"Rationaalisesti" ajatellen uskonto on menoerä. Tähän järkeilyynhän perustuu osin esim. eroakirkosta-toiminta, jossa tosin painotetaan yksilön eikä yhteisön rahatilannetta.
Entäpäs, jos ajatellaan toisinpäin, voisiko uskonnottomuuden kustannuksia laskea? Eräs mittausongelma on tietenkin se, että mikä on standardivertailutaso, johon suhteutettuina kustannuksia arvoitaisiin. Muitakin mittausongelmia varmasti olisi.
Mutta esimerkinomaisesti, jos islam (joka on uskonto, vaikkei minun kannattamani) saa rattijuoppouden aiheuttamat kulut tilastollisesti alenemaan kieltämällä juopottelun myös islamin vastustajilta päästessään valtaan, niin eikö tässä sitten uskonnottomuuden kustannuksiksi laskettaisi mainitut kulut tai joku osuus niistä? Sitten tulee tietenkin niitä islamin aiheuttamia kuluja ja plussat ja miinukset pitää laskea kopputuloksen selvittämiseksi.
Niin, vertailukohdaksi tuossa tuli valtauskonto tai valtiouskonto. Hieman monimutkaisempaa olisi kait moniuskontoisesta lähtökohdasta laskea uskonnottumuuden kustannuksia.
Ihan mutuna vaan arvioisin, että Suomessa luterilainen kulttuuri (joka siis ei välttämättä vaadi henk. kohtaista uskonvakaumusta kaikilta piiriin kuuluvilta) on tuottanut "voittoa" esim. varkauksien vähäisyytenä, ahkeruutena ja lainkuuliaisuutena. Tässä kulttuurissa elävinä pidämme noita asioita "itsekseen" tapahtuvina tai selviöinä, mutta vertaamalla muualle voi päätellä toisinkin. "Älä varasta" Jumalan käskynä menee varmaan jo pilttinä jakeluun. Saman asian kertominen Suomen lakikirjasta voi olla haastavampaa jne.
Nyt ehkä olemmekin jo mukana tässä kokeilussa. Erinäiset palvelut tulevat verovaroin kustannettuina veronmaksajilla rasitukseksi. Vastaavat asiat tulivat aiemmin hoidettua omaisten toimesta tms. Osa, ei suinkaan kaikki, tästä muutoksesta voi johtua aidon uskon harvinaistumisesta ja uskonnon ohentumisesta kulttuurissamme. Esim. alhainen syntyvyys on aika harvoin minkään uskonnollisen herätyksen merkki? Liian alhaisena se kuitenkin on lopulta rasistus tai vaara yhteiskunnalle. Välitön säästö koulujen lakkauttamisesta tulee myöhemmin ehkä kuluna vastaan. Vähän kuin pissaisi pakkasessa housuihinsa?
Entäpäs, jos ajatellaan toisinpäin, voisiko uskonnottomuuden kustannuksia laskea? Eräs mittausongelma on tietenkin se, että mikä on standardivertailutaso, johon suhteutettuina kustannuksia arvoitaisiin. Muitakin mittausongelmia varmasti olisi.
Mutta esimerkinomaisesti, jos islam (joka on uskonto, vaikkei minun kannattamani) saa rattijuoppouden aiheuttamat kulut tilastollisesti alenemaan kieltämällä juopottelun myös islamin vastustajilta päästessään valtaan, niin eikö tässä sitten uskonnottomuuden kustannuksiksi laskettaisi mainitut kulut tai joku osuus niistä? Sitten tulee tietenkin niitä islamin aiheuttamia kuluja ja plussat ja miinukset pitää laskea kopputuloksen selvittämiseksi.
Niin, vertailukohdaksi tuossa tuli valtauskonto tai valtiouskonto. Hieman monimutkaisempaa olisi kait moniuskontoisesta lähtökohdasta laskea uskonnottumuuden kustannuksia.
Ihan mutuna vaan arvioisin, että Suomessa luterilainen kulttuuri (joka siis ei välttämättä vaadi henk. kohtaista uskonvakaumusta kaikilta piiriin kuuluvilta) on tuottanut "voittoa" esim. varkauksien vähäisyytenä, ahkeruutena ja lainkuuliaisuutena. Tässä kulttuurissa elävinä pidämme noita asioita "itsekseen" tapahtuvina tai selviöinä, mutta vertaamalla muualle voi päätellä toisinkin. "Älä varasta" Jumalan käskynä menee varmaan jo pilttinä jakeluun. Saman asian kertominen Suomen lakikirjasta voi olla haastavampaa jne.
Nyt ehkä olemmekin jo mukana tässä kokeilussa. Erinäiset palvelut tulevat verovaroin kustannettuina veronmaksajilla rasitukseksi. Vastaavat asiat tulivat aiemmin hoidettua omaisten toimesta tms. Osa, ei suinkaan kaikki, tästä muutoksesta voi johtua aidon uskon harvinaistumisesta ja uskonnon ohentumisesta kulttuurissamme. Esim. alhainen syntyvyys on aika harvoin minkään uskonnollisen herätyksen merkki? Liian alhaisena se kuitenkin on lopulta rasistus tai vaara yhteiskunnalle. Välitön säästö koulujen lakkauttamisesta tulee myöhemmin ehkä kuluna vastaan. Vähän kuin pissaisi pakkasessa housuihinsa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valtiolle hyötyä olisi enemmän mahdollisimman tiukasta uskonnosta. Olisiko islam sellainen?
Plussaa:
-viinanjuontikielto vähentäisi väkivaltaisuuksia, eikä poliisia tarvittaisi juoppokuskina
-ankarat rangaistukset voisivat vähentää rikollisuutta
-muotisuunnittelijoilla olisi töitä saada kaavut näyttämään muodikkailta
Miinusta:
-alkoholivero ei enää tuottaisi valtiolle mitään
-maanviljelijät kärsisivät: viljaa ei enää menisi oluen- ja viinantuotantoon
-vähittäiskauppiaat ja ravintolat kärsisivät
-tilalle astuisivat todennäköisesti salakuljetus ja "toiset huumeet"
-porsaanlihan tuottajat kärsisivät
-islamilianen zakat-vero (2%) ei yhteiskunnan ylläpitämisessä riittäisi mihinkään
-Suomen lakiin perehtyneet juristit joutuisivat vaille työtä
-useat rukoushetket heikentävät työn tuottavuutta
Haasteita:
-armeijapalvelus ei enää toimisi vanhaan malliin, sillä muslimi on kuuliaisempi perheelleen, suvulleen ja uskonveljilleen kuin valtiolle
-koululaitos ei enää tuottaisi työmaailman kaipaavia ammattilaisia, vaan lähinnä Koraanin tuntijoita
-mieluummin kuin presidenttiä tai pääministeriä, kuunneltaisiin uskonoppineita: yhteiskunnallinen hierarkia rapautuisi
Loppukaneetti: koska islam on pikemmin valtiovallan haastaja kuin sen nöyrä kannattaja, islamista ei ole valtionuskonnoksi. Ilmankos moni maa on ottanut kristinuskon valtionuskonnokseen. Sehän kehottaa kuuliaisuuteen valtiovallalle.
"jos islam (joka on uskonto, vaikkei minun kannattamani) saa rattijuoppouden aiheuttamat kulut tilastollisesti alenemaan kieltämällä juopottelun"
Juopottelu voitaisiin aivan hyvin kieltää muuten kuin uskonnon "mahtikäskyllä". On siis turhaa vierittää kunniaa tästä uskonnolle, vaikka se sattuisikin olemaan tässä asiassa samaa mieltä. Tuskin kovin moni ateisti olisi rattijuopumustakaan hyväksymässä, vaikka ateisimi itsessään ei siihen ota kantaa.
"Hieman monimutkaisempaa olisi kait moniuskontoisesta lähtökohdasta laskea uskonnottumuuden kustannuksia."
Uskonnottomuuden suorat kustannukset valtiolle ovat nolla euroa. Joitakin välillisiä, uskonnosta johtuvia, kustannuksia tosin on.
"Ihan mutuna vaan..."
Mutua tosiaan. Ei ole mitään todisteita, että kristinusko olisi vähentänyt mainitsemiasi asioita ateismiin verrattuna.
""Älä varasta" Jumalan käskynä menee varmaan jo pilttinä jakeluun."
Menee jakeluun, mutta ei todellakaan yliluonnollisen olennon käskynä, vaan auktoriteetin, eli vanhempien, sanelemana.
"Esim. alhainen syntyvyys on aika harvoin minkään uskonnollisen herätyksen merkki? Liian alhaisena se kuitenkin on lopulta rasistus tai vaara yhteiskunnalle."
Alhainen syntyvyys on ainoa asia, mikä voi pelastaa ihmiskunnan, jos ajatellaan asioita globaalista näkökulmasta. Vain lyhytnäköinen idiootti yrittää kiihdyttää väestönkasvua.
Hyväksytkö sitten huumeet, jotka tulisivat alkoholin tilalle? Suomalaiset alkoholinjuojat eivät olisi samaa mieltä kanssasi. Kirjoituksestasi käy selville että et tajua mistä uskonasioissa edes on kysymys, vaan laske´skelet kaiken kukkarostasi käsin. Olet materialistisia arvoja kannatava ateisti!
Et osaa kertoa uskonasioista mitään hyvää, koska sinulla itselläsi ei ole uskoa, ja kieltäisit sen niiltäkin, joilla sitä on.
Islamistit eivät pidä sianlihasta, ja he inhoavat myös koiria, koska ne haisevat.
Monta juttua pitäisi muuttaa, jos suomi yritettäisiin muutta Islamistiseksi. Housujen käyttäminenkin naisilla rikkoo Sharian lakeja, ja naiset pitäisi kääriä kankaaseen piiloon.
Ei sellainen alkoholisti luovu alkoholista Islamin vuoksi, vaan hän käskisi Islamin suksia sinne Arabiaan josta se on tähän maahan tullutkin. Utopia on eri asia kuin se, mitä tässä maassa olevat ihmiset nykyaikana haluavat tehdä.