Kuuntelin tuossa autoradioa, kun ajelin Helsingistä Tampereelle ja haastateltavana oli Esko Valtaoja, tämä sympaattinen tähtitieteilijä.
Esko oli sitä mieltä, että eniten kautta aikojen tieteeseen vaikuttanut tiedemies on Isaac Newton. Hänen työnsä ja kehittämänsä matemaattiset kaavat olivat Eskon mielestä ylivoimaisesti suurin läpimurto koko tieteen hyväksi.
Esko sanoi myös, että maailmankaikkeudesta ja sen toiminnasta silti nykyinen
sukupolvi tietää ainoastaan pienen murto-osan ja epäili, että aivoillemme ja teoillemme tulee raja vastaan, että emme koskaan tule tietämään kovin paljoa kaikesta olevaisesta.
Esko oli sitä mieltä, että eniten kautta aikojen tieteeseen vaikuttanut tiedemies on Isaac Newton. Hänen työnsä ja kehittämänsä matemaattiset kaavat olivat Eskon mielestä ylivoimaisesti suurin läpimurto koko tieteen hyväksi.
Esko sanoi myös, että maailmankaikkeudesta ja sen toiminnasta silti nykyinen
sukupolvi tietää ainoastaan pienen murto-osan ja epäili, että aivoillemme ja teoillemme tulee raja vastaan, että emme koskaan tule tietämään kovin paljoa kaikesta olevaisesta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No onhan se mukava tietää, että maapallon kaikkien aikojen paras tiedemies on uudestisyntynyt kristitty.
Maailma tarvitsee esikuvia.;)
Newton oli areiolainen.
Newton meni monessa asiassa myös vipuun, hän ei siis tiennyt lähellekään yhtä paljon kuin nykyiset harrastelijat. Tiede on siis kehittynyt huimasti Newtonin ajoista.
Newton silti vaikutti hyvinkin paljon tieteenseen, hän teki hyvää pohjatyötä.
Olipa tosiaan uudestisyntynyt kristitty, kun ei edes uskonut Jeesuksen jumalallisuuteen. Taikauskoja on monenlaisia, olkoonkin niihin uskova kuinka älykäs tahansa.
Tieteenteossa Newton päihitti nämä nykyiset "uudestisyntyneet" mennen tullen. Vaikka jättikin planeettaratojen hienosäädön vielä yliluonnollosen ohjauksen varaan.
>Olipa tosiaan uudestisyntynyt kristitty, kun ei edes uskonut Jeesuksen jumalallisuuteen.
Tässä on menty taasen sivuraiteille, sillä Newton ei juurikaan katolilaisten vallan ja vainojen vuoksi puhunut uskostaan,kuin muiden luotettavien kristittyjen kanssa, mutta kuitenkin hän oli alkukristillisyyden kannattaja ja uskoi Jeesuksen sovitustyöhön isän Jumalan lähettämänä.
Joutui aikoinaan katolilaisten pappien seurantaan, koska ei hyväksynyt sanaa kolmiyhteys siitä syystä, että sitä ei löydy Raamatusta sanana.
No Newton teki tosiaan kompromissin ja keskittyi enempi tutkimuksiinsa, kuin pappien kanssa väittelemiseen, mutta he olivat jo ehtineet lemata hänet harhaoppiseksi areiolaiseksi varmuuden vuoksi, jos hänestä tulee ongelmia.
Newton vain oli sitä mieltä, että maanpäällä ollessaan Jeesus ei ollut Jumala, vaan Jumalan poika ihmisenä vajavaisuuksineen, joka oli tullut suorittamaan isänsä tahdon, josta hän sitten palasi isänsä oikealle puolelle jumalalliseksi ikuisuusolennoksi.
Se vain oli siihenaikaan pienestä vivahteesta kiinni, ettei rovio heilahtanut, mutta Newton viisaana miehenä vältti sen.
Myöhemmin hänen yksityisiä kirjeitään tutkittaessa selvisi, että hän oli harras kristitty ja sanoi aika rajusti katolisen kirkon olevan porttokirkko ja yksi Raamatun ilmestyskirjan peto. Jos nyt ei kaikkia katolilaisa tuomitsekaan, niin eipä tuokaan Newtonin lausunto kauas mennyt, kun muistamme pimeän keskiajan ja kaikki sen kauhut joita poliittinen johto yhdessä papiston kanssa järjesteli.
>Newton ei juurikaan katolilaisten vallan ja vainojen vuoksi puhunut uskostaan,kuin muiden luotettavien kristittyjen kanssa
Englannin kirkko oli Newtonin aikaan ollut jo pitkään anglikaaninen (protestanttinen) eikä suinkaan katolilainen.
>kun muistamme pimeän keskiajan ja kaikki sen kauhut joita poliittinen johto yhdessä papiston kanssa järjesteli.
Muistisi on huono. Historioitsijoiden mukaan esimerkiksi täällä Suomessa myöhäiskeskiaika oli kansalle paljon mukavampaa ja tasa-arvoisempaa aikaa kuin uskonpuhdistuksesta seurannut kovan ja sotaisan, ihmisten eriarvoisuutta korostaneen keskusvallan aika.
Newton voi olla ansainnut tämän tittelin. Hän kuitenkin osoitti, että samat luonnonlait pätevät sekä maassa että avaruudessa. Hän loi uskoa siihen, että maailma on ymmärrettävissä oleva järjestelmä eikä mikään Jumalan oikku.
Newtonin arvoa ei vähennä se, että Einstein osoitti Newtonin fysiikan puutteelliseksi selitykseksi, jonka avulla koko universumia ei voikkaan ymmärtää.
Ei todellakaan vähennä. Ja nyt kun käytössämme on myös Einsteinilainen fysiikka, paikkautuvat aukot tietämyksessämme täysin.
Tuskinpa paikkautuvat:
"Ja nyt kun käytössämme on myös Einsteinilainen fysiikka, paikkautuvat aukot tietämyksessämme täysin."
Jo nyt tiedetään, missä olosuhteissa einsteinilainen fysiikka tarvitsee lisäyksiä.
Olen vongannut tilaisuutta siteerata vielä muutaman kerran Valtaojan viimeisintä kirjaa, ja avauksesi loppukappale antoi yhden paikan:
"Henkinen kasvu on mahdollista. Ihmiskunnan historia todistaa sen. Olemme kasvaneet, viisastuneet, henkistyneet: rakastamme lähimmäisiämme aivan eri mitassa kuin aikaisemmin, ja kelpuutamme lähimmäisiksemme yhä suuremman osan maapallon väestöä. Se, mikä oli muinaisille filosofeille ja uskontojen perustajille vain abstrakti ajatus tai mahdoton ideaali, on nyt osa arkeamme, ajatteluamme ja lainsäädäntöämme.
[...] Jos Jumala on meidät luonut, epäilemättä hän on tyytyväinen kehitykseemme. Jos taas me olemme luoneet Jumalan, voimme olla tyytyväisiä siihen, että hän kehittyy meidän mukanamme yhä suuremmaksi ja yhä aikuisemmaksi - yhä inhimillisemmäksi. (Kaiken käsikirja, s.186)"
Tämänkin jälkeen joku palstalla taas kohta töräyttää, että ilman hänen ikiomaa jumalauskoaan ihminen pitää olemassaolevina vain niitä asioita, joista on "mittauksia ja koetuloksia".