Herätyksen sateet ovat alkaneet. Aika on täynnä.

Tulipallo merkkinä on suurta taikauskoisuutta , joka vallitsee vieläkin kristinuskossa ihmisiä.
Sekä kahden tai kolmen väärän profeetan todistus ei tule oikeutetuksi , koska valhe ei todeksi muutu vaikka miljaardit sen yhteen ääneen lausuisivat.

Tuo mainitsemasi herätys Niilo Yli-Vainiossa. Oli suuren luokan uskonnollista harhaa, jonka pauloissa on edelleenkin paljon ihmisiä , joitten on vaikea erota,jättää, tunnustaa tulleensa petetyksi!

Kerro ne herätyksen vesipisarat?

Varsinainen suuriherätys ei ala pakana perusteisista Uskonnoista vaan
heille on luvassa suuret synnytystuskat, kun ovat Tuonelan kohdussa
odottamassa synnytys tuskiaan.

Mutta Tytär Siion synnyttää kesken synnytys tuskiensa ensiksi, muiden pyö-
riskellessä vielä ahdiskeluissaan ja synnytys tuskissaan, johon ei auta
ilokaasu, ei mikään maailmallinen lääkitys tai terapia.

Ja nämä tapahtuvat ajan tullessa täyteen mittanuoran mittaan.

Nämä ihmisistä itsestään syntyvät herätys tapahtumat raukeavat tyhjiin
lyhyessä ajassa, niillä ei ole Kristuksen päätä, vain vaivainen häntä,
joka kuljettaa uskovia minne tahtoo.

Älkää juosko nimen perässä, vaan Sanan mukaan, joka tulee nimen
KAUTTA.

Jumalalla on kaikki valta puhua kenen kautta haluaa. Nykyisin Herra käyttää myös ihmistä, aiemmin aasiakin. Tapahtukaan sinun tahtosi maan päällä niin kuin taivaassa.

Jotakin kummallista sanonnassa- te eksytte. Kuinkas sen oman sielun laita mahtaa olla. Tämä tulee vääjäämättä aina ekana mieleen kun vastaavaa näkee.
Siis - vain minä tiedän totuuden ja se on - te eksytte. Entä minä.
Eiväthän kaikki puhu kielillä, eivätkä kaikki profetoi...

sillä tuomiot alkaa Jumalan seurakunnasta. Laodikean penseydestä tärkeää herätä jokaisen ja palava rakkaus Jeesukseen vie ainoastaan perille. Kuinka sitten saamme: anomalla ja janoamalla ja pyhittymällä Jeesuksen seuraamiseen ristimme kantaen.

Herätystä on!

Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. sitä, että yhä useammat ja varsinkin nuoret viljelevät luomuna ja ostavat eettisin perustein muun tarvitsemansa ruuan ja tavaran. He kierrättävät ja jakavat keskenään niin aineellisia asioita kuin neuvojakin. Yhteisöllisyys ja välittäminen on todellista. Arjen kristillisyyttä, joka ei ole muotoiltu kaavoihin vaan toteutuu sydämestä.

Ihmiset hiljentyvät, rukoilevat ja etsivät. Ei kirkollisella kaavalla vaan etsimällä tyyneyttä, rauhaa, läsnäoloa tähän hetkeen. Arjen pyhyyttä, sellaista mitä maailma ei anna vaan sen, mitä me saamme armosta ihmeenä, silloin kun luovutamme "maailman turhasta".

Nämä eivät ole edelleenkään niitä ihmisiä, jotka löytyvät maailman markkinasaleista, rahanvaihtajista, puhujalavoilta tai lainlaatijoista. Nämä löytyvät vähäväkisistä hiljaista miehistä ja naisista, joilla on ollut aikaa etsiä, kuunnella, ajatella ja jakaa käytännön elämän esimerkkinä löytämäänsä totuutta. Nämä laineet kantavat eteenpäin. Nämä ovat todellisia ja koettuja sekä koetultaja asioita.

Etsiviä on, janoavia on, löytäviä on ja jakavia on.

Tunnelmat ovat sellasii ku näitä juttuja lukee et ei tänne voi minkäänlaista herätystä tullakkaa kun kukaan ei usko mihinkään ja vielä siitäkin ollaan eri mieltä.

pyhitytään Jeesuksen opetuksen mukaan ihan rauhassa ja ilossa ja vanhurskaudessa.

tarkoittaa? Pitääkö ihmisen itse alkaa elämään Jeesuksen opetuksen mukaan kun lukee sen Raamatusta ja se on parannus, vai pitääkö anoa sitä Jumalan Hengen voimaa ja siinä saa sen mahdollisuuden elää Jeesuksen opetuksen mukaan ja tämä on parannus? Tietysti voidaan myös samaa kysyä pyhityksestä sillä liittyy parannukseen samoin.

Monet lukee siitä kuinka tehdään lähetystyötä Jeesuksen opetuksen mukaan mutta harvat tuo esiin sitä että Jeesuksen opetuslapsen tulee luopua kaikesta pystyäkseen olemaan opetuslapsensa Jeesuksen omien sanojen mukaan. Mitä siis tarkoittaa kaikesta luopuminen? Sitä valmiutta luopua kaikesta vain luopumista? Apostolit ja alkuseurakunta luopuivat kaikesta ja rikas mies meni surullisena pois vaikka rakasti Jumalaa ja oli noudattanut Jumalan tahtoa lapsuudestaan asti.

Jumalan seurakuntaan kun tulee kaikesta luopuneena, niin seurakunnan paimenet nykyään pitävät ihan tasapainottomana uskovana sellaista "uskovaa". Näinhän se menee. Tietysti Jeesustahan meidät on kutsuttu palvelemaan ja seuraamaan eikä seurakuntaan kymmenyksiä maksamaan, toki hyvä jos seurakuntakin rakastaa Jeesusta palavasti. Toki Paavali ei tätä kaikesta luopumista opeta enää pakanauskoville vaikka opettaa itsestään ottamaan esimerkkiä ja oli luopunut kaikesta. Tietenkään ei tule luopuakaan kaikesta jos ei sydän ole siihen valmis, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa ja kutsuu jokaista tahtonsa mukaan ja johdattaa samoin.

Ajallaan kutsu kuuluu lähteä eroon Babylonian rakenteesta kun pedon merkki tulee.

seurakunnassa on se, että Jumalan Pyhä Henki sitä johtaa ihan kokonaan, alkaen paimenesta ja pastoreista ja vanhemmistosta ja jokaisesta seurakuntalaiseta ja siten koko seurakunta palavasti rakastaa Jeesusta tehden kaikessa Isän Jumalan Hengen opetuksen ja johdatuksen mukaan ajatuksissaan ja sanoissaan ja teoissaan ja näin voi seurakunta rakentua hyvässä Jumalan armossa ja totuudessa ja johdatuksessa.

Kuitenkin tilanne voi olla aivan toinen seurakunnassa ja sitten voidaan ihmetellä, miksi ei Jumalan tekoja koeta enemmän vaikka sanaa saarnataan ja rukoillaan ja valvotaan.

Ymmärrän hyvin kyllä itsestäni sen ihmisen näennäisen mahdottomuuden elää Jumalan tahdossa ja johdatuksessa ja Pyhän Hengen voimassa tässä maailmassa vaikka miten olisi.

Sauluksen kohdattuaan johdattanut hänet nykyseurakuntaan kasvamaan, niin siihenpä se olisi helposti jäänytkin, jos ei Paavalin nimen saanut entinen Saulus olisi Jeesuksen jalkojen juuressa olisi pyhät kirjoitukset lukenut ja siten Jumalan Hengen voiman saanut, sillä seuraavat kymmenet vuodet olisi Saulus mahdollisessa Laodikean seurakunnassa kuunnellut penseiden opetusta siitä, mitä ovat Raamatusta oppineet.

Nyt Jeesus kuitenkin tahtoi Paavalia käyttää apostolinaan ja siten opetuksen sai Jumalan Hengeltä. Tietysti olisi voinut olla Laodikean seurakunnassakin siinä samassa niissä parissa kokouksessa viikossa, mutta jos olisi sen varaan jäänyt, niin varmuudella ei olsi voinut apostolina toimia lainkaan ainakaan ennenkuin olisi kymmeniä vuosia kuunnellut tämän ajan pastoreita.

Onko sitten hyvä palavasti Jeesukseen rakastuneiden mennä Laodikean kaltaiseen penseään seurakuntaa oppimaan pastoreilta kuinka palvellaan elävää Jumalaa vai olisiko löydettävä Paavalin kaltainen Jumalan Hengen opettama apostli ja seurattava häntä niin että voisi oppia enemmän Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Tietysti Jeesus itse tahtoo olla se ainoa Mestari ja Opettaja ja Herra ja antanut Pyhän Hengen jokaiselle anovalle.

Tärkeää on Jumalan seurakuntien todella olla kokonaan Jumalan Hengen voimassa jotta voisivat ne monet mahdollisuudet uskoon tulevissa ihmisissä täyttyä palvelustehtävissä ja armolahjojen käytön palavassa virityksessä ja Paavalikin kirjoitti: ´kun tulette yhteen on jokaisella jotakin annettavaa´. Näinhän ei todella ole lainkaan ja USA:ssa on megaseurakuntian yhden henkilön ympärille kookoontuneina ja voidaan kysyä, että miten voivat palvella Jumalaa siellä kuten Paavali, joka seurakuntaa kutsui palvelamaan itseään esimerkkinä pitäen. Suuressa seurakunnassa voi maksaa kannatusta ja kuunnella niissä tilaisuuksissa joita järjestetään, mutta siihen se jääkin, jos ei ole enempää yhteistä kanssakäymistä ja siten opetuslapseuttamista ihan konkreettiseen palvelemiseen kuten Paavali sitä harjoitti ja nykyään on ihmisiä paljon enemmän ja ilman Jeesusta enemmän kuin puolet Suomessakin, joten aika erikoista tämä seurakuntien rakenne näin ihmisten kannalta jotka menee kadotukseen ilman Jeesusta seurakunnan ulkopuolella.

Toki ymmärrän hyvin seurakunnan rakenteen USA:ssa ja Suomessa samoin.

nykyseurakuntien palkatuista paimenista tahtoisivat olla mahdollisimman monilukuisen seurakunnan johtajia, tämä on selvää, ja USA:ssa vielä enemmän, sillä siellä on kaiken oltava suurta mielellään.

Kun pedon merkki tulee, niin toivottavasti ovat kaikki valmiit rakastamaan Jeesusta alkaen siitä seurakunnan johtajasta, jotta ei käy niin että suden tullessa palkkapaimen panee rahat pussiin ja juoksee karkuun. Nähdään lähitulevaisuudessa tämä sydämensä tila, sillä ei enää vuosikymmeniä.

Se on hyvä että vainoissa tulee Jumalan Hengen täydessä olevat hengelliset johtajat, sillä valmiit ovat henkensä antamaan palvellessaan Jeesusta, amen.

Onpa ihanaa lukea oikeiden uskovien kirjoituksia. Niistä ei nouse ensimmäiseksi oma hurskaus esille.

´ Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, hänestä tulee Jumalan vihollinen. Vai luuletteko Raamatun turhaan sanovan, että Hän kateuteen asti halajaa henkeä, jonka on pannut meihin? Hänen antamansa armo on kuitenkin vielä suurempi. Siksi hän sanoo: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." Olkaa siis Jumalalle alamaisia, mutta vastustakaa Perkelettä, niin hän pakenee teistä. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset. Tuntekaa kurjuutenne, murehtikaa ja itkekää. Naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän korottaa teidät. ´ (Jaakob 4:4)

Jokainen Jumalan pyhä saa kilvoitella totuudellisesti Jeesuksessa, mutta miten Jumalan tahto menee nykyajassa, jossa kuulaa ihan käsittämöntä näkemystä myös "uskovien" suusta, sillä tärkeintä on rakastaa Jeesusta ja kukaan ei voi rakastaa kahta herraa yhtä aikaa, kuten Jeesus opettaa, ja on suuri ongelma penseys Laodikean seurakunnalle.

Tietenkin näemme vasta ajallaan tämän, miten on rakkaus monilla, mutta erinäisistä asioista voidaan helposti ymmärtää miten suhtautuu Raamatusta saataviin Jumalan profetioihin ja mammonaan ja pedon merkin tulemiseen. Jos on rakastunut maailmaan ei tahdo kuullakaan mitään totuudellista maailman pimeydestä välttämättä vaikka olisi nimikristitty.

ei varmasti tahdota lukea Jaakobin kirjettäkään vaikka on uskoville Raamattuun tallennettu ja käännetty, sillä omasa sydämessä voi olla sitä maailman ystävyyttä vaikka toisille jakaa, eikä todellakaan ole hyvä tämä Jeesuksessa kun pedon merkki tulee ja tulee varmuudella ajallaan ja iankaikkinen evanekiumi ennen sitä.

Ollaan rehellisiä sillä vain siten voimme elää valkeudessa ja rakastaa ihan niitä kaikkia ihmisiä, myös Jumalan totuutta rakastavia.

Jahas. Se sitten kääntyikin "moniin "seurakuntiin. Millainen lamppu minä olen?

Herätystä on ja se lisääntyy koko ajan, jos näemme. Kaikki eivät sitä näe, tietenkään.

Mikäs se herätyksen sanoman ydinkohta olikaan? MINÄ,MINÄ, MINÄ, MINÄ. Tehkää näin. Huomioikaa tämä. Ymmärretään tämä. Jos Jeesus olisi. - Mutta kun Hän oli ja on. Elävä Jeesus. Mitä Hän haluaisi täällä nähdä?

Onko tarkempaa lähdeviitettä tuohon väitettyyn Kathryn Kuhlmanin sanomisiin Niilo Yli-Vainiosta? Sitä toistellaan kaikkialla mutta kukaan ei ole osannut sanoa, onko Kuhlman ylipäänsä tiennyt koko Yli-Vainiota olevan olemassakaan saati että onko hän muka hänestä jotain sanonut.

Tieteellinen tutkimusaineisto ei ole täällä. Valitan.

Teikäläisille "herätys" tarkoittaa sitä, että onnistutte käännyttämään ymmärtämättömiä ihmisiä oman uskontonne jäseniksi.

Kristillistä herätystä, jota tapahtuu lahkonne ulkopuolella, te ette noteeraa "herätykseksi", sillä te ette tienaa sillä mitään.

Herätys on hengellinen tila. Siis uskoville kun Pyhä Henki vaikuttaa.
Uskomattomat ei mitään huomaakaan.
Kaikki tulee aikanaan. Meteoriitikin putoo aikanaan. Odottakaa.

Kuka on väittänyt, että Kuhlman tunsi Niilon ja että 30 vuoden jälkeen poismenosta tulee herätys.

Ne jotka eivät käy hengellisissä kokuksissa ja hengellisissä tilaisuuksissa, eivät ensimmäisenä näe herätyksen tuloa. Kesällä eräässä kokouksessa n. 30 ei uskovaa antoi itsensä Jeesukselle, ja tätä on kuulunut eripaikoista usein tämän vuoden aikana. Uskon että muutos on alkamassa ja se tulee laajenemaan. Kun ajat heikkenevät ja vaikeudet alkavat kasaantumaan, ihminen käyttää Jumalaa viimeisenä oljenkortenaan, vaikka pitäisi olla ensimmäisenä auttajana mielessä, mutta ihminen haluaa kokeilla ensin kaiken muun, ennenkuin voi nöyrtyä Jumalan puoleen ja nöyrtyminen ja ylpeyden karistaminen herätyksen saamiseen on A ja O.
Herätystä voi olla henkilökohtaisella tasolla, ja sukukunnittain ja maailman laajuisella tasolla.
Joten Antaa Herätyksen Sateen Tulla Kaikkeen Maailmaan, kaikkien ihmisten henkilökohtaiseen elämään ja sydämeen! Tätä toivon kaikille! Siunausta!
Aamen.

http://www.youtube.com/watch?v=GbhkXg9iFYA