Aloin alkoholin käytön aika myöhään, aika kypsänä aikuisena. Syynä varmaankin se, ettei meillä kotona sitä nautittu ja itselleni tuli melko peräperään muutama lapsi avioliittoon menemisen jälkeen. Erottuani lasten ollessa jo aika isoja aloin nauttimaan sitä tietenkin ensin hyvin pieninä määrinä ja vuosien mittaan sietokyvyn noustessa, osasin jo ottaa sitä ihan kiitettävästi. Silti mitään ongelmaa ei ollut. Löydettyäni vihdoin uuden ja hyvän kumppanin jonka kanssa menin naimisiin, alkuun meni ihan kivasti, otin tapani mukaan alkoholia vain perjantaisin töitten jälkeen viiniä ja pari paukkua. Mieheni tyylinä oli ottaa olutta mutta yleensä vain arkisin, eikä humalaan asti. Itse kaipasin seuraa ja hauskanpitoa viikonlopun tullessa, mutta sitä en saanut. Eli alkoholinkäyttö myös lisääntyi, otin sitä itseni seuraksi.
Selvinpäin en riitele, mutta tietyn humalavaiheen ohitettuani, otin viikon tai viikkojen aikana mieleen jääneet ärsytykset esille korkojen kera, eli riidaksi meni. Useamman kerran jälkeen(miehellä on TOSI pitkä pinna!) mies antoi ehdon, joko lopetan kotona ja hänen seurassaan juomisen kokonaan tai saan lähteä pois.
Valitsin juomattomuuden, koska niin kauan kun annan vaivaavien asioiden olla enkä ota niitä esille humalassa, meillä menee todella hyvin.
Vaihtoehdoksi nyt olen ottanut tavaksi kerran kuussa tai parin kuukauden välein varata itsekseni hotellihuoneen tai vastaavan jostain menopaikan läheltä ja ostan itselleni alkoholia jota otan siinä valmistellessa iltaa varten.
Mies ei ole tätä järjestelyä vastaan, vielä.
Kiinnostaa onko samassa tilanteessa olevia naisia, että joudutte menemään kotoa muualle jos haluatte ottaa alkoholia? Sukulaisiin, tyttökavereille, hotelliin ym.ym.
En tarkoita reissuja sen takia että haluaa vain pitää itsekseen hauskaa, vaan nimenomaan sen takia että se on ainut vaihtoehto ottaa alkoholia säilyttääkseen muuten hyvän parisuhteen.
Selvinpäin en riitele, mutta tietyn humalavaiheen ohitettuani, otin viikon tai viikkojen aikana mieleen jääneet ärsytykset esille korkojen kera, eli riidaksi meni. Useamman kerran jälkeen(miehellä on TOSI pitkä pinna!) mies antoi ehdon, joko lopetan kotona ja hänen seurassaan juomisen kokonaan tai saan lähteä pois.
Valitsin juomattomuuden, koska niin kauan kun annan vaivaavien asioiden olla enkä ota niitä esille humalassa, meillä menee todella hyvin.
Vaihtoehdoksi nyt olen ottanut tavaksi kerran kuussa tai parin kuukauden välein varata itsekseni hotellihuoneen tai vastaavan jostain menopaikan läheltä ja ostan itselleni alkoholia jota otan siinä valmistellessa iltaa varten.
Mies ei ole tätä järjestelyä vastaan, vielä.
Kiinnostaa onko samassa tilanteessa olevia naisia, että joudutte menemään kotoa muualle jos haluatte ottaa alkoholia? Sukulaisiin, tyttökavereille, hotelliin ym.ym.
En tarkoita reissuja sen takia että haluaa vain pitää itsekseen hauskaa, vaan nimenomaan sen takia että se on ainut vaihtoehto ottaa alkoholia säilyttääkseen muuten hyvän parisuhteen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Aika onneton sun elämä on, kun pitää hotelliin mennä dokaamaan. Eikö baari kelpaa ja kotia kännissä suoraan nukkumaan?
Onneks ei tartte tuollaista akkaa kattella....
Onnettomammalta kuulostaa mun mielestä se, ettet voi ottaa ärsyttäviä/sinua häiritseviä asioita puheeksi muuta kuin humalassa ja riitelemällä. Kyllä toimivassa liitossa pitää voida puhua negatiivisistäkin asioista ja tunteista.
Sepä se, en normaalisti kestä riitelyä ja vihanpitoa. Mutta humalassa mieltä painavat asiat sitten pulpahtaa estoitta pintaan. Toisekseen, mieheni ei ole oikein hyvä keskustelija, hänestä ei saa irti mitään mielipiteitä mihinkään -muutenkaan.
Sen olen huomannut myös, että kun ollaan otettu, hän alkaa huomauttelemaan piikikkäästi asioista joista sitten hermostun. Yksinhän ei voi riidellä, jostakin se vain syntyy ja jommankumman kommentista.
Yksi vaihtoehto tietysti on etten joisi koskaan yhtään mitään, mutta nytkin pitkien pyhien aikaan on ollut tosi rasittavaa seurata kun toinen juo eikä itse voi ottaa mitään. Siksipä olen jo varannut huoneen viikonlopuksi ja aion mennä sieltä myös lähiravintolaan pitämään hauskaa.
Olkaa te onnekkaita kun saatte kotonanne tehdä mitä haluatte ilman ehtoja.
Jos en näin tekisi, olisin yksin.
Mitä ne miehet siellä lähiravintolassa etsivät?
Raitista tanssikaveria vai kännistä petikaveria?
Mitä sitten etsivätkään, ei liity minuun. Itse en etsi sieltä yhtään mitään, ehkä vain hauskaa juttukaveria? Kotona minulla on kaikki muu mitä haluankin.
Siis onko ongelmasi se että et voi ryypätä samaan aikaan kuin miehesi. Vai se, että et voi puhua sinua vaivaavista asioista muulloin kuin kännissä, jolloin miehesi ärsyyntyy sinun humalaisesta sönkötyksestäsi. Kukaan mies ei kestä kuunnella ongelmiaan vatvovaa humalaista naista, edes itse kännissä ollen.
Jos olet humalassa niin rasittava, että miehesi kanssa tulee riitaa kun olet juonut, niin järjestelysihän on aivan loistava. Painelet hotelliin vetämään kännit. Aika erikoista.
Jos teillä olisi toimiva parisuhde olisitte ottaneet yhdessä pitkien pyhien aikana alkoholia toinen toisistanne ja toistenne seurasta nauttien. Ilman riitaa ja piikittelyä.
Vaikuttaa siltä, että teillä on vakava parisuhdeongelma jota ilmentää alkoholiongelma.
Oletpa tuomitseva.
En minäkään voi pakottaa häntä juttelemaan ja pitämään hauskaa minun kanssa kun hän ei ole sen luontoinen. Ei hän hassuttele eikä hulluttele muutenkaan.
Minä vain satun olemaan eläväisempi ja haluaisin että kotona tapahtuisi toisinaan jotain hauskaa sen tavallisen arkielämän mausteeksi.
Miksi meillä väkisin pitää olla jokin yleinen parisuhdeongelma, jos yksi ongelma on minun käyttäytymiseni tietyssä humaltumisen vaiheessa - jonka kehtaan myöntää, mutta muuten ongelmia ei ole sen enempää kuin muissakaan parisuhteissa.
Meidän yhteiselämä on ihan rauhallista ja sopuisaa muuten, kiitos vaan.
vitu huora
Se viinan kittaaminen.
Vähentääpi järjestely ainakin kulutustasi.Aika olennainen asia elämässä viina kuitenkin on, kun sen juontia pitää suunnitella. No ei tuurijuoppouskaan liene läheisille herkkua, kun tuttavaperheen mies pitää toistuvat "putkensa" kotona, ja puoliso lähtee hetkeksi evakkoon.Läheisethän liiasta juomisesta kärsivät, siitä et tunnu välittävän.
Niin tekee, enkä yhtään kärsi, usko pois.
En suunnittele hotelli/ravitolareissua kuukauden tai parin päähän. Ihan samalla tavalla kun joku "suunnnittelee" työpäivän päätteeksi hakea alkosta pullon viiniä ja nauttia sen siinä illan aikana kotonaan, minä -sitten kun siltä tuntuu- katselen lähiravintoloiden esiintyjätarjontaa ja varaan huoneen.
Eikä se ole mikään putki, seuraavaan kertaan saattaa mennä se parikin kuukautta.
Eikä tästä kukaan kärsi, mieskin saa silloin olla ihan omassa rauhassaan ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Eikä ole pahalla tuulella kun tulen seuraavana päivänä takaisin.
Yritä ajatella että tässä on jollekin positiivinen esimerkki toisen ihmisen huomioon ottamisesta. Kompromissi, nääs ;)
Ikävää että useat kirjoittajat ovat heti sättimässä ja ivaamassa sinua kun olet täällä avautunut ongelmastasi noinkin pitkästi. Täällähän on nimenomaan tarkoitus keskustella, mutta ainahän löytyy niitä joilla on NIIN heikosti asiat että pitää täällä päästä muita alentamaan kun sopivasti tarjoillaan henkilökohtaisia aiheita.
Olen itse kohdannut tuon ongelman parisuhteessani, eli tietyn promillemäärän jälkeen alan kaivaa asioita ja mies ei jaksa sitä. Nyt sama on toistunut liian monta kertaa ja olen tullut siihen tulokseen että minun on vaan vähennettävä viinin siemailua. Varsinkin tiettyyn aikaan kuukaudesta olen aivan liian pahansuopainen eli korkki kiinni.
Parisuhteessahan pitäisi olla niin paljon kaikkea hyvää että kuppia kumottaisiin vaan joskus juhlamielellä. On vaan aika yleistä että monet kohtaavat baarissa ja seurustelun alkuhuuma on aika biletyspainotteista kunnes sitten pitäisi asettua arkeen ja aina se ei lähdekään toimimaan.
Eräs ystäväni aina hoki hokemistaan että niin se on alussa aina aika railakasta se seurustelu blaa blaa, nyt sitten 14 vuoden jälkeen heille tuli ero. Molemmat joivat liikaa ja kun toinen puoliso vähensi niin kodin ilmapiiri muuttui totaalisesti, ja ilmeisesti myös ajatukset kirkastuivat ja avasivat silmät näkemään suhteen todellisen tilan. Ystävinähän tämä pariskunta oli mitä hauskinta seuraa ulkopuolisten silmin.
Kirjoituksesi lopussa tiedustelit miten muut hoitavat asian jos kotona ei voi juoda. Minä en vielä ole JOUTUNUT kotoani lähtemään muualle juomaan sen sijaan mies on lähtenyt parikin kertaa hiillostuksen seurauksena miettimään asioita. Kun hän on pois minulla ei ole erityistä tarvetta avata viinipulloa vaan nautin yksinolosta. Olenkin miettinyt paljon sitä miksi näin on, ja olenko lopulta erakko. Minulla on ollut aina sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja paniikkioireita joita lääkäri on hoitanut vuosia. Myös tämä on syy siihen miksi viini maistuu, ja miksi koen tarvitsevani sitä ihmisten seurassa.
Minulla ystäviä kyllä riittää ja menoseuraa olisi joka viikonlopulle, siksi kiinnitin huomiota siihen kun kirjoitat että menet YKSIN hotelliin. Eikö sinulla ole ystävättäriä joiden kanssa istua iltaa? Yksin juominen on pahinta ! Mielestäni yksi hyvä neuvo oikealla ladulla pysymiseen on se että alkoholia pitäisi nauttia vaan iloisessa ja hyvässä seurassa.
Vihdoin asiallinen vastaus, kiitos siitä!
Alkoholia olenkin ottanut aikoinaan seurassa ja siksi että "kaikilla olisi niin mukavaa...", mutta enää se ei onnistu. Niinkuin alussa jo kirjoitin, miehelläni on ihan erilainen tapa ottaa alkoholia, eli hän ottaa lähes päivittäin olutta, mutta ei humalaan asti. Lauantaisin hän ottaa ulkosaunassa sitten useamman ja jää sinne viettämään aikaa itsekseen ja kuuntelemaan radiota. Toisinaan tulee sieltä aikamoisessa kunnossa, mutta ei koskaan äkäisenä. Sitten kun lähdemme ulos ja yleensä hänen kaveriporukassaan jossa saan olla mukana, hän ottaa sitten oikein kunnolla, että on mennen tullen aika änkyrässä. Mutta edelleenkään ei ole äkäinen, puheet vain aika roisia. Eli hän ei ota MINUN KANSSANI, ei ole koskaan ottanut. Siksi itselleni tuli tavaksi nautiskella yksikseni, kuunnella hyvää musiikkia ym. Mutta sitten alkoi jotkut asiat ärsyttämään ja siitä tuli ongelma.
Kysyit miksi menen yksin hotelliin. Selkeä vastaus: ei ole ystävättäriä jotka lähtisivät mukaan. Ei minulla ole sellaisia ystäviä joiden kanssa viettäisin aikaa, ei ainakaan enää. Sinkkuaikoina oli, mutta sitten muutin toiselle paikkakunnalle ja kaverit jäivät. Halusin miehestäni kaverin, mutta niin ei tapahtunut ja tämä on tilanne.
En kirjoita siksi että surkuttelisin itseäni. Kirjoitin vain siksi että halusin tietää onko muita samassa tilanteessa olevia naisia.
Ei minulla ole huonosti asiat. Miehen kanssa menee hyvin ja rakkautta riittää - niin kauan kun pidän alkoholin pois meidän välistä. Ja muistutan vielä, otan kerran kuussa tai parin kuukauden välein YHTENÄ ILTANA. Enkä tee sitä salaa.