Yksi jäi ilman apurahaa Sigrid-Juselius säätiössä

Näitä suomenkielisiä vaivaa. Eivätkö todellakaan ymmärrä mitä nuo "kolleegat" ajattelevat heistä.

Institutionaalinen korruptio. Institutionaalisen korruption käsitteen avulla selkenee hyvä veli -verkoston luonne rakenteisiin ’hiipivänä’ korruptiona. Suomalaisessa keskustelussa terminologia hieman vaihtelee, joskin usein kuvataan samantyyppistä korruption muotoa: puhutaan joko institutionaalisesta tai rakenteellisesta korruptiosta. Termillä ’maan tapa’ viitataan yleensä rakenteelliseen korruptioon, mikä viittaa juuri siihen, että toimitaan lain puitteissa.

Pohjolaisen (2012) mukaan rakenteellinen korruptio liittyy epäasialliseen ja luottamusta heikentävään toimintaan, joka johtuu yhteiskunnan rakenteiden hyväksikäyttämisestä. Tässä ollaan lähellä hyvä veli -verkostojen toimintaa.

Suomen kohdalla institutionaalinen korruptio on tunnistettavissa monissa tilanteissa, joihin käsitellään jäljempänä. Näistä mainittakoon lyhyesti päätöksenteon tuplaroolit (useita päätöksentekoasemia, joista koituu jääviysongelmia), ristikkäinen hallinto (hallituspaikkoja toistensa yritysten johdossa) sekä sen kaltainen lainsäädännön valmistelu, jossa kuullaan vain tiettyjä sidosryhmiä. Yhteys hyvä veli -verkostoihin syntyy näiden korruptiotilanteiden kautta.

Kuten kaikkiin korruption muotoihin, institutionaaliseen korruptioon liittyy toiminta, jossa vastuullista asemaa käytetään erityisen hyödyn saavuttamiseksi rajatulle joukolle. On kuitenkin huomattava, että institutionaalinen korruptio tulee erottaa yksilöön kohdistuvasta henkilökohtaisesta korruptiosta. Esimerkiksi yksittäinen poliitikko on korruptoitunut, mikäli hän ottaa vastaan lahjuksen edistääkseen lahjojille suotuisaa päätöstä. Tällöin puhutaan yksilöön kohdistuvasta korruptiosta (individual corruption). Mikäli taas joukko poliitikkoja ajaa poliittisten tukijoidensa, so. ulkopuolisen rahoituksenantajien asiaa, pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön ja ylittämällä tällöin valtuutensa, puhutaan institutionaalisesta korruptiosta (institutional corruption). Tällöin on oletettavaa, että poliitikot toimivat päätöksentekotilanteessa ennalta sovittujen taloudellisten etujen (ja niiden saannin) mukaisesti.
(Salminen 14-15)

Kronyismi (cronyism)tarkoittaa ystävien, kollegoiden, tai esimerkiksi puolueys-tävien suosintaa ja nimittämistä korkeisiin asemiin tai tehtäviin. Cronyism pohjautuu kreikan sanaan crony, joka tarkoittaa pitkäaikaista. Yleensä kronyismiin viitataan, mikäli suositaan pitkäaikaista ystävää tai ystäviä ja ystävyyssuhde perustuu epävirallisiin sosiaalisiin kontakteihin. Kuten muitakin suosinnan muotoja, kronyismiä pidetään vastakohtana meriitti- ja ansioperusteiselle nimittämiselle tai rekrytoinnille.

Patronage viittaa asiakaskuntaan, ns. tukijärjestelmään (poliittinen tuki), tai poliittiseen nimitysoikeuteen. Joissain maissa esimerkiksi ministereillä on poikkeuksellisen laajat valtuudet nimittää lähimmät ja ylimmät virkamiehensä. Tässä yhteydessä patronage kattaa poliittiset virkanimitykset.

Klientelismi (clientelism) taas viittaa sosiaaliseen ja poliittiseen hierarkiaan, asiakkuussuhteeseen, joka pohjaa poliittiseen kannatukseen ja virkanimitykseen.

(Salminen 23)

Hyväveli -verkoston mallin vaikutustavat toimijoiden välillä:
1 Kiitollisuudenvelka
2. Vastavuoroisuus
3. Salailu/suojelu
4. Lojaliteetti ja ystävyyssuhteet.
(Salminen 25 kuvio 5)

http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf

Miksi tämä on tällä foorumilla?

Lonkerot juontavat myöskin SDP:n puolelle sillä Eira Palin-Lehtinen on sdp:läisen Lasse Lehtisen vaimo.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/lasse-lehtinen-diplomaatinurani-kaatui-anita-hallamaan/2011/11/1430037

Nyt vaan oikeuskansleri tutkimaan asiaa ja maksetut rahat verolle
Kyseessä on rikos
MOT ASIALLE

Siitä on säätiöistä paljon näyttöä. Säätiöt on poliittisen rahan tyyssijoja , eräänlaista rahanpesua. Oikeitakin on, mutta mätämunat pilaa kaiken
VEROLLE.

Sigrid Juseliuksen säätiö on Jakanut ajan kuluessa suuret tai suurimmat rahat toisilleen ristiin . Säätiö on yksi Suomen suurimmista säätiöistä ja jaetut summat ovat erittäin suuria. Vaikka Säätiö voikin paljolti päättää kenelle rahat jaetaan, säätiöitäkin koskee tietyt juridiset perus periaatteet ja laki jonka perusteella niille on aikoinaan oikeus myönnetty. Tätä on ihmeteltynaikaisemminkin, mutta kukaan eimole asiaan puuttunut.

Mielestäninolisi hyvä jos esim MOT ohjelma tutkisi tämän asia esim niin että selvittäisi kunakin vuonna ketkä ovatbrahoista päättäneet ja kuinka paljon rahoitustanhe ovat joko suoraan omalle tutkinuryhmälleen myöntäneet. Tämä voisi olla mielenkiintoista luettavaa .

Luin Helsingin Sanomien alkuperäisen jutun. Juttuun vastineen antanut Krister Höckertedt ei näe ongelmaa siinä että Sigrid Juseliuksen Säätiö jakaa toistuvasti ja yleensä merkittävimmät apurahat sen lääketieteen asiantuntijana toimiville tutkijoilleen. Koska toiminta on näin läpinäkyvää ja on vähintäänkin eettisesti väärin, olisin puheenjohtajana erittäin huolestunut asiasta. Tämä kyseenalaistaa mainittujen asiantuntijoiden eettisen maineen.
Krister Höckertedin tarjoama lausunto malli ei ratkaise tätä sidonnaisuus ja jääviys ongelmaa koska ne ovat vain osa kokopäätäntäprosessia ja esitteliän vastuu on tunnetusti suuri. Yleensä asiasta asiantuntija elimen suosituksen mukaan päättävä hallitus hyväksyy esitykset sellaisinaan koska yhden asiantuntija päätöksen muuttaminen vaatisi koko esitys paketin muidenkin esitysten uudelleen läpikäyntiä.

Mielestäni säätiön hallituksen tai ylipäätään säätiö voisi linjata niin että asiantuntijat eivät voi rahoitusta itse hakea.

Kaikkein helpointa olisi, että säätiöiden pitäisi maksaa samalla tavalla veroa kuin yritystenkin pitää.

Lähestulkoon kaikki säätiöt repivät tolkuttomasti verottomia voittoja puhdasta liiketoimintaa tekemällä ja sitten ne jakavat verottomana saadut tuotot "apurahoina" näille kullannupuille.

Kun Yritys Oy joutuu maksamaan kahteen kertaan verot (yritystulo palkkavero),
niin säätiö ei maksa senttiäkään minnekään.

Suomi on pullollaan tällaisia säätitöitä, joiden hallitusten jäsenet maksavat ristiin rastiin toisilleen miljardikaupalla verotonta tuloa joka vuosi.

Se vero mikä jää yhteiskunnalta saamatta säätiöiltä, sen maksavat tavalliset kansalaiset, palkansaajat ja yrittäjät.

Ei mikään ihme, että tässä maassa ei rahat riitä edes perusterveydenhuoltoon, lastensuojeluun tai vanhustenhoitoon.

Nämä pääasiassa RKP:läiset ahneet veronkiertäjät elävät suoraan sanoen tavallisten suomalaisten kustannuksella ja verorahoilla.

Säätiölakia ei ole muutettu lähes sataan vuoteen ja mistä löytyy selitys sille:

Samat Göran Örvelströmit ja Hans Räävelsbergit löytyvät lähes jokaisesta Suomen oikeusistuimesta huolehtimasta siitä, että suomenruotsalainen köyhälistö voi pulskasti niin tänään kuin huomennakin.

Katsokaa vaikka vakuutusyhtiö Veritaksen tai Nordea-pankin johtoporrasta.
Ei paljoa suomalaisia näy suomalaisten rahoja hoitamassa.

http://www.nordea.fi/Tietoa Nordeasta/Tietoa Nordea Pankki Suomesta/787452.html

https://www.veritas.fi/tietoa-veritaksesta/veritas-lyhyesti/johto-ja-hallinto/johto
https://www.veritas.fi/tietoa-veritaksesta/veritas-lyhyesti/johto-ja-hallinto/hallintoneuvosto

Sen sijaan Veritaksen omistajissa on roppakaupalla säätiöitä, jotka ievät maksa senttiäkään veroja. Sama koskee lähes jokaista Suomen pörssiyritystä, omistajina pääosin suuria "yleishyödyllisiä" säätiöitä, jotka eivät edelleenkään maksa senttiäkään veroja toiminnastaan.

Hieman syvemmin tarkastellen koko Suomen talouselämä on miinoitettu näiden säätiöiden avulla siten että pieni eliittijoukko elättää toisensa verottomilla "apurahoilla" ja "yleishyödyllisellä" toiminnalla.

Joka ainoa veroeuro, joka näiltä säätiöiltä ja niiden apurahojen saajilta jää maksamatta, kaivetaan tavallisen suomalaisen palkansaajan ja pienyrittäjän tilipussista.

Kun Kenneth Nyykvist saa myöntää itselleen ja kaverilleen verottoman yleishyödyllisen apurahan, niin yhtäkään senttiä ei kerry yhteiseen verolaariin.

Mutta annas olla, kun suomalainen Ville Virtanen menee ruokakauppaan ja ostaa purkin maitoa, niin jo viedään 1/4 loppusummasta arvonlisäverona niin että heilahtaa...

Sigrid Juseliuken saation suurapurahat on taas vuodelle 2013 julistettu hakuun.

Toivottavasti saation asiantuntijat ja sisapiiri tämän keskustelun perusteella nyt ymmartavat että hyvaa tutkimusta tekevat myos muut kuin saation rahoituksen jaosta paattavat asiantuntijat.

Entisen lainen toiminta on eettisesti kestamattomalla pohjalla, nyt on mahdollista toimia oikein.

.