Luopioiden opetukset, 2. osa

Päätin rakennella tästä teemasta vielä toisenkin osan, jossa käydään samaa aihetta läpi hieman toiselta kantilta kuin edellisessä. On olemassa monia ihmisiä, joiden mielestä Jehovan todistajat ovat luopioita. Tähän tulemaan saattaa tulla ihan sen perusteella, että vertailee Raamatun tekstiä, varsinkin Jeesuksen opetuksia, ja Vartiotorniseuran oppeja keskenään. Ja onhan tämä ihan reiluakin katsoa tätä “luopio” -teemaa välillä tältäkin puolelta, kun järjestö on itse jatkuvasti leimaamassa eri tavalla ajattelevia ihmisiä milloin miksikin.

Toisaalta Jehovan todistajien johto esittää aivan hurjia väitteitä omasta asemastaan Jumalan ja ihmiskunnan välissä, ja jo pelkästään tästä syystä sen harjoittama epärehellisyys täytyy paljastaa. Järjestö on esimerkiksi ihan tosissaan sitä mieltä, että ‘me emme saa päättää itse, mitä uskomme’, ja että ‘me emme kerta kaikkiaan voi tulla toimeen ilman järjestön ohjausta’. Vartiotornista luemme seuraavaa:

“Ja niin kuin ensimmäisellä vuosisadalla oli vain yksi oikea kristillinen järjestö, myös nykyään Jehova käyttää vain yhtä järjestöä. (Efesolaisille 4:4, 5; Matteus 24:45–47). Jotkut kuitenkin mainitsevat, että järjestön on täytynyt tarkistaa näkemyksiään aikaisemmin, ja siksi he väittävät: ”Tämä osoittaa, että meidän täytyy päättää itse, mitä uskomme.” Tällainen on riippumatonta ajattelua. Miksi se on niin vaarallista? Sellainen ajattelutapa on osoitus ylpeydestä. Ja Raamattu sanoo: ”Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.” (Sananlaskut 16:18) Jos alamme ajatella, että tiedämme asiat paremmin kuin järjestö, niin meidän pitäisi kysyä itseltämme: ”Mistä ensiksi opimme Raamatun totuuden? Tuntisimmeko totuuden tien, ellemme saisi ohjausta järjestöltä? Voimmeko tosiaankaan tulla toimeen ilman Jumalan järjestön ohjausta?” Emme voi!” w83 15/4 23

No niin, mitä tuohon enää voi sanoakaan. Asia kävi harvinaisen selväksi.

Käykäämme sitten jälleen läpi nuo kolme samaa raamatunkohtaa, nyt hieman toisesta suunnasta.

2. Tim. 2:16–18: ”Vältä tyhjiä puheita, jotka loukkaavat sitä, mikä on pyhää, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän sanansa leviää kuin kuolio. Näitä ovat Hymenaios ja Filetos, jotka ovat poikenneet totuudesta sanoessaan, että ylösnousemus on jo tapahtunut, ja he mullistavat muutamien uskon.”

Edellisessä sepustuksessa totesin, että eihän tuollaisia Paavalin mainitsemia asioita monikaan nykyään esitä totena. Mutta eikö juuri Vartiotorniseura itse ole esittänyt tällaista? Kyllä on, eikä lainkaan epävarmana tosiasiana:

”Kaikki todisteet osoittavat tämän taivaallisen ylösnousemuksen alkaneen vuonna 1918, sen jälkeen kun Jeesus oli asetettu valtaistuimelle vuonna 1914 ja hän oli lähtenyt ratsastamaan aloittaakseen kuninkaalliset voittonsa poistamalla taivaista Saatanan ja hänen demoninsa.” (Ilmestyksen huipentuma, sivu 103)

Nyt kun luemme 2.Timoteuskirjeen kohdan uudelleen, niin eikö juuri tästä Paavali varoittanut? Eikö hän kutsunut nimenomaan tällaisten oppien levittäjiä sellaisiksi, jotka ’loukkaavat sitä, mikä on pyhää’ ja jotka ’mullistavat muutamien uskon’? Ainakin niin tuossa raamatunkohdassa selvästi lukee.

Selvyyden vuoksi lainatkaamme kuitenkin vielä uudempi ”valonvälähdys” tätä asiaa koskien, jossa järjestö myöntää, ettei Raamatussa sitten ollutkaan mitään todisteita tuollaiselle opetukselle (että kunhan vaan esitettiin tuollaista oppia Jumalalta tulleena totuutena useiden kymmenien vuosien ajan):

”Tässä vaiheessa on hyvä tarkastella Raamatussa kerrottuja tapahtumia, joita voidaan rinnastaa toisiinsa. Jeesus Kristus voideltiin Jumalan valtakunnan tulevaksi Kuninkaaksi vuoden 29 syksyllä. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin, vuoden 33 keväällä, hänet herätettiin kuolleista mahtavana henkipersoonana. Voitaisiinko tästä päätellä, että koska Jeesus asetettiin valtaistuimelle vuoden 1914 syksyllä, hänen uskollisten voideltujen seuraajiensa ylösnousemus alkoi kolme ja puoli vuotta myöhemmin, vuoden 1918 keväällä? Tämä on kiinnostava mahdollisuus. Vaikka tälle ajatukselle ei löydykään suoranmaista vahvistusta Raamatusta, se ei ole ristiriidassa muiden raamatunkohtien kanssa, jotka osoittavat ensimmäisen ylösnousemuksen käynnistyneen pian sen jälkeen, kun Kristuksen läsnäolo alkoi.” (Vartiotorni tammikuu 1. 2007, sivu 28)


Sananl. 11:9: ”Suullaan saattaa luopio lähimmäisensä turmioon.”

Tulee vaan mieleen, että kuka tämän järjestön johtoportaasta vastaa Jumalalle niistä kaikista kuolleista, jotka ovat kuolleet vain siksi, että noudattivat järjestöltä tullutta ohjausta “Jumalan ohjauksena”? Kuka hallintoelimestä vastaa edes kuolleiden omaisille heidän rakkaidensa TÄYSIN TURHASTA poismenosta? Vastuunkannosta kertoo hyvin vuoden 1953 tammikuun Vartiotorni käsitellessään lukijankysymyksessä juuri kumottua rokotekieltoaan:

”Rokotusasia on yksityisasia...Seuramme ei voi antaa vetää itseään tähän asiaan laillisesti eikä ottaa vastuuta siitä, miten asia kääntyy.”

Jos järjestö on luopunut Raamatun tekstistä ja keksii itse sellaisia kieltoja kuin rokotekielto, elinsiirtokielto tai verensiirtokielto, niin eikö yllä mainittu raamatunkohta silloin sovellu täysin Vartiotorniseuraan? Paljon viatonta verta on valutettu myös tämän ihmistekoisen uskonnon alttarille.

2. Joh. 9, 10:
”Kenelläkään, joka tunkeutuu edelle eikä pysy Kristuksen opetuksessa, ei ole Jumalaa. – – Jos joku tulee luoksenne eikä tuo tätä opetusta, niin älkää koskaan ottako häntä vastaan kotiinne tai sanoko hänelle tervehdystä.”

Otetaan tämä osissa.

”Kenelläkään, joka tunkeutuu edelle”

Onko kukaan laskenut, kuinka monta oppimuutosta ja väärää ennustusta Vartiotorniseura on Jumalan nimissä tähän päivään mennessä esittänyt? Niitä on useita kymmeniä joka tapauksessa. Eräänä keskeisenä oppina sukupolvioppi, jonka merkitystä Jehovan todistajat pyrkivät aina tässä yhteydessä tietysti vähättelemään. Oppi on kuitenkin ollut keskeinen ja vaikutusvaltainen oppi, jonka avulla järjestö on hallinnut ja pelotellut jäseniään jo yli sadan vuoden ajan. Sen pohjalta on esitetty perättömiä maailmanlopun ennustuksia, mikä tuomitaan Raamatussa (5. Moos. 18:20-22). Viimeksi tuo oppi muuttui täysin jälleen tämän vuoden alussa, vaikka jälleen tämän muutoksen merkitystä pyrittiin vähättelemään ja hyssyttelemään.

Kaikesta tästä huolimatta hallintoelimen jäsen A. Morris yksinkertaisesti kieltää Vartiotorniseuran oppisekoiluihin liittyen aivan kaiken, ja antaa totuuden sijasta täysin valheellisen kuvan järjestön toiminnasta:

“Uskollinen orja on myös ymmärtäväinen siinä mielessä, että se ei toimi julkeasti menemällä Jehovan edelle eikä myöskään vitkastele, kun jotakin asiaa koskeva Jumalan ohjaus on selvä.” (Vartiotorni 15. helmikuuta 2009)

Ja se, että hän tässäkin esitti yksiselitteisen valheen, hän kieltää senkin:

“Heidän suustaan ei löydetä mitään opillisia valheita, ja he pysyvät “moitteettomina” eli puhtaina Saatanan maailman tahroista”. (Vartiotorni 15. helmikuuta 2009)

Kun ikävät tosiasiat valehdellaan kerta toisensa jälkeen pois olemassaolosta, niin voidaan kai tietysti sanoa: ”Kenelläkään, joka tunkeutuu edelle eikä pysy Kristuksen opetuksessa, ei ole Jumalaa. Mutta meillä - ja vain meillä - on!”

“eikä pysy Kristuksen opetuksessa”

Tähän ei tarvitse muuta kuin laittaa rinnakkain Luukas 15. luku, ja lukea sitten perään Järjestetyt tekemään Jehovan tahto (2005) -kirjasta sivulta 156 eteenpäin muutama ajatus:

“Erotettu voidaan ottaa takaisin, kun hän osoittaa selvästi katuvansa ja todistaa kohtuullisen pitkän ajan kuluessa, että hän on hylännyt syntisen tiensä ja haluaa saada hyvän suhteen Jehovaan ja hänen järjestöönsä. Vanhinten on viisasta pitää huoli siitä, että aikaa kuluu riittävästi - ehkä monia kuukausia, vuoden tai sitäkin pitempään - jotta erotettu voisi osoittaa katumuksensa olevan aitoa. Kun vanhimmisto saa erotetulta kirjallisen takaisinottoanomuksen, niin jos suinkin mahdollista, sen oikeuskomitean, joka erotti hänet, tulisi puhua hänen kanssaan. Komitea arvioi, kertovatko hänen tekonsa jumalisesta katumuksesta, ja päättää, voidaanko hänet sillä kertaa ottaa takaisin vai ei.”