Keskustan urheilulliset tavoitteet?

Yleisurheilun MM-kisojen päätyttyä tulee mieleeni, että onkohan keskustalla tavoitteita Suomen huippu-urheilun nostamiseksi nykyistä korkeammalle tasolle? Näissä kisoissa Suomi oli mitalitaulukossa sijalla 29. Onneksi tuo pohjalainen sähköinsinööri Pitkämäki sai sentään hopean, Suomen ainoan mitalin. Joten ei meillä aihetta häpeään ole, samaan saaliiseen saivat tyytyä myös Italia ja Unkari. Mutta parempi tietysti olisi toivottavaa, sillä olemmehan - olemme ainakin olleet - urheilukansa.

Jotkut voivat olla sitä mieltä, että huippu-urheilussa menestymisellä ei ole yleisempää merkitystä, sehän on vain urheilua. Kyllä sillä on laajempaakin merkitystä. Se kohottaa urheilusta kiinnostuneiden kansalaisten itsetuntoa ja se saa heidät yhä parempiin suorituksiin aloillaan. Maan menestyminen huippu-urheilussa kirkastaa myös maan julkisuuskuvaa, tuo maan suurempien joukkojen tietoisuuteen, jolla on myönteisiä kerrannaisvaikutuksia moniin asioihin.

Maailmassa on varmaan paljon ihmisiä, jotka eivät tietäisi juuri mitään Jamaikasta, Keniasta ja Etiopiasta, jollei noissa maissa olisi niin vahvaa urheilua. Nythän mitalitaulukossa Jamaika oli maista kolmas, Kenia neljäs ja Etiopia kuudes. Ajatelkaapa - vajaan kolmen miljoonan asukkaan Jamaika kolmantena heti lähes 150 miljoonan asukkaan Venäjän ja lähes kolmensadan miljoonan asukkaan USA:n jälkeen! Eivät nuo Jamaika, Kenia ja Etiopia yleisen kehityksen eturivissä ole, mutta kyllä tuollainen sielläkin kohottaa maan kansalaisten itsetuntoa, ja se puolestaan edesauttaa muutakin kehitystä.

Aikoinaan sanottiin, että Suomi juostiin maailmankartalle. Siinä on vinhaa perää. Suomi oli muutaman kerran maista neljänneksi paras olympialaisissakin, edellään aina vain USA ja Saksa, joskus Iso-Britannia tai Ranska. Neuvostoliittohan ei tuolloin olympialaisiin osallistunut. Toki meillä oli olympialaisissa muitakin vahvoja lajeja kuin yleisurheilu, ainakin paini, ja yleisurheilussakin menestyttiin myös muissa lajeissa, mutta juoksu kestävyysmatkoilla oli ehdoton ykköslajimme. Siinä saimme olympialaisissakin joskus jopa kolmoisvoittoja, kuten 10 000 metrillä Berliinin olympialaisissa 1936. Näissä MM-kisoissa yksikään maa ei pystynyt kolmoisvoittoihin, kaksoisvoittoihin kyllä muutama.

Kyselen tätä asiaa kepupalstalla siksi, että kepulla on maineikkaita perinteitä myös urheilun saralla. Muutama puolueen johtava poliitikko on siinä ollut eturivissä. Ei, ei, en tarkoita Esko Ahoa hiihtoliiton puheenjohtajana, vaan tarkoitan Urho Kekkosta. Kekkonen itsekin oli nuoruudessaan huippu-urheilija, silloin kilpailluissa vauhdittomissa hypyissä Suomen mestari korkeudessa ja kolmiloikassa, ja olihan hänen vauhdillisenkin korkeushypyn ennätyksensä 185 cm; se on kova tulos hypättynä ulkojalan tyylillä, jota Kekkonen käytti. Mutta suurempi vaikutus Kekkosella oli urheiluumme pitkäaikaisena urheilujohtajana, Suomen Urheiluliiton ja Suomen Olympiakomitean johtajana. Niissä tehtävissä Kekkonen oli todella hyvä, niihin hänen olisi pitänyt jäädäkin.

No, eihän Kekkonen ollut kepulainen, vaan maalaisliittolainen. Mutta kepu maalaisliiton peitejärjestönä varmaan haluaa jatkaa maalaisliiton perinteitä myös urheilun saralla. Ja vaikka tässä tilanteessa varsinkin monet muut asiat menevät minkä tahansa puolueen agendassa urheilun edelle, kyllä urheilussakin menestyminen on edellä esille tuomistani syistä tärkeää.

Jos seuraava, todennäköisesti kepujohtoinen hallituksemme saisi siinä kohennusta aikaiseksi, se vahvistaisi puolueen poliitikkojen itsetuntoa, joka auttaisi heitä parempaan muussakin. Ja varmaan se myös lisäisi kepun kannatusta urheiluhulluksikin mainitun Suomen kansan keskuudessa. Noista syistä siis kyselen nyt tuota asiaa tällä palstalla. Voisiko asiaa valottaa joku palstan kepulaisista, kun heidän joukossaan on muutama, joka kertoo olevansa lähellä keskustaa?
78272
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 78

Vanhimmat
Aloittaja

Kuten olette näköjään jo huomanneet, vaihdoin taas profiilikuvaani. Tuo edellinen profiilikuvani oli hieman leikkimielinen, en minä toki kaikkien alojen erikoisasiantuntija ole. Monien alojen kyllä, mutta olen koettanut muistaa vanhan viisauden, joka varottaa jotenkin näin: ”Jos haluaa nähdä vain kokonaisuuden, ei näe yksityiskohtaa, ja kokonaisuus koostuu yksityiskohdista”.

Tämä kuvani on todenmukainen minua kuvaamaan. Olen koko elämäni ajan koettanut hankkia tietoa, siis kartuttaa viisauttani. Siinä olen melko hyvin onnistunutkin, ja yhä minulla on sama pyrkimys. Kuvassa on nyt käsissäni Vanhan viisauden kirja, tietsikkapöydälläni Elämän viisauden kirja ja Sivistyksen käsikirja, ja taustalla näkyvässä hyllystössä on paljon lisää viisautta eri aloilta (siihen kategoriaan en lue Kekkosen elämäkertaa, jonka kaikki kahdeksan osaa näkyvät tietokoneen näyttöruudun takaa).

Tässä kuvassa etsin lisää viisausoppia kirjasto-työhuoneeni hyllystä. Myös tällä seinällä on samanlainen hyllystö kuin taustalla näkyvällä peräseinällä. Nykyisinhän paljon viisautta löytyy myös netistä. Mutta eräille netistäkin tuttu on vain kepupalsta. Löytyyhän täältäkin viisautta minun ja joidenkin muiden kirjoituksista, mutta valitettavasti täällä nähdään, että totta on tämä vanha viisaus: ”Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää”.

Näistä profiilikuvieni toistuvista vaihtamisista ei kannattaisi kasvattaa tuskaansa edellisellä avauksellani jo nähdyllä tavalla teidänkään, jotka ette jostain syystä halua täällä kuvaanne julkaista. En toki epäile, että syy olisi ulkonäössänne; sen, kuten rekisteröitymisennekin estänee ujoutenne. Kun itsekään en ole kovin vakavissani noita kuviani vaihdellessani, ja samaa hupia harrastan varmaan jatkossakin, niin naurakaa tekin kanssani, sillä vanha viisaus sanoo, että ”nauru pidentää ikää”. Kun vielä oppisitte nauramaan oikeille naurun aiheille, siis itsellenne, voisitte elää vaikka näin vanhaksi kuin minä jo olen elänyt!

Tuosta käsissäni olevasta Vanhan viisauden kirjasta löytyy viisauksia jo muinaisilta roomalaisilta. Nämä varmasti yhä pätevät viisauksina ainakin sen mielestä, joka käyttää täällä latinankielistä nikkiä: ”Vult lepus esse loco semper, generatus erat quo” (Jänis haluaa elää aina siellä missä se syntyi) ja ”Canes timidi vehementius latrant” (Pelokkaat koirat haukkuvat kiivaimmin) ja vielä tämäkin ”Vae sibi quando canes veniuntos rodere plures” (Koko koiralauman ei kannata haluta vain yhtä luuta kaluta). Mitenhän minusta tuntuu siltä, että jo muinaiset roomalaiset tunsivat kepupalstan?

Äänestä
  • Kun evp aliupseeri haudan partaalla hakee viisautta kansakoulupohjalla kirjoista, niin sepä taitaa olla mahdoton yhtälö...;)

    Äänestä

  • Viisautta noista kirjoista saattaisi saadakin jos vaikkapa lukisi sitä kirjaa. Sinä sanot etsiväsi viisautta hyllystä, tuo tuttu tyhjä teennäinen ilme naamallasi. Kirjahyllyä tuijottamalla tuskin viisastuu, kannattaa siis kääntää katse kirjaan.

    Kirjoitukseen oli livahtanut ilmiselviä virheitä joita on syytä korjata. "Olen koko elämäni ajan koettanut hankkia tietoa, siis kartuttaa viisauttani. Siinä olen melko hyvin onnistunutkin". Olet varmaankin koettanut hankkia tietoa, mutta et ole siinä onnistunut. Senhän olet osoittanut täällä monin eri tavoin. Yksinkertaisempaa vedätettävää saa hakea, jos palastan kepulireppanat vievät Kapia kuin pässiä narussa niin eipä miehellä silloin ainakaan viisautta ole.

    Äänestä

Urheilojoilla ei ole syytä häpeään, mutta sinulla heikkolahjaisella munkarvojasi esittelevällä ,hömelöllä evp aliupseerilla on....;)

Äänestä
  • Onko sinulla koskaan hetkeäkään mielessäsi mitään muuta kuin kapin munakarvat? Ei näytä siltä. Niitäkö vielä haluisit nähdä? siksikö joka hetki palstaa päivystät? Kapin pitäisi näyttää koko munansa. Siitä varmaan saisit sellaisen kiihokkeen, että vetäisit itsesi kuiviin sairaita aivojasi myöten. Silloin päästäisiin sinusta, eikä jäisi kepulaisissakaan kaipaajia.

    Äänestä

  • Aiheellinen kysymys kirjoitti:

    Onko sinulla koskaan hetkeäkään mielessäsi mitään muuta kuin kapin munakarvat? Ei näytä siltä. Niitäkö vielä haluisit nähdä? siksikö joka hetki palstaa päivystät? Kapin pitäisi näyttää koko munansa. Siitä varmaan saisit sellaisen kiihokkeen, että vetäisit itsesi kuiviin sairaita aivojasi myöten. Silloin päästäisiin sinusta, eikä jäisi kepulaisissakaan kaipaajia.

    Jaahas, puskapuolustaja niin kovin tutuin kielivirhein... kas kas taas

    Äänestä

  • Aloittaja

    Puskapuolustus kirjoitti:

    Jaahas, puskapuolustaja niin kovin tutuin kielivirhein... kas kas taas

    Miten tuo minua puolustaa? Hänhän vain tekee kysymyksen tuolle hyypiölle. Eikö kysymys ole mielestäsi aiheellinen? Mielestäni se on hyvin aiheellinen sille ja eräille muillekin, ellei tuo munakarvoihini hirttäytynyt ole aina sama. Ehkäpä se olet juuri sinä, kun ilmeisesti sinunkin pääsi on kapista niin sekaisin, että näet niitä puskapuolustajiani kaikkialla. Sinä tosin olet aina puskassa, mutta tuo kysymyksen tekijä ei varmaankaan ole samassa puskassa kanssasi.

    Olisi kiva kuulla, millaisia ovat ne kielivirheet, jotka häntä ja minua yhdistävät? Minusta tuo hänen sanomansa on varsin hyvää suomea, joskin yksi yleiskielestä poikkeava sana siinä on ja yksi lause on lipsahtanut alkamaan pienellä kirjaimella.Itse kyllä pyrin aina olemaan tarkempi, mutta ei tuo häiritse minua vähääkään, kun olen tottunut täällä näkemään teidän tekstejänne, joissa asiasisällöistä puhumattakaan hyvin pahasti raiskaatte suomea kielellisestikin.

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Miten tuo minua puolustaa? Hänhän vain tekee kysymyksen tuolle hyypiölle. Eikö kysymys ole mielestäsi aiheellinen? Mielestäni se on hyvin aiheellinen sille ja eräille muillekin, ellei tuo munakarvoihini hirttäytynyt ole aina sama. Ehkäpä se olet juuri sinä, kun ilmeisesti sinunkin pääsi on kapista niin sekaisin, että näet niitä puskapuolustajiani kaikkialla. Sinä tosin olet aina puskassa, mutta tuo kysymyksen tekijä ei varmaankaan ole samassa puskassa kanssasi.

    Olisi kiva kuulla, millaisia ovat ne kielivirheet, jotka häntä ja minua yhdistävät? Minusta tuo hänen sanomansa on varsin hyvää suomea, joskin yksi yleiskielestä poikkeava sana siinä on ja yksi lause on lipsahtanut alkamaan pienellä kirjaimella.Itse kyllä pyrin aina olemaan tarkempi, mutta ei tuo häiritse minua vähääkään, kun olen tottunut täällä näkemään teidän tekstejänne, joissa asiasisällöistä puhumattakaan hyvin pahasti raiskaatte suomea kielellisestikin.

    Otetaanpa esimerkki kielen raiskaamisesta:
    "Itse kyllä pyrin aina olemaan tarkempi, mutta ei tuo häiritse minua vähääkään, kun olen tottunut täällä näkemään teidän tekstejänne, joissa asiasisällöistä puhumattakaan hyvin pahasti raiskaatte suomea kielellisestikin. "

    Tuossa on sitä kielen raiskaamista joka sinua ja tuota puskapuolustajaa yhdistää. Teksti on täynnä huonoa kieltä, kieltä jota kyllä aikanaan käytettiin mm. virkateksteissä (myös armeijassa), mutta jota äidinkielen opetuksessa pidettiin virheenä. Kankeus ja ylipitkät lauserakenteet yhdistettynä huonoon ilmaisuun. Siinäpä se

    Äänestä

  • Aloittaja

    Esimerkki kirjoitti:

    Otetaanpa esimerkki kielen raiskaamisesta:
    "Itse kyllä pyrin aina olemaan tarkempi, mutta ei tuo häiritse minua vähääkään, kun olen tottunut täällä näkemään teidän tekstejänne, joissa asiasisällöistä puhumattakaan hyvin pahasti raiskaatte suomea kielellisestikin. "

    Tuossa on sitä kielen raiskaamista joka sinua ja tuota puskapuolustajaa yhdistää. Teksti on täynnä huonoa kieltä, kieltä jota kyllä aikanaan käytettiin mm. virkateksteissä (myös armeijassa), mutta jota äidinkielen opetuksessa pidettiin virheenä. Kankeus ja ylipitkät lauserakenteet yhdistettynä huonoon ilmaisuun. Siinäpä se

    Myönnän kyllä, että minulta usein tulee liian pitkiä lauserakenteita, sillä kun ajatus jatkuu katkeamatta, en aina huomaa lausetta katkaista. Eli ongelmani on päinvastainen kuin esim. Esko Aholla sanottiin olevan: vaikka ajatus katkeaisi, puhe jatkuu.

    Mutta tuosta puskapuolustajakseni näkemääsi tarkoittaen puhut itseäsi vastaan. Hänhän näkyy sanovan sanottavansa napakasti, varsin lyhyin lausein. Varmaan siellä puskassasi olet saanut roskan silmääsi, kun et tuota huomaa.

    Minulla kyllä on aavistukseni tuon aiheellisen ihmettelynsä esittäneen henkilöllisyydestä, mutta kertokoon hän itse siitä tarkemmin. Jos haluaa kertoa. Niin, sinullehan tietysti kaikki tuo hänen ihmettelemänsä on luonnollista ja hyväksyttävää, kielellisestikin oikein tyylikästä, sillä olethan sentään kepulainen;))

    Äänestä

  • Puskapuolustus kirjoitti:

    Jaahas, puskapuolustaja niin kovin tutuin kielivirhein... kas kas taas

    hulivili voo. Kapi ei tarvitse puolustajaa, vaan sinä tarvitsisit lääkäriä.

    Äänestä

Kapi reppana kopioi latinaa,
munakarvoissa harmaata patinaa.

Ei oo miehessä muuta kuin harmajat karvat,
on omaiset hylänneet, ystävät harvat.

Lastulevyhyllyssä kirjojaan näyttää,
luule nillä päänsä tiedolla täyttää.

Mutta kun pohjana on vain rottakoulu,
ei tuu hommasta mittää, ei saavu joulu...

Äänestä
  • Kauniin herkkä runo. Ei jätä ketään kylmäksi. Todellista taidetta.

    Äänestä

Aloittaja

Oho! Onpa tehnyt odottamaanikin suuremman vaikutuksen eräisiin tuo uusi profiilikuvani! Niin suuren, että avaukseni aihe - urheilu ja kepu - ovat jääneet täysin pimentoon heidän mielissään. Niin on tapahtunut huolimatta siitä, että tuossa kuvani esittelyssä sellaisesta varoitin ja opastin heitä sanomalla

>>Näistä profiilikuvieni toistuvista vaihtamisista ei kannattaisi kasvattaa tuskaansa edellisellä avauksellani jo nähdyllä tavalla teidänkään, jotka ette jostain syystä halua täällä kuvaanne julkaista. En toki epäile, että syy olisi ulkonäössänne; sen, kuten rekisteröitymisennekin estänee ujoutenne. Kun itsekään en ole kovin vakavissani noita kuviani vaihdellessani, ja samaa hupia harrastan varmaan jatkossakin, niin naurakaa tekin kanssani, sillä vanha viisaus sanoo, että ”nauru pidentää ikää”. Kun vielä oppisitte nauramaan oikeille naurun aiheille, siis itsellenne, voisitte elää vaikka näin vanhaksi kuin minä jo olen elänyt!

Äänestä

Ihan muuten vain...

Paljon kapilla meni cooper ?
Itsellä meni pitkään 3000 m pintaan, mutta sitten uran loppupäässä 48 -50 v n 2600 m.
Meillähän oli 200 m päälle normitaulukon; cooper.

Heitetään nyt muutakin, ettei nyt ihan vakavaksi mene.

Ei tämä elämä Suomessa nyt niin pahaa ole, että pitäisi aina sitä haukkua.
Ja lähinnä haukun kohteen se toinen.

Jospa katsottaisiin itseämmekkin.
Oppisimme siitäkin paljon.

Hyvää kesänloppua vain kaikille. Nauttikaa siitä.

Äänestä
  • Varusmiehenä juoksin 3400 m cooperissa. 50 vuotiaana juoksin puolimaratonin aikaan 1 tunti ja 45 minuuttia. Senkin jälkeen on kuntoa pidetty yllä vaikka kelloa vastaan ei ole tullut juostua. Keväisin Lapissa 40-50 km päivämatkoja hiihdellen, kesäisin pyöräillen lähes päivittäin. Hiihto ei ole sitä Kapi taaperrusta vaan ihan reipasta liikkumista niin perinteisellä kuin luistelutyylillä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Kuntoa pidetään kirjoitti:

    Varusmiehenä juoksin 3400 m cooperissa. 50 vuotiaana juoksin puolimaratonin aikaan 1 tunti ja 45 minuuttia. Senkin jälkeen on kuntoa pidetty yllä vaikka kelloa vastaan ei ole tullut juostua. Keväisin Lapissa 40-50 km päivämatkoja hiihdellen, kesäisin pyöräillen lähes päivittäin. Hiihto ei ole sitä Kapi taaperrusta vaan ihan reipasta liikkumista niin perinteisellä kuin luistelutyylillä.

    Kun viestisi on sinänsä asiallinen, vastaan siihen, oletpa sitten res maj tai res korpr.

    Parhain cooperin tulokseni meni niukin naukin yli 3000 metrin. Se tapahtui Topografikunnassa palvellessani syksyllä 1972, jolloin olin 37-vuotias. Muistan sen erityisesti siitä, että nuorempi poikani - tuo Sisu-auton nykyinen omistaja - oli silloin 14-vuotiaana kesätöissä Topografikunnan Ilmakuvaosastossa, ja aamulla Santahaminasta Topografikuntaan Katajanokalle ajaessamme sanoin pojalleni: "sovitaanko, että sinä olet koko Topografikunnan paras ja minä ikämiesten paras”. Niin tehtiin. Poikani tavoitti minut kierroksella eli voitti 400 metrillä. Hän oli silloin ikäluokkansa parhaimmistoa, juoksi Viipurin urheilijain edustusjoukkueessa. Ja minä olin kovassa kunnossa, kun olin alkukesän tarponut Lapin jänkiä kartoituksen maastotöissä.

    Vajaata vuotta myöhemmin luutnanttikurssimme cooperissa Kadettikoulun kentällä vielä juoksin 2800 metriä, mutta minua parempia oli moniakin joukossamme, jossa oli eräitä tunnettujakin urheilumiehiä, mm. suunnistuksen Suomen mestari ja Jukolan viestin voittajajoukkueeseen kuulunut.
    Enpä ole tuon jälkeen cooperia kokeillutkaan, vaikka vielä kuusikymmpiseksi asti tein kesäisin pitkiäkin juoksulenkkejä Helsingin keskuspuiston maastoissa. Nyt ne lenkkini ovat muuttuneet verkkaisiksi kävelylenkeiksi.

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Kun viestisi on sinänsä asiallinen, vastaan siihen, oletpa sitten res maj tai res korpr.

    Parhain cooperin tulokseni meni niukin naukin yli 3000 metrin. Se tapahtui Topografikunnassa palvellessani syksyllä 1972, jolloin olin 37-vuotias. Muistan sen erityisesti siitä, että nuorempi poikani - tuo Sisu-auton nykyinen omistaja - oli silloin 14-vuotiaana kesätöissä Topografikunnan Ilmakuvaosastossa, ja aamulla Santahaminasta Topografikuntaan Katajanokalle ajaessamme sanoin pojalleni: "sovitaanko, että sinä olet koko Topografikunnan paras ja minä ikämiesten paras”. Niin tehtiin. Poikani tavoitti minut kierroksella eli voitti 400 metrillä. Hän oli silloin ikäluokkansa parhaimmistoa, juoksi Viipurin urheilijain edustusjoukkueessa. Ja minä olin kovassa kunnossa, kun olin alkukesän tarponut Lapin jänkiä kartoituksen maastotöissä.

    Vajaata vuotta myöhemmin luutnanttikurssimme cooperissa Kadettikoulun kentällä vielä juoksin 2800 metriä, mutta minua parempia oli moniakin joukossamme, jossa oli eräitä tunnettujakin urheilumiehiä, mm. suunnistuksen Suomen mestari ja Jukolan viestin voittajajoukkueeseen kuulunut.
    Enpä ole tuon jälkeen cooperia kokeillutkaan, vaikka vielä kuusikymmpiseksi asti tein kesäisin pitkiäkin juoksulenkkejä Helsingin keskuspuiston maastoissa. Nyt ne lenkkini ovat muuttuneet verkkaisiksi kävelylenkeiksi.

    Kohtuullisen hyvin olet juossut, jos noihin nyt sitten voi luottaa, sinut kun tunnetaan totuuksien vääristelystä itsellesi suosiolliseksi.

    Varusmiesten coopertestien tuloksen keskiarvo oli korkeimmillaan 1970-80 lukujen taitteessa. Silloin vielä valtaosa varusmiehistä tuli maaseudulta tai pieniltä teollisuuspaikkakunnilta. Kansanterveys oli kohonnut yleisen terveydenhuollon ja vaurastumisen myötä, mutta liikuntaa saatiin edelleen tarpeeksi. Cooperin testin keskiarvo oli lähes 2800 m eikä 3000 metrin ylitys vielä ollut mikään saavutus vaikka sillä kultaisen juoksumerkin lomapuvun rintamukseen saikin.

    Kaupungistumiskehitys on kääntänyt varumiesten kunnon laskuun, ja nyt keskiarvo cooperissa taitaa olla 2400 metrin paikkeilla - siis parikymppisillä nuorilla miehillä. Jo kutsunnoissa reputtaa 15-20 % ikäluokasta juuri kaupungistumisen aiheuttamien huonon fyysisen kunnon tai psyykkisten ongelmien vuoksi.

    Äänestä

  • Aloittaja

    kaupungistuminen kirjoitti:

    Kohtuullisen hyvin olet juossut, jos noihin nyt sitten voi luottaa, sinut kun tunnetaan totuuksien vääristelystä itsellesi suosiolliseksi.

    Varusmiesten coopertestien tuloksen keskiarvo oli korkeimmillaan 1970-80 lukujen taitteessa. Silloin vielä valtaosa varusmiehistä tuli maaseudulta tai pieniltä teollisuuspaikkakunnilta. Kansanterveys oli kohonnut yleisen terveydenhuollon ja vaurastumisen myötä, mutta liikuntaa saatiin edelleen tarpeeksi. Cooperin testin keskiarvo oli lähes 2800 m eikä 3000 metrin ylitys vielä ollut mikään saavutus vaikka sillä kultaisen juoksumerkin lomapuvun rintamukseen saikin.

    Kaupungistumiskehitys on kääntänyt varumiesten kunnon laskuun, ja nyt keskiarvo cooperissa taitaa olla 2400 metrin paikkeilla - siis parikymppisillä nuorilla miehillä. Jo kutsunnoissa reputtaa 15-20 % ikäluokasta juuri kaupungistumisen aiheuttamien huonon fyysisen kunnon tai psyykkisten ongelmien vuoksi.

    Kun varsin asiallisesti muuten puhuit, enpä olisi sinua kepulaisena pitänyt, jos et olisi sanonut tuota:

    >>sinut kun tunnetaan totuuksien vääristelystä itsellesi suosiolliseksi.

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Kun varsin asiallisesti muuten puhuit, enpä olisi sinua kepulaisena pitänyt, jos et olisi sanonut tuota:

    >>sinut kun tunnetaan totuuksien vääristelystä itsellesi suosiolliseksi.

    Jaahas, totuuden vääristelyä se on tuokin kun väität minua kepulaiseksi vain sen vuoksi, että havaintoni palstalla on tuo jonka sanoin, eli olet varsin kova poika vääristelemään totuutta itsellesi suotuisammaksi. Kuka tahansa puoluekantaan katsomatta varmasti saman havainnon voi tehdä. Jopa niistä todisteistasi vääristyneen tulkinnan olet onnistunut tekemään, meille toki ne kertovat totuuden.

    En muuten ole tuo res.maj. Reservin upseeri kuitenkin aikanaan varusmiehenä RUK:n suoritettuani ja useammankin kertausharjoituksen jälkeen lisänappeja kaulukseen hankkineena.

    Kaupungistuminen on suurin selittäjä varusmiesten kunnon heikentymiselle. Tahko Pihkala totesi aikanaan, että nuorison turmelee hissi, bussi ja vessa. Luontainen liikunta vähenee yhteiskunnassa jossa tv- ja tietokoneet vievät nuorilta sen ajan joka ennen käytettiin pallon potkimiseen tai juoksemiseen ja hyppimiseen. Portaitakaan ei tarvitse enää käyttää kun hissi tehdään jo kolme kerroksiseen taloon.

    Äänestä

Eipä ole tainnut keskusta kirjata puolueohjelmaansa huippu-urheilupoliittisia tavoitteitaan. Tuskin muutkaan puolueet osaltaan. Tarkistamallahan asia selviäisi, mutta olen jo ennalta asiasta niin vakuuttunut, etten viitsi sitä tehdä.

Mielenkiintoista olisi tietää, onko näin joskus ollut. En pitäisi sitä ihmeenä, enkä edes naurettavana ajatuksena, sillä jopa puolueet ovat kiinni ajassaan ja 1900-luvun alkupuolella urheiluseurojen lisäksi myös tietyt aatteelliset yhdistykset ajattelivat huippu-urheilun yleisestä merkityksestä samoin kuin sinä avauksessasi. Kansakouluissa ja oppikouluissakin ajatteluun kasvatettiin. Miksi samoin eivät olisi uskoneet myös puolueet joko nuo ajatukset suoraan sisäistäneinä tai välillisesti.

Minulla on tunne, että sotien jälkeen tuollaisia ajatuksia kuitenkin ryhdyttiin pitämään liian oikeistolaisina. Julkisesti on puhuttu mieluummin kuntoliikunnasta. Mutta eivät ne kokonaan ole hävinneet. Ei kalliita jäähalleja, muita sisäliikuntahalleja ja urheiluopistoja ole pelkästään kuntoliikuntaa varten rakennettu. Erilaisilla maailmanmestaruus- ja euroopanmestaruuskisoillakin on valtion tuki. Niitä tavoitellaan, jotta Suomi saisi julkisuutta.

Urheiluvalmentajiksi puolueista ja hallituksista ei kuitenkaan ole, joten parasta olisi , että pysyisivät siltä alueelta poissa. Vaikka kansanedustajat ovat olleet kysyttyjä lajiliittojen johtajiksi, motiivina on ollut pelkästään näiden suhteet rahoittajiin ja tunnettuus.

Suomen huono menestys yleisurheilussa tätä nykyä johtuu siitä, että laji kiinnostaa aiempaa vähemmän lahjakkaita nuoria. Kiinnostuksen puute taas johtuu pitkälti siitä, että nykynuoret ovat aiempia sukupolvia sosiaalisempia. Se vetää heidät joukkuelajien pariin. Asia on korvattavissa sillä, että urheiluseurat tekevät treenaamisesta sosiaalisemman tapahtuman. Suomessa harjoittelu on liiaksi yksin puurtamista. Asian ovat ymmärtäneet parhaiten ruotsinkieliset seurat, jotka harjoituttavat juoksijoitaan yhdessä. Tämä näkyy tuloksissa niin, että ruotsinkieliset juoksijat ovat kansallisella tasolla väestömäärään nähden selvästi yliedustettuina.

Äänestä
  • Aloittaja

    Viestisi on asiallinen ja asiantuntevakin, joten enpä siitä juuri mitään halua kyseenalaistaa. Kehityskulku on varmaan ollut tuollainen kuin kerrot, niin puolueiden kohdalla kuin yleisemminkin. Hyvin muistan omalta kansakouluajaltani, miten tärkeänä urheilua ja sen saavutuksia pidettiin. Koulullamme ei ollut mitään urheilukenttää, pesäpalloa lätkittiin koulun pihakentällä ja juoksukilpailuita pidettiin koulun sivuitse kulkevalla maantiellä, jolla silloin ei ollut haittana liikenne, kun siitä kulki päivittäin vain pari linja-autovuoroa suuntaansa, kuorma-auto harvoin, henkilöautoja ei sitäkään vähää.

    Juoksuissa olin aina luokkieni paras, ja muistaakseni vain kerran pidettyihin pitäjän koulujen mestaruuskilpailuihin pääsin kouluni edustajaksi. Siellä juoksimme 1000 metriä oikein urheilukentän radalla, joka ei tainnut olla edes hiilimurskainen vaan hiekkainen, ja kun tulin vain kakkoseksi, hävisin kirkonkylän koulua edustaneelle Levosen pojalle, olin syvästi pettynyt.

    Varmaan olet oikeassa siinä, että kaupungissa liikuntaa harrastavat nuoret suuntautuvat enemmän joukkuelajeihin, kun kaupunkilaisnuoret ovat varmaan maalaisnuoria sosiaalisempia ja niihin lajeihin täällä on paremmat mahdollisuudet kuin maaseudulla. Mutta kyllä kaupunkilaisnuoretkin harrastavat liikuntaa vähintään samassa mitassa kuin maalaisnuoret.

    Tuohon meidän ruotsinkielistemme hyvään menestykseen meidän tasollamme olen minäkin kiinnittänyt huomiota. Syyt siihen lienevät paljolti noita esille tuomiasi.

    En oikein yhdy tuohon näkemykseesi, että urheiluharrastus olisi kärsinyt siksi, että sitä pidettäisiin jotenkin oikeistolaisena. Onhan työväestölläkin ollut aina urheiluharrastusta ja -seuroja, aikanaan työväenyhdistykset kai suorastaan innostivat nuoriaan urheilun ja TUL:n pariin. TUL:oa edustavia urheilijoita ei ennen sotia hyväksytty olympiajoukkueeseemme, ja monelta lahjakkaalta urheilijalta vietiin mahdollisuus kansainväliseen menestykseen. Ei olisi saatu Lontoon olympialaisissakaan1948 meille keihäänheiton kultamitalia, jos silloin vielä olisi TUL: urheilijoita boikotoitu. Tapio Rautavaara nimittäin edusti koko uransa ajan TUL:n seuraa Oulunkylän tähteä.

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Viestisi on asiallinen ja asiantuntevakin, joten enpä siitä juuri mitään halua kyseenalaistaa. Kehityskulku on varmaan ollut tuollainen kuin kerrot, niin puolueiden kohdalla kuin yleisemminkin. Hyvin muistan omalta kansakouluajaltani, miten tärkeänä urheilua ja sen saavutuksia pidettiin. Koulullamme ei ollut mitään urheilukenttää, pesäpalloa lätkittiin koulun pihakentällä ja juoksukilpailuita pidettiin koulun sivuitse kulkevalla maantiellä, jolla silloin ei ollut haittana liikenne, kun siitä kulki päivittäin vain pari linja-autovuoroa suuntaansa, kuorma-auto harvoin, henkilöautoja ei sitäkään vähää.

    Juoksuissa olin aina luokkieni paras, ja muistaakseni vain kerran pidettyihin pitäjän koulujen mestaruuskilpailuihin pääsin kouluni edustajaksi. Siellä juoksimme 1000 metriä oikein urheilukentän radalla, joka ei tainnut olla edes hiilimurskainen vaan hiekkainen, ja kun tulin vain kakkoseksi, hävisin kirkonkylän koulua edustaneelle Levosen pojalle, olin syvästi pettynyt.

    Varmaan olet oikeassa siinä, että kaupungissa liikuntaa harrastavat nuoret suuntautuvat enemmän joukkuelajeihin, kun kaupunkilaisnuoret ovat varmaan maalaisnuoria sosiaalisempia ja niihin lajeihin täällä on paremmat mahdollisuudet kuin maaseudulla. Mutta kyllä kaupunkilaisnuoretkin harrastavat liikuntaa vähintään samassa mitassa kuin maalaisnuoret.

    Tuohon meidän ruotsinkielistemme hyvään menestykseen meidän tasollamme olen minäkin kiinnittänyt huomiota. Syyt siihen lienevät paljolti noita esille tuomiasi.

    En oikein yhdy tuohon näkemykseesi, että urheiluharrastus olisi kärsinyt siksi, että sitä pidettäisiin jotenkin oikeistolaisena. Onhan työväestölläkin ollut aina urheiluharrastusta ja -seuroja, aikanaan työväenyhdistykset kai suorastaan innostivat nuoriaan urheilun ja TUL:n pariin. TUL:oa edustavia urheilijoita ei ennen sotia hyväksytty olympiajoukkueeseemme, ja monelta lahjakkaalta urheilijalta vietiin mahdollisuus kansainväliseen menestykseen. Ei olisi saatu Lontoon olympialaisissakaan1948 meille keihäänheiton kultamitalia, jos silloin vielä olisi TUL: urheilijoita boikotoitu. Tapio Rautavaara nimittäin edusti koko uransa ajan TUL:n seuraa Oulunkylän tähteä.

    Luit kommenttini liian hätäisesti. Kun sanoin sanoin "nykynuoret ovat aiempia sukupolvia sosiaalisempia", en erotellut maalais- ja kaupunkilaisnuoria. Maaseudulla on sama ongelma kuin kaupungeissakin eli salibandy, lentopallo, jalkapallo ja joillakin paikkakunnilla pesäpallo ja jääkiekkokin vetää kilpatason harjoituksiin enemmän nuoria kuin yleisurheilu ja hiihto.

    Toisaalta nuo kansalliselle tasolle juoksijoita tuovat ruotsinkieliset seurat ovat enimmäkseen pieniä maalaisseuroja. Nimistä mainittakoon Jonathan Åstrand Närpiöstä, Sandra Eriksson Uudestakaarlepyystä (käytännössä maaseutua), Niclas Sandells ja Karin Storbacka Pedersörestä sekä suuri joukko muita nimiä, jotka eivät ole edustaneet Suomen kv. kisoissa. Jossain haastattelussa vastauksena kysymykseen ruotsinkielisten pikkuseurojen hyvästä juoksijatuotosta arveltiin, että aloittelevien nuorten motivaatio pysyy korkeana, koska kaikki harjoittelevat yhdessä, jopa nuo tunnetut nimet. Lähtö harjoituksiin on myös tuttujen tapaamista ja innostaa samaan tapaan kuin joukkuepeleissä.

    En myöskään tarkoittanut, että urheiluharrastusta itsessään olisi pidetty sotien jälkeen oikeistolaisena, vaan kilpaurheilun liittämistä mainitsemiisi kansakunnan tunnettuuteen, julkikuvaan, itsetuntoon tai kartalle juoksuihin. Sosialidemokraatti Mauno Koivisto toivoi presidenttinä jopa, että kansallislaulut ja lippujen salkoon nostot urheilijoiden palkitsemisten yhteydessä lopetettaisiin. Ei erityisen oikeistolainen kommentti vai mitä?

    Harvoin enää urheilutoimittajatkaan lipsauttavat mitään sen tyyppistä, että Tero Pitkämäki voitti SUOMELLE hopeaa. Vielä 1970-luvulla Paavo Noponen saattoi jotain tyylistä todeta ja se olikin yksi syy, miksi häntä siihen aikaan haukuttiin äärioikeistolaiseksi.

    Toisaalta tuo urheiluun liittyvän kansallishurmoksen laimeneminen voi olla osaltaan vaikuttanut siihen, että yksilöurheilija saa aiempaa vähemmän kannustusta suomalaisilta. Noita perinteisesti yksin harjoittelevia suomalaisia motivoi varmasti suuresti yhteisön kannus, olkoonkin että sen kannustuksen takana oli pelkkä toive siniristilipun liehumisesta keskimmäisessä salossa, eikä niinkään tuki urheilijalle itselleen.

    Äänestä

  • Aloittaja

    volmari kirjoitti:

    Luit kommenttini liian hätäisesti. Kun sanoin sanoin "nykynuoret ovat aiempia sukupolvia sosiaalisempia", en erotellut maalais- ja kaupunkilaisnuoria. Maaseudulla on sama ongelma kuin kaupungeissakin eli salibandy, lentopallo, jalkapallo ja joillakin paikkakunnilla pesäpallo ja jääkiekkokin vetää kilpatason harjoituksiin enemmän nuoria kuin yleisurheilu ja hiihto.

    Toisaalta nuo kansalliselle tasolle juoksijoita tuovat ruotsinkieliset seurat ovat enimmäkseen pieniä maalaisseuroja. Nimistä mainittakoon Jonathan Åstrand Närpiöstä, Sandra Eriksson Uudestakaarlepyystä (käytännössä maaseutua), Niclas Sandells ja Karin Storbacka Pedersörestä sekä suuri joukko muita nimiä, jotka eivät ole edustaneet Suomen kv. kisoissa. Jossain haastattelussa vastauksena kysymykseen ruotsinkielisten pikkuseurojen hyvästä juoksijatuotosta arveltiin, että aloittelevien nuorten motivaatio pysyy korkeana, koska kaikki harjoittelevat yhdessä, jopa nuo tunnetut nimet. Lähtö harjoituksiin on myös tuttujen tapaamista ja innostaa samaan tapaan kuin joukkuepeleissä.

    En myöskään tarkoittanut, että urheiluharrastusta itsessään olisi pidetty sotien jälkeen oikeistolaisena, vaan kilpaurheilun liittämistä mainitsemiisi kansakunnan tunnettuuteen, julkikuvaan, itsetuntoon tai kartalle juoksuihin. Sosialidemokraatti Mauno Koivisto toivoi presidenttinä jopa, että kansallislaulut ja lippujen salkoon nostot urheilijoiden palkitsemisten yhteydessä lopetettaisiin. Ei erityisen oikeistolainen kommentti vai mitä?

    Harvoin enää urheilutoimittajatkaan lipsauttavat mitään sen tyyppistä, että Tero Pitkämäki voitti SUOMELLE hopeaa. Vielä 1970-luvulla Paavo Noponen saattoi jotain tyylistä todeta ja se olikin yksi syy, miksi häntä siihen aikaan haukuttiin äärioikeistolaiseksi.

    Toisaalta tuo urheiluun liittyvän kansallishurmoksen laimeneminen voi olla osaltaan vaikuttanut siihen, että yksilöurheilija saa aiempaa vähemmän kannustusta suomalaisilta. Noita perinteisesti yksin harjoittelevia suomalaisia motivoi varmasti suuresti yhteisön kannus, olkoonkin että sen kannustuksen takana oli pelkkä toive siniristilipun liehumisesta keskimmäisessä salossa, eikä niinkään tuki urheilijalle itselleen.

    Okei, ei minulla ole vastaansanomista tuohon täydennykseesi. Toki olen jo aikoja sitten huomannut, että tunnet historiaa ja monia muita asioita, ja tietomääräsi pohjalta pystyt ajateltuihin esityksiin. Huomaan nyt, että tunnet hyvin myös urheilua ja olet ajatellut ja ymmärtänyt myös siinä tapahtunutta muutosta.

    Toivottavasti et loukkaannu pahasti, kun tuolla alempana sinua kuten Mielipidepankkiakin pidetään minun sivuneikkeinä, siis tässä:

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/11665242#comment-63092806-view

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Luit kommenttini liian hätäisesti. Kun sanoin sanoin "nykynuoret ovat aiempia sukupolvia sosiaalisempia", en erotellut maalais- ja kaupunkilaisnuoria. Maaseudulla on sama ongelma kuin kaupungeissakin eli salibandy, lentopallo, jalkapallo ja joillakin paikkakunnilla pesäpallo ja jääkiekkokin vetää kilpatason harjoituksiin enemmän nuoria kuin yleisurheilu ja hiihto.

    Toisaalta nuo kansalliselle tasolle juoksijoita tuovat ruotsinkieliset seurat ovat enimmäkseen pieniä maalaisseuroja. Nimistä mainittakoon Jonathan Åstrand Närpiöstä, Sandra Eriksson Uudestakaarlepyystä (käytännössä maaseutua), Niclas Sandells ja Karin Storbacka Pedersörestä sekä suuri joukko muita nimiä, jotka eivät ole edustaneet Suomen kv. kisoissa. Jossain haastattelussa vastauksena kysymykseen ruotsinkielisten pikkuseurojen hyvästä juoksijatuotosta arveltiin, että aloittelevien nuorten motivaatio pysyy korkeana, koska kaikki harjoittelevat yhdessä, jopa nuo tunnetut nimet. Lähtö harjoituksiin on myös tuttujen tapaamista ja innostaa samaan tapaan kuin joukkuepeleissä.

    En myöskään tarkoittanut, että urheiluharrastusta itsessään olisi pidetty sotien jälkeen oikeistolaisena, vaan kilpaurheilun liittämistä mainitsemiisi kansakunnan tunnettuuteen, julkikuvaan, itsetuntoon tai kartalle juoksuihin. Sosialidemokraatti Mauno Koivisto toivoi presidenttinä jopa, että kansallislaulut ja lippujen salkoon nostot urheilijoiden palkitsemisten yhteydessä lopetettaisiin. Ei erityisen oikeistolainen kommentti vai mitä?

    Harvoin enää urheilutoimittajatkaan lipsauttavat mitään sen tyyppistä, että Tero Pitkämäki voitti SUOMELLE hopeaa. Vielä 1970-luvulla Paavo Noponen saattoi jotain tyylistä todeta ja se olikin yksi syy, miksi häntä siihen aikaan haukuttiin äärioikeistolaiseksi.

    Toisaalta tuo urheiluun liittyvän kansallishurmoksen laimeneminen voi olla osaltaan vaikuttanut siihen, että yksilöurheilija saa aiempaa vähemmän kannustusta suomalaisilta. Noita perinteisesti yksin harjoittelevia suomalaisia motivoi varmasti suuresti yhteisön kannus, olkoonkin että sen kannustuksen takana oli pelkkä toive siniristilipun liehumisesta keskimmäisessä salossa, eikä niinkään tuki urheilijalle itselleen.

    Urheilu on ammattilaistunut, myös yleisurheilu. Úrheileminen on täysipäiväistä jo nuorten sarjoissa, ainakin jos menestystä haetaan. Urheiluseuroilla ei ole resursseja maksaa kaikkia niitä kuluja joita urheilussa menestyminen edellyttäisi, eikä kaikilla vanhemmillakaan ole halua maksaa kustannuksia omasta pussista. Moni lahjakaskin jättää urheilun kun ei ole riittävää taloudellista tukea. Urheilumenestyksemme rahoittamiseksi aikanaan keksitty Veikkauskin jakaa rahaa ties mihin hömppätaiteeseen ja muuhun urheilusta täysin erilliseen huuhaahan. Kiitos etenkin demaripoliitikkojen joilla noita rahanjako tarpeita piisaa. Onneksi nykyinen kultturiministeri on enemmän urheilu- kuin kulttuurimiehiä.

    Rahaa urheilija alkaa tienata vasta menestyksen myötä, eikä edes kansallisen tason menestys riitä, pitää päästä kansainvälisille kentille. Pitkämäki tienaa keihäänheitolla ihan mukavasti, muita yleisurheilusta elantonsa saavia ei sitten juuri olekkaan. Ruotsinkielisellä alueella on sen verran varakkaita seuroja, että sieltä on saatu muutamia kansainväliselle tasolle kolkuttelevia yleisurheilijoita.

    Joukkuelajeissa sponsoreiden saaminen on helpompaa, joten ne saavat rahaa kansallisiin peleihinkin. Niinpä lentopallo tai pesäpallo menestyvät vielä siellä, missä jääkiekko ei nappaa kaikkea sponsorirahaa. Myös talkoohenki elää edelleen noissa pikkuseuroissa, sekin pienentää kustannuksia kun peleissä järjestyksenvalvojat ja muut toimitsijat ovat palkattomia vapaaehtoisia. Kaupunkien jäähalleissahan järjestyksenvalvojat ovat palkattua porukkaa, samoin kuin muukin järjestelyväki.

    Äänestä

  • Muutakin urheilusta kirjoitti:

    Urheilu on ammattilaistunut, myös yleisurheilu. Úrheileminen on täysipäiväistä jo nuorten sarjoissa, ainakin jos menestystä haetaan. Urheiluseuroilla ei ole resursseja maksaa kaikkia niitä kuluja joita urheilussa menestyminen edellyttäisi, eikä kaikilla vanhemmillakaan ole halua maksaa kustannuksia omasta pussista. Moni lahjakaskin jättää urheilun kun ei ole riittävää taloudellista tukea. Urheilumenestyksemme rahoittamiseksi aikanaan keksitty Veikkauskin jakaa rahaa ties mihin hömppätaiteeseen ja muuhun urheilusta täysin erilliseen huuhaahan. Kiitos etenkin demaripoliitikkojen joilla noita rahanjako tarpeita piisaa. Onneksi nykyinen kultturiministeri on enemmän urheilu- kuin kulttuurimiehiä.

    Rahaa urheilija alkaa tienata vasta menestyksen myötä, eikä edes kansallisen tason menestys riitä, pitää päästä kansainvälisille kentille. Pitkämäki tienaa keihäänheitolla ihan mukavasti, muita yleisurheilusta elantonsa saavia ei sitten juuri olekkaan. Ruotsinkielisellä alueella on sen verran varakkaita seuroja, että sieltä on saatu muutamia kansainväliselle tasolle kolkuttelevia yleisurheilijoita.

    Joukkuelajeissa sponsoreiden saaminen on helpompaa, joten ne saavat rahaa kansallisiin peleihinkin. Niinpä lentopallo tai pesäpallo menestyvät vielä siellä, missä jääkiekko ei nappaa kaikkea sponsorirahaa. Myös talkoohenki elää edelleen noissa pikkuseuroissa, sekin pienentää kustannuksia kun peleissä järjestyksenvalvojat ja muut toimitsijat ovat palkattomia vapaaehtoisia. Kaupunkien jäähalleissahan järjestyksenvalvojat ovat palkattua porukkaa, samoin kuin muukin järjestelyväki.

    En oikein jaksa uskoa, että yksilölajit niin kalliiksi tulevat, ettei useimmilla vanhemmilla ole rahaa maksa kustannuksia. Ja jos rehellisiä ollaan, vaikea uskoa, että valtio niitä alkaisi maksamaan ilman nimenomaista ohjelmaa.

    Joukkuelajien rahatilanne nuorisourheilun suhteen ei ole juuri parempi. Hyvä jos edustusjoukkueet saavat omat kulunsa katettua. Vain muutama suomalainen joukkue tuottaa voittoa, eikä niidenkään tilistä taida mennä isoa siivua junioreille. Pikemminkin näyttävät ostavan entistä kalliimpia pelaajia.

    Kun otit esille pesäpallon, sehän on laji, jota paikkakunnasta riippuen joko pelataan innolla tai sitten laji on vain koulusta tai tv:stä tuttu. Maaseudullakin jalkapallo koko maa huomioiden kaikkein harrastetuin peli. Voi olla, että jalkapalloseuroilla on puolestaan vaikeuksia sponsoreiden hankinnassa pesäpallokunnissa. Vakavassa mielessä sponsoroinnista voidaan puhua kuitenkin vasta aivan ylimmillä sarjatasoilla.

    Sellaisiakin puheita kuulee, että talkoolaisten saanti alkaa olla vaikeaa joka puolella. Varsinkin jos menestystä ei tule. Suomessa fanikulttuuria ei juurikaan ole, jos verrataan vaikkapa Ruotsiin.

    Äänestä

Kepulaisten paraatilajeja ovat olleet hiihto, pesäpallo ja paini - ja miksei yleisurheilukin. Niissä pienten kylienkin pojat ja tytöt ovat voineet nousta huipulle. Jääkiekko on taas ollut enemmän kaupunkilaisurheilua.

Menestymispaineita on ollut erityisesti hiihdossa. Sen vuoksihan Esko Ahokin änkesi itsensä hiihtoliiton puheenjohtajaksi, jotta urheilumenestys voitaisiin yhdistää Kepuun. Aho olisi vielä puheenjohtajakautensa jälkeenkin kertonut, että Lahden hiihtomenestys itse asiassa luotiin hänen kaudellaan. Siis olisi sanonut, jos doping-skandaalia ei olisi ollut. Kun sellainen valiettavasti tapahtui, Aho on ollut asioista visusti vaiti ja ärhennellyt medialle, jos näistä on häneltä kysytty.

Jotenkin kepulaisuuteen ovat aina kuuluneet vippaskonstit. Puhuttiinhan puolueen omankin väen piirissä aikoinaan Kekkosen konsteista tarkoittaen juuri sellaisia menetelytapoja, joita muuten pidettiin moraalisesti ala-arvoisina. Paavo Väyrynen oli sitten tunnettu tällaisten konstien perinteen jatkana. Ehkä Ahti Karjalainenkin olisi ollut, mutta hänen supliikkitaitonsa olivat kehnonlaiset, joten hän ei oikein tässä päässyt loistamaan kuin kulissien takana. Konstikas poliitikko on ollut myös Mauri Pekkarinen. Vanhasta ja Sipilää voi tässä kohdin pitää kovin epätyypillisinä kepulaisina Olli Rehnistä puhumattakaan.

Mutta kepulaisten yritys on kova. Nyt pyörii taas kepupyörä. Puheenjohtaja on sen itse suunnitellut ja kertonut ryhtyvänsä pyöräyrittäjäksi, jos puheenjohatjapesti jossain vaiheessa tyssää. Tilauksia on kuulemma jo tullut. Ehkä kepulaiset tähtäävät nyt pyöräilyn huipulle, kun suksi ei enää oikein luista. Pyöräilyssä kepulaisella doping know how:lla voisi olla myös käyttöä, sillä pyöräily on ollut hiihtoakin enemmän dopingin kyllästämää urheilua. Tämän tietäen kepulaisten ihastusta pyöräilyyn ei pidä ihmetellä.

Äänestä
  • Aloittaja

    Varmaan olet oikeassa noista kepulaisten paraatilajeista ja tekijöistä, jotka siihen kehitykseen ovat johtaneet. Samoin myös toteamuksessasi jääkiekosta, joskin saman voisi todeta myös muista joukkuelajeista, joiden harrastuspohjaan johtaneita syitä Pystyyn_kuollut hyvin valottaa.

    Minä olin varsin hienovarainen mainitessani tuosta Esko Ahosta, sinä olet siinä suorasukaisempi. Niin varmaan on kuin sanot.

    Enpä ole erimielinen kepulaisuuteen usein kuuluneista vippaskonsteista muutenkaan. Ehkäpä todella siellä Kepulandiassa nyt pyöräily tulee eniten harrastetuksi urheilulajiksi, kun siinä sitä ”kepulaisuutta” on kai yleismaailmallisestikin enemmän kuin juuri missään muussa urheilulajissa. Sekö lienee mielessään Sipilällä, joka nyt on ryhtynyt pyöräilyn airueeksi;))

    Äänestä

  • Näkyvän kokoomuslaisen Paavo M. Petäjän puheenjohtaja-aikanahan Lahden doping-skandaali tapahtui, joten varaa toki vilkkaassa mielikuvituksessasi kokoomuksellekin mahdollisuus liittää hiihtomenestyksemme puolueeseen. Siis siinä tapauksessa, että Hiihtoliiton toimiva johto olisi onnistunut aineiden käytön paremmin salaamaan.

    Kokoomus ei tosin dopingin käyttöä kepua enemmän ujostellut. Jos kepu asetti kansanedustajaehdokkaaksi Jari Isometsän, niin asetti myös kokoomus Martti Vainion. Toisin kuin Isometsä, Vainio langetti syyn toiselle. Tarkemmin sanoen talonmies- työläiselle. Marjo Matikainen-Kallströmin dopingin käytöstä en väitä mitään, mutta muistutan kuitenkin, että sellaisestakin on silminnäkijätodisteita esitetty. Hän on toiminut jo pitempään kansanedustajana.

    Ovatko demarit sitten syyttömiä? Ei, sillä käry on käynyt Työväen Urheliliittoon kuuluvien seurojen urheilijoiden parissa. Keihäänheittäjä Seppo Hovinen yksi tunnetuimpia. Lisäksi suuri joukko voimanostajia, painonnostajia ja muita urheilijoita erityisesti vuosina, jolloin Matti Ahde johti Työväen Urheiluliittoa. Ja TUL:oon kuuluvaa seuraa edusti myös Hiihtoliiton päävalmentaja, Kari-Pekka Kyrö.

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Varmaan olet oikeassa noista kepulaisten paraatilajeista ja tekijöistä, jotka siihen kehitykseen ovat johtaneet. Samoin myös toteamuksessasi jääkiekosta, joskin saman voisi todeta myös muista joukkuelajeista, joiden harrastuspohjaan johtaneita syitä Pystyyn_kuollut hyvin valottaa.

    Minä olin varsin hienovarainen mainitessani tuosta Esko Ahosta, sinä olet siinä suorasukaisempi. Niin varmaan on kuin sanot.

    Enpä ole erimielinen kepulaisuuteen usein kuuluneista vippaskonsteista muutenkaan. Ehkäpä todella siellä Kepulandiassa nyt pyöräily tulee eniten harrastetuksi urheilulajiksi, kun siinä sitä ”kepulaisuutta” on kai yleismaailmallisestikin enemmän kuin juuri missään muussa urheilulajissa. Sekö lienee mielessään Sipilällä, joka nyt on ryhtynyt pyöräilyn airueeksi;))

    Jos on hiitoliitto kepulaisten johtama niin sehän todistaa vain sen, että upseereissa (siis oikeissa upseereissa) on kepulaisia, onhan hiihtoliiton johdossa ollut useampaankin kertaan upseerismies.

    Sinähän olet väittänyt, ettei upseereissa olisi kepulaisia. Jommassa kummassa asiassa siis valehtelet, kerroppa kummassa?

    Äänestä

urheiliana kapi pääsi heti asian ytimeen.
Huono menestys yleisurheilun MM-kisoissa oli
ja on kepun vika.

Onneksi TUL hoiti homman kotiin.

Äänestä

Mainitsemasi lajit ovat toki maasedun nuorten - sinun yksisilmäisyydelläsi katsottuna kepulaisten - harrastamia.Yleisurheilussa eritoten keihäänheitto on mm Pihtiputaalla lajin eteen tehdyn nuorisotyön ansiosta ollut ainoa todellinen menestyslaji. Harri Haatainen taitaa olla ainoa lajin menestynyt helsinkiläisedustaja sitten Rautavaaran, Haatainen kuitenkin pari vuotta sitten osoitti, ettei helsinkiläisten pää kestä tosipaikassa - siis kovassa maailmanluokan kisassa.

Palloilulajeista Suomi on maailmanlistalla korkeimmalla kori- ja lentopallossa. Lentopallo on tyypillisesti maaseutujoukkueiden dominoimaa. Vantaalta taitaa Korson Veto sinnitellä maamme korkeimalla sarjatasolla, muutoin sarjaa hallitsee Pielaveden/Pieksämäen tyyppiset pikkupaikkakunnat. Lentopalloilijatr ovat kuitenkin menestyneet maailmanliigassa ja pelaneet jopa EM mitaleista. Maailman toiseksi harrastetuimmassa palloilulajissa, koripallossa, niinikään jylläävät maaseutujoukkueet kun Topo Helsingistä teki konkurssin.

Ralli on kuulunut myös maaseudun nuorten harrastuspiiriin - ja siinäkin Suomi onmaailman huipulla vaikka juuri nyt pari ranskalaista ajaakin kovempaa. F1 kuskit Kovalainen ja Bottas ovat ninikään maaseutupaikkojen kasvatteja.

Suomen urheilumenestys siis lepää maaseudun - sinun yksisilmäisyydelläsi katsottuna kepulandian - varassa. Jääkiekko taitaa olla ainut laji, jossa kaupunkijoukkueet jyllää. Jääkiekkoa pelataan kutenkin tosimielellä vain noin 8 maassa, loput ovat enemmän tai vähemmän B-sarjaa. Ei siis voida puhua maailmanlajeista kuten yleisurheilun, lento- ja koripallon, rallin tai F1 kyseessä ollen.

Dopingin suhteen sysimustin juuri nyt taitaa olla pyöräilyn lisäksi jääkiekko, jossa testausta ei ainakaan KHL tai NHL liigoissa harrasteta lainkaan, ja arvokisoissakin vain satunnaisesti. Pelaajat siis vetävät hormooninappia voimaa saadakseen - ja sitten sairastuat mm syöpään jo nuorina miehinä. Näinhän on käynyt suomalaisillekin NHL pelaajille.

Äänestä

Keskustalla ei ole huippu-urheilullisia tavoitteita puolueena, sen sijaan Keskusta on vahva kansanterveyttä edistävän liikunnan puolestapuhuja. Puolueväki pyöräilee parasta aikaa esimerkkiä näyttäen Oulusta Helsinkiin.

Maaseutumainen asuminen tukee monella tapaa liikunnallisuutta. Kasvimaiden hoito, klapien pilkkominen, marjastus, sienestys, kalastus ja monet muut kaupunkilaisille vieraat hyötyliikunta-aktiviteetit ovat osa maaseudun elämää. Marjaretki tuo liikunnan lisäksi terveyttä ruokapyötään, suomalaisen metsämarjan kun on todettu olevan varsinaista superfoodia. Marketin nahistuneet perunat tai muut juurekset eivät vedä vertoja itse kasvatetuille juureksille, joten kulinaristinenkin puoli on paremmalla tollalla kuin kaupunkien asukeilla..

Kapungeissa ahtaudutaan kuntosaleille milloin minkäkin muoti-zumban tahdissa rytkyttämään. Kunto ei juurikaan noissa Pilates tai Yogalates touhuissa kohene vaikka salien ylläpitäjät rahastavat kelpo summia tunnin sessiosta.

Äänestä
  • Aloittaja

    Ehkä tuossa kepun puolueväen nyt virinneessä pyöräilyinnostuksessa on takana sellaista, johon Mielipidepankki vihjasi ja jota minäkin kommentoin;))

    Luulenpa, että kaupunkiasuminen tukee liikunnallisuutta jopa enemmän kuin maaseutuasuminen, kun täällä on paikkoja ja edellytyksiä monipuolisemman liikunnan harrastamiseen. Kun asun Paloheinässä, Helsingin keskuspuiston vieressä, eipä juuri missään muualla Suomessa näe yhtä vilkasta hiihdonkaan harrastusta kuin täällä talvipäivinä ja varsinkin viikonloppuisin. Paloheinän majan vieressä on jäähalli - kaksi hallia samassa rakennuksessa - suuri on sinne suuntautuva nuorten virta, mm. bussi 66 on usein tupaten täynnä urheilukassejaan kiikuttavia nuoria.

    Itse, tällainen vanhus, käyn viikoittain Oulunkylän Sydäntalolla fysioterapeuttien johtamassa jumpassa, joka toinen viikko vesijumpopa, joka toinen salijumppa, ja silloinkin aina lopuksi on uima-allas käytettävissämme. Aina on käytettävissämme myös kuntosali kaikkine laitteiseen.

    Kyllä me kaupunkilaisetkin harrastamme myös marjastusta, sienestystä ja muuta metsässä liikkumista. Itse en kyllä marjasta muualta kuin Hakaniemen tai lähikauppani torilta, mutta innokas sienestäjä olen. Täällä täytyy vain mennä vähän kauemmaksi. Vielä tällä viikolla lähden tämän syksyn ensimmäiselle sieniretkelle Nuuksion takamaille, ja sinne päästäkseni joudun ajelemaan autolla n. 25 km ja Siikarannan parkkipaikalta joudun paarustamaan jalkaisin vielä muutaman kilometrin ennen kuin olen hyvillä sienimailla. Mutta saalis on ollut aina varma ja hyvä, hyvienkin sienien valikoimahan on täällä monipuolisempi kuin pohjoisemmassa Suomessa.

    Äänestä

Aika täynnä itseään tämä nimimerkki harmajapantteri. Mikä lie miehiään? Ei kyllä mitenkään Keskustan politiikkaan liity nämä harmajanpantterin paarustamiset;-)

Äänestä

kapi nikkaroi terassin tuota pikaa ja joutaa taas päivystämään
palstalle.
Se käy kun sen osaa.

Äänestä
  • Niin ja kokoaa Sotkan pihakeinun vasemmalla kädellä, samalla kun juoksee cooperin testiä....;)

    Äänestä

  • :)))))))))))) kirjoitti:

    Niin ja kokoaa Sotkan pihakeinun vasemmalla kädellä, samalla kun juoksee cooperin testiä....;)

    On se melkoinen ukko tuo Kapi. Keinua kasatessaan vielä pistelehtii kepupalstallakin lyömässä sanallisesti kepulireppanoita turpaan, siis oikealla kädellä kirjoittelee kymmensormisesti kepupalstalle samalla kun vasemmalla kokoaa keinua ja jaloillaan juokseen cooperia....

    Äänestä

Kapi on palstan elmo. Vetää kolme kertaa käteen cooperian juostessaan...

Äänestä
  • HO HOO, HO HOO! Kolme kertaa käteen! HO HOO HO HOO!

    Äänestä

harmajapantteri
19.8.2013 14:17
"Kun viestisi on sinänsä asiallinen, vastaan siihen, oletpa sitten res maj tai res korpr."

niin...olitpa nyt kumpi tahansa.
Myös res korpr. on tärkeä. Ei sen huonompi kuin mekään (noin sotaväen puoleltakin ajatellen )
Johtotehtävät nyt on upseereilla, ja se viisaus pitäisi aina löytyä tilanteisiin.

Aika kiirinyt niin valtavasti, että silloin " ylioppilaat " oli jo paljolti " herroja " kansan silmissä.
Nyt normaalia tätäpäivää. Vasta pohditaan "mille aletaan isona".
Itse pääsin lyseosta 60-luvun lopulla, siitä armeijaan, ja sinne jäin.

ps oletko yliopppilas ?
Hassu kysymys sinänsä...kun herrana esiinnyt täällä.

Äänestä

Tiesin , että kaperi rykäsee rottakoulun paperit tiskiin, kun vähän tökkäsee ja niin kävi..:)

Onhan kapi itse jäänyt valheesta kiinni. Törkeimmät on valehdellu olevansa upseeri, kirjailija ja ettei ole laittanut munakarvakuviaan palstalle. Patologinen valehtelija on kapi...;)

Äänestä
  • Ei tarvitse kansakoulun oppimäärän suorittanutta paljokaan vedättää kun nuo kurssitodistukset saadaan palstalle. (huom! koulutodistuksiahan kapilla EI ole kuin kansakoulusta)

    Äänestä

Aloittaja

Luulenpa, että tämä avaukseni on puoleltani loppuun käsitelty. Ihan asiallisiakin vastineita on tullut ja niihin olen vastaillut, muutamaan asiattomaankin olen puuttunut ja tietenkin olen voinut kumota siinä minusta esitetyt valheet todisteellisella totuudella. Ja se näkyy nyt häntä kismittävän niin, että on täytynyt jo pariin kertaan yrittää pettymystään avuttomasti purkaa.

Saatan vielä huomenna palstalla käydä, ja jos tälle on tullut asiallisia vastineita, joiden katson edellyttävän kommentointiani, niin tulen tekemään. Mutta noihin törkyihin ja muihin asiattomuuksiin en enää puutu, muttei se hillitse heitä jatkamasta, kun heillä on tottumusta debatointiin vaikka itsensä kanssa. Ja jos heitä on useampia, kenties he alkavat kapin kaipuussaan nähdä toisiaan kapeina.

Hauskaa porukkaa, joskaan Väinö Linna ei heistä toteaisi ”aika velikultia”. Tuskin enää Oiva Härkönenkään sanoisi, että ”ovathan he sentään kepulaisia”;))

Äänestä
  • Kapi jäi taas valehtelusta ja saavutustensa suurentelusta kiinni, niinpä lähtöilmoitus tuli hieman normaalia aiemmin. Kohta alkaa se tuttuakin tutumpi puskapuolustaja Kapia puolustamaan....

    Kaavan mukaan mennään siis taas kerran...

    Äänestä

  • Taas jäi heikkolahjainen äpärää syntynyt evp aliupseeri toiseksi ja poistui palstalta kultahampaat kirskuen.
    Eipure enää valehtelijan rottakoulun paperit palstalaisiin....:)

    Äänestä

kapi otti nokkinsa taas, ja aikoi häippästä täältä.
Moneskohan kerta liekkkään kun samaa sanonut.
Miksi kapi haukkuu keskustaa ?.
Mitä pahaa keskusta hälle tehnyt.

Äänestä

Keskustalla ja urheilulla on sikäli tekemistä toistensa kanssa, että Keskustan juuret ovat maaseudulla samoin kuin Suomen menestyminen ylipäätään olipa kysymys sitten urheilusta tai jostakin muusta merkittävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Valitettavasti kaupungistumisen eteneminen näyttää aiheuttaneen sen, ettei menestystä enää tule samalla tavoin kuin joskus aikaisemmin, kun maaseutu vielä eli kukoistuskauttaan.

Kaupunkimainen elämänmuoto ei edistä niitä ominaisuuksia, joita menestyminen vaatii, nimittäin tahdonvoimaa ja määrätietoisuutta. Sen sijaan mukavuudenhalu ja kaikkinainen nautiskelu on tunnusomaista urbaanille elämänmuodolle, jossa ihminen ei tarvitse edes jalkojaan, kun etäisyydet ovat lyhyet ja käytettävissä on niin julkinen liikenne kuin mittavat määrät yksityisiä kulkuvälineitä. Voi jopa sanoa, että periaatteessa kaupungissa elävä ihminen voisi viettää koko elämänsä selällään maaten mukavan elämän siitä juurikaan häiriintymättä.

Ei tällaisissa olosuhteissa yksinkertaisesti ole edellytyksiä niiden ominaisuuksien kehittymiselle, joita menestyminen eri elämänalueilla vaatii. Kaikkein vähiten urbaani elämänmuoto edesauttaa juuri urheilua, jossa menestymisen ratkaisee ennen kaikkea fyysinen valmius liikkumiseen.

Moskovan MM -kisojen parhaat urheilijat olivatkin lähes maalaisia. Tero Pitkämäki jostakin Etelä-Pohjanmaan käpykylästä ja Antti Ruuskanen jostakin kaukaa Savon erämaasta. Jos historiaa tutkitaan pitemmälle taaksepäin niin voidaan havaita, ettei kaupungeista menestystä ole juuri herunut. Jos kaupungeista sitten huipulle noustaan, niin todennäköisesti sitten kaupunkien laitamilta tai kaupunkien köyhälistökortteleista, joissa elämä on ollut sen verran tiukkaa, että riittävä valmius menestymiseen syntyy.

Kammottavimman ilmenemismuotonsa urbaani menestymättömyys saa laajasti nähtynä yhteiskuntapolitiikassa, jonka sisältö alkaa yhä enenevässä määrin täyttyä suorastaan mielenköyhillä pyrkimyksillä, joita ovat esimerkiksi vaatimukset joistakin merkillisistä eläinten oikeuksista, urosten synnyttämismahdollisuuksista talojen ilmatiiviiseen pakkorakentamiseen. Vain joitakin esimerkkejä mainitakseni. Tämä järjenköyhä säätäminen alkaa olla jo mitoissa, joissa kaikki järkevä tekeminen suorastaan halvaantuu. Sitten pitää mennä vielä hillumaan valtakunnan rajojen ulkopuolellekin muka joidenkin ihmisoikeuksien puolustamiseksi, vaikka nämä oikeudet eivät toteudu edes omassa maassa.

Äänestä
  • Aloittaja

    Täytyy heti korjata käsityksesi, että Suomen urheilun menestys olisi vain maaseutulähtöistä. Hannes Kolehmainen oli syntyjään kuopiolainen, Paavo Nurmi turkulainen, Volmari Iso-Hollo Heinolasta, ja edusti myöhemmin Helsingin Kisaveikkoja, Gunnar Höckert oli helsinkiläinen, muutamia hohdokkaimpia olympiavoittajia mainitakseni. Ville Ritola oli syntyjään maalaispoika, Peräseinäjoelta, mutta jo 17-vuotiaana muuttanut Yhdysvaltoihin, jossa työskenteli kirvesmiehenä New Yorkissa.

    Eikö maaseutu enää elä kukoistuskauttaan? Eräiden mielestä täällä maaseutu on kukoistavampi kuin koskaan ennen, siellä kaikki on niin ihanaa. Mutta jos olet oikeassa - taidat olla - niin miksi kepu ei ole pystynyt sitä kukoistusta ylläpitämään, kun kepu siellä yhä valtaa pitää. Johtuisiko se kukoistuksen näivettyminen siitä, että sieltä ovat lähteneet kaupunkeihin ne, joiden varassa se kukoistus oli.

    Jos sinulla todella on sellainen käsitys, että kaupungissa ihminen voisi viettää mukavan elämän vaikka selällään maaten, miksi et ole tullut kaupunkiin, miksi siellä kuihtuneella maaseudulla vaikeuksissasi kippuroit? Tuokin käsityksesi poikkeaa kovasti eräiden muiden palstan kepulaisten käsityksistä, joiden mielestä maalla on niin mukavaa.

    Kun meidän kaikki jääkiekko- ja parhaimmat jalkapalloseurat ovat kaupunkilaisseuroja, eivät niiden pelaajat ole tasolleen päässeet selällään maaten, vaan siksi, että heillä kaupungeissa on parhaan edellytykset harjoitella. Parhaat yleisurheiluseurammekin ovat kaupunkilaisia, kyllä siellä Kalevan kisoissa tänäkin vuonna jylläsivät HKV, Turun Urheiluliitto, Tampereen Pyrintö, Oulun Pyrintö ja muut kaupunkilaisseurat, joskin myös pienten ruotsinkielisten seurojen edustajat Pohjanmaan rannikolta pärjäsivät hyvin.

    Tero Pitkämäen maalaisuus on jo kauan ollut kyseenalaista. Ilmajoella mies on syntynyt, mutta Vaasan yliopistossa sähköinsinööriksi lukenut ja taitaa asustella nykyisin enimmäkseen pääkaupunkiseudulla avopuolisonsa luona, vaikka lieneekin rakennuttanut talon Ilmajoelle kunnan lahjoittamalle tontille.

    Tuosta lopustasi sanoisin, en tiedä, mitä tarkoitat urosten synnyttämismahdollisuuksilla, sellaista pyrkimystä en ole kuullut olevan olemassa. Mutta eläinten oikeuksien puolesta toimivia ei ole voinut olla huomaamatta. Kyllä sillä hyvä ja arvostettavakin tarkoitus on, joskin se saa silloin tällöin sellaisia muotoja, että en minäkään niitä voi hyväksyä, ja sellaisiin muotoihin sortuvat ovat aika tyhmiä, kun eivät tajua, että sellainen kääntyy heidän tarkoitustaan vastaan.

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Täytyy heti korjata käsityksesi, että Suomen urheilun menestys olisi vain maaseutulähtöistä. Hannes Kolehmainen oli syntyjään kuopiolainen, Paavo Nurmi turkulainen, Volmari Iso-Hollo Heinolasta, ja edusti myöhemmin Helsingin Kisaveikkoja, Gunnar Höckert oli helsinkiläinen, muutamia hohdokkaimpia olympiavoittajia mainitakseni. Ville Ritola oli syntyjään maalaispoika, Peräseinäjoelta, mutta jo 17-vuotiaana muuttanut Yhdysvaltoihin, jossa työskenteli kirvesmiehenä New Yorkissa.

    Eikö maaseutu enää elä kukoistuskauttaan? Eräiden mielestä täällä maaseutu on kukoistavampi kuin koskaan ennen, siellä kaikki on niin ihanaa. Mutta jos olet oikeassa - taidat olla - niin miksi kepu ei ole pystynyt sitä kukoistusta ylläpitämään, kun kepu siellä yhä valtaa pitää. Johtuisiko se kukoistuksen näivettyminen siitä, että sieltä ovat lähteneet kaupunkeihin ne, joiden varassa se kukoistus oli.

    Jos sinulla todella on sellainen käsitys, että kaupungissa ihminen voisi viettää mukavan elämän vaikka selällään maaten, miksi et ole tullut kaupunkiin, miksi siellä kuihtuneella maaseudulla vaikeuksissasi kippuroit? Tuokin käsityksesi poikkeaa kovasti eräiden muiden palstan kepulaisten käsityksistä, joiden mielestä maalla on niin mukavaa.

    Kun meidän kaikki jääkiekko- ja parhaimmat jalkapalloseurat ovat kaupunkilaisseuroja, eivät niiden pelaajat ole tasolleen päässeet selällään maaten, vaan siksi, että heillä kaupungeissa on parhaan edellytykset harjoitella. Parhaat yleisurheiluseurammekin ovat kaupunkilaisia, kyllä siellä Kalevan kisoissa tänäkin vuonna jylläsivät HKV, Turun Urheiluliitto, Tampereen Pyrintö, Oulun Pyrintö ja muut kaupunkilaisseurat, joskin myös pienten ruotsinkielisten seurojen edustajat Pohjanmaan rannikolta pärjäsivät hyvin.

    Tero Pitkämäen maalaisuus on jo kauan ollut kyseenalaista. Ilmajoella mies on syntynyt, mutta Vaasan yliopistossa sähköinsinööriksi lukenut ja taitaa asustella nykyisin enimmäkseen pääkaupunkiseudulla avopuolisonsa luona, vaikka lieneekin rakennuttanut talon Ilmajoelle kunnan lahjoittamalle tontille.

    Tuosta lopustasi sanoisin, en tiedä, mitä tarkoitat urosten synnyttämismahdollisuuksilla, sellaista pyrkimystä en ole kuullut olevan olemassa. Mutta eläinten oikeuksien puolesta toimivia ei ole voinut olla huomaamatta. Kyllä sillä hyvä ja arvostettavakin tarkoitus on, joskin se saa silloin tällöin sellaisia muotoja, että en minäkään niitä voi hyväksyä, ja sellaisiin muotoihin sortuvat ovat aika tyhmiä, kun eivät tajua, että sellainen kääntyy heidän tarkoitustaan vastaan.

    Olet avannut ihan merkittävästä asiasta, joten vähän kommentteja:

    Minulla itselläni on osin aktiivi- mutta pääosin harrastelijaurheilutausta. Tiedän jo sillä perusteella melkoisesti asioista.

    Olin aikoinaan Matti Pullin vieressä eräällä viikon valmentajakurssilla. Siellä oli myös Jani Lakanen oppilaana.

    Pullin tapaisia valmentajia on liian vähän, jos ollenkaan. Häneen kasautui lajitekninen osaaminen ja ennenkaikkea ihmisosaaminen. Hän tajusi, että ihminen on pääosin ihan muuta kuin mekaaninen suorittaja. Muuten ei meillä olisi Matti Nykästä saavutuksineen.

    Lakanen taas on hyvä esimerkki täydellisestä keskittyjästä, jonka tulokset näkyvät.

    Asuinpaikalla lienee kovin vähän merkitystä, ainakaan yksilölajeissa. Joukkueurheilussa pitkä jatkumo on sensijaan tärkeää.

    Asian ydin onkin riittävä fyysinen rasite heti vauvasta alkaen ja lahjakkuuksien seulominen jo pienestä pitäen sekä laaja lajikirjo päälajin ohella.

    HV: Ei muodollisella arvolla ole mitään tekoa, ellet ole katu-uskottava!

    Äänestä

  • UPDATE_9955201 kirjoitti:

    Täytyy heti korjata käsityksesi, että Suomen urheilun menestys olisi vain maaseutulähtöistä. Hannes Kolehmainen oli syntyjään kuopiolainen, Paavo Nurmi turkulainen, Volmari Iso-Hollo Heinolasta, ja edusti myöhemmin Helsingin Kisaveikkoja, Gunnar Höckert oli helsinkiläinen, muutamia hohdokkaimpia olympiavoittajia mainitakseni. Ville Ritola oli syntyjään maalaispoika, Peräseinäjoelta, mutta jo 17-vuotiaana muuttanut Yhdysvaltoihin, jossa työskenteli kirvesmiehenä New Yorkissa.

    Eikö maaseutu enää elä kukoistuskauttaan? Eräiden mielestä täällä maaseutu on kukoistavampi kuin koskaan ennen, siellä kaikki on niin ihanaa. Mutta jos olet oikeassa - taidat olla - niin miksi kepu ei ole pystynyt sitä kukoistusta ylläpitämään, kun kepu siellä yhä valtaa pitää. Johtuisiko se kukoistuksen näivettyminen siitä, että sieltä ovat lähteneet kaupunkeihin ne, joiden varassa se kukoistus oli.

    Jos sinulla todella on sellainen käsitys, että kaupungissa ihminen voisi viettää mukavan elämän vaikka selällään maaten, miksi et ole tullut kaupunkiin, miksi siellä kuihtuneella maaseudulla vaikeuksissasi kippuroit? Tuokin käsityksesi poikkeaa kovasti eräiden muiden palstan kepulaisten käsityksistä, joiden mielestä maalla on niin mukavaa.

    Kun meidän kaikki jääkiekko- ja parhaimmat jalkapalloseurat ovat kaupunkilaisseuroja, eivät niiden pelaajat ole tasolleen päässeet selällään maaten, vaan siksi, että heillä kaupungeissa on parhaan edellytykset harjoitella. Parhaat yleisurheiluseurammekin ovat kaupunkilaisia, kyllä siellä Kalevan kisoissa tänäkin vuonna jylläsivät HKV, Turun Urheiluliitto, Tampereen Pyrintö, Oulun Pyrintö ja muut kaupunkilaisseurat, joskin myös pienten ruotsinkielisten seurojen edustajat Pohjanmaan rannikolta pärjäsivät hyvin.

    Tero Pitkämäen maalaisuus on jo kauan ollut kyseenalaista. Ilmajoella mies on syntynyt, mutta Vaasan yliopistossa sähköinsinööriksi lukenut ja taitaa asustella nykyisin enimmäkseen pääkaupunkiseudulla avopuolisonsa luona, vaikka lieneekin rakennuttanut talon Ilmajoelle kunnan lahjoittamalle tontille.

    Tuosta lopustasi sanoisin, en tiedä, mitä tarkoitat urosten synnyttämismahdollisuuksilla, sellaista pyrkimystä en ole kuullut olevan olemassa. Mutta eläinten oikeuksien puolesta toimivia ei ole voinut olla huomaamatta. Kyllä sillä hyvä ja arvostettavakin tarkoitus on, joskin se saa silloin tällöin sellaisia muotoja, että en minäkään niitä voi hyväksyä, ja sellaisiin muotoihin sortuvat ovat aika tyhmiä, kun eivät tajua, että sellainen kääntyy heidän tarkoitustaan vastaan.

    Ei ajatuksissani mitään oikomista ole. Tokipa kaupungeissa syntyy jonkinlaista city -urheilua, mutta ei sitä voi verrata entisaikojen urheiluun juuri mitenkään. Lähinnä nykyurheilija on tieteen manipuloima kemiallinen tuote, joka jollakin ihmeen konstilla pysyy vielä hengissä.

    Tuskin myöskään maalta kaupunkiin muuttanut kansalainen mikään urbaani on. Onpahan vain kaupunkiin muuttanut maalainen. Tai peräti Amerikkaan muuttanut maalainen, kuten jo tiesit asiasta kertoakin.

    Yhteiskunnan menestymismahdollisuudet lisääntyisivät huomattavasti, jos maaseudullekin luotaisiin kaupunkeja vastaavat edellytykset eri asioiden harrastamiseksi. Valitettavasti porvarillinen kasapäistämisen politiikka tekee tästäkin asiasta mahdottoman.

    Juuri Ruotsissa käydessäni totesin, että ongelmat Ruotsin maaseudun suhteen ovat jokseenkin samanlaiset kuin Suomessa. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että maaseutu on nykyään siinä määrin erilaisten säädösten ja silmälläpitojen alainen, ettei mikään järkevä kehitys ole enää mahdollinen.

    Vihreä kouhotus kulminoitui lähes surkuhupaisalla tavalla juuri äskettäin jossakin Pohjanmaalla, kun karhu hyökkäsi lenkkeilijän kimppuun. Eihän siinä mitään kummallista ole, että karhu käy ihmisen kimppuun, vaan siinä, että poliisit sen sijaan, että olisivat ottaneet karhun hengiltä ajoivat sen vain sivummalle ja ilmoittivat, että nyt se on niin kaukana, ettei se ylety puremaan. Niin että on tässä naurussa piteleminen.

    Äänestä

  • Sapiens dux kirjoitti:

    Olet avannut ihan merkittävästä asiasta, joten vähän kommentteja:

    Minulla itselläni on osin aktiivi- mutta pääosin harrastelijaurheilutausta. Tiedän jo sillä perusteella melkoisesti asioista.

    Olin aikoinaan Matti Pullin vieressä eräällä viikon valmentajakurssilla. Siellä oli myös Jani Lakanen oppilaana.

    Pullin tapaisia valmentajia on liian vähän, jos ollenkaan. Häneen kasautui lajitekninen osaaminen ja ennenkaikkea ihmisosaaminen. Hän tajusi, että ihminen on pääosin ihan muuta kuin mekaaninen suorittaja. Muuten ei meillä olisi Matti Nykästä saavutuksineen.

    Lakanen taas on hyvä esimerkki täydellisestä keskittyjästä, jonka tulokset näkyvät.

    Asuinpaikalla lienee kovin vähän merkitystä, ainakaan yksilölajeissa. Joukkueurheilussa pitkä jatkumo on sensijaan tärkeää.

    Asian ydin onkin riittävä fyysinen rasite heti vauvasta alkaen ja lahjakkuuksien seulominen jo pienestä pitäen sekä laaja lajikirjo päälajin ohella.

    HV: Ei muodollisella arvolla ole mitään tekoa, ellet ole katu-uskottava!

    Eipäs ole veljelläsi kykyä vastata oikeaan suuntaan osottavaan kommenttiisi.

    Äänestä

Aloittaja

Eilisen poistumiseni jälkeen vain Seppo_Ilmariselta on tullut avaukseni aihepiiriin liittynyt viesti, ja siihen jo vastasin, kun lupasin asiallisiksi näkemiini viesteihin vastata. Mutta enemmän on tullut niitä tavanomaisia, joten täytyy minun niitäkin kommentoida, jotteivät niiden lähettäjät pahoittaisi mieltään siksi, että suurella vaivalla punnertamansa työ jäisi vaille huomiotani.

Muuan taatusti jokaiselle avaukselleni tuo toteamuksensa, että kapi kaavalla mennään. Eipä häntä kaavamaisempaa täällä ole, joten tarkoittanee omaa käyttäytymistään. Ja jos joku on sanonut minusta hyvän sanan tai vaikkapa vain noista törkyilijöistä toden sanan, hänet tuo tyyppi nimeää puskapuolustajakseni tarkoittaen, että se olisin minä itse. Noin eilenkin tapahtui. Mutta kun hän viimeisessä kaavamaisuudessaan ennusti taas puskapuolustajan tulevan, eikä sellaista ilmeisesti ole tullut, niin katkera on varmaan pettymyksensä kun hän sellaista odottaessaan varmaan myöhään yöhön palstaa joutui päivystämään.

Useampi tai kenties saman aina lyttää arvottomiksi todistukseni, joita näytin siksi, kun joku - kenties juuri hän - väitti minulla niissä olevan vain tyydyttävän liikuntakoulutuksesta. Se arvosana noissa kaikissa todistuksissani on tosin vain hyvä, kun enemmistö arvosanoista on kiitettäviä, mutta noita todistuksia näyttämällä halusin hänet taas kerran käräyttää valheestaan.

Eivät nuo kanta-aliupserien kurssienkaan todistukset aivan arvottomia voi olla, sillä olihan niillä kursseilla aina oppilaina suuri joukko. Joukossa muutama ylioppilaskin jo peruskurssillanikin, mutta huonompiin todistuksiin ja huonompiin arvosanoihin jopa ns. yleissivistävissä aineissa - suomen kieli, matematiikka ym. - he joutuivat tyytymään.

RUK:ua arvostavat kaikki sen suorittaneet, ja sen suorittaneista poliitikoistakin aina laitetaan heidän reserviupseeriarvonsa heitä koskeviin tietoihin esim. Wikipediassa. Minä läpäisin senkin yli viidensadan miehen kiväärilinjan parhaalla todistuksella. Olihan minulla jo silloin suoritettuina kanta-aliupseerien peruskurssi ja seitsemän vuoden palvelus aliupseerina, mutta mitäpä minä olisin oppinut niissä, kun sellaisilla ei ole mitään arvoa eräiden mielestä.

Aivan varmasti olisin menestynyt yhtä hyvin myös siviilikouluissa, ja menestyinkin myöhemmissä yksityisopinnoissani, mutta kun olin päässyt sisään ammattiin, jonka totesin mieluisaksi ja antoisaksi, enpä enää lähtenyt pitkiin siviiliopintoihin. Ei siinä olisi ollut järkeä, kun en olisi niistä mitään ammatissani hyötynyt. Eikä minulla olisi ollut varaakaan niihin, kun olin jo perheellinen mies.

Noita todistuksiani on kyllä arvostettu siellä, mistä saadulla arvostuksella on ollut merkitystä. Kuten pyrkiessäni ja päästessäni varsin vaativiin siviilitöihin, joissa tietysti piti sitten käytännössä esittää sellaista näyttöä, etteivät minut työhön ottaneet olisi pettyneet. Niin ei kai tapahtunut, kun sieltä eläkkeelle jäädessäni sain korkeimman kunniamerkkini ja minulle järjestettiin komeat lähtöjuhlat, joissa oli läsnä firman ylintä johtoa, joilta sain kuulla paljon kauniita sanoja.

Olen varma, että nuo eräät nostavat jatkossakin noita samoja asioita esille, mutta niihin en enää puutu. Enkä muuhunkaan enää tänä päivänä, kun kohta lähden kaupungille ja loppupäiväksikin minulla on ohjelmaa. Annan vielä vain lupauksen, jonka varmasti pidän: Lupaan heti maksaa tuhat euroa sille, joka esittää mistä tahansa koulusta saamiaan yhtä hyviä todistuksia kuin ovat nuo minun todistukseni. Enpä taida joutua köyhtymään tässä seurassa;))

Tuolla avaukseni jälkeisessä jatkoviestissäni sanon:

>>Tuosta käsissäni olevasta Vanhan viisauden kirjasta löytyy viisauksia jo muinaisilta roomalaisilta. Nämä varmasti yhä pätevät viisauksina ainakin sen mielestä, joka käyttää täällä latinankielistä nikkiä: ”Vult lepus esse loco semper, generatus erat quo” (Jänis haluaa elää aina siellä missä se syntyi) ja ”Canes timidi vehementius latrant” (Pelokkaat koirat haukkuvat kiivaimmin) ja vielä tämäkin ”Vae sibi quando canes veniuntos rodere plures” (Koko koiralauman ei kannata haluta vain yhtä luuta kaluta). Mitenhän minusta tuntuu siltä, että jo muinaiset roomalaiset tunsivat kepupalstan?

Äänestä
  • Mistä oikeasta koulusta sinä niitä huipputodistuksia olet
    esitellyt?

    Nehän ovat olleet vain osallistumistodistuksia erilaisille
    kursseille, ei mitään todistuksia minkään koulun suorittamisesta,
    lukuunottamatta ns. "rottakoulua".

    Äänestä

  • "Olen varma, että nuo eräät nostavat jatkossakin noita samoja asioita esille"

    Eipä meidän muiden tarvitse enää nostaa noita arvottomia kurssitodistuksiasi esiin, sillä itse toteat kaksi asiaa, joista molemmista olet aivan muuta aiemmin väittänyt:

    "...enpä enää lähtenyt pitkiin siviiliopintoihin. Ei siinä olisi ollut järkeä, kun en olisi niistä mitään ammatissani hyötynyt. Eikä minulla olisi ollut varaakaan niihin..."

    Tuohan tarkoittaa, että sotilasammatti, ja myös sotaväen kurssit, ovat niin eriytyneitä siviilimaailmasta, ettei edes sellaisilla yleissivistävillä koulutuksilla kuin keskikoulu tai lukio ole mitään hyötyä. Aliupseerin hommissa kun sivistys, yleistieto, on todellakin tarpeetonta. Sama pätee toisinkinpäin, armeijan kursseilla ei ole mitään arvoa siviilipuolella. Toisessa lauseessa sitten todistat sen, että elämäsi on ollut köyhää ja vaatimatonta, kun edes iltaoppikouluun tai muuhun kouluttautumiseen ei ole ollut varaa.

    Kiitos noista todisteistasi, meidän ei siis tarvitse enää noitakaan asioita sinulle todistaa kun sen itse noin selvästi esitit

    PS. Alahan kaivaa tuhatlappusta. Tuon sinulle ensi viikonloppuna keskikoulun päästötodistukseni jossa on pelkkiä kiitettäviä (= 9 tai 10) arvosanoja, myös urheilusta. Ainahan se tuommoinen raha kannattaa hakea pois, kerroppa osoitteesi niiin nähdään vaikkapa sunnuntaina (tiedoksesi: arvosanat 9 ja 10 olivat tuolloin kiitettävä, 8 hyvä, 6 ja 7 tyydyttävä, 5 välttävä ja 4 hylätty)

    Äänestä

  • muinaiset Roomalaiset tunteneet kepupalstaa, mutta sielläkin oli kai kepulaisia. Samanlaisia kuin kepupalstallakin. Niistä ne puhui näissä kun sanoivat jänis haluaa elää aina siellä missä se syntyi ja pelokkaat koirat haukkuvat kiivaimmin. Antoivat myös opetuksen, joka olisi paikallaan täälläkin, koko koiralauman ei kannata haluta vain yhtä luuta kaluta.

    Roomalaiset oli viisaita. Ei niistä muuten olisi maailman valtaa tullut.

    Äänestä

pitäisi muuttaa kaupunkiin, jos hänellä muitakin mahdollisuuksia
on? Nehän ovat "tienoita surun sekä vaivan" kuten lauluntekijä
asian runollisesti ilmaisee.
Eikä maalla joudu liukastelemaan "katupitsoihin" ja muihin
elämän epämiellyttäviin ilmiöihin, jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Kyllä maalla on mukavaa. Ainakin mukavampaa kuin kaupungissa,
maallehan sieltäkin suuri osa ihmisistä pyrkii aina kun vapaata on.

Äänestä

Paikoin oli kovin heppaista toimiupseerien tietotaso.
Tekninen taso oli useinmiten hukassa.
Usea tunsi vain muutaman " osan " kokonaisuudesta.
Paljolti myös upseerien puolella oli käytännnön asiat hukassa.
no...onneksemme ei tuolla joukolla tarvinnut sotaan tai muuhunkaan kriisiin lähteä.
Oli ns naisseuraa toimistossa.
Moni teki itsensä esille turhanpäiväisillä asioilla.
Jotain omaa "kunniaa " seinälle laitettiin raameihin.
kapin tapaan esitellään vain todistuksiaan. Joilla ei oikeastaan mitään merkitystä.
Kaikilla meillähän todistuksia on.
esim teknikko taso oli jo siinä joukossa arvossa arvaamattomassa.
Niin heikkoa oli yleistaso.

Äänestä
  • Erittäin heikko oli Kapin asiaosaaminen.

    Äänestä

Paloheinän kirjastossako siinä kirjoja tiirailet? Vai onko siellä Tsadin peräkylällä kirjastoa?

Äänestä

HARMAA HAPSET JA MUUT RUNOJEN RUSTAAJAT:
Ei noita pitkiä jaaritteluita kukaan lue.
Niistä saisi maapallon tylsimmän kirjan

Äänestä

Täälähän on kapi reppanaa pöllytetty. Ilmassa leijuu vieläkin harmaita munakarvoja....;)

Äänestä

Kapi on huippu älykäs, mutta nuorena hän oli niin köyhä, että joutui keskeyttämään rippikoulunkin varojen puutteessa. Siksi koulutus jäi kansa- ja rottakoulun varaan.

Äänestä
  • Älyn huippua huippu älykäs Kapi on osoittanut mm kuvaamalla munakarvojaan politiikan saitille.

    Äänestä

Hämeenlinnan sotakamreeri häpeää kapia.Kapista fb:ssa vain nimi ilman profiilikuvaa. Muista kavereista kuvat ja kuvatekstit. Ei vaikuta kapi kamreerin sydänystävältä , vaikka jombe niin täällä on valehdellut.Näin on näreet????

Äänestä

Kapin uuteen profiilikuvaan voisi liittää kuvatekstin:"Voi luoja, miksi annoit minun kuvata manakarvani!"

Äänestä
  • Mikä on manakarva? Nämä puskarakit ovat tyhmyydessään niin hauskoja :)

    Äänestä

  • Äidinkielenopettajas kirjoitti:

    Mikä on manakarva? Nämä puskarakit ovat tyhmyydessään niin hauskoja :)

    Manakarva on kapin valokuvaama munakarva, siis harmaa karva, joka kapin mukana pikapuoliin menee manan majiolle....;)

    Äänestä

Tyydyttikö "manakarva!" selitys kapia?

Äänestä

Hyväksyn selityksen.

Äänestä

Kyllä kepulaisten herätysliikeiden nuoret tulee pärjäämään jatkossa ainakin juoksulajeissa. Treenin motivaatio on juosta insestiä karkuun.

Äänestä
  • Jombe keskustelee Keskustan politiikasta.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


UPDATE_9955201 kirjoitti:

Yleisurheilun MM-kisojen päätyttyä tulee mieleeni, että onkohan keskustalla tavoitteita Suomen huippu-urheilun nostamiseksi nykyistä korkeammalle tasolle? Näissä kisoissa Suomi oli mitalitaulukossa sijalla 29. Onneksi tuo pohjalainen sähköinsinööri Pitkämäki sai sentään hopean, Suomen ainoan mitalin. Joten ei meillä aihetta häpeään ole, samaan saaliiseen saivat tyytyä myös Italia ja Unkari. Mutta parempi tietysti olisi toivottavaa, sillä olemmehan - olemme ainakin olleet - urheilukansa.

Jotkut voivat olla sitä mieltä, että huippu-urheilussa menestymisellä ei ole yleisempää merkitystä, sehän on vain urheilua. Kyllä sillä on laajempaakin merkitystä. Se kohottaa urheilusta kiinnostuneiden kansalaisten itsetuntoa ja se saa heidät yhä parempiin suorituksiin aloillaan. Maan menestyminen huippu-urheilussa kirkastaa myös maan julkisuuskuvaa, tuo maan suurempien joukkojen tietoisuuteen, jolla on myönteisiä kerrannaisvaikutuksia moniin asioihin.

Maailmassa on varmaan paljon ihmisiä, jotka eivät tietäisi juuri mitään Jamaikasta, Keniasta ja Etiopiasta, jollei noissa maissa olisi niin vahvaa urheilua. Nythän mitalitaulukossa Jamaika oli maista kolmas, Kenia neljäs ja Etiopia kuudes. Ajatelkaapa - vajaan kolmen miljoonan asukkaan Jamaika kolmantena heti lähes 150 miljoonan asukkaan Venäjän ja lähes kolmensadan miljoonan asukkaan USA:n jälkeen! Eivät nuo Jamaika, Kenia ja Etiopia yleisen kehityksen eturivissä ole, mutta kyllä tuollainen sielläkin kohottaa maan kansalaisten itsetuntoa, ja se puolestaan edesauttaa muutakin kehitystä.

Aikoinaan sanottiin, että Suomi juostiin maailmankartalle. Siinä on vinhaa perää. Suomi oli muutaman kerran maista neljänneksi paras olympialaisissakin, edellään aina vain USA ja Saksa, joskus Iso-Britannia tai Ranska. Neuvostoliittohan ei tuolloin olympialaisiin osallistunut. Toki meillä oli olympialaisissa muitakin vahvoja lajeja kuin yleisurheilu, ainakin paini, ja yleisurheilussakin menestyttiin myös muissa lajeissa, mutta juoksu kestävyysmatkoilla oli ehdoton ykköslajimme. Siinä saimme olympialaisissakin joskus jopa kolmoisvoittoja, kuten 10 000 metrillä Berliinin olympialaisissa 1936. Näissä MM-kisoissa yksikään maa ei pystynyt kolmoisvoittoihin, kaksoisvoittoihin kyllä muutama.

Kyselen tätä asiaa kepupalstalla siksi, että kepulla on maineikkaita perinteitä myös urheilun saralla. Muutama puolueen johtava poliitikko on siinä ollut eturivissä. Ei, ei, en tarkoita Esko Ahoa hiihtoliiton puheenjohtajana, vaan tarkoitan Urho Kekkosta. Kekkonen itsekin oli nuoruudessaan huippu-urheilija, silloin kilpailluissa vauhdittomissa hypyissä Suomen mestari korkeudessa ja kolmiloikassa, ja olihan hänen vauhdillisenkin korkeushypyn ennätyksensä 185 cm; se on kova tulos hypättynä ulkojalan tyylillä, jota Kekkonen käytti. Mutta suurempi vaikutus Kekkosella oli urheiluumme pitkäaikaisena urheilujohtajana, Suomen Urheiluliiton ja Suomen Olympiakomitean johtajana. Niissä tehtävissä Kekkonen oli todella hyvä, niihin hänen olisi pitänyt jäädäkin.

No, eihän Kekkonen ollut kepulainen, vaan maalaisliittolainen. Mutta kepu maalaisliiton peitejärjestönä varmaan haluaa jatkaa maalaisliiton perinteitä myös urheilun saralla. Ja vaikka tässä tilanteessa varsinkin monet muut asiat menevät minkä tahansa puolueen agendassa urheilun edelle, kyllä urheilussakin menestyminen on edellä esille tuomistani syistä tärkeää.

Jos seuraava, todennäköisesti kepujohtoinen hallituksemme saisi siinä kohennusta aikaiseksi, se vahvistaisi puolueen poliitikkojen itsetuntoa, joka auttaisi heitä parempaan muussakin. Ja varmaan se myös lisäisi kepun kannatusta urheiluhulluksikin mainitun Suomen kansan keskuudessa. Noista syistä siis kyselen nyt tuota asiaa tällä palstalla. Voisiko asiaa valottaa joku palstan kepulaisista, kun heidän joukossaan on muutama, joka kertoo olevansa lähellä keskustaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu