Sain neuvolasta kehoituksen alkaa pikkuhiljaa maistattamaan perunaa yms 4kk pojallemme. Ajattelin aloitella tässä maistelun viikon sisällä. Maissivelliä ollaan jo annettu. Suunnittelin aloittavani perunalla ja suunnittelin ikuistavani poikani ensimmäiset maistiaiset kiinteistä videolle, jota voi sitten ylpeänä esitellä=)
No eilen sitten mieheni oli poikamme kanssa anoppilassa kyläilemässä ja sain illalla iloisen puhelinsoiton " Anoppi oli mennyt antamaan pojallemme perunasosetta, ja kuvailtiin vaiherikkaasti, kuinka iloisesti poika sitä maiskutti ja hyvin meni alas jne"! Voi luoja, että kihisin kiukusta! Oma äiti sitten missasi lapsensa ensimmäiset kiinteiden maistelut. Anoppini on todella omapäinen ja tällaiset tempaukset eivät ole todellakaan miten erikoisia häneltä, mutta en sentään tällaista olisi odottanut. Yllättäen sain v---tutukselleni täyden tuen kaikilta naispuolisilta ystäviltäni, mm. miehen veljen vaimon kanssa puhisimme kahdestaan, niin että savu korvista nousi! Mutta mieheni ei tietenkään nähnyt oman äitinsä toiminnassa mitään väärää. Että tallaisia anoppeja meillä =)
No eilen sitten mieheni oli poikamme kanssa anoppilassa kyläilemässä ja sain illalla iloisen puhelinsoiton " Anoppi oli mennyt antamaan pojallemme perunasosetta, ja kuvailtiin vaiherikkaasti, kuinka iloisesti poika sitä maiskutti ja hyvin meni alas jne"! Voi luoja, että kihisin kiukusta! Oma äiti sitten missasi lapsensa ensimmäiset kiinteiden maistelut. Anoppini on todella omapäinen ja tällaiset tempaukset eivät ole todellakaan miten erikoisia häneltä, mutta en sentään tällaista olisi odottanut. Yllättäen sain v---tutukselleni täyden tuen kaikilta naispuolisilta ystäviltäni, mm. miehen veljen vaimon kanssa puhisimme kahdestaan, niin että savu korvista nousi! Mutta mieheni ei tietenkään nähnyt oman äitinsä toiminnassa mitään väärää. Että tallaisia anoppeja meillä =)
Vastaukset 117
Vanhimmat
jotenkin haitaksi lapselle?
Sinulla on aloitekykyinen anoppi, joka varmaan ihan hyväntahtoisuuttaan halusi kokeilla kiinnteitä, nyt kun sen aina oli käsillä.
Oli kenties vähän ajattelematon eikä tullut mieleen miten tärkeä hetki tuo olisi ollut lapsen äisille.
Itse en kyllä panisi pahaksi lainkaan.
Ainoa on, että lapsen äiti missasi tuon hetken.
Ehkä se ei kuitenkaan maailmaa kaada eikä nyt tuosta tarvii alkaa kihistä.
Ehdit hyvinkin saada videolle lapsen vaikka mitä ihania syömisiä ja muita tempauksia.
Suvaitsevaisuutta kehiin. Sillä voitetaan enemmän kuin suuttumalla.
Voihan anopilla nätisti sanoa, että olisit itse halunnut ohjata sen kiinteään tutustumisen.
Nyt taisi anoppi astua vähän sun varpaillesi ja se taitaa harmittaa eniten.
Asioilla on aina kaksi puolta ja totta vie sait tuen omilta ystäviltäsi.
Hehän kuulivat vain sinun versiosi ja kokivat suuttumuksesi.
Harva heistä näkee asian mitenkään laajemmin.
Ei anopilla ole pienintäkään oikeutta sekaantua lapsenlapsensa asioihin ja tekemisiin. Kyllä on todellakin oikeus loukaantua ja pitää anoppi etäällä, jos siltä tuntuu..Hyväntahtoisuutta on huomioida perheen tunteet kokonaisuudessaan eikä itsekäästi omata lapsenlasta ja käyttää hyväkseen omaa poikaa välikappaleen mikä pidemmän päälle voi johtaa jopa pariskunnan eroon erimielisyyksien takia. Itse lemppasin akan ulos meidän asunnosta enkä ole tekemisissä sen verran härski anoppi myös meillä, joten lienee aika yleistä varsinkin jos kysymyksessä on ainokainen lapsi jonka napanuora vielä sitoo ja anoppi ressukalla ei ole sitä omaa elämää !
en ole sinun anoppisi.
Jos mulla noin suvaitsematon miniä niin olis vain hyvää ettei oltais tekemisissä.
Eihän ap moittinut anoppiaan muilta osin.
Hyväntahtoisuus toimii molempiin suuntiin. Vain silloin se toimii.
Pitääkö tuon takia suksia pihalle?
Ei ole ihme, että sukset monella ristissä, kun jääräpäisyyttä puolin ja toisin.
Saamme sitten täällä mollata sinua olan takaa kun olet kertonut! Että kuinkas nyt noin pienistä ja ettemme me muut ainakaan TUOLLAISESTA pane pahaksemme...
Kun eri asiat ovat eri ihmisille tärkeitä, se täytyisi muistaa eikä välittömästi ruveta vähättelemään toisten ongelmia.
jeps, tosi hyvin päätelty... Anoppi antaa pienen lusikallisen perunaa ja se kertoo ettei anopilla ole omaa elämää. Sä olet TOOOOOSI hyvä päättelemään asioita. Ihan kateeks käy
törkeää minun mielestä. mutta niinhän ne anopit tekevät kun sehän on heidän pojan lapsi. tämä juontaa juurensa kaukaa jolloin anopit saivat puuttua näin nuoren perheen elämään.
anopeista riittäisi juttua mutta en alennu moiseen!!!!!
hankalan anopin kanssa eläneenä ja hänen jälkeensä päätin etten koskaan halua käyttäytyä kuin hän.
itse olen kolminkertainen anoppi, hyvät välit kaikkiin lasteni puolisoihin. en puutu heidän elämäänsä, olen tarvittaessa apuna, monin tavoin ja välimme ovat hyvät, tapaamme usein ja soittelemme.
ehkä tärkeintä on tajuta että lapsellani on oma perhe ja minulla on ilo ja kunnia kuulua siihen, puuttumatta, neuvomatta ja olla vaan se kokeneempi oaspuoli jolta kyllä kysytään kun on tarve.
"Voihan anopilla nätisti sanoa, että olisit itse halunnut ohjata sen kiinteään tutustumisen."
Käännä vaan toinen poski, sano nätisti ja ole kiltti tyttö.
Miksei voi toimia kuin mies, sanoa mitä ajattelee vähemmän nätisti ja nakata anoppi persotteella maatakiertävälle radalle.
Minäkin olen anoppi ja sinä taidat olla sellainen "hirmuanoppi". Kyllä alkuperäisen kirjoittajan anopilta puuttuu täysin toisen ihmisen kunnioitus ja arvostus. Hänen ei todellakaan pidä mennä väliin sorkkimaan "toisen naisen" lapsen syöttämistä, olkoo kuinka oman pojan lapsi.
Tästä ne ongelmat juuri syntyvät. Anopit kuvittelevat voivansa tehdä kaikkea mahdollista "hyvästä sydämestä". Voi kun anopit antaisivat vanhempian hoitaa lapset omalla tavalla ja olla puuttumataa tai tekemättä oman pään mukaan.
Nyrkkisääntö anopeille: Toimi lapsen oman äidin antamien ohjeiden mukaan, ja vain niiden mukaan!!
Siis juuri samoilla linjoilla kanssasi. Kyse ei ole anopin oma aloiteisuudesta vaan siitä, että vanhemmat tekevät säännöt ja toimintatavat ja muut tekevät juuri niiden ohjeiden mukaan. Ja piste!
Olemme tässä asiassa täsmälleen samaa mieltä, eli vanhemmat tekevät säännöt ja näitä on noudatettava. Eli siis VANHEMMAT ei pelkästään äiti.
Tässä perunasössö hössötyksessä on nyt päässyt kokonaan unohtumaan se että lapsen isä oli paikalla ensiruokailun aikana. Missään ei sanottu kuka lapsen syötti, kenen idea oli antaa sitä sössöä, ainoa asia oli se että anoppi soitti ja kertoi perunaruokailusta. Voihan olla niin että isä on sanonut (kun kerran perunoita tarjolla oli) että annetaanpa meidän pikku vesselillekin kun kerran neuvolastakin kehoitus annettiin. Ja vanhempanahan hänellä siihen on täysi oikeus.
Kyseessähän oli vain äidin suru siitä että ensiruokailu jäi häneltä väliin ja videoimatta jne.
Olisiko asiasta noussut sama haloo jos isä olisi aloitteellisena ja neuvolan ohjeistuksen mukaan ihan omin päin ja ilman anopin apua syöttänyt sen perunamössön?
Samalla tavallahan se olisi silloinkin jäänyt äidiltä näkemättä.
Onko niin että isällä ei kuitenkaan olekaan samanlaisia oikeuksia lapsensa asioista päättämiseen kuin äidillä, vaan isälle kuuluu vain velvollisuudet?
Jos se isä on mukana myös neuvolareissuilla, lääkärissä ja osallistuu muutenkin vauvanhoitoon vaippojen vaihdosta lähtien..
Yleensä se on vaan niin, että äidille jää yösyötöt ja arkiaskareet niin kyllä äidin pitää olla paikalla myös näissä mukavissa ja iloa antavissa asioissa.
Varmaan sama kuka sen lapsen ensiruokailusta eteenpäin syöttää.
Voiko verrata porkkanan viljelyyn....Kylvän siemenet, kastelen ja kitken..Vihjaisen että ensiviikolla pääsen kurkistamaan varsia, kivaa ja jännittävää ja joku muu korjaa sadon ja kehuu vielä, että kivaa oli ja komeita porkkanoita sieltä maasta nousi:D
Eiköhän kuitenkin ole niin että se isä on silloin työelämässä kun nämä neuvolakäynnit ja muut suoritetaan. Yösyöttöönkin on aika vaikea osallistua jos on rintaruokinnassa ja jos taas ei, kai se on melko normaalia että ainakin työssä käyvä isä saa nukkua yönsä????
Kenelle se äiti sitten suuttuu kun lapsi ottaakin ensi askeleensa vaikkapa anoppilassa tai sanoo ensi sanansa niin että äiti ei ole paikalla puhumattakaan siitä jos se ensi sana onkin vaikkapa "isi" (kauhea ajatuksenakin moinen äidin erinomaisuuden ohittaminen)?
Kuka saa kuulla kunniansa, sillä onhan ensi askeleet ja ensi sanat kuitenkin ne joita sitten muistellaan että milloin meidän Ville tai Essi alkoi kävelemään ja puhumaan?
Tyypilistä ettei tähän kysymykseen saa vastausta.
eihän kysymys olekaan siitä, että oliko siitä lapselle haittaa vai ei! Anopilla ei ole mitään oikeutta mennä tekemään mitään tuollaista. Minä ainakin antelisin olan takaa. Eikä tällä asialla ole mitään tekemistä suvaitsevaisuudenkaan kanssa. Anoppi on ollut itsekeskeinen paska, joka ei ajattele lapsen äidin tunteita ja haluja lapsen suhteen. Ja onko tästä olemassa toinekin versio? Äiti sanoo, että anoppi antoi kiinteitä ilman äidin lupaa. Sanooko anoppi, että se lusikka lensi lapsen suuhun? Voi jeesus teitä... isovanhemmilla EI OLE OIKEUKSIA LAPSENLAPSEEN. Koskien myös tällaisia pieniä asioita.
velvollisuuksia tuntuu olevan...
Miten niin "toisen naisen" lapsen? Miksei "toisen isän" lapsen?
Näyttää olevan jotenkin yleinen ajattelutapa vielä nykysuomessakin, että lapsilla on oikeus vain äitiin ja isällä ei ole niin väliä.
Yhä enemmän alan olemaan sitä mieltä, että ei niin viis anopeista ym. ulemman ringin ihmisistä. Mutta jos siellä sisimmässä, ytimessä, on oikkua, niin tottakai kaikki ulkopuoleltakin kaatuu päälle. Yksi hassu anoppikin on ihan siedettävä juttu, kunhan se oma mies on fiksu. Ja se tossakin se suurin ongelma on.
mieleen, että se mies oli paikan päällä todistamassa muusimenekkiä? Kyllä kai se isäkin on oikeutettu jotain lapsen kanssa tekemään, ilman äidin hössäämistä? Olikos anoppi yksin sen mukelon kanssa, eikä isä ollenkaan paikalla? Mitä alkuperäinen kirjoittaja menettää, jos ei saanut videolle tätä tärkeää tapahtumaa, onhan maissivelli varmaan videoitu? Pitääkö jokainen ruokalaji erikseen saada kuvattua, vai? Onhan tietty lapsen ensireaktion näkeminen erilaisiin tilanteisiin suuri asia, mutta kuitenkin... onko sen anopin suunnalta muutakin ongelmaa, kuin tämän kertainen?
Siis, kun saat muutkin miniät puolellesi, niin taustalla on varmaan muutakin paskaa? Aika pieni ongelmaksi ensimmäinen peruna-annos minun mielestäni. Ihmisiä on kyllä niin mukava haukkua takana päin, ehkä.
pultteja aika pienestä ja teit kärpäsestä härkäsen.
Ihan liiottelua että anoppi aloitti kiinteät, jos hän antoi vähän maistaa.
Olihan isä paikalla. Pitääkö tuo todistaa ihan koko suvun voimin?
Hellanlettas sentään.
Mies otti tuon jutun luonnollisena asiana eikä nähnyt mitään katastrofia.
Niinhän se olikin. Toivon mukaan ette nyt ole avioeron partaalla.
Toivon mukaan psytyt antamaan anopille anteeksi tätä maailmaa ravistavaa mokaa ja voitte jatkaa sulassa sovussa.
Videoit sitten jatkossa lapsesi syömisiä ja ennen kaikkea sotkemisia, koska niitä syntyy mennen tullen ja edessä vaikka mitä ihania tilanteita.
koko viestin lukee läpi, käy ilmi ettei anoppi paljoa miniästään perusta, siis "Anoppini on todella omapäinen ja tällaiset tempaukset eivät ole todellakaan miten erikoisia häneltä, mutta en sentään tällaista olisi odottanut. Yllättäen sain v---tutukselleni täyden tuen kaikilta naispuolisilta ystäviltäni, mm. miehen veljen vaimon kanssa puhisimme kahdestaan, niin että savu korvista nousi! Mutta mieheni ei tietenkään nähnyt oman äitinsä toiminnassa mitään väärää. Että tallaisia anoppeja meillä"
Ei siis ollut ensimmäinen, eikä viimeinen tempaus ky. anopilta.
En yllättyisi, kun vauva alkaa lähentyä kävelyikää, anoppi kutsuu tiheästi poikansa ja lapsenlapsensa kylään.
Ja sitten mies hehkuttaa puhelimessa, kuinka lapsi otti ensimmäiset askeleen mummolassa, eikä äiti taaskan saanut mitään videonauhalle.
JA ensimmäinen sana sanotaan mummolassa ja kontataan ensimmäiset konttaukset mummolassa.
"En yllättyisi, kun vauva alkaa lähentyä kävelyikää, anoppi kutsuu tiheästi poikansa ja lapsenlapsensa kylään.
Ja sitten mies hehkuttaa puhelimessa, kuinka lapsi otti ensimmäiset askeleen mummolassa, eikä äiti taaskan saanut mitään videonauhalle.
JA ensimmäinen sana sanotaan mummolassa ja kontataan ensimmäiset konttaukset mummolassa."
No lapsen äiti mukaan mummulaan ja ei kun kamera käymään.
Herää kysymys voiko ko äiti jättää lastaan minuutiksikaan yhtään mihinkään, koska voihan tuo lapsi sanoa ensi sanansa tai ottaa ensi askeleensa muullakin kuin mummilassa niin ettei äiti olekaan läsnä kamera valmiina.
Ymmärrän yskän.
Kun veljeni sai vaimonsa kanssa ensimmäisen lapsensa äitini sanoi meille muille, ettei ikinä saa mennä ottamaan
vauvaa omaan syliin ennen kuin äiti sen itse antaa. Silloin äiti on siihen valmis.
Hän myös piti huolen, että vauvan vanhempien luomia sääntöjä noudatettiin. Myös selän takana.
Miniä sanoi jälkeenpäin, ettei olisi voinut paremmin anoppi osoittaa kuinka ymmärtää uutta äitiä synnytyksen jälkeisessä
tunnemyllerryksessä.
Ehkä mummujen kannattais malttaa antaa äidin olla äiti ja antaa äidin vastata näinkin 'isoista'asioista itse.
Tulee aika, kun mummua tarvitaan ja paljon. Äidille tilan antaminen ei suinkaan vähennä mummun arvoa.Päinvastoin.
Osta sille anopilles kristallipallo ja tuuliviiri jotta se vois ennustaa siitä kristallipalloasta mitä sun päässä mahtaa millonkin liikkua, ja tuuliviiristä näkee millä tuulella millonkin olet.
Mietin tossa vaan että mitän sitten tapahtuu jos anoppi kuulee mukelos suusta sen "ensimmäisen sanan", ja sä et ole paikalla. HUH HUH!
mukelo pakana kehtais vielä ottaa eka askeleensa mummun kanssa, ei äiteen kanssa. kauhea katastrofi!
hei, kysymyksessä on nuori äiti, jolle tuo ensimmäinen muusikokemus on todella tärkeä pointti ja haluaa ehdottomasti kokea sen ensimmäisten joukossa.
Mitä se anoppi nyt ajattelemattomuuttaan siellä hörheltää eikä käsitä!
Elämän juhlahetkestä jäi siis näin äiti sivummalle ja anoppi poikansa kanssa sai tämän rieumukokemuksen omia.
Anopit (minä mukaanlukien) yrittäkää ymmärtää! Se on pienestä kiinni, ihmisen onni ja kenkutus myös.
äiti on kuitenkin pääasiassa aina vastuussa lapsesta, miksei hänelle ei suoda niitä pieniä iloja lapsen kehittymisestä??
keneltä se on pois????????????????
Minulla oli aikanaan päivähoidossa ihana pieni poika, joka oppi kävelemään ja leikkimään meillä. Hän leikki omien lasteni kanssa piilosta ja opetteli pyörittämään palloa. Ensimmäiset sanatkin tulivat ymmärrettäviksi meilläoloaikana. Äiti haki hänet illan suussa, ja yleensä olimme valmiiksi pihalla, että luovuttaminen kävi siten nopeammin. Hänellä oli kiire kotiin, eikä paljonkaan lapsen asioista siinä puhuttu. Ohimennen syömiset ja nukkumiset, ja miten oli muuten päivä sujunut.
Äitinsä sanoi ihmeissään eräänä päivänä, että hän ei ollut huomannutkaan, että poika jo kävelee. Silloin hän oli kävellyt jo pari viikkoa, askleen tai pari, mutta yritti kovasti, kun sai minulta apua. En ollut käsittänyt ollenkaan, että lapsen vanhemmat eivät tienneet asiasta. Ihmettelin, miten lasta kotona oikein käsiteltiin. Ilmeisesti pidettiin aivan vauvana edelleen.
Piiloleikki oli myös aivan uutta. Äiti kertoi eränä aamuna, että he olivat leikkineet piilosta koko illan, kun olivat kuulleet, että meillä oli sellaista leikitty.
Mistä sitä hoitaja tietää, mikä on se "ensimmäinen" kerta missäkin asiassa. Kun minä kuulin, että vanhemmat eivät tienneet lapsensa kävelytaidosta, oli minulla ihan paha mieli. Koetin siitä lähtien aina kertoa heti kaikesta uudesta, mitä lapsi oppi tai teki, sillä joka päivähän lapsi saa lisää taitoja.
olen aloittajan kanssa samaa mieltä, olisin itsekin vetänyt palot nenään jos anoppi tai kuka tahansa muu olisi mennyt omin päiten tällaisia tekemään. Kyllä nuo tuommoiset jutut ovat niitä mitä pitää saada itse oman lapsen kanssa sen ensimmäisen kerran tehdä. Jo sen sanoo minun periaatteenikin.
Minä ottaisin varmaan anoppiin hetkeksi hieman etäisyyttä...
Ja haukut voi laskea kyllä täällä ihan saman tien toisesta korvasta ulos... Jokainen tavallaan ja kuten joku on jo aiemmin sanonut, eri ihmisille eri asiat on tärkeitä... =)
Kyllä se ensimmäinen muussiruokailu on aina näkemisen ja kuvaamisen arvoista ja täytyy sanoa että anoppisi riisti sinulta yhden vaiheen lapsesi elämästä..Vähän sama kun menisi imettämään toisen lasta.
Tänään muussia ja huomenna herkkuja luvatta..Siispä kannattaa vähän jutella anopillesi että antaa olla viimeinen kerta kun talloo varpaillesi.
Siinähän sitten anoppi pähkäilee jos lapselle tulee allerginen reaktio
Eikä selityksiä että olihan isä paikalla jollei satu olemaan koti-isä joka käyttää lastaan myös neuvolassa ja saa ne ruokailuohjeet..
Ei ole oikein anopilta mennä antamaan lapselle kiinteää ruokaa, koska vauva ei ole vielä sitä opetellut syömään. Lapsen äiti itse opettaa lapsensa ja muut tekevät niin kuin äiti neuvoo. Anopin äitiydestä on jo niin pitkä aika, että ruokasäännöt ovat muuttuneet moneen kertaan. Lapsen äidin ylitse ei tule kävellä missään nimessä, sillä hän se loppujen lopuksi vastuun kantaa lapsestaan. Anoppi pysyköön lestissään.
Mikähän haloo siitäkin olisi syntynyt jos olisi vetänyt muussit väärään kurkkuun..
Jossitteluahan tuo on, ja niin voi käydä muulloinkin ruokaillessa. Ja samaa mieltä, kyllä se on äidin tai vanhempien yhdessä lasta opetettava kiintään ruokaan.
kanssasi.Ei ole anopin asia aloittaa kiinteiden maistattamista,ne kuuluvat kyllä ehdottomasti vanhemmille.
Mitä jos neuvolassa olisi saatu aiemmin selville, että lapsi on vaikkapa allerginen perunalle tai jostain syystä pitäisi aloittaa kiinteät jollain muulla kuin perunalla? voihan sitä nykymaailmassa olla vaikka mitä allergioita sun muita.
nää jutut lentää jo ihan utopistisella tasolla. Yks yliherkkä miniä vetässy herneet tyhjästä... ja muut samanmoiset komppaa ihan ufo jutuilla perässä.
Palatkaas taas maan tasalle. Että oikein peruna allergiaa ;) ja mitä vielä?
vaan anopille vähän hidastelua;
siis tosiasiahan on se, että anoppi kyllä tietää nää jutut, sitähän ei voi kieltää, jos on kokenut kaiken monen lapsensa kohdalla. Sitäpaitsi anoppi suhtautuu yleensä rauhalla ja ilman sähläämistä, luomukokemuksella arjen pikku asioihin, kuten vauvan ruokailuun jne.
mutta on täysin eri asia, että menee asioiden edelle ja vielä äidin poissa ollessa.
Se tekee tästä kenkun jutun. Ikäänkuin äiti olis ilmaa vaan...
Ei anopille tietenkään "kuulu" mikään homma tai vastuu, mutta viisas anoppi ei toimi noin, vaan pitäytyy taka-alalle kaikesta "viisaudestaan" huolimatta.
Eikä se viisaus ole nyt mitään senkummempaa kuin kokemusta ja sydämen syvyyttä, jos sitä siis on...
Hyvin sanottu.
Mitä sitten kun anopille sanotaan, että viikon päästä alkaa lapsen pottaharjoitukset..no vähän kärjistetysti, mutta anoppipa oivaltaa aloittaa nämä omin päin ja heti ilman äidin läsnäoloa.
Minusta anoppi kyllä kävelee äidin yli.
Minulla on 1v poika perunalle allerginen. Yhen raskiksenkin kun syö niin huutaa yön mahaasa. Lääkäri on todennut olevan hänellä suolisto-oireisen peruna-allergian.
on lapsensaaminenkin mennyt todella vaikeaksi sitten minun päivieni. Eikö sinua yhtään pelota, miten stressaavaksi tulevaisuutesi muodostuukaan kun jo nyt on näin traagista?
aika katsoa peiliin??? onko eka lapsi kyseessä kun noin kiroat ekoja soseiden maisteluja??? voin kertoa ettet olisi tullut muistamaan sitä kuitenkaan... keskity vain lapsesi onneen, älä omaasi!!!
Täällä vauhkoaa "aikuiset ihmiset" kuin pikku kakarat. Anoppi tallasi varpaillesi.
Keskustelupalstoille ihmiset kirjoittelevat hyvin törkeitä viestejä, mutta mites on naamatusten sanominen? Lopettakaa lapsellisuus ja kirjoittakaa asiallsesti. Jos ei ole muuta sanottavaa kuin IDIOOTTI!!!??!!!! OOTKO VÄHÄN JÄLKEEN JÄÄNYT!!!!??!! niin kannattaa vain pysyä siellä ruusun toisella puolella.
ressuu ... muuta ei voi todeta... voiko pöljempää olla kuin sinä ...?? :====)
Mitähän kauheutta tässä tapahtui ...?? Kasva aikuiseksi, pönttö.
Voi hyvänen aika, onko sillä nyt niin väliä minä päivänä ja kenen aloittamana lapselle annetaan uusia ruokia? Kiinteitten aloittaminen ei todellakaan ole mikään viikon päälle tarkka homma, ja sen voi aloittaa ennemmin tai myöhemmin kuin neuvolassa sanotaan - ohjeita ei ole tarkoitettu niin kirjaimellisina. Hah, hah, ei se ole mikään "elämän suuri tapahtuma" joka pitäisi tapahtua juuri äidin suorittamana :D. Ehdit kyllä videoida lapsen syömistä moneen kertaan, jos siinä mielestäsi on jotain ikuistettavaa. Ehdit myös kyllästyä lapsen syöttämiseen monet kerrat, olisit kiitollinen anopille joka joskus tekee sen puolestasi.
Siis hei haloo: Onhan kyse vain syömisestä, elämän tavallisimmasta ja luonnollisimmasta ilmiöstä! Saat vielä murehtia ja kiukutella monet pahemmatkin, jos pikkuasiat on sulle noin tärkeitä.
Tuleepa vain mieleen sellainen kysymys, mitä se anoppi saattaa tulevaisuudessa tehdä muuta lapselle äidin / vanhempien tietämättä.
Kun hän on jo nyt ryhtynyt omin päin syöttämään pikkuvauvaa ruoalla, jota ei ole ennen kokeiltu, niin seuraavaksi baby voi tulla kotiin nakkimakkara toisessa ja limsapullo toisessa kädessä. Toukka on myös ilmoitettu jo rippikouluun ja urheilulukioon...
olihan se taas vastaus jonkun viestiin, joo...
Kauhea haloo nousi pikku asiasta. Hei, ehkä se iskä sanoi omalle äidilleen, että neuvolasta on "annettu lupa" kiinteiden aloittamiseen. Tottahan se peruna on aina ollut se helpoin aloitettava, kun ei ole allergiaherkkä (vrt. porkkana, tomaatti, kala). Onhan se anoppikin omat kersansa kasvattanut, eli tietää edes jotain. Kyllä niillä "vanhuksilla" silti on omia omituisia uskomuksiaan joistakin asioista, mutta perustotuudet he osaavat.
Aloittaja taitaa olla niitä samoja kasvatteja, kuin eräs tuttu nainen: katsoi kellosta, mihin aikaan voi lapselle antaa omenaa. kersa huutaa vieressä nälkäänsä, mutta äiti ei antanut, kun ei ollut vielä oikea aika. Kaikenlaisia.
joo..iskä kertoi omalle äidilleen että on annettu lupa perunamössön syöttämiseen..
Pitäisi iskän se tietää, että lapsen syöttäminen on vanhempien tehtävä ja muut hoitavat lasta vanhempien, yleensä lasta kotona hoitavan ohjeilla.
Olisin itsekkin tuosta herneet vetäissyt ja varmaan antanut kaikki syötöt anopille.tai miehelle.Kun kerran aloittivat syöttämään niin syöttäkööt siitä eteenkin päin. Neuvolassakin pitäisi anopin ja pojan sitten käydä lapsen kanssa ja kaikissa lääkärintarkastuksissa ja kouluunkin kiikuttaa..Mikä virka siinä sitten äidillä on?
EI EI EI..Kyllä tuo on kuin menisi imettämään toisen lasta ensimmäistä kertaa.
"juu..Imetin lapsesi jo, olisitpa nähnyt ilmeet".
Kaikenlaisia.
Nykyajan anopit...
Vauva puklaa olkapäälle ja tuo on reaktio...V***u!
toinen ja kolmas lapsi kyseessä ei videokameraa ole mailla eikä halmeilla enää.Ollaan kiitollisia jos joku ehtii auttaa ja syöttämään,vaikka olisikin joku muu kuin oma äiti.
Antoiko anoppi vauvalle ruokaa ominpäin, olihan paikalla lapsen isä=VANHEMPI. Varmaan isä osaa hoitaa lastaan, koska äiti oli "antanut" lapsen isän huostaan anoppilaan. Isätkin ovat kiinnostuneita lapsen asioista (neuvola, ruokailu ym.) joten eikö ole niin, että isälläkin on oikeus antaa lupa lapsen "syöttämiseen". Pienestäpä herneet menee nenään nyky äideillä.
mikä on kenellekin pikkuasia??? Minä halusin myöskin videoida esikoiseni ekat kiinteät maistiaset, ekat askeleet jne. Voiko noin ylimieleistä ihmistä edes olla...
Vaikuttaa siltä, että tässä on äiti kaiken keskipiste ja tärkeintä on että äiti saa ensimmäisenä nauttia kaikki lapsensa kehitysvaiheet, ja ihania kokemuksia itselleen ja muillekin videolla näytettäväksi. Kyseessä taitaa olla hyvin nuori ja itsekeskeinen äiti. Jos lapsi olisi tärkein, olisi pääasia että hän oppii kiinteälle ruualle, antakoon sitä ruokaa kukaa hyvänsä. Entäpä isä? Isä sai olla mukana antamassa lapselle sitä tärkeää ateriaa, mutta eikö sillä ole mitään merkitystä. Entä jos äiti olisi antanut sen aterian isän näkemättä, olisiko isä nostanut metelin?
Kuinkas tämmöiset äidit selviytyvät sitten kun lapsi on päivähoidossa, ja lapsi sanoo hoitajalle ensimmäisen sanansa, ottaa siellä ensiaskeleensa ja tekee ensimmäiset suoritukset pottaan? Monen kohdalla myös uusiin ruokiin totuttelu tapahtuu päivähoidossa ja vieraan ihmisen seurassa. Mummu on kuitenkin lapsen lähiomainen ja melkein perhettä, ja lapsenhoidossa tottuneempikin kuin lapsen äiti.
Onko vaikea käsittää, että äiti on tärkein ihminen lapselle ainakin ensimmäisen vuoden ja elävät jonkinlaisessa symbioosissa vauvan kanssa.
Kaikenlainen häiriö voi olla haitallista ja johtaa vauvan hylkimiseen ja pahimmillaan ravisteluun..Ensimmäinen vuosi mennään äidin ehdoilla ja muut tukevat häntä tässä tehtävässä...Olkoon kuinka lähiperhettä hyvänsä..
Tätä voi kysyä keneltä vaan ammattilaiselta ja olen varma, että ominpäin toimiva anoppi saa satikutia.
"Mummu on kuitenkin lapsen lähiomainen ja melkein perhettä, ja lapsenhoidossa tottuneempikin kuin lapsen äiti."
No sittenpä kaikki mummut voivat tästä lähtien hoitaa kokonaan lapsenlapsensa, kun ovat niin tottuneita ja parempoia hoitajia ja tietävät vauvelien tarpeet äitiä paremmin.
Tai hei, eihän se mummu mitään osaakaan, koska sehän ei ole itse hoitanut omia lapsiaan (tässä tapauksessa siis kirjoittajan aviomiestä) vaan HÄNEN äitinsä on lapsenhoitoon tottuneempana hoitanut lapsenlapsensa. Tai ei sekään toimi, koska mummun äitiä on hoitanut taas hänen isoäitinsä.
Olisiko silti hyvä antaa sen äidin eli alkuperäisen kirjoittajan hoitaa omaa lastaan? Jospa hänkin jopa saattaisi oppia edes hieman sitä lastenhoitoa?
LAPSEN hyvinvointi on tärkein, ja äidin mielihalut ja oikut vasta sen jälkeen. Pääasia että lapsi oppii syömään, jä vähemmän tärkeää se, syöttääkö lasta isä, äti, hoitaja vai sukulainen.
Jos äiti alkaa edellisen kirjoittajan tavoin hylkiä ja ravistella lasta, jos ei saa tätä itse ruokkia, lapsi pitäisi ottaa äidiltä turvaan jo heti synnyttyään. Eihän lapseen pidä purkaa turhautumista omiin ruusuisiin kuvitelmiin ylimaallisen täydellisestä äitiydestä
Minulle mummun eli oman äitini apu oli hyvin tervetullutta ensimmäisen lapseni hoidossa. Opin molemmilta mummuilta monta hyvää konstia ja ohjetta, miten lapsen hoidon saa kätevimmin sujumaan, ja olen siitä kovasti kiitollinen. Kiinteä ruokakin aloitettiin äitini vierailun aikana, ja hän näytti ensimmäiset lusikalliset, kuinka se sujuu näppärästi. Toki olisin kokeilemalla oppinut itsekin, mutta yhdessä oli hauskempaa. Lapseni ensi askeleet olivat tulleet lapsen vieraillessa anoppilassa ja olin iloinen uutisesta, ymmärtämättä ollenkaan pahastua siitä että se jäi ITSELTÄNI näkemättä.
Että niin eri tavoilla me äidit suhtaudutaan
on symbioosi?
Yksikään elävä olento ei selviä ilman äitiä/emoa ja siksi on tärkeää huolehtia että äiti voi hyvin, silloin lapsikin voi.
Synnytyksen jälkeen hormonit heittelee ja mikä tahansa asia saa tuoreen äidin pois tolaltaan...En ole koskaan lapsiani ravistellut, mutta tiedän millaista tunteiden myllerrystä ensimmäiset kuukaudet ja varsinkin imetysaika on..Sitä ei ole enää sama ihminenkään eikä muut kuin se lapsen äiti voi tietää miltä tuollainen lapsen "omiminen" tuntuu.
Me ollaan eläimiä kuitenkin ja tiedät mitä tapahtuu jos sorkkii leijonan pesää..
Leijonaemokin rauhoittuu kun pennut kasvaa ja niitä saa ruokkia muutkin lauman jäsenet.
Saat äitiyden kuulostamaan siltä kuin nainen olisi vaan kone joka pullauttaa sen lapsen maailmaan ja sen jälkeen sillä ei ole mitään virkaa ja lapsi on vapaata riistaa.
Kätilö kylvettää lapsen , lapsi ottaa ensiaskeleet, sanoo ensimmäisen sanan,jne äidin niitä näkemättä mutta kyse ei ole siitä koska emme voi niihin tapahtumiin vaikuttaa, mutta jos tietoisesti vaikuttaa asioiden kulkuun niin sitä ei voi hyväksyä.
Eli jos ensiaskeliin ja ensimmäiseen sanaan voisi vaikuttaa niin olisiko näiden näkijänä ja kuulijana äiti vai mummi?
Pliis, älä kuitenkaan yleistä että kaikki äidit olisivat samanlaisia kuin sinä!
Minä olen saanut jo kolme lasta, joita rakastan yli kaiken. Syntymän jälkeinen aika on ollut minulle ihanaa onnen aikaa ilman mitään hormoni- tai tunnemyllerryksiä. Minua ei loukkaa saamani apu, eikä minulle ole tärkeää saada tehdä kaikkea juuri itse. Käsittääkseni toisten tarjoama apu on tarkoitettu nimenomaan, että tuore äiti jaksaisi ja voisi hyvin. Luotan siihen että myös läheiseni toimivat lapsen parhaaksi. Minä en muuttunut mitenkään eri ihmiseksi synnytysten jälkeen, eivätkä monet muutkaan äidit. Joten toivon että ei ajateltaisi kaikkien äitien olevan synnytyksen jälkeen hermoraunioita.
Ihmettelen miksi "mikä tahansa saa tuoreen äidin pois tolaltaan" - Eikös sitä voisi suhtautua asioihin vähän leppoisammin ja vain nauttia vauvastaan? (Ja omaisten avusta myös)
Hormonit vaan vaikuttavat ihmisiin eri tavoin...vähän kuin alkoholi:D
Ja yllätys oli minullekkin suuri kun en mikään itkupilli ole koskaan ollut ja synnytyksen jälkeen oli hanat auki vaikka kaikki oli hyvin..
Helppoahan se on sanoa että ottaa leppoisammin...Sille ei vaan kertakaikkiaan voi mitään.
Ja aivan oikein, toisten tarjoama apu on tervetullutta ja äiti päättää ottaako avun vastaan vai tekeekö itse. Ap:n tapauksessa lapsen äiti tahtoo syöttää lapsensa itse. Siis sallittakoon se hänelle.
Jokainen tavallaan...
miksi pitää vääntää alkuperäisestä jotain ihan muuta...Ei ymmärrä!Sen sijaan ymmärrän hyvin aloittajan pahoittaneen mielensä ajattelemattoman anopin takia.
ei kai ap:n anoppi ollut ajattelematon, jos lapsen isä sanoi että neuvolan mukaan nyt saa antaa kiinteitä, ja anoppi sitten antoi kun kerran lapsi oli nälkäinen. Eikös pääasia ole että lapsi sai ruokaa?
Toisaalta en oikein ymmärrä, mitä äiti siinä menetti. Minusta ei ole menetys jos äiti ei ruoki lasta juuri ekalla kerralla, eikä lapsi mene siitä pilalle. Ruokintakertoja kyllä riittää. En vaan mitenkään ymmärrä siinä itkun aihetta. Minun lapseni sai ekan kiinteän ruuan sairaalassa hoitajalta, ja hyvä vain että sai.
Kyllä äitikin nyt saa luvan totutella siihen,että lapsensa elämään kuuluu muitakin kuin vain äiti.Jos äiti kärsii jostain hylkimisreaktiosta jos lapsi viihtyy jonkun muunkin kanssa,niin äidin omassa itseluottamuksessa olisi silloin parantelun varaa.Varsinkin isä on myös vanhempi,mihin se asia tästä unohtui?
teitä nykyajan miniöitä, kun mitään todellista kiukuteltavaa ei ole, sitä tehdään väkisin:)
kasvahan aikuiseksi.
Ei ole totta!Mistä kiven alta näitä ihania ajattelevaisia,ymmärtäväisiä anoppeja oikein siunaantuu!
kyllä ne anopit vaan jaksaa täällä puolustella inhottavaa käytöstään. Tehdään mitä huvittaa eikä kunnioiteta miniöitä pätkääkään. Hohhoijaa...minut kasvatettiin kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, mutta se on erittäin vaikeaa kun se vanhempi ihminen käyttäytyy kuin apina vailla itsehillintää.
Itselläni ei ole lapsia, sanottakoon se jo tähän alkuun, anoppi löytyy kyllä ja mieskin. Mielestäni aloittajan mielipaha on ymmärrettävää. Vaikka isäkin on ollut mukana anoppilassa, niin fiksu anoppi olisi ohjannut poikansa kotiin kiinteitä syöttämään eikä sotkenut omia näppejään perunasoseeseen.
Se on kuitenkin helppo sanoa kaikkien näin jälkeenpäin, ettei olisi haitannut omalla kohdalla. Noihin ensinmäisiin sanoihin ja askeliin totean samoin kuin aikaisempikin kirjoittaja; niihin ei voi vaikuttaa, ruokintaan ja muuhun vastaavaan voi. Onko se tosiaan anopilta pois jos äiti haluaa itse sotata lapsensa ja soseittensa kanssa?
Jos vaan suotais kaikille vanhemmille omatila niiden omien lastensa kanssa, kun ne on niitten eikä kenkään muun.
Lapsuus on 18 v. pituinen. Sen jälkeen ei vanhempien, erityisesti pojan äidin, tule millään tavoin puuttua mihinkään poikansa elämässä, puhumattakaan pojan lapsien elämästä.
Pojan äidin pitää lukita ovensa ja kieltää poikaansa tuomasta kersaansa lapsuudenkotiinsa. Mummuhan joutuu sitten remmiin ja syöttämään perunasoseita, vaikka koko suku vastustaisi. Mummu kun ei vanhasta muistista pysty imettämään.
Tällainen vastuuton perunasoseen syöttäminen on oikeutus ikiaikaiselle vihalle.
Miksi syyttää asiasta anoppia, jos mieskään ei nähnyt asiassa mitään pahaa? Kai kerroit videointisuunnitelmistasi myös miehellesi? Jos et, niin ei voi mitään. Anoppi on kenties kysynyt mieheltäsi, että jokos saa antaa kiinteitä ja mies on sanonut, että joo. Itse ketutuksen kyllä ymmärrän, mutta mielestäni kohde on väärä.
äiti äiti, minä itse äiti olen ainoastaan oikeutettu antamaan lapselleni kiinteää ruokaa. Ei isä ei isä ei isä kun se vaan on isä . Minä itse iso äiti päätän mitä tehdään.
AP on niin itsekäs että ihan hävetti lukea kirjoitusta!
Kuinka monasti isät jäävät paitsi lapsen ensi askelista jne. kun ovat töissä tms. Ja kun isää ei moinen haitannut niin so what! Ai niin, sinä itse ÄITI olisit halunnut olla itsekkäänä paikalla joka pierasun aikana jonka lapsi tekee.
Ei voi muuta sanoa:(
Hävytöntä tekstiä sinulta
Se kun juurikin on ÄITI, joka eniten touhuaa sen pienen kanssa ja sanoo miten toiset lapsen kanssa toimivat. Jos on nuori äiti ja eka lapsi, on se kaikki niin suurta et ymmärrän tuon kiukun.
Pitäisin todellakin piiitkiä väliä vierailuille ja isä tieten voi mennä koska tahansa äitinsä paapottavaksi, vaan vauvelilla varmaan just´silloin on pientä ripulia tai lämpöä tai mitä muuta tahansa, ei kyläily kelpoinen kuitenkaan:))
Mies saa luvan kertoa äidilleen, ettei toistamiseen sevoo vaavelin hoitoon kuin ja vain, miten nuoriäiti haluaa.
Isovanhemmilla ei ole mitään oikeuksia lapsenlapseensa, se on käräjien kautta selvitettyä faktaa, rakastamista ei voi rajoittaa, - jopa tapaamisetkin määräävät lapsen vanhemmat!
Tämä olisi hyvä ymmärtää kaikki te omivat isovanhemmat!
Tämä kirjoitus on oikea malli esimerkki itsekkään ja ilkeän ihmisen ajattelutavasta.
Just näin toimimalla saadaan rikki suhteet sekä puolison perheeseen että lopulta itse puolisoon... ja taas kohta on yksi avioero vireillä. Sekö lapsen parasta ajattelevan äidin tahto?
Kysymys on lapsen äidin innokkuudesta seurata ensimmäisen lapsensa kehitystä ja tehdä asioista kuvamateriaaliakin.
Varmasti jos kyseessä olisi jo toinen, kolmaslapsi, jopa mummon apu kelpaisi.
Itsekkyys ei ole huono asia, riippuu missä itsekäs on!
Kun on samanlaiset kokemukset anopista, ymmärrän täysin nuoren äidin tuntoja.
Aikaa antamalla, asiat paranevat, ja nuorenparin asioihin ei pidä puuttuman, ei kummankaan vanhempien. Varmasti kysyisivät jopa neuvoja ellei liikaa tungeta kaikki tietävinä.
Kaikki eivät pidä kaikista, ja anopista harva ;DDD
tarkoitettu ap:lle vaan oli vastaus nimimerkki Vienotuulen vuodatukseen.
Seuratkaa viestipolkuja!
Ketjun aloittajalle ilmainen vinkki, muistat nyt varmaan varoittaa ja varustaa anoppisi, miehesi lisänä muut lähisukulaisesi, että he varaavat korkin taskuunsa ollessaan lapsesi (hysteriasta päätellen esikoisesi) lähistöllä, tulevan ensikakan pottaan tulemisen eston varalta. Voivat tulpata lapsosen, jotta ehdit kameroinesi paikalle ikuistamaan tuon suuren ihmeen.. ;)
Kukaan ei tiedä sitä, että oma aloitteinen anoppisi ehti väliin, vaikka kuvaatkin sen kiinteän ruuan mukamas "ensimaistelun" itse vielä kameralle kaikista kulmista.. vähiten se lapsukaisesi. Ja en, en suinkaan ole itse anoppi, vaan pienten lasten äiti..tosin jo 40 vuotias, en siis ole mikään teiniäitikään.
Ehkä ikä tuo lisää järkeä, eikä se maailma kaadu tällaisiin asioihin tulevaisuudessa sinullakaan. Kaikkea hyvää kesäänne "traumaattisesta" kokemuksestanne huolimatta.
Kun perustelin tarkemmin, jopa olitkin samaa mieltä;DDD
NÄIN SE HOMMA ETENEE, kun ei haluta tajuta mikä kellekin on tärkeää.
Törkeää solvaamista sinulta, kunnes ymmärrä nuoren äidin innokkuutta.
Sanoin et minulle tehtiin noita samoja juttuja, eli todella tajuan miltä tuntuu.
Edelleenkin vienotuuli:)))
Newer . Ei noilla mielipiteillä.
Eikö isälläkään ole sananvaltaa mihinkään,äiti vaan on se numero yksi,joka määrää kaiken.
Jos isoäiti kertoi äidille kiinteiden syöttämisestä luultavasti ei ainakaan ymmärtänyt tehneensä mitään väärin.Ja mahdollisesti olisi luullut poikansa kieltävän,jos ajatteli,että ei olisi vielä ollut hyvä ajatus.Ei isoäitikään ole mikään ajatustenlukija.Itse en olisi mennyt syöttämään lapsenlastani,mutta olisin voinut kuvitella,että oma äitini tai anoppini olisi niin saattanut tehdä,jos mieheni lapsemme kanssa olisi ollut mummolassa,varsinkin jos se miehelleni olisi ollut ok.En myöskään olisi saanut hepulia asiasta enkä olisi suunnitellut välien katkaisemista mummolaan tämän takia.
olisipa ollut vaikka anoppi noin reipas joka ruokki na ois lastain,, ei ollut ,,onneksi sai neuvoja naapureiltani jotka asuivat samassa pihapiirissä,,en ajatellut enkä olisi ollut kateellinen ensimmäisestä mössöstä..
-60 luvulla hyvä että oli millä olis etes ostettu tai oli varaaa ostaa ruokaa,piti tulla omin keinoin toimeen,,on tietysti jokaisella omat mielitymykset asioista, joten olisisi
ollut kohteliasta kysyä ensin että oletko jo syöttänyt kiinteää ruokaa, vai voinko antaa ym. sellaista,, itse en sotkeudu sellaiseen ,mutta neuvottelen jos kysytään ja jos huomaan jotain kysyn varovaisesti asian,,, hei
"No eilen sitten mieheni oli poikamme kanssa anoppilassa kyläilemässä ja sain illalla iloisen puhelinsoiton..."
HEISSAN JA HALOO!
M I E H E S I oli siis läsnä kun perunasosetta tarjoiltiin lapselle ja sinä missasit tämän maailmanluokan tapahtuman, joka ei tule ikunas toistumaan planeetallamme eikä lapsosesi ikunas koe muuta näin ensiluokkaista tapahtumaa kuin
perunasoseen syönti
kyllä tästä voi kehittää näyttävän draaman, pyöritellä juttua sukulegendaksi asti. Traumaterapiaankin voisi hakeutua, ellet pääse yli tämän perin ikävän kriisin.
Onhan tempaus tavattomista tavattomin. Mennä nyt ryöstämään sinulta tällainen elämys, eka lusikallinen perunasosetta.
Kyllä on anoppi todella kiero ihminen, että vielä meni vaiherikkaasti iloitsemaan aivopestyn poikansa eli miehesi kanssa perunasosespektaakkelista. Mitäpä heille kuuluisi lapsesta iloitseminen, ei pätkääkään. Sinullehan se kuuluu, perunasose, kuvaaminen ja lapsi.
Kummallinen, itsekäs anopinketku ja hänen poikansa. Yhteistuumin kieroilivat tämän homman, että SINÄ missaisit tapauksen iankaikkisesti ja iankaikkiseen saisit ikuisen harmin.
Sinulle ei nyt jäänyt enää mitään iloitsemista lapsesi elämässä, ei mitään. Se oli kuules tytteli tässä nyt kaikki. Koko juttu.
Koska lapsen kehityksen ja elämänseuraaminen oli juuri tämä eka lusikallinen nimenomaan p e r u n a s o s e t t a.
Eka lusikallinen perunamuussia, siihen kaikki tähtää ja tähtäsi.
Sinä menetit sen.
Voi että. Olemme murheen murtamia kaikki puolestasi. Voi olla, että sunnuntaina, Itsenäisyyspäivänä lasketaan paikkakunnallasi lippu puolitankoon.
Maailma hiljentyy vuoksesi.
Otamme osaa.
Voisitko hieman rauhoittua?
Eri ihmisille ovat eri asiat tärkeitä. Mielestäni jutun pointti oli se, että lapsen isäkin varmasti tiesi lapsen äidin suunnitelmista, ja kuitenkin meni mukaan oman äitinsä höösäämiseen.
Mutta miksi ihmeessä edes kaivoit esille tällaisen vanhan jutun? Saadaksesi ilkeillä?
En MINÄ kaivanut tätä juttua esiin, vaan se oli putkahtanut jostain eli joku ennen minua kirjoitellut.
Huomasin vasta jälkikäteen, että juttu olikin ianikuinen. Siis turha, tää lapsi on jo syönyt monta perunamuhennosta stoorin jälkeen.
Kyllä kannattaa anopin olla tarkkana, jos lapsi tulee hoitoon nimittäin siinä vaiheessa, kun paskat alkaa pursuamaan korvista niin anopin pitää heittää korkki perseeseen, ettei ÄIDILTÄ jää paskapökäleet filmaamatta.
Nämä taitaa olla näitä nyky "teinipissiksiä", jotka tekee kaiken kuinka paperilla tai netissä kerrotaan?
Jos paperissa lukee et lapsen pitää käydä nukkumaan kello 13.00 niin silloin lapsi ei voi käydä nukkumaan kello 12.59, koska papereissa ei niin lue eikä sitä myöskään netissä kerrota ;)
Pitää todellakin paikkansa nämä nyky teinipissis äidit ovat juuri noita et kaikki pitää filmata ja tehdä minä minä minä periaatteella.
Lapsi laitetaan nukkumaan aina kellon mukaan eikä silloin, kun lasta nukuttaa sama syömisen kanssa lasta syötetään vaik ei olisi nälkä ja sitten kun on nälkä niin ei voi antaa ruokaa kun kello ei ole sitä ja sitä...
Liina Anniina huomasi että ongelma on tapahtunut jo kesäkuussa!
Voi tätä palstaa!
Sampettien turnipsi. Täällä seilaa vanhat jutut, kun joku onneton ei huomaa sitä ja vastaa antiikin aikaisiin viestiin, minä mukaanlukien, hölmönä ja turhaan.
Tää palsta kokonaisuudessaan on kuivumassa kokoon, näköjään täällä on juttupula...
Sen jälkeen kun Suomi24 profiiliasua muutettiin sekavaksi kuin telkänpesä, haaleat värit eikä kunnon rajauksia ja typerä fontti, kuivui osallistujien määrä, silloin kirjoittelin toisella nimimerkillä....
maailman sivu on aloitettu kiinteät, ilman sen suurempia filmauksia. En usko, että lapsesi olisi ensimmäistä perunamuussi-filmiään ylpeänä esitellyt vaan sinä: tässä me syödään perunaa!! Ehkä lapsellasi oli nälkä, johon peruna oli oiva apu.
Sinun ja kaikkien muitten puhisioitten kannattaa viedä lapsenne jonnekin muualle, tai hoitaa aivan itse. Se on niin helvetin helppoa olla viisaampi ja vittuuntua kun ylipäätään on anoppi kelle vittuuntua. Kuinkahan moni teistäkin jaksaisi täysin itse lapsensa hoitaa? Tekisi hyvää kokeilla.
Miksi miehesi olisi nähnyt tilanteessa jotain väärää..? Hänhän oli läsnä! Jos toinen vanhemmista on paikalla, niin ei tuossa ole mielestäni mitään väärää. Anoppi oli varmasti mielellään avuksi ja kertoi kokemuksensa innoissaan sinulle.
Ei jokainen vanhempi voi olla koko ajan lapsen läsnä niin, että näkee KAIKEN uuden, jonka lapsi oppii! Osan tapauksista missaat jokatapauksessa, etkä voi sille mitään, et vaikka kuinka virittäisit kameroita kuvaamaan. Saattaahan lapsi ottaa ensiaskeleensakin niin, ettet ole paikalla...
Pettymyksiin on hyvä opetella yhtälailla vanhempien kuin lastenkin. Jossakin vaiheessa vanhempia ei luultavasti enää edes kiinnosta mitä lapsi oppii, varsinkin kun mietitään kouluikäisiä lapsia. Olen monet kerrat nähnyt, kuinka vauvan ympärillä höösätään ylenpalttisesti koko suvun voimin, mutta sitten kun vanhempien innostusta kaivattaisiin myöhemmin, niin koululainen jääkin vaille huomiota ja innostavaa ilmapiiriä.
Jos minun anoppi menisi laittamaan oman lapseni suuhun perunaa, niin laittaisin anopin suuhun chiliä :D
Ihan hyää tarkoittaen :)
Ei toki kaikki äidit arvosta näitä ensiruoka hetkiä, mutta toiselle se voi olla suunnattoman tärkeää. Itse odotan sitä tapahtumaa kuin kuuta taivaalta. Se on minulle hirmu iso juttu, kun saan olla lapseni mukana tässä kasvussa ja kehityksessä. Ja voin siis kuvitella, että se on monelle muullekkin äidille tärkeää.
hyvä kun anopille maistuu kiinteä ravinto sen ikuisen kiljun latkinnan lisäksi.ehkäpä se siitä pikkuhiljaa alkaa se suolikin toimimaan.onnea anopille.
ja tunnustan etten ihan kaikkia vastauksia lukenut, mutta siis voi HYVÄNEN AIKA!!!! Pahoin pelkään että oma anoppini olisi juuri tuollainen hirviö, omaa oikeutta toteuttamassa ajattelemattomasti. "oikeutta", kuulostaapa vahvalta.. Mutta silti! Oikein tunnistan mieheni äidin tuosta kirjoituksesta, vaikka meillä ei lapsia olekaan. Olisin ainakin niiiiin kiukuissani ja anoppi saisi siitä kyllä kuulla! Tuollainen piittaamattomuus ja oman navan ympärillä pyöriminen on niiiin ärsyttävää! Anoppisi vastaus asiaan luultavasti olisi "voi kun en minä ymmärtänyt".. Niinpä, ET YMMÄRTÄNYT ämmä!! Vois ajatella ennenkö alkaa toimimaan oman navan mukaan...
äiti, lapsiparka joutuu sietämään tuollaista äitiä. LAPSELLE tärkeintä on olla koko perheen kanssa ja saada kokemuksia kaikkien perheenjäsenten kanssa, mutta eihän sua lapsi kiinnosta vaan sun oma napas. Oksettava lastenkiusaaja. Lapses tulee kohtelemaan SUA niinkuin SÄ kohtelet sun ja miehes VANHEMPIA. Joten olet kuule jo tehny hyvän alun et kakarastas tulee samanlainen itsekäs paska ku susta.
pikkuisen oot NOLO!!! Ja opettele muutes lukemaan kun yllä oleva kirjoittaja kertoi, ettei hänellä ole lapsia!!!!!
Varo vaan ettei jää penskan ensimmäinen potalla käynti KUVAAMATTA jos nyt sattuu pentua paskattamaan anoppilassa vai laitatko tulpan sen perseeseen siksi aikaa?
En jaksanut lukee kaikkia, mutta voiko turhemmasta asiasta vääntää itkua! Lapset viedään kyllä huoletta vieraan hoitoon ja tarhaan kokemaan vaikka mitä vieraitten tätien kanssa ilman äitiä, mutta auta armias jos jotain tapahtuu anopin tekemänä...
Entä jos sinä olisit ollut antamassa kiinteitä ilman miehesi läsnäoloa, olisiko hänkin nostanut metelin siitä ettei päässyt näkemään? Kyllä sinä kuule pääset näkemään lapsesi syömistä vielä ihan kylliksi asti vaikka tämä yksi kerta menikin ohi. Yritä ottaa tilanteet rennommin, ettei lapsenhoidosta tule sinulle ihan ylivoimainen stressi.
ihan tyypillistä anopin toimintaa. tiesi kyllä miten tuo harmittaa äitiä ja teki sen juuri siksi. et voi sanoa mitään tai voit mutta mitäs siitä. miehesi on lapatossu ja hänen pitäisi laittaa äitinsä kuriin.
Olisi ehkä kannattanut kertoa lapsen isälle, että haluat itse aloittaa muiden kuin maissin syöttämisen lapsellesi.. sehän ei edes ollut ensimmäinen ruoka maidon jälkeen, eli mitä uutta??? Olisiko minun pitännyt ottaa pinnat kun ensimmäinen lapseni sattui olemaan mummilassa hoidossa kun oppi kävelemään? Äly hoi älä jätä
Tämän aloituksen on pakko olla provo... Tai sitten ei. Ehkä maailmasta löytyy ihmisiä, joille tuollaisetkin asiat ovat ihan hirveän tärkeitä.
"Suunnittelin aloittavani perunalla ja suunnittelin ikuistavani poikani ensimmäiset maistiaiset kiinteistä videolle, jota voi sitten ylpeänä esitellä=)"
Mitäs muuta olet videoinut tai ajatellut videoida? "Tässä meidän mussukka istuu ekaa kertaa potalla! =)" "Tässä meidän ihana pikkuinen oksentaa ihan ekaa kertaa! =)" "Katsokaa kuinka meidän Veera-Petteri kiukuttelee ekaa kertaa, eikö ookki söpöä=)" Jep jep.
Ihan kauhean hirmuteon on sun anoppis männy nyt tekeemään.....
Antanu lapselle RUOKAA!!!!
Jää ensimmäinen housuun paskantaminen kuvaamatta tai pistä ainakin tulppa perseeseen mikäli joudut pentusi jättämään anopin hoiviin.
Todella turhaa melua pikku asiasta. Olisit vaikka onnellinen siitä kun sinulla on anoppi joka hoitaa lastasi!!!!! Älä ole lapsellinen. Turha sanoa että anopit on kauheita, miniänä sinä olet kyllä se vaikeampi.
Asiasta on kohta jo vuosi kulunut. Vieläkö muistat?
On varmasti tullut paljon muita "ensi kertoja", joista olet saanut nauttia.
Varmaan on monet itkut itketty,kun on jäänyt NIIN monta "ensikertaa kuvaamatta"
Aloittaja on varmaan joku teinipissis tai muuten epäkypsä äidiksi.
Että kaikki anopit sekaantuvat lasten lapsiensa kasvatukseen, oli kysymys sitten ruokailusta,
tutin pois ottamisesta vallan mistä vain!
Jos et halua että näin tapahtuu, niin miksi et tehnyt pelisääntöjä selväksi anopillesi lapsesi asioista.
Turhaa tästä tapahtuneesta saat hepulia miehellesi.
Koska miehet eivät yleensä käänny äitejä vastaan tämän suuntaisissa asioissa.
Ei siinä taida auttaa, naisystävien tuki paljoakaan perheasia kun on.
Voimia sulle, tämä kaikki on alkusoittoa vasta elämässä...
siis onko noin pienestä kiinni:O itselläni ei ole lapsia, enkä kyllä sinun viestisi luettuani aio hankkiakaan. minusta on niin ihanaa että jos elämässä on ihan oikeasti ongelmia niin ne ovat sitten isoja, mutta tuo sinun valituksesi menee suoraan ala-asteikäisten kakaroiden: "sinä et saa leikkia minun leluilla" - kategoriaa. mitä v*tun väliä sillä on kuka syöttää kersallesi jotain perunasosetta??
aarg, get a life!!
Luulisi olevan isompi itku, jos anoppi pitäisi lasta nälässä,mutta ei suomalainen muija itkee aina kuin vain jostain yrittää löytää syytä vaik siitä anopin perunamuussista :)
Herätkää joskus todellisuuteen....
Erehdyppä sanomaan suomalaiselle naiselle et hän on väärässä niin suuttuu perkele ei siksi et olisi itse oikeassa vaan siksi kun mies huomaa hänen olleen väärässä.
Miksi naiset eivät siedä väärässä oloa?
Onko se iso asia kertoa anteeksi olin väärässä?
Mikä siinä on niin vaikeaa ettei voi myöntää miehelle anteeksi olin väärässä?
Narsistimuijalta kokemusta on yllinkyllin...
Kenkää perseeseen ja nopeasti paras vaihtoehto!
"väärää" anoppi ja miehesi nyt oikeastaan muka tekivätkään? En voi käsittää että joku suuttuu moisesta anopilleen. Kuule aloittaja jos jatkat samaa rataa sulle tulee ongelmia miehesi kanssa..
Ei nyt oikein auennut mikä on ongelmana?
ja sanonkin anteeksi. Mies sensijaan harvemmin on väärässä, näin meillä.. ;)
ja hyvin itsekästä.
Kyllä anoppisi äitinä olisi PITÄNYT TIETÄÄ että sellinen hetki pyhitetään vanhemmille.
Ei tainnut ajatella tai ei piittaa asiasta miten vaikuttaa teihin.
Otan osaa ja neuvo: Älä kerro kaikkea ja älä anna kunniaa kaikesta hänelle.
Tapaus kertoo kyllä minkälainen anoppisi on.
Jaksamista!
Nyt poika on jo yli vuoden vanha. Vieläkö asia kalvaa mieltä?
Sille on tullut perunamuussi kammo :)
Ei voi kyllä kun ihmetellä miten jotkut ihmiset jaksavat kitistä jos minkälaisista asioista kuten pottumuussista.
Saanko mahdollisesti käyttää tekstiäsi syksyllä julkaistavassa "Rakas (?) Anoppi" kirjassa? Tosin joudut luovuttamaan Katja Salolle kaikki oikeudet oheisen tekstin käyttöön ja julkaisemiseen. Tämä kommentti saattaisi sopia loistavasti "Ihanne anoppi" lukuun :-)
Kirjalta löytyy omat FB Anoppi- sivut :-)
Kiittäen,
Katja Salo
Suosittelen lapsesi huostaanottoa, koska et pysty huolehtimaan lapsesi hyvinvoinnista.
Lapsella oli hyvä mieli. Maiskutteli ja iloitsi uudesta ruuasta.
HYI OLKOON. Ja sitä ei äiti nähnyt. Inhoittavaa, olisi lapsenkin pitänyt käsittää, ettei tuollainen sovi.
Kai nyt asia on kersalle selvitetty, että mitään uutta ei sitten kokeilla, jollei äiti ole paikalla. Kai muussit nyt sitten ovat pannassa. Ihan kostoksi.
On ilman muuta selvää, että äidille kaikki lapsen kehitys kuuluu. Lapsesta viis. Hän ei saa oppia ryömimään, ei kävelemään ei puhumaan, jollei äiti ole ensimmäinen paikalla.
Se pitäisi kaikkien todella ymmärtää.
Kusemiset paskantamiset sekä tietty oksentamiset kuvattu ja ihan omatoimisesti, ettei vaan anoppi ole päässyt mitn kuvaamaan ENSIMMÄISTÄ kertaa.