Kerta toisensa jälkeen jäänyt kiinni muille naisille viestittelyistä (tavalla, joka ei todellakaan ole sopivaa naimisissa olevalle perheelliselle miehelle) ja hiljalleen alkanut jäädä kiinni suorista valheista päin naamaa. Asiasta on puhuttu niin hyvällä kuin pahalla, mutta mikään ei muutu. Tuntuu kuin mies kokisi, että hänellä on täys oikeus tehdä noin, minun tunteista viis veisaamatta.
Vakuuttaa kuitenkin rakkauttaa minuun ja lapsiin, että olemme hänelle kaikki kaikessa. Ei kuitenkaan kykene lopettamaan tuota toimintaa. Itse alan olla henkisesti aivan loppu tähän kaikkeen ja valmis ottamaan jalat alle. Olen sen miehellekin suoraan sanonut, mutta hän vaan heittäytyy itsesääliin ja sättii itseään. Kuitenkaan ei ole kyennyt olemaan tekemättä noita asioita.
Miksi mies ei vaan ikinä opi? Kohta alkaa olla liian myöhäistä.
Vakuuttaa kuitenkin rakkauttaa minuun ja lapsiin, että olemme hänelle kaikki kaikessa. Ei kuitenkaan kykene lopettamaan tuota toimintaa. Itse alan olla henkisesti aivan loppu tähän kaikkeen ja valmis ottamaan jalat alle. Olen sen miehellekin suoraan sanonut, mutta hän vaan heittäytyy itsesääliin ja sättii itseään. Kuitenkaan ei ole kyennyt olemaan tekemättä noita asioita.
Miksi mies ei vaan ikinä opi? Kohta alkaa olla liian myöhäistä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Koska ko. mies ei osaa nähdä metsää puilta. Ei osaa ajatella tekojensa seurauksia (tai ei ole kiinnostunut niistä niin kauan kunnes jotain peruuttamatonta tapahtuu).
Kyllä mies oppii jos oikein osaa opettaa. Niin kuin koulussakin opitaan :)
Aina on liian myöhäistä ja ensimmäinen kerta on liikaa. Mutta niiden asioiden vakavuuden voi jokainen meistä päättää ihan itse.
Minun tietääkseni koulussakaan ei opi mitään ilman omaa motivaatiota. Päin vastoin pakko-opetus aiheuttaa sielläkin ylimääräisiä poissaoloja ja koulupudokkaita...
Kuten tuli sanottua; jos oikein osaa opettaa.
Siihen liittyy myös motivaatio. Kaikki motivaatio kun ei ole sisäsyntyistä (paitsi erittäin kapealla erikoistumistavalla).
Pakko-opetushan on ainakin toistaiseksi voimassa meillä suomessa. Oppivelvollisuudeksi kai sitä kutsutaan...
Olen koko aikuisikäni ihmetellyt, mistä naiset ovat keksineet, että me miehet olisimme oppivaisia olentoja.
Niinpä kysynkin kaikilta naisilta, että onko jollain kokemusta oppivaisesta ja ennen kaikkea oppimishaluisesta miehestä?
En ole tavannut oppivaa miestä. Siksi kohtelen miestä kuin tunteetonta kulkukissaa. En odota häneltä mitään.
Hienoa, tuolla asenteella ei tule turhia pettymyksiä. Kunhan ihmettelen, mikseivät kanssasisaresi ole noin yksinkertaista asiaa oivaltaneet? Onko vika kasvatuksessa, naistenlehdissä vai pillupalkalla höpöttävissä miehissä?
Naisten eläinrakkaudessa
On kokemusta. Tietysti vaatii mieheltä muutakin kykyä ajatella ja yhdistellä asioita, jotta syntyy päätös muuttaa omaa toimintaansa.
Ensin pitää hokata ja tulla oivallus. Kenenkään korvasta on paha kaataa sisään oivalluksia.
Vie se metsään.
No oppiihan se mies just sen minkä opetat. Eli tässä tapauksessa siis, että voi tehdä mitä vaan haluaa, koska pienen kitinän jälkeen hyväksyt sen.
Sinun olisi pitänyt ensimmäisellä kerralla kertoa miehelle mitä tapahtuu, jos vielä tekee moista ja sitten toisella kerralla toteuttaa se, minkä ensimmäisen kerran jälkeen kerroit tapahtuvan.
Jos et itse toimi suoraselkäisesti vaan uhkailet ja kitiset ilman oikeita seurauksia, et voi olettaa, että mies uskoo sanomisiasi. Tämä on oikeasti todella yksinkertaista. Suorastaan niin yksinkertaista, että sinun on vaikeaa uskoa tätä todeksi...
Mitä tapahtuu, kun rentusta on kuohittu munaton kotirintamamies?
En tiedä.
Yritin vaan selittää, että yleensä suhteen alussa on jo hyvä käydä isommat asiat jotenkin läpi ja kertoa mitä hyväksyy ja mitä ei, ja mitä tapahtuu jos toinen jatkuvasti tekee sellaista mitä ei voi hyväksyä. Tässä tapauksessa siis nainen ei "hyväksy" miehen toimintaa mutta ei ota itse mitään vastuuta myöskään. Eihän sellaisessa tilanteessa mitään muutosta voi edes tapahtua.
Naisen pitää ottaa vastuu omasta elämästään ja onnellisuudestaan. Toista ei voi muuttaa. Jos mies puhumisesta huolimatta ei muuta toimintatapaansa, joka naisen onnettomaksi tekee, on ratkaisu yksinkertainen, vai mitä olet mieltä?
Miksi naisen pitää opettaa aikuiselle perheelliselle miehelle miten vastuullinen aikuinen käyttäytyy? Miksi kaikki on aina naisen syy ja opetettava?
EIkö mies voisi edes vähän yrittää itse ajatella?
Oletko hänelle äidin jatke vai asetatko odotukset, siten että hän ymmärtää olevansa suhteessa vaimon kanssa, hänellä on perhe, jota ei kannattaisi hajottaa oman panetuksen vuoksi?
Pitääkö naisen muistuttaa kun mies on unohtanut?
Kiitos vastauksista. Ratkaisun avaimet on käsissäni ja mieskin tietää sen. Aikaisemmin asioita on vaan puitu puhumalla, mutta uhkailuun en ole lähtenyt. Edellisellä kerralla ilmoitin, että voidaan erota, kun ei tämä mihinkään muutu. Nyt kun tilanne tuli taas eteen, olen valmis astumaan pois tästä junasta. Tilanne on vielä auki, mutta katse suuntautuu jo tulevaisuuteen puhtaalta pöydältä. Tuntuu pahalta heittää hukkaan kaikki, rikkoa lapsilta perhe, mutta ei tällainenkaan ole enää mitään ihmisen elämää.
Ystävältä kysäisin, milloin voi sanoa, että nyt riittää? Milloin on tehnyt kaikkensa saadakseen homman toimimaan ja toisen ymmärtämään? Kuten osa kommentoikin, miksi kuvittelen, että mies voisi jotain oppia? Kai sitä on ollut usko siihen, että normaali puhe auttaisi. Väärin luulin.
Olen myös koittanut olla välinpitämätön. Ei tulisi niitä pettymyksiä. Se ei minulta onnistu. Vastaus ongelmaan on tosiaankin liian yksinkertainen, että sitä on itsekin vaikea uskoa...
Jokainen on oman onnensa seppä. Minun tapauksessa se onni ei asu enää täällä. Sitä on vaan vaikea hyväksyä, että toinen on valmis menettämään kaiken niin helposti korjattavan asian takia. Minä en voi enää olla vastuussa hänen tekemistään. Jokainen tehkööt siis oman päätöksensä, oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Olkoot se sitten miehelle ne muut ja minulle vapaus tästä parisuhteesta.
Hienoa! Päätöksen teko on vaikeaa mutta kun se on tehty, loppu sujuukin helpommin. Ja nyt sattuu, mutta ennen pitkää helpottaa, jonkun ajan päästä ihmettelet miksi et lähtenyt aiemmin. Toivotan sinulle parempaa tulevaisuutta :)