Hiusten värillä ei väliä, pituus min.185 ja paino min.85 eli pidän raamikkaista miehistä. Siisti tilannepukeutuminen. Luonteeltaan hyväkäytöksinen, rehellinen, luotettava, avoin, huumorintajuinen, keskustelutaitoinen. Talous kunnossa. Ei alkoholiongelmaa. Reipas, kanssaihmiset huomioiva. Koti siisti ja viihtyisä. Työelämässä.
Eli - utopiaa....mutta saahan sitä haaveilla:) Ja tiedän jopa senkin, että tuollaiset miehet eivät tällaisia palstoja lueskele eikä heitä tällaisten foorumien kautta tapaa, vastasinpa vain kysymykseen kun ajan kuluksi satuin tätä lueskelemaan.
Eli - utopiaa....mutta saahan sitä haaveilla:) Ja tiedän jopa senkin, että tuollaiset miehet eivät tällaisia palstoja lueskele eikä heitä tällaisten foorumien kautta tapaa, vastasinpa vain kysymykseen kun ajan kuluksi satuin tätä lueskelemaan.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Haet raamikasta miestä, noilla mitoilla et löydä kuin suht pitkän miehen. Muuten tunnistin itseni tuosta tekstistä. Teen KAIKKI kotityöt / ruuan. Silti käyn töissä ja salilla, eli en ole uusavuton.
No jaa, yritin kenties kömpelösti esittää asia kohteliaasti etten pahoita pienempien miesten mieltä:) Ei noissa mitoissa ehkä sitä raamikkuutta ole millä tavoin mies käsittää sanan "raamikas".
Tuosta uusavuttomuuden puuttumisesta tulee kyllä ehdottomasti lisäpisteitä:)
Ei tuo välttämättä ole mitään utopiaa. Jos olet itse ihan ok, etkä mikään perus
suomi-valas, niin ei pitäisi olla ongelmia löytää tuollaisissa mitoissa olevia ukkoja.
Ei, en ole "perusvalas". Mutta niiden mittojen lisäksi kyllä nuo muut ominaisuudet painavat huomattavasti enemmän:) Ulkokuori ei saa kenelläkään olla se tärkein, kuorihan muokkautuu paljolti geeneistä. Toki luonteessakin periytymää, mutta niin sitä kuin elämäänsä yleensäkin, ihminen pystyy enemmän muokkaamaan, eikö totta.
Jaa.
Hmm. Olen n.187cm pitkä mies ja painoin ennen 97kg. Innostuin kuitenkin liikunnasta ja jätin syömisen vähemmälle, ja nyt painan enää 81kg (mikä on painoindeksin mukaan lähellä normaalipainon ylärajaa). Näitä kakkosnelosen viestejä lukiessa kuitenkin alkaa melkein tuntua että se oli virhe, sillä miehen pitää olla painava. Huhhuh..
Eli onko tosiaan parempi olla 95kg ja melko läski, vai huomattavasti solakampi 81kg? Pelkkä paino kun ei kerro mitään. Läskiä minulta löytyy edelleen, jonkun verran lihastakin, eli en ole mikään ruipelo luuranko.
Mutta paskat minä oman painoni suhteen naisten mielipiteistä edes välitän. Laihtumisen myötä elämänlaatuni nimittäin parani niin paljon, että paluuta entiseen ei tule.
Niin hra hämmentävähköä, tärkeintähän on että olet itsesi ja elämäsi kanssa sinut ja että on hyvä olla. Ei itseään kannatakaan toisten makumieltymysten mukaiseksi muokata, ei meistä kenelläkään ole varaa toisiamme arvostella. Keskusteluahan käydään ainoastaan nk. makuasioista:) Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta. En itsekään ole Marilyn Monroe tai Dolly Parton, tyytyväinen itseeni tällaisena kuin olen, katseet kestävänä onnellisesti elämässä eteenpäin tarpova ja pieniä unelmia joskus unelmoiva:-)
Ei tuo ole mitenkään utopiaa. Omalta kohdaltani määreet täyttyvät lähes täysin, ainoa on tuo 185cm, koska olen vain 183cm. Ja painokin on tuossa minimissä eli 85kg rasva%:lla 17.5.
Muuta tietoa meikäläisestä toisessakin keskustelussa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11047894
Luontainen uteliaisuus ajoi lukemaan tuota M44:n linkkä; hymyssä suin palasin sieltä pois:) Nasevaa tekstiä, verbaalisesti lahjakas olet.
Jepsis, leipä tulee tienattua suuta soittamalla, joten kai siinä jotain lahjakuutta on - ainakin kuulijoiden mielestä. Omasta mielestäni asiat ovat kuitenkin keskimäärin suht yksinkertaisia, mutta niiden esittämiseen täytyy hiukan keskittyä.
Mutta onneksi sentään välillä on haastavia tilanteita, joissa joutuu käyttämään älyä, että sentään pelkkä poskien paukuttelu ei riitä. Ja urheilu, aaaaah, siinä pää lepää ja tulee pidettyä tuota painoakin yllä :)
Mukava tapa ansaita leipänsä...jos sillä vielä saa kanssaihmisetkin hyvälle mielelle:)
Niin, kyllähän haasteet tuova elämään sisältöä, on ne sitten älyllisiä ta niitä vähemmän älyllisiä niinkuin itselläni. Mutta - elämästä pitää nauttia parhaansa mukaisesti, tämä nyt kuitenkin on ainutkertaista...uskon minä.
Joo voisi leivän hankinta olla paljon kurjempaakin, tämä on ennen kaikkea kovasti vaihtelevaa.
Mutta luin vielä aloituksesi uudestaan, miksi kuvittelet, että kuvailemasi kaltaista miestä ei löytyisi? Jo tässä ketjussa on useampi potentiaalinen kandidaatti. Eikös niitä kannattaisi jututtaa pidemmälle ja katso stemmaako kemiat?
Jaahas, mitäs tässä nyt sinulle vastaisin, hmmm....:) No itse asiassa - osin tuo johtuu elämän mukanaan tuomista kokemuksista. Mutta - kun miesten kanssa on kasvotustenkin käynyt tästä samasta aiheesta keskustelua, niin ihan jokaisen suusta kyllä on tullut, että ei tuollaisia kuvailemiani "utopistisia miehiä" ole olemassakaan, on kuulema liian kova yhtälö ollakseen totta. Olen sinua hieman vanhempi, joten muutama mies on tullut elämässä tavattua ja muutaman kanssa jutusteltua:-)
Ja - mikä ettei kannattaisi, itse asiassa ihmissuhdeasiat on hyvinkin mielenkiintoinen asia, häpeäkseni(kö) täytyy paljastaa, että viime kuukaudet ovat työelämässä olleet sen verran matalalentoa, että tältä osin henkilökohtainen elämä on jäänyt taka-alalle.
Pöh. Uskon, että kuvailemasilaisia miehiä on Suomikin pullollaan. Mutta heitä ei välttämättä löydä baarista tai treffipalstalta. Sen sijaan harrastusten tms äärestä kylläkin.
Pitää vaan katsoa oikeista paikoista :)
Sumopaini? Jodlaus? Kullanhuuhdonta? Erämaavaellus? *wirn*
Mitä tahansa 'miehistä'. Esim autonkorjauskurssi, puutyöt kansalaisopistossa, lätkäkatsomo jne.. Tilaisuuksia on, jos haluaa vaan..
Hupsheijakkaa, johan oli ehdotuksia...miksi vapaat miehet eivät tule/mene muotinäytöksiin, kansalaisopistojen kielikursseille tai vastaaville missä ladyt käyvät:-) Ja lätkämatsissa ei ehdi sivuille vilkuilemaan kun huomiokyky kohdistuu peliin:)
Minä ainakin täytän nuo kriteerit, vaikka osa tulkinnanvaraisia asioita onkin, mutta eipä se pariutumista mitenkään helpota. Nettitreffien kautta kukaan ei ota yhteyttä, baarissa ei normaalisti saa edes katsekontaktia naisiin, eikä missään muuallakaan tule tilanteita jossa sinkkunaiseen tutustuminen olisi edes periaatteessa mahdollista.
Hyvistä ominaisuuksista on varmasti apua siinä vaiheessa kun toiseen tutustuu, mutta miten pääsee siihen tilanteeseen, niin se onkin hankalampi juttu.
Niin, taitaa tänä päivänä useimpien kohdalla olla ongelmana tuo, että missä pääsee tutustumaan. Ravintoloissa ei välttämättä saa ihmisestä oikeaa ensivaikutelmaa, kirjastot ja konsertit, jäähallit ja muut urheilutapahtumat, harvempi noihin kai menee "sellainen pilke slmäkulmassa", siitä kuuluisasta kaupan kassajonostakin kyllä haluaa pois mahdollisimman pian. Sinkkutapaamisiin tms. ei iljetä mennä, leimautmisen pelko "mikähän tuossa on vikana kun on sinkku" on suuri. Etelän reissuilla kylläkin käy suht paljon yksinäisiäkin, mutta sielläkään ei mahdollista montaa kertaa vuodessa käydä ja on melkoinen onnenkantamoinen tai lottovoitto jos samalle viikolle se kuuluisa "kohtalo" osuisi:)
Kyllä se nyt vaan taitaa olla niin, että kun koulussa ei sitä viereisen pulpetin tyttöä/poikaa osannut ottaa vakavasti ja siitä kumppania kersaiässä ottaa, niin meillä aika monella tämä sinkkuilu ilman sitä kivaa kaveria taitaa vaan jatkua ja tyytyminen tähän osaan:)
En usko että sinulla naisena on yhtä vaikeaa päästä tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen, joten ei kannata suotta synkistellä. Ehkä voit joutua tinkimään jostain senteistä tai kiloista hieman, mutta tuskin sitäkään enää huomaa siinä vaiheessa jos muuten on mukavaa.
Ei tämä elämä synkistelyn puolelle lipsahtele, ihan on positiivinen asenne elämään, elämään joka kaiken kaikkiaan on ihan hyvässä mallissa:) Silmät ja miel avoimina joka päivä ja jopa hymykin suupielissä karehtii. On vaan mukavaa vaihdella ajatuksia, joskus tulee heiteltyä sellaista "huulta", että se saattaa antaa väärän kuvan ; kenties gieman vaarallinen tapa tuntemattomien kesken.
Mielestäni 175 ja siitä ylöspäin jo riittää ihannepituudeksi miehelle. Nykyään miehet ja naiset on äärettömän pitkiä ja leveitä jättiläisiä. Siis huh huh. 160 cm saa tuntea olevansa kääpiö näiden rinnalla. Jäätävä koko ei aina ole eduksi eikä hirveän esteettistäkään.
Mutta ajattelepa asia vaikka näin... Eikö ole hyvä asia, että makuja on monenlaisia, tarjontaa jokaisen mieleen:) Yksi tykkää pienestä, toinen suuremmasta. Ja vaikka ihminen elopainoonsa voimin vaikuttaa, niin tuon pituuden kanssa on toisin. Jos/kun ne geenit työntää sitä pituutta yli tuon sinun jättiläisrajasi 175cm, ei sille ihminen itse mitään voi.
Ulkonäköasiat yleensäkin mielestäni ovat sellaisia joita ei tärkeimpinä asioina pitäisi pitää. Niillä avuilla mennään jonkin aikaa, mutta alkuhuuman ja ihastumisen jälkeen sitä alkaa entistä enemmän kiinnittämään huomiota luonteeseen, elämänarvoihin ym. Kun ihmissuhteessa se pahin alkuhuuma on ohi, voi luonnepuolesta ja elämästä yleensäkin alkaa paljastumaan mitä kummallisempia mörköjä. Tähä voin todeta, että Nimim.Kokemusta on :)
"Eli - utopiaa.."
"Ja tiedän jopa senkin, että tuollaiset miehet eivät tällaisia palstoja lueskele eikä heitä tällaisten foorumien kautta tapaa,"
-Juu näin on..näitä palstoja lukevat ainoastaan 150cm/150kg vanhempiensa kellareissa asuvat ikisinkku trollit... XD
Jos jollekulle sopii ikisinkkuus, olkoonkin sitten mies tai nainen, niin sallittakoon se heille, avioliitto ja perhe ei kenties jokaisen unelma. Itseäni en ikisinkuksi trolliksi voi luokitella, harmikseni vai onnekseni, mene ja tiedä...XD
Juu, ja tulihan se adoniskin sieltä taas vähän kommentoimaan meille idiooteille ;)
Täytyyhän tollaselle kynäniskalle aina tulla vähän rautalankaa taivuttamaan. ;)
Viittasin siis siihen, että aloituksesi oletukset menivät rymisten metsään...
Eikä siinä sinällään ole mitään pahaa olipa sinkku tai varattu, kunhan on itse tilaansa tyytyväinen eikä ruikuta siitä. ;)
Ei kai nyt aivan metsään...;-)
Samaa mieltä kanssasi, ruikuttamiseen on yksi lääke; jos ei ole tyytyväinen, elämäänsä, pitää mennä peilin eteen ja ainakin yrittää etsiä muutosmahdollisuutta.
Pisti silmääni yksi kommentti tässäkin ketjussa ja jäin miettimään juontaneekohan sekin tyytymättömyydestä omaan elämään; kateushan meillä on yksi pahimmista kansantaudeista:)
theone kirjoittelee näille palstoille aamusta iltaan :D
mitä siis peilin edestä öljypullo kädessä kerkiää
näkeehän tuon jo profiilikuvasta että narsismia pukkaa ja äly jäänyt ala-asteen tasolle ;)
ps. XDXDXDXDXDXD