Aarteet ja kalleudet, jotka maa minulle luovuttaa

Puoliso osti jo yli 30 vuotta sitten. Myös yökiikarit, sun muuta, kaikkea.
Vieläkään ei olla päästy Suomen rikkaimpien sakkiin.
Pohjolan eräjoille kaipailen kullanhuuhdontaan.
Voinenpa joskus nostaa kytkintä, ja lähteä valkoiseksi peuraksi hankien huomaan.

Itteni näin,metalinpaljastin käressä heiluin pihalla ja löysin tarkistuskaivon kannen sannan alta.
Tosin yli neljä metriä eripaikasta missä se muistini mukaan oli.
Ei tarvii mennä ku 30v niin alkaa muisti sassaroimaan, paljon sattumia urallesi

Hei, taisit joskus aikoinaan metallinpaljastinasiasta kirjoittaa? Jäi mieleen kun silloin ajattelin että olisipa jänskä juttu.

Kun alat sen vehkeen kanssa käveleskellä ympäriinsä, niin pitää varmaan olla lapiokin mukana? Piippaako isommin jos on iso rahakätkö, ja pikkuisen vaan piipahtaa jos vaikka rautainen sormus on pihamullassa piilossa?

Kerropa kun alat "harrastaa" mitä kaikkea olet löytänyt ja kuinka laite pelittää. Minua kovasti kiinnostaa, ja ehkä muitakin. Ja tuossapa olisi hyvä uusi vinkki joulupukille...

En muista mikä kanava, mutta hiljan olen katsellut jotain sarjaa, missä etsitään metallinpätaljastimella maan kätköistä tavaraa.
Kolikoita ainakin löysivät.

Missä maassa ei ainkaan Suomessa.

Vielä virtaa-sarjan pappapojilla oli metallinpaljastin.
En muista löysivätkö edes kaljakorkkeja.

Töistä ei kannata ihan äkkiä irtisanoutua. Jos ymmärrät, mitä tarkoitan.

Tässä melko lähellä suomalainen perhe löysi omalta pellolta kuin halsband kaulakorun oli riippunut varastossa vuosia kunnes asiaatietävä näki totuuden.

Hienoin kulta-koru vanhalta ajalta paino 400-500g hyvin tehty-museossa tänään arvoa ei voi mitata ja en tiedä mitä he saivat.


Löytöjä oli myös jälkeenpäin.

Metallinpaljastin voi olla joskus oikein kiintoisakin kapine. Tässä pöndellä siitä tuskin olisi iloa,paikan historia tiedossa muutaman sadan vuoden ajalta, ei täältä ainakaan rahakätköjä löytyisi, ruosteisia rautanauloja ja ikivanhaa piikkilankaa todennäköisesti.

Mutta joku vois kehitellä muovinpaljastimen. Kaikki oli mun käsittääksen ihan hyvin -60 luvulle asti, aika perinteisiä materiaaleja, puuta kangasta jne. Mutta keksivät muovin. Se on aivan varma, iskee lapion melkein mihin tahansa, alkaa semiantiikkista apulantasäkkiä maahan kaivettuna tulemaan vastaan. Muovi vihon viimeinen materiaali. EWi kestä siellä, missä kestää pitäis, mutta ei maadu ikinä.

Jos joskus tulee muovinpaljastin myyntiin, sen lisäksi pitää ostaa kai pieni kaivinkone. Siinäpä se nuoruus menisikin, kun koittais siivota tontin muovista. Mun käsityksen mukaan vanka muovi ei edes ole rahallisestikkaan mitenkään arvokasta, eikä sillä ole historiallisia merkityksiä, kuin saastuttamisen historian osalta. Z:(

=DW=

Hienoa. Itse olen harrastanut aarteenetsintää muutaman vuoden.
Ensin vuokra etsimellä, kun puolisolta katosi vihkisormus, viikonlopun haravoin peltoja sillä mutta ei löytynyt. Kylläkin kaikea muuta, rautaa, hevosen kengistä pullonkorkkeihin.
No siihen jäin sitten koukkuun ja tilasin itselleni sellaise edullisen ja nälkä kasvoi syödessä, ja seuraavana kesänä taas uusi. Nyt sitten neljäs etsin, ja tietty paras.
Ja löytyihän se sormuskin. Vanhoja rahoja toistasataa kappaletta myös nikolain aikaisia.
Parsta, kun se on kuin koira, pokko lähteä sitä ulkoiluttaan, lapion kanssa, saa liikuntaa ja kunto kasvaa kun hyppii pelto ojien yli.
Niin pellot tietty omia, toisten pelloille kun ei saa mennä ilman lupaa.
Hieno ja koukuttava harrastus.

Hei. Aloittaa voisi tuommosella joka maksaa jotain 250 €. Itselläni joka nyt on maksoi vajaat 600€. Mutta edelliset olen myynyt tutuille, menevät hyvin aina kaupaksi. Ja eipä tarvinnut ostaa uutta kultasormusta.
Kokeilee ensin edullisella ja jos haravointi kiinnostaa vaihtaa sitten, mieltymyksen mukaan. Kyllä edullisellakin löytyy myös arvokkaampaa tavaraa.
Ja kerron vielä, uimarannat ja yleiset paikat niissä saa etsiskellä mutta kaikki kuopat mitä kaivaa pitää peitellä, roskat pitää otta myös mukaan.
Hyviä aarteen etsintä reissuja kiinnostuneille.