Seuraavassa on katkelmia eversti Kinzelin tekemästä pöytäkirjasta Helsigin neuvotteluista. Jo pöytäkirjan aihe paljastaa missä mennään.
Krosby, "Suomen valinta 1941" sivu 334
Pöytäkirja Suomessa käydyistä neuvotteluista 3-6 kesäkuuta 1941
Aihe: Suomalaisten osallistuminen Barbarossaan
Osanottajat:
Kenraali Heinrichs, Suomen yleisesikunnan päällikkö
Kenraalimajuri Airo, Suomen päämajoitusmestari
Eversti Tapola, operatiivisen osaston päällikkö
Eversti Buschenhagen, Saksan sotavoimien yleisesikunnan edustaja
Eversti Kinzel, Saksan maavoimien yleisesikunnan edustaja
Useita Norjan armeijan esikunnan ja ilmavoimien johtoesikunnan upseereita
Sisältö:
Kenraali Heinrichs esitti aluksi laatimansa muistion... Aluksi muistio korostaa, että Suomi on täysin tietoinen historiallisen hetken suuruudesta. Kenraali Heinrichs lisäsi siihen suullisesti, että Suomen tuhatvuotisessa historiassa ensimmäisen ja kai myös viimeisen kerran oli tullut suuri hetki, jolloin Suomen kansa saattoi kaikiksi ajoiksi vapautua perivihollisensa painostuksesta.
Keskustelujen tulokset yksityiskohdittain:
1) Suunniteltu suomalaisten joukkojen ryhmitys. Ks. kartta (liite 1)
a) Suomen yleiseiskunnan ja Norjan armeijan väliraja: Oulu-Oulujärvi-Lentiira-Sorokka (tämä väliraja vastaa Suomen IV ja V armeijakunnan välirajaa)
b) Norjan armeijan esikunnalle alistetaan:
V suomalainen armeijakunta 11. ja 12. divisioonan kanssa. Osasto Petsamo (3 komppaniaa ja 1 patteristo)
c) näiden joukkojen huolto (ampumatarvikkeita lukuun ottamatta) tapahtuu Norjan armeijan esikunnan kautta
d) käytössä ovat aluksi seuraavat suomalaiset voimat
[lista suomalaisten voimista]
2) Suomalaisten voimien keskitysmarssi tapahtuu siten, että Saksan armeijan johdon toivomuksen mukaisesti voidaan hyökätä joko Laatokan länsi- tai itäpuoleisesti. Suomalaisten taholta toivotaan hyökkäyksen suuntaamista Laatokan itäpuolitse.
Suomalaiset toivovat vahvistavansa hyökkäysvoimiaan tilanteen kehitykse mukaan seuraavin lisävoimin:
[lista lisävoimista]
3) Liikekannallepano.
a) Seuraava ajat vahvistettiin X-päivästä riippumatta:
10.6 rajavartiosta ja 3. pataljoonat
15.6. V armeijakunta ja Osasto Petsamo
20.6 mennessä valmiina: 13. divisioona Hankoa ja jalkaväkirykmentti Ahvenanmaata varten
b) Suomen armeijan päävoimien liikekannallepanopäivää ei vahvistettu. Kenraali Heinrichs pyysi ajankohdan sijoittamista niin myöhään kuin mahdollista ensiksikin aikeiden salaamiseksi mahdollisimman pitkään ja toiseksi siksi, jottei miehiä vedettäisi päivääkään liian aikaisin pois tärkeistä kylvöistä.
Eversi Buschenhagen ottaa tehtäväkseen tämän kysymyksen selvittämisen OKW:ssa.
4. Kenraali Heinrichs otti lisäksi puheeksi seuraavat asiat:
a) ulkopoliittisia
Suomi on esittänyt Berliinin lähettiläänsä kauttta seuraavat toivomukset sen tapauksen varalta, ettei aiottua operaatiota panna toimeen:
Suomen valtion itsenäisyyden takaaminen
Vanhojen ja jopa parannettujen rajojen palauttaminen
Viljatoimitukset
b) sisäpoliittisia
Suomen sisäinen tilanne ei ole niin yksinkertainen kui Saksassa ehkä otaksutaan. Väestöstä on 46% sosialisteja. Koossa pitävä voima on yksikseen sotamarsalkka Mannerheimin persoona. Ajatus hyökkäyssodan aloittamisesta on uusi. Suomalaiset pitäisivät suotavampana, että Saksa ensin aloittaisi operaatiot ja toivovat, että venäläiset provosoisivat heidät hyökkäykseen.
Kenraali Heinrichs totesi…
c) Tärkeitä teollisuuslaitoksia ja arvokkaita raaka-ainevarastoja on … Suomen puolustuslinjan edessä. Nämä laitokset tulisi ajoissa tyhjentää… Kenraali Heinrichs pyysi ilmoittamaan, milloin tyhjentäminen on viimeistään aloitettava; siihen tarvitaan neljä päivää
5) [yhteisupseerin nimittämisestä]
6) Eversti Tapola jätti tiedot suomalaisen jalkaväen divisioonan ja armeija ja huoltojoukkojen ja muiden armeijakuntajoukkojen järjestelystä.
Tässä yhteydessä selitti kenraali Heinrichs suomalaisten taisteluarvoon viitaten, että parhaalla tahdollakaan ja itsestään selvästä urheudesta huolimatta ei suomalaisten hyökkäykseltä saisi odottaa liikoja. Suomen armeija on tottumaton suuriin yhtenäisiin hyökkäysoperaatioihin ja siltä puuttuvat raskaat ja tehokkaat hyökkäysaseet, erityisesti panssarit. Hyökkäyksen tavoitteena on Syväri, mutta epäilystäkään ei ole, että tämä tavoite voidaan saavuttaa vain erittäin suotuosissa olosuhteissa.
Kenraali Heinrichs viittasi tässä yhteydesä Suomen ilmavoimien heikkouteen ja pyysi siksi Saksan ilmavoimia tuhoamaan ne venäläisten lentokentät, joita voitaisiin käyttää toiminnassa Suomea vastaan. Lisäksi on Stalinin kanavan ohella Nevan sulkeminen tärkeää, koska sen läpi kulkevat vihollisen laivastoyksiköt Laatokalle ja ne voivat tuntuvasti häiritä suomalaisten voimien etenemistä Laatokan itärannalla olevalla tärkeällä tiellä, ellei peräti estää sen. (Näin oli käynyt esim. 1918).
Kinzel
---------------------------
Jokainen voi vetää tuosta omat johtopäätöksensä.
Suomi ja jatkosotaan lähtö
35
216
Vastaukset
- Tulee vain muistaa,
että kyseessä on saksalainen näkemys.
Suomi pelkäsi loppuun asti Saksan ja NL:n välillä olevan jotain kaupantekoa.
"Ajatus hyökkäyssodan aloittamisesta on uusi"
Suomi oli koko ajan huolissaan puolustuksesta. Saksa valmisteli hyökkäystä.
Päätökset toiminnasta teki aina Mannerheim, ei tällainen kokous.
Suomessa oli suuri henkinen valmius valloittaa menetetyt alueet takaisin.- -make-
"että kyseessä on saksalainen näkemys."
Älä nyt viitsi. Tarkoitatko tosiaan että Kinzel kirjoitteli aivan omiaan, kun kirjasi nuo asiat?
""Ajatus hyökkäyssodan aloittamisesta on uusi"
Suomi oli koko ajan huolissaan puolustuksesta. "
Hyökkäys on paras puolustus. Olisi ollut järjetöntä kokeilla uudelleen suursodasta sivuun jättäytymistä. Sitä oltiin kokeiltu jo -39, ei onnistunut. Oli syytä ajoissa valita puolensa ettei käy höppäisesti.
"Suomessa oli suuri henkinen valmius valloittaa menetetyt alueet takaisin. "
Tottakai, tuohan selittää vain motiiveja miksi niitä lähdettiin ottamaan hyökkäyssodalla takaisin. - voissa paistais..
-make- kirjoitti:
"että kyseessä on saksalainen näkemys."
Älä nyt viitsi. Tarkoitatko tosiaan että Kinzel kirjoitteli aivan omiaan, kun kirjasi nuo asiat?
""Ajatus hyökkäyssodan aloittamisesta on uusi"
Suomi oli koko ajan huolissaan puolustuksesta. "
Hyökkäys on paras puolustus. Olisi ollut järjetöntä kokeilla uudelleen suursodasta sivuun jättäytymistä. Sitä oltiin kokeiltu jo -39, ei onnistunut. Oli syytä ajoissa valita puolensa ettei käy höppäisesti.
"Suomessa oli suuri henkinen valmius valloittaa menetetyt alueet takaisin. "
Tottakai, tuohan selittää vain motiiveja miksi niitä lähdettiin ottamaan hyökkäyssodalla takaisin."Älä nyt viitsi. Tarkoitatko tosiaan että Kinzel kirjoitteli aivan omiaan, kun kirjasi nuo asiat?"
Hän kirjasi asiasta saksalaisen näkemyksen. Jokaisella maalla on omansa. On turha etsiä absoluuttista totuutta.
""Ajatus hyökkäyssodan aloittamisesta on uusi"
Hyökkäys on paras puolustus. Olisi ollut järjetöntä kokeilla uudelleen suursodasta sivuun jättäytymistä. Sitä oltiin kokeiltu jo -39, ei onnistunut. Oli syytä ajoissa valita puolensa ettei käy höppäisesti."
Kannattaa tässä ygreydessä muistaa muukin tilanne. Välirauhan aikana NL kohdisti Suomeen painostusta ja uhkailua ja ampui 14.6.1940 reittilentokone Kalevan matkustajineen mereen. Kaikki huioentui marraskuuhun 1940, jolloin Molotov Berliinissä ilmoitti Neuvostoliiton haluavan saattaa Suomen kysymyksen päätökseen. Kyllä tämä kovasti helpotti valintaa, että mille puolelle lähteä.
"Suomessa oli suuri henkinen valmius valloittaa menetetyt alueet takaisin. "
Tottakai, tuohan selittää vain motiiveja miksi niitä lähdettiin ottamaan hyökkäyssodalla takaisin."
Aivan. Minä aina suuresti ihmettelen, että MIKSI pienen valtion hetkellinen ja epäonnistunut opportunismi on moraalisesti niin tuomittavaa verrattuna suuren valtion vastaavaan ja onnistuneeseen opportunismiin? - -make-
voissa paistais.. kirjoitti:
"Älä nyt viitsi. Tarkoitatko tosiaan että Kinzel kirjoitteli aivan omiaan, kun kirjasi nuo asiat?"
Hän kirjasi asiasta saksalaisen näkemyksen. Jokaisella maalla on omansa. On turha etsiä absoluuttista totuutta.
""Ajatus hyökkäyssodan aloittamisesta on uusi"
Hyökkäys on paras puolustus. Olisi ollut järjetöntä kokeilla uudelleen suursodasta sivuun jättäytymistä. Sitä oltiin kokeiltu jo -39, ei onnistunut. Oli syytä ajoissa valita puolensa ettei käy höppäisesti."
Kannattaa tässä ygreydessä muistaa muukin tilanne. Välirauhan aikana NL kohdisti Suomeen painostusta ja uhkailua ja ampui 14.6.1940 reittilentokone Kalevan matkustajineen mereen. Kaikki huioentui marraskuuhun 1940, jolloin Molotov Berliinissä ilmoitti Neuvostoliiton haluavan saattaa Suomen kysymyksen päätökseen. Kyllä tämä kovasti helpotti valintaa, että mille puolelle lähteä.
"Suomessa oli suuri henkinen valmius valloittaa menetetyt alueet takaisin. "
Tottakai, tuohan selittää vain motiiveja miksi niitä lähdettiin ottamaan hyökkäyssodalla takaisin."
Aivan. Minä aina suuresti ihmettelen, että MIKSI pienen valtion hetkellinen ja epäonnistunut opportunismi on moraalisesti niin tuomittavaa verrattuna suuren valtion vastaavaan ja onnistuneeseen opportunismiin?"Aivan. Minä aina suuresti ihmettelen, että MIKSI pienen valtion hetkellinen ja epäonnistunut opportunismi"
Miksi ihmeessä moista tarvitsee edes väittää, jos NL kerran hyökkäsi? Onhan päivänselvää että toisen hyökätessä saa puolustautua ja jos NL hyökkäsi, kaikenlaiset selittelyt NL sitä ja tätä ovat täysin turhia, sillä hyökkäys on hyökkäys.
"on moraalisesti niin tuomittavaa verrattuna suuren valtion vastaavaan ja onnistuneeseen opportunismiin? "
Minusta tuota ei voi edes pitää kovin opportunistisena päätöksenä. Jokatapauksessa se oli siinä tilanteessa täysin oikea.
Mutta sitä en tajua, miksi ihmeessä sen takia pitää mennä väittämään, että ei me suunniteltu sitä eikä varsinkaan hyökätty. Kun hyökättiin ja suunniteltiin. Aivan aiheesta kylläkin. Sinäkin yrität kokoajan selitellä, miksi näin tehtiin eli kyllähän tuo osoittaa, että et usko itsekään puhtaaseen puoluestussotaan. Puolustussotaa kun ei tarvitse selittää millään. - Stm Sihvonen
-make- kirjoitti:
"Aivan. Minä aina suuresti ihmettelen, että MIKSI pienen valtion hetkellinen ja epäonnistunut opportunismi"
Miksi ihmeessä moista tarvitsee edes väittää, jos NL kerran hyökkäsi? Onhan päivänselvää että toisen hyökätessä saa puolustautua ja jos NL hyökkäsi, kaikenlaiset selittelyt NL sitä ja tätä ovat täysin turhia, sillä hyökkäys on hyökkäys.
"on moraalisesti niin tuomittavaa verrattuna suuren valtion vastaavaan ja onnistuneeseen opportunismiin? "
Minusta tuota ei voi edes pitää kovin opportunistisena päätöksenä. Jokatapauksessa se oli siinä tilanteessa täysin oikea.
Mutta sitä en tajua, miksi ihmeessä sen takia pitää mennä väittämään, että ei me suunniteltu sitä eikä varsinkaan hyökätty. Kun hyökättiin ja suunniteltiin. Aivan aiheesta kylläkin. Sinäkin yrität kokoajan selitellä, miksi näin tehtiin eli kyllähän tuo osoittaa, että et usko itsekään puhtaaseen puoluestussotaan. Puolustussotaa kun ei tarvitse selittää millään.Kaho kun myö sitä oltiin rosvoretkellä. Toiset ne vaan turvallisuutta varjeli.
- kehittymätön
-make- kirjoitti:
"Aivan. Minä aina suuresti ihmettelen, että MIKSI pienen valtion hetkellinen ja epäonnistunut opportunismi"
Miksi ihmeessä moista tarvitsee edes väittää, jos NL kerran hyökkäsi? Onhan päivänselvää että toisen hyökätessä saa puolustautua ja jos NL hyökkäsi, kaikenlaiset selittelyt NL sitä ja tätä ovat täysin turhia, sillä hyökkäys on hyökkäys.
"on moraalisesti niin tuomittavaa verrattuna suuren valtion vastaavaan ja onnistuneeseen opportunismiin? "
Minusta tuota ei voi edes pitää kovin opportunistisena päätöksenä. Jokatapauksessa se oli siinä tilanteessa täysin oikea.
Mutta sitä en tajua, miksi ihmeessä sen takia pitää mennä väittämään, että ei me suunniteltu sitä eikä varsinkaan hyökätty. Kun hyökättiin ja suunniteltiin. Aivan aiheesta kylläkin. Sinäkin yrität kokoajan selitellä, miksi näin tehtiin eli kyllähän tuo osoittaa, että et usko itsekään puhtaaseen puoluestussotaan. Puolustussotaa kun ei tarvitse selittää millään."...toisen hyökätessä saa puolustautua."
Saakos toisen hyökätessä hyökätä? - joifjerjeirgjgijg
et voi olla tota mieltä, lue nyt vähän edes historiaa.
- hyökätä pittää
voissa paistais.. kirjoitti:
"Älä nyt viitsi. Tarkoitatko tosiaan että Kinzel kirjoitteli aivan omiaan, kun kirjasi nuo asiat?"
Hän kirjasi asiasta saksalaisen näkemyksen. Jokaisella maalla on omansa. On turha etsiä absoluuttista totuutta.
""Ajatus hyökkäyssodan aloittamisesta on uusi"
Hyökkäys on paras puolustus. Olisi ollut järjetöntä kokeilla uudelleen suursodasta sivuun jättäytymistä. Sitä oltiin kokeiltu jo -39, ei onnistunut. Oli syytä ajoissa valita puolensa ettei käy höppäisesti."
Kannattaa tässä ygreydessä muistaa muukin tilanne. Välirauhan aikana NL kohdisti Suomeen painostusta ja uhkailua ja ampui 14.6.1940 reittilentokone Kalevan matkustajineen mereen. Kaikki huioentui marraskuuhun 1940, jolloin Molotov Berliinissä ilmoitti Neuvostoliiton haluavan saattaa Suomen kysymyksen päätökseen. Kyllä tämä kovasti helpotti valintaa, että mille puolelle lähteä.
"Suomessa oli suuri henkinen valmius valloittaa menetetyt alueet takaisin. "
Tottakai, tuohan selittää vain motiiveja miksi niitä lähdettiin ottamaan hyökkäyssodalla takaisin."
Aivan. Minä aina suuresti ihmettelen, että MIKSI pienen valtion hetkellinen ja epäonnistunut opportunismi on moraalisesti niin tuomittavaa verrattuna suuren valtion vastaavaan ja onnistuneeseen opportunismiin?Hyökkäys on paras puolustus. Olisi ollut järjetöntä kokeilla uudelleen suursodasta sivuun jättäytymistä. Sitä oltiin kokeiltu jo -39, ei onnistunut. Oli syytä ajoissa valita puolensa ettei käy höppäisesti."
Eikö ajopuu olekaan enää in. Nyt myönnetään jo hyökkäys. Se on hyvä se. On säälittävää lukea olleemme puolustussodassa, mihin ajauduttiin ajopuuna ja käytiin sotaa omana erillisenä sotana. Kaiken lisäksi torjuntavoitettiin sota.
- Paljon aiemmin...
Jatkosotaa suunniteltiin Saksan kanssa hyvin paljon aiemmin.
Saksan johto suunnitteli yhteistä hyökkäystä jo ennen talvisotaa. MR-sopimus oli pelkkää lumetta.
Saksa yritti pitää Suomen myöntyväisenä alueluovutuksiin talvisodan alla.
Ei sopimusta jatkosodan aloittamisesta tehty muutamaa viikkoa ennen hyökkäystä.- Ihan pötyä taas!!
"Jatkosotaa suunniteltiin Saksan kanssa hyvin paljon aiemmin.
Saksan johto suunnitteli yhteistä hyökkäystä jo ennen talvisotaa. MR-sopimus oli pelkkää lumetta.
Saksa yritti pitää Suomen myöntyväisenä alueluovutuksiin talvisodan alla."
Osoita lähde noille kolmelle ensi lauseelle. Ne on nimittäin silkkaa valetta.
Se on totta, että Göring lähetti Mannerheimille kirjeen neuvottelujen aikana, jossa kehoitti antamaan periksi, koska muuten tulee sota. - voissa paistais..
"Jatkosotaa suunniteltiin Saksan kanssa hyvin paljon aiemmin."
Esikunnissa tehdään kaikkialla maailmassa runsaasti suunnitelmia, joista vain pieni osa pannaan ikinä täytäntöön.
Tosiasia on se, että Saksa päätti Idän sotaretkensä toteutuksesta VASTA kesällä 1940. Saksa alkoi suunitella Venäjä-retkeä vasta syksyllä 1940 alkaen. Suomelle aletiin puhua mahdollisesta sodasta vasta v.1941 keväällä. Neuvotelut yhteistoiminnasta käytiin touko-kesäkuun vaihteessa.
- Ei ihan noinkaan
hakkinenm kirjoitti:
Saksa alkoi suunitella Venäjä-retkeä vasta syksyllä 1940 alkaen. Suomelle aletiin puhua mahdollisesta sodasta vasta v.1941 keväällä. Neuvotelut yhteistoiminnasta käytiin touko-kesäkuun vaihteessa.
Hitler käski aloittaa idänretken suunnittelun heinäkuun lopussa -40.
Ensi vihjeet Suomelle annettiin joulukuussa -40 kenraali Talvelalle ja uudet hieman tarkemmat tammikuussa - 41 kenraali Heinrichsille. Suomen politiikkaan ne alkoivat avikutta helmikuussa -41 Mannerheimin uhattua erolla, ellei NL:n vaatimuksiin suhtauduta jyrkemmin. - propelli1
Ei ihan noinkaan kirjoitti:
Hitler käski aloittaa idänretken suunnittelun heinäkuun lopussa -40.
Ensi vihjeet Suomelle annettiin joulukuussa -40 kenraali Talvelalle ja uudet hieman tarkemmat tammikuussa - 41 kenraali Heinrichsille. Suomen politiikkaan ne alkoivat avikutta helmikuussa -41 Mannerheimin uhattua erolla, ellei NL:n vaatimuksiin suhtauduta jyrkemmin.Ei nyt ihan noinkaan. Hitlerin on uskottu monenkin historioitsijan mielestä tehneen päätöksen NL:n murskaamisesta heinä-elokuun tienoilla vuonna 40 mutta mitään todistetta tästä ei liene ole hevosmiesten tietotoimistoa lukuunottamatta. Bessarabian ja bukovinan tapauksen jälkeen Hitlerin tiedetään sadatelleen Stalinia joka aina "täyttää sotilaalisen tyhjiön kun se on mahdollista" ja tokaisseen että voitaisiinko NL lyödä vielä tämän vuoden aikana.
Ensimmäinen varsinainen dokumentti lienee käsky no 21 18.12.40 mutta joitain keskusteluja on varmastikin käyty aikaisemmin. Monet taas uskovat että marraskuu -40 neuvotteleuineen Molotovin kanssa olisi ollut viimeinen naula arkkuun, mikä onkin hyvin todennäköistä. Paljon voidaan olettaa ja jopa "tietää" mutta vain faktat lasketaan koska Saksan arkistot ovat melko hyvin saatavilla, toisin kuin liittotuneiden. - Turha väännellä
propelli1 kirjoitti:
Ei nyt ihan noinkaan. Hitlerin on uskottu monenkin historioitsijan mielestä tehneen päätöksen NL:n murskaamisesta heinä-elokuun tienoilla vuonna 40 mutta mitään todistetta tästä ei liene ole hevosmiesten tietotoimistoa lukuunottamatta. Bessarabian ja bukovinan tapauksen jälkeen Hitlerin tiedetään sadatelleen Stalinia joka aina "täyttää sotilaalisen tyhjiön kun se on mahdollista" ja tokaisseen että voitaisiinko NL lyödä vielä tämän vuoden aikana.
Ensimmäinen varsinainen dokumentti lienee käsky no 21 18.12.40 mutta joitain keskusteluja on varmastikin käyty aikaisemmin. Monet taas uskovat että marraskuu -40 neuvotteleuineen Molotovin kanssa olisi ollut viimeinen naula arkkuun, mikä onkin hyvin todennäköistä. Paljon voidaan olettaa ja jopa "tietää" mutta vain faktat lasketaan koska Saksan arkistot ovat melko hyvin saatavilla, toisin kuin liittotuneiden.Hitler antoi heinäkuun loppuläivinä kenraali Halderille käskyn ryhtyä selvittämään hyökkäysmahdollisuuksia. Halder kertoo tästä mm. julkaistussa päiväkirjassaan. Asiaa käsittelevät kaikki perusteelliset sotahistoriat.
Suunnittelusta vastasi aluksi käytännössä kenraali Erich Marcks. Se oli äärimmäisen salaista.
Führerin ohje 21 täsmensi suunnitelmaa, mutta hyökkäysvalmistelut eli Aufbau Ost oli aloitettu jo syksyllä -40.
Suomessa asian tutki ensimmäisenä professori Arvi Korhonen, jonka teos edelleen pitää hyvin paikkansa. Hänellä oli saksalainen arkistomateriaali käytössään.
Propelli 1 kirjoittelee omaa huuhaataan. - ijijefjeijfifj
Ihan pötyä taas!! kirjoitti:
"Jatkosotaa suunniteltiin Saksan kanssa hyvin paljon aiemmin.
Saksan johto suunnitteli yhteistä hyökkäystä jo ennen talvisotaa. MR-sopimus oli pelkkää lumetta.
Saksa yritti pitää Suomen myöntyväisenä alueluovutuksiin talvisodan alla."
Osoita lähde noille kolmelle ensi lauseelle. Ne on nimittäin silkkaa valetta.
Se on totta, että Göring lähetti Mannerheimille kirjeen neuvottelujen aikana, jossa kehoitti antamaan periksi, koska muuten tulee sota.Käsky 21 eli barbarossa suunnitelma.
II. T o d e n n ä k ö i s e t l i i t t o l a i s e t j a h e i d ä n t e h t ä v ä n s ä:
1.) Operaatiomme sivustoilla voidaan R o m a n i a n ja S u o m e n aktiivista osallistumista sotaan Neuvosto-Venäjää vastaan pitää varmana
Asevoimien ylijohto sopii ja määrittelee, missä muodossa kummankin maan sotavoimat asetetaan mukaan tullessaan Saksan käskyvallan alle.
2.) R o m a n i a n tehtävä on, yhdessä sinne siirrettävien sotilasyksiköiden kanssa sitoa vastassaan oleva vihollinen ja muutoinkin suorittaa rintaman takaisen alueen aputehtäviä.
3.) S u o m i tulee suojaamaan Norjasta tulevan uudelleen järjestettävän Saksan N o r d g r u p p e n (osa ryhmä XXI:tä) joukkojen keskitystä ja tulee operoimaan yhdessä sen kanssa. Lisäksi Suomen tehtäväksi tulee Hangon eliminointi.
4.) Voidaan pitää mahdollisena, että R u o t s i n rauta- ja maantiet ovat viimeistään operaatioiden alkaessa käytettävissä Saksan Nordgruppen joukkojen keskittämiseen.
- Räätäli Preeti
Hitler on puheissaan nämä aikeet ilmoittanut aikoinaan suoraan suurelle yleisölle.
Mikäli Stalin olisi hyökännyt, niin saksalaismiehitys Bulgariassa ja saksalaisten joukkojen liikkeet Suomessa, ovat syitä sotaan Saksaa vastaan.- G C
Milloin Saksa miehitti Bulgarian? Tämä oli aivan uutta tietoa!
- LaD
G C kirjoitti:
Milloin Saksa miehitti Bulgarian? Tämä oli aivan uutta tietoa!
Bulgariaa ei koskaan miehitetty, mutta Saksa käytti joukkonsa siellä v.1941 helpottaakseen Balkanin ja Kreikan valtausta
- Luvehan
G C kirjoitti:
Milloin Saksa miehitti Bulgarian? Tämä oli aivan uutta tietoa!
Tippelskirch Kurt.
- näin se meni
Göring määräsi Suomen tekemään rauhan maaliskuussa 1940 ennenkuin koko Neuvostoliitto olisi miehitetty. Niin suomalaiset tekivät rauhan ja sakuillekin riitti aroa elintilaksi.
- Ei sentään mennyt
Göring ei määräillyt mitään. Suomi myöntyi NL:n rauhanehtoihin, koska romahdus oli edessä ja luvattu länsiapu ei olisi riittänyt. Saksa kuului lähinnä vihollisleiriin. Ei sieltä otettu neuvoja.
- kaverille kans
Ei sentään mennyt kirjoitti:
Göring ei määräillyt mitään. Suomi myöntyi NL:n rauhanehtoihin, koska romahdus oli edessä ja luvattu länsiapu ei olisi riittänyt. Saksa kuului lähinnä vihollisleiriin. Ei sieltä otettu neuvoja.
Göring oli Rytin kanssa aloittanut alustavan jaon suunnittelun. Saksalaiset ei tykänny, jos Suomi olisi vienyt koko kaalimaan.
- Tarksitin asian
>>Jokainen voi vetää tuosta omat johtopäätöksensä.
- Jeesus Jumalan Poika
Tässä kävi nyt niin, että kun samat jutut oli toisessakin aloituksessa ja siellä make ei oikein pärjännyt niin päätti sitten aloittaa alusta tällä"omaperäisellä" avauksellaan. Balanssihan tuosta puuttuu täysin.
- Gosbodin
Jeesus Jumalan Poika kirjoitti:
Tässä kävi nyt niin, että kun samat jutut oli toisessakin aloituksessa ja siellä make ei oikein pärjännyt niin päätti sitten aloittaa alusta tällä"omaperäisellä" avauksellaan. Balanssihan tuosta puuttuu täysin.
Herra armahda ja "hospoti pommilui"
- -make-
" MIKSI otit lainauksesi kovin valikoiden? "
Häh?
Ei kyseessä ole mikään lainaus, vaan koko pöytäkirja 1:1 kopioituna muutamia joukkojen listauksia lukuunottamatta. - -make-
Jeesus Jumalan Poika kirjoitti:
Tässä kävi nyt niin, että kun samat jutut oli toisessakin aloituksessa ja siellä make ei oikein pärjännyt niin päätti sitten aloittaa alusta tällä"omaperäisellä" avauksellaan. Balanssihan tuosta puuttuu täysin.
Älä viitsi jauhaa moista sontaa.
Kun kerran jaksoin ihan asiasta tehden naputella noin pitkän pätkän pöytäkirjaa kirjasta koneelle, niin luuletko että jätän sen noin vain jonkin 100-vastauksisen keskustelusäikeen sivujuonteen takimmaiseen nurkkaan??
No en todellakaan jätä. - Jeesus Jumalan Poika
-make- kirjoitti:
Älä viitsi jauhaa moista sontaa.
Kun kerran jaksoin ihan asiasta tehden naputella noin pitkän pätkän pöytäkirjaa kirjasta koneelle, niin luuletko että jätän sen noin vain jonkin 100-vastauksisen keskustelusäikeen sivujuonteen takimmaiseen nurkkaan??
No en todellakaan jätä.niin ja tappio oli niin karvas
- Tarkistin asian
>>koko pöytäkirja 1:1 kopioituna
- -make-
"Miksi jätit osia pois? Eikö sopinut pirtaasi? "
Älä valehtele. Tuossa on Kinzelin pöytäkirjan tekstiosio sellaisenaan. Toki voit täydetää sitä jos siltä tuntuu. - Tarkistin asian
-make- kirjoitti:
"Miksi jätit osia pois? Eikö sopinut pirtaasi? "
Älä valehtele. Tuossa on Kinzelin pöytäkirjan tekstiosio sellaisenaan. Toki voit täydetää sitä jos siltä tuntuu.>>Toki voit täydetää sitä jos siltä tuntuu.
- -make-
"Kohta 1 d on aika oleellinen suomalaisjoukkojen osalta"
Epärelevanttia keskustelun aiheen kannalta. Täydennä toki, jos ovat sinusta tärkeitä.
"Kohta 2 lisävoimat on aika oleellinen suomalaisjoukkojen osalta"
Epärelevanttia keskustelun aiheen kannalta. Täydennä toki, jos ovat sinusta tärkeitä.
"Kohta 5 puuttuu kokonaan."
Epärelevanttia keskustelun aiheen kannalta. Täydennä toki, jos ovat sinusta tärkeitä.
"Kohta 6:n alussa on pahoja virheitä"
Mitä? Lähde? Kinzelin pöytäkirja vai jonkun muun tekemä?
"Tarkistin asian ihan pikaisella silmäyksellä. Lisäksi tekstisi vilisee kirjoitusvirhietä."
Naputin kiireessä koneelle, en oikolukenut. En jaksanut kirjoittaa epärelevantteja kohtia, niiden kohdalla on hakasulkeita ja pisteitä.
Jos sinulla on puhkua niin tuosta vain copy/pastetat kirjoittamani osiot ja lisäät puuttuvat kohdat ja korjaat kirjoitusvirheet.
Pois jättämäni kohdat eivät ole keskustelun aiheen kannalta mitenkään olennaisia. Valituksesi on minusta lähinnä puhdasta pilkunviilausta. - -make-
Lähde: asiakirja 59 / Krosby / Suomen valinta 1941
eversti Buschenhagenin antama käsky Norjan-armeijan toimista Suomessa. Huomatkaa päivämäärä, tämä on annettu viisi päivää ennen operaatio Barbarossan aloitusta päärintamalla 22.6.2941
-------------------------
Norjan-armeijan esikunta A.H.Qu 17.6.1941
komentopaikka Suomi 13 kappaleena
ARMEIJAKÄSKY 11. kappale
1) Norjan-armeijan esikunta on 15.6 ottanut komennon pohjois-Suomessa Suomen komentopaikan välityksellä. Armeijan päämaja: metsäleiri 12 km kaakkoon Rovaniemeltä, Rovaniemen-Ranuan tien varrella.
2) V suomalainen armeijakunta nimitetään liikekannallepanossa uudelleen III suomalaiseksi armeijakunnaksi, 12. suomalainen div. 6. divisioonaksi, 11. suomalainen div. 3 divisioonaksi. II suomalaisella armeijakunnalla on liikekannallepanon jälkeen toimintavapaus itäänpäin operaatio-ohjeittensa mukaisesti.
Sen alaiseksi liitetään XXXVI armeijakunnan yhdistetty panssarikomppania panssariosasto 40.
III suomalainen armeijakunta perustaa 21.6. päämajan Taivalkoskelle
3) XXXVI armeijakunta luopuu ”vaihtoliikkeestä”, kääntyy 18.6. itään ja asettuu valmiusasemiin operaatio-ohjeittensa mukaisesti. Pudasjärven-Rovaniemen-Vikajärven tie voidaan ylittää itäsuunnassa alkaen 18.6. kello 00.00.
Liikennejärjestelyistä määrätään erikseen.
Kuusamo kuuluu 21.6. alkaen II suomalaiselle armeijakunnalle. III suomalaisen armeijakunnan ja XXXVI armeijakunnan väliraja on vastaavasti korjattava.
Rakennuspataljoona 409 ja siltakomppania 169 alistetaan Kodeisille sillanrakennustöihin Kemijärven seudulla. XXXVI AK:n ja Kodeisin on sovittava voimien irrottamisesta silta- ja rautatierakennustöihin Suomen 16. linnoituspataljoonasta.
4) Norjan-vuoristoarmeijakunnan on 22.6. kello 2.30 pantava toimeen ”Renntier”. Saman päivänä on huolehdittava 68. leveysasteen ja Jäämeren välisen Suomen-Venäjän rajan varmistuksesta.
5) Suomen-Venäjän raja ylitetään vasta Norjan-armeijakunnan esikunnan käskystä, aseiden käyttö venäläisiä vastaan on sallittua vain, jos he ryhtyvät selviin taistelutoimiin.
Viimeistään 22.6. on syytä odottaa vihollisuuksia venäläisten taholta. Joukkojen on toimittava tämän mukaisesti.
Ilmatiedustelu Venäjän alueella on sallittu 22.6. kello 2.30 alkaen.
6) Erityisesti painotetaan keskitysmarssin mitä huolellisinta naamiointia ja salassapitoa.
Saksalaisia univormuja ei saa näkyä Venäjän-Suomen rajan lähellä ennen 22.6. Radiohiljaisuus vallitsee kunnes toisin määrätään.
Armeijan esikunnan puolesta
yleisesikunnan päällikkö
merkitty allekirjoitus
Buschenhagen
Jakelu:
Norjan vuoristoarmeijakunta 1kpl
XXXVI AK 2. kpl
III suomalainen armeijakunta 3. kpl [tieto tästä käskystä on siis suomalaisilla, toim. huom]
Kodeis 4. kpl
Armeenachr. Fu 5. kpl
A.O.K. Norwegen
Ia 6. kpl
Qu. 1 7. kpl
Stoluft 8. kpl
K.T.B. 9. kpl
Nachr.
Saksal. yhdysesik. Nord Helsinki 10. kpl
A.O.K. Norwegen, Oslo 11. kpl
Einsatzgruppe z.b.V.
dere Luftloffe 5 12. kpl
z.H.d. everstiltn. Nielsen Reservi 13.kpl - Käsky perustuu
Mannerheimin 15.6. 41 käskemään III AK:n alistukseen saksalaisille.
Norjan Armeijan joukkojen ( 36. AK) keskitys Suomeen oli alkanut 8.6. 41.
"5) Suomen-Venäjän raja ylitetään vasta Norjan-armeijakunnan esikunnan käskystä, aseiden käyttö venäläisiä vastaan on sallittua vain, jos he ryhtyvät selviin taistelutoimiin."
Tyypillinen käännösvirhe. Joukkoja johti AOK Norwegen eli Falkenhorstin Norjan Armeija.
Sitten oli erikseen sen alainen Dietlin Norjan Vuoristoarmeijakunta ( Gebirgskorps eli GK )Norwegen. Nämä sotketaan usein. Aikanaan ongelma korjattiin nimenmuutoksilla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723003
- 552645
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322255- 792168
- 951976
- 321742
- 121556
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171507Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301330Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291319