Teloituksista sodissamme

Matti Kassilan elokuvassa "Tähdet kertovat, komissaario Palmu" viitataan Hytin-Lindgrenin tapaukseen. Lindgrenin viitataan myös Pekka Lounelan tekstissä "Mies, joka ampui kissan". Kissan ampuminen tapahtui joskus 1960-luvulla, ja selostettiin lehdissä kerraten samalla stm. Hytin sekä myös mainitun olympiamitalistin tapaukset.

Lisää tietoja

Mikäli tiedän oikein ei eversti Lindgren saanut asiasta mitään tuomiota. Teloituksesta kuulustelun yhteydessä hän sai everstin arvon. Niin tehtiin Suomen armeijassa joss eräät kihot pitivät itsensä turvassa ja olivat hanakoita teloittamaan sotilaita joilta vuosien taistelujen jälkeen pettivät hermot tai jotka laitettiin tehtäviin joista seurasi varma kuolema. Suomen armeijassa oli johtotehtävissä suuri osa miehiä joiden kunnia pitäisi tarkistaa.

" Teloitus nyt on vähän liian korskea sana. "

Kuinka teloitus on korskea sana? Sillä tavallahan tuomio pannaan täytäntöön. Se toimenpide on nimeltään teloitus.

Aloittaja kyllä käsittääkseni tarkoitti nimenomaan Suomessa teloitettuja suomalaisia sotilaita, joita oli satoja.

sana? kirjoitti:

" Teloitus nyt on vähän liian korskea sana. "

Kuinka teloitus on korskea sana? Sillä tavallahan tuomio pannaan täytäntöön. Se toimenpide on nimeltään teloitus.

Aloittaja kyllä käsittääkseni tarkoitti nimenomaan Suomessa teloitettuja suomalaisia sotilaita, joita oli satoja.

Lue lisää

Jatkosodan aikana 1941-1944 armeijassa langetetut kuolemantuomiot:

A. Yhteensä:
1941 48 joista 2 kieltäytymistapausta, muut vakoilusta tai vastaavasta
1942 89 kaikki vakoilusta tai vastaavasta
1943 36 kaikki vakoilusta tai vastaavasta
1944 75 joista 47 karkaamistapausta, muut vakoilusta tai vastaavasta, ja 11 ammuttu SJ:n 5§:n perusteella.

B. Vuoden 1944 karkaus- tai kieltäytymistapaukset, joista on ilmoitettu PM:lle 28.8.44 mennessä:
Yhtymä Tuomittu kuolemaan Ammuttu SJ:n 5§:n perusteella (J.K:n luvut)
1.D 2 (2) 2 (2)
2.D 2 (7) 0 (6)
3.D 2 (2) 0 (1)
4.D 2 (4) 0 (2)
5.D 5 (5) 0 (5)
6.D 6 (7) 4 (5)
7.D 3 (5) 0 (4)
8.D 1 (1) 0 (1)
11.D 1 (5) 0 (5)
12.D 5 0
18.D 3 (5) 1 (3)
PsD 0 (1) 1 (0)
3.Pr 2 (3) 0 (2)
15.Pr 2 (3) 0 (2)
20.Pr 1 (2) 1 (1)
21.Pr 1 (9) 2 (1)
RvPr 2 (2) 0 (2)
Yhteensä 47 11


Tämä laskelma esiintyy Esko Salmisen väitöskirjassa "Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944" sivulla 161. Salmisen kirjaa on kritisoitu mm. ruotsinkielisen 17.Divisioonan viiden karkurin jättämisestä pois laskelmasta?
Punaisella merkityt ovat Jukka Kulomaan lukuja, joihin sisältyy myös y.o. taulukosta puuttuvat yksiköt seuraavasti: 10.D: 0/0, 14.D: 0/0, 15.D:1/0, 17.D: 5/5, 19.Pr: 2/0, Aun.RE: 1/0, ja Suojeluskuntapiirit 4/0.

Jukka Kulomaan väitöskirjassa vuodelta 1995 esiintyy toisenlaisia lukuja eri divisioonien karkuruudesta tuomituista ja teloitetuista, mutta Kulomaakin päätyy samansuuruiseen kokonaismäärään.

Kirjallisuutta teloituksista sotien aikana:
Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Väitöskirja, Otava 1976 ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Jukka Kulomaa: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995. Suomen armeijan valistustoiminta ja mielialojen ohjaus Jatkosodan aikana.
Kulha, K. K.: Tarkoituksellista tiedotustoimintaa, sodanaikaisen propagandan kuva todellisuudesta 1943 – 44. Helsinki 1972
Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan Hukatut Kuukaudet "Tuliko kesän 1944 suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä"
Everstiluutnantti Uuno Tarkki: "Taistelu Viipurista 20.6.1944" (ISBN 951-20-4983-x, Gummerus 1996)
Jukka Lindstedtin väitöskirja: Kuolemaan tuomitut. Kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja N:o 221, Helsinki 1999.

Liitämmekin tähän 17.D:n päiväkäskyn, jolla teloituksesta ilmoitettiin joukoille:

17. Divisioonan esikunta SALAINEN- leima
Komento-osasto
N:o 2463 (tai 2465 lat. huom.)/I/I???sal.

".Kpk 7600

23.7.1944
Leiman sisällä oleva teksti:

Päiväkäsky n:ro 33.
Vihollisemme on uhannut ja vannonut tuhoavansa Suomen kansan kokonaan. Näinollen taistelemme nykyään elämästä ja kuolemasta sekä lastemme ja perheidemmee elämästä ja kuolemasta. Tästä huolimatta on löytynyt yksilöitä, jotka ovat pelkurimaisesti paenneet useamman kerran taistelukentältä, jättäen toverinsa alttiiksi vihollisen tuhoamisvimmalle ja rikkoen valansa isänmaalle. Tämän vuoksi on kenttäoikeus eduskunnan myöntämien valtuuksien nojalla tuominnut seuraavat karkurit kuolemaan pvm:llä 22.7.44

Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
Stenlund Allan JR13
Sundvik, Tor Bernhard JR61
Storvist, Herman Alexander JR61
Tuomio pantu täytäntöön 23.7.44. klo 5.14

Tämä päiväkäsky on komentajien toimesta saatettava kaikkien tietoon ja painostettava samalla taistelumme vakavaa luonnetta ja että kodit ja isänmaa odottaa jokaisen täyttävän velvollisuutensa viimeiseen veripisaraan saakka.
17.D:n komentaja Kenraalimajuri merk. V.A. Sundman.

Esikuntapäällikkö
Everstiluutnantti V. A. Korttila
Jakelu: A

JR13 JR61 Er.P27 27.Krh.K 59.Tyk.K Er.Pst.Os.4 Jär.Psto 4

Lähde: Everstiluutnantti Uuno Tarkki "Taistelu Viipurista 20.6.1944", sivu 214.
Tarkki, Salminen ja Lindstedt eivät ole ensimmäisiä eivätkä ainoita karkuruutta ja teloituksia maininneita sotahistoriaa käsitelleitä tutkijoita, vaan kuolemanrangaistukset on mainittu useissa teoksissa aina silloin kun aihe on sivunnut niitä. Huhticaust-sotahuuto "Historia uusix!" on siten täysin vailla katetta.

http://tappis.0catch.com/huhticaust.htm

...jauhetaan? kirjoitti:

Jatkosodan aikana 1941-1944 armeijassa langetetut kuolemantuomiot:

A. Yhteensä:
1941 48 joista 2 kieltäytymistapausta, muut vakoilusta tai vastaavasta
1942 89 kaikki vakoilusta tai vastaavasta
1943 36 kaikki vakoilusta tai vastaavasta
1944 75 joista 47 karkaamistapausta, muut vakoilusta tai vastaavasta, ja 11 ammuttu SJ:n 5§:n perusteella.

B. Vuoden 1944 karkaus- tai kieltäytymistapaukset, joista on ilmoitettu PM:lle 28.8.44 mennessä:
Yhtymä Tuomittu kuolemaan Ammuttu SJ:n 5§:n perusteella (J.K:n luvut)
1.D 2 (2) 2 (2)
2.D 2 (7) 0 (6)
3.D 2 (2) 0 (1)
4.D 2 (4) 0 (2)
5.D 5 (5) 0 (5)
6.D 6 (7) 4 (5)
7.D 3 (5) 0 (4)
8.D 1 (1) 0 (1)
11.D 1 (5) 0 (5)
12.D 5 0
18.D 3 (5) 1 (3)
PsD 0 (1) 1 (0)
3.Pr 2 (3) 0 (2)
15.Pr 2 (3) 0 (2)
20.Pr 1 (2) 1 (1)
21.Pr 1 (9) 2 (1)
RvPr 2 (2) 0 (2)
Yhteensä 47 11


Tämä laskelma esiintyy Esko Salmisen väitöskirjassa "Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944" sivulla 161. Salmisen kirjaa on kritisoitu mm. ruotsinkielisen 17.Divisioonan viiden karkurin jättämisestä pois laskelmasta?
Punaisella merkityt ovat Jukka Kulomaan lukuja, joihin sisältyy myös y.o. taulukosta puuttuvat yksiköt seuraavasti: 10.D: 0/0, 14.D: 0/0, 15.D:1/0, 17.D: 5/5, 19.Pr: 2/0, Aun.RE: 1/0, ja Suojeluskuntapiirit 4/0.

Jukka Kulomaan väitöskirjassa vuodelta 1995 esiintyy toisenlaisia lukuja eri divisioonien karkuruudesta tuomituista ja teloitetuista, mutta Kulomaakin päätyy samansuuruiseen kokonaismäärään.

Kirjallisuutta teloituksista sotien aikana:
Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Väitöskirja, Otava 1976 ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Jukka Kulomaa: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995. Suomen armeijan valistustoiminta ja mielialojen ohjaus Jatkosodan aikana.
Kulha, K. K.: Tarkoituksellista tiedotustoimintaa, sodanaikaisen propagandan kuva todellisuudesta 1943 – 44. Helsinki 1972
Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan Hukatut Kuukaudet "Tuliko kesän 1944 suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä"
Everstiluutnantti Uuno Tarkki: "Taistelu Viipurista 20.6.1944" (ISBN 951-20-4983-x, Gummerus 1996)
Jukka Lindstedtin väitöskirja: Kuolemaan tuomitut. Kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja N:o 221, Helsinki 1999.

Liitämmekin tähän 17.D:n päiväkäskyn, jolla teloituksesta ilmoitettiin joukoille:

17. Divisioonan esikunta SALAINEN- leima
Komento-osasto
N:o 2463 (tai 2465 lat. huom.)/I/I???sal.

".Kpk 7600

23.7.1944
Leiman sisällä oleva teksti:

Päiväkäsky n:ro 33.
Vihollisemme on uhannut ja vannonut tuhoavansa Suomen kansan kokonaan. Näinollen taistelemme nykyään elämästä ja kuolemasta sekä lastemme ja perheidemmee elämästä ja kuolemasta. Tästä huolimatta on löytynyt yksilöitä, jotka ovat pelkurimaisesti paenneet useamman kerran taistelukentältä, jättäen toverinsa alttiiksi vihollisen tuhoamisvimmalle ja rikkoen valansa isänmaalle. Tämän vuoksi on kenttäoikeus eduskunnan myöntämien valtuuksien nojalla tuominnut seuraavat karkurit kuolemaan pvm:llä 22.7.44

Sotamies Ahlqvist, Karl Ivar JR13
Stenlund Allan JR13
Sundvik, Tor Bernhard JR61
Storvist, Herman Alexander JR61
Tuomio pantu täytäntöön 23.7.44. klo 5.14

Tämä päiväkäsky on komentajien toimesta saatettava kaikkien tietoon ja painostettava samalla taistelumme vakavaa luonnetta ja että kodit ja isänmaa odottaa jokaisen täyttävän velvollisuutensa viimeiseen veripisaraan saakka.
17.D:n komentaja Kenraalimajuri merk. V.A. Sundman.

Esikuntapäällikkö
Everstiluutnantti V. A. Korttila
Jakelu: A

JR13 JR61 Er.P27 27.Krh.K 59.Tyk.K Er.Pst.Os.4 Jär.Psto 4

Lähde: Everstiluutnantti Uuno Tarkki "Taistelu Viipurista 20.6.1944", sivu 214.
Tarkki, Salminen ja Lindstedt eivät ole ensimmäisiä eivätkä ainoita karkuruutta ja teloituksia maininneita sotahistoriaa käsitelleitä tutkijoita, vaan kuolemanrangaistukset on mainittu useissa teoksissa aina silloin kun aihe on sivunnut niitä. Huhticaust-sotahuuto "Historia uusix!" on siten täysin vailla katetta.

http://tappis.0catch.com/huhticaust.htm

Lue lisää

Okei. Nämä siis tiedetään: 48 89 36 75 11= 259. Aika helvetin paljon enemmän kuin se jukkatotuusmiesten 46, 47, 49 tai 40jotain.

Ammuttiinko nämä kaikki? Paljonko oli näitä joita ei merkitty mihinkään? Joitakin kymmeniä?

Luku siis lienee 300 hujakoilla. Se ei ole paljon se noiden sotavuosien aikana. Naapurin armeijassa ammuttiin tuhansia ja tuhansia pantiin kuolemaan rangaistuspataljoonissa.

pieniisilakatjouluna kirjoitti:

Okei. Nämä siis tiedetään: 48 89 36 75 11= 259. Aika helvetin paljon enemmän kuin se jukkatotuusmiesten 46, 47, 49 tai 40jotain.

Ammuttiinko nämä kaikki? Paljonko oli näitä joita ei merkitty mihinkään? Joitakin kymmeniä?

Luku siis lienee 300 hujakoilla. Se ei ole paljon se noiden sotavuosien aikana. Naapurin armeijassa ammuttiin tuhansia ja tuhansia pantiin kuolemaan rangaistuspataljoonissa.

Lue lisää

Nämä 4-alkuiset luvut siis tarkoittavat kuolemaantuomittuja suomalaisia sotilaita. Ne muut kuolemantuomiot ovat desanteille ja vakoiljoille. Vakoilija taiu sabotööri, joka toimii ilman tunnistettavaa uniformua l. ingognito ei ollut oikeutettu sotavangin kohteluun. Heidät yleensä ammuttiin kaikissa maissa.

http://tappis.0catch.com/huhticaust.htm

veli pyöveli kirjoitti:

Nämä 4-alkuiset luvut siis tarkoittavat kuolemaantuomittuja suomalaisia sotilaita. Ne muut kuolemantuomiot ovat desanteille ja vakoiljoille. Vakoilija taiu sabotööri, joka toimii ilman tunnistettavaa uniformua l. ingognito ei ollut oikeutettu sotavangin kohteluun. Heidät yleensä ammuttiin kaikissa maissa.

http://tappis.0catch.com/huhticaust.htm

Lue lisää

Armeijako se jakoi kuolemantuomiot vakoilusta ja muista sodan aikana? Oikeuslaitos, poliisi ja muut turvallisuuselementit eivät siis toimineet ollenkaan?

Eli Suomessa ei sotien aikana teloitettu kuin vajaa 300 ihmistä, joista alle 50 oli suomalaisia?

Hmmm. En nyt ihan usko tuotakaan.

summanraatteenjakoll kirjoitti:

Armeijako se jakoi kuolemantuomiot vakoilusta ja muista sodan aikana? Oikeuslaitos, poliisi ja muut turvallisuuselementit eivät siis toimineet ollenkaan?

Eli Suomessa ei sotien aikana teloitettu kuin vajaa 300 ihmistä, joista alle 50 oli suomalaisia?

Hmmm. En nyt ihan usko tuotakaan.

Lue lisää

"Teloitettu totuus" s 114 on taulukko 1939-44 teloitetuista. Kokonaismäärä on 528, joista 410 vakoilusta. He ovat pääasiassa NL:n kansalaisia.Suomen kansalaisia teloitetttiin 85. Heistä 67 oli sotilaita.Heistä taas kesän -44 karkureita oli 46.

Tarkat tiedot ovat TT-44:n liitteissä.

Esimiehen tai vartiomiehen aseen käytöstä sai kesällä -44 surmansa yhteensä 13 sotilasta. Heistä vain kolme oli esimiehen ampumaa. Muut ammuttiin esimiehen käskystä tai vartiomiehen toimesta.

Näissä luvuissa on siis kyse siviili- tai sotilastuomioistuinten määräämistä rangaistuksista. Erikseen on sitten Ylikankaan markkinoimat erilaisisa rähinöissä ja kahinoissa surmansa saaneet. Niissähän ei ole kyse teloituksista.

pieniisilakatjouluna kirjoitti:

Okei. Nämä siis tiedetään: 48 89 36 75 11= 259. Aika helvetin paljon enemmän kuin se jukkatotuusmiesten 46, 47, 49 tai 40jotain.

Ammuttiinko nämä kaikki? Paljonko oli näitä joita ei merkitty mihinkään? Joitakin kymmeniä?

Luku siis lienee 300 hujakoilla. Se ei ole paljon se noiden sotavuosien aikana. Naapurin armeijassa ammuttiin tuhansia ja tuhansia pantiin kuolemaan rangaistuspataljoonissa.

Lue lisää

asioita joko tahallasi tai tyhmyyttäsi. Luultavasti jälkimmäistä. Jukka LIndstedt on esittänyt tarkkojen tutkimusten perusteella kuvun 46, joka tarkoittaa siis kesällä -44 karkuruudesta tai pelkuruudesta kenttäoikeuden päätöksellä tuomittua ja teloitettua sotilasta. Kokonaisluvut koko sodan ajalta ovat aivan muuta. Ne löytyvätoparhaiten kirjasta "Teloitettu totuus -kesä 1944."

Älä kuitenkaan lue sitä. On parempi, että jauhat vain uskollisesti noita valheitasi. Siinä olet parhaimmillasi. Joku toinen yhtä hölmö voi jopa uskoa juttujasi.

tutkimustieto? kirjoitti:

"Teloitettu totuus" s 114 on taulukko 1939-44 teloitetuista. Kokonaismäärä on 528, joista 410 vakoilusta. He ovat pääasiassa NL:n kansalaisia.Suomen kansalaisia teloitetttiin 85. Heistä 67 oli sotilaita.Heistä taas kesän -44 karkureita oli 46.

Tarkat tiedot ovat TT-44:n liitteissä.

Esimiehen tai vartiomiehen aseen käytöstä sai kesällä -44 surmansa yhteensä 13 sotilasta. Heistä vain kolme oli esimiehen ampumaa. Muut ammuttiin esimiehen käskystä tai vartiomiehen toimesta.

Näissä luvuissa on siis kyse siviili- tai sotilastuomioistuinten määräämistä rangaistuksista. Erikseen on sitten Ylikankaan markkinoimat erilaisisa rähinöissä ja kahinoissa surmansa saaneet. Niissähän ei ole kyse teloituksista.

Lue lisää

Siis se kokonaismäärä mitä omia ammuttiin, syystä tai toisesta, on siis 126 omaa sotilasta? Se on kuitenkin enemmän kuin tuo 4jotain. Sehän koski vaan kesää 44 siis. Eikös niin?

Eli 126 omaa ammuttua sotilasta, joista löytyy dokumenttia ja jotka Teloitettu totuus kirjankin tekijät ovat samaa mieltä? Siis koko sodan ajalta.

Tässä ei ole nyt tarkoitus puhua mistään Huhtiniemen haamuista, vaan haarukoida se sota-ajan kokonaismäärä realistisesti johonkin malliin. Ja näissä "rähinöissä" omia ammuttiin kourallinen kuitenkin. Eli 126 mitä? Mikä olisi paras arvio? 10-20 koko sotien ajalta?

Niin tai näin, aika pieneksi se jää, kun vertaa naapurin massalahtauksiin ja teloituksiin, taistelutilanteissa omien selkään ampuviin NKVD:n erikoiskomennuskuntien uhreihin jne.

pedanttipentti kirjoitti:

Siis se kokonaismäärä mitä omia ammuttiin, syystä tai toisesta, on siis 126 omaa sotilasta? Se on kuitenkin enemmän kuin tuo 4jotain. Sehän koski vaan kesää 44 siis. Eikös niin?

Eli 126 omaa ammuttua sotilasta, joista löytyy dokumenttia ja jotka Teloitettu totuus kirjankin tekijät ovat samaa mieltä? Siis koko sodan ajalta.

Tässä ei ole nyt tarkoitus puhua mistään Huhtiniemen haamuista, vaan haarukoida se sota-ajan kokonaismäärä realistisesti johonkin malliin. Ja näissä "rähinöissä" omia ammuttiin kourallinen kuitenkin. Eli 126 mitä? Mikä olisi paras arvio? 10-20 koko sotien ajalta?

Niin tai näin, aika pieneksi se jää, kun vertaa naapurin massalahtauksiin ja teloituksiin, taistelutilanteissa omien selkään ampuviin NKVD:n erikoiskomennuskuntien uhreihin jne.

Lue lisää

Siis 67 13? YHteensä siis 80 suomalaista sotilasta joku kourallinen "rähinöissä" ammuttuja omia. Alta sata kuitenkin?

samakuin ed kirjoitti:

Siis 67 13? YHteensä siis 80 suomalaista sotilasta joku kourallinen "rähinöissä" ammuttuja omia. Alta sata kuitenkin?

puuttuvat sinulta. Muuten homma onkin ihan kirkas.

Siis teloitettuja suomalaisia sotilaita oli viime sodissa yhteensä 67. Sen lisäksi laillisen aseenkäytön perusteella ammuttuja oli 14. Niistä kyllä yksi oli heimosotamies.Tekee siis 81.

"Rähinöissä" ammutut ovat eri juttu. Tuskin niitä on kokonaisuutena edes tutkittu, mutta ei niitä pakjon ole. Kaikki löytyvät kuulustelu- ja tuomiokirjoista.

Siviilejä teloitettiin 15.

ymmärrys vain kirjoitti:

puuttuvat sinulta. Muuten homma onkin ihan kirkas.

Siis teloitettuja suomalaisia sotilaita oli viime sodissa yhteensä 67. Sen lisäksi laillisen aseenkäytön perusteella ammuttuja oli 14. Niistä kyllä yksi oli heimosotamies.Tekee siis 81.

"Rähinöissä" ammutut ovat eri juttu. Tuskin niitä on kokonaisuutena edes tutkittu, mutta ei niitä pakjon ole. Kaikki löytyvät kuulustelu- ja tuomiokirjoista.

Siviilejä teloitettiin 15.

Lue lisää

No niin, toi alkaa kuullostamaan kohtuulliselta. 81 omaa sotien aikana. Eipä ollut paljon kuitenkaan, varsinkin jos vertaa Saksan ja NLn puuhiin. Sata maksimissaan.

summanraatteenjakoll kirjoitti:

Armeijako se jakoi kuolemantuomiot vakoilusta ja muista sodan aikana? Oikeuslaitos, poliisi ja muut turvallisuuselementit eivät siis toimineet ollenkaan?

Eli Suomessa ei sotien aikana teloitettu kuin vajaa 300 ihmistä, joista alle 50 oli suomalaisia?

Hmmm. En nyt ihan usko tuotakaan.

Lue lisää

sotilasasioissa erillinen sotaoikeus (mikä lie oli virallinen termi) joka käsitteli vieläpä varusmiesten palveluksesta poistumiset/lomalta palaamatta jäämiset sotilaskarkuruuksina. Vasta viime vuosikymmeninä sotilasasiat on alettu käsitellä normaaleissa tuomioistuimissa.

On selvää että jos/kun teloituksia tehtiin ns. harmaalla alueella, ei niistä pöytäkirjoja kirjoitettu. Esimerkiksi Viipurin taisteluissa oli kymmeniä (tarkalleen 156) mainintoja tyyliin "kaatui tai joutui ryssän vangiksi" (RUKIVER! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa).

Onko sinun tosiaan vaikeaa elää täällä ei-sosialistisessa Suomessa? Etkä oikein mihinkään voi mennä, missä enää sosialistinen onnela sijaitsisi.

On se kuitenkin hyvä, että saat tyydytyksen siitä, että käyt tasaisin väliajoin haukkumassa kaikki valkoiset murhamiehet.

Se, että punaisia kuoli, oli aivan heidän oma valintansa. Laitonta vallankumousta ei ollut mikään pakko aloittaa. Ai niin, kaikki punaisethan ovat olleet niitä "rauhanmiehiä".

onko vaikeaa? kirjoitti:

Onko sinun tosiaan vaikeaa elää täällä ei-sosialistisessa Suomessa? Etkä oikein mihinkään voi mennä, missä enää sosialistinen onnela sijaitsisi.

On se kuitenkin hyvä, että saat tyydytyksen siitä, että käyt tasaisin väliajoin haukkumassa kaikki valkoiset murhamiehet.

Se, että punaisia kuoli, oli aivan heidän oma valintansa. Laitonta vallankumousta ei ollut mikään pakko aloittaa. Ai niin, kaikki punaisethan ovat olleet niitä "rauhanmiehiä".

Lue lisää

Molempien puolella takuuvarmasti syyllistyttiin vääryyksiin. Täysin ulkopuolisiakin ihmisiä (joukossa lukemani perusteella naisia ja lapsiakin) ammuttiin, puolin ja toisin.

"Ai niin, kaikki punaisethan ovat olleet niitä 'rauhanmiehiä'."

Niin, omassa ajattelussasi kaikki punaiset tai sellaisina ammutut ovat sitten varmaan olleet 'murhamiehiä'.

Miten olisi niiden harmaan sävyjen mukaan ottaminen ajatteluun?

mustavalkoista kirjoitti:

Molempien puolella takuuvarmasti syyllistyttiin vääryyksiin. Täysin ulkopuolisiakin ihmisiä (joukossa lukemani perusteella naisia ja lapsiakin) ammuttiin, puolin ja toisin.

"Ai niin, kaikki punaisethan ovat olleet niitä 'rauhanmiehiä'."

Niin, omassa ajattelussasi kaikki punaiset tai sellaisina ammutut ovat sitten varmaan olleet 'murhamiehiä'.

Miten olisi niiden harmaan sävyjen mukaan ottaminen ajatteluun?

Lue lisää

Mitä vitun väliä on sillä onko joukossa "naisia ja lapsiakin"? Eikö miehen elämä ole yhtä arvokasta kuin naisten ja lasten? Miksi aina otetaan sukupuoli ja ikä jotenkin erottavaksi tekijäksi ihmisen kuolemassa, kuka saa elää ja kuka ei. Yhtä hyvin mies, jota ammutaan niskaan on puolustuskyvytön kuin nainenkin. Teloitusryhmää vastaan on aika huonoa käydä paljain käsin.

Samaa mielenvikaisuutta tavataaan silloin kun nainen on tuomittu kuolemaan esimerkiksi Amerikan yhdysvalloissa. Kauhea mediapeli ja -sirkus vain siksi että tapettava on nainen. Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, että samanaikaisesti satoja miehiä on odottamassa valtiomurhaajaa.

Pro miesten elämä kirjoitti:

Mitä vitun väliä on sillä onko joukossa "naisia ja lapsiakin"? Eikö miehen elämä ole yhtä arvokasta kuin naisten ja lasten? Miksi aina otetaan sukupuoli ja ikä jotenkin erottavaksi tekijäksi ihmisen kuolemassa, kuka saa elää ja kuka ei. Yhtä hyvin mies, jota ammutaan niskaan on puolustuskyvytön kuin nainenkin. Teloitusryhmää vastaan on aika huonoa käydä paljain käsin.

Samaa mielenvikaisuutta tavataaan silloin kun nainen on tuomittu kuolemaan esimerkiksi Amerikan yhdysvalloissa. Kauhea mediapeli ja -sirkus vain siksi että tapettava on nainen. Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, että samanaikaisesti satoja miehiä on odottamassa valtiomurhaajaa.

Lue lisää

Naiset ja lapset on sodissa ja niiden jälkiselvittylyissä vain jotenkin helpompi mieltää "vieläkin viattomammiksi", ehkä siksi, että he yleensä kantavat asetta harvemmin kuin miehet. Ja ovathan sodista päättävät ja historian suurimmat massamurhaajat (Hitler, Stalin, Pol Pot...) lähes poikkeuksetta olleet miehiä.

kaikille kalevi-tampioille, sivareille ja totaalikieltäytyjille.

Jos sota tulee, olette mukana maanpuolustuksessa.
Halusitte tai ette. Teiltä ei kysytä.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000052&posting=22000000010430394


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=500000000000015&posting=22000000010547840


F

Käpykaartilauset ym. karkurit eivät myöskään osallistuneet lapinsotaan, jossa vastapuolella oli oikeita natseja. Sensijaan osa karkureista oli poliittisesti neuvostofasismin puolella. Onneksi muutama näistä onnistuttiin tekemään vaarattomiksi.

"Tässä muutama rauhanaatteen yhteystieto.
http://www.rauhanpuolustajat.fi/linkit/rauhaa.html"

toisaalla:

"Eino Laakso, joka toimi Tampereella ja murhasi ainakin yhden poliisin, toimi sodan jälkeen "Suomen Rauhanpuolustajien" toimitsijana, niin "rauhan"mies kun olikin. Suurhyökkäyksen alettua Kannaksella Tampereen ympäristön käpykaarti pyrki suistamaan junia kiskoilta estääkseen lomalaisten paluun rintamalle. Kuljussa ja Kangasalalla he onnistuivatkin siinä.

Desanttien lisäksi Suomen Rauhanpuolustajat rekrytoivat palvelukseensa vuosien 1944-48 "Punaisen Valpon" eli kommunistien miehittämän valtiollisen poliisin väkeä, joiden "ihmisoikeus"-aktiviteetista oli siis näyttöä?"
http://tappis.0catch.com/huhticaust.htm

Toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista on Suomessa voitu aina puhua avoimesti. Dokumentteja, muistelmia ja lehtikirjoituksia on yllin kyllin. Vaikeat asiat, kuten alustuksessa mainittu stm Hytin tapaus on aikanaan käsitelty perusteellisesti tuomioistuimissa, lehdissä, elokuvassa ja kirjassa, mutta on selvää että yli 60 vuotta tapahtumien jälkeen ne ovat nuorille sukupolville taas uusia. Nyt vain ei enää tajuta, kuinka mieletön tilanne Karjalan korvissa vallitsi suurhyökkäyksen aikaan v. 1944.

Monet tämänhetkiset puheenaiheet kuten inkeriläisten luovutus, juutalaisten luovutus Saksaan tai Valpon laittomasti luovuttamat 18 suomalaista NL:oon ovat olleet puheenaiheena yli puoli vuosisataa. Tosin YYA-aikan ei käyty julkista keskustelua, eikä vasemmistoälymystö hyväksynyt totuutta, mutta asiat olivat tiedossa ja ihmisten yhteisessä muistissa, olivatpa viralliset puheet kuinka hyssytteleviä tahansa.

Aina syntyy uusia sukupolvia joille menneisyyden tapahtumat ovat uusia, ja jotka luulevat ettei niistä ole koskaan puhuttu. Toki uusia näkökulmia tulee keskustelun myötä.
Minua kauhistuttaa se välinpitämättömyys, mitä nykyisin vielä osoitetaan niitä n. 50 balttipakolaista kohtaan, jotka sodan aikana luovutettiin saksalaisille. Koska he eivät olleet juutalaisia, ei kukaan heistä piittaa. Yhtä vähän tunnutaan piittaavan niistä yli 100:ta pakolaisesta, jotka sodan jälkeen palautettiin NL:oon. Aikalaiset tuntuivat välittävän heistä paljon enemmän kuin nykynuoret ja auttoivat heitä, milloin vain voivat.

vm -38 kirjoitti:

Toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista on Suomessa voitu aina puhua avoimesti. Dokumentteja, muistelmia ja lehtikirjoituksia on yllin kyllin. Vaikeat asiat, kuten alustuksessa mainittu stm Hytin tapaus on aikanaan käsitelty perusteellisesti tuomioistuimissa, lehdissä, elokuvassa ja kirjassa, mutta on selvää että yli 60 vuotta tapahtumien jälkeen ne ovat nuorille sukupolville taas uusia. Nyt vain ei enää tajuta, kuinka mieletön tilanne Karjalan korvissa vallitsi suurhyökkäyksen aikaan v. 1944.

Monet tämänhetkiset puheenaiheet kuten inkeriläisten luovutus, juutalaisten luovutus Saksaan tai Valpon laittomasti luovuttamat 18 suomalaista NL:oon ovat olleet puheenaiheena yli puoli vuosisataa. Tosin YYA-aikan ei käyty julkista keskustelua, eikä vasemmistoälymystö hyväksynyt totuutta, mutta asiat olivat tiedossa ja ihmisten yhteisessä muistissa, olivatpa viralliset puheet kuinka hyssytteleviä tahansa.

Aina syntyy uusia sukupolvia joille menneisyyden tapahtumat ovat uusia, ja jotka luulevat ettei niistä ole koskaan puhuttu. Toki uusia näkökulmia tulee keskustelun myötä.
Minua kauhistuttaa se välinpitämättömyys, mitä nykyisin vielä osoitetaan niitä n. 50 balttipakolaista kohtaan, jotka sodan aikana luovutettiin saksalaisille. Koska he eivät olleet juutalaisia, ei kukaan heistä piittaa. Yhtä vähän tunnutaan piittaavan niistä yli 100:ta pakolaisesta, jotka sodan jälkeen palautettiin NL:oon. Aikalaiset tuntuivat välittävän heistä paljon enemmän kuin nykynuoret ja auttoivat heitä, milloin vain voivat.

Lue lisää

Neuvostolittoon luovutettuja oli 140 000 ei 100.

Tuo sotilaan ampuminen oli raaka teko. Mutta täytyy muistaa, että sodan aikana tehdään tappoja aivan niinkuin rauhan aikanakin. Tuollaisesta yksittäisestä teosta ei voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä muusta kuin, että ihminen voi tuollaistakin tehdä.

Juokseva Käärme kirjoitti:

Neuvostolittoon luovutettuja oli 140 000 ei 100.

Tuo sotilaan ampuminen oli raaka teko. Mutta täytyy muistaa, että sodan aikana tehdään tappoja aivan niinkuin rauhan aikanakin. Tuollaisesta yksittäisestä teosta ei voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä muusta kuin, että ihminen voi tuollaistakin tehdä.

Lue lisää

Nämä olivat niitä, joiden sanottiin tulleen erehdyksessä NL:sta Suomen puolelle, ja palautettiin saman tien. Kaikki tiesivät että NL:n pakolaiset eivät saa turvapaikkaa Suomesta.

Muistan elävästi Viktoria Mullovan konsertin Temppeliaukoin kirkossa. Säestävä miespianisti oli niin surkea, että oli selvää,että noilla kahdella täytyi olla suhde,eihän Mullova muuten olisi häntä hyväksynyt. He loikkasivat Ruotsiin viikkoa myöhemmin... Mullova oli ja on Suomessa suosittu, mutta hänetkin olisi palautettu, jos hän olisi yrittänyt jäädä tänne.

Se oli/on ihan oikein että nappi vaan otsaan
jos ei isänmaan(sisältää maan lisäksi myös
naiset,lapset,vaarit ja mummot sekä omaisuudet)
puolustaminen kiinnosta.

Wiking kirjoitti:

Se oli/on ihan oikein että nappi vaan otsaan
jos ei isänmaan(sisältää maan lisäksi myös
naiset,lapset,vaarit ja mummot sekä omaisuudet)
puolustaminen kiinnosta.

Lue lisää

Stm. Hytin ampunut upseeri olisi pitänyt kenttäoikeuden päätöksellä välittömästi telottaa. Oman miehen ampuminen ilman mitään syytä sota-aikana rintamalla vihollisen läheisyydessä on selvääkin selvempää kapinaa ja tahallista vihollisen auttamista.

Ilmari Turja oli lehtimies parhaasta päästä. Kyrööläästä Ilimaria kiinnosti vain totuus. Hän otti esille stm Hytin tapauksen, paljasti meille kuinka kissat haudattiin suvikultaan ja kirjoitti kirjan Kumuri. Kumurissa eversti Matti Laurilalta salattiin ´tiedustelun tulokset vihollisen asemista ja niin meni monta hyvää pohojalaasta miestä turhaan. Pitäisi tutkia paljon tarkemmin herrojen ketkut sodanaikana.

Til. pka. evp kirjoitti:

Stm. Hytin ampunut upseeri olisi pitänyt kenttäoikeuden päätöksellä välittömästi telottaa. Oman miehen ampuminen ilman mitään syytä sota-aikana rintamalla vihollisen läheisyydessä on selvääkin selvempää kapinaa ja tahallista vihollisen auttamista.

Lue lisää

Kapinaa ehdottavalle Til.pka.evp:lle vastaan, että v:n -44 Ilomantsin torjuntataisteluissa 21 Pr:n I Pataljoonan onnistuttua etelästä koukkaavana pihtinä sulkemaan vihollisen kokonaisen divisoonan, pataljoona joutui vihollisen ankaraan pursistukseen tämän käydessä hyökkäykseen niin lännestä kuin idästä. Miehet oli määrätty poteroihinsa, myös Hytti. Tämä kuitenkin syyttä poistui, jolloin pakokauhun välttämiseksi pat.komentaja hänet loppetti. Jos ei näin olisi tehty, kokemuksesta tiedetään, että toisetkin olisivat tehneet samoin. Tällöin ensiksikin ne rohkeat ja luotettavat sotilaat, jotka pysyivät poteroissaan, olisivat rintamalinjan heikennyttyä joutuneet vihollisen yliajamiksi, ja toisekseen olisi pataljoona varmasti menetetty ja torjuntataistelu yhtä varmasti hävitty. Seurauksena vihollinen olisi jyrännyt läpi Ilomantsin ja sitä tietä aloittanut Suomen valloituksensa. Siinä tilanteessa ei NL enää olisi tehnyt aselepoa, niin kuin se teki saatuaan turpaansa niin Tali-Ihantalassa, Tienhaarassa kuin Ilomansissakin. -- Eli ampumalla Hytin kyseinen pat.komentaja pelasti torjuntataistelun ja Suomen. Ja henkensä kaupalla Hyttikin toimi esimerkkinä, josta opitaan, ettei muiden päänmenoksi poterosta lähdetä luikkimaan. Tämän näki selvästi 21 Pr. komentaja samaten kuin tietenkin rintamalohkon komentaja kenr. Raappana: Majurilla oli sittenkin parempi tilannetaju kuin miehistöllä, ja näin tuleekin olla. Siihen päätyi korkein oikeus 1940-luvulla ja samaan se päätyi 1960-luvulla, kun tuo taitava kirjailija ja lehtimies Turja tuli lainanneensa itsensä tuon kekkoslaisten omaneduntavoittelijoiden onnettoman mustamaalalamiskampanjan välikappaleeksi.

Mutta ko. majuri (sittemmin evl) saikin aika ajoin kuulla tekemisestään loppuikänsä, vaikka olisi ansainnut paremman kohtalon; eikä suinkaan kaikensorttisten tietämättömien räkäkuonojen parjausta. Kyseessä omien etujensa tavoittelevien Kekkostakin itseään kekkoslaisempien myötäjuoksijoiden ja hännystelijöiden juonesta mustata tuota upseeria evp:tä ja siten koko puolustuslaitosta. Upseeri evp yhtäältä edusti sotilaista ylväimpiä talvisodassa johdettuaan osasto L:ää torjuntataisteluissa Hatjalahdelta Uuraalle ja Ravasaarelle, ja jatkosodassa Vallilan pataljoonaa vallatessaan Suomelle takaisin hyökkääjältä Summan ja Rajajoen. Sitäpaitsi otti 30-luvulla ammunnassa yht.11 maailmanmeestaruutta, mikä oli tuonut Suomelle huomattavasti mitaleita, kunniaa ja tunnettuutta. Kunnostautui myös metsämiehenä ja modernin riistanhoidon uranuurtajana ja sittemmin 50-luvulla myös Suomen Autoklubin tj:nä (autolauttayhteys länteen; liikennevakuutuslaki yms.). Toisaalta kekkoslaiset juonittelijat tiesivät, ettei tuo evl evp enää 1960-luvulla saisi paljoakaan tukea edes puolustusvoimien piiristä, kun oli eronnut siitä vapauduttuaan 1947 asekätkennän mukaanaan tuomasta 1,5 vuotiselta istumisestaan Sörkän yleisesikunnassa ja koettuuan puolustusvoimien sodanjälkeisen alennustilan. Sen verran kateutta löytyi. Ja ne 60-luvun kekkoslaiset raukat tiesivät, missä se Akilleen kantapää oli, ja siihen ne armottomasti kävivät kimppuun kuin sala-ampujat raukkamaiset. -- Vanhetessaan viisastuttuaan Turja henkilökohtaisesti Kulosaaren kodissaan luovutti minulle v. -83 ne asiakirjat, joihin em. päätelmät paljolti perustuvat. Siitä hänelle kiitokset!

PL vm. -52

Patrick Lindgren kirjoitti:

Kapinaa ehdottavalle Til.pka.evp:lle vastaan, että v:n -44 Ilomantsin torjuntataisteluissa 21 Pr:n I Pataljoonan onnistuttua etelästä koukkaavana pihtinä sulkemaan vihollisen kokonaisen divisoonan, pataljoona joutui vihollisen ankaraan pursistukseen tämän käydessä hyökkäykseen niin lännestä kuin idästä. Miehet oli määrätty poteroihinsa, myös Hytti. Tämä kuitenkin syyttä poistui, jolloin pakokauhun välttämiseksi pat.komentaja hänet loppetti. Jos ei näin olisi tehty, kokemuksesta tiedetään, että toisetkin olisivat tehneet samoin. Tällöin ensiksikin ne rohkeat ja luotettavat sotilaat, jotka pysyivät poteroissaan, olisivat rintamalinjan heikennyttyä joutuneet vihollisen yliajamiksi, ja toisekseen olisi pataljoona varmasti menetetty ja torjuntataistelu yhtä varmasti hävitty. Seurauksena vihollinen olisi jyrännyt läpi Ilomantsin ja sitä tietä aloittanut Suomen valloituksensa. Siinä tilanteessa ei NL enää olisi tehnyt aselepoa, niin kuin se teki saatuaan turpaansa niin Tali-Ihantalassa, Tienhaarassa kuin Ilomansissakin. -- Eli ampumalla Hytin kyseinen pat.komentaja pelasti torjuntataistelun ja Suomen. Ja henkensä kaupalla Hyttikin toimi esimerkkinä, josta opitaan, ettei muiden päänmenoksi poterosta lähdetä luikkimaan. Tämän näki selvästi 21 Pr. komentaja samaten kuin tietenkin rintamalohkon komentaja kenr. Raappana: Majurilla oli sittenkin parempi tilannetaju kuin miehistöllä, ja näin tuleekin olla. Siihen päätyi korkein oikeus 1940-luvulla ja samaan se päätyi 1960-luvulla, kun tuo taitava kirjailija ja lehtimies Turja tuli lainanneensa itsensä tuon kekkoslaisten omaneduntavoittelijoiden onnettoman mustamaalalamiskampanjan välikappaleeksi.

Mutta ko. majuri (sittemmin evl) saikin aika ajoin kuulla tekemisestään loppuikänsä, vaikka olisi ansainnut paremman kohtalon; eikä suinkaan kaikensorttisten tietämättömien räkäkuonojen parjausta. Kyseessä omien etujensa tavoittelevien Kekkostakin itseään kekkoslaisempien myötäjuoksijoiden ja hännystelijöiden juonesta mustata tuota upseeria evp:tä ja siten koko puolustuslaitosta. Upseeri evp yhtäältä edusti sotilaista ylväimpiä talvisodassa johdettuaan osasto L:ää torjuntataisteluissa Hatjalahdelta Uuraalle ja Ravasaarelle, ja jatkosodassa Vallilan pataljoonaa vallatessaan Suomelle takaisin hyökkääjältä Summan ja Rajajoen. Sitäpaitsi otti 30-luvulla ammunnassa yht.11 maailmanmeestaruutta, mikä oli tuonut Suomelle huomattavasti mitaleita, kunniaa ja tunnettuutta. Kunnostautui myös metsämiehenä ja modernin riistanhoidon uranuurtajana ja sittemmin 50-luvulla myös Suomen Autoklubin tj:nä (autolauttayhteys länteen; liikennevakuutuslaki yms.). Toisaalta kekkoslaiset juonittelijat tiesivät, ettei tuo evl evp enää 1960-luvulla saisi paljoakaan tukea edes puolustusvoimien piiristä, kun oli eronnut siitä vapauduttuaan 1947 asekätkennän mukaanaan tuomasta 1,5 vuotiselta istumisestaan Sörkän yleisesikunnassa ja koettuuan puolustusvoimien sodanjälkeisen alennustilan. Sen verran kateutta löytyi. Ja ne 60-luvun kekkoslaiset raukat tiesivät, missä se Akilleen kantapää oli, ja siihen ne armottomasti kävivät kimppuun kuin sala-ampujat raukkamaiset. -- Vanhetessaan viisastuttuaan Turja henkilökohtaisesti Kulosaaren kodissaan luovutti minulle v. -83 ne asiakirjat, joihin em. päätelmät paljolti perustuvat. Siitä hänelle kiitokset!

PL vm. -52

Lue lisää

"Turja henkilökohtaisesti Kulosaaren kodissaan luovutti minulle v. -83 ne asiakirjat, joihin em. päätelmät paljolti perustuvat."

Kukas se siellä?

http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1533&author=10&x=artikkeli

Mitä ihmettä se Kekkonen tähän juttuun kuuluisi? Outo yhtälö.

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=943


Tämä Olavi Liisanantin omakustannemuistelma Taistelulähetin sota ilmesty vasta 1989 joten mahtoikohan Turja ehtiä nähdä teosta? Ehkäpä ehtikin. Samana vuonnahan ilmestyi hänen viimeisin kirjansa Kumuri, kahden everstin taistelu. Toki hän eli vielä pitkään tuon jälkeen mutta oliko enää kiinnostusta tuohon Hytin juttuun?

Olavi Liisanantti: Taistelulähetin sota, 182 s. 1989 ISBN 952-90-1568-2

Liisanantin kirja on raju kuvaus omituisesta miehestä.


http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/lahteet.htm

http://www.murhawiki.com/Sotamies_Hytin_tapaus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Turja

Täällä on erikoienn maininta samasta tyypistä:

Tuuri Heporauta: Syöksypommittajia

Lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 2007 3.p.

Tuossa kirjassa maailmanmestariampujanakin tunnettu Rantala kertoilee sotajuttujaan ja omia vaiheitaan mm. ampumakilpailumatkoistaan Espanjaan, vuotta ei mainita, ja Italiaan sekä Roomaan vuonna 1935.

Matkalla mukana oli tietenkin luutnantti Sven Oskar Lindgren, joka tyylilleen uskollisena otti paikkansa epävirallisena matkan johtajana.
Hänestä on kirjassa montakin juttua sivuilla 94-120, mutta tässä on eräs aika erikoinen kommentti Linkusta:

s. 97:

"Kuten tavallista, itseoppineena oppaana toimi S.O. Lindgren, Sven Oskar. Paitsi mestariampujana, hän oli monikielitaituri, hirtehishumoristi ja tarmonpesä, joka myöhemmin tosikoitoksissa osoittautui taitavaksi ja pidetyksi johtajaksi. Sanottiin hänen pahimmassakin tulituksessa tyynenä kävelleen miestensä suojautumista tarkastelemassa, itse korkeintaan joskus toisen polven varaan laskeutuen. Ihmeteltiin, kuinka hän partaisten ja ryvettyneiden jermujensa vaivat ja vastukset jakaen silti aina esiintyi leuka ajeltuna, asepuku tahrattomana ja jopa vanhan ohjesäännön mukainen vitivalkea kovikekaulus asetakin kauluksen sisäpuolella. Murheellista, että hän tietämättään kantoi elimellistä sairautta, joka jatkosodan lopulla sai yliotteen ja muutti hilpeän luonteen äkkipikaiseksi, jopa vainoharhaiseksi, siten vähitellen, etteivät lähimmätkään ystävät sitä aluksi oivaltaneet."

"Kuka oli tuo vm 52 P.L ???"


http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1533&author=10&x=artikkeli

Mitä ihmettä, sama tyyppi ?

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=943

??? kirjoitti:

"Kuka oli tuo vm 52 P.L ???"


http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1533&author=10&x=artikkeli

Mitä ihmettä, sama tyyppi ?

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=943

Lue lisää

Tapaus Hytti tunnetaankin paremmin tällä palstalla. Sitä en tiennyt että "ruunasiko" Linkku
itse itsensä? Ehkä ei kuitenkaan...

Kenties ei, sillä täällä on tämä nimimerkki PL vm 52

http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1533&author=10&x=artikkeli

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=943

Hytin ampuma upseeri
Patrick Lindgren 13.3.2010 13:21

http://keskustelu.suomi24.fi/node/2092766#comment-43063706



Erik J. Halmeen muistelmat 1916-1989

Sotavankina 1941 - 44

http://www.yle.fi/dokumentti/sotavangit/halmeen_muistelmat.htm

"Pataljoonan komentajanamme oli entinen maailmanmestari ampuja aktiivikapteeni S.0 Lindgren. Kuvittelimme ensin ettemme tuollaista kukonpoikaa juurikaan vitjassa tule näkemään, mutta erehdyimme. Hän ratsasti lakkaamatta ja joka paikassa. Vaikutti, ettei sillä ole hermoja eikä pienintäkään pelon tunnetta. Tästä Linkusta, kuten me häntä keskuudessamme nimitimme en malta olla kertomatta hiukan enemmän. Tappelutohinoissa aina pyritään käyttämään maastoa suojana. Linkku, ei koskaan edes kumartunut. Merkillinen tuuri seurasi miestä koko sodan ajan. Ainoan kerran kun sai siipeensä, teki sen itse. Jossain Itäkarjalassa käsitteli pistoolia niin huolimattomasti, että ase laukesi lävistäen pussin haaroissansa ja oli joutunut siitä hoitoon.
Linkku selvisi sodasta ehjänä, mutta kuoli sitten - niin hassulta kun se kuulostaakin - kissan takia. Hänellä oli maapaikka Pernajan pitäjässä. Tila oli ympäröity piikkilanka aidoilla kuin oikea keskitysleiri. Hän kasvatti fasaaneja. AK:n toimitusjohtajana ollessaan hän jollakin Puolan reissulla oli joutunut pahaan autokolariin, jossa oli vammautunut päähän vaikeahkosti. Hän väitti siellä Pernajassa ympäristön kissain tappavan fasaanejaan. Kuljeskeli ase kädessä ympäristössä ja ampui kaikki näkemänsä kissat. Kerran Linkku ampui kissan erään navetan nurkalla. Pahaksi onnekseen oli talon emäntä juuri navetassa lypsyllä ja lehmä laukausta säikähtäessään survoi emäntäänsä niin pahoin, että joutui sairaalareissun tekemään. Linkku yritti sitten sopia ja hyvittää jutun tuomalla konjakkia ja muuta hyvää, mutta isäntä oli niin sydämistynyt ettei suostunut sopimaan vaan pani jutun käräjiin. Kun käräjät Pernajassa piti olla huomenna, ampui Linkku itsensä illalla. Tämän kertoi minulle Linkun naapuri virolaissyntyinen veneveistäjä Nyström. Hän oli Linkun hyvä tuttava ja oli vuokrannut maatakin Linkulle. Näin päättyi rajun sotilaan elämä."

Siinä tuli yhden hurrin pää kirjaimellisesti käteen!

S.0 Lindgren ja kissat
Nolo loppu 5.4.2010 21:08

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8979744

Majuri Lindgrenin taistelulähetti Olavi Liisanantti on kertonut siisteystarkastustapauksesta silminnäkijän kuvauksen kirjassaan Taistelulähetin sota. Siinä Linkku piti alastomiksi riisuttamilleen täydennysmiehille siisteystarkastuksen vanhalla rajalla joskus elokuussa 1944 ja silloin hän syynäsi miesten penisten esinahkojen alusia, oliko ne puhtaita. Hän valitsi kaikkein tuppikullisimman ja pitkänahkaisimman miehen ja sieltä löytyikin "valkoinen rasvarengas" poimujen seasta. Liisanantti itse sai 3 vrk arestia tuosta "pahasta" kun ei ollut valvonut miesten mulkkujen puhtautta.

Teloituksista sodissamme
Aihetta raapaissut 17.9.2005 12:32

http://keskustelu.suomi24.fi/node/2092766

Patrick Lindgren kirjoitti:

Kapinaa ehdottavalle Til.pka.evp:lle vastaan, että v:n -44 Ilomantsin torjuntataisteluissa 21 Pr:n I Pataljoonan onnistuttua etelästä koukkaavana pihtinä sulkemaan vihollisen kokonaisen divisoonan, pataljoona joutui vihollisen ankaraan pursistukseen tämän käydessä hyökkäykseen niin lännestä kuin idästä. Miehet oli määrätty poteroihinsa, myös Hytti. Tämä kuitenkin syyttä poistui, jolloin pakokauhun välttämiseksi pat.komentaja hänet loppetti. Jos ei näin olisi tehty, kokemuksesta tiedetään, että toisetkin olisivat tehneet samoin. Tällöin ensiksikin ne rohkeat ja luotettavat sotilaat, jotka pysyivät poteroissaan, olisivat rintamalinjan heikennyttyä joutuneet vihollisen yliajamiksi, ja toisekseen olisi pataljoona varmasti menetetty ja torjuntataistelu yhtä varmasti hävitty. Seurauksena vihollinen olisi jyrännyt läpi Ilomantsin ja sitä tietä aloittanut Suomen valloituksensa. Siinä tilanteessa ei NL enää olisi tehnyt aselepoa, niin kuin se teki saatuaan turpaansa niin Tali-Ihantalassa, Tienhaarassa kuin Ilomansissakin. -- Eli ampumalla Hytin kyseinen pat.komentaja pelasti torjuntataistelun ja Suomen. Ja henkensä kaupalla Hyttikin toimi esimerkkinä, josta opitaan, ettei muiden päänmenoksi poterosta lähdetä luikkimaan. Tämän näki selvästi 21 Pr. komentaja samaten kuin tietenkin rintamalohkon komentaja kenr. Raappana: Majurilla oli sittenkin parempi tilannetaju kuin miehistöllä, ja näin tuleekin olla. Siihen päätyi korkein oikeus 1940-luvulla ja samaan se päätyi 1960-luvulla, kun tuo taitava kirjailija ja lehtimies Turja tuli lainanneensa itsensä tuon kekkoslaisten omaneduntavoittelijoiden onnettoman mustamaalalamiskampanjan välikappaleeksi.

Mutta ko. majuri (sittemmin evl) saikin aika ajoin kuulla tekemisestään loppuikänsä, vaikka olisi ansainnut paremman kohtalon; eikä suinkaan kaikensorttisten tietämättömien räkäkuonojen parjausta. Kyseessä omien etujensa tavoittelevien Kekkostakin itseään kekkoslaisempien myötäjuoksijoiden ja hännystelijöiden juonesta mustata tuota upseeria evp:tä ja siten koko puolustuslaitosta. Upseeri evp yhtäältä edusti sotilaista ylväimpiä talvisodassa johdettuaan osasto L:ää torjuntataisteluissa Hatjalahdelta Uuraalle ja Ravasaarelle, ja jatkosodassa Vallilan pataljoonaa vallatessaan Suomelle takaisin hyökkääjältä Summan ja Rajajoen. Sitäpaitsi otti 30-luvulla ammunnassa yht.11 maailmanmeestaruutta, mikä oli tuonut Suomelle huomattavasti mitaleita, kunniaa ja tunnettuutta. Kunnostautui myös metsämiehenä ja modernin riistanhoidon uranuurtajana ja sittemmin 50-luvulla myös Suomen Autoklubin tj:nä (autolauttayhteys länteen; liikennevakuutuslaki yms.). Toisaalta kekkoslaiset juonittelijat tiesivät, ettei tuo evl evp enää 1960-luvulla saisi paljoakaan tukea edes puolustusvoimien piiristä, kun oli eronnut siitä vapauduttuaan 1947 asekätkennän mukaanaan tuomasta 1,5 vuotiselta istumisestaan Sörkän yleisesikunnassa ja koettuuan puolustusvoimien sodanjälkeisen alennustilan. Sen verran kateutta löytyi. Ja ne 60-luvun kekkoslaiset raukat tiesivät, missä se Akilleen kantapää oli, ja siihen ne armottomasti kävivät kimppuun kuin sala-ampujat raukkamaiset. -- Vanhetessaan viisastuttuaan Turja henkilökohtaisesti Kulosaaren kodissaan luovutti minulle v. -83 ne asiakirjat, joihin em. päätelmät paljolti perustuvat. Siitä hänelle kiitokset!

PL vm. -52

Lue lisää

kertoo kirjassaan "Suomalaisen kommunistin kokemuksia", että hän ja Lindgren ampuivat samassa kilpailussa kiväärillä. Lindgren, maailmanmestari, ampui tuloksen 198. Kersantti Saarinen ampui täydet 100. Lindgren oli luvannut loman sille joka voittaa hänet kilpailussa. Aarne Saarinen lähti kahden viikon lomalle, ansiosta.

??? kirjoitti:

"Kuka oli tuo vm 52 P.L ???"


http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1533&author=10&x=artikkeli

Mitä ihmettä, sama tyyppi ?

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=943

Lue lisää

Niin, sama tyyppi.
Ei siinä kovin paljon ihmeteltävää.

Linkussa oli sekä hyvät että huonot puolensa.
Tää netti on siitä hyvä, että näkee kun joku puhuu ihan omiaan.
Terv.
Patrick Lindgren

Pystykorvalla kirjoitti:

kertoo kirjassaan "Suomalaisen kommunistin kokemuksia", että hän ja Lindgren ampuivat samassa kilpailussa kiväärillä. Lindgren, maailmanmestari, ampui tuloksen 198. Kersantti Saarinen ampui täydet 100. Lindgren oli luvannut loman sille joka voittaa hänet kilpailussa. Aarne Saarinen lähti kahden viikon lomalle, ansiosta.

Lue lisää

"Lindgren, maailmanmestari, ampui tuloksen 198. Kersantti Saarinen ampui täydet 100."

Siis liki sadan pisteen häviö ja loma palkkioksi. Kummallista.

palkittiin??? kirjoitti:

"Lindgren, maailmanmestari, ampui tuloksen 198. Kersantti Saarinen ampui täydet 100."

Siis liki sadan pisteen häviö ja loma palkkioksi. Kummallista.

ampui tuloksen 98. Virhe oli nimimerkki "Pystykorvn" tekstissä. 100 liikaa.(lyöntivirhe)

Pystykorvalla kirjoitti:

kertoo kirjassaan "Suomalaisen kommunistin kokemuksia", että hän ja Lindgren ampuivat samassa kilpailussa kiväärillä. Lindgren, maailmanmestari, ampui tuloksen 198. Kersantti Saarinen ampui täydet 100. Lindgren oli luvannut loman sille joka voittaa hänet kilpailussa. Aarne Saarinen lähti kahden viikon lomalle, ansiosta.

Lue lisää

Saarinen oli B II mies huonon terveytensä vuoksi ja siksi hän oli Sinisessä Prikaatissa rättimikkona koko Jatkosodan ajan. Täytyypä katsoa sen muistelmista pouhutko omiasi.

Komukoille kyytiä kirjoitti:

Saarinen oli B II mies huonon terveytensä vuoksi ja siksi hän oli Sinisessä Prikaatissa rättimikkona koko Jatkosodan ajan. Täytyypä katsoa sen muistelmista pouhutko omiasi.

Lue lisää

johtajana JR 11:ssa ja aseveljien kertoman mukaan erittäin kova ryssien tappaja.

Jatkosodassa oli kait rättimikkona.

oli kk-ryhmän kirjoitti:

johtajana JR 11:ssa ja aseveljien kertoman mukaan erittäin kova ryssien tappaja.

Jatkosodassa oli kait rättimikkona.

Luen juuri molempia saarisen muistelmakirjoja ja tässä on vähän esimakua Suomalaisen kommunistin kokemuksia -kirjasta:

Sivu 20:

Sotavuodet

"Osallistumiseni (Talvi)sotaan rajoittui karkuun juoksemiseen muiden mukana."

Sivu 23-24:

"Kesäkuussa 1941 jouduin todella vaikean valinnan eteen: noudattaako kutsua vai siirtyäkö maan alle? Keskusteltuani vaimoni kanssa ja pohdittuani vaihtoehtoja ainakin viikon verran päätin noudattaa kutsua. Sotilaspassiini minut oli merkitty B II luokkaan. Minut sijoitettiin rykmenttini rättivarastolle, jonka johtajana oli kantakersantti. Kivääriä en joutunut käyttämään koko sodan aikana, vaikka sijoituspaikat olivatkin aina lähellä rintamalinjoja."


Kivimies -kirjassaan hän kertoo olleensa rakentamasssa ammustehdasta Talvisodan alkukuukaudet ja joutuneensa rintamalle vasta helmikuussa 1940. Jatkosodan jutuista kirjoitan myöhemmin lisää.


Mitä kummaa täällä oikein kirjoitetaan?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Saarinen

"Sodassa Saarinen taisteli kuulussa helsinkiläisessä Ässärykmentissä; hän kohosi kersantiksi ja sai useita korkeita kunniamerkkejä."


Saarinen, Aarne: Suomalaisen kommunistin kokemuksia. Helsinki: Tammi, 1984. ISBN 951-30-5931-6.
Aarne Saarinen (toim. Pentti Peltoniemi): Kivimies. Otava, 1995. ISBN 951-1-13926-6.

oli kk-ryhmän kirjoitti:

johtajana JR 11:ssa ja aseveljien kertoman mukaan erittäin kova ryssien tappaja.

Jatkosodassa oli kait rättimikkona.

>>Talvisodassa Saarinen oli kk-johtajana JR 11:ssa ja aseveljien kertoman mukaan erittäin kova ryssien tappaja.

Patrick Lindgren kirjoitti:

Kapinaa ehdottavalle Til.pka.evp:lle vastaan, että v:n -44 Ilomantsin torjuntataisteluissa 21 Pr:n I Pataljoonan onnistuttua etelästä koukkaavana pihtinä sulkemaan vihollisen kokonaisen divisoonan, pataljoona joutui vihollisen ankaraan pursistukseen tämän käydessä hyökkäykseen niin lännestä kuin idästä. Miehet oli määrätty poteroihinsa, myös Hytti. Tämä kuitenkin syyttä poistui, jolloin pakokauhun välttämiseksi pat.komentaja hänet loppetti. Jos ei näin olisi tehty, kokemuksesta tiedetään, että toisetkin olisivat tehneet samoin. Tällöin ensiksikin ne rohkeat ja luotettavat sotilaat, jotka pysyivät poteroissaan, olisivat rintamalinjan heikennyttyä joutuneet vihollisen yliajamiksi, ja toisekseen olisi pataljoona varmasti menetetty ja torjuntataistelu yhtä varmasti hävitty. Seurauksena vihollinen olisi jyrännyt läpi Ilomantsin ja sitä tietä aloittanut Suomen valloituksensa. Siinä tilanteessa ei NL enää olisi tehnyt aselepoa, niin kuin se teki saatuaan turpaansa niin Tali-Ihantalassa, Tienhaarassa kuin Ilomansissakin. -- Eli ampumalla Hytin kyseinen pat.komentaja pelasti torjuntataistelun ja Suomen. Ja henkensä kaupalla Hyttikin toimi esimerkkinä, josta opitaan, ettei muiden päänmenoksi poterosta lähdetä luikkimaan. Tämän näki selvästi 21 Pr. komentaja samaten kuin tietenkin rintamalohkon komentaja kenr. Raappana: Majurilla oli sittenkin parempi tilannetaju kuin miehistöllä, ja näin tuleekin olla. Siihen päätyi korkein oikeus 1940-luvulla ja samaan se päätyi 1960-luvulla, kun tuo taitava kirjailija ja lehtimies Turja tuli lainanneensa itsensä tuon kekkoslaisten omaneduntavoittelijoiden onnettoman mustamaalalamiskampanjan välikappaleeksi.

Mutta ko. majuri (sittemmin evl) saikin aika ajoin kuulla tekemisestään loppuikänsä, vaikka olisi ansainnut paremman kohtalon; eikä suinkaan kaikensorttisten tietämättömien räkäkuonojen parjausta. Kyseessä omien etujensa tavoittelevien Kekkostakin itseään kekkoslaisempien myötäjuoksijoiden ja hännystelijöiden juonesta mustata tuota upseeria evp:tä ja siten koko puolustuslaitosta. Upseeri evp yhtäältä edusti sotilaista ylväimpiä talvisodassa johdettuaan osasto L:ää torjuntataisteluissa Hatjalahdelta Uuraalle ja Ravasaarelle, ja jatkosodassa Vallilan pataljoonaa vallatessaan Suomelle takaisin hyökkääjältä Summan ja Rajajoen. Sitäpaitsi otti 30-luvulla ammunnassa yht.11 maailmanmeestaruutta, mikä oli tuonut Suomelle huomattavasti mitaleita, kunniaa ja tunnettuutta. Kunnostautui myös metsämiehenä ja modernin riistanhoidon uranuurtajana ja sittemmin 50-luvulla myös Suomen Autoklubin tj:nä (autolauttayhteys länteen; liikennevakuutuslaki yms.). Toisaalta kekkoslaiset juonittelijat tiesivät, ettei tuo evl evp enää 1960-luvulla saisi paljoakaan tukea edes puolustusvoimien piiristä, kun oli eronnut siitä vapauduttuaan 1947 asekätkennän mukaanaan tuomasta 1,5 vuotiselta istumisestaan Sörkän yleisesikunnassa ja koettuuan puolustusvoimien sodanjälkeisen alennustilan. Sen verran kateutta löytyi. Ja ne 60-luvun kekkoslaiset raukat tiesivät, missä se Akilleen kantapää oli, ja siihen ne armottomasti kävivät kimppuun kuin sala-ampujat raukkamaiset. -- Vanhetessaan viisastuttuaan Turja henkilökohtaisesti Kulosaaren kodissaan luovutti minulle v. -83 ne asiakirjat, joihin em. päätelmät paljolti perustuvat. Siitä hänelle kiitokset!

PL vm. -52

Lue lisää

Onko tämän viestin kirjoitt aja todellakin asianajaja Patrick Urban Lindgren?

Prof. Heikki Ylikankaan kirja Romahtaako rintama antaa vastauksia Huhtiniemi-kysymykseen ja talvi- ja jatkosotaankin. On tärkeää, että totuus tulee julki. Sivistysvaltion tunnusmerkki on tehdä tilit selviksi menneisyyden kanssa. Meidän jälkipolvien tulee kuitenkin olla kiitollisia menneille, heidän ansiostaan lippu liehuu. Me suomalaiset olemme myöskin olleet onnekkaita.
Veteraanipolvi, johon isänikin, kuului halusi säästää lapsiaan sodan kauhukertomuksilta. Nyt kun he ovat haudassa,voitaisiin asioita selvittää perinpohjin. Valtio voisi rahoittaa tälläisen tutkimuksen. Mikään tutkimus ei tule viemään tavalliselta suomalaiselta sotamiehiltä sitä kunniaa joka heille viime sodista kuuluu.

Historiallinen totuus on tä... kirjoitti:

Prof. Heikki Ylikankaan kirja Romahtaako rintama antaa vastauksia Huhtiniemi-kysymykseen ja talvi- ja jatkosotaankin. On tärkeää, että totuus tulee julki. Sivistysvaltion tunnusmerkki on tehdä tilit selviksi menneisyyden kanssa. Meidän jälkipolvien tulee kuitenkin olla kiitollisia menneille, heidän ansiostaan lippu liehuu. Me suomalaiset olemme myöskin olleet onnekkaita.
Veteraanipolvi, johon isänikin, kuului halusi säästää lapsiaan sodan kauhukertomuksilta. Nyt kun he ovat haudassa,voitaisiin asioita selvittää perinpohjin. Valtio voisi rahoittaa tälläisen tutkimuksen. Mikään tutkimus ei tule viemään tavalliselta suomalaiselta sotamiehiltä sitä kunniaa joka heille viime sodista kuuluu.

Lue lisää

Saa nauraa toisten tietämättömyydelle.

Historiallinen totuus on tä... kirjoitti:

Prof. Heikki Ylikankaan kirja Romahtaako rintama antaa vastauksia Huhtiniemi-kysymykseen ja talvi- ja jatkosotaankin. On tärkeää, että totuus tulee julki. Sivistysvaltion tunnusmerkki on tehdä tilit selviksi menneisyyden kanssa. Meidän jälkipolvien tulee kuitenkin olla kiitollisia menneille, heidän ansiostaan lippu liehuu. Me suomalaiset olemme myöskin olleet onnekkaita.
Veteraanipolvi, johon isänikin, kuului halusi säästää lapsiaan sodan kauhukertomuksilta. Nyt kun he ovat haudassa,voitaisiin asioita selvittää perinpohjin. Valtio voisi rahoittaa tälläisen tutkimuksen. Mikään tutkimus ei tule viemään tavalliselta suomalaiselta sotamiehiltä sitä kunniaa joka heille viime sodista kuuluu.

Lue lisää

"Prof. Heikki Ylikankaan kirja Romahtaako rintama antaa vastauksia Huhtiniemi-kysymykseen ja talvi- ja jatkosotaankin. On tärkeää, että totuus tulee julki"

Ylikangas ei todellakaan anna vastauksia kesän -44 ongelmiin, eikä mihinkään muuhunkaan, vaan kehittelee oman ennakkoasenteensa poghjalta täysin hatusta vedettyjä tarinoita. Hän teloittaa totuuden kesästä -44.

Ylikankaan valeet on oiottu todellisten asiantuntijoiden voimin kirjassa "Teloitettu totuus - kesä 1944". Totuutta rakastavien kannattaa tukia se huolella.

harhaisku!! kirjoitti:

"Prof. Heikki Ylikankaan kirja Romahtaako rintama antaa vastauksia Huhtiniemi-kysymykseen ja talvi- ja jatkosotaankin. On tärkeää, että totuus tulee julki"

Ylikangas ei todellakaan anna vastauksia kesän -44 ongelmiin, eikä mihinkään muuhunkaan, vaan kehittelee oman ennakkoasenteensa poghjalta täysin hatusta vedettyjä tarinoita. Hän teloittaa totuuden kesästä -44.

Ylikankaan valeet on oiottu todellisten asiantuntijoiden voimin kirjassa "Teloitettu totuus - kesä 1944". Totuutta rakastavien kannattaa tukia se huolella.

Lue lisää

Ylikankaan mollaaminen ja näytön puuttumiseen vetoaminen näyttää olevan parasta mihin armeija pystyy. Se onkin melkoinen saavutus kantapäitään napsuttelevilta pelleiltä, jotka eivät ole koskaan yhtään sotaa voittaneet eivätkä voita. Tyhmimmät näyttävät faktoja vääristeleviä sota"tieteilijöitä" uskovan ja vielä levittelevän heidän valehtelemisiaan näilläkin sivuilla.

...ovat tallella! kirjoitti:

Saa nauraa toisten tietämättömyydelle.

Me reisille yritys "murskata myyttejä". Punapierujen omat myytit sortuivat.

Ruotsalaiset eivät olleet poliittisesti puhdistamisen tarpeessa olevaa väkeä.

Epäonnistuminen taistelutehtävässä ei ole karkuruutta, eikä siitä siis voi tuomita. Esimiesasemssa oleva voidaan tietenkin panna tutkinnan alle, mutta ei miehistöä.

Kesällä -44 ruotsinkieliset karkurit tuomittiin aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset.

Teloitustuomion sai vain kaksinkertaisesta karkuruudesta tai, jos karkuruus oli tehty erittäin raskauttavissa oloissa. Ruotsinkielisiä teloitetiin karkuruudesta neljä kappaletta. Suhde oli aivan sama kuin suomenkielisellä puolella.

karkureista kirjoitti:

Epäonnistuminen taistelutehtävässä ei ole karkuruutta, eikä siitä siis voi tuomita. Esimiesasemssa oleva voidaan tietenkin panna tutkinnan alle, mutta ei miehistöä.

Kesällä -44 ruotsinkieliset karkurit tuomittiin aivan samalla tavalla kuin suomenkieliset.

Teloitustuomion sai vain kaksinkertaisesta karkuruudesta tai, jos karkuruus oli tehty erittäin raskauttavissa oloissa. Ruotsinkielisiä teloitetiin karkuruudesta neljä kappaletta. Suhde oli aivan sama kuin suomenkielisellä puolella.

Lue lisää

-----Teloitustuomion sai vain jos karkuruus oli tehty erittäin raskauttavissa oloissa. ----

Oliko Mannerheimin lähtö Klubille ryyppäämään asemapaikaltaan aamulla 10.6.1944 tällainen teko ? Ja vei esikuntansakin mukanaan.

Anonyymi kirjoitti:

-----Teloitustuomion sai vain jos karkuruus oli tehty erittäin raskauttavissa oloissa. ----

Oliko Mannerheimin lähtö Klubille ryyppäämään asemapaikaltaan aamulla 10.6.1944 tällainen teko ? Ja vei esikuntansakin mukanaan.

Lue lisää

” Oliko Mannerheimin lähtö Klubille ryyppäämään asemapaikaltaan aamulla 10.6.1944 tällainen teko ? Ja vei esikuntansakin mukanaan.”

Ilmaisu ”lähti ryyppäämään” on täysin Tarkkispojan oma sävellys. Toki he kävivät pikaisesti syömässä! Uskot näemmä jopa itse omiin keksintöihisi? Oletkin liki ainoa?

”Miksi omia ammuttiin”

Omia ammuttiin varsin pieni määrä toistuvasta kieltäytymisestä? Sitä tapahtui KAIKISSA sotivissa armeijoissa. Muistaakseni puna-armeijassa peräti 100.000 kpl.

”mutta kannasta ei murrostettu”

Sitä linnoitettiin useassa paikassa, mutta ei varmasti riittävästi.

”.,, teitä ja rautateitä ei sulutettu ja tuhottu?”

Niitä tarvittiin kun ne oli käytössä. Eusein tuli hölmöyksiä. Esim Siiranmäessä oli valmiilla siirtoalustoilla tankkiesteet tielle siirrettäviksi, mutta kukaan ei niitä siirtänyt kun ”ei käsketty”! Tästä oli itse taistelussa paljon harmia!

”Oliko sodanjohto vain rankaisuun kykenevä, mutta ei ollut 3 v. aikana saanut puolustusta ajateltua?”

Koskapa se linnoittaminen on riittävää? Sellaista, että voisi olla vielä parempaa?

Anonyymi kirjoitti:

”Miksi omia ammuttiin”

Omia ammuttiin varsin pieni määrä toistuvasta kieltäytymisestä? Sitä tapahtui KAIKISSA sotivissa armeijoissa. Muistaakseni puna-armeijassa peräti 100.000 kpl.

”mutta kannasta ei murrostettu”

Sitä linnoitettiin useassa paikassa, mutta ei varmasti riittävästi.

”.,, teitä ja rautateitä ei sulutettu ja tuhottu?”

Niitä tarvittiin kun ne oli käytössä. Eusein tuli hölmöyksiä. Esim Siiranmäessä oli valmiilla siirtoalustoilla tankkiesteet tielle siirrettäviksi, mutta kukaan ei niitä siirtänyt kun ”ei käsketty”! Tästä oli itse taistelussa paljon harmia!

”Oliko sodanjohto vain rankaisuun kykenevä, mutta ei ollut 3 v. aikana saanut puolustusta ajateltua?”

Koskapa se linnoittaminen on riittävää? Sellaista, että voisi olla vielä parempaa?

Lue lisää

Niin oli asiat levällään että,, ei voi kehua siitä sodanjohtoa.
Ehkäpä oli jokin suunnitelma tai neuvottelu menossa?
Tai sitten vain nukuttiin.....