Suomalainen tutkijaryhmä, jossa kuusi eri tieteenalojen tutkijaa, sai apurahan tuonpuoleisen tutkimiseen.
Oudoksun tuota nimen valitsemista. Oli kuulemma muitakin nimiä harkinnassa, mutta esim. yliluonnolinen sanasta ei oikein pidetty, kun on niin vaikea määritellä mikä on yliluonnollista ja mikä luonnollista.
Minusta olisi hyvä tuoda tutkimuksen nimessä esille että tutkitaan ihmisten (bjektiivisia) kokemuksia tuonpuoleisesta. Eihän tuonpuoleista ole olemassa, ainakaan nykytiedon mukaan, se oliski jymypaukku jos tutkijat sellaisesta tieteellisesti pitäviä todisteita saisivat.
Kukakohan sen apurahan myönsi, se meni multa ohi, jos se mainittiin?
Radiossa kun yhtä naistutkijaa haastateltiin, niin hän oli ollut mm. Afrikassa ja siellä huomannut että kuolleet omaiset olivat osa jokapäiväistä elämää, esim. ruokapyödässäkin, No ei se ole uusi ilmiö, että haudalle on viety ruokaa ja arkkuun ruokaa tuonpuoleista varten.
Mutta tuon naistutkijan ennakko asenne oli outo, Ei kai sellaista tiedenaisella pitäisi olla. Hän nimittäin halusi tutkimuksella vaikuttaa siihen, että tuonpuoleiseen uskovia ei "pidettäisi hörhöinä", suhtauduttaisi niin varauksellisesti ja epäillen.
Eikö pitäis ensin tutkia ilman ennakkoasenteita ja katsoa mihin tuloksiin tutkimuksessa päädytään. Onkohan tää tilattu tutkimus, tuloksineen päivineen. Olis kiva tietää ryhmään kuuluvien tutkijoiden omat uskonnolliset ja uskomukselliset taustat.
Oudoksun tuota nimen valitsemista. Oli kuulemma muitakin nimiä harkinnassa, mutta esim. yliluonnolinen sanasta ei oikein pidetty, kun on niin vaikea määritellä mikä on yliluonnollista ja mikä luonnollista.
Minusta olisi hyvä tuoda tutkimuksen nimessä esille että tutkitaan ihmisten (bjektiivisia) kokemuksia tuonpuoleisesta. Eihän tuonpuoleista ole olemassa, ainakaan nykytiedon mukaan, se oliski jymypaukku jos tutkijat sellaisesta tieteellisesti pitäviä todisteita saisivat.
Kukakohan sen apurahan myönsi, se meni multa ohi, jos se mainittiin?
Radiossa kun yhtä naistutkijaa haastateltiin, niin hän oli ollut mm. Afrikassa ja siellä huomannut että kuolleet omaiset olivat osa jokapäiväistä elämää, esim. ruokapyödässäkin, No ei se ole uusi ilmiö, että haudalle on viety ruokaa ja arkkuun ruokaa tuonpuoleista varten.
Mutta tuon naistutkijan ennakko asenne oli outo, Ei kai sellaista tiedenaisella pitäisi olla. Hän nimittäin halusi tutkimuksella vaikuttaa siihen, että tuonpuoleiseen uskovia ei "pidettäisi hörhöinä", suhtauduttaisi niin varauksellisesti ja epäillen.
Eikö pitäis ensin tutkia ilman ennakkoasenteita ja katsoa mihin tuloksiin tutkimuksessa päädytään. Onkohan tää tilattu tutkimus, tuloksineen päivineen. Olis kiva tietää ryhmään kuuluvien tutkijoiden omat uskonnolliset ja uskomukselliset taustat.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olisiko sinulla laittaa linkkiä tuohon uutiseen?
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/tarinoita-tieteesta/kuinka-tutkia-tuonpuoleista
"Turun yliopiston tutkijaryhmä sai Suomen Akatemialta ison apurahan tuonpuoleisen tutkimiseen. Professori Marja-Liisa Honkasalon ”Mieli ja toinen” -projekti sai Akatemian ”Ihmisen mieli-Human mind” -tutkimusohjelman suurimman yksittäisen apurahan, lähes 900 000 euroa. Akatemian tutkimusohjelmat ovat tapa ohjata rahoitusta keskeisinä pidetyille aloille ja tutkimusaiheille."
"Varsinaiseen poikkitieteisyyteen en usko tutkimuksen yltävän. ”Tuonpuoleinen” ei ole eri tieteenaloille yhteinen käsite, se on liian abstrakti ja monitulkintainen. Neurobiologian tuonpuoleinen ei ole sama kuin jonkin uskonnon tuonpuoleinen."
Olen jopa vähän pettynyt. :/
Otsikon perusteella olisi voinut luulla olevan kyseessä oikein kunnon big time bullshit juttu. Missä "tutkijat" metsästävät jossain syrjäisessä kartanossa kummituksia Geigermittareiden ja yökameroiden kera.
http://www.youtube.com/watch?v=m9We2XsVZfc
Taitaa silti kyseessä olla lähimmin aivojen sähkökemiallisten reaktioiden mittailemisesta kuin mistää huuhaan kaltaisesta kummitusten metsästämisestä. Damn!
"Mitä kyseinen tuonpuoleisen tutkimus käytännössä olisi? Turun yliopiston tiedotteen mukaan ”Honkasalon tutkimusryhmä tutkii mielen toimintaa suhteessa yliluonnollisiksi tulkittuihin olentoihin ja todellisuuksiin” ja ”lähestyy aihetta niin humanistisesta, yhteiskuntatieteellisestä kuin lääketieteellisestäkin näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä on muun muassa tekstitutkimukset, etnografia, psykologiset kokeet, psykiatrinen tutkimus ja neurokuvantaminen”.
Tuonpuoleisen tutkimisen pohtiminen olisi helpompaa, jos yliopiston tiedote avaisi tutkimusprojektia hieman enemmän. ”Nykypäivän Suomesta ja Länsi-Afrikasta keskiajan Islantiin ulottuvalla tutkimusajanjaksolla selvitetään, millaisia rooleja tuonpuoleiselle on annettu. Yksilöhavaintojen lisäksi tutkitaan, missä yhteisöllisesti kulkee tämän- ja tuonpuoleisen välinen raja” ei juurikaan asiaa selvennä."
Mitä "tuonpuoleista" tuo tutkimus muka pitää sisällään?
Lopuksihan tuossa joudutaan tilanteeseen missä tutkitaan vaan ihmisten käsityksiä "tuonpuoleisesta" kun mittarit ei riitä varsinaiseen oletettuun tutkittavaan ilmiöön...
Juuri näin. Vaikutta nollatutkimukselta. Ei tuonpuoleista voi tutkia ku sitä ei ole, ja en nyt ihan jaksa uskoa että tällä tutkimuksella tuonpuoleinen saataisiin todistetuksi tieteellisesti. Tutukia voidaan vain ihmisten subjektiivisia uskomuksia tuonpuoleisesta.
Näköjään ei ole rahasta pulaa, kuntällaiseen miljoona egee löytyi. Vaikee tietysti sanoa tässä vaiheessa, kun toi on niin epämääräistä mitä tutkimuksesta kerrotaan, mutta se juuri ei hyvää lupaa.
Palaan vielä aloituksessani ihmettelemääni tutkijan ennakkoasenteeseen. Hän haluaa tutkimuksella päästä eroon ennakkoluuloista tuonpuoleisen kokemuksia kohtaan, niistä kertovia ihmisiä kohtaan tai ainakin laimentaa ennakkoluuloja, stigmatisaatioita, sana jota hän käytti. Stigma-sanasta tulee mieleen kristittyjen uskonhörhöjen naulanreiät Jessen malliin.
Tuli mieleen yks tv-ohjelma kun kuuntelin Yle ykkösellä tänään Arno Kotroa ja Skepsisksen edustajaa.
Siinä tv-ohjelmassa oli nainen joka harrasti luolasukellusta, oli harrastanut sitä miehensä kanssa mutta mies kuoli. Sen jälkeen kun nainen oli ekaa kertaa yksin sukeltamassa hän huomasi että on aika lähteä, kun happi vähenee pullossa, mutta kauhukseen hän ei löytänyt turvaköyttä, joka oli aina ennenollut hänen miehensä vastuulla. Naiseenn iski paniikki.
Sitten hän koki että miesvainajansa tuli hänen avukseen, ja antoi ohjeita ja rauhoitti. Ja kun nainen rauhoittui hän pystyi toimimaan järkevästi, suunnitelmallisesti, järjestelmällisesti ja löysi turvaköyden ja ulos luolasta.
Ilmestyiko miesvainaja tuonpuoleisesta auttamaan - tuskin. Muta se että nainen kuvitteli niin auttoi häntä rauhoittumaan ja näin ollen itsde ratkaisemaan tilanteen edukseen. Tämä kai se on jumalankin rooli, plasebovaikutus. Kun uskoo että on aina auttaja paikalla tiukassa tilanteessa, niin se lisää omaa kykyä selvitä tilanteesta. Omat kyvyt ikään kuin ulkoistetaan jollekin yliluonnolliselle tuonpuoleiselle taholle, johon luotetaan. Tuo nainenkin luotti miesvainaansa kykyyn ja taitoon selvittää paha tilanne. Se loi uskoa selviytymiselle ja mielenrauhaa, joka palautti naisen toimintakyvyn ja paniikki laukesi.
Erikoinen ennakkoasenne tutkijalla, "maineenpalautus" ihmisille jotka uskovat olemattomiin asioihin.
Naistutkija sanoi että tutkivat mm. mielisairauden ja tuonpuoleiseen uskomisen, sen "konkreettisen" kokemisen välillä.
Varmaankin tulos on että ylivoimainen valtaosa tuonpuoleiseen ja muuhun paranormaaliin uskovista, mm. jumaluskovista, eivät ole ainakaan nykyisen luokittelun mukaan mielisairaita.
Ei se silti tarkoita että yliluonnolliseen uskominen olisi ongelmatonta. Eilen näin tv.ssä pätkän "meediot" sarjasta. Joku nainen kävi toisen naisen luona joka kertoin asiakkaalleen viestejä tuonpuoleisesta, asiakkaan kuolleelta isältä. Huh, huh, sääliksi kävi.
Häpeällistä että herkkäuskoisilta nyhdetään rahat tollasella huuhaalla. Kirkko haali miljaditulot vuosittain ihan samaan tyyliin kateettomilla tarinoillaan pelastuksesta, armosta, ikuisesta elämästä, oikeanlaisen jumaluskon vastalahjana.
Mutta kun huijaaminen on laajaa ja vakiintunutta, pitkine perinteineen, niin sitä ei enää monet edes miellä huijaamiseksi.
Ajattelin ensin että se ero meediolle ja kirkolla on, että meedio pyrkii miellyttämään asiakastaan eli kertomaan juuri sitä mitä asiakas haluaa kuulla. Mutta siihen suuntaa kirkkokin on mennyt. Uskon tunnustuksesta ja opista ei ole niin väliä, kunhan raha liikkuu kirkon kassaan päin, ja kirkon edustajat nauravat vinosti matkalla pankkiin.
Toivottavasti tässä ei vaan haastatella ihmisiä heidän uskomuksistaan.
Kun näin tämän uutisen tuli heti mieleen Mielen salattu voima-sarja ( http://areena.yle.fi/tv/1209339 ), jossa tutkittiin rajakokemuksia. Kai näitä kokemuksia on suomalaisillakin?
Mielenkiintoisin tutkinnan kohde tuossa on, milloin rajakokemukset koetaan. Tapahtuvatko kokemukset juuri ennen aivotoimintojen pysähtymistä vai heti sen jälkeen vai sen aikana? Voiko hallusinaatioita olla jos ihmisellä ei ole aivotoimintaa?
Haastateltavat kertovat leijuvansa itsensä yläpuolella ja kertovat yksityiskohtia tapahtumista, jotka paikallaolijat kertovat tapahtuneen. Tässä pitäisi saada selville onko potilaalla tuolla hetkellä aivotoimintaa.
"Tapahtuvatko kokemukset juuri ennen aivotoimintojen pysähtymistä vai heti sen jälkeen vai sen aikana?"
Mitä tarkoitat aivotoimintojen pysähtymisellä? Kliinibnen kuolema ei tarkoita aivotoimintojen täydellistä pysähtymistä. Se, että aivotoimintaa ei välttämättä havaita, johtuu ennemminkin laitteiden epäterkkuudesta.
Tuosta jäi käsitys, että on tarkoitus tutkia onko tuonpuoleista olemassa. Minä pitäisin asiallisena tutkia, onko ihmisillä kykyjä tietää yliluonnollisia asioita. Tällainen olisi esim. tulevaisuudessa tapahtuvien asioiden tietäminen.
Esim. jos joku tietää ennakkoon, että Itämeren matkustajalaiva uppoaa, sillä säästettäisiin suuria rahoja ja paljon ihmishenkiä, kun laivan uppoaminen ei tapahtuisi.
Estonia upposi ja siitä sanottiin etukäteen, että Estonia uppoaa. Jälkeenpäin sanottiin, että olipa hyvä arvaus, onniteltiin.
Tällaista voisi tutkia, onko joillakin tunto tietää tulevaisuuden katastrofeja.
Minä voin ennakoida että sinä Esko kuolet. Mitään yliluonnollista siinä ei ole, vaan se nyt vaan on biologinen tosiasia. Ja kun päässäsi lamppu sammuu, niin sinun reissusi olikin sitten siinä.
Tarkoitko todella, että on aivan normaalia tietää ennakkoon matkustajalaivan uppoaminen? Käytännössä siitä saa pistoolin ohimolleen, jos joku tietää ennakkoon laivan uppoamisesta. Laivassa kuoli 852 ihmistä.
Göteborgissa paloi disco, jossa oli yli 300 nuorta tanssimassa. Monet loukkaantuivat. Oliko siitä tietäminen luonnollista?
Ei noista kukaan etukäteen tiennyt.
Kun tämä traaginen onnetomuus tapahtui Estonialla, niin palastustoimia johtanut merikapteeni, en muista nimeä, sanoi, että ei laiva uppoa vaan se ajetaan upoksiin.
En tällä sanomalla halua loukata menehtyneitä mutta näin siinä kävi.
Merilaissa on keskeinen kohta joka kuuluu jotenkin näin: "alusta on kuljetettava hyvän merimiestaidon mukaisesti"
En laki pitää sisällään moraalisen kuin eettisen ohjeen.
Sinä et niistä mitään tiedä, mutta minulla on paljon enemmän tietoja. Niistä puhuttiin jo ennen tapauksia.
Kun minä olin veneilemässä, oli kerran kova aallokko. Huomasin silloin, että kannattaa vähentää vauhtia. Veneeseen kohdistuvat voimat on paljon pienemmät silloin. Matka ei niin paljon edisty, mutta ainakin pysyy pinnalla.
Nykyään ruotsinlaivatkin vähentävät vauhtia kovassa aallokossa. Estonia ei vähentänyt vauhtia ollenkaan. Heillä oli kiire. Jos olisivat vähentäneet vauhtia kolmanneksella tai puoleen, niin eihän se laiva olisi voinut upota.
Eestilaiset olivat mukavaa väkeä, kun kävin siellä monta kertaa. En minä heitä moiti.
Tämä on taas jokin huussijutun tapainen ikiliikkuja. Eskolla on salaisuuksia joita ei voi muille kertoa, muuta kuin ihan vaan vihjaisten.
"Estonia upposi ja siitä sanottiin etukäteen, että Estonia uppoaa."
Höpöhöpö. Taas kerran Esko selittää hölynpölyä, jota ei usko kukaan muu kuin ehkä Esko itse.
Kuka tästä tiesi etukäteen ja missä hän sellaista ilmoitti vai onko sekin kätevästi sinun kannaltasi niin salainen juttu, että siitä et uskalla enempää puhua, mitä nyt vähän syöttejä annat?
Esko, kuten sanottu niin minä tiedän jo etukäteen, että sinä kuolet. Sinulla ei ole ollut etukäteen mitään tietoa onnettomuuksista, vaikka sellaista väitätkin.
Työpaikalla siitä puhuttiin. Myös työnjohto kutsui kokouksiin n.3-4 kertaa.
Ennen Estonian lähtöä viimeiselle matkalleen se myös tutkittiin. Sitä sanottiin työharjoitteluksi. Estoniassa löydettiin niin monia vikoja, ettei se olisi saanut lähteä matkalleen. Kuitenkin merenkulusta vastaava ruotsalainen viranomainen oli tuntureilla hiihtelemässä, eikä häntä voitu tavoittaa. Siksi Estoniaa ei voitu estää lähtemästä.
Minä en sinulle tästä enempää kerro. Se on hyödytöntä.
Et taida tietää huussistakaan mitään. Pane vaan hakuun "Ecosan". Saat n.3 miljoonaa vastausta. Vai etkö osaa käyttää netin hakua?
Jos tutkimusryhmään kuuluu kemisti, niin ektoplasman (teleplasman) kemiallisen koostumuksen selvittäminen olisi haasteellinen työ.