Näin sanoo ruotsalainen näyttelijä Michael Nyqvist. Melko persoonallinen selitys omalle jumaluskolle. Ymmärrän asian niin, että hän tarvitsee jumalaa, voidakseen elää. Omiin ongelmiin siis keksitään joku jumala, joka suojelee. Tulee mieleen lasten unilelut. Ne tuovat turvallisuudentunteen.
"Stieg Larssonin Millenium -trilogian pääosanäyttelijä Michael Nyqvist kirjoitti kirjan elämästään adoptoituna lapsena ja lapsuuteensa liittyvistä ulkopuolisuuden, juurettomuuden ja surun kokemuksista.
Dagen-verkkolehdelle antamassaan haastattelussa näyttelijä kertoo, että juurettomuus ja perheen jättäneen adoptioisän ikävä vaikutti myös Nyqvistin jumalakuvaan.
- Lapsena pelkäsin että Jumala olisi isoisä, jota en ollut koskaan tavannut. Toisaalta lapsena Jumala oli joku, joka pystyi oikaisemaan asiat. Tiesin koko ajan, että oli joku, joka piti minusta huolta, mutta pystyi myös rankaisemaan. Saatoin aamuisin rukoilla anteeksiantoa siitäkin mitä en ollut tehnyt.
Muun muassa Äideistä parhain -elokuvassa ja Michael Blomkvistin roolissa Millenium-trilogiassa näytellyt Michael Nyqvistin kirjallinen debyytti on nimeltään “När barnet lagt sig”. Kirja kertoo Nyqvistin elämästä adoptiolapsena, biologisten vanhempien kaipuusta ja adoptioperheen hajoamisesta.
- Tyttäreni on ensimmäinen biologinen sukulainen, jonka olen tavannut. Sukulaisuus syntyi sekunnissa. Sama aika omassa historiassani on katkaistu kuin filminauha, joka on kokonaan poissa, kertoo Nyqvist.
Nyqvist kertoo Dagen-verkkolehdelle olevansa vakaumukseltaan kristitty.
- Jumala merkitsee minulle ihmetystä, rakkautta, empatiaa ja kaikkea kaunista. Jumalakuvani on kypsynyt sitten lapsuuden. Olen käynyt läpi psykoanalyysin, näytellyt teatterissa, saanut lapsen matkustanut ja kohdannut muita uskontoja. Eniten kuvaan vaikuttivat analyysi ja kirjan työstäminen. Suunnilleen samoihin aikoihin etsin omia biologisia vanhempiani.
Epäilyksen hetkiä Nyqvist kokee hautajaisissa, kun joku vain lakkaa olemasta ja katoaa. Kuitenkaan elämä ilman uskoa ei olisi mahdollista.
- Jos Jumalaa ei olisi, maailma olisi sävytön, sanoo Nyqvist. Olisi kuin hautajaisissa luettaisiin sairaskertomusta. Kaikki olisi uskomattoman paljon tylsempää, Nyqvist kertoo Dagen-verkkolehdelle."
http://www.pod.fi/suomi/
"Stieg Larssonin Millenium -trilogian pääosanäyttelijä Michael Nyqvist kirjoitti kirjan elämästään adoptoituna lapsena ja lapsuuteensa liittyvistä ulkopuolisuuden, juurettomuuden ja surun kokemuksista.
Dagen-verkkolehdelle antamassaan haastattelussa näyttelijä kertoo, että juurettomuus ja perheen jättäneen adoptioisän ikävä vaikutti myös Nyqvistin jumalakuvaan.
- Lapsena pelkäsin että Jumala olisi isoisä, jota en ollut koskaan tavannut. Toisaalta lapsena Jumala oli joku, joka pystyi oikaisemaan asiat. Tiesin koko ajan, että oli joku, joka piti minusta huolta, mutta pystyi myös rankaisemaan. Saatoin aamuisin rukoilla anteeksiantoa siitäkin mitä en ollut tehnyt.
Muun muassa Äideistä parhain -elokuvassa ja Michael Blomkvistin roolissa Millenium-trilogiassa näytellyt Michael Nyqvistin kirjallinen debyytti on nimeltään “När barnet lagt sig”. Kirja kertoo Nyqvistin elämästä adoptiolapsena, biologisten vanhempien kaipuusta ja adoptioperheen hajoamisesta.
- Tyttäreni on ensimmäinen biologinen sukulainen, jonka olen tavannut. Sukulaisuus syntyi sekunnissa. Sama aika omassa historiassani on katkaistu kuin filminauha, joka on kokonaan poissa, kertoo Nyqvist.
Nyqvist kertoo Dagen-verkkolehdelle olevansa vakaumukseltaan kristitty.
- Jumala merkitsee minulle ihmetystä, rakkautta, empatiaa ja kaikkea kaunista. Jumalakuvani on kypsynyt sitten lapsuuden. Olen käynyt läpi psykoanalyysin, näytellyt teatterissa, saanut lapsen matkustanut ja kohdannut muita uskontoja. Eniten kuvaan vaikuttivat analyysi ja kirjan työstäminen. Suunnilleen samoihin aikoihin etsin omia biologisia vanhempiani.
Epäilyksen hetkiä Nyqvist kokee hautajaisissa, kun joku vain lakkaa olemasta ja katoaa. Kuitenkaan elämä ilman uskoa ei olisi mahdollista.
- Jos Jumalaa ei olisi, maailma olisi sävytön, sanoo Nyqvist. Olisi kuin hautajaisissa luettaisiin sairaskertomusta. Kaikki olisi uskomattoman paljon tylsempää, Nyqvist kertoo Dagen-verkkolehdelle."
http://www.pod.fi/suomi/
Vastaukset 4
Vanhimmat
"- Jos Jumalaa ei olisi, maailma olisi sävytön, sanoo Nyqvist. Olisi kuin hautajaisissa luettaisiin sairaskertomusta. Kaikki olisi uskomattoman paljon tylsempää"
On aina ihmetyttänyt, mistä tämä väittämä kumpuaa? Kaikki krisuilijat sanovat tämän saman, tavalla tai toisella. Miten niin olisi tylsempää? Miksi olisi sävytön? Ei minun maailmani ole kumpaakaan noista.
Jokainen uskovainen toistakoon nyt perässä: "Jos Taivaallista Teepannua ei olisi, maailma olisi sävytön. On kuin kahviloissa luettaisiin tuoteselostetta. Kaikki olisi uskomattoman paljon tylsempää."
Onko maailmanne tylsempi ja sävyttömämpi ilman Taivaallista Teepannua, uskovaiset?
Minusta maailma olisi sävykkäämpi, jos täällä voisi lähetellä pöllöjä tai lentää luudilla. Mutta en silti usko että minun mielipiteeni muuttaa nuo asiat todeksi. (Naama raapaleilla, suu täynnä höyheniä ja käsi kantositeessä...)
että hän nimenomaan tarvitsee jumalaa. Siis käsitystä jumalasta.
"- Jumala merkitsee minulle ihmetystä, rakkautta, empatiaa ja kaikkea kaunista."
Mitä ilmeisemmin hän ei ole lukenut raamattua. muuten en voi tuota lausetta ymmärtää.
"Epäilyksen hetkiä Nyqvist kokee hautajaisissa, kun joku vain lakkaa olemasta ja katoaa. Kuitenkaan elämä ilman uskoa ei olisi mahdollista."
- Kumma kyllä minä elän ihan ilman jumaluskoa, joten kyllä se mahdollista on.
Nyqvist tuntuu paikkaavan jumalalla oman elämänsä koettelemuksia.