pimppaloora epätoivoinen sinkku?

Huhtikuusta 2014 lähtien. Palstalle tulin tuossa kesän alussa.

Pystyisin jos olisin hyvännäköinen nainen ja sitä myöten tyytyväinen elämään ja kaikkien hyväksymä automaattisesti.

komea atm kirjoitti:

Pystyisin jos olisin hyvännäköinen nainen ja sitä myöten tyytyväinen elämään ja kaikkien hyväksymä automaattisesti.

En mä kaikkien hyväksymä ole koskaan ollut automaattisesti. Kyllä ne oli aina koulun rikkaan perheen tytöt, joille se rooli lankesi automaattisesti.
Töitä olen joutunut monien asioiden eteen tekemään. Hyvä kotikasvatus, käytöstavat, sosiaalisuus... niillä pääsee jo pitkälle.

Elämääni en ole tyytyväinen tällä hetkellä, mutta en anna sen näkyä tai vaivata.

komea atm kirjoitti:

Pystyisin jos olisin hyvännäköinen nainen ja sitä myöten tyytyväinen elämään ja kaikkien hyväksymä automaattisesti.

Mutta eihän 38 v. pitänyt enää olla hyvännäköinen vaan kauhea kurppa :)

mbgitw kirjoitti:

Mutta eihän 38 v. pitänyt enää olla hyvännäköinen vaan kauhea kurppa :)

No mut mähän olenkin kauhea gurbba! :D

mbgitw kirjoitti:

Mutta eihän 38 v. pitänyt enää olla hyvännäköinen vaan kauhea kurppa :)

Minä en ole ollut koskaan tuota mieltä. Esimerkiksi 45-vuotias Gillian Anderson on totaalisen kuuma.

mbgitw kirjoitti:

Mutta eihän 38 v. pitänyt enää olla hyvännäköinen vaan kauhea kurppa :)

No eihän nyt 38-vuotias ole vielä mikään vanha. Ei ole itselläkään hirveän montaa vuotta siihen, kun täyttää sen 38.

DarkFear kirjoitti:

No eihän nyt 38-vuotias ole vielä mikään vanha. Ei ole itselläkään hirveän montaa vuotta siihen, kun täyttää sen 38.

Ikä on asennekysymys :)

pimppaloora kirjoitti:

Ikä on asennekysymys :)

Näinhän se just on. Jos sitä itse kokee itsensä vielä nuoreksi, niin silloin ei kannata välittää turhaan muiden ihmisten puheista.

Kyllä. Kohta alkaa työt ja opiskelut. Sitten ei aikaa enää olekaan.

En. Aika pitkiä suhteita ollut aina. Välissä on saattanut jotain kertakäyttömiehiä olla muutamat.

Kyllä mä maltan pysähtyä. Erotan kyllä ihmissuhteen ajanvietteestä :)

Just soo, Ikisinkku M, "malttaa sitten pysähtyä sen oikean kohdalla eikä" maalaa piruja seinälle sen oikean menneisyydestä ja yhteisestä tulevaisuudesta sen oikean kanssa.
Kuten eräät tekevät ;))))

pimppaloora kirjoitti:

Kyllä mä maltan pysähtyä. Erotan kyllä ihmissuhteen ajanvietteestä :)

Joo mutta pystyykö se "oikea" sitten täyttämään ihan kaiken vaatimustasosi kun sinulla on laaja kokemus erilaisista miehistä, yhdellä oli kiva luonne, yhdellä nätti naama, yhdellä hyvä p..se, yhdellä suuri meisseli jne.. Eihän se millään voi jokaisella osa.alueella pärjätä ja riittääkö sinulle sitten se kohtalaisen ok kokonaisuus mutta silti vähän vaillinnainen paketti?

Sarjatutustuja evp. kirjoitti:

Just soo, Ikisinkku M, "malttaa sitten pysähtyä sen oikean kohdalla eikä" maalaa piruja seinälle sen oikean menneisyydestä ja yhteisestä tulevaisuudesta sen oikean kanssa.
Kuten eräät tekevät ;))))

Lue lisää

No niinpä, eräät kuitenkaan kun eivät sarjatreffaile he sitten ehkä voivat tyytyä vähempäänkin kun mielestään "oikean" sattuvat löytämään, heillä kun ei ole niin paljon vertailukohteita.

Ikisinkku M kirjoitti:

Joo mutta pystyykö se "oikea" sitten täyttämään ihan kaiken vaatimustasosi kun sinulla on laaja kokemus erilaisista miehistä, yhdellä oli kiva luonne, yhdellä nätti naama, yhdellä hyvä p..se, yhdellä suuri meisseli jne.. Eihän se millään voi jokaisella osa.alueella pärjätä ja riittääkö sinulle sitten se kohtalaisen ok kokonaisuus mutta silti vähän vaillinnainen paketti?

Lue lisää

En mä itsekään ole täydellinen millään tapaa, kuinka voin odottaa sitä toiselta.
Jossain mä olen kirjoitellutkin, että mun käsitys ihannemiehen ulkonäöstä poikkeaa aika paljon tuosta mallipojuihanteesta.
Pieni ylipainokin olisi jopa suotavaa! En etsi täydellistä, vaan sopivaa :)

Opiskelut ovat maittaneet ennenkin.
Oman alani työtilanne on jo pidempään ollut heikko ja hermoja kiristävä. Hyppäsin oravanpyörästä pois ja tein vaan sivutoimisesti yhtä tosta työtä kevään ajan.
Nyt opiskelen uuden ammatin :)

Ei ehkä kaduta mutta pitäisi, nyt kun sinulla on taakkana ne menneisyyden miehet entistä vähemmän ketään innostaa pysähtymään.

Ikisinkku M kirjoitti:

Ei ehkä kaduta mutta pitäisi, nyt kun sinulla on taakkana ne menneisyyden miehet entistä vähemmän ketään innostaa pysähtymään.

Kelpaako sinulle nainen, joka on tutustunut yhteen mieheen vaatteet päällä?

Sarjatutustuja evp. kirjoitti:

Kelpaako sinulle nainen, joka on tutustunut yhteen mieheen vaatteet päällä?

Koska olen joustava niin kyllä minulle kelpaa nainen joka on tutustunut useampaankin mieheen vaatteet päällä kunhan ne on myös pysyneet päällä. Ongelma on siinä että paljon deittailleesta naisesta syntyy väkisin mielikuva että se on tutustunut useampaankin mieheen ilman vaatteita ja se nyt ei ole mitenkään kovasti innostava mielikuva elämänkumppania etsittäessä.

Ikisinkku M kirjoitti:

Koska olen joustava niin kyllä minulle kelpaa nainen joka on tutustunut useampaankin mieheen vaatteet päällä kunhan ne on myös pysyneet päällä. Ongelma on siinä että paljon deittailleesta naisesta syntyy väkisin mielikuva että se on tutustunut useampaankin mieheen ilman vaatteita ja se nyt ei ole mitenkään kovasti innostava mielikuva elämänkumppania etsittäessä.

Lue lisää

Mutku ei voi löytää sitä oikeaa, jos vain istuu kotona ja katkerana hautoo yksinäisyyttään ja paheksuu ihmisiä, jotka elävät.
"paljon deittailleesta naisesta syntyy väkisin mielikuva" ei väkisin synny mitään. Mutta jos on juoruämmämäinen ajatusmaailma, niin silloin tietysti näin tapahtuu. Joku juoruämmä, joka ei ketään miestä saa ja jolla ei ole muuta elämää kuin toisten elämän seuraaminen olisi Se Oikea ja juttu luistaisi. Siks toiseksi eikö se oli hyvä piirre naisessa, että haluaa seksiä. Haluaa sitten suakin eikä tarvitse miehensä deittipalstoilta kylmän vaimon vuoksi etsiä lämpöä. Jos nainen tapailee mukavia miehiä eikä koskaan halua seksiä, niin pitäisi hälytyskellojen soida.
Ethän vaan oikeasti loukkaannu - tämä on vain verbaaliakrobatiaa. Kiva väitellä :)

Ikisinkku M kirjoitti:

Ei ehkä kaduta mutta pitäisi, nyt kun sinulla on taakkana ne menneisyyden miehet entistä vähemmän ketään innostaa pysähtymään.

Älä höpötä. Parempi menneisyyden miehillä kuin kaltaisesi menneisyydetön vannepää.

Sarjatutustuja evp. kirjoitti:

Mutku ei voi löytää sitä oikeaa, jos vain istuu kotona ja katkerana hautoo yksinäisyyttään ja paheksuu ihmisiä, jotka elävät.
"paljon deittailleesta naisesta syntyy väkisin mielikuva" ei väkisin synny mitään. Mutta jos on juoruämmämäinen ajatusmaailma, niin silloin tietysti näin tapahtuu. Joku juoruämmä, joka ei ketään miestä saa ja jolla ei ole muuta elämää kuin toisten elämän seuraaminen olisi Se Oikea ja juttu luistaisi. Siks toiseksi eikö se oli hyvä piirre naisessa, että haluaa seksiä. Haluaa sitten suakin eikä tarvitse miehensä deittipalstoilta kylmän vaimon vuoksi etsiä lämpöä. Jos nainen tapailee mukavia miehiä eikä koskaan halua seksiä, niin pitäisi hälytyskellojen soida.
Ethän vaan oikeasti loukkaannu - tämä on vain verbaaliakrobatiaa. Kiva väitellä :)

Lue lisää

Niin, sehän se tekee yhtälöstä vähän hankalan ratkaistavaksi.

Syntyypäs eikä sille vaan voi mitään ja vaikka se toki on hyvä että nainen tahtoo seksiä on se mukavaa kun se tahtominen tapahtuu itsen kanssa ja jos nainen on tapaillut mukavia miehiä mutta ei silti ole kaikkien kanssa halunnut hypätä sänkyyn ennen vakavaa seurustelua kertoo se itsehillinnästä eikä suinkaan siitä ettei ko. nainen seksistä pitäisi.

Paljon irtoseksistä nauttineen naisen tapauksessa olisi vähän ikävää se että naisen fb-tutuissa olevien lukuisten miesten naamat valokuvissa tai jopa kaupungilla vastaan kävellessä aina virnuilisi tietäväisesti mimmoista kyytiä se nainen tarjoaa. Ehkä ne saattaisi jopa verbaalisti jossain kommentissaan vihjailla jotain naisen antavaisuudesta ja mikäs sen vittumaisempaa sille nykyiselle miehelle kun pakko olisi vaan kiukkunsa niellä tosiasioiden edessä kun ei voisi kiistäkään, maitolitran vuoksi itse jouduit ostamaan koko lehmän kun ne muut saivat sen litran kannullisen ihan vain hyväntekeväisyytenä.

En loukkaantunut, keskustelemassahan täällä ollaan :)

Ikisinkku M kirjoitti:

Niin, sehän se tekee yhtälöstä vähän hankalan ratkaistavaksi.

Syntyypäs eikä sille vaan voi mitään ja vaikka se toki on hyvä että nainen tahtoo seksiä on se mukavaa kun se tahtominen tapahtuu itsen kanssa ja jos nainen on tapaillut mukavia miehiä mutta ei silti ole kaikkien kanssa halunnut hypätä sänkyyn ennen vakavaa seurustelua kertoo se itsehillinnästä eikä suinkaan siitä ettei ko. nainen seksistä pitäisi.

Paljon irtoseksistä nauttineen naisen tapauksessa olisi vähän ikävää se että naisen fb-tutuissa olevien lukuisten miesten naamat valokuvissa tai jopa kaupungilla vastaan kävellessä aina virnuilisi tietäväisesti mimmoista kyytiä se nainen tarjoaa. Ehkä ne saattaisi jopa verbaalisti jossain kommentissaan vihjailla jotain naisen antavaisuudesta ja mikäs sen vittumaisempaa sille nykyiselle miehelle kun pakko olisi vaan kiukkunsa niellä tosiasioiden edessä kun ei voisi kiistäkään, maitolitran vuoksi itse jouduit ostamaan koko lehmän kun ne muut saivat sen litran kannullisen ihan vain hyväntekeväisyytenä.

En loukkaantunut, keskustelemassahan täällä ollaan :)

Lue lisää

Sori vaan, mutta sä et kyllä ajattele parhain päin mitään. vaan toisinpäin, päinvastoinpäin.

"naisen fb-tutuissa olevien lukuisten miesten naamat valokuvissa tai jopa kaupungilla vastaan kävellessä aina virnuilisi tietäväisesti mimmoista kyytiä se nainen tarjoaa. Ehkä ne saattaisi jopa verbaalisti jossain kommentissaan vihjailla jotain naisen antavaisuudesta".

Yhtä hyvin vastaantulijaa voisi harmittaa ja askarruttaa, että mikä sinussa on parempaa kuin hänessä, kun sinut on valittu. Jos taas joku mies olisi niin moukka, että vihjailisi seksikokemuksestaan naisesi kanssa, niin sille voit nauraa naisesi kanssa yhdessä "kade reppana".
En minä eikä jokainen muukaan nainen niin surkea ole, että hänet on jätetty aina. Yleensä se menee niin, että molemmat havaitsevat, ettei onnistu. Harmittaa yleensä molempia.
Eivät kaikki naiset ole jakorasioita ja anna kaikille haluaville.
Jos asiallisen tutustumisen yhteydessä on seksiä, niin ei siitä normaali täysjärkinen mies virnistele eikä ilkeile.
Useimmat varmaankin kadehtivat, kun näkevät joidenkin löytäneen toisensa.
Omissa fb-tutuissani ei ole miehiä, joihin olen tutustunut parisuhdemielessä. Eivätkä fb-kaverini edes näe, keitä muita on kavereinani. Huomautin yhdelle deitille, jolla oli entisiä heiloja fb-kavereissa. En tykännyt, muttei heistä luopunut.

Ikisinkku M kirjoitti:

Niin, sehän se tekee yhtälöstä vähän hankalan ratkaistavaksi.

Syntyypäs eikä sille vaan voi mitään ja vaikka se toki on hyvä että nainen tahtoo seksiä on se mukavaa kun se tahtominen tapahtuu itsen kanssa ja jos nainen on tapaillut mukavia miehiä mutta ei silti ole kaikkien kanssa halunnut hypätä sänkyyn ennen vakavaa seurustelua kertoo se itsehillinnästä eikä suinkaan siitä ettei ko. nainen seksistä pitäisi.

Paljon irtoseksistä nauttineen naisen tapauksessa olisi vähän ikävää se että naisen fb-tutuissa olevien lukuisten miesten naamat valokuvissa tai jopa kaupungilla vastaan kävellessä aina virnuilisi tietäväisesti mimmoista kyytiä se nainen tarjoaa. Ehkä ne saattaisi jopa verbaalisti jossain kommentissaan vihjailla jotain naisen antavaisuudesta ja mikäs sen vittumaisempaa sille nykyiselle miehelle kun pakko olisi vaan kiukkunsa niellä tosiasioiden edessä kun ei voisi kiistäkään, maitolitran vuoksi itse jouduit ostamaan koko lehmän kun ne muut saivat sen litran kannullisen ihan vain hyväntekeväisyytenä.

En loukkaantunut, keskustelemassahan täällä ollaan :)

Lue lisää

Treffailu ei kyllä ole sama kuin seksi. Nykyään käydään muutenkin niin paljon ulkona kahvilla/syömässä/lasillisella eikä siihen tarvitse sen kummempaa liittyä.
Ehkä ihmiset, jotka itse eivät paljoa treffaile, voivat edelleen elää siinä uskossa että treffeillä harrastetaan seksiä aina poikkeuksetta.
Näin ei kuitenkaan ole, ainakaan omalla kohdallani.

Se, että naisella on paljon fb-kavereina miehiä, ei kyllä tarkoita yhtään mitään.

pimppaloora kirjoitti:

Treffailu ei kyllä ole sama kuin seksi. Nykyään käydään muutenkin niin paljon ulkona kahvilla/syömässä/lasillisella eikä siihen tarvitse sen kummempaa liittyä.
Ehkä ihmiset, jotka itse eivät paljoa treffaile, voivat edelleen elää siinä uskossa että treffeillä harrastetaan seksiä aina poikkeuksetta.
Näin ei kuitenkaan ole, ainakaan omalla kohdallani.

Se, että naisella on paljon fb-kavereina miehiä, ei kyllä tarkoita yhtään mitään.

Lue lisää

Silloin kun olin laittanut treffi-ilmon nettiin, juoksin useilla treffeillä peräkkäisinä päivinä. Uuteen ilmoon näet tulee paljon yhteydenottoja, ja kokemukseni mukaan kiinnostavat on paras tavata heti eikä jäädä roikkumaan.

Ja taatusti nämä tapaamiset olivat lähes säännönmukaisesti kahvilassa, julkisella paikalla, vaatteet päällä, pari kertaa viinilasillisella, edelleen vaatteet päällä. Kerran teatterissa, ei koskaan yksityisasunnossa.

Sarjatutustuja evp. kirjoitti:

Sori vaan, mutta sä et kyllä ajattele parhain päin mitään. vaan toisinpäin, päinvastoinpäin.

"naisen fb-tutuissa olevien lukuisten miesten naamat valokuvissa tai jopa kaupungilla vastaan kävellessä aina virnuilisi tietäväisesti mimmoista kyytiä se nainen tarjoaa. Ehkä ne saattaisi jopa verbaalisti jossain kommentissaan vihjailla jotain naisen antavaisuudesta".

Yhtä hyvin vastaantulijaa voisi harmittaa ja askarruttaa, että mikä sinussa on parempaa kuin hänessä, kun sinut on valittu. Jos taas joku mies olisi niin moukka, että vihjailisi seksikokemuksestaan naisesi kanssa, niin sille voit nauraa naisesi kanssa yhdessä "kade reppana".
En minä eikä jokainen muukaan nainen niin surkea ole, että hänet on jätetty aina. Yleensä se menee niin, että molemmat havaitsevat, ettei onnistu. Harmittaa yleensä molempia.
Eivät kaikki naiset ole jakorasioita ja anna kaikille haluaville.
Jos asiallisen tutustumisen yhteydessä on seksiä, niin ei siitä normaali täysjärkinen mies virnistele eikä ilkeile.
Useimmat varmaankin kadehtivat, kun näkevät joidenkin löytäneen toisensa.
Omissa fb-tutuissani ei ole miehiä, joihin olen tutustunut parisuhdemielessä. Eivätkä fb-kaverini edes näe, keitä muita on kavereinani. Huomautin yhdelle deitille, jolla oli entisiä heiloja fb-kavereissa. En tykännyt, muttei heistä luopunut.

Lue lisää

Joo niinhän sitä voisi mutta ei se sitä tosiasiaa muuttaisi että se nainen on antanut sille lempeään aiemmin ja vaikea sille olisi naureskella, olisi semmoista väkinäistä tekonaurua. Linkitetäänpä tahaän taas tämä jo lähes legendaainen:

http://www.menaiset.fi/artikkeli/seksi/petra_32_olen_ollut_sangyssa_130_miehen_kanssa

ei kukaan halua paikallista Petraa, se on ihan saletti vaikka se miten asiallisesti esiintyisi.

pimppaloora kirjoitti:

Treffailu ei kyllä ole sama kuin seksi. Nykyään käydään muutenkin niin paljon ulkona kahvilla/syömässä/lasillisella eikä siihen tarvitse sen kummempaa liittyä.
Ehkä ihmiset, jotka itse eivät paljoa treffaile, voivat edelleen elää siinä uskossa että treffeillä harrastetaan seksiä aina poikkeuksetta.
Näin ei kuitenkaan ole, ainakaan omalla kohdallani.

Se, että naisella on paljon fb-kavereina miehiä, ei kyllä tarkoita yhtään mitään.

Lue lisää

Joo ei tarvitse mutta usein kuitenkin liittyy ja vaikkei sinulla liittyisi ei se juuri tapaamasi mies voi tietää millaisia ne sinun treffailut on olleet, varmaankin menee fifity-fifty suunnilleen naiset että onko ollut paljon seksiä jo ekatreffeillä vaiko eikö.

Kyllä se silti jotain saattaa tarkoittaa, ainakin sitä että sillä on paljon miestuttavuuksia ja osa ehkä niistä on jopa pannut sitä naista, ehkä siellä on panorinkelikavereita suurin osa.

5+17 kirjoitti:

Silloin kun olin laittanut treffi-ilmon nettiin, juoksin useilla treffeillä peräkkäisinä päivinä. Uuteen ilmoon näet tulee paljon yhteydenottoja, ja kokemukseni mukaan kiinnostavat on paras tavata heti eikä jäädä roikkumaan.

Ja taatusti nämä tapaamiset olivat lähes säännönmukaisesti kahvilassa, julkisella paikalla, vaatteet päällä, pari kertaa viinilasillisella, edelleen vaatteet päällä. Kerran teatterissa, ei koskaan yksityisasunnossa.

Lue lisää

Sulla on ollut homma hallinnassa ihan hyvin sitten.

Ikisinkku M kirjoitti:

Joo niinhän sitä voisi mutta ei se sitä tosiasiaa muuttaisi että se nainen on antanut sille lempeään aiemmin ja vaikea sille olisi naureskella, olisi semmoista väkinäistä tekonaurua. Linkitetäänpä tahaän taas tämä jo lähes legendaainen:

http://www.menaiset.fi/artikkeli/seksi/petra_32_olen_ollut_sangyssa_130_miehen_kanssa

ei kukaan halua paikallista Petraa, se on ihan saletti vaikka se miten asiallisesti esiintyisi.

Lue lisää

"Ikisinkku M"

Tuo kommenttisi on kyllä tosi törkeä! Huh!

Jos nainen on parisuhdetta haluten seurustellut jonkun kanssa tai ollut aviossa jonkun kanssa, niin sinä kutsut naista "paikalliseksi Petraksi".

Sarjatutustuja evp. kirjoitti:

"Ikisinkku M"

Tuo kommenttisi on kyllä tosi törkeä! Huh!

Jos nainen on parisuhdetta haluten seurustellut jonkun kanssa tai ollut aviossa jonkun kanssa, niin sinä kutsut naista "paikalliseksi Petraksi".

Lue lisää

Ei tuossa ollut aikomus millään tavalla sormella osoittaa niitä jotka tosiaan on sitä parisuhdetta oikeasti olleet hakemassa ja/tai siinä olleet mutta jos miehen kannalta ajattelet niin ei se mies mitenkään voi etukäteen tietää millainen se nainen on ja jos nainen kertoo että on harrastanut pitkään nettideittailua niin kieltämättä siinä voi hiipiä mieleen että "onkohan tässä nyt kyseessä paikallinen Petra?" Sinänsähän se on ikävää että hyvä tutustumistapa sinkkujen välillä noiden Petrojen vuoksi saa vähän negatiivista leimaa koska vaikkei kaikki naiset olekaan Petroja jotkut niistä voivat ollakin.

Ikisinkku M kirjoitti:

Sulla on ollut homma hallinnassa ihan hyvin sitten.

Jatkoa vielä - kyse ei ole moraalista tai sen puutteesta, minusta olisi vain idioottimaista kohdata täysin tuntematon jäppinen tilassa, mikä saattaa muuttua turvattomaksi. Siksi ensimmäinen tapaaminen ehdottomasti julkisella paikalla. Tietysti psyko saattaa esittää normaalia ja mukavaa useammankin tapaamisen ajan ennen kuin tarttuu kirveeseen...

5+17 kirjoitti:

Jatkoa vielä - kyse ei ole moraalista tai sen puutteesta, minusta olisi vain idioottimaista kohdata täysin tuntematon jäppinen tilassa, mikä saattaa muuttua turvattomaksi. Siksi ensimmäinen tapaaminen ehdottomasti julkisella paikalla. Tietysti psyko saattaa esittää normaalia ja mukavaa useammankin tapaamisen ajan ennen kuin tarttuu kirveeseen...

Lue lisää

Niinpä ja minä luulen että ne pahimmat ja valheellisimmat naistenjallittajat kyllä osaa sen pelin paremmin eli juuri ne pääsee jatkoon kun taas kiltti kunnonmies saattaa sen verran ensitreffeillä jännittää tms. että antaa itsestään niin jäykän ja hiljaisen kuvan ettei pääsekään jatkoon vaikka saattaisi oikeasti olla se paras vaihtoehto.

Ikisinkku M kirjoitti:

Ei tuossa ollut aikomus millään tavalla sormella osoittaa niitä jotka tosiaan on sitä parisuhdetta oikeasti olleet hakemassa ja/tai siinä olleet mutta jos miehen kannalta ajattelet niin ei se mies mitenkään voi etukäteen tietää millainen se nainen on ja jos nainen kertoo että on harrastanut pitkään nettideittailua niin kieltämättä siinä voi hiipiä mieleen että "onkohan tässä nyt kyseessä paikallinen Petra?" Sinänsähän se on ikävää että hyvä tutustumistapa sinkkujen välillä noiden Petrojen vuoksi saa vähän negatiivista leimaa koska vaikkei kaikki naiset olekaan Petroja jotkut niistä voivat ollakin.

Lue lisää

Ja eihän nainenkaan voi koskaan etukäteen tietää miehen historiaa.
Onneksi noikin asiat selviää puhumalla.
Jos toisen treffailuhistoria häämentää, niin voidaan sitä asiallisesti kysäistä, että millaisia ne treffit on olleet. Ei tarvi udella, mutta vähän kauttarantain kuulostella.

Ikisinkku M kirjoitti:

Ei tuossa ollut aikomus millään tavalla sormella osoittaa niitä jotka tosiaan on sitä parisuhdetta oikeasti olleet hakemassa ja/tai siinä olleet mutta jos miehen kannalta ajattelet niin ei se mies mitenkään voi etukäteen tietää millainen se nainen on ja jos nainen kertoo että on harrastanut pitkään nettideittailua niin kieltämättä siinä voi hiipiä mieleen että "onkohan tässä nyt kyseessä paikallinen Petra?" Sinänsähän se on ikävää että hyvä tutustumistapa sinkkujen välillä noiden Petrojen vuoksi saa vähän negatiivista leimaa koska vaikkei kaikki naiset olekaan Petroja jotkut niistä voivat ollakin.

Lue lisää

Ei hyvää päivää, vaikka ilta on.
Ei nettideittailu ole mikään bordelli.
Ei aihetta jatkaa nettideittailusta täällä, koska sille aiheelle on oma palstansa.

Sarjatutustuja evp. kirjoitti:

Ei hyvää päivää, vaikka ilta on.
Ei nettideittailu ole mikään bordelli.
Ei aihetta jatkaa nettideittailusta täällä, koska sille aiheelle on oma palstansa.

Hyvä jos niin ei ole mutta kieltämättä siitä vähän semmoisen kuvan monesti saa että helppoa seksiä on tarjolla molemminpuolin ja siksihän se ei oikein innostaakaan kun olisi niin hankala selvittää kuka siellä lintu ja kuka kala. Siinä selvitellessä saattaisi itsekin sitten muuttua semmoiseksi jollaiseksi ei oikeastaan halua niin parempi antaa olla.

pimppaloora kirjoitti:

Ja eihän nainenkaan voi koskaan etukäteen tietää miehen historiaa.
Onneksi noikin asiat selviää puhumalla.
Jos toisen treffailuhistoria häämentää, niin voidaan sitä asiallisesti kysäistä, että millaisia ne treffit on olleet. Ei tarvi udella, mutta vähän kauttarantain kuulostella.

Lue lisää

Niinpä ja niinhän niiden kuuluisi selvitä mutta tuskinpa tuo Petrakaan niille miestuttavuuksilleen kertoo samoja asioita kuin tuossa haastattelussa, kysyttäessä varmaan niitä miehiä olisi ollut vain muutama. Vähn sylettäisi kun itse herrasmiehenä kuljettaisit ruokatreffeillä yms. viiikkokausia ja sitten aikojen päästä selviäisikin ettei ne muut treffailut olekaan olleet ihan samanlaisia.

Ikisinkku M kirjoitti:

Hyvä jos niin ei ole mutta kieltämättä siitä vähän semmoisen kuvan monesti saa että helppoa seksiä on tarjolla molemminpuolin ja siksihän se ei oikein innostaakaan kun olisi niin hankala selvittää kuka siellä lintu ja kuka kala. Siinä selvitellessä saattaisi itsekin sitten muuttua semmoiseksi jollaiseksi ei oikeastaan halua niin parempi antaa olla.

Lue lisää

On ihan itsestä kiinni, millaista on nettideittailu omalla kohdalla.
En ole nettideittailun mainostaja. En itse siitä edes pitänyt muutoin kuin siltä kannalta, että tykkään tutustua ihmisiin. Olin hyvin epäileväinen sen parisuhteen löytämiseen ja hyvin rennolla otteella jutustelin.

Vaikka minulla oli haku Elämänkumppani ja Ystävyys, niin tuli toki seksin vonkauksia ja kotikäyntitarjouksia. Röyhkeimmille en vastannut mitään mutta muille heitin jotain läppää.
Sellaisen vaikutelman sain, että valtaosa nettideittaajista on asiallisia ja oikeasti etsimässä parisuhdetta.

Minulla ei ollut mitään vaikeuksia nähdä näkemättä livenä, kuka oli lintu ja kuka taas kala. Pidän itseäni aika hyvänä ihmistuntijana, koska olen ollut paljon tekemisissä työelämässä uusien outojen ihmisten kanssa.
Kaikki tapaamani miehet olivat kunnollisia ja tutustuimme pitkään kirjoitellen ja puhelimessa juttelimme kaikesta maan ja taivaan väliltä ennen tapaamista. Yhden kanssa treffeillä kävimme ostamassa kaksi omenapuuta ja hänelle tarjosin kahvia, voileipäkakkua ja mustikkapiirakkaa kotonani. Siis mustikkapiirakkaa, estä ruma mielikuvituksesi laukkaamasta.
Sinulla uskonkin olevan vaikeaa erottaa siivekkäät kaloista, koska niin totaalisesti menit metsään verratessasi minua johonkin paikalliseen Petraan.
- yksi, johon tuolla tutustuin, mutten tavannut, soitti pari päivää sitten ja kertoi sairaudestaan.
- toinen aika lähellä asuva lähetti viestin "olet edelleen nätti" ja satuin sen lukemaan syntymäpäiväni aamuna. Ilahdutti. (ei ollut seksiä hänen kanssaan koskaan)
- muiltakin, joihin tutustuin (yllätykseksesi ilman seksiä), on tullut joskus kiva viesti taikka ovat soittaneet.
- kukaan puhelinnumeroni saanut ei ole häiriköinyt.

Sarjatutustuja evp. kirjoitti:

On ihan itsestä kiinni, millaista on nettideittailu omalla kohdalla.
En ole nettideittailun mainostaja. En itse siitä edes pitänyt muutoin kuin siltä kannalta, että tykkään tutustua ihmisiin. Olin hyvin epäileväinen sen parisuhteen löytämiseen ja hyvin rennolla otteella jutustelin.

Vaikka minulla oli haku Elämänkumppani ja Ystävyys, niin tuli toki seksin vonkauksia ja kotikäyntitarjouksia. Röyhkeimmille en vastannut mitään mutta muille heitin jotain läppää.
Sellaisen vaikutelman sain, että valtaosa nettideittaajista on asiallisia ja oikeasti etsimässä parisuhdetta.

Minulla ei ollut mitään vaikeuksia nähdä näkemättä livenä, kuka oli lintu ja kuka taas kala. Pidän itseäni aika hyvänä ihmistuntijana, koska olen ollut paljon tekemisissä työelämässä uusien outojen ihmisten kanssa.
Kaikki tapaamani miehet olivat kunnollisia ja tutustuimme pitkään kirjoitellen ja puhelimessa juttelimme kaikesta maan ja taivaan väliltä ennen tapaamista. Yhden kanssa treffeillä kävimme ostamassa kaksi omenapuuta ja hänelle tarjosin kahvia, voileipäkakkua ja mustikkapiirakkaa kotonani. Siis mustikkapiirakkaa, estä ruma mielikuvituksesi laukkaamasta.
Sinulla uskonkin olevan vaikeaa erottaa siivekkäät kaloista, koska niin totaalisesti menit metsään verratessasi minua johonkin paikalliseen Petraan.
- yksi, johon tuolla tutustuin, mutten tavannut, soitti pari päivää sitten ja kertoi sairaudestaan.
- toinen aika lähellä asuva lähetti viestin "olet edelleen nätti" ja satuin sen lukemaan syntymäpäiväni aamuna. Ilahdutti. (ei ollut seksiä hänen kanssaan koskaan)
- muiltakin, joihin tutustuin (yllätykseksesi ilman seksiä), on tullut joskus kiva viesti taikka ovat soittaneet.
- kukaan puhelinnumeroni saanut ei ole häiriköinyt.

Lue lisää

Joo en sitä kiistäkään etteikö ihan asiallisiakin olisi mutta kun muutenkin tuntuu olevan niin seksikeskeistä tuo sinkkujen tapailukulttuuri niin siinä helposti saa vain semmoisen kuvan että seksiä helposti ja tiuhaan harrastetaan jos paljon treffaillaan. Tuo "sarjatutustuja evp" nimimerkkinä vähän antaa semmoista kuvaa että olisi paljon tutustumisia taustalla mutta ilmeisesti se hämää aika paljon kun nyt kuitenkin kerrot että ennen tapaamisia on ollut pitkään kirjoittelua ja puhelimessa rupattelua eli ei kuitenkaan mitää heti treffeille -meininkiä. Joo, siis kun olet tutustunut tuolla tavalla vähn vanhanaikaisesti niin siksi varmaan myös sinulle kivoja viestejä toisinaan tulee, sinua kun sitten pystyy ihan eri tavalla arvostamaan kuin "helppoja" naisia.

Ikisinkku M kirjoitti:

Joo niinhän sitä voisi mutta ei se sitä tosiasiaa muuttaisi että se nainen on antanut sille lempeään aiemmin ja vaikea sille olisi naureskella, olisi semmoista väkinäistä tekonaurua. Linkitetäänpä tahaän taas tämä jo lähes legendaainen:

http://www.menaiset.fi/artikkeli/seksi/petra_32_olen_ollut_sangyssa_130_miehen_kanssa

ei kukaan halua paikallista Petraa, se on ihan saletti vaikka se miten asiallisesti esiintyisi.

Lue lisää

"ei kukaan halua paikallista Petraa, se on ihan saletti vaikka se miten asiallisesti esiintyisi."

Tämä pätee vain tunneihmisiin, joka toki kattaa valtaosan miehistä. Järki-ihmiselle (pieni osa naisista ja äärimmäisen pieni osa miehistä) on se ja sama onko (seksi)kumppanilla ollut 0, 1, 10 vai 1000 seksikumppania aiemmin.

Kyllä kavereilla on jo avioliitot karilla ja ihanat elatusapukiistat menossa. Ihan harmittaa, etten ole itse vielä edes ekalle kierrokselle päässyt, kun toiset aloittelee jo sitä tokaa kierrostaan

Eli kuulut ikimuistoiseen suomalaiseen äijäporukkaan joka lakkoili omat työpaikkansa jonnekin vinkuintiaan. Hienosti toimittu, toden totta!

18+11 kirjoitti:

Eli kuulut ikimuistoiseen suomalaiseen äijäporukkaan joka lakkoili omat työpaikkansa jonnekin vinkuintiaan. Hienosti toimittu, toden totta!

Minä en lakkoillut enkä järjestänyt lakkoa. Olisin halunnut tehdä töitä mutta ei annettu.

Huhtikuussa alkupuolella on synttärit ja uudeksi alaksi tulee tietojenkäsittely.

pimppaloora kirjoitti:

Huhtikuussa alkupuolella on synttärit ja uudeksi alaksi tulee tietojenkäsittely.

Mielenkiintoista:
1) teknisestä näkökulmasta laitteisiin ja ylläpitoon nähden vai
2) ihan tieteenä (on tahoja jotka eivät ihan hyväksy sitä itsenäiseksi tieteeksi) vai
3) siltä väliltä (datanomi)
4) ohjelmoinninkin harjoittelua vai 5) jotain muuta?

Miltä tuntuu etukäteen aikuisena ottaa tuollainen kuivahkon aihepiirin haaste vastaan, tai
mistä tietää, jos Sulla on samanlainen into teknisiin juttuihin kuin ennen vanhaan 15-vuotiaalla pojanklopilla mopoihin; ei tuntunut oikealta jos ei löytynyt vähintään joka toinen kilometri jotain virittämistä tai viilaamista koneeseen...
:)

Ihan sivusta vaan kirjoitti:

Mielenkiintoista:
1) teknisestä näkökulmasta laitteisiin ja ylläpitoon nähden vai
2) ihan tieteenä (on tahoja jotka eivät ihan hyväksy sitä itsenäiseksi tieteeksi) vai
3) siltä väliltä (datanomi)
4) ohjelmoinninkin harjoittelua vai 5) jotain muuta?

Miltä tuntuu etukäteen aikuisena ottaa tuollainen kuivahkon aihepiirin haaste vastaan, tai
mistä tietää, jos Sulla on samanlainen into teknisiin juttuihin kuin ennen vanhaan 15-vuotiaalla pojanklopilla mopoihin; ei tuntunut oikealta jos ei löytynyt vähintään joka toinen kilometri jotain virittämistä tai viilaamista koneeseen...
:)

Lue lisää

Mulla on ohjelmointitaustaa jo entuudestaankin eli sinänsä tuttua alaa olen lähdössä opiskelemaan. Amk-tutkinto olis nyt tavoitteena.

pimppaloora kirjoitti:

Mulla on ohjelmointitaustaa jo entuudestaankin eli sinänsä tuttua alaa olen lähdössä opiskelemaan. Amk-tutkinto olis nyt tavoitteena.

Oohhh nainen joka osaa ohjelmoida. Onpa ihkua.

pimppaloora kirjoitti:

Mulla on ohjelmointitaustaa jo entuudestaankin eli sinänsä tuttua alaa olen lähdössä opiskelemaan. Amk-tutkinto olis nyt tavoitteena.

Hommat handussa järkevällä tavalla. Toivottavasti tämä kohta kuuden vuoden lama on joskus ohi. jotta työpaikat eivät olisi niin kortilla.
Otteessasi on esimerkkiä ja mallia vakipalstailijoille ja muillekin, joutavaa palstaläppää ja viisastelua mitä täällä enimmältään kirjoitetaan, ei kohdallasi tarvita

pimppaloora kirjoitti:

Mulla on ohjelmointitaustaa jo entuudestaankin eli sinänsä tuttua alaa olen lähdössä opiskelemaan. Amk-tutkinto olis nyt tavoitteena.

Joo, tsemppiä vaan. Minäkin opiskelin tietojenkäsittelyä nuorena 100 opintoviikon verran. Tuolloin annettiin ymmärtää, että se on varma ala työllistyä, mutta eihän se niin ollut. Olisi pitänyt olla jotenkin fanaattisen kiinnostunut, hallita juuri oikeat rajapinnat, omata sosiaaliset taidot ja whatnot, ja niinpä en yhtään työpaikkaa noilla saanut, vaikka arvosanat olivat hyviä ja mielestäni olin ihan ok tason ohjelmoija (ymmärsin olioperiaatteet yms. kunnolla).

Kun pari vuotta sitten säädin Android-kehitysympäristön (hirveä säätäminen ja tiedonsirpaleiden metsästys netistä), niin kyllä palasi mieleen, miksi kiinnostus alaan lopahti. Vähän sellainen ala, että töitä ei ole, mutta vaikka olisi, niin ei jaksaisi niitä tehdä. :-D Mutta tämä tietysti vain minun kohdallani. Sinulla mahdollisesti ja toivottavasti paremmin.

Jos etsisin pelkää seksiseuraa, ei opettaminen olisi ongelma. Mutta kun sellainen pelkkä seksijuttu ei nyt tällä hetkellä oikein innosta.
Tällä hetkellä on jopa aika antiseksuaalinen olo... ei edes huvita nyt. Aika outoa, mutta tiedän kyllä syytkin siihen. Kuumuus (epämukava ja hikinen olo koko ajan :D), tyytymättömyys omaan kehoon ja elämäntilanteeseen. Ei nyt houkuttele tutustua keneenkään seksuaalisesti.

Jos oikeaa parisuhdetta juuri nyt etsisin, voisi mies olla about 35-45 haarukassa ( /- jotain...)

Ja seurustelematon mies... riippuu tietty iästäkin. Nuorella se nyt ei ole niin kummallista. Aikuisemmalla se vähän voi ihmetyttää ja tietty kiinnostaa tietää se syy. Joku on saattanut panostaa niin tiiviisti opintoihin ja töihin, tai joku on voinut olla niin ujo, jollain on saattanut olla vaikeita asioita esim. lapsuudessaan, ettei seurustelut ole sitten kiinnostaneet.
Ei se ihan totaaliturn-off ole, mun kanssa vaan täytyy pystyä puhumaan ja keskustelemaan vaikeistakin asioista. Ja jos se on miehelle itselleen arka ja käsittelemätön asia, niin mun kanssa joutuu kyllä käsittelemään asioita. En ole helppo hissukka siis...

pimppaloora kirjoitti:

Jos etsisin pelkää seksiseuraa, ei opettaminen olisi ongelma. Mutta kun sellainen pelkkä seksijuttu ei nyt tällä hetkellä oikein innosta.
Tällä hetkellä on jopa aika antiseksuaalinen olo... ei edes huvita nyt. Aika outoa, mutta tiedän kyllä syytkin siihen. Kuumuus (epämukava ja hikinen olo koko ajan :D), tyytymättömyys omaan kehoon ja elämäntilanteeseen. Ei nyt houkuttele tutustua keneenkään seksuaalisesti.

Jos oikeaa parisuhdetta juuri nyt etsisin, voisi mies olla about 35-45 haarukassa ( /- jotain...)

Ja seurustelematon mies... riippuu tietty iästäkin. Nuorella se nyt ei ole niin kummallista. Aikuisemmalla se vähän voi ihmetyttää ja tietty kiinnostaa tietää se syy. Joku on saattanut panostaa niin tiiviisti opintoihin ja töihin, tai joku on voinut olla niin ujo, jollain on saattanut olla vaikeita asioita esim. lapsuudessaan, ettei seurustelut ole sitten kiinnostaneet.
Ei se ihan totaaliturn-off ole, mun kanssa vaan täytyy pystyä puhumaan ja keskustelemaan vaikeistakin asioista. Ja jos se on miehelle itselleen arka ja käsittelemätön asia, niin mun kanssa joutuu kyllä käsittelemään asioita. En ole helppo hissukka siis...

Lue lisää

Entä pidätkö sitä miehen sosiaalista suosiota ja kaverimäärää miten tärkeänä asiana?

Jotenkin on vaan tuntunut aina siltä, että kaikki nuoremmat naiset pitävät just sitä mahdollisimman suurta kaverimäärää ja sosiaalista suosiota kaikkein tärkeimpänä asiana miehessä. Varmaan just tämän vuoksi naiset ajattelevat aina kaikkea negatiivista niistä nuorista miehistä, jotka käyvät yksin baareissa ilman ketään kavereita.

Just tämän vuoksi sitä ei itse viitsi koskaan edes lähteä noihin baareihin, kun tietää jo etukäteen sen, että miten ne muut ihmiset oikein suhtautuisivat siihen mun yksinolooni.

Varmaan se kai sitten tuntuisi naisista tylsältä, jos miehellä ei olisi sitä suurta kaveripiiriä, kun ei pystyisi järjestämään ja viettämään mitään isoja illanviettoja ja muita tapahtumia.

DarkFear kirjoitti:

Entä pidätkö sitä miehen sosiaalista suosiota ja kaverimäärää miten tärkeänä asiana?

Jotenkin on vaan tuntunut aina siltä, että kaikki nuoremmat naiset pitävät just sitä mahdollisimman suurta kaverimäärää ja sosiaalista suosiota kaikkein tärkeimpänä asiana miehessä. Varmaan just tämän vuoksi naiset ajattelevat aina kaikkea negatiivista niistä nuorista miehistä, jotka käyvät yksin baareissa ilman ketään kavereita.

Just tämän vuoksi sitä ei itse viitsi koskaan edes lähteä noihin baareihin, kun tietää jo etukäteen sen, että miten ne muut ihmiset oikein suhtautuisivat siihen mun yksinolooni.

Varmaan se kai sitten tuntuisi naisista tylsältä, jos miehellä ei olisi sitä suurta kaveripiiriä, kun ei pystyisi järjestämään ja viettämään mitään isoja illanviettoja ja muita tapahtumia.

Lue lisää

Kaveripiirin koko ei ole olennaista.
Ei mullakaan ole kuin kolme todella hyvää ystävää. Kavereita onkin jo enemmän, samoin tuttavia eli ns. "hovia" riittää :D

Tietty herää kysymys, miksi toisella ei ole ystäviä (jos ei siis ole yhtään)? Oman sukupuolen edustajiin luodaan lapsena ja nuorena lujat siteet, näistä syntyy ystävyyssuhteita. Se kiinnostaa, et mitä on tapahtunut ettei niitä suhteita ole syntynyt tai ne on katkenneet...
Mutta ei se nyt mikään ongelma ole. Toki suhteessa pitää olla sitä omaakin elämää ja saattaisin tuntea huonoa omatuntoa, jos itse menisin tyttöjen kanssa ulos, Kävisin harrastuksissa, matkoilla jne. ja toinen istuisi vaan kotona... mun kanssa joutuis kyllä väkisin aktivoitumaan ja ihmisten kanssa paljon tekemisiin.

Pitääkö muuten miehet yksinäistä naista outona? Mitä esim. ajattelette yksin baarissa olevasta naisesta? Onko eroa sillä istuuko baaritiskillä vai nurkkapöydässä?

pimppaloora kirjoitti:

Kaveripiirin koko ei ole olennaista.
Ei mullakaan ole kuin kolme todella hyvää ystävää. Kavereita onkin jo enemmän, samoin tuttavia eli ns. "hovia" riittää :D

Tietty herää kysymys, miksi toisella ei ole ystäviä (jos ei siis ole yhtään)? Oman sukupuolen edustajiin luodaan lapsena ja nuorena lujat siteet, näistä syntyy ystävyyssuhteita. Se kiinnostaa, et mitä on tapahtunut ettei niitä suhteita ole syntynyt tai ne on katkenneet...
Mutta ei se nyt mikään ongelma ole. Toki suhteessa pitää olla sitä omaakin elämää ja saattaisin tuntea huonoa omatuntoa, jos itse menisin tyttöjen kanssa ulos, Kävisin harrastuksissa, matkoilla jne. ja toinen istuisi vaan kotona... mun kanssa joutuis kyllä väkisin aktivoitumaan ja ihmisten kanssa paljon tekemisiin.

Pitääkö muuten miehet yksinäistä naista outona? Mitä esim. ajattelette yksin baarissa olevasta naisesta? Onko eroa sillä istuuko baaritiskillä vai nurkkapöydässä?

Lue lisää

No on mulla joitakin kavereita, mutta kun asumme eri kaupungeissa, niin sen vuoksi se ei oikein onnistu ihan niin, että voisi lähteä ihan noin vaan joka viikonloppu jonkun kaverin kanssa yhdessä baariin iltaa viettämään.

Joihinkin kouluaikaisiin kavereihin ei ole tullut pidettyä yhteyttä enää sitten kouluvuosien. Varsinkin näin aikuisiällä oon huomannut joka paikassa aina sen, että miten vaikea sitä on koskaan löytää enää mistään uusia kavereita, kun kaikilla on aina ne omat valmiit kaveripiirinsä ja niihin ei koskaan haluta mukaan ketään uusia tyyppejä.

Sitten myös monilla yli kolmekymppisillä on niin erilaiset elämäntilanteet, kun on jo sitä omaa perhettä, omat kaverit ja kaikki muut kiireeet ja menot, niin ei sitten enää edes kaivata ketään uusia kavereita elämäänsä.

Sanoisin oikeastaan, että varsinkin miehillä se uusien kavereiden löytäminen on kaikkein vaikeinta just yli kolmekymppisenä. Siinä iässä kun kaikilla on jo ne omat nuoruusajan kaveripiirinsä ja monet alkavat olla perheellisiä, niin ei sitä enää tässä iässä oikein ole ketkään edes halukkaita tutustumaan uusiin ihmisiin.

En mä ole ainakaan pitänyt koskaan yksinäistä naista outona, sillä muutenkin naisilla se yksin liikkuminen on ollut aina paljon hyväksyttävämpää kun mitä miehillä. En mä kyllä oikeastaan ajattelisi juuri mitään yksin olevasta naisesta baarissa. Ehkä tosin saattaisi tulla mieleen niin, että se nurkkapöydässä istuva on odottelemassa seuralaistaan sinne. Baaritiskillä istuvasta voisi tulla mieleen niin, että hän olisi ehkä mahdollisesti yksin liikkeellä, mutta toki voisi olla myös ihan yhtä hyvin odottelemassa seuralaistaan.

pimppaloora kirjoitti:

Kaveripiirin koko ei ole olennaista.
Ei mullakaan ole kuin kolme todella hyvää ystävää. Kavereita onkin jo enemmän, samoin tuttavia eli ns. "hovia" riittää :D

Tietty herää kysymys, miksi toisella ei ole ystäviä (jos ei siis ole yhtään)? Oman sukupuolen edustajiin luodaan lapsena ja nuorena lujat siteet, näistä syntyy ystävyyssuhteita. Se kiinnostaa, et mitä on tapahtunut ettei niitä suhteita ole syntynyt tai ne on katkenneet...
Mutta ei se nyt mikään ongelma ole. Toki suhteessa pitää olla sitä omaakin elämää ja saattaisin tuntea huonoa omatuntoa, jos itse menisin tyttöjen kanssa ulos, Kävisin harrastuksissa, matkoilla jne. ja toinen istuisi vaan kotona... mun kanssa joutuis kyllä väkisin aktivoitumaan ja ihmisten kanssa paljon tekemisiin.

Pitääkö muuten miehet yksinäistä naista outona? Mitä esim. ajattelette yksin baarissa olevasta naisesta? Onko eroa sillä istuuko baaritiskillä vai nurkkapöydässä?

Lue lisää

Yleensä mietin, että miksi nainen on yksin baarissa. Onhan niitä varmasti mukaviakin olemassa, mutta omien kokemusten mukaan yksin baarissa olevat naiset(vielä jos nätti) niin luonteessa on yleensä paha vika.

pimppaloora kirjoitti:

Kaveripiirin koko ei ole olennaista.
Ei mullakaan ole kuin kolme todella hyvää ystävää. Kavereita onkin jo enemmän, samoin tuttavia eli ns. "hovia" riittää :D

Tietty herää kysymys, miksi toisella ei ole ystäviä (jos ei siis ole yhtään)? Oman sukupuolen edustajiin luodaan lapsena ja nuorena lujat siteet, näistä syntyy ystävyyssuhteita. Se kiinnostaa, et mitä on tapahtunut ettei niitä suhteita ole syntynyt tai ne on katkenneet...
Mutta ei se nyt mikään ongelma ole. Toki suhteessa pitää olla sitä omaakin elämää ja saattaisin tuntea huonoa omatuntoa, jos itse menisin tyttöjen kanssa ulos, Kävisin harrastuksissa, matkoilla jne. ja toinen istuisi vaan kotona... mun kanssa joutuis kyllä väkisin aktivoitumaan ja ihmisten kanssa paljon tekemisiin.

Pitääkö muuten miehet yksinäistä naista outona? Mitä esim. ajattelette yksin baarissa olevasta naisesta? Onko eroa sillä istuuko baaritiskillä vai nurkkapöydässä?

Lue lisää

Ollaanko rehellisiä?

Kyllä niillä kavereilla on merkitystä - eikä kaverien merkitys ole aina tietoista. Moni lienee huomannut esim. baareissa kuinka sillä hepulla jolla parveilee kavereita ympärillä käy ns. flaksi. Jos kysyisitte naisilta, yksikään heistä tuskin sanoisi että kaverin sosiaalisella asemalla olisi merkitystä. Mutta...

Kysehän on ikivanhasta vaistosta joka lähes pakottaa ihastumaan miehen joka vaikuttaa olevan korkeasssa sosiaalisessa asemassa. Tästä on ihan turhaa syyttää naisia, ihan samalla tavalla miehet tuppaavat ihastumaan naisiin joilla on puhdas iho, synnyttäjän lantio, jne.

Darkkis on siinä oikeassa että kolmekymppisenä on vaikeaa hankkia kavereita, paitsi tietysti jos kaveripiiri on valmiiksi olemassa ja uusia kavereita tulee sitä kautta. Pakko myöntää että näin asia on minunkin tapauksessani. Piirit ovat vakiintuneet, ja perhe-elämä rajoittaa ihmisten sosiaalista elämää todella paljon.

Toisaalta senkin olen huomannut että silloin kun menen juttelemaan täysin ventovieraille, ihmeen usein heistä tulee uusia tuttuja ja lopulta kavereita. Tämä siitä huolimatta etten ole mikään seuramies tai bilehirmu. Se mikä vaikuttaa paljon on näkyykö tarve saada kavereita - paradoksaalisesti jos haluat saada kavereita, et saakaan. Mutta jos et häiriinny seuran puutteesta, vaikutatkin huomattavasti mielenkiintoisemmalta.

Jos pitäisi suositella Darkkikselle paikkoja joista aloittaa, niin heittäisin kaksi ehdotusta:

- tapahtumat joissa suurin osa ihmisistä ei ole ennestään tuttuja. Näitä ei ole välttämättä helppoa löytää, mutta ovat aivan loistavia tilaisuuksia koska 1) kaverien puute ei haittaa 2) ihmisillä ei ole ennakkokäsityksiä toisistaan, eli voit kokeilla heittäytymistä erilaiseen rooliin

- tapahtumat joihin mennään itse tapahtuman vuoksi. Esim. harrastuksiin liittyvät. Jos vaikka olet kiinnostunut taiteesta, kukaan ei kysy miksi suuri taiteen ystävä ei ole kaveriporukassa niin kuin satunnaiset vierailijat

Nämä tietysti ovat yhteydessä toisiinsa; jos tapahtuma edellyttää kiinnostusta ja vielä panostusta, on vaikeampaa saada kavereita mukaan vain seuraksi. Mieti kursseja tms (kansalaisopisto? avoin yliopisto? liikuntatapahtumat?), opettelet uusia asioita ja saat uusia kavereita samalla.

Kyllä niitä keinoja löytyy, mutta pitää hyväksyä ettei kavereita tule itsestään. Tämän lisäksi fobia yksin tapahtumiin menemisestä pitää kohdata ja voittaa.

Gentle Man kirjoitti:

Ollaanko rehellisiä?

Kyllä niillä kavereilla on merkitystä - eikä kaverien merkitys ole aina tietoista. Moni lienee huomannut esim. baareissa kuinka sillä hepulla jolla parveilee kavereita ympärillä käy ns. flaksi. Jos kysyisitte naisilta, yksikään heistä tuskin sanoisi että kaverin sosiaalisella asemalla olisi merkitystä. Mutta...

Kysehän on ikivanhasta vaistosta joka lähes pakottaa ihastumaan miehen joka vaikuttaa olevan korkeasssa sosiaalisessa asemassa. Tästä on ihan turhaa syyttää naisia, ihan samalla tavalla miehet tuppaavat ihastumaan naisiin joilla on puhdas iho, synnyttäjän lantio, jne.

Darkkis on siinä oikeassa että kolmekymppisenä on vaikeaa hankkia kavereita, paitsi tietysti jos kaveripiiri on valmiiksi olemassa ja uusia kavereita tulee sitä kautta. Pakko myöntää että näin asia on minunkin tapauksessani. Piirit ovat vakiintuneet, ja perhe-elämä rajoittaa ihmisten sosiaalista elämää todella paljon.

Toisaalta senkin olen huomannut että silloin kun menen juttelemaan täysin ventovieraille, ihmeen usein heistä tulee uusia tuttuja ja lopulta kavereita. Tämä siitä huolimatta etten ole mikään seuramies tai bilehirmu. Se mikä vaikuttaa paljon on näkyykö tarve saada kavereita - paradoksaalisesti jos haluat saada kavereita, et saakaan. Mutta jos et häiriinny seuran puutteesta, vaikutatkin huomattavasti mielenkiintoisemmalta.

Jos pitäisi suositella Darkkikselle paikkoja joista aloittaa, niin heittäisin kaksi ehdotusta:

- tapahtumat joissa suurin osa ihmisistä ei ole ennestään tuttuja. Näitä ei ole välttämättä helppoa löytää, mutta ovat aivan loistavia tilaisuuksia koska 1) kaverien puute ei haittaa 2) ihmisillä ei ole ennakkokäsityksiä toisistaan, eli voit kokeilla heittäytymistä erilaiseen rooliin

- tapahtumat joihin mennään itse tapahtuman vuoksi. Esim. harrastuksiin liittyvät. Jos vaikka olet kiinnostunut taiteesta, kukaan ei kysy miksi suuri taiteen ystävä ei ole kaveriporukassa niin kuin satunnaiset vierailijat

Nämä tietysti ovat yhteydessä toisiinsa; jos tapahtuma edellyttää kiinnostusta ja vielä panostusta, on vaikeampaa saada kavereita mukaan vain seuraksi. Mieti kursseja tms (kansalaisopisto? avoin yliopisto? liikuntatapahtumat?), opettelet uusia asioita ja saat uusia kavereita samalla.

Kyllä niitä keinoja löytyy, mutta pitää hyväksyä ettei kavereita tule itsestään. Tämän lisäksi fobia yksin tapahtumiin menemisestä pitää kohdata ja voittaa.

Lue lisää

Niin eipä sitä koskaan tällä palstalla halua sanoa totuutta siitä miehen kaverittomuudesta ja siitä, että kuinka paljon se yksin baareissa käyminen oikein haittaa muita ihmisiä ja varsinkin naisia.

Aina sitä täällä vaan turhaan mielistellään ja yritetään kannustaa nuoria miehiä käymään yksinkin baareissa, vaikka todellisuudessa kaikki naiset ajattelevat just sitä negatiivista siitä nuoren miehen yksinolosta baarissa.

Niinhän se just menee, että naiset ajattelevat heti kaikkea negatiivista siitä, jos nuori mies on yksin baarissa liikkeellä ilman ketään kavereita. Samanlainen suhtautuminen yksinäistä nuorta miestä kohtaan on myös kaikissa muissakin paikoissa, kuten mm. laivaristeilyllä, ulkomaan matkoilla, festareilla, uimarannoilla ja monissa muissa paikoissa/tapahtumissa.

Mukava kuulla, kun edes joku ymmärtää sen, että miten vaikea sitä on löytää uusia kavereita enää näin yli kolmekymppisenä, kun kaikki ovat perheellisiä ja elämäntilanteet ovat täysin erilaiset kun joskus teini-iässä.

En kyllä oikein tiedä noista tapahtumista, että mitä tapahtumia olisi sitten sellaisia, joihin sitä voisi mennä yksinkin ja vielä jos siellä olisi muitakin ennalta tuntemattomia ihmisiä. Yleensä kun kaikissa noissa tapahtumissa on vaan kaveriporukoita ja muutenkin kaikki nuoret ovat siellä just jonkun kaverinsa kanssa liikkeellä.

Voisin mä kyllä lähteä joskus yksinkin johonkin tapahtumaan, jos vaan löytäisi joskus jonkun sellaisen tapahtuman, johon on hyväksyttävää mennä myös yksin ilman ketään kavereita.

DarkFear kirjoitti:

Niin eipä sitä koskaan tällä palstalla halua sanoa totuutta siitä miehen kaverittomuudesta ja siitä, että kuinka paljon se yksin baareissa käyminen oikein haittaa muita ihmisiä ja varsinkin naisia.

Aina sitä täällä vaan turhaan mielistellään ja yritetään kannustaa nuoria miehiä käymään yksinkin baareissa, vaikka todellisuudessa kaikki naiset ajattelevat just sitä negatiivista siitä nuoren miehen yksinolosta baarissa.

Niinhän se just menee, että naiset ajattelevat heti kaikkea negatiivista siitä, jos nuori mies on yksin baarissa liikkeellä ilman ketään kavereita. Samanlainen suhtautuminen yksinäistä nuorta miestä kohtaan on myös kaikissa muissakin paikoissa, kuten mm. laivaristeilyllä, ulkomaan matkoilla, festareilla, uimarannoilla ja monissa muissa paikoissa/tapahtumissa.

Mukava kuulla, kun edes joku ymmärtää sen, että miten vaikea sitä on löytää uusia kavereita enää näin yli kolmekymppisenä, kun kaikki ovat perheellisiä ja elämäntilanteet ovat täysin erilaiset kun joskus teini-iässä.

En kyllä oikein tiedä noista tapahtumista, että mitä tapahtumia olisi sitten sellaisia, joihin sitä voisi mennä yksinkin ja vielä jos siellä olisi muitakin ennalta tuntemattomia ihmisiä. Yleensä kun kaikissa noissa tapahtumissa on vaan kaveriporukoita ja muutenkin kaikki nuoret ovat siellä just jonkun kaverinsa kanssa liikkeellä.

Voisin mä kyllä lähteä joskus yksinkin johonkin tapahtumaan, jos vaan löytäisi joskus jonkun sellaisen tapahtuman, johon on hyväksyttävää mennä myös yksin ilman ketään kavereita.

Lue lisää

Niin, tarkennan pointtiani hieman:

Niin kuin sanottu, kavereilla on naisille merkitystä. Mutta toisaalta ainoat kerrat kun minua on tultu avoimesti iskemään, ovat tapahtuneet kun olin baarissa/tapahtumassa yksin. Ottaen huomioon että olen baarissa lähes poikkeuksetta kaveriseurassa, tämä on aika mielenkiintoista.

Kyllä, kaverien hankkiminen on vaikeampaa kun ikää on 30 mutta se ei ole syy keskittyä ongelmiin tai esteisiin. Päin vastoin, koska se on vaikeampaa...pitää asian eteen tehdä enemmän, ja keskittyä mahdollisuuksiin. Jos se tarkoittaa yksin menemistä jonnekin, sitten on vaan otettava härkää sarvista.

Kun olet baarissa, suurimman osan ajasta ihmiset eivät ajattele sinusta yhtään mitään, ts. et kiinnitä naisten huomiota. Ei ihmiset mene viihteelle ajattelemaan negatiivisesta jostain tyypistä peräpöydässä, vaan pitämään hauskaa. Siinä kait se haaste onkin, millä uskaltaa mennä puhumaan ihmisille kun ei ole kavereita turvana?

"Voisin mä kyllä lähteä joskus yksinkin johonkin tapahtumaan, jos vaan löytäisi joskus jonkun sellaisen tapahtuman, johon on hyväksyttävää mennä myös yksin ilman ketään kavereita."

Riippuu 99% asenteesta.

Kurssit, näyttelyt, jne on helpompia paikkoja. Katso vaikka paikallisen kansalaisopiston tarjonta, jos löytyisi jotain kiinnostavaa? Mutta baarit, risteilyt, jne käy myös jos vain olet sinut yksin olemisen kanssa. Mieluusti toki 30 porukan suosimat baarit/risteilyt.

Onneksi minä en ole nuori; minusta on hyväksyttävää mennä minne haluan, milloin haluan, miten haluan. Kun itse ajattelee näin, kummasti se välittyy ihmisiin ja hekin hyväksyvät sen ;)

Helkkari nyt, Darkkis. Olet aikuinen mies. Eikö olisi korkea aika keskittyä siihen kuka olet ja haluat olla, sen sijaan mitä joku ventovieras baarin asiakas muka sinusta ajattelee?

Gentle Man kirjoitti:

Niin, tarkennan pointtiani hieman:

Niin kuin sanottu, kavereilla on naisille merkitystä. Mutta toisaalta ainoat kerrat kun minua on tultu avoimesti iskemään, ovat tapahtuneet kun olin baarissa/tapahtumassa yksin. Ottaen huomioon että olen baarissa lähes poikkeuksetta kaveriseurassa, tämä on aika mielenkiintoista.

Kyllä, kaverien hankkiminen on vaikeampaa kun ikää on 30 mutta se ei ole syy keskittyä ongelmiin tai esteisiin. Päin vastoin, koska se on vaikeampaa...pitää asian eteen tehdä enemmän, ja keskittyä mahdollisuuksiin. Jos se tarkoittaa yksin menemistä jonnekin, sitten on vaan otettava härkää sarvista.

Kun olet baarissa, suurimman osan ajasta ihmiset eivät ajattele sinusta yhtään mitään, ts. et kiinnitä naisten huomiota. Ei ihmiset mene viihteelle ajattelemaan negatiivisesta jostain tyypistä peräpöydässä, vaan pitämään hauskaa. Siinä kait se haaste onkin, millä uskaltaa mennä puhumaan ihmisille kun ei ole kavereita turvana?

"Voisin mä kyllä lähteä joskus yksinkin johonkin tapahtumaan, jos vaan löytäisi joskus jonkun sellaisen tapahtuman, johon on hyväksyttävää mennä myös yksin ilman ketään kavereita."

Riippuu 99% asenteesta.

Kurssit, näyttelyt, jne on helpompia paikkoja. Katso vaikka paikallisen kansalaisopiston tarjonta, jos löytyisi jotain kiinnostavaa? Mutta baarit, risteilyt, jne käy myös jos vain olet sinut yksin olemisen kanssa. Mieluusti toki 30 porukan suosimat baarit/risteilyt.

Onneksi minä en ole nuori; minusta on hyväksyttävää mennä minne haluan, milloin haluan, miten haluan. Kun itse ajattelee näin, kummasti se välittyy ihmisiin ja hekin hyväksyvät sen ;)

Helkkari nyt, Darkkis. Olet aikuinen mies. Eikö olisi korkea aika keskittyä siihen kuka olet ja haluat olla, sen sijaan mitä joku ventovieras baarin asiakas muka sinusta ajattelee?

Lue lisää

Aika vaikealta tuntuu uskoa, että naiset olisivat kiinnostuneet susta baarissa just silloin, kun oot yksin siellä ollut.

No oikeastaan just siksi, kun tietää sen kavereiden löytämisen olevan niin vaikeaa tällä iällä, niin sen vuoksi sitä ei oikein viitsi edes yrittää tosissaan mitään kaveriseuraa etsiä, kun tietää jo muutenkin sen, että kaikilla on aina ne omat valmiit kaveripiirinsä ja monilla niin erilaiset elämäntilanteet.

Eikä oikein edes tiedä mitään sellaisia paikkoja tai tapahtumia, joista niitä kavereita voisi tällä iällä enää edes löytää. Suomessa kun ne kaverisuhteet muodostuvat pääasiassa ala-asteen, yläasteen tai lukion aikana ja joskus ehkä myös jossain jatko-opinnoissa parikymppisenä, mutta ei kyllä koskaan enää yli kolmekymppisenä, kun ihmiset alkavat olla jo perheellisiä.

No mulle se on kyllä aivan täysin mahdoton asia, että voisin edes kuvitella meneväni yksin baarissa jollekkin jotain juttelemaan. Ensinnäkin mietityttäisi jo heti se asia, että mitä tämä henkilö oikein mahtaisi ajatella musta ja mun yksinolostani. Muutenkin ihmiset ovat baareissa aina liikkeellä yhdessä kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä, joten eivät he kaipaa siihen jotain tuntemattomia ulkopuolisia.

En oikein tiedä, että olisko sitä Turussa mitään näyttelyitä tai tapahtumia, joihin sitä voisi kuvitella menevänsä. Noihin baareihin ja laivaristeilyille en kyllä varmasti tule koskaan yksin lähtemään, sillä mä kun en ole mitenkään sinut sen yksinoloni kanssa varsinkaan tollaisissa paikoissa.

En oikein tiedä sitä, että onko se yksin meneminen sittenkään pelkästään ikäkysymys, sillä en varmaan pysty edes sun ikäisenä tai edes vanhempanakaan menemään yksin oikein mihinkään, en varsinkaan baareihin tai laivamatkoille.

Harmi vaan, kun se ei ole noin helppoa päättää itse tolla tavalla, että miten sitä pitäisi elää ja miten sitä pääsisi noin vaan eroon niistä muiden ihmisten ajatteluista.

DarkFear kirjoitti:

Aika vaikealta tuntuu uskoa, että naiset olisivat kiinnostuneet susta baarissa just silloin, kun oot yksin siellä ollut.

No oikeastaan just siksi, kun tietää sen kavereiden löytämisen olevan niin vaikeaa tällä iällä, niin sen vuoksi sitä ei oikein viitsi edes yrittää tosissaan mitään kaveriseuraa etsiä, kun tietää jo muutenkin sen, että kaikilla on aina ne omat valmiit kaveripiirinsä ja monilla niin erilaiset elämäntilanteet.

Eikä oikein edes tiedä mitään sellaisia paikkoja tai tapahtumia, joista niitä kavereita voisi tällä iällä enää edes löytää. Suomessa kun ne kaverisuhteet muodostuvat pääasiassa ala-asteen, yläasteen tai lukion aikana ja joskus ehkä myös jossain jatko-opinnoissa parikymppisenä, mutta ei kyllä koskaan enää yli kolmekymppisenä, kun ihmiset alkavat olla jo perheellisiä.

No mulle se on kyllä aivan täysin mahdoton asia, että voisin edes kuvitella meneväni yksin baarissa jollekkin jotain juttelemaan. Ensinnäkin mietityttäisi jo heti se asia, että mitä tämä henkilö oikein mahtaisi ajatella musta ja mun yksinolostani. Muutenkin ihmiset ovat baareissa aina liikkeellä yhdessä kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä, joten eivät he kaipaa siihen jotain tuntemattomia ulkopuolisia.

En oikein tiedä, että olisko sitä Turussa mitään näyttelyitä tai tapahtumia, joihin sitä voisi kuvitella menevänsä. Noihin baareihin ja laivaristeilyille en kyllä varmasti tule koskaan yksin lähtemään, sillä mä kun en ole mitenkään sinut sen yksinoloni kanssa varsinkaan tollaisissa paikoissa.

En oikein tiedä sitä, että onko se yksin meneminen sittenkään pelkästään ikäkysymys, sillä en varmaan pysty edes sun ikäisenä tai edes vanhempanakaan menemään yksin oikein mihinkään, en varsinkaan baareihin tai laivamatkoille.

Harmi vaan, kun se ei ole noin helppoa päättää itse tolla tavalla, että miten sitä pitäisi elää ja miten sitä pääsisi noin vaan eroon niistä muiden ihmisten ajatteluista.

Lue lisää

Gentle man puhuu asiaa.
Mäkin olen itseasiassa baarissa lähestynyt vain yksin olleita miehiä. Eipä sitä oikein isoon porukkaan edes tule yritettyä.
En ollut edes miettinyt sitä aiemmin.
Yksin oleva mies on helpompi saalis ;)

Ja onhan Turussa vaikka mitä ja joka päivä! Teillähän on se Locomo, museoita laidasta laitaan, baareja, pubeja... Jos asuisin Turussa niin multa loppuis tunnit vuorokaudesta! Tekemistä löytyy.
Museoihin ja taidenäyttelyihin voi ihan hyvin mennä yksinkin! Itsekin käyn paljon yksin paikoissa, enkä kyllä mieti miks joku on yksin siellä.

Kysyin tuolla aiemmin, että mitä miehet ajattelee baarissa yksin istuvasta naisesta. Ja vastasit pohtien, että ehkä odottaa seuraa jne. Naiset saattaa ajatella miehestä samaa. Ei sen kummempaa.
Jos mä näen ravintolassa yksin olevan miehen, odotan hetken ja tarkkailen tuleeko siihen seuraa. Jos ei tule, niin hivuttaudun lähemmäs, että saan katsekontaktin. Sen jälkeen jos katse antaa vihreää valoa, alan juttelemaan.
Jos taas siihen tulee naisseuraa niin en lähesty ollenkaan. Ja jos siihen tulee miesseuraa, niin tarkkailen hetken ja odotan uutta hiljaisempaa hetkeä. Vaanin puskissa siis :D

Ehdottomasti sun pitää päästä tuosta tunteesta eroon, et kaikki ajattelee jotain negatiivista aina. Ajatteletko sä muka itse aina muista negatiivista? Et.
Miksi muut sit niin tekis? :D

Kavereita on todellakin vanhemmalla iällä vaikea saada. Opiskelu- ja työympäristö on ehkä helpoin missä nykyään ystävystytään.

DarkFear kirjoitti:

Aika vaikealta tuntuu uskoa, että naiset olisivat kiinnostuneet susta baarissa just silloin, kun oot yksin siellä ollut.

No oikeastaan just siksi, kun tietää sen kavereiden löytämisen olevan niin vaikeaa tällä iällä, niin sen vuoksi sitä ei oikein viitsi edes yrittää tosissaan mitään kaveriseuraa etsiä, kun tietää jo muutenkin sen, että kaikilla on aina ne omat valmiit kaveripiirinsä ja monilla niin erilaiset elämäntilanteet.

Eikä oikein edes tiedä mitään sellaisia paikkoja tai tapahtumia, joista niitä kavereita voisi tällä iällä enää edes löytää. Suomessa kun ne kaverisuhteet muodostuvat pääasiassa ala-asteen, yläasteen tai lukion aikana ja joskus ehkä myös jossain jatko-opinnoissa parikymppisenä, mutta ei kyllä koskaan enää yli kolmekymppisenä, kun ihmiset alkavat olla jo perheellisiä.

No mulle se on kyllä aivan täysin mahdoton asia, että voisin edes kuvitella meneväni yksin baarissa jollekkin jotain juttelemaan. Ensinnäkin mietityttäisi jo heti se asia, että mitä tämä henkilö oikein mahtaisi ajatella musta ja mun yksinolostani. Muutenkin ihmiset ovat baareissa aina liikkeellä yhdessä kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä, joten eivät he kaipaa siihen jotain tuntemattomia ulkopuolisia.

En oikein tiedä, että olisko sitä Turussa mitään näyttelyitä tai tapahtumia, joihin sitä voisi kuvitella menevänsä. Noihin baareihin ja laivaristeilyille en kyllä varmasti tule koskaan yksin lähtemään, sillä mä kun en ole mitenkään sinut sen yksinoloni kanssa varsinkaan tollaisissa paikoissa.

En oikein tiedä sitä, että onko se yksin meneminen sittenkään pelkästään ikäkysymys, sillä en varmaan pysty edes sun ikäisenä tai edes vanhempanakaan menemään yksin oikein mihinkään, en varsinkaan baareihin tai laivamatkoille.

Harmi vaan, kun se ei ole noin helppoa päättää itse tolla tavalla, että miten sitä pitäisi elää ja miten sitä pääsisi noin vaan eroon niistä muiden ihmisten ajatteluista.

Lue lisää

Taiteiden yö tulossa, sinne mukaan hillumaan, ei kukaan erota oletko yksin vai jossain lössissä :)

pimppaloora kirjoitti:

Gentle man puhuu asiaa.
Mäkin olen itseasiassa baarissa lähestynyt vain yksin olleita miehiä. Eipä sitä oikein isoon porukkaan edes tule yritettyä.
En ollut edes miettinyt sitä aiemmin.
Yksin oleva mies on helpompi saalis ;)

Ja onhan Turussa vaikka mitä ja joka päivä! Teillähän on se Locomo, museoita laidasta laitaan, baareja, pubeja... Jos asuisin Turussa niin multa loppuis tunnit vuorokaudesta! Tekemistä löytyy.
Museoihin ja taidenäyttelyihin voi ihan hyvin mennä yksinkin! Itsekin käyn paljon yksin paikoissa, enkä kyllä mieti miks joku on yksin siellä.

Kysyin tuolla aiemmin, että mitä miehet ajattelee baarissa yksin istuvasta naisesta. Ja vastasit pohtien, että ehkä odottaa seuraa jne. Naiset saattaa ajatella miehestä samaa. Ei sen kummempaa.
Jos mä näen ravintolassa yksin olevan miehen, odotan hetken ja tarkkailen tuleeko siihen seuraa. Jos ei tule, niin hivuttaudun lähemmäs, että saan katsekontaktin. Sen jälkeen jos katse antaa vihreää valoa, alan juttelemaan.
Jos taas siihen tulee naisseuraa niin en lähesty ollenkaan. Ja jos siihen tulee miesseuraa, niin tarkkailen hetken ja odotan uutta hiljaisempaa hetkeä. Vaanin puskissa siis :D

Ehdottomasti sun pitää päästä tuosta tunteesta eroon, et kaikki ajattelee jotain negatiivista aina. Ajatteletko sä muka itse aina muista negatiivista? Et.
Miksi muut sit niin tekis? :D

Kavereita on todellakin vanhemmalla iällä vaikea saada. Opiskelu- ja työympäristö on ehkä helpoin missä nykyään ystävystytään.

Lue lisää

No kuitenkin tuntuu vaan siltä, että suurin osa naisista ei ajattele ihan sun tavalla, koska kaikki naiset lähestyvät aina mieluummin niitä kaveriseurassa olevia nuoria miehiä, kun jotain yksin olevaa.

Oon mä joskus käynyt täällä Turussa jotain museoita katsomassa, mutta silti oon vaan huomannut sen, että miten se olisi paljon mukavempi kierrellä kaikkia paikkoja jonkun kaverin kanssa, kun että yksin niissä kävisi.

Kyllä varmaan ainakin siinä vaiheessa naiset jo negatiivista ajattelevat, jos näkevät miehen istuvan vaan koko illan yksinään ilman ketään kavereita tai ovat vaikka huomanneet miehen illan aikana yksin jo useammassakin baarissa.

Harmi vaan, kun ei sitä pysty ihan noin vaan muuttamaan sitä omaa ajattelutapaansa, kun on aina ollut jotain tiettyä mieltä jostain asiasta. Kuten nyt tästä nuoren miehen yksinolosta baareissa.

No itse en vaan pysty ainakaan opiskelujen kautta ketään kavereita saamaan, kun oon kouluni käynyt jo aikapäiviä sitten. Työpaikoilta en ole koskaan ketään kavereita löytänyt, kun sielläkin työkaverit ovat usein aivan eri ikäluokkaa ja kaikilla on sitten aina jo ne omat valmiit kaveripiirinsä ja monet ovat myös perheellisiä, eli sielläkin käy aina toteen nämä vanhat tutut kliseet.

7+31 kirjoitti:

Taiteiden yö tulossa, sinne mukaan hillumaan, ei kukaan erota oletko yksin vai jossain lössissä :)

No en mä kyllä tollaisiin nuorten massatapahtumiin, kuten taiteiden yöhön suostuisi yksin koskaan lähtemään. Noissa tapahtumissa kun just kaikki nuoret ovat liikkeellä yhdessä kavereidensa kanssa, niin siellä sitä yksinäinen nuori mies pistäisi kaikilla silmään just negatiivisessa mielessä.

Samanlaisia tapahtumia ovat just kaikki vaput, juhannukset ja muut juhlapyhät, joissa kaikki nuoret ovat liikkeellä just kaveriporukoissaan.

Lähinnä työtilanne on se lannistava tekijä.
Siitä ehkä kaikki lähtee. En ole koskaan koko elämäni aikana ollut tässä tilanteessa ja on ollut tosi vaikea itsekin asennoitua tähän.
Se oma arvottomuuden tunto vaivaa.

Kun olen siinä Tinderissä seikkaillut ja treffannutkin muutamia, niin siinä sen jotenkin tajusi. Treffiaplikaatio on muutenkin tosi pinnallinen, mutta suurin osa miehistä veti sen kyllä potenssiin sata.
Hienoja veneitä, autoja, kalliita harrastuksia, trooppisia lomakuvia... jne. Ei mulla ole sellaiseen elämään varaa, joten skippasin varmaan 90% tinderin miehistä sen takia.
Opiskelemaan lähtöni koettiin kyllä positiivisena asiana.

pimppaloora kirjoitti:

Lähinnä työtilanne on se lannistava tekijä.
Siitä ehkä kaikki lähtee. En ole koskaan koko elämäni aikana ollut tässä tilanteessa ja on ollut tosi vaikea itsekin asennoitua tähän.
Se oma arvottomuuden tunto vaivaa.

Kun olen siinä Tinderissä seikkaillut ja treffannutkin muutamia, niin siinä sen jotenkin tajusi. Treffiaplikaatio on muutenkin tosi pinnallinen, mutta suurin osa miehistä veti sen kyllä potenssiin sata.
Hienoja veneitä, autoja, kalliita harrastuksia, trooppisia lomakuvia... jne. Ei mulla ole sellaiseen elämään varaa, joten skippasin varmaan 90% tinderin miehistä sen takia.
Opiskelemaan lähtöni koettiin kyllä positiivisena asiana.

Lue lisää

Kirjoitustesi perusteella hieman yllätyin tuosta oma-arvottomuuden tunteesta elämänmuutoksesi(?) myötä. Toki siihen on yxsun toinen elämässään törmännyt, mutta mistä se sitten voi johtua?
Omien havaintojeni perusteella se iskee varsinkin laumasieluihin. Ihmisiin, jotka elävät tiiviisti yhteisöissä, ovat hyvin sosiaalisia, elävät muiden ihmisten kautta?
Loppujen lopuksi aika harvahko lienee muiden mielipiteistä piittaamaton omien polkujen kulkija. Noh, hiippailen omia teitäni, joten sillä selitän ainakin omalta kohdaltani tunteettomuuden massojen arvo-tulkintoihin.
Sehän on materialismi? Mikä tämän päivän laumasielun omanarvon tuntoa kohottaa ja sen myötä tämän paikkaa yhteisössä. Sillä haetaan toisten hyväksyntä(?)
Jotkut ovat kohdallani ihmetelleet, kun en haali tavaroita. Omistan vain hyvin niukasti
harkittua tavaraa, joten en osaa ymmärtää märehtimisiä talon, mökin, auton, veneen ja minkälie puutteesta, ja sen myötä yleisen hyväksynnän enempivähempi hakemisesta.
Mutta laumasielut ja perheelliset toki näkevät asiat toisin, näin ymmärrän.
Takerruin nyt-pimppaloora-tähän, kun sinäkin mainitsit oma-arvottomuuden tunteen.

multitool kirjoitti:

Kirjoitustesi perusteella hieman yllätyin tuosta oma-arvottomuuden tunteesta elämänmuutoksesi(?) myötä. Toki siihen on yxsun toinen elämässään törmännyt, mutta mistä se sitten voi johtua?
Omien havaintojeni perusteella se iskee varsinkin laumasieluihin. Ihmisiin, jotka elävät tiiviisti yhteisöissä, ovat hyvin sosiaalisia, elävät muiden ihmisten kautta?
Loppujen lopuksi aika harvahko lienee muiden mielipiteistä piittaamaton omien polkujen kulkija. Noh, hiippailen omia teitäni, joten sillä selitän ainakin omalta kohdaltani tunteettomuuden massojen arvo-tulkintoihin.
Sehän on materialismi? Mikä tämän päivän laumasielun omanarvon tuntoa kohottaa ja sen myötä tämän paikkaa yhteisössä. Sillä haetaan toisten hyväksyntä(?)
Jotkut ovat kohdallani ihmetelleet, kun en haali tavaroita. Omistan vain hyvin niukasti
harkittua tavaraa, joten en osaa ymmärtää märehtimisiä talon, mökin, auton, veneen ja minkälie puutteesta, ja sen myötä yleisen hyväksynnän enempivähempi hakemisesta.
Mutta laumasielut ja perheelliset toki näkevät asiat toisin, näin ymmärrän.
Takerruin nyt-pimppaloora-tähän, kun sinäkin mainitsit oma-arvottomuuden tunteen.

Lue lisää

Työ ja toimeentulo on olleet mulle aina tärkeitä. On vaatinut totuttelua elää ilman.
Ei mullakaan mitään omaisuutta ole, eikä nyt niin tarvitse ollakaan.
Tuntuu vaan välillä, että pitäisi olla sitä, tätä ja tota, että kelpaa.
Onneksi en kärsi siitä, etten kelpaa niille vääränlaisille miehille. Kykenen elämään ilmankin :)
Olen ainakin oppinut itsestäni nyt paljon ja toisaalta olen onnellisempi, kun pitkiin aikoihin. Ei ole turha stressiä ja pingottamista.
Mulla on nyt paljon enemmän, vaikka ei ole mitään :)

Sosiaalinen olen, laumasielukin toisinaan. Omaan kyllä vähän erakkomaisia piirteitä, joten yksinolokin on joskus ihan kivaa.