Suvivirrestä on ollut paljon taas puhetta. Laulun syntyhistoria on muuten aika mielenkiintoinen. Tämän taustoituksen voi uskiskin lukea:
Virren alkuperäiset sanat on otaksuttu kirjoittaneen Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä[ Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: ”Israel Kolmodin (?) 1694”. Ruotsalaiseen virsikirjaan virsi päätyi 1697.
Erityistä tragiikkaa voi katsoa liittyvän virren sanoihin, jotka ylistävät kevään ihmettä. Pian tekstin ilmestymisen jälkeen koitti Suurina kuolonvuosina pidetyt katovuodet, joissa on arveltu jopa kolmanneksen Suomen väestöstä kuolleen!
"Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon."
"Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi
se vuosi vuodelta."
Suuret kuolonvuodet olivat Suomea ja lähiseutuja koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien sarja 1695–1697. Arvellaan, että neljännes tai jopa kolmannes koko väestöstä kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin, pettuleipää ja muuta hätäruokaa syötiin yleisesti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet
Suvivirsi ja Helsingin "Ruttopuisto" liittyvät jännällä tavalla toisiinsa:
"Tienoon vanhimmat hautaukset ovat tiettävästi Ruttopuistoa lännempänä, Bulevardin ja Fredrikinkadun risteyksen kohdalla (Bulevardi 11 ja 22). Täällä sijaitsi väliaikainen 1600-luvun hautausmaa, jonne haudattiin lähinnä vieraspaikkakuntalaisia ja kulkutauteihin kuolleita. Helsingin pääasiallinen hautausmaa oli tuohon aikaan Ulrika Eleonoran kirkon eteläpuolella nykyisellä Senaatintorilla. Erityisen paljon hautauksia tänne tuli 1696-1697 ”Suurten kuolonvuosien” seurauksena."
”Etsittäessä 1700-luvun lopulla uutta leposijaa helsinkiläisvainajille katseet kääntyivät Kampin suuntaan. Sinne oli perustettu jo 1600-luvun lopulla hautausmaa ”niille monille maaseudulta tulleille, jotka kuolivat täällä hospitaalissa” tai menehtyivät kulkutauteihin vankilassa. 1690-luvun lopun suurina kuolonvuosina nälkä ja kulkutaudit verottivat ankarasti Vironniemen Helsingin asujaimistoa. Kuolleisuus oli niin suuri, ettei Ulrikan kirkkomaa riittänyt edes kaupungin omille vainajille. Muualta tulleet, täältä apua etsineet ja tänne menehtyneet hautausmaahan nyk. Bulevardin ja Fredrikinkadun kulmaukseen.”
(Sirkka Impola: Vanhan kirkon varjossa, s.14)
Virren alkuperäiset sanat on otaksuttu kirjoittaneen Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä[ Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: ”Israel Kolmodin (?) 1694”. Ruotsalaiseen virsikirjaan virsi päätyi 1697.
Erityistä tragiikkaa voi katsoa liittyvän virren sanoihin, jotka ylistävät kevään ihmettä. Pian tekstin ilmestymisen jälkeen koitti Suurina kuolonvuosina pidetyt katovuodet, joissa on arveltu jopa kolmanneksen Suomen väestöstä kuolleen!
"Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon."
"Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi
se vuosi vuodelta."
Suuret kuolonvuodet olivat Suomea ja lähiseutuja koetelleiden harvinaisen kylmien vuosien sarja 1695–1697. Arvellaan, että neljännes tai jopa kolmannes koko väestöstä kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin, pettuleipää ja muuta hätäruokaa syötiin yleisesti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet
Suvivirsi ja Helsingin "Ruttopuisto" liittyvät jännällä tavalla toisiinsa:
"Tienoon vanhimmat hautaukset ovat tiettävästi Ruttopuistoa lännempänä, Bulevardin ja Fredrikinkadun risteyksen kohdalla (Bulevardi 11 ja 22). Täällä sijaitsi väliaikainen 1600-luvun hautausmaa, jonne haudattiin lähinnä vieraspaikkakuntalaisia ja kulkutauteihin kuolleita. Helsingin pääasiallinen hautausmaa oli tuohon aikaan Ulrika Eleonoran kirkon eteläpuolella nykyisellä Senaatintorilla. Erityisen paljon hautauksia tänne tuli 1696-1697 ”Suurten kuolonvuosien” seurauksena."
”Etsittäessä 1700-luvun lopulla uutta leposijaa helsinkiläisvainajille katseet kääntyivät Kampin suuntaan. Sinne oli perustettu jo 1600-luvun lopulla hautausmaa ”niille monille maaseudulta tulleille, jotka kuolivat täällä hospitaalissa” tai menehtyivät kulkutauteihin vankilassa. 1690-luvun lopun suurina kuolonvuosina nälkä ja kulkutaudit verottivat ankarasti Vironniemen Helsingin asujaimistoa. Kuolleisuus oli niin suuri, ettei Ulrikan kirkkomaa riittänyt edes kaupungin omille vainajille. Muualta tulleet, täältä apua etsineet ja tänne menehtyneet hautausmaahan nyk. Bulevardin ja Fredrikinkadun kulmaukseen.”
(Sirkka Impola: Vanhan kirkon varjossa, s.14)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oleellista on myös se, miten luonto toimii. Virren mukaan se toimii kristittyjen jumalan tahdosta.
Sanoma on selkeän ideologinen ja täysin luonnontieteiden tiedosta poikkeava.
Muistelen, että siinä olisi nätti nuotti. Virttä laulattamalla lukuvuoden päätösjuhlassa oppilaita kehoitetaan unohtamaan kaikki vuoden aikana opetettu luonnontiede.
Koulutus ja tunnustuksellinen uskonto tulee eriyttää. Lapsille tulee jakaa tietoa sekä eettistä näkemystä todellisuudesta lähtien.
Yhden palstalla kirjoittelevan ateistin mielestä on yhtä todennäköistä, että on itseorganisoituvia materiaulottuvuuksia, eli useita rinnakkaisia maailmoja, kuin että on luojajumalia. Kummastakaan ajattelumallista meillä ei ole suoria havaintoja, mutta teistin kiinnostusta väitteessä herätti se, että ateisti myönsi Jumalan olemassaolon todennäköisyydeksi 50%.
Jos elämä on mahdollistettu säätämällä alkuräjähdyksen ominaisuuksia ja materiavakioita, on keväinen kasvien kasvun käynnistyminen hyvä muistutus Luojan luomistyöstä.
Jos osoittautuu, että ohjaamaton evoluutio ei kykene tuottamaan bakteerista nisäkkääksi tarvittavia monimutkaistumisia, on luonnon kehitystä ohjattu, ja keväinen kasvien kasvun käynnistyminen on hyvä muistutus Luojan tuotekehitystyöstä.
Biologiassa kerrotaan kyllä fossiileista ja eläinten DNA-sukulaisuudesta, ja ilmastonmuutoksen tuottamat säävaihtelut näkyvät otsikoissa joka puolella.
Eihän itse syntyhistoria ole millään lailla traaginen; piispa kirjoitti sen ilmeisen leppoisalla matkalla kauniissa maisemissa.
Toki se, miten tapahtumat kehittyivät pian sen syntymisen jälkeen täysin ristiriitaisesti sen sisällön kanssa, on hyvin traagista.
Traagista joo, joten miksi se paljon ylistetty jumala ei estänyt tuollaista nälänhätää ja tautiepidemioita. Mahtaisko johtua siitä, ettei sitä ole olemassakaan:)