Kesän kylmyys ei vaikuta paljon tulevan energian määrään. Kun aurinko paistaa, energiaa tulee vaikka olisi kylmäkin kesä. Aurinkoisten päivien määrä tietenkin vaihtelee, joten aurinkoisina kesinä on ylituotantoa. Mutta silloin lopetetaan lämmitys jo elokuussa niin ei pala kivet karrelle. Ja kyllä sen yhden ydinvoimalan hinnalla eristää ja tekee ilmakanavat kun työ on ilmaista, vain koneet maksaisivat.

    Tietenkään ei kannata tehdä heti tuollaista suurta kiuasta, vaan voidaan tehdä pienempiä kiukaita. Niistä saadaan vähemmän energiaa, mutta senkin hinta on vain kymmenesosa nykyisten energioiden hinnasta.

    Kun energia varastoidaan kiveen (500 astetta), voidaan sillä lämmöllä pyörittää suoraan turbiinia ja tuottaa sähköä. Turbiinin jälkeistä jätelämpöä voidaan syöttää kaukolämpöverkkoihin kuten nykyisinkin tehdään.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=800040

    Joskus noin 20-30 vuotta sitten tuota varastointia kokeiltiin Saviolla, joka kuulunee Keravaan.Käytännössä tuo teoriassa "viisas" ajatus ei toiminut ja kallis kokeilu lopetettiin.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Vesi voidaan lämmittää 95 asteeseen. Kun allas on riittävän suuri ja eristetty, sen lämpötila laskee n. 3 astetta vuoden aikana. Loppu on sitten käytettävissä kaukolämpöverkostoon. Jos siitä käytetään 30 astetta, keväällä lämpötila on 65 astetta. Kaukolämpöverkostoon tarvitaan vähän lämpimämpää vettä joten lämpötilaa on nostettava jonkin verran. Se onnistuu tuolla samalla energialla ja samalla vesi voidaan paineistaa.

    Kun allas toteutetaan oikein eli allas on n. 15 metriä syvä ja pinnalle asennetaan keräimet (kaksi lasia kalvoilla, jotka heijastavat veden säteilemän lämmön takaisin ja väliin tyhjiö pumpulla) veden pinnalle, saadaan 60 % auringon säteilystä siirtymään suoraan veteen. Auringosta saadaan n. 900 kWh vuodessa energiaa neliömetriä kohden, joten 100 GWh saadaan n. 500 x 500 metrin alalta.

    Suomen energiankulutus on n. 400 TWh vuodessa. Tämä tarkoittaa että pinta-alaa aurinkokeräimille tarvitaan n. 1300 km2 eli n. 35 x 35 km oleva alue. Suomen pinta-ala on 350 000 km2, joten tarvitaan ainoastaan 0.4 % Suomen pinta-alasta ja saadaan kaikki maassamme käytettävä energia auringon säteilystä. Tarvitaan vain sulatettua hiekkaa, ei aurinkopaneleita, joten niitä kustannuksia ei olisi.

    Mitä tulee kiveen varastointiin, eihän kiveä tarvitse pois louhia, ainoastaan eristää. Kalliota ei siis louhita, vaan eristetään. Siis jos koko maan energia haluttisiin, niin eristettäisiin kivivillalla ja kevytsoralla maassa olevaa kalliota 40 metriä syvästi ja 40 km x 40 km alue. Ja sen verran ilmakanavia että lämpö saadaan siirrettyä kiveen ja lämmitettyä se n. 500 asteen lämpötilaan kesän aikana.

    Kesän kylmyys ei vaikuta paljon tulevan energian määrään. Kun aurinko paistaa, energiaa tulee vaikka olisi kylmäkin kesä. Aurinkoisten päivien määrä tietenkin vaihtelee, joten aurinkoisina kesinä on ylituotantoa. Mutta silloin lopetetaan lämmitys jo elokuussa niin ei pala kivet karrelle. Ja kyllä sen yhden ydinvoimalan hinnalla eristää ja tekee ilmakanavat kun työ on ilmaista, vain koneet maksaisivat.

    Tietenkään ei kannata tehdä heti tuollaista suurta kiuasta, vaan voidaan tehdä pienempiä kiukaita. Niistä saadaan vähemmän energiaa, mutta senkin hinta on vain kymmenesosa nykyisten energioiden hinnasta.

    Kun energia varastoidaan kiveen (500 astetta), voidaan sillä lämmöllä pyörittää suoraan turbiinia ja tuottaa sähköä. Turbiinin jälkeistä jätelämpöä voidaan syöttää kaukolämpöverkkoihin kuten nykyisinkin tehdään.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=800040

    Mielenkiintoinen idea, mutta itse lähtisin Suomen energiantarvettä täyttämään sillä että aloitetaan energiansäästöstä teollisuudessa, kunnissa ja yksityistalouksissa. Isona askeleena (25-50v) Suomen rakennuskanta tulisi saada nolla tai plusenergiakuntoon, tätä voitaisiin siivittää verotuksella ja avustuksilla.

    Pienessä mittakaavassa yksityiset ihmiset voisivat alkaa oman kotinsa energiansäästöstä:

    - vähenneä lämmitystä, 1-2 astetta pois huonelämpötilasta
    - vaihda valaistus ledilamppuihin
    - vaihda jääkaappi 75kWh/a malliin, ja pakastin kanssa, kun niiden aika on ohi
    - vaihda pienempään led-telkkariin ja poista viihdelaitteiden standby-sähköt kun niitä ei käytetä
    - vaihda auto julkiseen liikenteen, ota auto takaisin jos sitä tarvitset kun auton saa sähköautona tuloillasi

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Vesi voidaan lämmittää 95 asteeseen. Kun allas on riittävän suuri ja eristetty, sen lämpötila laskee n. 3 astetta vuoden aikana. Loppu on sitten käytettävissä kaukolämpöverkostoon. Jos siitä käytetään 30 astetta, keväällä lämpötila on 65 astetta. Kaukolämpöverkostoon tarvitaan vähän lämpimämpää vettä joten lämpötilaa on nostettava jonkin verran. Se onnistuu tuolla samalla energialla ja samalla vesi voidaan paineistaa.

    Kun allas toteutetaan oikein eli allas on n. 15 metriä syvä ja pinnalle asennetaan keräimet (kaksi lasia kalvoilla, jotka heijastavat veden säteilemän lämmön takaisin ja väliin tyhjiö pumpulla) veden pinnalle, saadaan 60 % auringon säteilystä siirtymään suoraan veteen. Auringosta saadaan n. 900 kWh vuodessa energiaa neliömetriä kohden, joten 100 GWh saadaan n. 500 x 500 metrin alalta.

    Suomen energiankulutus on n. 400 TWh vuodessa. Tämä tarkoittaa että pinta-alaa aurinkokeräimille tarvitaan n. 1300 km2 eli n. 35 x 35 km oleva alue. Suomen pinta-ala on 350 000 km2, joten tarvitaan ainoastaan 0.4 % Suomen pinta-alasta ja saadaan kaikki maassamme käytettävä energia auringon säteilystä. Tarvitaan vain sulatettua hiekkaa, ei aurinkopaneleita, joten niitä kustannuksia ei olisi.

    Mitä tulee kiveen varastointiin, eihän kiveä tarvitse pois louhia, ainoastaan eristää. Kalliota ei siis louhita, vaan eristetään. Siis jos koko maan energia haluttisiin, niin eristettäisiin kivivillalla ja kevytsoralla maassa olevaa kalliota 40 metriä syvästi ja 40 km x 40 km alue. Ja sen verran ilmakanavia että lämpö saadaan siirrettyä kiveen ja lämmitettyä se n. 500 asteen lämpötilaan kesän aikana.

    Kesän kylmyys ei vaikuta paljon tulevan energian määrään. Kun aurinko paistaa, energiaa tulee vaikka olisi kylmäkin kesä. Aurinkoisten päivien määrä tietenkin vaihtelee, joten aurinkoisina kesinä on ylituotantoa. Mutta silloin lopetetaan lämmitys jo elokuussa niin ei pala kivet karrelle. Ja kyllä sen yhden ydinvoimalan hinnalla eristää ja tekee ilmakanavat kun työ on ilmaista, vain koneet maksaisivat.

    Tietenkään ei kannata tehdä heti tuollaista suurta kiuasta, vaan voidaan tehdä pienempiä kiukaita. Niistä saadaan vähemmän energiaa, mutta senkin hinta on vain kymmenesosa nykyisten energioiden hinnasta.

    Kun energia varastoidaan kiveen (500 astetta), voidaan sillä lämmöllä pyörittää suoraan turbiinia ja tuottaa sähköä. Turbiinin jälkeistä jätelämpöä voidaan syöttää kaukolämpöverkkoihin kuten nykyisinkin tehdään.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showthread.php?t=800040

    ajattelit tehdä ilmakanavia kallioon louhimatta?

    Mistä ajatelit saada ilmaista työvoimaa? Afrikasta orjia?

    Äänestä

  • Kallis kokeilu kirjoitti:

    Joskus noin 20-30 vuotta sitten tuota varastointia kokeiltiin Saviolla, joka kuulunee Keravaan.Käytännössä tuo teoriassa "viisas" ajatus ei toiminut ja kallis kokeilu lopetettiin.

    Olisiko sinulla tietoa miksi se ei toiminut? Toimimattomuuteen ei pitäisi olla mitään syytä. Googlella ei oikein löytynyt tietoa, mutta viittauksista sai sellaisen tuloksen että lämpöä olisi yritetty tallettaa kallioon ilman eristystä ja pienellä lämpötilalla. Se ei onnistu niin, kts. http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11760440&postcount=807 . Eli kyse on ilmeisesti ollut eri asiasta.

    Äänestä

  • miten??... kirjoitti:

    ajattelit tehdä ilmakanavia kallioon louhimatta?

    Mistä ajatelit saada ilmaista työvoimaa? Afrikasta orjia?

    Meillä maksetaan palkkaa tai työttömyystukia noin miljoonalle suomalaiselle jatkuvasti. He eivät tee mitään meitä veronmaksajia hyödyttävää. Jos tällä samalla palkalla tai tuella jonka me siis jo maksamme, työllistäisimme heidät rakentamaan aurinkoenergian varastoja, saisimme lähes ilmaisen energian maksamillamme veroilla.

    Eihän noiden varastojen rakentaminen sentään miljoonaa työntekijää tarvitse, muutama kymmenen tuhatta riittää. Silloin lisäkustannukset ovat ainoastaan materiaali- ja työkalukustannukset. Kalliota valtiollamme ja kunnillamme on, hiekkaakin ja muita maalajeja on.

    Ensin valmistetaan yksi 100 - 500 GWh:n yksikkö johon käytetään eri tekniikoita. Sen perusteella valitaan paras vaihtoehtoja ja sitten aletaan rakentamaan lisää. Kymmenessä vuodessa meillä kaikki energia tuottettaisiin puhtaasti auringosta, voisimme myydä päästöoikeudet ja nauttia lähes ilmaisesta energiasta jota riittäisi.

    Tuohon ilmakanavien tekoon meillä on keskustelut juuri menossa mitä on edullisin tapa. Se voidaan tehdä esim. siten että kallioon porataan päältäpäin 30 metrin reikiä, painetaan kalliosiivu sivuun ja välillä otetaan pois pari metriä, taas uudet siivut siirretään. Tällöin tarvitaan vain muutaman sentin reikien poraamista metrin välein, niiden täyttäminen paisuvalla aineella ja siirto sivusuunnassa. Kiven poistoa tarvitaan silloin vain alle kymmenesosa koko säiliön tilavuudesta.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11754688&postcount=794

    Äänestä

  • 5+7 kirjoitti:

    Mielenkiintoinen idea, mutta itse lähtisin Suomen energiantarvettä täyttämään sillä että aloitetaan energiansäästöstä teollisuudessa, kunnissa ja yksityistalouksissa. Isona askeleena (25-50v) Suomen rakennuskanta tulisi saada nolla tai plusenergiakuntoon, tätä voitaisiin siivittää verotuksella ja avustuksilla.

    Pienessä mittakaavassa yksityiset ihmiset voisivat alkaa oman kotinsa energiansäästöstä:

    - vähenneä lämmitystä, 1-2 astetta pois huonelämpötilasta
    - vaihda valaistus ledilamppuihin
    - vaihda jääkaappi 75kWh/a malliin, ja pakastin kanssa, kun niiden aika on ohi
    - vaihda pienempään led-telkkariin ja poista viihdelaitteiden standby-sähköt kun niitä ei käytetä
    - vaihda auto julkiseen liikenteen, ota auto takaisin jos sitä tarvitset kun auton saa sähköautona tuloillasi

    Oletko ajatellut että pulloissa asuminen on tuonut ihmisille paljon sairauksia ja niiden määrä vain lisääntyy kun rakennuksista tehdään entistä pullompia? Ja nyt suunnitellut uudet nollaenergiatalot homehtuvat paljon nopeammin mitä aikaisemmin rakennetut.

    Eikö siis olisi paljon järkevämpää tuottaa lähes ilmaista energiaa auringonsäitelystä ja lämmittää vähän harvempia, mutta terveellisempiä asuntoja? Se tuo työtä, josta meillä on nykyisin puutetta. Ei yksistään lämpövarastojen rakentaminen, vaan yleinen hyvinvoinnin paraneminen kun ihmiset voisivat asua väljemmin ja mukavammin. Meillä voisi olla joka kaupungissa ympärivuoden kesäinen oleskelupaikka, jossa olisi keinoaurinko luomassa kesän ympäri vuoden.

    Eikö meidän ihmisten pitäisi elää itsemme takia, eikä sen vuoksi että tungemme itsemme pieniin, suljettuihin koppeihin töitä tehden muiden hyväksi ja nukumme toisessa vastaavaanlaisessa? Aurinkomme antaa maahamme energiaa 300 kertaa enemmän mitä nyt käytämme. Jos otamme siitä talteen prosentin, meillä on kolme kertaa enemmän puhdasta, päästötöntä energiaa käytettävissämme mitä me nyt käytämme.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Oletko ajatellut että pulloissa asuminen on tuonut ihmisille paljon sairauksia ja niiden määrä vain lisääntyy kun rakennuksista tehdään entistä pullompia? Ja nyt suunnitellut uudet nollaenergiatalot homehtuvat paljon nopeammin mitä aikaisemmin rakennetut.

    Eikö siis olisi paljon järkevämpää tuottaa lähes ilmaista energiaa auringonsäitelystä ja lämmittää vähän harvempia, mutta terveellisempiä asuntoja? Se tuo työtä, josta meillä on nykyisin puutetta. Ei yksistään lämpövarastojen rakentaminen, vaan yleinen hyvinvoinnin paraneminen kun ihmiset voisivat asua väljemmin ja mukavammin. Meillä voisi olla joka kaupungissa ympärivuoden kesäinen oleskelupaikka, jossa olisi keinoaurinko luomassa kesän ympäri vuoden.

    Eikö meidän ihmisten pitäisi elää itsemme takia, eikä sen vuoksi että tungemme itsemme pieniin, suljettuihin koppeihin töitä tehden muiden hyväksi ja nukumme toisessa vastaavaanlaisessa? Aurinkomme antaa maahamme energiaa 300 kertaa enemmän mitä nyt käytämme. Jos otamme siitä talteen prosentin, meillä on kolme kertaa enemmän puhdasta, päästötöntä energiaa käytettävissämme mitä me nyt käytämme.

    Toistuvatko samat virheet nyt kuin 70-luvulla tehtiin.Ihmiset laitetaan asumaan "pulloon" ja erilaiset sairaudet lisääntyvät.Ensimmäinen riitakin on menossa kun keskeneräistä taloa jo puretaan toimimattomuuden takia.Iltapäivälehdestä luin asiasta parisen viikkoa sitten.

    Äänestä

  • Mitään ei opittu kirjoitti:

    Toistuvatko samat virheet nyt kuin 70-luvulla tehtiin.Ihmiset laitetaan asumaan "pulloon" ja erilaiset sairaudet lisääntyvät.Ensimmäinen riitakin on menossa kun keskeneräistä taloa jo puretaan toimimattomuuden takia.Iltapäivälehdestä luin asiasta parisen viikkoa sitten.

    Niinpä. Kun otamme talteen auringon energian kesällä ja varastoimme sen edulliseen eristettyyn megakiukaaseen (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11738087&postcount=738), meillä on yllin kyllin energiaa lämmittää vähän harvemmat puueristeiset asuntomme. Kun puuta ei tarvitse polttaa, se voidaan pistää lattiaan, seiniin ja kattoihin hengittäväksi eristeeksi.

    Ja kun energia on puhdasta ja lähes ilmaista, voidaan taloihin tehdä riittävästi neliöitä mukavan asumisen mahdollistamiseksi.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Meillä maksetaan palkkaa tai työttömyystukia noin miljoonalle suomalaiselle jatkuvasti. He eivät tee mitään meitä veronmaksajia hyödyttävää. Jos tällä samalla palkalla tai tuella jonka me siis jo maksamme, työllistäisimme heidät rakentamaan aurinkoenergian varastoja, saisimme lähes ilmaisen energian maksamillamme veroilla.

    Eihän noiden varastojen rakentaminen sentään miljoonaa työntekijää tarvitse, muutama kymmenen tuhatta riittää. Silloin lisäkustannukset ovat ainoastaan materiaali- ja työkalukustannukset. Kalliota valtiollamme ja kunnillamme on, hiekkaakin ja muita maalajeja on.

    Ensin valmistetaan yksi 100 - 500 GWh:n yksikkö johon käytetään eri tekniikoita. Sen perusteella valitaan paras vaihtoehtoja ja sitten aletaan rakentamaan lisää. Kymmenessä vuodessa meillä kaikki energia tuottettaisiin puhtaasti auringosta, voisimme myydä päästöoikeudet ja nauttia lähes ilmaisesta energiasta jota riittäisi.

    Tuohon ilmakanavien tekoon meillä on keskustelut juuri menossa mitä on edullisin tapa. Se voidaan tehdä esim. siten että kallioon porataan päältäpäin 30 metrin reikiä, painetaan kalliosiivu sivuun ja välillä otetaan pois pari metriä, taas uudet siivut siirretään. Tällöin tarvitaan vain muutaman sentin reikien poraamista metrin välein, niiden täyttäminen paisuvalla aineella ja siirto sivusuunnassa. Kiven poistoa tarvitaan silloin vain alle kymmenesosa koko säiliön tilavuudesta.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11754688&postcount=794

    Hienoa idea!

    Kunnolla lämpöeristetyn talon lämmittämiseen tarvitaan vain 20-30kWh energiaa per m2. Tuon kivilämpövaraston koko voi siis laskea aika reilusti.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Meillä maksetaan palkkaa tai työttömyystukia noin miljoonalle suomalaiselle jatkuvasti. He eivät tee mitään meitä veronmaksajia hyödyttävää. Jos tällä samalla palkalla tai tuella jonka me siis jo maksamme, työllistäisimme heidät rakentamaan aurinkoenergian varastoja, saisimme lähes ilmaisen energian maksamillamme veroilla.

    Eihän noiden varastojen rakentaminen sentään miljoonaa työntekijää tarvitse, muutama kymmenen tuhatta riittää. Silloin lisäkustannukset ovat ainoastaan materiaali- ja työkalukustannukset. Kalliota valtiollamme ja kunnillamme on, hiekkaakin ja muita maalajeja on.

    Ensin valmistetaan yksi 100 - 500 GWh:n yksikkö johon käytetään eri tekniikoita. Sen perusteella valitaan paras vaihtoehtoja ja sitten aletaan rakentamaan lisää. Kymmenessä vuodessa meillä kaikki energia tuottettaisiin puhtaasti auringosta, voisimme myydä päästöoikeudet ja nauttia lähes ilmaisesta energiasta jota riittäisi.

    Tuohon ilmakanavien tekoon meillä on keskustelut juuri menossa mitä on edullisin tapa. Se voidaan tehdä esim. siten että kallioon porataan päältäpäin 30 metrin reikiä, painetaan kalliosiivu sivuun ja välillä otetaan pois pari metriä, taas uudet siivut siirretään. Tällöin tarvitaan vain muutaman sentin reikien poraamista metrin välein, niiden täyttäminen paisuvalla aineella ja siirto sivusuunnassa. Kiven poistoa tarvitaan silloin vain alle kymmenesosa koko säiliön tilavuudesta.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11754688&postcount=794

    kuin lumiukko...

    Ei millään "paisuvalla aineella" kiveä siirretä metritolkulla. Ei metrin syvyydeltä, eikä varsinkaan 30 metrin syvyydeltä. Et taida myöskään tietää mitä kalliopaine tarkoittaa ja kuinka se painaa kasaan näitä suunnittelemiasi ilmakanavia. Siirroksien kohdalta kallio sortuu helposti tukkien ilmakanavat. Varsinkin jos kalliota ei tueta hyvin ja tukeminen ei ole halpaa lystiä. Kaikki toki riippuu kivilaadusta. Graniitti olisi varmasti kestävyydeltään paras, mutta se on kovaa ja hidasta työstää. Ainoa työstökeino on räjäyttää kalliota pois tarvittavalta alueelta. Jätekiveä syntyy muuten 1,5 kertaisesti suhteessa louhittuun tilaan.

    "Meillä maksetaan palkkaa tai työttömyystukia noin miljoonalle suomalaiselle jatkuvasti. He eivät tee mitään meitä veronmaksajia hyödyttävää"

    Meillä ei makseta palkkaa työttömille. Kukaan työtön ei tee töitä ilmaiseksi. varsinkin kun nuo kallion työstämiseen liittyvät hommat on ammattitaitoa vaativia, eikä kuka vaan niitä pysty heti tekemään. Suomen laissa ei myöskään ole pakkotyön käyttöön oikeuttavaa pykälää.

    Äänestä

  • olet pihalla kirjoitti:

    kuin lumiukko...

    Ei millään "paisuvalla aineella" kiveä siirretä metritolkulla. Ei metrin syvyydeltä, eikä varsinkaan 30 metrin syvyydeltä. Et taida myöskään tietää mitä kalliopaine tarkoittaa ja kuinka se painaa kasaan näitä suunnittelemiasi ilmakanavia. Siirroksien kohdalta kallio sortuu helposti tukkien ilmakanavat. Varsinkin jos kalliota ei tueta hyvin ja tukeminen ei ole halpaa lystiä. Kaikki toki riippuu kivilaadusta. Graniitti olisi varmasti kestävyydeltään paras, mutta se on kovaa ja hidasta työstää. Ainoa työstökeino on räjäyttää kalliota pois tarvittavalta alueelta. Jätekiveä syntyy muuten 1,5 kertaisesti suhteessa louhittuun tilaan.

    "Meillä maksetaan palkkaa tai työttömyystukia noin miljoonalle suomalaiselle jatkuvasti. He eivät tee mitään meitä veronmaksajia hyödyttävää"

    Meillä ei makseta palkkaa työttömille. Kukaan työtön ei tee töitä ilmaiseksi. varsinkin kun nuo kallion työstämiseen liittyvät hommat on ammattitaitoa vaativia, eikä kuka vaan niitä pysty heti tekemään. Suomen laissa ei myöskään ole pakkotyön käyttöön oikeuttavaa pykälää.

    On suomessa sitäkin että työttömiä ohjataan erilaisiin järjestettyihin töihin joissa maksetaan palkkaa.

    Kansalaispalkka olisi hieno idea. Työttömät varmasti lähtisivät iloiten duuniin kansalaispalkalla jos saisivat tehdä jotain tätä maata rakentavaa. Ja tätä voisi tietenkin vähän avittaa uudella lainsäädännöllä.

    Äänestä

  • olet pihalla kirjoitti:

    kuin lumiukko...

    Ei millään "paisuvalla aineella" kiveä siirretä metritolkulla. Ei metrin syvyydeltä, eikä varsinkaan 30 metrin syvyydeltä. Et taida myöskään tietää mitä kalliopaine tarkoittaa ja kuinka se painaa kasaan näitä suunnittelemiasi ilmakanavia. Siirroksien kohdalta kallio sortuu helposti tukkien ilmakanavat. Varsinkin jos kalliota ei tueta hyvin ja tukeminen ei ole halpaa lystiä. Kaikki toki riippuu kivilaadusta. Graniitti olisi varmasti kestävyydeltään paras, mutta se on kovaa ja hidasta työstää. Ainoa työstökeino on räjäyttää kalliota pois tarvittavalta alueelta. Jätekiveä syntyy muuten 1,5 kertaisesti suhteessa louhittuun tilaan.

    "Meillä maksetaan palkkaa tai työttömyystukia noin miljoonalle suomalaiselle jatkuvasti. He eivät tee mitään meitä veronmaksajia hyödyttävää"

    Meillä ei makseta palkkaa työttömille. Kukaan työtön ei tee töitä ilmaiseksi. varsinkin kun nuo kallion työstämiseen liittyvät hommat on ammattitaitoa vaativia, eikä kuka vaan niitä pysty heti tekemään. Suomen laissa ei myöskään ole pakkotyön käyttöön oikeuttavaa pykälää.

    Ei sitä tarvitse metritolkulla sillä siirtääkään, ainoastaan sen verran että siivu irtoaa. Kun se on irti, se siirtyy kyllä nosturilla muutaman sijansa. Meillä on hyvät kaikumittarit joilla jokainen irrotettava siivu voidaan mitata ja porata sen läpi tarpeellisiin kohtiin rautaisia tukia jos siivussa on halkeamia. Siivut tuetaan toisiinsa noston jälkeen sekä myös reunoihin, joten kyllä ne pysyvät paikoillaan. Jos joku sortuu, vain se kohtaa muuttuu osittain toimimattomaksi. Kun energia on keväisin poissa, voidaan nuo kohdat korjata ja hiljalleen osataan rakentaa niin ettei sorru.

    Tuolla toisessa keskustelussa (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821) on kyselty kivimiesten perään että kertoisivat mikä on edullisin tapa rakentaa megakiukaita, onko mitat järkeviä. Voihan se olla että on edullisin tapa irroitella 1 x 1 x 5 metrin paaseja.

    Mitä tulee kalliopaineeseen, niin se tuskin vaikuttaa tässä tapauksessa. Jos kallion päälle rakennetaan rakennus, ei kai sen seinät tai katto painu kasaan kalliopaineen vaikutuksesta? Tuon eristetyn säiliön reunoillehan jää parin metrin huoltotila, joten eiköhän se pysy muutaman sata vuotta kuljettavana. Ja silloin se megakiuas on ikäänkuin sen kallion päällä kalliopaineen näkökulmasta.

    Se on miten sen ajattelee tuon palkan. Kyllä se ihan oikeaa rahaa on mitä meillä maksetaan turhille virkamiehille ja muille turhantyön tekijöille. Ja työttömille maksetaan sitä tukea, mutta samanlaista rahaa se on sekin. Ja mikään laki ei kiellä lopettamasta työttömyystukea jos on tarjolla työtä josta saa TESsin mukaisen palkan. Vai luulitko että kun työvoimatoimisto lähettää työhönmeno osoituksen, työtön tulee ja ilmoittaa etten mä viitsi alkaa töitä tekeen, mä jatkan loisimista?

    Äänestä

  • korjaaja 22 kirjoitti:

    On suomessa sitäkin että työttömiä ohjataan erilaisiin järjestettyihin töihin joissa maksetaan palkkaa.

    Kansalaispalkka olisi hieno idea. Työttömät varmasti lähtisivät iloiten duuniin kansalaispalkalla jos saisivat tehdä jotain tätä maata rakentavaa. Ja tätä voisi tietenkin vähän avittaa uudella lainsäädännöllä.

    mutta silloin työvoima ei enään olisi ilmaista. Kun kukaan Suomessa ei ala tuollaisiin "luoviin ja rakentaviin töihin" alle 3000€ kuukausipalkalla. Toki lainsäädännöllä voidaan sallia pakko ja orjatyö.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Ei sitä tarvitse metritolkulla sillä siirtääkään, ainoastaan sen verran että siivu irtoaa. Kun se on irti, se siirtyy kyllä nosturilla muutaman sijansa. Meillä on hyvät kaikumittarit joilla jokainen irrotettava siivu voidaan mitata ja porata sen läpi tarpeellisiin kohtiin rautaisia tukia jos siivussa on halkeamia. Siivut tuetaan toisiinsa noston jälkeen sekä myös reunoihin, joten kyllä ne pysyvät paikoillaan. Jos joku sortuu, vain se kohtaa muuttuu osittain toimimattomaksi. Kun energia on keväisin poissa, voidaan nuo kohdat korjata ja hiljalleen osataan rakentaa niin ettei sorru.

    Tuolla toisessa keskustelussa (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821) on kyselty kivimiesten perään että kertoisivat mikä on edullisin tapa rakentaa megakiukaita, onko mitat järkeviä. Voihan se olla että on edullisin tapa irroitella 1 x 1 x 5 metrin paaseja.

    Mitä tulee kalliopaineeseen, niin se tuskin vaikuttaa tässä tapauksessa. Jos kallion päälle rakennetaan rakennus, ei kai sen seinät tai katto painu kasaan kalliopaineen vaikutuksesta? Tuon eristetyn säiliön reunoillehan jää parin metrin huoltotila, joten eiköhän se pysy muutaman sata vuotta kuljettavana. Ja silloin se megakiuas on ikäänkuin sen kallion päällä kalliopaineen näkökulmasta.

    Se on miten sen ajattelee tuon palkan. Kyllä se ihan oikeaa rahaa on mitä meillä maksetaan turhille virkamiehille ja muille turhantyön tekijöille. Ja työttömille maksetaan sitä tukea, mutta samanlaista rahaa se on sekin. Ja mikään laki ei kiellä lopettamasta työttömyystukea jos on tarjolla työtä josta saa TESsin mukaisen palkan. Vai luulitko että kun työvoimatoimisto lähettää työhönmeno osoituksen, työtön tulee ja ilmoittaa etten mä viitsi alkaa töitä tekeen, mä jatkan loisimista?

    melkoinen idealisti.. Nooh tulen sitten ihastelemaan kivikiuastasi, kunhan saat sen valmiiksi. Siihen asti lämmittelen tuota saunassa olevaa kiuasta.

    Äänestä

  • oletko kyllä.. kirjoitti:

    melkoinen idealisti.. Nooh tulen sitten ihastelemaan kivikiuastasi, kunhan saat sen valmiiksi. Siihen asti lämmittelen tuota saunassa olevaa kiuasta.

    Tuo on juuri se ongelma meillä. Kaikki yritetään tehdä itse. Kun seuraa näitä keskustelupalstoja, kovin moni yrittää takoa päätä seinään ja rakentaa itselleen energiavarastoa talon viereen. Se ei onnistu, se on todettu. Jos halutaan lähes ilmaista energiaa, se täytyy tehdä oikein eli isommassa mittakaavassa kuten tässä nyt on kerrottu.

    Tämä lähes ilmaisen energian tuottaminen liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa työt tosiaankin tehtäisiin työttömyystöinä koska me maksamme jo nämä työt, mutta emme saa niillä nykyisin mitään.

    Jossakin vaiheessa tämä menetelmä tulee kaikkialle maailmaan, nyt on kyse vain siitä milloin me täällä Suomessa hoksaamme alkaa toteuttamaan tätä työttömyystöinä jolloin saamme energian itsellemme maksamiemme verojen vastikkeeksi. Tai sitten joku suuri energiayhtiö tekee sen ja sitten se pyytää energiasta saman mitä nyt pyydetään. Ja me maksamme sen energian sitten kalliisti ja yritämme saada itsellemme ilmaista energiaa siinä onnistumatta.

    On myös mielenkiintoista että valtiomme sijoittaa vuosittain n. 400 miljoonaa euroa uusiutuvaan energiaan. Jos tuo raha sijoitettaisiin tällaisiin megakiukaisiin, saisimme sillä energiaa 20 TWh vuodessa, kymmenien vuosien ajan.

    Saunoissa muuten on olemassa kiukaita, joita pidetään jatkuvasti kuumana. Kun aletaan saunomaan, avataan vain luukku. Mitä suurempi tuollainen kiuas on, sitä vähemmän siinä olevalla lämmöllä on poistumisreittiä ja tuollainen 30 x 50 x 300 metrinen kiuas ei paljon vuoden aikana enää jäähdy.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Tuo on juuri se ongelma meillä. Kaikki yritetään tehdä itse. Kun seuraa näitä keskustelupalstoja, kovin moni yrittää takoa päätä seinään ja rakentaa itselleen energiavarastoa talon viereen. Se ei onnistu, se on todettu. Jos halutaan lähes ilmaista energiaa, se täytyy tehdä oikein eli isommassa mittakaavassa kuten tässä nyt on kerrottu.

    Tämä lähes ilmaisen energian tuottaminen liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa työt tosiaankin tehtäisiin työttömyystöinä koska me maksamme jo nämä työt, mutta emme saa niillä nykyisin mitään.

    Jossakin vaiheessa tämä menetelmä tulee kaikkialle maailmaan, nyt on kyse vain siitä milloin me täällä Suomessa hoksaamme alkaa toteuttamaan tätä työttömyystöinä jolloin saamme energian itsellemme maksamiemme verojen vastikkeeksi. Tai sitten joku suuri energiayhtiö tekee sen ja sitten se pyytää energiasta saman mitä nyt pyydetään. Ja me maksamme sen energian sitten kalliisti ja yritämme saada itsellemme ilmaista energiaa siinä onnistumatta.

    On myös mielenkiintoista että valtiomme sijoittaa vuosittain n. 400 miljoonaa euroa uusiutuvaan energiaan. Jos tuo raha sijoitettaisiin tällaisiin megakiukaisiin, saisimme sillä energiaa 20 TWh vuodessa, kymmenien vuosien ajan.

    Saunoissa muuten on olemassa kiukaita, joita pidetään jatkuvasti kuumana. Kun aletaan saunomaan, avataan vain luukku. Mitä suurempi tuollainen kiuas on, sitä vähemmän siinä olevalla lämmöllä on poistumisreittiä ja tuollainen 30 x 50 x 300 metrinen kiuas ei paljon vuoden aikana enää jäähdy.

    Minusta ihan mielenkiintoinen idea. Ideassa hyvä lähtökohta on että auringon maanpinnalle tuleva energia säilötään lämpöenergiana. Ei tule suuria 67-80% häviöitä siirryttäessä sähköön. Sitten ymmärsin että ideasi juju on että kun kuution koko kasvaa niin sen massa kasvaa nopammin kuin mitä kuution pintojen pinta-alat. Kuutiosta lämpö karkaa kuution pintojen pinta-alan suhteessa.

    Käsittääkseni aurinko-keräimet toimivat jopa jonkinlaisella pakkasella kunhan vain aurinko paistaa eli ei talvea tarvitse jättää pois laskelmista. Samoin lämpöähän ei tarvitse säilöä vuotta vaan puoli vuotta riittää.

    Muovinen fresnel-linssi taitaa olla toinen vaihtoehtoinen tekniikka auringonsäteiden keskittämiseen.

    Oletko keksinyt tämän itse vai onko sulla ollut joitain lähteitä? Nuo laskelmat pitäisi olla helpohkoa tarkastaa ja täytyy jossain vaiheessa kun hieman ylimääräistä aikaa kaivaa fysiikankirjat esille ja katsoa mitä luvut sanovat.

    Katsoin noita alkuperäiseen keskustelunavaukseen tulleita kommentteja. Ihmettelen miksi negatiiviset kommentit pitää antaa haukkumalla idiootiksi? Luultavasti ei osata laskea ja pistää omia laskemia peliin jolla perusteltaisiin ettei jonkun idea toimi.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Tuo on juuri se ongelma meillä. Kaikki yritetään tehdä itse. Kun seuraa näitä keskustelupalstoja, kovin moni yrittää takoa päätä seinään ja rakentaa itselleen energiavarastoa talon viereen. Se ei onnistu, se on todettu. Jos halutaan lähes ilmaista energiaa, se täytyy tehdä oikein eli isommassa mittakaavassa kuten tässä nyt on kerrottu.

    Tämä lähes ilmaisen energian tuottaminen liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa työt tosiaankin tehtäisiin työttömyystöinä koska me maksamme jo nämä työt, mutta emme saa niillä nykyisin mitään.

    Jossakin vaiheessa tämä menetelmä tulee kaikkialle maailmaan, nyt on kyse vain siitä milloin me täällä Suomessa hoksaamme alkaa toteuttamaan tätä työttömyystöinä jolloin saamme energian itsellemme maksamiemme verojen vastikkeeksi. Tai sitten joku suuri energiayhtiö tekee sen ja sitten se pyytää energiasta saman mitä nyt pyydetään. Ja me maksamme sen energian sitten kalliisti ja yritämme saada itsellemme ilmaista energiaa siinä onnistumatta.

    On myös mielenkiintoista että valtiomme sijoittaa vuosittain n. 400 miljoonaa euroa uusiutuvaan energiaan. Jos tuo raha sijoitettaisiin tällaisiin megakiukaisiin, saisimme sillä energiaa 20 TWh vuodessa, kymmenien vuosien ajan.

    Saunoissa muuten on olemassa kiukaita, joita pidetään jatkuvasti kuumana. Kun aletaan saunomaan, avataan vain luukku. Mitä suurempi tuollainen kiuas on, sitä vähemmän siinä olevalla lämmöllä on poistumisreittiä ja tuollainen 30 x 50 x 300 metrinen kiuas ei paljon vuoden aikana enää jäähdy.

    "Saunoissa muuten on olemassa kiukaita, joita pidetään jatkuvasti kuumana. Kun aletaan saunomaan, avataan vain luukku. Mitä suurempi tuollainen kiuas on, sitä vähemmän siinä olevalla lämmöllä on poistumisreittiä ja tuollainen 30 x 50 x 300 metrinen kiuas ei paljon vuoden aikana enää jäähdy."

    Tuollaisia saunankiukaita pidetään sähkövastuksin lämpimänä kokoajan. Ei sitä auringolla ladata kerran vuodessa.

    Kaikenlaisia energianvaraajia on käytössä nykyisin hyvin monissa paikoissa. Kotitalouksissa, kaukolämpöverkoissa jne. Ne kuitenkin on tehty lähinnä tasaamaan energiapiikkejä.

    Tuollaisen kivikiukaan rakentamisessa on lukuisia epävarmuustekijöitä, eikä ihan pieniä sellaisia. Lisäksi tuollainen järjestelmä on suhteettoman kallis ja raha ei ole ilmaista. paitsi tietenkin viherpiiperöille.

    Tuollaista voi toki aivan kotioloissa kokeilla eristämällä eri materiaalein vaikka 1000 litran vesiastian. Jos se toimii pienessä mittakaavassa, niin silloin se toimii myös isossa, koska fysiikan lait ovat molemmille samat.

    Eli kipin kapin aamulla siirtelemään kallioita omalle pihalle ja palataan sitten 5-vuoden päästä asiaan, kun sinulla on esittää tarpeeksi dataa tuollaisen järjestelmän toimivuudesta.

    Onnea yritykseen!!!

    Äänestä

  • Hieno idea kirjoitti:

    Minusta ihan mielenkiintoinen idea. Ideassa hyvä lähtökohta on että auringon maanpinnalle tuleva energia säilötään lämpöenergiana. Ei tule suuria 67-80% häviöitä siirryttäessä sähköön. Sitten ymmärsin että ideasi juju on että kun kuution koko kasvaa niin sen massa kasvaa nopammin kuin mitä kuution pintojen pinta-alat. Kuutiosta lämpö karkaa kuution pintojen pinta-alan suhteessa.

    Käsittääkseni aurinko-keräimet toimivat jopa jonkinlaisella pakkasella kunhan vain aurinko paistaa eli ei talvea tarvitse jättää pois laskelmista. Samoin lämpöähän ei tarvitse säilöä vuotta vaan puoli vuotta riittää.

    Muovinen fresnel-linssi taitaa olla toinen vaihtoehtoinen tekniikka auringonsäteiden keskittämiseen.

    Oletko keksinyt tämän itse vai onko sulla ollut joitain lähteitä? Nuo laskelmat pitäisi olla helpohkoa tarkastaa ja täytyy jossain vaiheessa kun hieman ylimääräistä aikaa kaivaa fysiikankirjat esille ja katsoa mitä luvut sanovat.

    Katsoin noita alkuperäiseen keskustelunavaukseen tulleita kommentteja. Ihmettelen miksi negatiiviset kommentit pitää antaa haukkumalla idiootiksi? Luultavasti ei osata laskea ja pistää omia laskemia peliin jolla perusteltaisiin ettei jonkun idea toimi.

    Olet oikeassa. Tuosta häviötehosta oli tuolla jossakin laskelmaakin, joo, tuolla (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11555643&postcount=293) se oli. Ja toinen asiaan liittyvä oli -> http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11585887&postcount=410. Eli laskelmiakin on tehty tuolla vesialtaan puolella. Kiven kohdallahan asia on sama, lämpötilaero vain suurempi.

    Kyllä tuolla (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821) kerrottu menetelmä toimii myös talvella (tosin lumi ja kuura tasopeilien päällä saa estää energian keräämisen), mutta koska talvipuoliskolla energiaa tulee vain 10 % koko vuoden sadosta, sen voi ottaa jos sitä sattuu olemaan, mutta ei tehdä mitään sen saamisen varmistamiseksi. Lämmön ei tarvitse riittää koko vuodeksi, vain puoleksi, mutta olen käyttänyt häviötehon laskuissa koko vuotta koska koko vuodenhan se säiliö vuotaa ja se on otettava huomioon lämmitykseen tarvittavassa pinta-alassa.

    Fresnellinssi ei taida oikein toimia heijastimena, tasolasi on edullista ja sitä voidaan valmistaa myös työttömyystyönä hiekasta.

    En ole löytänyt mistään tästä ajatuksesta kertovia dokumentteja, joten kai se on oma keksintö. Tämä liittyy suurempaan kokonaisuuteen, jonka löydät tuolta -> http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showpost.php?p=10649846&postcount=730 . Harkitsin lähtisinkö itse hyödyntämään edullisen energian tuottamista ja sen myymistä, mutta sitten tulin siihen tulokseen että se sopii paljon paremmin yhteisesti toteutettavaksi. Kun se on mahdollista toteuttaa hyvin edullisesti työttömyystöinä ja samalla saada työttömille työtä ja vähentää verorasitusta.

    Ainahan kaikki uusi halutaan ajaa alas. Siitä ei kannata suuremmin välittää. Ja kuten huomasit, nämä jotka ampuvat yleisesti alas, eivät kykene perustelemaan kommenttejaan. Mutta kyllä tuonne tuli paljon hyviäkin ja perusteltuja alasampuvia kommentteja ja niiden perusteella ajatus jalostui nykyiseen muotoon. Varsinkin eristystekniikasta tuli paljon käytännön tietoa ja alkuperäisen vesialtaan eristys saatiin toimivaksi.

    Äänestä

  • puha lehma... kirjoitti:

    "Saunoissa muuten on olemassa kiukaita, joita pidetään jatkuvasti kuumana. Kun aletaan saunomaan, avataan vain luukku. Mitä suurempi tuollainen kiuas on, sitä vähemmän siinä olevalla lämmöllä on poistumisreittiä ja tuollainen 30 x 50 x 300 metrinen kiuas ei paljon vuoden aikana enää jäähdy."

    Tuollaisia saunankiukaita pidetään sähkövastuksin lämpimänä kokoajan. Ei sitä auringolla ladata kerran vuodessa.

    Kaikenlaisia energianvaraajia on käytössä nykyisin hyvin monissa paikoissa. Kotitalouksissa, kaukolämpöverkoissa jne. Ne kuitenkin on tehty lähinnä tasaamaan energiapiikkejä.

    Tuollaisen kivikiukaan rakentamisessa on lukuisia epävarmuustekijöitä, eikä ihan pieniä sellaisia. Lisäksi tuollainen järjestelmä on suhteettoman kallis ja raha ei ole ilmaista. paitsi tietenkin viherpiiperöille.

    Tuollaista voi toki aivan kotioloissa kokeilla eristämällä eri materiaalein vaikka 1000 litran vesiastian. Jos se toimii pienessä mittakaavassa, niin silloin se toimii myös isossa, koska fysiikan lait ovat molemmille samat.

    Eli kipin kapin aamulla siirtelemään kallioita omalle pihalle ja palataan sitten 5-vuoden päästä asiaan, kun sinulla on esittää tarpeeksi dataa tuollaisen järjestelmän toimivuudesta.

    Onnea yritykseen!!!

    MItäpä sinä sanoisit tuosta laskelmasta -> http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11585887&postcount=410 ?

    Huomaatko että mitä suuremmpi ja ympyrämäisempi kivi, sen kauemmin se pysyy kuumana?

    Mitä tulee jatkuvalämmitteiseen kiukaaseen, ei sitä koko aikaa sillä sähkövastuksella lämmitetä, vaan ainoastaan osan aikaa. Jos sitä sinun kiuasta lämmitetään kesä, niin kyllä se pysyy lämpimänä talvenkin jos se eristys on riittävän hyvä tilavuusyksikköä kohden.

    Ei sähköuuniakaan lämmitetä kaiken aikaa, niissä on termostaatti joka katkaisee lämmityksen kun lämpötila on saavutettu ja sitten taas lämmitetään lisää kun uunin lämpötila on laskenut.

    Jos lämmität 1000 litraa, huomaat tuolta laskelmasta että se on viileä 20 päivän päästä vaikka se olisi termospullo. Mutta jos säiliön tilavuus on miljoona kuutiometriä, se on jäähtynyt vasta viiden vuoden päästä. Ja molemmissa tapauksissa se eristysmateriaali oli sama. Mutta älä välitä, moni kopsahtaa tuohon sudenkuoppaan, kannattaa siis laskea ensin ja sitten olla jotakin mieltä.

    En oikein usko että tuossa on kovin paljon epävarmuustekijöitä, periaate on hyvin simppeli. Kun saadaan alan ammattilaiset mukaan, kyllä sen rakentaminen onnistuu aivan työttömyystöinä kun on muutama ammattilainen kertomassa miten tehdään. Hyötysuhteen viilaamisessa on tietenkin tekemistä, mutta sitähän on helppo parantaa uusia rakennettaessa.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Olet oikeassa. Tuosta häviötehosta oli tuolla jossakin laskelmaakin, joo, tuolla (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11555643&postcount=293) se oli. Ja toinen asiaan liittyvä oli -> http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11585887&postcount=410. Eli laskelmiakin on tehty tuolla vesialtaan puolella. Kiven kohdallahan asia on sama, lämpötilaero vain suurempi.

    Kyllä tuolla (http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821) kerrottu menetelmä toimii myös talvella (tosin lumi ja kuura tasopeilien päällä saa estää energian keräämisen), mutta koska talvipuoliskolla energiaa tulee vain 10 % koko vuoden sadosta, sen voi ottaa jos sitä sattuu olemaan, mutta ei tehdä mitään sen saamisen varmistamiseksi. Lämmön ei tarvitse riittää koko vuodeksi, vain puoleksi, mutta olen käyttänyt häviötehon laskuissa koko vuotta koska koko vuodenhan se säiliö vuotaa ja se on otettava huomioon lämmitykseen tarvittavassa pinta-alassa.

    Fresnellinssi ei taida oikein toimia heijastimena, tasolasi on edullista ja sitä voidaan valmistaa myös työttömyystyönä hiekasta.

    En ole löytänyt mistään tästä ajatuksesta kertovia dokumentteja, joten kai se on oma keksintö. Tämä liittyy suurempaan kokonaisuuteen, jonka löydät tuolta -> http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showpost.php?p=10649846&postcount=730 . Harkitsin lähtisinkö itse hyödyntämään edullisen energian tuottamista ja sen myymistä, mutta sitten tulin siihen tulokseen että se sopii paljon paremmin yhteisesti toteutettavaksi. Kun se on mahdollista toteuttaa hyvin edullisesti työttömyystöinä ja samalla saada työttömille työtä ja vähentää verorasitusta.

    Ainahan kaikki uusi halutaan ajaa alas. Siitä ei kannata suuremmin välittää. Ja kuten huomasit, nämä jotka ampuvat yleisesti alas, eivät kykene perustelemaan kommenttejaan. Mutta kyllä tuonne tuli paljon hyviäkin ja perusteltuja alasampuvia kommentteja ja niiden perusteella ajatus jalostui nykyiseen muotoon. Varsinkin eristystekniikasta tuli paljon käytännön tietoa ja alkuperäisen vesialtaan eristys saatiin toimivaksi.

    Jatka vaan kehittelyä! Ensin pitää päästä eroon ydinvoimasta niin tuo keksintösi on arvokas. Tuo tilavuuden vs pinta-alansuhdekeksintö on aivan mahtava. Tuollaiset isot vesikuutiot (uskon enemmän veteen) pitäisi saada jokaisen isomman asutuskeskuksen viereen tai alle. Olen myös samaa mieltä että yhteiskunnassa pitäisi ennemmin tehdä hyödyllistä yhdyskuntapalvelua kuin maata kotona. Suomessahan on lähes kaikki miehet 6kk jonkinlaisessa palvelussa, miksei sitten vaikka rakentamassa energiavaraajaa ja myös naiset mukaan ja työttömät niinkuin sanoit.

    Tässä on tuota fresnel linssin toimintaa veden lämmittimenä demonstroitu takapihaolosuhteissa:
    http://www.youtube.com/watch?v=C_yhi_fy-Q0

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    MItäpä sinä sanoisit tuosta laskelmasta -> http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11585887&postcount=410 ?

    Huomaatko että mitä suuremmpi ja ympyrämäisempi kivi, sen kauemmin se pysyy kuumana?

    Mitä tulee jatkuvalämmitteiseen kiukaaseen, ei sitä koko aikaa sillä sähkövastuksella lämmitetä, vaan ainoastaan osan aikaa. Jos sitä sinun kiuasta lämmitetään kesä, niin kyllä se pysyy lämpimänä talvenkin jos se eristys on riittävän hyvä tilavuusyksikköä kohden.

    Ei sähköuuniakaan lämmitetä kaiken aikaa, niissä on termostaatti joka katkaisee lämmityksen kun lämpötila on saavutettu ja sitten taas lämmitetään lisää kun uunin lämpötila on laskenut.

    Jos lämmität 1000 litraa, huomaat tuolta laskelmasta että se on viileä 20 päivän päästä vaikka se olisi termospullo. Mutta jos säiliön tilavuus on miljoona kuutiometriä, se on jäähtynyt vasta viiden vuoden päästä. Ja molemmissa tapauksissa se eristysmateriaali oli sama. Mutta älä välitä, moni kopsahtaa tuohon sudenkuoppaan, kannattaa siis laskea ensin ja sitten olla jotakin mieltä.

    En oikein usko että tuossa on kovin paljon epävarmuustekijöitä, periaate on hyvin simppeli. Kun saadaan alan ammattilaiset mukaan, kyllä sen rakentaminen onnistuu aivan työttömyystöinä kun on muutama ammattilainen kertomassa miten tehdään. Hyötysuhteen viilaamisessa on tietenkin tekemistä, mutta sitähän on helppo parantaa uusia rakennettaessa.

    "Ei sähköuuniakaan lämmitetä kaiken aikaa, niissä on termostaatti joka katkaisee lämmityksen kun lämpötila on saavutettu ja sitten taas lämmitetään lisää kun uunin lämpötila on laskenut. "

    Tätä ei varmaan kukaan ennen ole huomannut..:)


    "Jos lämmität 1000 litraa, huomaat tuolta laskelmasta että se on viileä 20 päivän päästä vaikka se olisi termospullo. Mutta jos säiliön tilavuus on miljoona kuutiometriä, se on jäähtynyt vasta viiden vuoden päästä. Ja molemmissa tapauksissa se eristysmateriaali oli sama. Mutta älä välitä, moni kopsahtaa tuohon sudenkuoppaan, kannattaa siis laskea ensin ja sitten olla jotakin mieltä."

    Vesi on huomattavasti käytännöllisempi muoto varastoida lämpöä, kuin mainitsemasi "kiuas". Ei kai tässä siitä lämmön säilymisestä ole ollutkaan kysymys vaan lähinnä siitä, että millä sitä lämpöä saadaan varastoitua tarvittava määrä.

    itseasiassa tällainen kaukolämpöakku ei edes ole mikään harvinainen laitos, mutta ei tietenkään näin isossa mittakaavassa käytössä.

    Voisihan sen lämpimän veden tehdä vaikka ydinreaktorilla ja tässä tapauksessa reaktorin koko ei edes tarvitsisi olla kovinkaan iso. Kesällä se lämmittäisi säiliön vettä ja talvella toimisi tukena säiliön rinnalla, lämmittäen säiliön, sekä kaukolämpöverkon vettä. Kesällä reaktori voisi olla pelkästään lämmittämässä säiliön vettä ja talvella se voisi tuottaa rinnalla myös lauhdesähköä / vastapainesähköä.


    Ei hullumpi idea vai mitä? Hyötysuhde aivan eri luokkaa, kuin aurinkokeräimillä. Talvella saataisiin myös sähköä, mitä aurinkokeräimet eivät voi tuottaa.

    Äänestä

  • Hieno idea kirjoitti:

    Jatka vaan kehittelyä! Ensin pitää päästä eroon ydinvoimasta niin tuo keksintösi on arvokas. Tuo tilavuuden vs pinta-alansuhdekeksintö on aivan mahtava. Tuollaiset isot vesikuutiot (uskon enemmän veteen) pitäisi saada jokaisen isomman asutuskeskuksen viereen tai alle. Olen myös samaa mieltä että yhteiskunnassa pitäisi ennemmin tehdä hyödyllistä yhdyskuntapalvelua kuin maata kotona. Suomessahan on lähes kaikki miehet 6kk jonkinlaisessa palvelussa, miksei sitten vaikka rakentamassa energiavaraajaa ja myös naiset mukaan ja työttömät niinkuin sanoit.

    Tässä on tuota fresnel linssin toimintaa veden lämmittimenä demonstroitu takapihaolosuhteissa:
    http://www.youtube.com/watch?v=C_yhi_fy-Q0

    Pidän yllä keskustelua aiheesta. Itse tuotekehittelyyn ei ole syytä kuin teoriatasolla koska ratkaisu on aika massiivinen. Mutta noita peilisysteemejä ja keräimiä on olemassa monissa aurinkovoimaloissa, joten ne ovat toimivaa tekniikkaa. Ainoa ero tässä on tämä iso energiavarasto, jota taas ei kannata yksin alkaa koerakentamaan, vaan se olisi tehtävä yhteiskunnan toimesta. Aikoohan valtio tukea ensi vuonna uusiutuvia energiatekniikoita muutamalla sadalla miljoonalla eurolla, jos siitä muutaman kymmenen sijoittaisi tähän ja tehtäisiin joku sadan gigawattitunnin energialähde, se ei varmaan olisi huono ratkaisu.

    Vesikuutioissa on se huonopuoli että niistä ei saa oikein hyvällä hyötysuhteella sähköä ja kaukolämpökin tarivitsee kovilla pakkasilla 115 asteista paineistettua vettä. Sen tuottaminen 65 - 95 asteisesta vedestä vie taas hyötysuhdetta. Kyllä ensiasteena megakiuas on sentään omaa luokkaansa, jätelämpö voidaan sitten varastoida vesialtaaseen.

    Tuo fresnel-linssi on vain linssi joka kokoaan säteen polttopisteeseensä. Se ei oikein sovellut kentälle jonka koko on esim. 500 x 500 m. Säteilyhän pitää keskittää muutamaan tornissa olevaan vastaanottimeen maanpinnalta. Yksittäisiä kuumennuspisteitä ei kannata harrastaa sillä ennenkuin niihin kohdistettu lämpö saataisiin kiukaaseen, se olisi jo jäähtynyt alle 600 asteen, mikä on käytännössä pienin lämmityslämpötila.

    Äänestä

  • ehkä toisin.. kirjoitti:

    "Ei sähköuuniakaan lämmitetä kaiken aikaa, niissä on termostaatti joka katkaisee lämmityksen kun lämpötila on saavutettu ja sitten taas lämmitetään lisää kun uunin lämpötila on laskenut. "

    Tätä ei varmaan kukaan ennen ole huomannut..:)


    "Jos lämmität 1000 litraa, huomaat tuolta laskelmasta että se on viileä 20 päivän päästä vaikka se olisi termospullo. Mutta jos säiliön tilavuus on miljoona kuutiometriä, se on jäähtynyt vasta viiden vuoden päästä. Ja molemmissa tapauksissa se eristysmateriaali oli sama. Mutta älä välitä, moni kopsahtaa tuohon sudenkuoppaan, kannattaa siis laskea ensin ja sitten olla jotakin mieltä."

    Vesi on huomattavasti käytännöllisempi muoto varastoida lämpöä, kuin mainitsemasi "kiuas". Ei kai tässä siitä lämmön säilymisestä ole ollutkaan kysymys vaan lähinnä siitä, että millä sitä lämpöä saadaan varastoitua tarvittava määrä.

    itseasiassa tällainen kaukolämpöakku ei edes ole mikään harvinainen laitos, mutta ei tietenkään näin isossa mittakaavassa käytössä.

    Voisihan sen lämpimän veden tehdä vaikka ydinreaktorilla ja tässä tapauksessa reaktorin koko ei edes tarvitsisi olla kovinkaan iso. Kesällä se lämmittäisi säiliön vettä ja talvella toimisi tukena säiliön rinnalla, lämmittäen säiliön, sekä kaukolämpöverkon vettä. Kesällä reaktori voisi olla pelkästään lämmittämässä säiliön vettä ja talvella se voisi tuottaa rinnalla myös lauhdesähköä / vastapainesähköä.


    Ei hullumpi idea vai mitä? Hyötysuhde aivan eri luokkaa, kuin aurinkokeräimillä. Talvella saataisiin myös sähköä, mitä aurinkokeräimet eivät voi tuottaa.

    Ei ole tainnut huomata kun väen väkisin yritetään saada aurinkoenergiaa talvella. Jos tiedettäisiin että osan ajasta ei tarvitse lämmittää ja massa pitää lämmön sen aikaa kun ei lämmitetä, niin meillä olisi jo paljon näitä megakiukaita käytössä. Mutta kun kaikki ovat ajatelleet että kun auringosta ei saada tammikuussa energiaa riittävästi, ei aurinkoa voida käyttää energianlähteenä.

    Alkuun olin itsekin sitä mieltä että vesi on paras materiaali lämmönvarastointiin, mutta sitten kun asiaa aina pohti askareisaan, huomasi että kyllähän se kivi on lopulta paras ja edullisin tapa säilöä energiaa ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.

    Lämpöähän saadaan auringon säteilystä, esim. tuon artikkelin tapaan -> http://inhabitat.com/sevilles-solar-power-tower/ . Kun sitä vähän parantelee, saadaan paremmin Suomen olosuhteissa toimiva kerääjä ja siitä saadaan se 700 astetta lämpöä kiukaaseen siirrettäväksi. Määrä sitten riippuu vuoden ja vuorokauden ajasta.

    Kaukolämpöakkua on käytetty kaukolämmön varastointiin, mutta niissä tämä lämmöneristys on unohdettu. Kyllähän se maa eristää jonkin verran, mutta paljon sitä pelkän maankin läpi katoaa, liian paljon. Jos kallion varaa lämmöllä kesällä, se on jo syksyllä hävinnyt. Tässä megakiukassa ajatus onkin ensin eristää tämä kivikasa kevytsoralla ja kivivillalla, jolloin se lämpö joka sinne kiukaaseen pistetään, pysyy siellä vuosia. Eli talvella sitä lämpöä on tallella melkein sama määrä kuin sitä kesällä sinne laitettiin. Vain muutama prosentti on vuotanut pois.

    Ja käytössä olevat varastot ovat tehottomia kun niissä se lämpötila on alle sata astetta. Tässä megakiuas ratkaisussa kivien lämpötila nostetaan jonnekin 500 - 600 asteeseen, jolloin sillä pyörittää suoraan turbiinin perässä olevaa sähkögeneraattoria hyvällä hyötysuhteella. Kuutiota kohden voidaan siis varastoida paljon enemmän kuin veteen.

    Tuosta ydinvoimalla lämmittämisestä en oikein innostu. Tehdäänhän tuota tavallaan esim. Tukholman lämmmittämisessä, mutta kun kerran auringosta saadaan aivan riittävästi energiaa, annetaan ydinvoimaloiden sulkeutua kun niiden käyttöikä tulee täyteen. Poistetaan ensin hiilivoimalat, turvevoimalat ja puuvoimalat ja kaasuvoimalat käytöstä.

    Kyllä peileillä kerätty aurinkoenergian hyötysuhde on parempi kun se ei tuota lainkaan päästöjä ja on turvallinen, toisin kuin muut voimalat. Tämä esittämäni megakiuas tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä oikein hyvällä hyötysuhteella. Onhan turbiiniin syötettävän veden lämpötila optimissaan ja hukkalämpö voidaan käyttää kaukolämpöverkkoon. Hyötysuhde on siis hyvä ja kaikki mikä menee hukkaan, on puhdasta lämpöä.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Ei ole tainnut huomata kun väen väkisin yritetään saada aurinkoenergiaa talvella. Jos tiedettäisiin että osan ajasta ei tarvitse lämmittää ja massa pitää lämmön sen aikaa kun ei lämmitetä, niin meillä olisi jo paljon näitä megakiukaita käytössä. Mutta kun kaikki ovat ajatelleet että kun auringosta ei saada tammikuussa energiaa riittävästi, ei aurinkoa voida käyttää energianlähteenä.

    Alkuun olin itsekin sitä mieltä että vesi on paras materiaali lämmönvarastointiin, mutta sitten kun asiaa aina pohti askareisaan, huomasi että kyllähän se kivi on lopulta paras ja edullisin tapa säilöä energiaa ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.

    Lämpöähän saadaan auringon säteilystä, esim. tuon artikkelin tapaan -> http://inhabitat.com/sevilles-solar-power-tower/ . Kun sitä vähän parantelee, saadaan paremmin Suomen olosuhteissa toimiva kerääjä ja siitä saadaan se 700 astetta lämpöä kiukaaseen siirrettäväksi. Määrä sitten riippuu vuoden ja vuorokauden ajasta.

    Kaukolämpöakkua on käytetty kaukolämmön varastointiin, mutta niissä tämä lämmöneristys on unohdettu. Kyllähän se maa eristää jonkin verran, mutta paljon sitä pelkän maankin läpi katoaa, liian paljon. Jos kallion varaa lämmöllä kesällä, se on jo syksyllä hävinnyt. Tässä megakiukassa ajatus onkin ensin eristää tämä kivikasa kevytsoralla ja kivivillalla, jolloin se lämpö joka sinne kiukaaseen pistetään, pysyy siellä vuosia. Eli talvella sitä lämpöä on tallella melkein sama määrä kuin sitä kesällä sinne laitettiin. Vain muutama prosentti on vuotanut pois.

    Ja käytössä olevat varastot ovat tehottomia kun niissä se lämpötila on alle sata astetta. Tässä megakiuas ratkaisussa kivien lämpötila nostetaan jonnekin 500 - 600 asteeseen, jolloin sillä pyörittää suoraan turbiinin perässä olevaa sähkögeneraattoria hyvällä hyötysuhteella. Kuutiota kohden voidaan siis varastoida paljon enemmän kuin veteen.

    Tuosta ydinvoimalla lämmittämisestä en oikein innostu. Tehdäänhän tuota tavallaan esim. Tukholman lämmmittämisessä, mutta kun kerran auringosta saadaan aivan riittävästi energiaa, annetaan ydinvoimaloiden sulkeutua kun niiden käyttöikä tulee täyteen. Poistetaan ensin hiilivoimalat, turvevoimalat ja puuvoimalat ja kaasuvoimalat käytöstä.

    Kyllä peileillä kerätty aurinkoenergian hyötysuhde on parempi kun se ei tuota lainkaan päästöjä ja on turvallinen, toisin kuin muut voimalat. Tämä esittämäni megakiuas tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä oikein hyvällä hyötysuhteella. Onhan turbiiniin syötettävän veden lämpötila optimissaan ja hukkalämpö voidaan käyttää kaukolämpöverkkoon. Hyötysuhde on siis hyvä ja kaikki mikä menee hukkaan, on puhdasta lämpöä.

    "Tässä megakiuas ratkaisussa kivien lämpötila nostetaan jonnekin 500 - 600 asteeseen, jolloin sillä pyörittää suoraan turbiinin perässä olevaa sähkögeneraattoria hyvällä hyötysuhteella"


    Miten saat turbiinin pyörimään lämpimällä ilmalla?

    Toki ilmalla voidaan höyrystää vettä, mutta kuumaa ilmaa tarvitaan paljon höyrystämään vettä. Tosin, jos varastossa olisikin tulistettua höyryä, niin homma voisi onnistuakkin.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Ei ole tainnut huomata kun väen väkisin yritetään saada aurinkoenergiaa talvella. Jos tiedettäisiin että osan ajasta ei tarvitse lämmittää ja massa pitää lämmön sen aikaa kun ei lämmitetä, niin meillä olisi jo paljon näitä megakiukaita käytössä. Mutta kun kaikki ovat ajatelleet että kun auringosta ei saada tammikuussa energiaa riittävästi, ei aurinkoa voida käyttää energianlähteenä.

    Alkuun olin itsekin sitä mieltä että vesi on paras materiaali lämmönvarastointiin, mutta sitten kun asiaa aina pohti askareisaan, huomasi että kyllähän se kivi on lopulta paras ja edullisin tapa säilöä energiaa ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.

    Lämpöähän saadaan auringon säteilystä, esim. tuon artikkelin tapaan -> http://inhabitat.com/sevilles-solar-power-tower/ . Kun sitä vähän parantelee, saadaan paremmin Suomen olosuhteissa toimiva kerääjä ja siitä saadaan se 700 astetta lämpöä kiukaaseen siirrettäväksi. Määrä sitten riippuu vuoden ja vuorokauden ajasta.

    Kaukolämpöakkua on käytetty kaukolämmön varastointiin, mutta niissä tämä lämmöneristys on unohdettu. Kyllähän se maa eristää jonkin verran, mutta paljon sitä pelkän maankin läpi katoaa, liian paljon. Jos kallion varaa lämmöllä kesällä, se on jo syksyllä hävinnyt. Tässä megakiukassa ajatus onkin ensin eristää tämä kivikasa kevytsoralla ja kivivillalla, jolloin se lämpö joka sinne kiukaaseen pistetään, pysyy siellä vuosia. Eli talvella sitä lämpöä on tallella melkein sama määrä kuin sitä kesällä sinne laitettiin. Vain muutama prosentti on vuotanut pois.

    Ja käytössä olevat varastot ovat tehottomia kun niissä se lämpötila on alle sata astetta. Tässä megakiuas ratkaisussa kivien lämpötila nostetaan jonnekin 500 - 600 asteeseen, jolloin sillä pyörittää suoraan turbiinin perässä olevaa sähkögeneraattoria hyvällä hyötysuhteella. Kuutiota kohden voidaan siis varastoida paljon enemmän kuin veteen.

    Tuosta ydinvoimalla lämmittämisestä en oikein innostu. Tehdäänhän tuota tavallaan esim. Tukholman lämmmittämisessä, mutta kun kerran auringosta saadaan aivan riittävästi energiaa, annetaan ydinvoimaloiden sulkeutua kun niiden käyttöikä tulee täyteen. Poistetaan ensin hiilivoimalat, turvevoimalat ja puuvoimalat ja kaasuvoimalat käytöstä.

    Kyllä peileillä kerätty aurinkoenergian hyötysuhde on parempi kun se ei tuota lainkaan päästöjä ja on turvallinen, toisin kuin muut voimalat. Tämä esittämäni megakiuas tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä oikein hyvällä hyötysuhteella. Onhan turbiiniin syötettävän veden lämpötila optimissaan ja hukkalämpö voidaan käyttää kaukolämpöverkkoon. Hyötysuhde on siis hyvä ja kaikki mikä menee hukkaan, on puhdasta lämpöä.

    " Mitä tulee kiveen varastointiin, eihän kiveä tarvitse pois louhia, ainoastaan eristää. Kalliota ei siis louhita, vaan eristetään. Siis jos koko maan energia haluttisiin, niin eristettäisiin kivivillalla ja kevytsoralla maassa olevaa kalliota 40 metriä syvästi ja 40 km x 40 km alue."

    Miten eristät tuollaisen kalliolaatan myös alapuolelta ?
    Jos eristys on vain sivuilla ja päällä, lämpö karkaa alapohjan kautta.

    Tuo 40 km x 40 km x 40 m on 64000 miljoonaa kuutiometriä ja painoa sillä on noin noin 200 miljardia tonnia. Melkoinen möhkäle !
    Pinta-alaakin möhkäleellä on yli 3200 neliökilometriä eli reilut 300000 hehtaaria.
    Möhkäleen eristämiseen kaksi metriä paksusti tarvitaan eristemateriaalia yli 6 kuutiokilometriä eli kuusi miljardia kuutiometriä.
    Jos eriste maksaa euron kuutiolta jo se tekee kustannuksia 6 miljardia euroa.

    Äänestä

  • Melko möhkäle kirjoitti:

    " Mitä tulee kiveen varastointiin, eihän kiveä tarvitse pois louhia, ainoastaan eristää. Kalliota ei siis louhita, vaan eristetään. Siis jos koko maan energia haluttisiin, niin eristettäisiin kivivillalla ja kevytsoralla maassa olevaa kalliota 40 metriä syvästi ja 40 km x 40 km alue."

    Miten eristät tuollaisen kalliolaatan myös alapuolelta ?
    Jos eristys on vain sivuilla ja päällä, lämpö karkaa alapohjan kautta.

    Tuo 40 km x 40 km x 40 m on 64000 miljoonaa kuutiometriä ja painoa sillä on noin noin 200 miljardia tonnia. Melkoinen möhkäle !
    Pinta-alaakin möhkäleellä on yli 3200 neliökilometriä eli reilut 300000 hehtaaria.
    Möhkäleen eristämiseen kaksi metriä paksusti tarvitaan eristemateriaalia yli 6 kuutiokilometriä eli kuusi miljardia kuutiometriä.
    Jos eriste maksaa euron kuutiolta jo se tekee kustannuksia 6 miljardia euroa.

    no tämän neropatin mielestä kaikki on ilmaista. Aurinkoenergia, kallio, työ, kiviaines, eristeet aivan kaikki. ..Eihän mikään maksa mitään, kun on kyse ihanasta vihreästä energiasta.

    Mutta mitä enemmän asiasta keskustelee, niin sitä enemmän ideoita tulee suoraan teletappimaasta.

    Äänestä

  • hullu lehmä... kirjoitti:

    "Tässä megakiuas ratkaisussa kivien lämpötila nostetaan jonnekin 500 - 600 asteeseen, jolloin sillä pyörittää suoraan turbiinin perässä olevaa sähkögeneraattoria hyvällä hyötysuhteella"


    Miten saat turbiinin pyörimään lämpimällä ilmalla?

    Toki ilmalla voidaan höyrystää vettä, mutta kuumaa ilmaa tarvitaan paljon höyrystämään vettä. Tosin, jos varastossa olisikin tulistettua höyryä, niin homma voisi onnistuakkin.

    Oletko koskaan kuullut lämmönvaihtimesta? Kun on 500 asteista ilmaa, niin sillä voidaan tulistaa paineistettua vettä lämmönvaihtimen avulla. Kuuman ilman energia vaihdetaan veden kuumuudeksi. Energiaa meillä on tarpeeksi siellä megakiukaassa, sitä riittää.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Oletko koskaan kuullut lämmönvaihtimesta? Kun on 500 asteista ilmaa, niin sillä voidaan tulistaa paineistettua vettä lämmönvaihtimen avulla. Kuuman ilman energia vaihdetaan veden kuumuudeksi. Energiaa meillä on tarpeeksi siellä megakiukaassa, sitä riittää.

    "Oletko koskaan kuullut lämmönvaihtimesta?"

    Kyllä, olen viikottain tekemisissä sellaisten kanssa.

    Ongelma piilee siinä, että kuumaa ilmaa tarvitaan paljon höyrystämään vettä, jotta saataisiin tarpeeksi korkeapaineista ja kuumaa höyryä pyörittämään turbiinia. Varsinkin kun kuuman ilman suhteellinen kosteus tuppaa olemaan pieni. olisi paljon parempi varastoida kosteaa ilmaa tai höyryä, jotta hyötysuhde saadaan kohdalleen.

    Höyryn pitäisi olla yli 500 asteista ja yli 100 bar paineesa, että se olisi tarpeeksi kylläistä nykyisille turbiineille. 20 asteisen veden lämmittäminen 500 asteiseksi tarvitsee kuumaa ilmaa melkoisen määrän (riippuen ilman kosteudesta) ja lämmönvaihtimen tulisi olla mahtavan kokoinen tällaisessa systeemissä. Turbiini-generaattorin sähköteho tulisi olla tuhansia megawatteja, jotta tuollainen järjestelmä maksaisi edes jollain aikataululla itsensä takaisin.

    No pääsisi tällä ainakin ennätystenkirjaan vähintäänkin maailman suurimman lämmönvaihtimen lisäksi, myös maailman typerimmän rakennelman ja kalleimman nimikkeellä.

    Äänestä

  • Melko möhkäle kirjoitti:

    " Mitä tulee kiveen varastointiin, eihän kiveä tarvitse pois louhia, ainoastaan eristää. Kalliota ei siis louhita, vaan eristetään. Siis jos koko maan energia haluttisiin, niin eristettäisiin kivivillalla ja kevytsoralla maassa olevaa kalliota 40 metriä syvästi ja 40 km x 40 km alue."

    Miten eristät tuollaisen kalliolaatan myös alapuolelta ?
    Jos eristys on vain sivuilla ja päällä, lämpö karkaa alapohjan kautta.

    Tuo 40 km x 40 km x 40 m on 64000 miljoonaa kuutiometriä ja painoa sillä on noin noin 200 miljardia tonnia. Melkoinen möhkäle !
    Pinta-alaakin möhkäleellä on yli 3200 neliökilometriä eli reilut 300000 hehtaaria.
    Möhkäleen eristämiseen kaksi metriä paksusti tarvitaan eristemateriaalia yli 6 kuutiokilometriä eli kuusi miljardia kuutiometriä.
    Jos eriste maksaa euron kuutiolta jo se tekee kustannuksia 6 miljardia euroa.

    Käy katsomassa tuolta miten megakiuas voidaan toteuttaa -> http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821

    Onhan se iso pala kalliota, mutta on meillä paljon työttömiäkin ja turhan työn tekijöitä. Koska meillä riittää rahat nykyisinkin, miksipä ne ei riittäisi vaikka alettaisiin rakentamaan megakiukaita. Eihän kiukaan tekemiseen tarvita kuin poranterät ja porakone. Niitä nyt kuluu melkoinen määrä, mutta kun ostetaan miljardilla niin aika monta reikää on saatu porattua.

    Kivivillahan valmistetaan kuumentamalla kiveä, joka voidaan tehdä auringon antamalla energialla. Sula kivi suihkutetaan pyörivän laatanpäälle, jolloin saadaan kuituja. Ne sidotaan toisiinsa hartislla. Koska meillä on aurinko, kiveä ja työntekijöitä, kustannuksia on vain se hartsi sekä sen tehtaan materiaalit joilla sitä kivivillaa tehdään. Kivivillaa riittää metrin kerros, vain alle tulevaa kevytsoraa laitetetaan 2 m. Eli muutamalla sadalla miljoonalla voidaan tuottaa koko eristysmateriaalin.

    Huolimatta kalliolaatan koosta, jokaisen neliömetrin paino on noin 80 tonnia, ei sen enempää. Alla on kallio, välissä on kevytsoraharkko ja päällä on kalliota. Sitä ei tarvitse rakentaa kokonaisena, vaan se voidaan rakentaa osina. Joka vuosi lisää ja kymmenen vuoden kuluttua meillä on jo aika paljon energiavarastoa. Muutenkaan megakiuasta ei kannata rakentaa yhteen paikkaan, vaan kaupunkien läheisyyteen jossa sitä energiaa tarvitaan.

    Suomen metsistä otetaan puuta n. 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se on n. 400 miljoonaa kappaletta kymmenessä vuodessa kaadettavia puita, jotka siirretään metsästä pois ja jalostetaan. Jos teemme tuon varaston kivestä, se tarkoittaa n. 40 miljoonan kalliosiivun siirtämistä kymmenessä vuodessa. Jos siis kykenemme hyödyntämään 400 miljoonaa runkoa puuta, kyllä me saamme laitettua paikoilleen myös 40 miljoonaa siivua kalliota. Energianhan me saamme siirtoihin valmistuvista megakiukaista eli se ei maksa mitään aloituksen jälkeen.

    Eli kun asian jakaa vähän pienempiin osiin, ei se niin hirveältä tunnukaan. Tällä hetkellä me käytämme 400 miljoonaa euroa vuodessa uusiutuvan energian tuottamiseen paljon kalliimilla tavoilla. Ja tuo summa on kasvussa.

    Äänestä

  • neropatin... kirjoitti:

    no tämän neropatin mielestä kaikki on ilmaista. Aurinkoenergia, kallio, työ, kiviaines, eristeet aivan kaikki. ..Eihän mikään maksa mitään, kun on kyse ihanasta vihreästä energiasta.

    Mutta mitä enemmän asiasta keskustelee, niin sitä enemmän ideoita tulee suoraan teletappimaasta.

    No otahan muutama esiin niin katsotaan miten käy kun verrataan nykyisiin mentelmiin. Kerro yksityiskohdat mitkä ovat mielestäsi toteuttamiskelvottomia ja perustele miksi ne mielestäsi niin ovat. Vertaa vaikka aurinkokennoihin joita nyt levitetään hurjalla vauhdilla.

    Äänestä

  • tohtori sykerö kirjoitti:

    "Oletko koskaan kuullut lämmönvaihtimesta?"

    Kyllä, olen viikottain tekemisissä sellaisten kanssa.

    Ongelma piilee siinä, että kuumaa ilmaa tarvitaan paljon höyrystämään vettä, jotta saataisiin tarpeeksi korkeapaineista ja kuumaa höyryä pyörittämään turbiinia. Varsinkin kun kuuman ilman suhteellinen kosteus tuppaa olemaan pieni. olisi paljon parempi varastoida kosteaa ilmaa tai höyryä, jotta hyötysuhde saadaan kohdalleen.

    Höyryn pitäisi olla yli 500 asteista ja yli 100 bar paineesa, että se olisi tarpeeksi kylläistä nykyisille turbiineille. 20 asteisen veden lämmittäminen 500 asteiseksi tarvitsee kuumaa ilmaa melkoisen määrän (riippuen ilman kosteudesta) ja lämmönvaihtimen tulisi olla mahtavan kokoinen tällaisessa systeemissä. Turbiini-generaattorin sähköteho tulisi olla tuhansia megawatteja, jotta tuollainen järjestelmä maksaisi edes jollain aikataululla itsensä takaisin.

    No pääsisi tällä ainakin ennätystenkirjaan vähintäänkin maailman suurimman lämmönvaihtimen lisäksi, myös maailman typerimmän rakennelman ja kalleimman nimikkeellä.

    No annahan lukuja ja älä sekoita ilmaa ja vettä keskenään, vaan erota ne jollakin metallilla toisistaan. Lämmittävän ilman kosteudella ei nimittäin ole mitään merkitystä, nehän eivät missään vaiheessa kosketa toisiaan kuumennettavan veden kanssa.

    Ilma siis kiertää kivien ympärillä ja kuumuu siellä. Kun se kiertää lämmönvaihtimeen, se kuumentaa siellä kiertävän veden. Se vesi pyörittää sitten turbiinia nykyisellä tavalla ja sen antama jäähtynyt vesi käytetään normaalilla tavalla jolla turbiinin hyötysuhde saadaan nykyiseen tapaan korkeaksi.

    Ei turbiinin tarvitse olla nykyisiä suurempia, ei kai ydinvoimalassakaan ole kuin luokkaa tuhannen MW:n turbiineja. Tietääkseni esim. 10 MW:n turbiinin hyötysuhde on ihan kiitettävä.

    Kertoisitko yksityiskohtaisesti mitä typerää tässä olisi? Kuinka suuri siitä sinun lämmönvaihtimesta tulisi jos se siirtäisi 10 MW:n teholla energiaa 500 asteisesta ilmasta veteen, jolla pyöritetään turbiinia? Mikä on sinun lämmönvaihtimesi hyötysuhde?

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    No annahan lukuja ja älä sekoita ilmaa ja vettä keskenään, vaan erota ne jollakin metallilla toisistaan. Lämmittävän ilman kosteudella ei nimittäin ole mitään merkitystä, nehän eivät missään vaiheessa kosketa toisiaan kuumennettavan veden kanssa.

    Ilma siis kiertää kivien ympärillä ja kuumuu siellä. Kun se kiertää lämmönvaihtimeen, se kuumentaa siellä kiertävän veden. Se vesi pyörittää sitten turbiinia nykyisellä tavalla ja sen antama jäähtynyt vesi käytetään normaalilla tavalla jolla turbiinin hyötysuhde saadaan nykyiseen tapaan korkeaksi.

    Ei turbiinin tarvitse olla nykyisiä suurempia, ei kai ydinvoimalassakaan ole kuin luokkaa tuhannen MW:n turbiineja. Tietääkseni esim. 10 MW:n turbiinin hyötysuhde on ihan kiitettävä.

    Kertoisitko yksityiskohtaisesti mitä typerää tässä olisi? Kuinka suuri siitä sinun lämmönvaihtimesta tulisi jos se siirtäisi 10 MW:n teholla energiaa 500 asteisesta ilmasta veteen, jolla pyöritetään turbiinia? Mikä on sinun lämmönvaihtimesi hyötysuhde?

    "Kuinka suuri siitä sinun lämmönvaihtimesta tulisi jos se siirtäisi 10 MW:n teholla energiaa 500 asteisesta ilmasta veteen, jolla pyöritetään turbiinia? Mikä on sinun lämmönvaihtimesi hyötysuhde? "

    10 MW ilmasta-veteen lämmönvaihdin alkaa olemaan jo hyvän kokoinen. 1000MW lämmönvaihdin on jo sitten aivan eri kokoluokassa. 1000MW turbiini tarvitsee 3000MW lämmönvaihtimen.

    Kuten jo aikaisemmin olen todennut, että vaihtimeen ajettavan ilman kosteus ratkaisee jo paljon, koska kostea ilma sitoo enemmän energiaa.

    Minä en omista yhtään lämmönvaihdinta, mutta hyötysuhteet pyörivät 90% paremmalla puolella.

    Turbiinin syötettävän höyryn pitää olla tasalaatuista ja kuumaa, jotta turbiinin hyötysuhde pysyy hyvänä ja ettei pinnoilla tapahdu pisaroitumista. Tuollaisen kivien pinnat jäähtyvät ilmavirrassa, joten 500 asteisen ilman saanti olisi epävarmaa. Toki "kiukaan" voi mitoittaa tolkuttoman kokoiseksi, mutta se on tähtitieteellisen kallista suhteessa tuotettuun energiamäärään ja energian tuottaminen muilla menetelmillä tulee halvemmaksi. Jos tuollainen "kiuas" olisi kannattava, niitä olisi jo rakennettu paljon.

    Kaasujäähdytteisissä ydinvoimaloissa käytetään kaasu-vesi lämmönvaihtimia, mutta siellä kaasun lämpötilat on nykyisin yli 900 astetta ja lämpötila pystytään takaamaan ydinreaktorin luotettavalla lämmöllä.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Käy katsomassa tuolta miten megakiuas voidaan toteuttaa -> http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821

    Onhan se iso pala kalliota, mutta on meillä paljon työttömiäkin ja turhan työn tekijöitä. Koska meillä riittää rahat nykyisinkin, miksipä ne ei riittäisi vaikka alettaisiin rakentamaan megakiukaita. Eihän kiukaan tekemiseen tarvita kuin poranterät ja porakone. Niitä nyt kuluu melkoinen määrä, mutta kun ostetaan miljardilla niin aika monta reikää on saatu porattua.

    Kivivillahan valmistetaan kuumentamalla kiveä, joka voidaan tehdä auringon antamalla energialla. Sula kivi suihkutetaan pyörivän laatanpäälle, jolloin saadaan kuituja. Ne sidotaan toisiinsa hartislla. Koska meillä on aurinko, kiveä ja työntekijöitä, kustannuksia on vain se hartsi sekä sen tehtaan materiaalit joilla sitä kivivillaa tehdään. Kivivillaa riittää metrin kerros, vain alle tulevaa kevytsoraa laitetetaan 2 m. Eli muutamalla sadalla miljoonalla voidaan tuottaa koko eristysmateriaalin.

    Huolimatta kalliolaatan koosta, jokaisen neliömetrin paino on noin 80 tonnia, ei sen enempää. Alla on kallio, välissä on kevytsoraharkko ja päällä on kalliota. Sitä ei tarvitse rakentaa kokonaisena, vaan se voidaan rakentaa osina. Joka vuosi lisää ja kymmenen vuoden kuluttua meillä on jo aika paljon energiavarastoa. Muutenkaan megakiuasta ei kannata rakentaa yhteen paikkaan, vaan kaupunkien läheisyyteen jossa sitä energiaa tarvitaan.

    Suomen metsistä otetaan puuta n. 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se on n. 400 miljoonaa kappaletta kymmenessä vuodessa kaadettavia puita, jotka siirretään metsästä pois ja jalostetaan. Jos teemme tuon varaston kivestä, se tarkoittaa n. 40 miljoonan kalliosiivun siirtämistä kymmenessä vuodessa. Jos siis kykenemme hyödyntämään 400 miljoonaa runkoa puuta, kyllä me saamme laitettua paikoilleen myös 40 miljoonaa siivua kalliota. Energianhan me saamme siirtoihin valmistuvista megakiukaista eli se ei maksa mitään aloituksen jälkeen.

    Eli kun asian jakaa vähän pienempiin osiin, ei se niin hirveältä tunnukaan. Tällä hetkellä me käytämme 400 miljoonaa euroa vuodessa uusiutuvan energian tuottamiseen paljon kalliimilla tavoilla. Ja tuo summa on kasvussa.

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821
    " • Megakiuas valmistetaan tekemällä valittuun kohtaan (jossa kallio on lähellä maanpintaa) 30 metriä syvä aukko kallioon, kooltaan 10 m x 50 m (tehdään 50 metriä levyä kiuas). Molemmille puolille tehdään kiskot, joiden päälle pystytetään nosturi joka kykenee nostamaan 5 000 tonnia. "

    30m x 50m x 10 m = 15000 m3, ja kallion tiheys likimain 3 eli
    tuon kokoinen kallionkappale painaa lähes 50000 tonnia.

    Nosturi joka kykenee nostamaan 5 000 tonnia, ei kykene nostamaan tuota kymmenen kertaa painavampaa kalliokappaletta. Eipä taida maailmalta löytyä ainakaan helpolla, nosturia, jonka noskokyky on 50000 tonnia.

    400 TWh kalliolämpövaraston koko on kertomasi mukaan olisi noin 40 km x 40km x 40m. Se painaa noin 200 miljardia tonnia. Noita noin 50000 tonnin kalliolaattoja tarvittaisiin siten noin 4 miljoonaa kappaletta. Työttömille riittäisi puuhaa pitkäksi aikaa leikata ja lämpöeristää neljä miljoonaa kalliolaattaa.

    Jos suoraan sanotaan kustannukset olisivat tähtiteteelliset.
    Pelkästään 1300 neliökilometriä kuumennuspeilejä yhden millin paksuisesta metallipellistä tehtynä painaa ainakin 10 miljoonaa tonnia. Alumiini tai ruostumaton teräs maksaa tuhansia euroja tonni eli metallilevyt heijastimiin maksaisivat noin 50 miljardia euroa. Tietysti tukirakenteet ja rakentamiskulut lisäksi.

    Äänestä

  • kaaasua kirjoitti:

    "Kuinka suuri siitä sinun lämmönvaihtimesta tulisi jos se siirtäisi 10 MW:n teholla energiaa 500 asteisesta ilmasta veteen, jolla pyöritetään turbiinia? Mikä on sinun lämmönvaihtimesi hyötysuhde? "

    10 MW ilmasta-veteen lämmönvaihdin alkaa olemaan jo hyvän kokoinen. 1000MW lämmönvaihdin on jo sitten aivan eri kokoluokassa. 1000MW turbiini tarvitsee 3000MW lämmönvaihtimen.

    Kuten jo aikaisemmin olen todennut, että vaihtimeen ajettavan ilman kosteus ratkaisee jo paljon, koska kostea ilma sitoo enemmän energiaa.

    Minä en omista yhtään lämmönvaihdinta, mutta hyötysuhteet pyörivät 90% paremmalla puolella.

    Turbiinin syötettävän höyryn pitää olla tasalaatuista ja kuumaa, jotta turbiinin hyötysuhde pysyy hyvänä ja ettei pinnoilla tapahdu pisaroitumista. Tuollaisen kivien pinnat jäähtyvät ilmavirrassa, joten 500 asteisen ilman saanti olisi epävarmaa. Toki "kiukaan" voi mitoittaa tolkuttoman kokoiseksi, mutta se on tähtitieteellisen kallista suhteessa tuotettuun energiamäärään ja energian tuottaminen muilla menetelmillä tulee halvemmaksi. Jos tuollainen "kiuas" olisi kannattava, niitä olisi jo rakennettu paljon.

    Kaasujäähdytteisissä ydinvoimaloissa käytetään kaasu-vesi lämmönvaihtimia, mutta siellä kaasun lämpötilat on nykyisin yli 900 astetta ja lämpötila pystytään takaamaan ydinreaktorin luotettavalla lämmöllä.

    Koska en tunne alaa, joudun arvailemaan. Yritin laskea minkä kokoinen tuosta lämmönvaihtimesta tulisi joka siirtäisi kivikiukaasta ilman kautta lämpöä 10 MW:n teholla turbiinille. Kiukaan korkeudeksi on suunniteltu 30 metriä, joten viereen voitaisiin laittaa 20 metriä korkea rakenne, jossa olisi ohuita metallilevyjä siirtämässä lämpöä veteen. Jos siinä olisi 2.5 metriä leveitä metallilamelleita 10 metrin matkalla (lämmönsiirtimen koko siis 20 x 10 x 2.5 m), niin kalliosäilöstä saataisiin siirrettyä lämpöä 10 MW:n teholla. Sinä alan asiantuntijana varmaan osaat kertoa pitääkö se paikkansa. Luulen myös että on olemassa tekniikoita joilla tuota kokoa saadaan pienemmäksikin, mutta ei tuokaan mikään hirveän kokoinen ole.

    Osannet myös kertoa mikä on ilmankosteus jos kivien lämpötila on esim. 600 astetta ja sisällä on suljettu ilmankierto. Jostakin luin että suurin vesihöyryn lämpötila on jotain 370 astetta, jonka jälkeen ilmassa ei ole enää vesihöyryä.

    Kiukaan energiamäärä voisi olla 100 GWh, joten se tuskin isommin muuttuu jos sitä puretaan 10 MW:n teholla. Kyllä turbiineja pyöritetään hiilivoimaloilla ja turpeellakin. Jos ne pystyvät antamaan riittävän tasaisen lämmön niin kai siihen pystyy myös 100 GWh:n kiuas.

    Äänestä

  • Melko möhkäle kirjoitti:

    http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=11764372&postcount=821
    " • Megakiuas valmistetaan tekemällä valittuun kohtaan (jossa kallio on lähellä maanpintaa) 30 metriä syvä aukko kallioon, kooltaan 10 m x 50 m (tehdään 50 metriä levyä kiuas). Molemmille puolille tehdään kiskot, joiden päälle pystytetään nosturi joka kykenee nostamaan 5 000 tonnia. "

    30m x 50m x 10 m = 15000 m3, ja kallion tiheys likimain 3 eli
    tuon kokoinen kallionkappale painaa lähes 50000 tonnia.

    Nosturi joka kykenee nostamaan 5 000 tonnia, ei kykene nostamaan tuota kymmenen kertaa painavampaa kalliokappaletta. Eipä taida maailmalta löytyä ainakaan helpolla, nosturia, jonka noskokyky on 50000 tonnia.

    400 TWh kalliolämpövaraston koko on kertomasi mukaan olisi noin 40 km x 40km x 40m. Se painaa noin 200 miljardia tonnia. Noita noin 50000 tonnin kalliolaattoja tarvittaisiin siten noin 4 miljoonaa kappaletta. Työttömille riittäisi puuhaa pitkäksi aikaa leikata ja lämpöeristää neljä miljoonaa kalliolaattaa.

    Jos suoraan sanotaan kustannukset olisivat tähtiteteelliset.
    Pelkästään 1300 neliökilometriä kuumennuspeilejä yhden millin paksuisesta metallipellistä tehtynä painaa ainakin 10 miljoonaa tonnia. Alumiini tai ruostumaton teräs maksaa tuhansia euroja tonni eli metallilevyt heijastimiin maksaisivat noin 50 miljardia euroa. Tietysti tukirakenteet ja rakentamiskulut lisäksi.

    Tuon lähtöaukon voi kyllä tehdä aivan samalla tavalla kuin se tehdään kun tehdään metrolle vastaavankokoinen kolo. Ei sitä kokonaisena tarvitse pois ottaa.

    Tuo 400 TWh on se energiamäärä mitä me käytämme vuodessa. Me tuotamme sen eri tavoin ja käytämme siihen työtä ja rahaa. Jos otamme tuon määrän auringosta, se on silloin puhdasta energiaa, se ei aiheuta päästöjä. Kun öljyn saaminen muuttuu vaikeammaksi ja kalliimmaksi, on työ se millä se voidaan korvata.

    Kun varastoidaan auringon lämpöä eristettyyn kallioon, sieltä saadaan sitten energiaa kymmeniä ellei satoja vuosia. Eli se on pitkäaikainen sijoitus. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, joka vuosi voidaan tehdä jonkinverran lisää ja lopulta meillä on riittävästi energiaa jota vuoden aikana tarvitaan.

    Jos rakennetaan 100 - 1000 GWh:n varastoja, sellaisen valmistumiseen työttömyystöinä menee vuosi tai muutama yhdellä paikkakunnalla. Sitä mukaa kuin noita valmistuu, voidaan vähentää hiilivoimaloiden hiilenpolttoa. Jos rakennamme 10 vuotta, meillä on jo aika paljon lähes ilmaista energiaa käytettävissämme. Jossakin vaiheessa meillä on tuo 400 TWh auringosta saatua energiaa käytettävissämme.

    Vaikka tuon 400 TWh:n varastoimiseen käytettävä kallio painaa 200 miljardia tonnia, neliömetrille tulee painoa vain se 80 tonnia. Voimme laskea samalla tavalla vaikka kuinka paljon painaa peruskalliomme. Sen paksuus on n. 30 km ja pinta-alaa meillä on 350 000 km. Se painaa siis n. 26 Ekg. Mutta ei siinä ole mitään hirveää, se kelluu hyvin sulan kivimassan päällä.

    Jos ajattelemme tuota asiaa toisella tavalla, niin se saa inhimillisemmät mittasuhteet. Suomalainen käyttää keskimäärin 75 MWh energiaa vuodessa. Tuon varastoimiseen tarvitaan tarvitaan kiveä 7 metriä kanttiinsa oleva kallionpala. Jos rakentaa pihaa, siihen voidaan tilata kymmenen kuormaa sepeliä ja saman verran multaa. Se on melkein saman verran, eikä sitä pidetä mitenkään ihmeellisenä määränä. Miksi siis pidettäisiin jos tuolla samalla määrällä saadaan koko elämän ajan ilmainen energia?

    Miksipä me tekisimme peilit metallista kun lasikin on keksitty. Suomalaista kohden peliä tarvittaisiin vuodessa n. 5 m2. Ei se nyt mikään suuri määrä ole, varsinkin kun se saataisiin niillä veroilla mitä me jo maksamme nykyisinkin. Kyllähän siitä tulee tuo kertomasi määrä kun jokainen suomalainen sen maksaa kymmeniä vuosia.

    Lämpöä saisimme auringosta siis n. 2.5 €/MWh ja sähköäkin 5 €/MWh. Paljonko me nyt noista maksamme? Ja paljonko maksamme kun öljy loppuu?

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Tuon lähtöaukon voi kyllä tehdä aivan samalla tavalla kuin se tehdään kun tehdään metrolle vastaavankokoinen kolo. Ei sitä kokonaisena tarvitse pois ottaa.

    Tuo 400 TWh on se energiamäärä mitä me käytämme vuodessa. Me tuotamme sen eri tavoin ja käytämme siihen työtä ja rahaa. Jos otamme tuon määrän auringosta, se on silloin puhdasta energiaa, se ei aiheuta päästöjä. Kun öljyn saaminen muuttuu vaikeammaksi ja kalliimmaksi, on työ se millä se voidaan korvata.

    Kun varastoidaan auringon lämpöä eristettyyn kallioon, sieltä saadaan sitten energiaa kymmeniä ellei satoja vuosia. Eli se on pitkäaikainen sijoitus. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, joka vuosi voidaan tehdä jonkinverran lisää ja lopulta meillä on riittävästi energiaa jota vuoden aikana tarvitaan.

    Jos rakennetaan 100 - 1000 GWh:n varastoja, sellaisen valmistumiseen työttömyystöinä menee vuosi tai muutama yhdellä paikkakunnalla. Sitä mukaa kuin noita valmistuu, voidaan vähentää hiilivoimaloiden hiilenpolttoa. Jos rakennamme 10 vuotta, meillä on jo aika paljon lähes ilmaista energiaa käytettävissämme. Jossakin vaiheessa meillä on tuo 400 TWh auringosta saatua energiaa käytettävissämme.

    Vaikka tuon 400 TWh:n varastoimiseen käytettävä kallio painaa 200 miljardia tonnia, neliömetrille tulee painoa vain se 80 tonnia. Voimme laskea samalla tavalla vaikka kuinka paljon painaa peruskalliomme. Sen paksuus on n. 30 km ja pinta-alaa meillä on 350 000 km. Se painaa siis n. 26 Ekg. Mutta ei siinä ole mitään hirveää, se kelluu hyvin sulan kivimassan päällä.

    Jos ajattelemme tuota asiaa toisella tavalla, niin se saa inhimillisemmät mittasuhteet. Suomalainen käyttää keskimäärin 75 MWh energiaa vuodessa. Tuon varastoimiseen tarvitaan tarvitaan kiveä 7 metriä kanttiinsa oleva kallionpala. Jos rakentaa pihaa, siihen voidaan tilata kymmenen kuormaa sepeliä ja saman verran multaa. Se on melkein saman verran, eikä sitä pidetä mitenkään ihmeellisenä määränä. Miksi siis pidettäisiin jos tuolla samalla määrällä saadaan koko elämän ajan ilmainen energia?

    Miksipä me tekisimme peilit metallista kun lasikin on keksitty. Suomalaista kohden peliä tarvittaisiin vuodessa n. 5 m2. Ei se nyt mikään suuri määrä ole, varsinkin kun se saataisiin niillä veroilla mitä me jo maksamme nykyisinkin. Kyllähän siitä tulee tuo kertomasi määrä kun jokainen suomalainen sen maksaa kymmeniä vuosia.

    Lämpöä saisimme auringosta siis n. 2.5 €/MWh ja sähköäkin 5 €/MWh. Paljonko me nyt noista maksamme? Ja paljonko maksamme kun öljy loppuu?

    " Ei sitä kokonaisena tarvitse pois ottaa."
    Mihin ajattelit käyttää 5000 tonnin nosturia?

    Alkuviesteissäsi kuningasajatuksenasi oli, mitä suurempi kappale, sen paremmin se pitää lämpönsä. Nyt ehdotat:
    " Suomalainen käyttää keskimäärin 75 MWh energiaa vuodessa. Tuon varastoimiseen tarvitaan tarvitaan kiveä 7 metriä kanttiinsa oleva kallionpala"

    Siis, noin 5 miljoonaa tuollaista melko pientä kallionpalaa suomalaisten energiantarpeen kattamiseksi.
    Mitä arvelet, kuinka hyvin lämpöenergia noissa kallionpaloissa säilyisi , vaikka niissä olisikin eristys.

    " Suomalaista kohden peliä tarvittaisiin vuodessa n. 5 m2."
    5 m2 kohti aurinkoenergiaa tulisi noin 4500 kWh vuodessa, ei 75 MWh vuodessa.
    (" (Suomeen tulee jokaiselle neliömetrille n. 900 kWh energiaa auringosta vuoden aikana")

    Äänestä

  • Melko möhkäle kirjoitti:

    " Ei sitä kokonaisena tarvitse pois ottaa."
    Mihin ajattelit käyttää 5000 tonnin nosturia?

    Alkuviesteissäsi kuningasajatuksenasi oli, mitä suurempi kappale, sen paremmin se pitää lämpönsä. Nyt ehdotat:
    " Suomalainen käyttää keskimäärin 75 MWh energiaa vuodessa. Tuon varastoimiseen tarvitaan tarvitaan kiveä 7 metriä kanttiinsa oleva kallionpala"

    Siis, noin 5 miljoonaa tuollaista melko pientä kallionpalaa suomalaisten energiantarpeen kattamiseksi.
    Mitä arvelet, kuinka hyvin lämpöenergia noissa kallionpaloissa säilyisi , vaikka niissä olisikin eristys.

    " Suomalaista kohden peliä tarvittaisiin vuodessa n. 5 m2."
    5 m2 kohti aurinkoenergiaa tulisi noin 4500 kWh vuodessa, ei 75 MWh vuodessa.
    (" (Suomeen tulee jokaiselle neliömetrille n. 900 kWh energiaa auringosta vuoden aikana")

    Jos mietit vähän, huomaat että saadaksemme sen energian sinne kiveen, on väliin jätettävä ilmavälejä joissa se kuumentava ilma kulkee. Se alaosa on myös helppo eristää kevytsoraharkoilla siinä samalla. Eli lähdetään siitä 10 metrin aukosta nostelemaan niitä kalliosiivuja sen kolon toiselle reunalle. Siinä on sitten hyvä eristetty pohja valmiina. Sillä 5 000 tonnin nosturilla siis nostetaan se siivu muutaman sentin ylemmäs ja ajetaan kiskoja pitkin paikalleen. Siinä meillä syntyy sitten valmista kalliovarastoa, joka on helppo kuumentaa ilmalla.

    Se että käsittelemme yhden henkilön energian kulutusta ja hänen tarvitsemansa kivenmurikan kokoa, ei tarkoita että ne kaikki upotettaisiin kunkin pihalle. Kyllä ne kivet ovat vain laskennallinen arvo siitä kalliosta, johon sitä lämpöenergiaa varastoidaan. On kuitenkin järkevää että varasto on lähellä asutuskeskuksia, siis kaupunkeja. Eli kaupungin koosta riippuen rakennetaan kaupunkien laitamille sopivan kokoisia varastoja. Käytännössä sopiva koko on 30 metriä syvä ja 50 metriä leveä "putki", jota voi jatkaa sen verran kun energian varastointitarvetta on. Eli energiaa saadaan varastoon vuodessa tuolla n. 350 MWh/m. Se on kompromissi jolla saadaan riittävän hyvä hyötysuhde varastoinnille.

    Siis 5 m2 vuotta kohden. Oli puhetta että kyseessä on kymmenien vuosien ajan kestävä investointi, joten yhtä vuotta kohden peiliä tarvitaan tuon verran. Yritin tällä saada sinut huomaamaan ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla, ensimmäisenä vuonna, vaan tuota voi rakentaa pitemmän ajan kuluessa. Alussa vain osa energiasta tuotettaisiin auriingon energiaa varastoimalla ja aikaa myöten kun sitä joka vuosi lisää rakennettaisiin, saataisiin enemmän.

    Niinhän me teimme tiemmekin, päällystimme ne, rakensimme ydinvoimaa. Ei mitään ole tehty kerralla. Jos meillä ei olisi teitä olemassa ja ehdottaisin niiden rakentamista, sinä saisit sätkyn kun puhun että kannattaisi rakentaa 50 000 km päällystettyä tietä. Sinun mielestäsi se olisi aivan hirveä urakka. Se kuitenkin on meillä tehty, eikä kukaan pidä sitä nyt hirveänä urakkana kun sitä joka vuosi tehdään.

    Olen käyttänyt laskelmissa aurinkoenergian saannissa vuotta kohden 200 kWh/m2.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Jos mietit vähän, huomaat että saadaksemme sen energian sinne kiveen, on väliin jätettävä ilmavälejä joissa se kuumentava ilma kulkee. Se alaosa on myös helppo eristää kevytsoraharkoilla siinä samalla. Eli lähdetään siitä 10 metrin aukosta nostelemaan niitä kalliosiivuja sen kolon toiselle reunalle. Siinä on sitten hyvä eristetty pohja valmiina. Sillä 5 000 tonnin nosturilla siis nostetaan se siivu muutaman sentin ylemmäs ja ajetaan kiskoja pitkin paikalleen. Siinä meillä syntyy sitten valmista kalliovarastoa, joka on helppo kuumentaa ilmalla.

    Se että käsittelemme yhden henkilön energian kulutusta ja hänen tarvitsemansa kivenmurikan kokoa, ei tarkoita että ne kaikki upotettaisiin kunkin pihalle. Kyllä ne kivet ovat vain laskennallinen arvo siitä kalliosta, johon sitä lämpöenergiaa varastoidaan. On kuitenkin järkevää että varasto on lähellä asutuskeskuksia, siis kaupunkeja. Eli kaupungin koosta riippuen rakennetaan kaupunkien laitamille sopivan kokoisia varastoja. Käytännössä sopiva koko on 30 metriä syvä ja 50 metriä leveä "putki", jota voi jatkaa sen verran kun energian varastointitarvetta on. Eli energiaa saadaan varastoon vuodessa tuolla n. 350 MWh/m. Se on kompromissi jolla saadaan riittävän hyvä hyötysuhde varastoinnille.

    Siis 5 m2 vuotta kohden. Oli puhetta että kyseessä on kymmenien vuosien ajan kestävä investointi, joten yhtä vuotta kohden peiliä tarvitaan tuon verran. Yritin tällä saada sinut huomaamaan ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla, ensimmäisenä vuonna, vaan tuota voi rakentaa pitemmän ajan kuluessa. Alussa vain osa energiasta tuotettaisiin auriingon energiaa varastoimalla ja aikaa myöten kun sitä joka vuosi lisää rakennettaisiin, saataisiin enemmän.

    Niinhän me teimme tiemmekin, päällystimme ne, rakensimme ydinvoimaa. Ei mitään ole tehty kerralla. Jos meillä ei olisi teitä olemassa ja ehdottaisin niiden rakentamista, sinä saisit sätkyn kun puhun että kannattaisi rakentaa 50 000 km päällystettyä tietä. Sinun mielestäsi se olisi aivan hirveä urakka. Se kuitenkin on meillä tehty, eikä kukaan pidä sitä nyt hirveänä urakkana kun sitä joka vuosi tehdään.

    Olen käyttänyt laskelmissa aurinkoenergian saannissa vuotta kohden 200 kWh/m2.

    " Suomalainen käyttää keskimäärin 75 MWh energiaa vuodessa"
    "Suomalaista kohden peliä tarvittaisiin vuodessa n. 5 m2"
    "" Olen käyttänyt laskelmissa aurinkoenergian saannissa vuotta kohden 200 kWh/m2. "

    Olettaen että tuo 200 kW/m2 on keräimistä kalliovarastoon saatava energiamäärä silloin 5 m2 = 1000 kWh/vuosi ja kestäisi siis 75 vuotta rakentaa riittävästi aurinkokeräimiä kattamaan energiantarpeen 75 MWh/ per suomalainen.
    Melko pitkäkestoinen projekti !
    -------

    " Lämpöä saisimme auringosta siis n. 2.5 €/MWh ja sähköäkin 5 €/MWh. Paljonko me nyt noista maksamme? Ja paljonko maksamme kun öljy loppuu?"

    Nuo €/MWh -luvut sattuvat olemaan likimain samoja, kuin nykyään ydinvoimaloilla.
    Tuo 400 TWh/vuosi voitaisiin tuottaa myös noin kolmellakymmenellä isolla ydinreaktorilla. Arvelen, että noiden ydinreaktoreiden rakentaminen ja käyttö olisi paljon nopeampaa ja halvempaa kuin kalliolämpövarastojen rakentaminen ja käyttö.

    Äänestä

  • Melko möhkäle kirjoitti:

    " Suomalainen käyttää keskimäärin 75 MWh energiaa vuodessa"
    "Suomalaista kohden peliä tarvittaisiin vuodessa n. 5 m2"
    "" Olen käyttänyt laskelmissa aurinkoenergian saannissa vuotta kohden 200 kWh/m2. "

    Olettaen että tuo 200 kW/m2 on keräimistä kalliovarastoon saatava energiamäärä silloin 5 m2 = 1000 kWh/vuosi ja kestäisi siis 75 vuotta rakentaa riittävästi aurinkokeräimiä kattamaan energiantarpeen 75 MWh/ per suomalainen.
    Melko pitkäkestoinen projekti !
    -------

    " Lämpöä saisimme auringosta siis n. 2.5 €/MWh ja sähköäkin 5 €/MWh. Paljonko me nyt noista maksamme? Ja paljonko maksamme kun öljy loppuu?"

    Nuo €/MWh -luvut sattuvat olemaan likimain samoja, kuin nykyään ydinvoimaloilla.
    Tuo 400 TWh/vuosi voitaisiin tuottaa myös noin kolmellakymmenellä isolla ydinreaktorilla. Arvelen, että noiden ydinreaktoreiden rakentaminen ja käyttö olisi paljon nopeampaa ja halvempaa kuin kalliolämpövarastojen rakentaminen ja käyttö.

    Eihän sitä Roomaakaan vuodessa rakennettu, työttömien työllä kai se Roomakin kuitenkin rakennettiin. Ja jos tuntuu että pitää saada päästötöntä, edullista energiaa nopeammin, sehän onnistuu kun mukaan rakentamiseen otetaan myös muita kuin työttömyystöitä tekeviä.

    Sellainenkin asia kannattaa muistaa että tuo 400 TWh on kaikki energia mitä me suomalaiset käytämme, myös autojen polttoaineet, kaasut ja muut, joita nyt ei heti olla vaihtamassa. Ja vesivoimaa ei edes kannata vaihtaa auringon energian varastointiin ja nykyiset ydinvoimalatkin toimivat vielä kauan. Eli kolmanneksella saadaan jo fossiiliset energianlähteet melko vähäksi.

    Taitaa uusilla ydinvoimaloilla tuo hinta olla vähän eri luokkaa kuin nykyisillä. Vaikka olenkin ydinvoiman kannattaja, minua on alkanut huolestuttamaan nykyinen meno. Nuori sukupolvi ei ota vastuuta mistään, heille on aivan sama pamahtaako ydinvoimalaitos vai ei. Ja kun uusia laitoksia rakennetaan kielitaidottomina ja jokainen sotkee mukaan omalla piipunmuuraustaidollaan ja Ladan peltien hitsaustaidoillaan, uusien laitosten turvallisuus ei oikein vakuuta.

    Kun yksi tussahtaa epäkelvon rakentamisen vuoksi, onko se sitten halpaa? Kalliovarastojen rakentaminen on halvempaa, eikä siinä ole mitään turvallisuusriskiä. Lisäksi se työllistää suomalaiset työttömät eikä ulkomaalaisia, kuten ydinvoimalatyömaat.

    Ydinvoiman hinnoissa otetaan mielellään mukaan myös päästökaupan antama tuki. Jos tarkastellaan tuota hintaa ilman tukea, ei taideta päästä tuohon hintaan.

    Äänestä

  • Auringosta kiveen kirjoitti:

    Eihän sitä Roomaakaan vuodessa rakennettu, työttömien työllä kai se Roomakin kuitenkin rakennettiin. Ja jos tuntuu että pitää saada päästötöntä, edullista energiaa nopeammin, sehän onnistuu kun mukaan rakentamiseen otetaan myös muita kuin työttömyystöitä tekeviä.

    Sellainenkin asia kannattaa muistaa että tuo 400 TWh on kaikki energia mitä me suomalaiset käytämme, myös autojen polttoaineet, kaasut ja muut, joita nyt ei heti olla vaihtamassa. Ja vesivoimaa ei edes kannata vaihtaa auringon energian varastointiin ja nykyiset ydinvoimalatkin toimivat vielä kauan. Eli kolmanneksella saadaan jo fossiiliset energianlähteet melko vähäksi.

    Taitaa uusilla ydinvoimaloilla tuo hinta olla vähän eri luokkaa kuin nykyisillä. Vaikka olenkin ydinvoiman kannattaja, minua on alkanut huolestuttamaan nykyinen meno. Nuori sukupolvi ei ota vastuuta mistään, heille on aivan sama pamahtaako ydinvoimalaitos vai ei. Ja kun uusia laitoksia rakennetaan kielitaidottomina ja jokainen sotkee mukaan omalla piipunmuuraustaidollaan ja Ladan peltien hitsaustaidoillaan, uusien laitosten turvallisuus ei oikein vakuuta.

    Kun yksi tussahtaa epäkelvon rakentamisen vuoksi, onko se sitten halpaa? Kalliovarastojen rakentaminen on halvempaa, eikä siinä ole mitään turvallisuusriskiä. Lisäksi se työllistää suomalaiset työttömät eikä ulkomaalaisia, kuten ydinvoimalatyömaat.

    Ydinvoiman hinnoissa otetaan mielellään mukaan myös päästökaupan antama tuki. Jos tarkastellaan tuota hintaa ilman tukea, ei taideta päästä tuohon hintaan.

    Kertoisitko hieman omia työkokemuksia enegia- tai sähköalalta.Onko kokemusta käytännöstä, vai mistä? Ei mitään firmoja tarvitse laittaa , mutta suuntaus riittää.Välillä olet realistisella pohjalla tässä aiheessa, mutta tuo työttömien halventaminen viittaa taas vihreyteen.Pelkän iltapäivälehden yleisöosaston kirjoitus voi olla lähtöisen keneltä tahansa, jopa joltain täällä kirjoittavilta.

    Äänestä

  • Jopas jotain kirjoitti:

    Kertoisitko hieman omia työkokemuksia enegia- tai sähköalalta.Onko kokemusta käytännöstä, vai mistä? Ei mitään firmoja tarvitse laittaa , mutta suuntaus riittää.Välillä olet realistisella pohjalla tässä aiheessa, mutta tuo työttömien halventaminen viittaa taas vihreyteen.Pelkän iltapäivälehden yleisöosaston kirjoitus voi olla lähtöisen keneltä tahansa, jopa joltain täällä kirjoittavilta.

    Onko työttömien halventamista jos yhteiskunta tarjoaisi työtä työttömille heidän ammattinsa mukaisella TES-tuntipalkalla. Jos teet 8 tuntia työtä, saat ammatisi mukaisen tuntipalkan kerrottuna kahdeksalla. Ja saat myös eläkekertymän. Eli aivan saman mitä saa normaalista työstä mitä suurin osa ihmisistä tekee.

    Ainoa halventavaksi koettava asia olisi se, ettei enää voisi olla työttömänä koska työvoimatoimisto osoittaisi kaikille työttömille työtä tehtäväksi työttömän omalla paikkakunnalla eikä työttömyystukea saisi. Mutta pitäisikö edes olla mahdollisuutta loisia kotona ja saada siitä rahaa valtiolta?

    En ole lainkaan sidoksissa energia- enkä sähköalaan. Jos olisin, en kai minä kertoisi uusia mahdollisuuksia julkisesti. Aivan muilta aloilta on hankkinut elantoni. Mutta kaikki mitä olen kertonut, onnistuu pelkällä lukion fysiikalla. Eihän kysymyksessä ole muusta kuin olemassa olevan tekniikan yhdistämisestä. Aurinkotorneja ja keräimiä on rakennettu ja ne toimivat. Me siis voimme tuottaa niitä jos haluamme. Kallioon on porattu reikiä ja tehty luolia. Me siis voimme tehdä niitä. Eristeitä on valmistettu ja valmistetaan edelleen, me siis voimme valmistaa niitäkin.

    Ja muutahan ei tarvitakkaan, siinä meillä on energiaa josta jauhetaan sähköä ja syötetään kaukolämpöverkkoja. Insinöörit ovat sitten niitä jotka hoitavat piirustukset ja työntekijät sen mukaan tekevät. Ja koska suuria vahinkoja ei voi aiheutua kuten ydinvoimaloissa, voivat vastavalmistuneetkin insinöörit olla mukana rakentamisessa.

    Äänestä

:D Iso vitsi: maailman vaarallisimman jätteen tuottaja tuottaa puhdasta energiaa :D

Äänestä

Tällainen toiminta jossa ydinvoiman edistäminen naamioidaan cleantech ohjelmaksi on esimerkki suomalaisesta hyvävelijärjestelmästä ja hallinnon korruptiosta. Pienen piirin änkyrämäinen ydinvoiman edistäminen julkisilla varoilla vastoin suomalaisten enemminstön kantaa on osasyy nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen. Suomessa blokataan järjestelmällisesti osallistuminen maailmassa alkaneeseen energiavallankumoukseen jossa siirrytään vanhanaikaisesta ja kestämättömästä ydin- ja fossiilitaloudesta puhtaaseen uusituvan energian talouteen.

Suomessa on jätetty mm tuulivoiman kehittäminen tekemättä. Tähän maahan olisi voitu rakentaa vaikka 10 000MW merituulipuistot. Ilman kotimarkkinoita ei teknologiaa kehitetä. Nokian alunkin takana taisi olla joku saaristokunta joka tilasi ensimmäisen puhelinkeskuksen ja pitkän ylläpitosopimuksen takia Nokia ei voinut laittaa hanskoja tiskiin vaan jatkoi ja sai lopulta itsensä kasvu-uralle. Vastaava määrä aurinkovoimaa tarkoittaisi vain 4kW aurinkopaneeleja jokaisen suomalaisen kotitalouden katolla. Täysin mahdollista.

Äänestä

"Vastaava määrä aurinkovoimaa tarkoittaisi vain 4kW aurinkopaneeleja jokaisen suomalaisen kotitalouden katolla."

Kesäpäivisin 5-10 GW aurinkosähköä, talvisin ei mitään. Mitähän järkeä tuossa on?

Äänestä
  • Eipä mitään, mutta jos varastoidaan kesäpäivien aurinkoenergia lämpönä eristettyyn kallioon ja tehtäisiin siitä sähköä sitten vuoden aikana minkä verran tarvitaan, siinä olisi järkeä.

    Äänestä

  • Aurinkosähköä virtaa paneleista läpi vuoden suomessakin. Jos laitat katollesi 15kW aurinkopanelit, saat vielä marras-helmikuussakin noin 120kWh sähkö per kk paneeleistasi, myös täällä aurinkoisessa Suomessa. "Pimeä suomi" on ydinvoimateollisuuden luomaa propagandaa jolla suomalaisia on yritetty huomaamasta aurinkoenergian mahdollisuuksia Suomessa. Aurinkosähkön tuotto keskipäivällä on todella järkevää. Suomen vuorokautisessa sähkönkäytössä on kaksi kulutuspiikkiä joista toinen on 7-15 johon aurinkoenergia sopii hyvin. Keskipäivällä teollisuus, kauppa, jäähdytys, toimistot, koulut ym päivätyöläisten aktiviteetit tarvitsevat sähköä jonka tuottamiseen aurinkoenergia sopii hyvin. Tähän saakka Suomalaisia on opetettu siihen että sähköä kannattaa käyttää öisin, tulevaisuudessa pesukoneet, astianpesukoneet, vedenlämmittimet, jääkaapit, pakastimet, ym ym ohjelmoidaan toimimaan auringon mukaan ja joissakin tilanteissa kuten vedenlämmittimet ja jääkaapit ja pakastimet varastoimaan itse energiaa päivällä yöajaksi.

    Tuottamalla riittävästi aurinkoenergiaa saattuuvista ydinvoimaloista päästään kokonaan eroon ja likaisia hiilivoimaloitakin voidaan käyttää vain kun sähköä todella tarvitaan. Parhaiten aurinkoenergian kanssa yhteen sopivat tuulivoimalat jotka jauhavat sähköä auringonpaisteesta huolimatta (mm. Espanjassa on päästy 61% osuuteen päivän aikana käytetystä sähköstä tuulivoiman avulla), tai tarpeen vaatioessa kaasuvoimalat tai biomassoja käyttävät voimalat.

    Äänestä

  • Aurinko rokkaa kirjoitti:

    Aurinkosähköä virtaa paneleista läpi vuoden suomessakin. Jos laitat katollesi 15kW aurinkopanelit, saat vielä marras-helmikuussakin noin 120kWh sähkö per kk paneeleistasi, myös täällä aurinkoisessa Suomessa. "Pimeä suomi" on ydinvoimateollisuuden luomaa propagandaa jolla suomalaisia on yritetty huomaamasta aurinkoenergian mahdollisuuksia Suomessa. Aurinkosähkön tuotto keskipäivällä on todella järkevää. Suomen vuorokautisessa sähkönkäytössä on kaksi kulutuspiikkiä joista toinen on 7-15 johon aurinkoenergia sopii hyvin. Keskipäivällä teollisuus, kauppa, jäähdytys, toimistot, koulut ym päivätyöläisten aktiviteetit tarvitsevat sähköä jonka tuottamiseen aurinkoenergia sopii hyvin. Tähän saakka Suomalaisia on opetettu siihen että sähköä kannattaa käyttää öisin, tulevaisuudessa pesukoneet, astianpesukoneet, vedenlämmittimet, jääkaapit, pakastimet, ym ym ohjelmoidaan toimimaan auringon mukaan ja joissakin tilanteissa kuten vedenlämmittimet ja jääkaapit ja pakastimet varastoimaan itse energiaa päivällä yöajaksi.

    Tuottamalla riittävästi aurinkoenergiaa saattuuvista ydinvoimaloista päästään kokonaan eroon ja likaisia hiilivoimaloitakin voidaan käyttää vain kun sähköä todella tarvitaan. Parhaiten aurinkoenergian kanssa yhteen sopivat tuulivoimalat jotka jauhavat sähköä auringonpaisteesta huolimatta (mm. Espanjassa on päästy 61% osuuteen päivän aikana käytetystä sähköstä tuulivoiman avulla), tai tarpeen vaatioessa kaasuvoimalat tai biomassoja käyttävät voimalat.

    Näyt olevan todellinen rokkaajapelle kun tulet palstalle valehtelemaan ihan pokkana..Vai "aurinkoisessa Suomessa" saa sähköä marras-helmikuussa..Tulepa talvella paneeleinisi tänne kylään.Katellaan sitten kaamoksessa sitä sun aurinkoas.Olet varsinainen "pimeä Suomi" itse.

    Äänestä

  • Aslak Inari kirjoitti:

    Näyt olevan todellinen rokkaajapelle kun tulet palstalle valehtelemaan ihan pokkana..Vai "aurinkoisessa Suomessa" saa sähköä marras-helmikuussa..Tulepa talvella paneeleinisi tänne kylään.Katellaan sitten kaamoksessa sitä sun aurinkoas.Olet varsinainen "pimeä Suomi" itse.

    Puhuttiin Etelä-Suomesta. Aslak pohjoisessa voi sytyttää päreen ja vetää porontaltaa tiukemmalle. Vakavasti ottaen pohjoiseen sopii tuulivoimalat tunturin laelle ja biomassaa käytävät voimalat

    Äänestä

  • Aurinko rokkaa kirjoitti:

    Aurinkosähköä virtaa paneleista läpi vuoden suomessakin. Jos laitat katollesi 15kW aurinkopanelit, saat vielä marras-helmikuussakin noin 120kWh sähkö per kk paneeleistasi, myös täällä aurinkoisessa Suomessa. "Pimeä suomi" on ydinvoimateollisuuden luomaa propagandaa jolla suomalaisia on yritetty huomaamasta aurinkoenergian mahdollisuuksia Suomessa. Aurinkosähkön tuotto keskipäivällä on todella järkevää. Suomen vuorokautisessa sähkönkäytössä on kaksi kulutuspiikkiä joista toinen on 7-15 johon aurinkoenergia sopii hyvin. Keskipäivällä teollisuus, kauppa, jäähdytys, toimistot, koulut ym päivätyöläisten aktiviteetit tarvitsevat sähköä jonka tuottamiseen aurinkoenergia sopii hyvin. Tähän saakka Suomalaisia on opetettu siihen että sähköä kannattaa käyttää öisin, tulevaisuudessa pesukoneet, astianpesukoneet, vedenlämmittimet, jääkaapit, pakastimet, ym ym ohjelmoidaan toimimaan auringon mukaan ja joissakin tilanteissa kuten vedenlämmittimet ja jääkaapit ja pakastimet varastoimaan itse energiaa päivällä yöajaksi.

    Tuottamalla riittävästi aurinkoenergiaa saattuuvista ydinvoimaloista päästään kokonaan eroon ja likaisia hiilivoimaloitakin voidaan käyttää vain kun sähköä todella tarvitaan. Parhaiten aurinkoenergian kanssa yhteen sopivat tuulivoimalat jotka jauhavat sähköä auringonpaisteesta huolimatta (mm. Espanjassa on päästy 61% osuuteen päivän aikana käytetystä sähköstä tuulivoiman avulla), tai tarpeen vaatioessa kaasuvoimalat tai biomassoja käyttävät voimalat.

    " saat vielä marras-helmikuussakin noin 120kWh sähkö per kk paneeleistasi, myös täällä aurinkoisessa Suomessa."

    Varmasti saa, jos aurinko sattuu paistamaan, mutta pilvisellä säällä ei tule sähköä nopan noppaa. Ongelma Suomessa on myös lumi ja jää, joka peittää näppärästi paneelit. Sitten vaan joka sateen jälkeen katolle putsaamaan paneeleita. Toinen víhtoehto olisi laittaa lämmityskaapelit sulattamaan lunta paneeleista. Siihen sulatukseen menisi silloin about 120kwh sähköä kuukaudessa. Näppärää...


    "Tuottamalla riittävästi aurinkoenergiaa saattuuvista ydinvoimaloista päästään kokonaan eroon ja likaisia hiilivoimaloitakin voidaan käyttää vain kun sähköä todella tarvitaan."

    Sähköä tarvitaan myös yöllä. Miten sitten, kun on talvipakkaset, tyyntä ja pimeää. Pidetäänkö siis kokoajan reservissä hiili ja kaasuvoimaloita tukrvaamaan epäluotettavaa tuuli ja aurinkoenergiaa? Tästä on kokemuksia Tanskasta, joka mainostaa olevansa vihreän sähkön maa, mutta 50% sähköstä tehdään fossiilisilla.

    " Parhaiten aurinkoenergian kanssa yhteen sopivat tuulivoimalat jotka jauhavat sähköä auringonpaisteesta huolimatta (mm. Espanjassa on päästy 61% osuuteen päivän aikana käytetystä sähköstä tuulivoiman avulla), tai tarpeen vaatioessa kaasuvoimalat tai biomassoja käyttävät voimalat."

    Tuulivoima ja aurinkovoima sipivat hyvin yhteen? 2 epäluotettavinta ja epäennustettavinta tuotantomuotoa sopivat erittäin huonosti yhteen, jos mittarina pidetään sähköverkon vakautta. 61% ei ole mikään meriitti. Kun on tarpeeksi rakennettua kapasiteettia, niin voidaan päästä yli 100% tai vaikkapa 1000%, mutta sitten kun ei tuule niin prosentti on nolla.

    Aurinkoenergian osalta ei kannata edes verrata Espanjaa ja Suomea. Espanjassa aurinko on helpommin hyödynnettävissä, koska sen käyttöaste vuodessa on aivan eriluokkaa kuin Suomessa. Siellä aurinkosähköä voidaan käyttää päivisin jäähdytykseen ja keräimillä voidaan lämmittää käyttövettä säiliöihin. Aurinkoa on tarjolla lähes sama määrä ympäri vuoden. Suomessa näin korkea käyttöaste on mahdollista vain kesäisin, jolloin energian kulutus on pienimmillään.

    "Tarpeen vaatiessa" tarkoittaa, että hiilivoimalat on pidettävä koko ajan tyhjäkäynnillä, jotta verkkoon saadaan äkkiä lisää tehoa, jos aurinko menee pilveen ja tuulet tyyntyy. Erittäin ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta tosiaan.


    Totta on, että aurinko on paras energianlähde. Kaikki maapallolla oleva energia on peräisin tavalla tai toisella auringosta. Ongelma on, että suoraa aurinkoenergiaa ei pystytä säätämään ja varastoimaan tehokkaasti. Tähän mennessä paras energian varastointimuoto on vesi, hiili, puu ja uraani. Niitä pystytään käyttämään silloin, kun tarvitaan, mutta tuulta ja suoraa aurinkoenergiaa pystyy käyttämään vain kun tuulee ja/tai paistaa.

    Äänestä

  • Naurinko... kirjoitti:

    " saat vielä marras-helmikuussakin noin 120kWh sähkö per kk paneeleistasi, myös täällä aurinkoisessa Suomessa."

    Varmasti saa, jos aurinko sattuu paistamaan, mutta pilvisellä säällä ei tule sähköä nopan noppaa. Ongelma Suomessa on myös lumi ja jää, joka peittää näppärästi paneelit. Sitten vaan joka sateen jälkeen katolle putsaamaan paneeleita. Toinen víhtoehto olisi laittaa lämmityskaapelit sulattamaan lunta paneeleista. Siihen sulatukseen menisi silloin about 120kwh sähköä kuukaudessa. Näppärää...


    "Tuottamalla riittävästi aurinkoenergiaa saattuuvista ydinvoimaloista päästään kokonaan eroon ja likaisia hiilivoimaloitakin voidaan käyttää vain kun sähköä todella tarvitaan."

    Sähköä tarvitaan myös yöllä. Miten sitten, kun on talvipakkaset, tyyntä ja pimeää. Pidetäänkö siis kokoajan reservissä hiili ja kaasuvoimaloita tukrvaamaan epäluotettavaa tuuli ja aurinkoenergiaa? Tästä on kokemuksia Tanskasta, joka mainostaa olevansa vihreän sähkön maa, mutta 50% sähköstä tehdään fossiilisilla.

    " Parhaiten aurinkoenergian kanssa yhteen sopivat tuulivoimalat jotka jauhavat sähköä auringonpaisteesta huolimatta (mm. Espanjassa on päästy 61% osuuteen päivän aikana käytetystä sähköstä tuulivoiman avulla), tai tarpeen vaatioessa kaasuvoimalat tai biomassoja käyttävät voimalat."

    Tuulivoima ja aurinkovoima sipivat hyvin yhteen? 2 epäluotettavinta ja epäennustettavinta tuotantomuotoa sopivat erittäin huonosti yhteen, jos mittarina pidetään sähköverkon vakautta. 61% ei ole mikään meriitti. Kun on tarpeeksi rakennettua kapasiteettia, niin voidaan päästä yli 100% tai vaikkapa 1000%, mutta sitten kun ei tuule niin prosentti on nolla.

    Aurinkoenergian osalta ei kannata edes verrata Espanjaa ja Suomea. Espanjassa aurinko on helpommin hyödynnettävissä, koska sen käyttöaste vuodessa on aivan eriluokkaa kuin Suomessa. Siellä aurinkosähköä voidaan käyttää päivisin jäähdytykseen ja keräimillä voidaan lämmittää käyttövettä säiliöihin. Aurinkoa on tarjolla lähes sama määrä ympäri vuoden. Suomessa näin korkea käyttöaste on mahdollista vain kesäisin, jolloin energian kulutus on pienimmillään.

    "Tarpeen vaatiessa" tarkoittaa, että hiilivoimalat on pidettävä koko ajan tyhjäkäynnillä, jotta verkkoon saadaan äkkiä lisää tehoa, jos aurinko menee pilveen ja tuulet tyyntyy. Erittäin ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta tosiaan.


    Totta on, että aurinko on paras energianlähde. Kaikki maapallolla oleva energia on peräisin tavalla tai toisella auringosta. Ongelma on, että suoraa aurinkoenergiaa ei pystytä säätämään ja varastoimaan tehokkaasti. Tähän mennessä paras energian varastointimuoto on vesi, hiili, puu ja uraani. Niitä pystytään käyttämään silloin, kun tarvitaan, mutta tuulta ja suoraa aurinkoenergiaa pystyy käyttämään vain kun tuulee ja/tai paistaa.

    Siksipä järkevin tapa onkin varastoida se kesäinen auringonenergia 600 asteisena eristettyyn kallioon (http://keskustelu.suomi24.fi/node/10876260) ja ottaa sitä sieltä silloin kuin tarvitaan. On aivan sama milloin sitä energiaa tulee, kun se säilötään varastoon silloin kun sitä on saatavilla, varasto on täynnä talven alkaessa. Ei haittaa pilvet, ei yöt. Joka vuosi aurinkoa on saatavissa hyvin ennalta arvattava määrä, keskiarvo ei paljon vaihtele edes sateisina vuosina.

    Kun tuotetaan sekä sähköenergiaa että sen tuottamisen hukkalämmöstä lämpöenergiaa tai kylmyyttä kaukolämpöverkkoon, saadaan hyötysuhde helposti päälle 60 %.

    Äänestä

Ydinvoimahäkämiehelle hyvästit! Tervemenoa!

http://www.hs.fi/talous/Häkämies noussee potkut saavan Pukkisen tilalle EKn johtoon/a1305613676451

Jälleen esimerkki ministeristä joka pelaa teollisuudelle miljarditolkulla etuisuuksia mm kolme ydinvoimalupaa ja sen jälkeen itse siirtyy saman teollisuuden palvelukseen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ydinvoima nyt cleantech kirjoitti:

TEM:n tiedote 6.7.2012 otsikolla "Ministeri Häkämies: Puhdas kotimainen energia tasapainottaa vaihtotasetta ja luo 40 000 työpaikkaa cleantechiin" kuuluu seuraavasti:
"Elinkeinoministeri Jyri Häkämies esittelee hallitukselle syksyllä puhdas energia-ohjelman osana energia- ja ilmastostrategian päivitystä. Ohjelman tarkoituksena on tasapainottaa Suomen vaihtotasetta panostamalla kotimaiseen puhtaan energian tuotantoon ja vähentämällä energian tuontia kolmanneksella.

Ohjelman mukaan Suomeen luodaan puhtaan energian edelläkävijämarkkina. Suomi luopuu ensimmäisenä maana Euroopassa lähes kokonaan kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä, vähentää maakaasun käyttöä 10 % ja öljyn käyttöä 20 %.

Puu- ja jätepohjaisen bioenergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian edistäminen ovat merkittävässä roolissa kehitettäessä kotimaista energiantuotantoa. Lisäksi panostetaan teollisuuden, liikkumisen ja asumisen energiatehokkuuden parantamiseen ja uuden vientiin tähtäävän liiketoiminnan synnyttämiseen.

– Puhdas, uusiutuvan energian tuotanto ja energiatehokkuuden parantaminen ovat Suomen cleantechin ydinosaamisaluetta. Tavoitteena on luoda 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa Suomeen 2020 mennessä. Jo yksistään Vaasa on arvioinut energiaklusterinsa työllistävän 10 000 uutta työntekijää. Energiatehokkuus on maailman nopeimmin kasvava Cleantech-alue ja Suomen vahvuus on ICT:n ja energiaosaamisen yhdistäminen. Energiatehokkuus voi työllistää vähintään 2 000 ICT-osaajaa vuoteen 2020 mennessä, Häkämies sanoo.

Vuonna 2012 Suomen valtio rahoittaa cleantech-sektoria noin 400 miljoonalla eurolla. Julkista rahoitusta tullaan ensi vuoden alusta fokusoimaan nykyistä enemmän energiatehokkuuteen ja puhtaaseen energiaan. Uutena rahoituskanavana pyritään suuntaamaan vähintään 1 %, eli noin 325 miljoonaa euroa, julkisista hankinnoista tukemaan uusien cleantech-ratkaisujen käyttöönottoa ja kaupallistamista.

Häkämiehen suunnitelmissa on luoda kannusteita uusiutuvan energian tuotantoon ja energiayhtiöt velvoitetaan ostamaan pientuottajien ylijäämäsähkö. Sähköautoille esitetään verotuksellisia kannusteita. Lisäksi Suomeen luodaan aitoja energia- ja ympäristöalan osaamiskeskittymiä ja referenssikohteita. Uusien puhtaiden teknologioiden demonstraatiolaitoksille on parhaillaan tekeillä selvitys valtiontakausjärjestelmästä. Cleantech-alan yritysten kansainvälistymistä tuetaan erityisesti kasvaville markkinoille; Kiinaan, Venäjälle, Intiaan ja Brasiliaan. "

No mitä tämä tekee ydinvoimapalstalla? No, tiedote loppuu toteamukseen
"Cleantechiin perustuvan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäksi puhtaan energian ohjelman tavoitteena on, että kaikki kolme luvan saanutta ydinvoimalaa toteutuvat."

Aika paksua. Kukaan ei usko suomalaiseen cleantech osaamiseen jos saman aikaan uusiutuvan energian kotimarkkinat jätetään luomatta pumppaamalla maa täyteen ydinsähköä. Vai olisiko niin että ohjelma nimeksi onkin valittu "cleanteach" eikä "renewables" sen takia että tuon ohjelman on oikeasti tarkoituskin tukea ydinvoiman lisärakentamista ja likainen ydinvoima onkin spindoctoroinnilla saatukin yhtäkkiä olemaan "cleantech".

Tiedotteen alla on vielä:
Lisätiedot:
elinkeinoministeri Jyri Häkämies, puh. 029 506 3501

Tekisi mieli soittaa ja kysyä lisätietoja.

Lähde:
http://www.tem.fi/index.phtml?105608_m=107251&s=4834

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu