Kaks päivää kun saa viikosta ilman eukkoa rallatella, ni sitte tulee jo taas ikävä.
Eilen oikein tutkasin tunteitani, ni akatki käskee miesten tehdä, ni olin vaan onnellinen ilman akkaa. Ja se oli toinen päivä menossa, nyt on kolmas päivä ja ny on ikävä, ni kyllä huomenna pannaan nii, että roikuu. Mut jos ois joutunu tän kolme päivää akkaa kattella, ni en panisi kyl huomennakaan.
Jees. Pariskuntien ei kuulu asua saman katon alla.
Eilen oikein tutkasin tunteitani, ni akatki käskee miesten tehdä, ni olin vaan onnellinen ilman akkaa. Ja se oli toinen päivä menossa, nyt on kolmas päivä ja ny on ikävä, ni kyllä huomenna pannaan nii, että roikuu. Mut jos ois joutunu tän kolme päivää akkaa kattella, ni en panisi kyl huomennakaan.
Jees. Pariskuntien ei kuulu asua saman katon alla.
Vastaukset 55
Vanhimmat
mihin tahansa ihmissuhteeseen, parhaista kavereista lähtien.
Kun ei ole jatkuvasti tekemisissä, niin suhteet säilyy huomattavasti parempina.
ja suhde huononee välittömästi kun muutetaan samaan osoitteeseen. Miks ihmiset tekee sitä?
koskaan sitä tehnyt enkä tule tekemään.
ukko rallattelis vikonkin ja olis vaan hyvillään, kun ei oo vaimoke koko ajan jotain palattamassa korvan juurella...ja silleenkin on eletty.
Minä en kaipaa niitä reissuhommia hänelle, en.
luepa mun vastaus zombbarille. Et sinäkään ukkoos jatkuvalla syötöllä sietäis kotona.
ku ei se ikinä oo ollut kotona jatkuvasti, ei sitä nää ku pisimmillä suorilla :)
Mut mä en anna periks siinä, että asutaan eri makkareissa, kyllä vierekkäin on hyvä.
Mutta meillä nukutaan muista syistä eri makkareissa ja se on mulle kidutusta..kyllä se vieraannuttaa.
Mä kyl tarkotin vähä erilaista makkarijärjestelyä, kuin pakonsanaelemaa.
ymmärsin. Tilanteet muuttuu. Miehet ei kait kaipaa läheisyyttä samalla tavalla kuin naiset, tai sit ne osaa työntää sen syrjään helpommin.
Ne imee miehen pikkuhiljaa kuiviin sen läheisyyden(kin) suhteen. Miehet haluu vaan kerran ja sitte kans kunnolla, mitä sitä kiduttaa.
sä masennat mut. Minäkö verenimijä..? Kyllä se tuo ulkopuolinen maailma on joka miehen imee kuiviin, vastuut ja vaatimukset. Siinä se vaimo sitten jää nopen osalle...
vieny eväitä viimeaikoina töihin?
kun luureissa luritellut. Huomenna uhkasin paistaa piirakoita, niillä vois yllättää..lämmintä piirakkaa, kyllä ukon kelpaa :D
sen sitte nauttia niistä piirakoista yksin, ni sunkin piirakka saa sit täytettä myöhemmin.
tosiaan ollut liian pitkään ilman sitä naistas :)! Koitahan nyt selvitä vielä...nyt ei sitten enempää piirakkajuttuja, menee sulta vielä yöunet..hyvää yötä..
ku en saa kesäsin muutenkaan nukuttuu kuin 4-5 tuntia yössä. Nukun aina talvisin niinku karhut. Mut hyvät yöt sulle.
ps. Kyllä mä jaksan huomiseen, jaksa säkin. Vaihdellaan sit kokemuksia myöhemmin palstalla, eikös?
ei kyllä nukuta, viime yönä kahden aikaan kuuntelin musaa mökillä..vaan öitä..
miehessä jokin valmistusvirhe kun vielä 7vuoden yhteiselon, 5vuoden saman katon alla asumisen ja kahden lapsen jälkeenkin se jaksais vaikka joka ilta?
Tai sitte sä oot poikkeuksellisen helppo.
kahden - kolmen vuoden päästä,
jos tilanne on edelleen sama, niin harvinaislaatuinen virhe on varmistettu
mitään, parasta aikaa. Meillä ukko kävi silloin ruokkiksellakin kotona :D
vielä puuttuis,että mies ajais 200km jotta pääsis pikasille ruokatunnilla :P
Joo, mutta useimmat kun tahtoo marista,että parin vuoden jälkeen hiipuu puhumattakaan siitä kun lapsia saadaan (ei ole aikaa,energiaa jne)...höpöhöpö,se on itestä ja kumppanista kiinni.
Tuo "helppo" on jotenkin tähän sopimaton termi kokonaan...mulla ei ole mitään tarvetta enää esittää vaikeaa, sitä puuhaillaan just sillon kun tahdotaan ja kun se yksinkertasesti on melekosen mukavaa puuhaa niin sitä tulee edelleen puuhailtua melekosen usein.
mä jatkan mielelläni tilanteen tarkkailua... :)
suhteesta ylipäätään, sen toimivuudesta. Muuttuhan se, pakosti, erilaiseks.Tasaannutaan ehkä.
mä tarkotin, että sä oot muuten helppo. Eli, et aiheuta miehelles ylimäärästä päänvaivaa, niinku naiset yleensä.
Muuttuuhan se suhde, eiköhän se tässä seitsemän vuoden aikanakin ole muuttunu puhumattakaan lapsien syntymisen vaikutuksesta suhteeseen ylipäätään. On kuitenkin mun mielestä erikoista väittää,että yhdessä asuminen tai yhdessä nukkuminen tekisi suhteelle hallaa, kyllä siinä on vikaa sitten omassa asenteessa tai siinä kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa suhteen toimivuuden eteen.
Tai no, mitä kukakin sitten parisuhteeltaan haluaa...mene ja tiedä, mä painun nyt nukkumaan.
Öitä! :)
että mitä sä siellä oikein sekoilet.
En mä ole helppo (hyvä kun en ääneen nauranu kun tuon luin), kait tuo ukko vaan osaa suodattaa sen millä kannattaa päätänsä vaivata ja millä ei jos sillä kerran jotain vaikutusta asiaan on.
siinä se avain on ja sen haluamisen jatkuvuuden säilyttäminen. Helppo sanoo, jokseekin vaikee toteuttaa..
Hyvää yötä :)
Herra Ratikkakuski ottaa minut aina sunnuntaisin kello viiden teen jälkeen.
mä en usko. =D
hasumpi vaihtoehto ole eri katon alla asuminenkaan ja vaikka saman katon allakin asuu, niin eihän sitä tarvi koko ajan istua sohvalla käsi kädessä :)
Olen nääs sitä mieltä, että toimivassa liitossa on molemmilla riittävästi tilaa ja itsenäisyyttä, vaikka samoja mattoja tallataan ja tampataan.
Jees. Pariskunnat voivat asua saman katon alla pääsääntöisesti.
iso kämppä suomeksi sanottuna.
Mutta entäs me normituloiset?
Tai on niitä muutamia, mut kuitenki.
Tilasta puheenollen. Meinasin laittaa itelleni yksiön, mut jos akan kans yhteen meinaa, ni pitäis hankkia maatila 250 m2:n päärakennuksella.
aittakin miehelle kesäisin :)
mun mielestä toimivia liittoja voi olla, mut kieltämättä ne vaatii pelotonta työtä asioiden eteen.
Mun mielestä neliöt on aivan toissijainen asia, tilaa voi antaa vaikka 30 neliön kämpässä. Tila on henkisen puolen juttuja :)
Liikaahdisteluun ja kyttäämiseen voi sortua, vaikka asuttaisiin eri puolilla maapalloa.
Tukkikämpässä talvisin. Nih. ;D
>Liikaahdisteluun ja kyttäämiseen voi sortua, vaikka asuttaisiin eri puolilla maapalloa.
Ja vaikkei oltais missään tekemisissäkään.
voi lähtä äkkilähtöllä kavereiden kanssa jonnekin tai painua yksin vaikka maatilamajoitukseen keskusteleman itsensä kanssa :)
Ku akka ei enää nykyään päästä. Niistä on tullu tasa-arvosia, ukko jää kotia antamaan äidinmaidonkorviketta tuttipullosta ja ne menee itte.
vielä puuttuskin :D
toimii, kun ei yhtä aikaa ole menon päällä. Tasavertaisuushan mahdollistaa toimivan suhteen, joten kumppanikin saa lähtä tyttöjen kanssa vaikka Botsvanan essolle pirtelölle, jos mieli tekee.
se muakin nyt, mut sellaistakin voi sattua...
on mahdollista, mut heliumin voi muuttaa ilmaksi ;D
mun muija saa mennä vaikka maailman ääriin, kuhan sit joskus vaan palaa myös takas.
Mut jos puhutaan ihan yleisellä tasolla, ni niitä onnettomia liittoja nyt vaan on huomattavasti enemmän kuin onnellisia ja siihenhän me viisaat(=D) täällä olemmme ratkaisua hakemassa.
Ne voi olla joskus ne neonkeltaset liivit, mut joskus se voi olla se viikko eri paikassaki. Jne.
olla, et kun se toimiva liitto saattaa vaatia muutamia vuosia vähän "säätämistä" jotta molempien ymmärrys saa avautua toisen ymmärtämiseen ja taitaa olla, et aika harva jaksaa sitä "säätämis" aikaa. Mut kun sen säätämisen käy läpi, niin ei todellakaan viitsi edes ajatella, että pitäs säätää taas toimivuutta jonkun kanssa uudestaan ;D
Sanoisin, et siinä 7-vuoden jälkeen alkaa se oikea säätäminen, jossa punnitaan tahto ja halu ymmärtää toista.
Mun näkökanta on, että hyvin usein onnettomat liitot johtuu siitä, että ei uskalleta "säätää", eli puhua suoraa asioista ja kertoa suoraan tuntemuksista, vaan jäädään odottelemaan, että josko se aika korjais...
Kerkeekö viikossa tulla ikävä :D...ei
>Kerkeekö viikossa tulla ikävä :D...ei
Sulla ei enää tuossa sun vaiheessa kerkee, mut mulla kerkee tässä kohtaa ja mä haluun myös pitää sen ikävän yllä. Tai ainaki yrittää sitä.
Lopusta sun tekstistä oon samaa mieltä. Huonot liitot johtuu ihan samasta asiasta kuin ikisinkkuuski, uskalluksen puutteesta.
se, et jos suoraan kysyttäisiin, että haluaako elää:
-toimivassa liitossa, jossa uskalletaan puhua vai
-toimimattomassa liitossa, jossa odotetaan parempaa huomista, niin...
...vastaus on lähes 100%:sti, et tietysti toimivassa.
Mut miksi se ei vaan käytännössä tahdo olla niin suoraviivaisen yksinkertaista?
Ehkä pelätään liikaa kertoa Suomeksi(anteeksi iso alkukirjain) mitä haluaa ja miltä tuntuu. Ilman näitä keskusteluja on turha odotella, että tosta vaan toisesta syntyy ajatusten lukija.
mä kerroin akalle totuuksia naisista, tai siis mun totuuksia naisista, ni tokihan se veti siitä ensireaktiona herneet nenäänsä ja mä painuin röökille, mut sitteku tulin sieltä ni se kehotti mua heti kertomaan jos huomaan hänessä sellasia piirteitä.
Eli, nyt oli tarkotus vaan sanoa, et totuus sattuu, mut se sattuu vain pienen hetken, sen jälkeen menee taas pitkään hyvin.
Ja tuohon suoraviivaisen yksinkertaseen toimimattomuuteen, vai oliko se toimivuuteen, ni siihen en osaa sanoa mitään. Tai, sen verran voin sanoo, et ihmiset valehtelee liikaa itelleen, se sitten taas johtaa siihen uskalluksen puutteeseen, ei uskalleta olla edes heikkoja sen toisen, eli tärkeimmän edessä.
Pelkoa...
Ai että ku on herttasta.
Alta viikon ero ei pistä kuin vituttaan. Just ku se yksin oleminen alkaa tuntuu oikein hyvältä nii se loppuu. Kyllä viikko mieluummin kaks pitäis vähintään saada olla rauhassa välillä.
oot kuitenkin yhteistä tupaa rakentamassa. Siinä sitä sitte yhteisessä omassa kodissa ollaan ja odotellaan, et koska toinen lähtis pariksi viikoksi reissuun. ;)
Mä oon jo kuukauden ollut "reissussa" siellä rakennustyömaalla. Saa sitten nähdä miltä sitten tuntuu, kun ei enää oo rakennustyömaata. Pitääkö heti perään alkaa rakentamaan leikkimökki, pihasauna, kesämökki,...jne. Sitä jää pian koukkuun tuohon rakennustyömaan rauhaan.
projektia vaan projektin perään, eikä saa rakastua siihen yhteen työmaahan, ni saantiki paranee. Etkös sä juhannuksena saanu?
Sehän nyt on ollut selvää jo alusta asti, että mitä harvemmin näkee, niin sitä enemmän panee.
äijän käy C:n loma alkaa ensi viikolla ja se on lähdössä sukuloimaan. Mä jään sitten kesäleskeksi kotiin ja duuniin :)
luulen että joillekin erikseen asuminen sekä yhteisen ja oman ajan vuorottelu sopii paremmin, joillekin taas varmaan yhdessä asuminen ja yhteinen arki..
Vaikka aina haaveilenkin aloilleni asettumisesta yhteen miehen kanssa, niin omalla kohdallani -ei liian lähellä eikä liian kaukana, ei liian usein eikä liian harvoin- on ollut se kultainen keskitie.. Erikseen asuminen voi olla hyvä juttu, kunhan se tapahtuu sentään samassa kaupungissa/muuten lähettyvillä. Ainakin minulla on huonoja kokemuksia todellisista etäsuhteista..