Millaista elämää sinkkumiehet elävät?

Tilastojen valossa hieman yli puolet miehistä pettää.

Sinulla on siis "ihan hyvä" mahdollisuus löytää suhteeseen myös sellainen mies joka ei petä. Ihan hyvä tarkoittanee tässä tapauksessa noin (33%) eli yksi mahdollisuus kolmesta.

Tuo mahdollisuutesi on hieman kallellaan enemmän tuonne pettävien suuntaan koska:

- Niistä ei pettävistä + samalla haluttavista miehistä useat ovat suhteessa eivätkä sinkkuina (Naisilla ei syytä erota haluttavasta ja ei-pettävästä miehestä)

- Niistä sinkuista moni on joko pettävää tyyppiä (sinkkuna sen takia ettei osaa sitoutua yhteen) tai sitten ne ovat ei-pettäviä, mutta samalla sellaisia mitä et vaan halua (esim. erittäin rumia).

Eli... jos kokeilet 3 miestä, niin joku heistä ehkä olisi se oikea. Muut sitten pettävätkin sinua. :)

Itse olen tuota ei-pettävää tyyppiä. (En edes pystyisi pettämään jos haluaisin, sillä en onnistu saamaan naista minkäänlaiseen suhteeseen.) :D

Minulla ei ole vakipanoja eikä yhden illan suhteita. Haluasin kunnon suhteen loppuelämäksi. Elän tylsää elämää, käyn salilla ja istun kotona miettimässä että onpa Suomi pas.ka paikka elää kun kunnolliset miehet ei kelpaa.

No voi hellanlettas HANKI ELAMA SAATANAN VÄSSYKKÄ

Täällä vajaa kaksi vuotta sitten eronnut ikäluokkasi mies. En nyt koskaan mikään hissukka ole ollut, päinvastoin, mutta siinä mielessä kunnollinen, että esim. kaikenlaisen pettämisen suhteen erittäin tiukka moraali. En nyt täydellinen varmasti ollut, mutta annoin itsestäni kyllä kaiken niiden vuosien aikana. Ero oli todella ruma exän puolelta, silmitöntä pettämistä, valehtelua ja kaiken tullessa ilmi heittäytyi täysin välinpitämättömäksi. Olin henkisesti täysin nujerrettu ja tunsin itseni rehellisesti sanottuna kuvottavaksi olennoksi. Ex lopulta heijasti omat sisäiset epävarmuutensa minuun ja suhteeseemme.

Tätä seurasi melkoinen itsensä ja itsetunnon uudelleenrakentaminen. Siihen vaiheeseen mahtui kaikennäköistä säätämistä, irtosuhteita, romansseja, usean naisen pyörittelyä samaan aikaan, epätoivoisia yrityksiä seurustella... eräänä aamuna joku naksahti päässä. En enää halunnut sitä. Viihteellä naiset tulevat iskemään jne. mutta mua ei enää kiinnosta sellainen säätäminen, sanon sen heille suoraan. Ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen ja tiedän olevani naisten mieleen, se riittää mulle. Mun ei tarvitse enää todistaa itselleni mitään. Olen itsevarmempi, viisaampi ja vahvempi kuin koskaan ennen elämäni aikana.

Kirkkoni ei varmasti ole täysin valmis vielä, mutta loppuelämähän tässä on aikaa ja varmasti asiat saavat viimeisen sinetin kun se oikea elämääni ilmestyy. Kaikelle koetulle on varmasti tarkoituksensa ja joku saa minusta vielä rakastavan, hyvän miehen, joka ei varmasti halua menettää kaikkea toiseen kertaan.

Elämäntarinoita on monenlaisia, aina ei kannata yksipuolisesti tuomita ihmisiä teoistaan. Jokainen varmaan tekee virheitä matkan varrella, tärkeintä on ottaa niistä opiksi.

Käyn töissä, urheilen/liikun, tapaan tuttuja, viihteellä tulee käytyä aika paljon (tekemisen puutetta, eikä mua kukaan täältä kotoa tule hakemaan ;)) ja tapaan lapsia. Joskus treffailua/tapailua naisten kanssa. Siinähän se, mun elämä. Joskus tuntuu, että mua tarvitsee vain lapset ja verottaja, mutta jonain päivänä toivottavasti myös toinen erityisen tärkeä aikuinen. Uskon niin :)

Hienoa että sinunlaisia ihmisiä vielä löytyy! Kiitos kirjoituksestasi!
Ja varmasti se oikea vielä löytyy.
Minä myös työssä käyvä, urheileva ja varmaan ihan mukava ihminen. Kaksi lasta minulla on.
En vaan liiku baareissa ja tuntuu että muualla on hankala tavata ihmisiä. Nettitreffailuun meni luottamus. Lavatansseissa käyn kesäisin ja nuo liikuntatapahtumat on paikka missä näkee ihmisiä mutta ei siellä kyllä uskalla siinä mielessä ketään lähestyä.