Tänään tulee vihdoinkin televisiosta kello 21.15 tietoa sähköyliherkkien elämästä yle tv1:llä. Ohjelman nimi on siis Ykkösdokumentti:Teknokratiapakolaiset. On mahtavaa että teknologian ja teollisuuden mahtien ylivallasta huolimatta myös kritisoivaa ääntä pääsee kuuluville. On olemassa lukuisia tutkimuksia jotka todistavat matkapuhelin- yms. säteilyn riskeistä. Tietoa aiheesta löytyy sivulta www.suomensyh.fi. Matkapuhelinteollisuuden rahoittamat tutkimukset tuovat esille yleensä tukiryhmänsä haluamia tuloksia. Rahoitushan vedetään helposti pois "vääriä tuloksia" julkaisevilta tutkijoilta. Olisi naivia luulla etteivät taloudelliset kytkökset ja eturistiriidat vaikuta informaation julkituloon. Historia toistaa itseään. Aikaisempina vuosikymmeninä tupakkateollisuuden rahoittamat tutkimukset eivät myöntäneet pitkiin aikoihin tupakan riskejä. Samoin DDT:n ja asbestin riskeistä varoitteleville naureskeltiin. Uudet kemikaalit ja teknologiasovellutukset tulevat ensin ja vasta jälkijunassa tajutaan todella terveyshaitat ja -riskit. Sähköyliherkät ovat aikamme varoituslintuja häkeissään. Kaivosmiehet veivät aikoinaan kaivoksiin mukanaan lintuja jotka kuukahtivat kun hajuttomat vaaralliset kaasut tunkeutuivat hengitysilmaan. Silloin työmiesten täytyi reagoida nopeasti. Nykyäänkin osa on herkempiä sähkömagneettisille kentille, mutta voimakkaat säteilykentät tuskin ovat kenellekkään terveellisiä. Suomen sateilyturvakeskus on omissa tutkimuksissaan havainnut ja raportoinut, että kännykkäsäteilylle altistuminen katkaisee solujen dna-ketjuja. He sanovat, että tästä tuloksestahan ei voi kuitenkaan suoraan vetää mitään johtopäätöksiä ihmisen terveyteen liittyen. Haloo, jo maalaisjärjenkin pitäisi sanoa, että on erittäin todennäköistä, että jotain vaikutuksia tuollaisesta dna-ketjujen katkeilusta on ja kuten totesin lukemattomia tutkimuksia löytyy ( Ks. nettisivua www.suomensyh.fi). Lyhyesti mainitakseni mm. tietyn pituisen altistuksen jälkeen pään alueen kasvainten lisääntymistiheyden kasvaminen. Ihmisillä on myös tukiasemien lähellä suhteellisesti enemmän päänsärkyä, unettomuutta, lihaskipuja, sydänoireita yms.. Korkean sähkömagneettisen säteilykentän alueilla on myös todettu huomattavasti enemmän lintujen pesimisongelmia sekä poikasten kuolemia, että se niistä kuuluisista placebo-vaikutuksista. Vai ovatko linnunpoikaset jo oppineet lukemaan?
Sähkömagneettisten kenttien haitat tunnustettava
92
2551
Vastaukset
- Vesa.z
matkapuhelinta,muusta minulla ei ole tietoa.Minulta leikataan ensi viikolla kännykän aiheuttama aivokasvain.Olen nimittäin työskennellyt kännyköiden parissa 19 vuotta ja aloitin työni kännykkäfirmalla täytettyäni 20 vuotta.Joten lyhyeksi ilmeisesti tämä elämä jäi,mutta hurraa kännyköiden.Niitä olen pahus vie myynyt niin lukemattomat määrät.Sorry kaikille,joille kännyn myin.
- Kasvaimeton
Minä taas paranin aivokasvaimesta, kun puhuin kännykällä tunnin vuorokaudessa. Nyt on todisteet tasan 1-1 tällä palstalla.
- TK
Ikävää, kun sinulle kävi näin surkea asia. Toivottavasti hoidot auttavat hyvin. Olet fiksu, kun tajuat syy-yhteyksiä. Kokemuksesi voi panna jotkut miettimään ja vähentämään kännykänkäyttöään. Jaksamista ja hyviä jatkoja!
Lämpimin terveisin TK - TK
Kasvaimeton kirjoitti:
Minä taas paranin aivokasvaimesta, kun puhuin kännykällä tunnin vuorokaudessa. Nyt on todisteet tasan 1-1 tällä palstalla.
"Minä taas paranin aivokasvaimesta, kun puhuin kännykällä tunnin vuorokaudessa. Nyt on todisteet tasan 1-1 tällä palstalla." (lähettänyt Kasvaimeton)
Tuolla logiikalla tupakka ei aiheuta syöpää, koska jokaiselle tupakoitsijalle ei tule keuhkosyöpä. Jopa Helsingin sanomissa on julkaistu tutkimuksia siitä, että yli 10 vuoden kännykän käyttö lisää pääalueen syöpiä. Myös muita tuloksia kännykän käytön ja syöpäriskin kasvun yhteydestä löytyy. - iät ajat
Tunnen monen monia nuoria, joilla aivoaksvain, eikä kännykkää vielä silloin ollut. Mistä voit tietää varmuudella lettä se on kännykän aiheuttama, kun aivokasvaimia on ollut nuorilla ihmisillä iät ja ajat?
- Psykiatri Os. 007
TK kirjoitti:
"Minä taas paranin aivokasvaimesta, kun puhuin kännykällä tunnin vuorokaudessa. Nyt on todisteet tasan 1-1 tällä palstalla." (lähettänyt Kasvaimeton)
Tuolla logiikalla tupakka ei aiheuta syöpää, koska jokaiselle tupakoitsijalle ei tule keuhkosyöpä. Jopa Helsingin sanomissa on julkaistu tutkimuksia siitä, että yli 10 vuoden kännykän käyttö lisää pääalueen syöpiä. Myös muita tuloksia kännykän käytön ja syöpäriskin kasvun yhteydestä löytyy.miedolla sikaarilla, niin ei tule tupakasta keuhkosyöpää.
- Jeesus
TK kirjoitti:
"Minä taas paranin aivokasvaimesta, kun puhuin kännykällä tunnin vuorokaudessa. Nyt on todisteet tasan 1-1 tällä palstalla." (lähettänyt Kasvaimeton)
Tuolla logiikalla tupakka ei aiheuta syöpää, koska jokaiselle tupakoitsijalle ei tule keuhkosyöpä. Jopa Helsingin sanomissa on julkaistu tutkimuksia siitä, että yli 10 vuoden kännykän käyttö lisää pääalueen syöpiä. Myös muita tuloksia kännykän käytön ja syöpäriskin kasvun yhteydestä löytyy.Eipä ole julkaistu missään mitään tällaista. Helsingin sanomat ei julkaise mitään tutkimustuloksia koska se ei ole tieteellinen julkaisu.
- TK
Jeesus kirjoitti:
Eipä ole julkaistu missään mitään tällaista. Helsingin sanomat ei julkaise mitään tutkimustuloksia koska se ei ole tieteellinen julkaisu.
"Eipä ole julkaistu missään mitään tällaista. Helsingin sanomat ei julkaise mitään tutkimustuloksia koska se ei ole tieteellinen julkaisu."(kirjoittanut Jeesus)
Helsingin sanomissa on julkaistu joitakin artikkeleita kännykän syöpäriskiin liittyen. Yksi, jonka nyt heti muistan tarkasti oli 18.kesäkuuta.2008. "Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan kännykänkäyttöön liittyvä syöpäriski on niin merkittävä, ettei sitä voi enää jättää huomioimatta."
Artikkelissa käsiteltiin 20 syöpäspesialistin allekirjoittamaa vetoomusta.
Lehdissä julkaistaan puolesta ja vastaan kännykän riskeistä tiivistelmätuloksia. Useimmiten valitettavasti kännykkäteollisuutta miellyttävät tutkimukset pääsevät paremmin läpi julkisuuteen. Onneksi suunnan muutosta on jo havaittavissa. Aina on myös riippumattomia perirehellisiä journalisteja, joille on tärkeämpää totuus, kuin vallassa olevien taloudellisten tai poliittisten mahtien mielistely. Onhan tässä sentään kyseessä kaikkien meidän terveytemme. - Vesa.
iät ajat kirjoitti:
Tunnen monen monia nuoria, joilla aivoaksvain, eikä kännykkää vielä silloin ollut. Mistä voit tietää varmuudella lettä se on kännykän aiheuttama, kun aivokasvaimia on ollut nuorilla ihmisillä iät ja ajat?
minua tutkineet erikoislääkärit ovat sanoneet niin.
- kuoleman kapulat
Vesa. kirjoitti:
minua tutkineet erikoislääkärit ovat sanoneet niin.
Sanovat toki paljon muutakin mututuntumasta. Sanoi minullekkin lääkäri eräästä sairaudesta, reagoinnista, että olen soijan syönnillä itse hankkinut sen.
Mutta ongelma onkin, että se oireilu-tauti oli jo paljon ennen (kymmeniä vuosia) ennen kuin edes tutustuin soijaan ravintona.
Myös omaa syöpääni lääkäri heti mututuntumasta sanoi, että se on siitä ja siitä mulle tullut. Sitten tuli muutaman kuukauden kuluttua pyytelemään anteeksi, että hän niin lonkalta vaan meni väittämään sellaista asiaa, mutta uusimmat tutkimustulokset näyttävät aivan toista, kuin mitä siihen saakka on uskottu. Aikamoista uskomusta se on lääkäreidenkin näkemykset.
Silloin ei ollut edes kännyköitä, kun minä syöpään sairastuin, ei siis meillä ollut vielä. Joillain harvoilla jupeilla saattoi jo olla vaan ei edes kaupungissa katukuvaassa vielä vilistellyt näit kuoleman kapuloita.
- Aivan turhaa
Tähän päivään mennessä ei kukaan ihminen ole pystynyt erottamaan sähkömagneettisen kentän olemassaoloa sokkotesteissä. Sähköyliherkkien uskottavuus paranisi monta kertaluokkaa, jos he pystyisivät tekemään edes sen. Eikä sellaisen osoittaminen olisi edes vaikeaa, mutta jostakin syystä vain lietsotaan salaliittojuonitteluja ja levitetään hälynpölyä lobbaussivustoilta.
- kivut
Kyllä hymy hyytyisi sinultakin, jos sinulle tehtäisiin testi, miten kännykkä sinuun ja energiavirtoihisi vaikuttaa. Kun minä olen tässä tietokoneella kauemmin, kipeydyn älyttömästi. Minä reagoin tietokoneen aikaansamalle sähkökentälle tosi pahasti. En ainoastaan tietokoneen, vaan myös paikoissa, missä on voimakkaita sähkölijoja ja kaapelikenttiä. Silti en ole sähköyliherkkä, mutta saan pirunmoisia kipuja.
- Auto Masentaja 2
kivut kirjoitti:
Kyllä hymy hyytyisi sinultakin, jos sinulle tehtäisiin testi, miten kännykkä sinuun ja energiavirtoihisi vaikuttaa. Kun minä olen tässä tietokoneella kauemmin, kipeydyn älyttömästi. Minä reagoin tietokoneen aikaansamalle sähkökentälle tosi pahasti. En ainoastaan tietokoneen, vaan myös paikoissa, missä on voimakkaita sähkölijoja ja kaapelikenttiä. Silti en ole sähköyliherkkä, mutta saan pirunmoisia kipuja.
Älä viitsi jauhaa paskaa ihmisten lihamyllyllä!
On tehty tutkimuksia ja todettu, että KUKAAN ei pysty erottamaan, onko lähistöllä sähkökenttää vai ei. Ei paatuneinkaan "sähköyliherkkä". Se yliherkkyys kuuluu vain ja ainoastaan psykiatrian piiriin, ei muualle.
Olin minäkin yli 30 v 15 kV - 400 kV:n sähkölaitteiden läheisyydessä eikä mitään ilmennyt, joten omaakin kokemusta löytyy. Joittenkin sitä vain pitää yrittää päteä tavoilla, joissa ei ole päätä eikä häntää. - paskan puhujalle
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
Älä viitsi jauhaa paskaa ihmisten lihamyllyllä!
On tehty tutkimuksia ja todettu, että KUKAAN ei pysty erottamaan, onko lähistöllä sähkökenttää vai ei. Ei paatuneinkaan "sähköyliherkkä". Se yliherkkyys kuuluu vain ja ainoastaan psykiatrian piiriin, ei muualle.
Olin minäkin yli 30 v 15 kV - 400 kV:n sähkölaitteiden läheisyydessä eikä mitään ilmennyt, joten omaakin kokemusta löytyy. Joittenkin sitä vain pitää yrittää päteä tavoilla, joissa ei ole päätä eikä häntää.Älä viitsi jauhaa itse perätötnä paskaa. Eihän kaikki saa syöpääkään, mutta miksi toiset saa syövän, kerroppa se?
Toiset tupakoitsijat eivät sairastu koskaan syöpään, toiset sairastuvat. Kaikki tupakoitsijatkaan eivät sairastu keuhkoahtaumatautiin, mutta jotkut sairastuvat, ja nimeenomaan tupakasta, vaikka se naapuri on myös kiskonut sitä syöpääärylettä, sekin voi rintoihinsta ylimielisesti iskeä sen toisen edessä, joka riutuu pikkuhiljaa tukehtumalla kehuhkoahtaumataudissaan. On tosi järkyttävää katsoa ihmistä, joka riutumalla, pikkuhiljaa tukehtuu, kuten lääkäri sanoikin, että kuolet tukehtumalla. Pefmittarin puhallusaro on onnettoman pieni enää. Minäkin puhallan 3 kertaa suuremmat tulokset.
Muistan, kun hänkin rehvasteli aikoinaan, vaikka astma jo oli todettu, niin syöpäkäärylettä veteli surutta ja kehui, ettei se tupakka hänelle haittaa tee, ei hänen astma tupakaan reagoi. Negatiivisella asenteella varustetulle ihmiselle ei tieto mene jakeluun ennenkuin kolahtaa, ja niin kolahti ennenkuin myönsi. Nyt sanoo, että turha tässä on enää itekeä kun paskat on housussa, itse olen ne paskani huosuun paskonut. Sitä sain, mitä tilasin. Nyt ei jaksa edes omakotitalon portaita nousta. Pitää kiertää sellaisesta ovesta, jossa ei ole portaita.
Tosin ei enää ole vuosiin tupakoinut, mutta keuhkoahtaumahan ei enää parannu, jos herää liian myöhään.... kuten hänkin heräsi.
Se ei todista yhtään mitään, että sinä olet työskennellyt jossain sähkölaitteiden läheisyydessä. Sinä et edusta koko väestö, kaikkia yksilöitä.
Minuun ne vaikuttavat. Mielenkiintoista, että fyysiset muutokset luokitellaankin psykiatrian alaan. Oletpa erikoisen fiksu, fiksumpi, kuin lääketiede, joka ei ole minunkaan kivuliaisuuttani tajunnut, että ai, tämähän onkin psyiatrian alaan kuuluvaa. Ei ole kukaan hoksannut psykiatriselle klinikalle laittaa papereitani. Eikö sun pitäs olla lääkäri, kun olet noin fisku ja tietävä?
Minun kipuherkkyyttä vain hoidetaan aivan selvillä hoitopanoksilla. Nämä kivut kun näkyvät labramittauksissa, ultaratutkimuksissa, röntgenkuvissa. Mm. tulehdusarvoissa, nivelten ylimääräisenä liiallisena nesteilynä, luustomuutoksina.
Mikä ihmeen päähänpinttymä sinulla on tuo #KUKAAN ei pysty erottamaan, onko lähistöllä sähkökenttää vai ei#. Sinulla ei näytä olevan hajuakaan asiasta. Ikäänkuin ihminen olisi mittari, että heti se hyökkää vinkumaan jos olisi sähkökenttä. Ehei, siinä vaikutuskentässä on oltava jonkin aikaa, ennenkuin sen vaikutus alkaa synnyttää toiminnallisia häiriöitä kehossa.
- vilpertti
Singaporelainen neurologi Keith Goh on työssään havainnut pahanlaatuisten aivokasvainten lisääntymisen. Hänen mukaansa yhä useampi potilas on nuori aikuinen tai jopa lapsi. "Näyttää siltä, että todisteita, jotka osoittavat matkapuhelimen säteilyn lisäävän aivokasvaimen riskiä, alkaa kertyä. Luulen, että alamme nähdä vasta jäävuoren huippua", hän toteaa.
"Lisääntyneet aivokasvaintapaukset eivät ole selitettävissä parantuneella diagnostiikalla. Jos näin olisi, näkisimme aikaisempaa enemmän pieniä määriä aivokasvaimia. Nyt näemme lisääntyvässä määrin isoja kasvaimia.", Keith Gof toteaa(TODAYonline 14.8.2008)
Monet syöpätutkijat sekä lääkärit ovat myös ilmaisseet huolensa kännykkäsäteilyn vaaroista. Esim. prof. Lennart Hardell, syöpätutkija Thierry Bouillet, syöpätutkija Ronald Heberman. Ronald Heberman, joka on syöväntutkimuslaitoksen johtaja Yhdysvalloista kieltäisi lapsilta kännykän käytön kokonaan, vedoten vielä moniin julkaisemattomiinkin tutkimuksiin.
"Parempi minimoida haitat, kuin katua jälkikäteen"
Itsekin olen samaa mieltä luettuani lukuisista tutkimuksista puolesta sekä vastaan. Lapseni käyttävät käyttävät kännykkää vain hätätapauksissa ja silloinkin vain kaiutin-toiminnolla.- Psykiatri Os. 007
tietää, mutta sillä kännykällä on niin kiva puhua,ettei niistä vaaroista viis veisata.Voi olla sosiaalinen,vaikka löhöää kotonaan kaiken päivää.
- vaan kovin
kumma, että sitä "sähköyliherkkyyttä" on sairastettu vasta viimeiset parikymmentä vuotta, vaikka sähkö ja sähkölaitteet ovat olleet yleisesti käytössä koteja, työpaikkoja, kauppoja yms. myöten jo vuosikymmeniä.
Helsingissä jopa sähkökäyttöiset ratikat ovat kulkeneet ristiin rastiin katuja ties kuinka kauan.- Psykiatri 0s.007
asia kuin säteilynpelko tai pelko tulla myrkytetyksi tai pelko tulla tapetuksi kaasulla. Toisin sanoen kysymyksessä näillä tämäntyyppisillä peloilla on sellainen aivosairaus, joka on todettavissa nykyisillä kuvantamistutkimuksilla ja tuota sairautta nimitetään SKITSOFRENIAKSI.
- Psykiatri Os.007
olemassa,että raitiovaunussa itse haisee.Ja vielä niin,että jopa raitiovaunun ulkopuolella olevat haistavat tuon karmaisevan hajun.
- alttius
Kas, kun ensin pitää altistua, ja altisumiseen kuluu aikaa. Et sattunut sitä älyämään. Kuvittelet, että heti kun sähkön kohtaa, on sitten sähköyliherkkä, vai? Riittääkä äly tajuamaan, mitä on altisuminen?
- pöläys
Psykiatri 0s.007 kirjoitti:
asia kuin säteilynpelko tai pelko tulla myrkytetyksi tai pelko tulla tapetuksi kaasulla. Toisin sanoen kysymyksessä näillä tämäntyyppisillä peloilla on sellainen aivosairaus, joka on todettavissa nykyisillä kuvantamistutkimuksilla ja tuota sairautta nimitetään SKITSOFRENIAKSI.
Ei ole sama asia, mutta sinulle näkyy olevan sama asia, kun et tajua asioista hölkkäsen pöläystä
- Jeesus
pöläys kirjoitti:
Ei ole sama asia, mutta sinulle näkyy olevan sama asia, kun et tajua asioista hölkkäsen pöläystä
Hermosoluissa kulkee sähkövirta. Miten on selitettävissä tämä? Aivoissa on korkeataajuista sähköistä toimintaa EEG-toimintana. Miksi tämä ei aiheuta oireita? Miksi kodin elektromagneettinen 50 Hz:in sähköverkko ei aiheuta oireita kun sähkö säteilee jokaisen kotona kokoa ajan.
Vai asuvatko sähköallergikot (tai mielisairaat) maalla sähkö- ja puhelinverkon ulottumattomissa? Minä sanon että teilllä viiraa päässä ja siihen on olemassa lääkkeitä jolla hulluus saadaan aisoihin. - hullut vapaana
Jeesus kirjoitti:
Hermosoluissa kulkee sähkövirta. Miten on selitettävissä tämä? Aivoissa on korkeataajuista sähköistä toimintaa EEG-toimintana. Miksi tämä ei aiheuta oireita? Miksi kodin elektromagneettinen 50 Hz:in sähköverkko ei aiheuta oireita kun sähkö säteilee jokaisen kotona kokoa ajan.
Vai asuvatko sähköallergikot (tai mielisairaat) maalla sähkö- ja puhelinverkon ulottumattomissa? Minä sanon että teilllä viiraa päässä ja siihen on olemassa lääkkeitä jolla hulluus saadaan aisoihin.Teitä mielisairaita täällä riittää ilkkumaan.
"Miksi kodin elektromagneettinen 50 Hz:in sähköverkko ei aiheuta oireita kun sähkö säteilee jokaisen kotona kokoa ajan."
Siis mihin tuo seikoilusi oikein perustuu? Kyllähän ne reagoi juuri sille sähhkölle.
"Vai asuvatko sähköallergikot (tai mielisairaat) maalla sähkö- ja puhelinverkon ulottumattomissa? Minä sanon että teilllä viiraa päässä ja siihen on olemassa lääkkeitä jolla hulluus saadaan aisoihin."
Juu, suosittelen sinua mitä pikemmin hakeutumaan mielenterveystoimistoon ja hakemaan sopiva lääkitys. - TK
Psykiatri 0s.007 kirjoitti:
asia kuin säteilynpelko tai pelko tulla myrkytetyksi tai pelko tulla tapetuksi kaasulla. Toisin sanoen kysymyksessä näillä tämäntyyppisillä peloilla on sellainen aivosairaus, joka on todettavissa nykyisillä kuvantamistutkimuksilla ja tuota sairautta nimitetään SKITSOFRENIAKSI.
Hei!
Kylläpä jotkut haluavat innolla leimata sähköallergiset hulluiksi. No ovatko linnutkin luulosairaita?
Tukiasemien lähellä korkealla pesivät linnut ovat kadonneet tai vähentyneet. Muninta alle 200 metrin etäisyydellä tukiasemasta oli epäonnistunut lähes 90%:sti.
Lintujen tutkimus on merkittävää, koska sillä suljetaan pois ihmistutkittavien tukiasemiin kohdistuva luulo-/pelkoefekti. Samanlaisia tutkimuksia on myös muista eläimistä ja niiden lisääntymis- ja käytösongelmista tukiasemien lähellä(http://www.livingplanet.be/emrbirds.htm).
On myös tutkimustuloksia siitä, että sähköyliherkkien syketaajuudet muuttuvat voimakkaasti heidän altistuessaan tietämättään säteilykentille. Suomen Sähköyliherkät ry:n sivuilla (http://www.suomensyh.fi/) on paljon linkkejä sähköyliherkkyyttä selittäviin tutkimuksiin. Tutki asioita, älä vain hutki!
Psykologiassa kerrotaan kiinnostavasta ilmiöstä nimeltä minän puolustus eli defenssimekanismi. Kun ihmistä ahdistaa jokin asia, hän kehittää psyyken puolustuksia saadakseen mielenrauhan(esim. kohteen siirto, arvon kielto, split,...). On helpompi mitätöidä toiset hulluiksi, kuin kohdata esim. nyky-yhteiskunnan toimintatapojen aiheuttamat moninaiset riskit. Myös oma epätäydellisyys ja elämän kaikkinainen epävarmuus voivat hermostuttaa ja jotkut hakevat tyydytksen tunnetta polkemalla toisia ja leimaamalla kaikki uhat huuhaaksi.
No, kautta vuosituhansienhan iloa on revitty poikkeavia näkemyksiä omaavien mollaamisesta ja vainoamisesta. Ei ole helppoa olla eri mieltä kuin suurin osa vallassa olijoista tai alkeelliseen ajatteluun
tyytyvä massa.
Roviolle vaan ne jotka ei pysy ruodussa, vai? Maapallohan on litteä ja sitä ei saa kyseenalaistaa... - kuitenniin
Psykiatri 0s.007 kirjoitti:
asia kuin säteilynpelko tai pelko tulla myrkytetyksi tai pelko tulla tapetuksi kaasulla. Toisin sanoen kysymyksessä näillä tämäntyyppisillä peloilla on sellainen aivosairaus, joka on todettavissa nykyisillä kuvantamistutkimuksilla ja tuota sairautta nimitetään SKITSOFRENIAKSI.
Onko todella olemassa vielä noin typeriä hölmöjä, jotka vielä rinta rottingilla esittelevät tyhmyyttään? Huh huh, ei ole taittu paljoa muualta tietoa imeä, kuin istua netin äärellä ja syytää omia typeryyksiä ilmoille.
- TK
kuitenniin kirjoitti:
Onko todella olemassa vielä noin typeriä hölmöjä, jotka vielä rinta rottingilla esittelevät tyhmyyttään? Huh huh, ei ole taittu paljoa muualta tietoa imeä, kuin istua netin äärellä ja syytää omia typeryyksiä ilmoille.
Sorry, mutta eipä teikäläisen älyllisten perustelujen määrä paljon päätä huimaa.
Ainahan sitä voi musta tuntuu-asenteella heitellä kommenttejaan, mutta jos ei ole mitään faktoja esittää, niin asenne voisi olla vähän nöyrempi. Vai onko ehkä niin ettei ole tullut luettua kuin Aku Ankkaa?
http://www.akuankka.fi/ Kyseiset sivut sopivat paremmin tuon tasoiselle argumentoinille.
Lämpimin terveisin TK - vai niin
alttius kirjoitti:
Kas, kun ensin pitää altistua, ja altisumiseen kuluu aikaa. Et sattunut sitä älyämään. Kuvittelet, että heti kun sähkön kohtaa, on sitten sähköyliherkkä, vai? Riittääkä äly tajuamaan, mitä on altisuminen?
Ja montakos vuosikymmentä siihen pitääkään altistua? Useamman sukupolven ajan?
Kas kun useimmat ihmiset Suomessa (joista osa on jo ehtinyt kuolla aivan vain vanhuuttaan) ovat olleet "altistuneita" sähköverkoille koko ikänsä. Miksi niitä sairastuneita ei ole aikaisemmissa sukupolvissa?
Edelleenkin on auki se kysymys, miksi eivät 40- ja 50-luvulla sähköistetyissä kodeissa,työpaikoilla ja tehtaissa olleet sairastuneet myöhemmin? Niitä sairastuneita on ilmaantunut vasta viime aikoina? Mikä siinä aikaisempien vuosikymmenten sähkössä oli erilaista, jos siihen ei sairastuttu? - TK
TK kirjoitti:
Sorry, mutta eipä teikäläisen älyllisten perustelujen määrä paljon päätä huimaa.
Ainahan sitä voi musta tuntuu-asenteella heitellä kommenttejaan, mutta jos ei ole mitään faktoja esittää, niin asenne voisi olla vähän nöyrempi. Vai onko ehkä niin ettei ole tullut luettua kuin Aku Ankkaa?
http://www.akuankka.fi/ Kyseiset sivut sopivat paremmin tuon tasoiselle argumentoinille.
Lämpimin terveisin TKSattuneesta syystä, poden nimittäin keskivaikeaa sähköyliherkkyyttä, en voi roikkua netissä vaan luen yleensä vain tulosteita tieteellisistä tutkimuksista, ja harrastan laajasti ihan kirjojen lukemista. Myös yliopisto-opiskelujen parissa tuli jonkun verran tutustuttua kriiittiseen tiedonhakuun.
Aidosti pohtivaa keskustelua toivoen TK - aika on rahaakin
TK kirjoitti:
Sorry, mutta eipä teikäläisen älyllisten perustelujen määrä paljon päätä huimaa.
Ainahan sitä voi musta tuntuu-asenteella heitellä kommenttejaan, mutta jos ei ole mitään faktoja esittää, niin asenne voisi olla vähän nöyrempi. Vai onko ehkä niin ettei ole tullut luettua kuin Aku Ankkaa?
http://www.akuankka.fi/ Kyseiset sivut sopivat paremmin tuon tasoiselle argumentoinille.
Lämpimin terveisin TKKyllä se niin on, että silmä silmästä, hammas hampaasta. Ei änkyrälle edes kannata aikaa tuhlata mitään selittelyihin.
- on ollut
vai niin kirjoitti:
Ja montakos vuosikymmentä siihen pitääkään altistua? Useamman sukupolven ajan?
Kas kun useimmat ihmiset Suomessa (joista osa on jo ehtinyt kuolla aivan vain vanhuuttaan) ovat olleet "altistuneita" sähköverkoille koko ikänsä. Miksi niitä sairastuneita ei ole aikaisemmissa sukupolvissa?
Edelleenkin on auki se kysymys, miksi eivät 40- ja 50-luvulla sähköistetyissä kodeissa,työpaikoilla ja tehtaissa olleet sairastuneet myöhemmin? Niitä sairastuneita on ilmaantunut vasta viime aikoina? Mikä siinä aikaisempien vuosikymmenten sähkössä oli erilaista, jos siihen ei sairastuttu?Kuule, kuka on kuka ei. En ole itsekkään ollut sähkön kanssa tekemisissä ennen vuotta 1970. Miten sitten vanhempanikaan? Ja toisaalta, eihän sähkön määrät ja tehot ole olleet sitä luokkaa, kuin ne nyt ovat. Ja vieläpä, että jos asiasta riidellään nytkin, kuka sitten olisi tunnistanut sähköyliherkät -50 luvulla? Sanoppas se. Kyllä niitä on ollut silloinkin, vaan heidät on luokiteltu mielisairaiksi yms. poikkeaviksi. Harvoinkos sitä tapahtuu, kun se on tätä päivää nykyisinkin. Jo tämä palstakin kertoo sen, mihin ymmärrys ja tajunta riittää hykyisinkään.
- Itse sairastuin vakavasti -50 luvulla, lapsena, mutta tiede ei silloin vielä edes tunnistanut sairauttani, ei ollut olemassakaan diagnosointia lasten kohdalla. Kyse ei ollut ei / ole sähköyliherkkyydestä, mutta sairaudesta, joka kuitenkin reagoi mm. sähkökentille aktivoimalla perussairautta, niin että jos päivän tässä koneella olen ilman suojausta tai puutteellisella suojauksella, olen mielettömän kipeä. En voi esim. tässä koneellakaan työskennellä ilman vahvaa säteilynsuojausta.
En voi edes matkustaa, en yöpyä missään, ettei ole säteilyn suojaus mukana, vaikka en olekkaan sähköyliherkkä.
Mistäpäs sinä todella tiedä, ettei muka ollut sairastuneita aiemmin kuin nyt? Sen tiedän sanoa, että et ainakaan tiedä mistään, sillä varmasti on ollut. - TK
vai niin kirjoitti:
Ja montakos vuosikymmentä siihen pitääkään altistua? Useamman sukupolven ajan?
Kas kun useimmat ihmiset Suomessa (joista osa on jo ehtinyt kuolla aivan vain vanhuuttaan) ovat olleet "altistuneita" sähköverkoille koko ikänsä. Miksi niitä sairastuneita ei ole aikaisemmissa sukupolvissa?
Edelleenkin on auki se kysymys, miksi eivät 40- ja 50-luvulla sähköistetyissä kodeissa,työpaikoilla ja tehtaissa olleet sairastuneet myöhemmin? Niitä sairastuneita on ilmaantunut vasta viime aikoina? Mikä siinä aikaisempien vuosikymmenten sähkössä oli erilaista, jos siihen ei sairastuttu?Voimakkaat sähkömagneettiset kentät ovat aiheuttaneet oireita tietysti niin kauan kuin niitä on ollutkin. Ihmiset eivät ole aina tunnistaneet oireitaan kentistä johtuviksi tai heidät on leimattu hulluiksi. Esim. vuonna 1978 Environment-aikakauslehdessä marraskuun numerossa oli yhteenveto 45 tieteellisestä tutkimuksesta, joita erilaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset olivat tehneet. Poikkeuksetta kaikki osoittivat esim. voimalinjasäteilyn vaikuttavan eläimiin ja ihmisiin haitallisesti.
Jotkut ovat herkempiä säteilytasojen nousulle kuin toiset. Eihän auringonsäteilykään saa kaikille puhkeamaan melanoomaa. Jotkut kestävät tosi hyvin auringon säteitä, eivätkä edes pala helposti, toiset taas käräyttävät ihonsa helposti ja saavat helpommin ihosyövän. Ihmiset ovat yksilöllisiä ja samoin sairastumistaipumuksetkin.
Esim. syövälle altistavat monet eri asiat, esim. jotkut kemikaalit, ionisoiva säteily ja monien tutkimusten mukaan tosiaan myös voimakkaat sähkömagneettiset kentät. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Täytyy pyrkiä näkemään suuret kokonaisuudet. - Skeptikko
TK kirjoitti:
Hei!
Kylläpä jotkut haluavat innolla leimata sähköallergiset hulluiksi. No ovatko linnutkin luulosairaita?
Tukiasemien lähellä korkealla pesivät linnut ovat kadonneet tai vähentyneet. Muninta alle 200 metrin etäisyydellä tukiasemasta oli epäonnistunut lähes 90%:sti.
Lintujen tutkimus on merkittävää, koska sillä suljetaan pois ihmistutkittavien tukiasemiin kohdistuva luulo-/pelkoefekti. Samanlaisia tutkimuksia on myös muista eläimistä ja niiden lisääntymis- ja käytösongelmista tukiasemien lähellä(http://www.livingplanet.be/emrbirds.htm).
On myös tutkimustuloksia siitä, että sähköyliherkkien syketaajuudet muuttuvat voimakkaasti heidän altistuessaan tietämättään säteilykentille. Suomen Sähköyliherkät ry:n sivuilla (http://www.suomensyh.fi/) on paljon linkkejä sähköyliherkkyyttä selittäviin tutkimuksiin. Tutki asioita, älä vain hutki!
Psykologiassa kerrotaan kiinnostavasta ilmiöstä nimeltä minän puolustus eli defenssimekanismi. Kun ihmistä ahdistaa jokin asia, hän kehittää psyyken puolustuksia saadakseen mielenrauhan(esim. kohteen siirto, arvon kielto, split,...). On helpompi mitätöidä toiset hulluiksi, kuin kohdata esim. nyky-yhteiskunnan toimintatapojen aiheuttamat moninaiset riskit. Myös oma epätäydellisyys ja elämän kaikkinainen epävarmuus voivat hermostuttaa ja jotkut hakevat tyydytksen tunnetta polkemalla toisia ja leimaamalla kaikki uhat huuhaaksi.
No, kautta vuosituhansienhan iloa on revitty poikkeavia näkemyksiä omaavien mollaamisesta ja vainoamisesta. Ei ole helppoa olla eri mieltä kuin suurin osa vallassa olijoista tai alkeelliseen ajatteluun
tyytyvä massa.
Roviolle vaan ne jotka ei pysy ruodussa, vai? Maapallohan on litteä ja sitä ei saa kyseenalaistaa...Tutkimuksissa on todettu, että
a) Sähköyliherkkinä itseään pitävät eivät ole kyenneet havaitsemaan, ovatko tietyllä hetkellä altistuneet sähkökentälle vai eivät.
b) Mitään merkittäviä fysiologisia muutoksia soluissa tai kudoksissa ei tapahdu sähkökentässä.
c) Sähköyliherkkyyteen sairastuvat ovat tyypillisesti psyykkisesti normaalia herkempiä ihmisiä.
d) Parhaat hoitotulokset on saatu aikaan kognitiivisella psykoterapialla.
Sähköyliherkkyys on todennäköisesti psykosomaattinen sairaus, eli stressin/masennuksen/ahdistuneisuushäiriön ilmentymä. Oireet ovat tietenkin niistä kärsivälle täysin todellisia. Sähköyliherkkyydestä kärsivillä näyttää olevan piirteitä paniikkihäiriöistä, sosiaalisesta fobiasta ja harhaluuloisuushäiriöistä (jopa psykoottistasoista, esim. eristäytymistä ja voimakkaita paranoidisia pelkoja), jotka voivat johtaa merkittävään invalidisoitumiseen. Onneksi apu tähänkin vaivaan on olemassa. Se ei tosin tule faradayn häkkejä ja mittareita kaupittelevilta puoskareilta, vaan psykiatrisesta sairaanhoidosta. - TK
Skeptikko kirjoitti:
Tutkimuksissa on todettu, että
a) Sähköyliherkkinä itseään pitävät eivät ole kyenneet havaitsemaan, ovatko tietyllä hetkellä altistuneet sähkökentälle vai eivät.
b) Mitään merkittäviä fysiologisia muutoksia soluissa tai kudoksissa ei tapahdu sähkökentässä.
c) Sähköyliherkkyyteen sairastuvat ovat tyypillisesti psyykkisesti normaalia herkempiä ihmisiä.
d) Parhaat hoitotulokset on saatu aikaan kognitiivisella psykoterapialla.
Sähköyliherkkyys on todennäköisesti psykosomaattinen sairaus, eli stressin/masennuksen/ahdistuneisuushäiriön ilmentymä. Oireet ovat tietenkin niistä kärsivälle täysin todellisia. Sähköyliherkkyydestä kärsivillä näyttää olevan piirteitä paniikkihäiriöistä, sosiaalisesta fobiasta ja harhaluuloisuushäiriöistä (jopa psykoottistasoista, esim. eristäytymistä ja voimakkaita paranoidisia pelkoja), jotka voivat johtaa merkittävään invalidisoitumiseen. Onneksi apu tähänkin vaivaan on olemassa. Se ei tosin tule faradayn häkkejä ja mittareita kaupittelevilta puoskareilta, vaan psykiatrisesta sairaanhoidosta.Hei!
Tulihan ne sieltä ne yleisimmät kliseet, joita jotkut vähemmän riippumattomat tutkijat suoltavat.
Kiitos kuitenkin asiallisesta tyylistä, ja uskon, että olet vilpittömästi ajatuksiesi takana ja tälläisiä "faktoja" monilta sivustoilta ensimmäisenä juuri löytyykin.
Löytyy myös yhä laajenevassa määrin täysin päinvastaisiakin tutkimustuloksia kokeista, joissa on huolellisesti otettu kaikki muuttujat huomioon ja eliminoitu tutkijoiden kytkökset mm. kännykkäteollisuuteen ja siihen sidoksissa oleviin viiteryhmiin. Laitan sinullekkin linkin sivustolle, mistä löytyy poliittisesti ja taloudellisesti riippumattomien laadukkaiden tutkimusten tuloksia sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksista ihmisiin: http://www.suomensyh.fi/
Esim. stressiproteiineja Suomen säteilyturvakeskuksessa tutkinut Dariusz Leszczynski on tutkimuksissaan puhunut siitä, että kännykkäsäteily häiritsee veriaivoesteen toimintaa ja lisää neurologisten sairauksien riskiä. Hän huomasi myös tutkimuksissaan iholla proteiinimuutoksia kännykän säteilyn altistumisen jälkeen. Sitä tuskin jälkeenjääneinkään tutkija uskaltaa enää ryhtyä kiistämään, niin huomiota herättävä löytö se maailmanlaajuisestikin oli.
"Nykyiset säteilyn raja-arvot lienevät 1000-4000 kertaa korkeampia siihen nähden, mitä elimistömme kestää. Ne eivät suojaa ihmistä säteilyn haitoilta, kuten esim. Alzheimerin taudilta tai muilta hermoston rappeutumasairauksilta, unihäiriöiltä, oppimis- tai muistivaikeuksilta, lapsettomuudelta, syövältä, sähköyliherkkyydestä puhumattakaan." Näin kirjoittaa em.professori Osmo Hänninen(tutkinut säteilyn vaikutuksia Kuopion yliopistossa).
Euroopan parlamenttikin on äänestynyt ylivoimaisella äänten enemmistöllä uusien tiukempien säteilynormien puolesta. The Bioinitiative Report tähtää tämänhetkisen turvanormiston muuttamiseen. Raportin takana on The Bioinitiative Working Group, johon kuuluu 14 alan arvostettua ja tunnettua tutkijaa. Raportti käsittää yhteensä n. 2000 tutkimusreferaattia sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista(www.bioinitiative.org).
Tässä on isot asiat kyseessä ja pintapuoliset, tarkoitushakuiset nollatutkimukset eivät tule estämään totuuden vyörymistä säteilyn vaaroista esille. - Toinenkin skeptinen
TK kirjoitti:
Hei!
Tulihan ne sieltä ne yleisimmät kliseet, joita jotkut vähemmän riippumattomat tutkijat suoltavat.
Kiitos kuitenkin asiallisesta tyylistä, ja uskon, että olet vilpittömästi ajatuksiesi takana ja tälläisiä "faktoja" monilta sivustoilta ensimmäisenä juuri löytyykin.
Löytyy myös yhä laajenevassa määrin täysin päinvastaisiakin tutkimustuloksia kokeista, joissa on huolellisesti otettu kaikki muuttujat huomioon ja eliminoitu tutkijoiden kytkökset mm. kännykkäteollisuuteen ja siihen sidoksissa oleviin viiteryhmiin. Laitan sinullekkin linkin sivustolle, mistä löytyy poliittisesti ja taloudellisesti riippumattomien laadukkaiden tutkimusten tuloksia sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksista ihmisiin: http://www.suomensyh.fi/
Esim. stressiproteiineja Suomen säteilyturvakeskuksessa tutkinut Dariusz Leszczynski on tutkimuksissaan puhunut siitä, että kännykkäsäteily häiritsee veriaivoesteen toimintaa ja lisää neurologisten sairauksien riskiä. Hän huomasi myös tutkimuksissaan iholla proteiinimuutoksia kännykän säteilyn altistumisen jälkeen. Sitä tuskin jälkeenjääneinkään tutkija uskaltaa enää ryhtyä kiistämään, niin huomiota herättävä löytö se maailmanlaajuisestikin oli.
"Nykyiset säteilyn raja-arvot lienevät 1000-4000 kertaa korkeampia siihen nähden, mitä elimistömme kestää. Ne eivät suojaa ihmistä säteilyn haitoilta, kuten esim. Alzheimerin taudilta tai muilta hermoston rappeutumasairauksilta, unihäiriöiltä, oppimis- tai muistivaikeuksilta, lapsettomuudelta, syövältä, sähköyliherkkyydestä puhumattakaan." Näin kirjoittaa em.professori Osmo Hänninen(tutkinut säteilyn vaikutuksia Kuopion yliopistossa).
Euroopan parlamenttikin on äänestynyt ylivoimaisella äänten enemmistöllä uusien tiukempien säteilynormien puolesta. The Bioinitiative Report tähtää tämänhetkisen turvanormiston muuttamiseen. Raportin takana on The Bioinitiative Working Group, johon kuuluu 14 alan arvostettua ja tunnettua tutkijaa. Raportti käsittää yhteensä n. 2000 tutkimusreferaattia sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista(www.bioinitiative.org).
Tässä on isot asiat kyseessä ja pintapuoliset, tarkoitushakuiset nollatutkimukset eivät tule estämään totuuden vyörymistä säteilyn vaaroista esille.Tässä viite suhteellisen tuoreeseen julkaisuun, johon on koottu sähköyliherkkyystutkimusten tuloksia:
"Our metaanalyses found no evidence of an improved ability to detect EMF in "hypersensitive" participants."
http://www.psychosomaticmedicine.org/cgi/content/full/67/2/224
Mitä tulee noihin aiemmin linkitettyihin lintututkimuksiin, niin tuon tasoisella datalla ei pysty osoittamaan yhtään mitään yhteyttä elektromagneettisen säteilyn ja lintujen pesimisen tai esiintymisen kanssa. Korrelaatio on olematon, eikä syy-seuraussuhteita ole pohdittu laajemmin. Esimerkiksi sitä, että asutusta ja ihmisen toimintaa on todennäköisesti enemmän siellä, jossa on enemmän radiomastoja, jolla on taas hyvin todennäköisesti vaikutusta myös lintujen pesintään.
Kysynkin, että miksi ei ole pystytty osoittamaan edes sitä, että sähköyliherkkä kykenee havaitsemaan sähkökentän yleensäkään? Tämähän olisi erittäin helppo näyttää aukottomasti toteen, jos vaiva olisi lähellekään vastaava kuin esim. ohjelmassa olleella sataman lähellä asuvalla henkilöllä. Eikö sähköyliherkkien kannattaisi satsata ensin tähän, sen sijaan että suunnittelevat ostelevansa saaria etelämeriltä? Varmasti uskottavuus paranisi monta kertaluokkaa, jos olisi edes jotain konkreettista objektiivista näyttöä. - Skeptikko
Toinenkin skeptinen kirjoitti:
Tässä viite suhteellisen tuoreeseen julkaisuun, johon on koottu sähköyliherkkyystutkimusten tuloksia:
"Our metaanalyses found no evidence of an improved ability to detect EMF in "hypersensitive" participants."
http://www.psychosomaticmedicine.org/cgi/content/full/67/2/224
Mitä tulee noihin aiemmin linkitettyihin lintututkimuksiin, niin tuon tasoisella datalla ei pysty osoittamaan yhtään mitään yhteyttä elektromagneettisen säteilyn ja lintujen pesimisen tai esiintymisen kanssa. Korrelaatio on olematon, eikä syy-seuraussuhteita ole pohdittu laajemmin. Esimerkiksi sitä, että asutusta ja ihmisen toimintaa on todennäköisesti enemmän siellä, jossa on enemmän radiomastoja, jolla on taas hyvin todennäköisesti vaikutusta myös lintujen pesintään.
Kysynkin, että miksi ei ole pystytty osoittamaan edes sitä, että sähköyliherkkä kykenee havaitsemaan sähkökentän yleensäkään? Tämähän olisi erittäin helppo näyttää aukottomasti toteen, jos vaiva olisi lähellekään vastaava kuin esim. ohjelmassa olleella sataman lähellä asuvalla henkilöllä. Eikö sähköyliherkkien kannattaisi satsata ensin tähän, sen sijaan että suunnittelevat ostelevansa saaria etelämeriltä? Varmasti uskottavuus paranisi monta kertaluokkaa, jos olisi edes jotain konkreettista objektiivista näyttöä.Yksittäisiä tutkimuksia ja tutkijoitahan aina löytyy puoltamaan sitä sun tätä, mutta kymmenien toisistaan riippuvien tutkimusryhmien saamat tulokset ja niistä tehdyt tieteellisen tarkat meta-analyysit ovat kyllä ohittamattomia. Niiden leimaaminen "tarkoitushakuisiksi nollatutkimuksiksi" on melko epätoivoista argumentointia. Sekalainen kokoelma tarkoin valikoituja tutkimuksia potilasjärjestön sivuilla tuskin on luotettavin ja puolueettomin tietolähde.
Psykiatrinen sairaus on sairaus siinä missä muutkin sairaudet. On surullista, että ihmiset jäävät ilman adekvaattia hoitoa vain sen takia, että eivät suostu "olemaan hulluja". - TK
Toinenkin skeptinen kirjoitti:
Tässä viite suhteellisen tuoreeseen julkaisuun, johon on koottu sähköyliherkkyystutkimusten tuloksia:
"Our metaanalyses found no evidence of an improved ability to detect EMF in "hypersensitive" participants."
http://www.psychosomaticmedicine.org/cgi/content/full/67/2/224
Mitä tulee noihin aiemmin linkitettyihin lintututkimuksiin, niin tuon tasoisella datalla ei pysty osoittamaan yhtään mitään yhteyttä elektromagneettisen säteilyn ja lintujen pesimisen tai esiintymisen kanssa. Korrelaatio on olematon, eikä syy-seuraussuhteita ole pohdittu laajemmin. Esimerkiksi sitä, että asutusta ja ihmisen toimintaa on todennäköisesti enemmän siellä, jossa on enemmän radiomastoja, jolla on taas hyvin todennäköisesti vaikutusta myös lintujen pesintään.
Kysynkin, että miksi ei ole pystytty osoittamaan edes sitä, että sähköyliherkkä kykenee havaitsemaan sähkökentän yleensäkään? Tämähän olisi erittäin helppo näyttää aukottomasti toteen, jos vaiva olisi lähellekään vastaava kuin esim. ohjelmassa olleella sataman lähellä asuvalla henkilöllä. Eikö sähköyliherkkien kannattaisi satsata ensin tähän, sen sijaan että suunnittelevat ostelevansa saaria etelämeriltä? Varmasti uskottavuus paranisi monta kertaluokkaa, jos olisi edes jotain konkreettista objektiivista näyttöä.Hei!
Kiitos pohdiskelevista kommenteistasi! Asiahan on niin, että sähkömagneettikenttien terveyshaitoista ja sähköyliherkkyyden "aitoudestahan" on tutkimustuloksia joka lähtöön.
Tilanne on aika sama kuin silloin, kun vielä elettiin yleisessä epävarmuudessa tupakan haitallisuudesta. Oli runsaasti tutkimuksia, joitten mukaan tupakka on terveydelle vaaratonta. Mutta päinvastaisiakin tutkimustuloksia alkoi tulla yhä enenevässä määrin päivänvaloon.
Siitä, että on varmuuden vuoksi varovainen ei ole varmaankaan merkittävää haittaa. Mutta huolettomalla asenteella mahdollisiin riskeihin voi olla kauaskantoisen ikäviä vaikutuksia.
Sähköyliherkkiä on vaikea tutkia, koska altistuksen jälkeen oireet jäävät pitkäksi aikaa päälle. Yhtenä syynä pidetään mm. altistuksen aiheuttamaa avojen veriaivoesteen läpäisevyyden pitkäaikaista kasvua, jolloin haitalliset aineet pääsevät helpommin vaikuttamaan aivoihin. On löytynyt myös lukuisia muita selittäviä elementtejä ilmiölle(ehkä palaan aiheeseen myöhemmin, jos saan perheestäni kirjureita).
Lintujen poikasten vastavia kuolemia ei löydy muuten samanlaisilta alueilta, joilla on alhainen säteilytaso.
On muitakin tahoja, kuin tuhannet "höyrähtäneet" sähköallergikot, jotka pitävät sähkömagneettisten kenttien terveyshaittoja osoittavia tutkimuksia luotettavina. Esim. tosiaan HS 18.6.2008 julkaisi: "Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan kännykän käyttöön liittyvä syöpäriski on niin merkittävä, ettei sitä voi enää jättää huomiotta." On varmaan ymmärettävää että kun ihmiset ovat yksilöllisiä, he reagoivat ympäristön tuomiin rasitteisiin eri tavoin.
Olen jo aiemmin puhunut auringon säteilystä. Se ei ole ionisoivaa säteilyä, mutta on jo yleisesti tunnettua, että suuret altistusmäärät tätä säteilyä aiheuttavat joillekkin yksilöille ihosyövän. Toisilla iho tulee punaiseksi, joillekkin jopa rakkuloille, jotkut taas vain ruskettuvat ja nauttivat auringosta. Ennen kuin mahdollisten vaurioitten todellisuus aikoinaan oli tieteellisesti todistettu, olisiko ihmisten pitänyt vain käristää ihoaan auringossa, vaikka heille tuli oireita ja kipua?
Ennen kuin tiede oli vielä päässyt yksimielisyyteen asiasta ihmiset empiirisesti havaitsivat, että monille liika auringon säteily ei sovi ja maalaisjärkeä käyttäen, he suojautuivat siltä.
Ei se mene niin, että lääkärit ja tutkijat laboratorioissaan keksivät, että tälläiseenkin sairauteen voi sairastua ja vasta sen jälkeen kiltit ihmiset suvaitsevat alkaa sairastua. Tieteellinen tutkimus ja varsinkin konsensus laahaa jatkuvasti auttamatta perässä.
Ympäristömme on varsinkin viime vuosikymmeninä ja jo aiemminkin täyttynyt jatkuvasti yhä uusista kemikaaleista ja teknisistä ratkaisuista. Ympäristön säteilytaso on myös räjähdysmäisesti kasvanut. Ihmiset alkavat reagoida monille muutoksille ja tietenkin herkimmät ensin.
Jos säteily sattuu, niin se sattuu, jo ennen kuin syy on loppuun asti selvitetty ja todistettu. Yleensä jokainen, joka kokee kipua yrittää etsiä syyn ja suojautua siltä.
Itse uskon täysin myös psykosomaattisen kivun mahdollisuuteen(olen lukenut tuhansia sivuja psykologiaa, psykiatriaa ja neurologiaa). Tiedän vain itseni kohdalta, että puhuessani pitkään puhelimeen (minun tapauksessa jo lankapuhelin riittää, kännykkää ei voi ajatellakkaan kivun ja pahoinvoinnin vuoksi) korvani sisäkäytävä tulee punaiseksi ja siihen muodostuu rakkula. On kuin olisin saanut palovamman.
Lisäksi minulla on lukemattomia kokemuksia siitä, että ollessani erittäin huonossa kunnossa pystyn tuntemattomalla alueella kulkiessani(esim. autossa) pääkivun ja alkavien rajujen rytmihäiriöiden perusteella sanomaan, milloin korkeajännitejohdot tai kännykkätukiasema lähestyy.
Juuri näitten erikoisten "kykyjen" takia en voi pitää sairauttani mitenkään psykosomaattisena. Jos tämä olisi psyykkistä, minunhan pitäisi ensin nähdä kohde, jota sitten alkaisin hysteerisesti pelätä ja oireilla. Asia on päinvastoin, pahasti sähköallergisessa tilassa olevilla on kuin ylimääräinen vaisto. He huomaavat, kun jotain vahvasti säteilevää tulee lähistölle. Mutta oireet voivat jatkua alkualtistuksen jälkeen tunteja tai jopa päiväkausia.
Sitä paitsi mieheni määräilee minua jatkuvasti pois lankapuhelimesta, kun en raaskisi lopettaa keskusteluja ystävieni kanssa, vaikka päätäni jo jomottaa aika lailla ja korviin koskee. Niin niitä rakkuloita pääsee sitten syntymään, niin etten jaksa oikein tarpeeksi välittää näistä säteilytasoista kun olen jo niin turtunut terveysongelmiini.
Tiedän, että yhden ihmisen kokemuksilla ei ole tieteellistä todistusarvoa, mutta koska EU:n päättävät elimetkin ovat useasti äänestäneet tiukempien sätelyarvorajojen puolesta ja ympäri maailmaa tuhannet lääkärit ja syöpätutkijat allekirjoittavat vetoomuksia alhaisemman säteilytason puolesta, niin en taida olla ainoa, jolla on alkanut raksuttaa... - TK
TK kirjoitti:
Hei!
Kiitos pohdiskelevista kommenteistasi! Asiahan on niin, että sähkömagneettikenttien terveyshaitoista ja sähköyliherkkyyden "aitoudestahan" on tutkimustuloksia joka lähtöön.
Tilanne on aika sama kuin silloin, kun vielä elettiin yleisessä epävarmuudessa tupakan haitallisuudesta. Oli runsaasti tutkimuksia, joitten mukaan tupakka on terveydelle vaaratonta. Mutta päinvastaisiakin tutkimustuloksia alkoi tulla yhä enenevässä määrin päivänvaloon.
Siitä, että on varmuuden vuoksi varovainen ei ole varmaankaan merkittävää haittaa. Mutta huolettomalla asenteella mahdollisiin riskeihin voi olla kauaskantoisen ikäviä vaikutuksia.
Sähköyliherkkiä on vaikea tutkia, koska altistuksen jälkeen oireet jäävät pitkäksi aikaa päälle. Yhtenä syynä pidetään mm. altistuksen aiheuttamaa avojen veriaivoesteen läpäisevyyden pitkäaikaista kasvua, jolloin haitalliset aineet pääsevät helpommin vaikuttamaan aivoihin. On löytynyt myös lukuisia muita selittäviä elementtejä ilmiölle(ehkä palaan aiheeseen myöhemmin, jos saan perheestäni kirjureita).
Lintujen poikasten vastavia kuolemia ei löydy muuten samanlaisilta alueilta, joilla on alhainen säteilytaso.
On muitakin tahoja, kuin tuhannet "höyrähtäneet" sähköallergikot, jotka pitävät sähkömagneettisten kenttien terveyshaittoja osoittavia tutkimuksia luotettavina. Esim. tosiaan HS 18.6.2008 julkaisi: "Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan kännykän käyttöön liittyvä syöpäriski on niin merkittävä, ettei sitä voi enää jättää huomiotta." On varmaan ymmärettävää että kun ihmiset ovat yksilöllisiä, he reagoivat ympäristön tuomiin rasitteisiin eri tavoin.
Olen jo aiemmin puhunut auringon säteilystä. Se ei ole ionisoivaa säteilyä, mutta on jo yleisesti tunnettua, että suuret altistusmäärät tätä säteilyä aiheuttavat joillekkin yksilöille ihosyövän. Toisilla iho tulee punaiseksi, joillekkin jopa rakkuloille, jotkut taas vain ruskettuvat ja nauttivat auringosta. Ennen kuin mahdollisten vaurioitten todellisuus aikoinaan oli tieteellisesti todistettu, olisiko ihmisten pitänyt vain käristää ihoaan auringossa, vaikka heille tuli oireita ja kipua?
Ennen kuin tiede oli vielä päässyt yksimielisyyteen asiasta ihmiset empiirisesti havaitsivat, että monille liika auringon säteily ei sovi ja maalaisjärkeä käyttäen, he suojautuivat siltä.
Ei se mene niin, että lääkärit ja tutkijat laboratorioissaan keksivät, että tälläiseenkin sairauteen voi sairastua ja vasta sen jälkeen kiltit ihmiset suvaitsevat alkaa sairastua. Tieteellinen tutkimus ja varsinkin konsensus laahaa jatkuvasti auttamatta perässä.
Ympäristömme on varsinkin viime vuosikymmeninä ja jo aiemminkin täyttynyt jatkuvasti yhä uusista kemikaaleista ja teknisistä ratkaisuista. Ympäristön säteilytaso on myös räjähdysmäisesti kasvanut. Ihmiset alkavat reagoida monille muutoksille ja tietenkin herkimmät ensin.
Jos säteily sattuu, niin se sattuu, jo ennen kuin syy on loppuun asti selvitetty ja todistettu. Yleensä jokainen, joka kokee kipua yrittää etsiä syyn ja suojautua siltä.
Itse uskon täysin myös psykosomaattisen kivun mahdollisuuteen(olen lukenut tuhansia sivuja psykologiaa, psykiatriaa ja neurologiaa). Tiedän vain itseni kohdalta, että puhuessani pitkään puhelimeen (minun tapauksessa jo lankapuhelin riittää, kännykkää ei voi ajatellakkaan kivun ja pahoinvoinnin vuoksi) korvani sisäkäytävä tulee punaiseksi ja siihen muodostuu rakkula. On kuin olisin saanut palovamman.
Lisäksi minulla on lukemattomia kokemuksia siitä, että ollessani erittäin huonossa kunnossa pystyn tuntemattomalla alueella kulkiessani(esim. autossa) pääkivun ja alkavien rajujen rytmihäiriöiden perusteella sanomaan, milloin korkeajännitejohdot tai kännykkätukiasema lähestyy.
Juuri näitten erikoisten "kykyjen" takia en voi pitää sairauttani mitenkään psykosomaattisena. Jos tämä olisi psyykkistä, minunhan pitäisi ensin nähdä kohde, jota sitten alkaisin hysteerisesti pelätä ja oireilla. Asia on päinvastoin, pahasti sähköallergisessa tilassa olevilla on kuin ylimääräinen vaisto. He huomaavat, kun jotain vahvasti säteilevää tulee lähistölle. Mutta oireet voivat jatkua alkualtistuksen jälkeen tunteja tai jopa päiväkausia.
Sitä paitsi mieheni määräilee minua jatkuvasti pois lankapuhelimesta, kun en raaskisi lopettaa keskusteluja ystävieni kanssa, vaikka päätäni jo jomottaa aika lailla ja korviin koskee. Niin niitä rakkuloita pääsee sitten syntymään, niin etten jaksa oikein tarpeeksi välittää näistä säteilytasoista kun olen jo niin turtunut terveysongelmiini.
Tiedän, että yhden ihmisen kokemuksilla ei ole tieteellistä todistusarvoa, mutta koska EU:n päättävät elimetkin ovat useasti äänestäneet tiukempien sätelyarvorajojen puolesta ja ympäri maailmaa tuhannet lääkärit ja syöpätutkijat allekirjoittavat vetoomuksia alhaisemman säteilytason puolesta, niin en taida olla ainoa, jolla on alkanut raksuttaa...Olen ollut aina hyvin kriittinen eri asioihin nähden, enkä purematta niele toisten väitteitä mistään asiasta. Aluksi kun sairastuin en ymmärtänyt miksi huimaa, oksettaa ja pyörryttää. Kävin lääkäreillä ja hekään eivät löytäneet syytä.
Sitten kännykän aiheuttama kipu tuli sietämättömäksi ja huomasin, että minua huimasi erityisesti juuri loisteputkien alla sekä tietokoneiden läheisyydessä. otin sähköyliherkkyydestä selvää vastustavilta ja kannattavilta tahoilta ja oikein toivoin, että oireeni olisivat psykosomaattisia. Sittenhän voisin parantua.
Jouduin huomaamaan monien todisteiden takia, että tämä ei voi mitenkään olla psykosomaattista konversiohäiriötä ainakaan minun kohdallani.
Uskon kyllä ilmiöön, joka on todettu suurimman osan sairauksista yhteydessä: eli jos ihminen on ahdistunut jo ennalta ja lukee hirveästi informaatiota jostain sairaudesta, niin hän voi alkaa oireilla fyysisesti matkimalla tuota sairautta tiedostamattaan. Ja näin vähentää tavallaan ahdistustaan.
Epäilemättä ei sähköyliherkkienkään joukko ole immuuni tälle ilmiölle. Joukossamme on varmaankin vastaava prosentti ns. placebo-tapauksia kuin joidenkin muiden sairauksien joukossa. Tälläiset sitten voivat jonkin kognitiivisen psykoterapian avulla parantuakin, mutta aitoja sähköallergikkoja terapia ei voi parantaa(vaikka monet terapiat ovatkin sinänsä lähes kaikille hyödyllisiä jos ovat järkeviä ja rakentavia ja auttavat kohtaamaan itsensä).
Tosin kenellekkään suuret sähkömagneettiset altistukset, vaikka ihmiset eivät päällisinpuolin oireilisikaan. Jotkut ovat kuitenkin vahvempia ja kestävämpiä kuin toiset. - TK
TK kirjoitti:
Olen ollut aina hyvin kriittinen eri asioihin nähden, enkä purematta niele toisten väitteitä mistään asiasta. Aluksi kun sairastuin en ymmärtänyt miksi huimaa, oksettaa ja pyörryttää. Kävin lääkäreillä ja hekään eivät löytäneet syytä.
Sitten kännykän aiheuttama kipu tuli sietämättömäksi ja huomasin, että minua huimasi erityisesti juuri loisteputkien alla sekä tietokoneiden läheisyydessä. otin sähköyliherkkyydestä selvää vastustavilta ja kannattavilta tahoilta ja oikein toivoin, että oireeni olisivat psykosomaattisia. Sittenhän voisin parantua.
Jouduin huomaamaan monien todisteiden takia, että tämä ei voi mitenkään olla psykosomaattista konversiohäiriötä ainakaan minun kohdallani.
Uskon kyllä ilmiöön, joka on todettu suurimman osan sairauksista yhteydessä: eli jos ihminen on ahdistunut jo ennalta ja lukee hirveästi informaatiota jostain sairaudesta, niin hän voi alkaa oireilla fyysisesti matkimalla tuota sairautta tiedostamattaan. Ja näin vähentää tavallaan ahdistustaan.
Epäilemättä ei sähköyliherkkienkään joukko ole immuuni tälle ilmiölle. Joukossamme on varmaankin vastaava prosentti ns. placebo-tapauksia kuin joidenkin muiden sairauksien joukossa. Tälläiset sitten voivat jonkin kognitiivisen psykoterapian avulla parantuakin, mutta aitoja sähköallergikkoja terapia ei voi parantaa(vaikka monet terapiat ovatkin sinänsä lähes kaikille hyödyllisiä jos ovat järkeviä ja rakentavia ja auttavat kohtaamaan itsensä).
Tosin kenellekkään suuret sähkömagneettiset altistukset, vaikka ihmiset eivät päällisinpuolin oireilisikaan. Jotkut ovat kuitenkin vahvempia ja kestävämpiä kuin toiset.Viimeinen kappale menee oikeasti näin: Tosin kenellekkään suuret sähkömagneettiset altistukset eivät ole terveellisiä, vaikka ihmiset eivät päällisinpuolin oireilisikaan. Jotkut ovat kuitenkin vahvempia ja kestävämpiä kuin toiset.
- Jos...
TK kirjoitti:
Olen ollut aina hyvin kriittinen eri asioihin nähden, enkä purematta niele toisten väitteitä mistään asiasta. Aluksi kun sairastuin en ymmärtänyt miksi huimaa, oksettaa ja pyörryttää. Kävin lääkäreillä ja hekään eivät löytäneet syytä.
Sitten kännykän aiheuttama kipu tuli sietämättömäksi ja huomasin, että minua huimasi erityisesti juuri loisteputkien alla sekä tietokoneiden läheisyydessä. otin sähköyliherkkyydestä selvää vastustavilta ja kannattavilta tahoilta ja oikein toivoin, että oireeni olisivat psykosomaattisia. Sittenhän voisin parantua.
Jouduin huomaamaan monien todisteiden takia, että tämä ei voi mitenkään olla psykosomaattista konversiohäiriötä ainakaan minun kohdallani.
Uskon kyllä ilmiöön, joka on todettu suurimman osan sairauksista yhteydessä: eli jos ihminen on ahdistunut jo ennalta ja lukee hirveästi informaatiota jostain sairaudesta, niin hän voi alkaa oireilla fyysisesti matkimalla tuota sairautta tiedostamattaan. Ja näin vähentää tavallaan ahdistustaan.
Epäilemättä ei sähköyliherkkienkään joukko ole immuuni tälle ilmiölle. Joukossamme on varmaankin vastaava prosentti ns. placebo-tapauksia kuin joidenkin muiden sairauksien joukossa. Tälläiset sitten voivat jonkin kognitiivisen psykoterapian avulla parantuakin, mutta aitoja sähköallergikkoja terapia ei voi parantaa(vaikka monet terapiat ovatkin sinänsä lähes kaikille hyödyllisiä jos ovat järkeviä ja rakentavia ja auttavat kohtaamaan itsensä).
Tosin kenellekkään suuret sähkömagneettiset altistukset, vaikka ihmiset eivät päällisinpuolin oireilisikaan. Jotkut ovat kuitenkin vahvempia ja kestävämpiä kuin toiset.Jos kännykkä aiheuttaa sinulle sietämätöntä kipua ja loisteputket sekä tietokeneet huimausta, olisi tuokin erittäin helppo osoittaa toteen objektiivisesti, jos halua vain riittäisi. Samoin se ohjelman yksi henkilö väitti tuntevansa, kun laivan tutka on päällä. Jostakin syystä tällaisia näytöjä ei vain ole. Sen sijaan on osoitettu, että sähköyliherkät eivät kykene havaitsemaan sähkömagneettisia kenttiä. Mikä on selityksesi siihen? Niillä rahoilla, mitä eräät olivat valmiita sijoittamaan oman saaren ostamiseen, olisi tehnyt lukuisia vastaavia tutkimuksia ja sähköyliherkkien uskottavuudelle saataisiin ensimmäinen peruskivi pelkän tyhjän asemasta.
Auringon valo on muuten yhtä paljon tai yhtä vähän ionisoivaa säteilyä kuin sähkömagneettiset kentätkin... - Sinuttu hulluus
Skeptikko kirjoitti:
Yksittäisiä tutkimuksia ja tutkijoitahan aina löytyy puoltamaan sitä sun tätä, mutta kymmenien toisistaan riippuvien tutkimusryhmien saamat tulokset ja niistä tehdyt tieteellisen tarkat meta-analyysit ovat kyllä ohittamattomia. Niiden leimaaminen "tarkoitushakuisiksi nollatutkimuksiksi" on melko epätoivoista argumentointia. Sekalainen kokoelma tarkoin valikoituja tutkimuksia potilasjärjestön sivuilla tuskin on luotettavin ja puolueettomin tietolähde.
Psykiatrinen sairaus on sairaus siinä missä muutkin sairaudet. On surullista, että ihmiset jäävät ilman adekvaattia hoitoa vain sen takia, että eivät suostu "olemaan hulluja".Aika erikoinen kannanotto asiaan, suostua olemaan hullu, sillä asia olisi muka ratkaistu! Herää kysymys ajatuksen esittäjän omasta hulluudesta. Suostumalla olemaan hullu, ongelma ei millään lailla katoaisi, se jatkuu hoitamattomana edellen.
Vaikka tapaukseni ei liity sähkö allergiaan, mutta tuohon viittaamasi suostumisen hulluuteen juuri liittyy. Kun oireistojaní ei sairaalassa otettu millään lailla vakavasti, saatikka olisi edes suostuttu tutkimaan asiaa, kirjattiin vain, että potilas on hysteeriinen, ja kuvittelee, että hänellä on päässä jotain vikaa.
Kun sairaala ei vaivaantunut tutkimaan asiaa, vaan luokitteli tutkimatta psykiatriseksi potilaaksi, en nähnyt muita vaihtoehtoja, kuin lähteä sairaalasta omin nokkineni, sanoin vain henkilökunnalle, että tämä flikka lähtee nyt... Sairaala ei edes suostunut antamaan mitään verikokeiden tuloksiakaan minulle, viitaten siihen, että lääkäri on luokitellut pyykkisesti luulosairaaksi.
Niin, aika erikoistla, psyykkinen sairaus tekee fyysisiä muutoksia jotka näkyvät selvästi ulospäin. Toinen puoli kasvoista oli kasvanut huomattavasti, Kun kysyin sitä lääkäriltä, että miksi, lääkäri vain hymähti ylimielisesti ja tokaisi, että onhan se niin väärin, jos nuoren naisen kasvot ovat toispuoliset, eikä tehnyt elettäkään, että edes asiallisesti olisi selittänyt asiaa.
Kun kysyin lääkäriltä, aiheuttaako psyykkinen hulluus sitten oksentamista, kun esim. kumarrun kengännauhoja solmiamaan, tulee oksettava olo ja voi tulla oksennus välillä. Vuosi vuodelta pahenevaa päänsärkyä? Entä hulluusko vaivaa kieltä, se on kuin liian iso suuhun, ja jää jatkuvasti hampaiden väliin. Kielen syrjät on ruvella kun koko ajan jäävät hampainen väliiin.
Mutta kun virallinen taho ottaa hulluuden illuusioihinsa, yksitäinen asiakas on kovin heikoilla. Mikä murtaisi hulluuden virallisen tieteen edustajan asenteesta?
Katsoin viisaammaksi poistua sairaalasta ja tilasin välittömästi ajan yliopistollisen kekskussairaalan sisätautiylilääkärin vastaanotolle. Enkä puhunut mitään edellisestä käynnistä toisessa sairaalassa. Ajattelin, että jos lääkäri on fiksu, se osaa selvittää asian.
No olin ratketa naurusta, kun hän siinä vastaanotolla tekemistään tutkimuksista totesi, että ei teillä ainakaan järjen juoksussa vikaa ole. Mutta laittaessaan pään ultraäänitutkimukseen alkoi paljastua hulluus.
Löydöksen johdosta tuli lähtö syöpäklinikalle.
Päässä kasvain. Ja lisäksi klipirauhasen autoimmuunitulehdus jonka johdosta kilpirauhasen vajaatoiminta.
Kun kasvain oli leikattu, päänsärky loppui tyystin. Pahoinvointi ja oksennukset loppuivat leikkaussalissa käyntiin. Kieli mahtui taas suuhun, eikä enää jäänyt hampaiden väliin.
SIUNATTU hulluus olisi tappanut, jos olisin suostunut olemaan HULLU, niinkuin oma keskussairaalani sairauteni luokitteli. Suostumalla olemaan hullu, mikään ei olisi muttunut, vaan kuolema olisi korjannut aika pian pois. Hulluus tuli hoidettua poistamalla tuo henkeä uhkaava kasvain päästä.
Kokemalla juuri tuollaista hulluusehdottelua, en voi mitenkään välttyä epäilemästä sanojan omaa hulluutta. - Skeptikko
Sinuttu hulluus kirjoitti:
Aika erikoinen kannanotto asiaan, suostua olemaan hullu, sillä asia olisi muka ratkaistu! Herää kysymys ajatuksen esittäjän omasta hulluudesta. Suostumalla olemaan hullu, ongelma ei millään lailla katoaisi, se jatkuu hoitamattomana edellen.
Vaikka tapaukseni ei liity sähkö allergiaan, mutta tuohon viittaamasi suostumisen hulluuteen juuri liittyy. Kun oireistojaní ei sairaalassa otettu millään lailla vakavasti, saatikka olisi edes suostuttu tutkimaan asiaa, kirjattiin vain, että potilas on hysteeriinen, ja kuvittelee, että hänellä on päässä jotain vikaa.
Kun sairaala ei vaivaantunut tutkimaan asiaa, vaan luokitteli tutkimatta psykiatriseksi potilaaksi, en nähnyt muita vaihtoehtoja, kuin lähteä sairaalasta omin nokkineni, sanoin vain henkilökunnalle, että tämä flikka lähtee nyt... Sairaala ei edes suostunut antamaan mitään verikokeiden tuloksiakaan minulle, viitaten siihen, että lääkäri on luokitellut pyykkisesti luulosairaaksi.
Niin, aika erikoistla, psyykkinen sairaus tekee fyysisiä muutoksia jotka näkyvät selvästi ulospäin. Toinen puoli kasvoista oli kasvanut huomattavasti, Kun kysyin sitä lääkäriltä, että miksi, lääkäri vain hymähti ylimielisesti ja tokaisi, että onhan se niin väärin, jos nuoren naisen kasvot ovat toispuoliset, eikä tehnyt elettäkään, että edes asiallisesti olisi selittänyt asiaa.
Kun kysyin lääkäriltä, aiheuttaako psyykkinen hulluus sitten oksentamista, kun esim. kumarrun kengännauhoja solmiamaan, tulee oksettava olo ja voi tulla oksennus välillä. Vuosi vuodelta pahenevaa päänsärkyä? Entä hulluusko vaivaa kieltä, se on kuin liian iso suuhun, ja jää jatkuvasti hampaiden väliin. Kielen syrjät on ruvella kun koko ajan jäävät hampainen väliiin.
Mutta kun virallinen taho ottaa hulluuden illuusioihinsa, yksitäinen asiakas on kovin heikoilla. Mikä murtaisi hulluuden virallisen tieteen edustajan asenteesta?
Katsoin viisaammaksi poistua sairaalasta ja tilasin välittömästi ajan yliopistollisen kekskussairaalan sisätautiylilääkärin vastaanotolle. Enkä puhunut mitään edellisestä käynnistä toisessa sairaalassa. Ajattelin, että jos lääkäri on fiksu, se osaa selvittää asian.
No olin ratketa naurusta, kun hän siinä vastaanotolla tekemistään tutkimuksista totesi, että ei teillä ainakaan järjen juoksussa vikaa ole. Mutta laittaessaan pään ultraäänitutkimukseen alkoi paljastua hulluus.
Löydöksen johdosta tuli lähtö syöpäklinikalle.
Päässä kasvain. Ja lisäksi klipirauhasen autoimmuunitulehdus jonka johdosta kilpirauhasen vajaatoiminta.
Kun kasvain oli leikattu, päänsärky loppui tyystin. Pahoinvointi ja oksennukset loppuivat leikkaussalissa käyntiin. Kieli mahtui taas suuhun, eikä enää jäänyt hampaiden väliin.
SIUNATTU hulluus olisi tappanut, jos olisin suostunut olemaan HULLU, niinkuin oma keskussairaalani sairauteni luokitteli. Suostumalla olemaan hullu, mikään ei olisi muttunut, vaan kuolema olisi korjannut aika pian pois. Hulluus tuli hoidettua poistamalla tuo henkeä uhkaava kasvain päästä.
Kokemalla juuri tuollaista hulluusehdottelua, en voi mitenkään välttyä epäilemästä sanojan omaa hulluutta.No nyt meni melkoiseksi saivarteluksi. Sinun tapauksessasi on kyse täysin eri asiasta. Hyvä kuitenkin että sait asiallista hoitoa lopuksi. Väännetäänpä rautalankaa: "Hulluus" ratkaisisi asiaa silloin JOS kyse olisi oikeasti "hulluudesta", jolloin sitä voitaisiin hoitaa. Et ehkä ole kovin hullu, mutta älynlahjasi taitavat olla melko vaatimattomat. Tsemppiä sinulle.
- koirat haukkuu
Skeptikko kirjoitti:
No nyt meni melkoiseksi saivarteluksi. Sinun tapauksessasi on kyse täysin eri asiasta. Hyvä kuitenkin että sait asiallista hoitoa lopuksi. Väännetäänpä rautalankaa: "Hulluus" ratkaisisi asiaa silloin JOS kyse olisi oikeasti "hulluudesta", jolloin sitä voitaisiin hoitaa. Et ehkä ole kovin hullu, mutta älynlahjasi taitavat olla melko vaatimattomat. Tsemppiä sinulle.
Ja nyt olosi on ylevä, kun sait alennettua kanssakirjoittajan. Vaikkakaan ei ole ollenkaan varmaa, yltääkö oma älykkyytesi edes kanssakirjoittelijan tasollekkaan?
- TK
Skeptikko kirjoitti:
No nyt meni melkoiseksi saivarteluksi. Sinun tapauksessasi on kyse täysin eri asiasta. Hyvä kuitenkin että sait asiallista hoitoa lopuksi. Väännetäänpä rautalankaa: "Hulluus" ratkaisisi asiaa silloin JOS kyse olisi oikeasti "hulluudesta", jolloin sitä voitaisiin hoitaa. Et ehkä ole kovin hullu, mutta älynlahjasi taitavat olla melko vaatimattomat. Tsemppiä sinulle.
Oletko niin naivi, että luulet, etteivätkö jotkut sähköallergiset ole yrittäneet kokeilla jopa psyykelääkkeitä vaivoihinsa?
Serotoniini-aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet vain pahentavat potilaiden oireita tekemällä päänsäryn aivan sietämättömäksi, eikä se parane ns. alkkusopeutumisvaikutusten jälkeenkään.
Psykoosilääkkeet todellakin voivat auttaa poistamaan harhoja, mutta kun sähköyliherkkyydessä ei ole kysymys harhoista, niin ne eivät auta tippaakaan. Päinvastoin ne tekevät vielä sairaammaksi.
Jotkut sähköyliherkät ovatkin saattaneet aluksi luulla sairastuneensa psykkisesti(mutta onneksi vain harvat), jotkut ovat saattaneet luulla oireita stressistä johtuviksi tms..
Lopulta suurimmalle osalle paljastuu karmaiseva totuus ympäristömme ja uuden teknologian aiheuttamista terveyshaitoista.
Jotkut taas varmasti alkavat syödä heti oireiden alusta lähtien yhä kasvavaa lääkearsenaalia(vahvojaa kipulääkkeitä, nukahtamislääkkeitä, unilääkkeitä yms. Lopulta he ovat sellaisessa pillerikierteessä lääkeiden sivuvaikutuksineen, etteivät he enää helposti kykene huomaamaan oireilun alkulähteitä. Rytmihäiriöiden takia monille aletaan varman syöttää joitain sydänlääkkeitäkin. Tälläisten tapausten elimistö menee varmasti nopeasti lopullisesti piippuun ja tuskin elävät kauaakaan. Mene ja tiedä.
Kukaahan ei voi koskaan kuolla virallisesti sähköyliherkkyyteen koska sellaista virallista diagnoosia ei ole. Mutta kuka tietää, että kuinka monen äkillisen sydänkohtauksen tai hitaasti hiivuttavan syövän takana onkin ainakin yhtenä rikkana rokassa herkkyys voimakkaalle sähkömagneettiselle säteilylle, jota ympäristömme suoltaa.
Uskon että tulevaisuus tuo vastauksen näihin kysymyksiin, mutta jokaisen kärsivän yksilön kohdalla se ei paljon lohduta tällä hetkellä.
Jos ihmiseltä löytyy empatiakykyä, pitäisi tajuta, että jatkuvat kivut ja pahoinvointi sähköyliherkkien elämässä on tarpeeksi raskasta. Kaikki ilkkumiset ja ivailut tuntuvat sen päälle jo täysin kohtuuttommilta.
Kiitän kaikkia hoksaavia ja valveutuneita ihmisiä empatiasta sähköallergisia kohtaan. Asialliset ihmettelyt ja kritiikitkin aiheesta ovat tietysti ihan ok, mutta lapsellinen solvailu ja näköalaton hulluksi leimaamimen olisi kiva saada poistumaan ihmisyhteisöstä. - TK
Jos... kirjoitti:
Jos kännykkä aiheuttaa sinulle sietämätöntä kipua ja loisteputket sekä tietokeneet huimausta, olisi tuokin erittäin helppo osoittaa toteen objektiivisesti, jos halua vain riittäisi. Samoin se ohjelman yksi henkilö väitti tuntevansa, kun laivan tutka on päällä. Jostakin syystä tällaisia näytöjä ei vain ole. Sen sijaan on osoitettu, että sähköyliherkät eivät kykene havaitsemaan sähkömagneettisia kenttiä. Mikä on selityksesi siihen? Niillä rahoilla, mitä eräät olivat valmiita sijoittamaan oman saaren ostamiseen, olisi tehnyt lukuisia vastaavia tutkimuksia ja sähköyliherkkien uskottavuudelle saataisiin ensimmäinen peruskivi pelkän tyhjän asemasta.
Auringon valo on muuten yhtä paljon tai yhtä vähän ionisoivaa säteilyä kuin sähkömagneettiset kentätkin...Sitähän minä juuri yritin tolkuttaa, että sähkömagneettinen säteily ja auringon säteily, kummatkin ovat ionoisoimatonta säteilyä. Kukaan ei kuitenkaan pidä hulluna sitä, joka sanoo, että auringon säteily voi aiheuttaa kipua(ihon palamista, palorakkuloita, päänsärkyä yms.)ja joillekkin suurina annoksina jopa ihosyövän. Miksei muut säteilylajit voisi aiheuttaa joitain terveysongelmia. Tämähän on aivan naurettavaa ennakkoluuloisuutta.
En tiedä, miksi vielä ei ole ainakaan paljoa sähkömagneettisien kenttien tunnistamiskokeita. Mutta esim. yksi syy voi olla se että kaikkia häiritseviä säteilylajeja ei olla onnistuttu sulkemaan pois ja sähköallergisetvoivat reagoida vielä edellispäivien säteilyannoksiin.
Mutta elimistön muuttujia tutkivia laboratoriotutkimuksia on jo runsaasti. Esim. Prof. Reidar Lövlie Bergenin yliopistosta Norjasta teki tutkimuksia Outokummun Norjan tehtailla. Tehdashalliin rakennettiin pieni tutkimuslaboratorio, josta käsin altistettiin 35 koehenkilöksi valittua työntekijää staattiselle 9,5 µT:n magneettikentälle kahdesti päivässä seitsemän päivän ajan.
Koehenkilöiden veri- ja virtsanäytteitä tutkittiin ennen altistusta ja sen jälkeen. He eivät tienneet, illoin kenttä oli päällä ja milloin ei. Aluksi ei havaittu mitään merkittäviä muutoksia veri- ja virtsanäytteissä. Vasta sitten kun magneettikenttään luotiin keinotekoisesti transientin kaltaisia säkkäröitä häiriöpiikkejä, alkoi syntyä tuloksia. Altistuksen jälkeisissä virtsanäytteissä todettiin suuria määriä kreatiinia. Kreatiini on aine, jota muodostuu lihaskudoksen hajoamisen ja uusiutumisen yhteydessä.
Arki päivän tilanteessa sähköverkko on yleensä täynnä transientteja. Mikäli sähköallergisten kokeissa esim. virta suodatetaan luonnollista altistusta vastaamattomaksi, tuloksia ei välttämättä synny. Esim. 1998 eräässä hiiritutkimuksessa mukana ollut henkilö kuvaili heidän tutkimustilannettaan seuraavasti:
"On mahdollista, että lisääntynyt syöpäriski, joka joidenkin epidemiologisten tutkimusten mukaan kohoaa voimajohtojen lähellä, aiheutuukin sähkönjakeluverkon transienteista, eikä magneettikentästä sinänsä. Transientit ovat jopa megaherzien taajuudella toimivia, voimakkuudeltaan monta mikroteslaa olevia piikkejä."
Transienttien on todettu vaikuttavan mm. lypsykarjan maidontuotantoon(Burchard & al 99). Karja laidunsi lähellä korkeajännitelinjoja. Mitä useammin transientit toistuivat,sitä merkittävämmin väheni lehmien maidontuotanto. Maidossa havaittiin myös soluja, ja selkäydinesteessä todettiin proteiinimuutoksia. Tutkijat raportoivat eläimillä esiintyneen enemmän käytöshäiriöitä, kuin ei-altistuneilla eläimillä. Myös karjan lisääntymiskyky oli alhainen ja vasikkakuolleisuus suuri.
Ei me sähköallergiset osata vielä kaikkea selittää, suurin osahan meistä ei ole edes tiedemiehiä. Voimme vain toivoa, että tiede tuo yhä enenevässä määrin lisää tietoa sähkömagneettisen säteilyn riskeistä ja joskus tulevaisuudessa ympäristö muutettaisiin turvallisemmaksi. Paljon on jo mahdollisia selitysmalleja sairaudellemme, mutta tiedemaailman konsensukseen on vielä matkaa. Sitä ennen toivoisimme, että meitä ei kohdeltaisi kuin jotain paaria-luokkaa tai muinaisina vuosisatoina spitaalisia. - aurinkopakolainen
TK kirjoitti:
Sitähän minä juuri yritin tolkuttaa, että sähkömagneettinen säteily ja auringon säteily, kummatkin ovat ionoisoimatonta säteilyä. Kukaan ei kuitenkaan pidä hulluna sitä, joka sanoo, että auringon säteily voi aiheuttaa kipua(ihon palamista, palorakkuloita, päänsärkyä yms.)ja joillekkin suurina annoksina jopa ihosyövän. Miksei muut säteilylajit voisi aiheuttaa joitain terveysongelmia. Tämähän on aivan naurettavaa ennakkoluuloisuutta.
En tiedä, miksi vielä ei ole ainakaan paljoa sähkömagneettisien kenttien tunnistamiskokeita. Mutta esim. yksi syy voi olla se että kaikkia häiritseviä säteilylajeja ei olla onnistuttu sulkemaan pois ja sähköallergisetvoivat reagoida vielä edellispäivien säteilyannoksiin.
Mutta elimistön muuttujia tutkivia laboratoriotutkimuksia on jo runsaasti. Esim. Prof. Reidar Lövlie Bergenin yliopistosta Norjasta teki tutkimuksia Outokummun Norjan tehtailla. Tehdashalliin rakennettiin pieni tutkimuslaboratorio, josta käsin altistettiin 35 koehenkilöksi valittua työntekijää staattiselle 9,5 µT:n magneettikentälle kahdesti päivässä seitsemän päivän ajan.
Koehenkilöiden veri- ja virtsanäytteitä tutkittiin ennen altistusta ja sen jälkeen. He eivät tienneet, illoin kenttä oli päällä ja milloin ei. Aluksi ei havaittu mitään merkittäviä muutoksia veri- ja virtsanäytteissä. Vasta sitten kun magneettikenttään luotiin keinotekoisesti transientin kaltaisia säkkäröitä häiriöpiikkejä, alkoi syntyä tuloksia. Altistuksen jälkeisissä virtsanäytteissä todettiin suuria määriä kreatiinia. Kreatiini on aine, jota muodostuu lihaskudoksen hajoamisen ja uusiutumisen yhteydessä.
Arki päivän tilanteessa sähköverkko on yleensä täynnä transientteja. Mikäli sähköallergisten kokeissa esim. virta suodatetaan luonnollista altistusta vastaamattomaksi, tuloksia ei välttämättä synny. Esim. 1998 eräässä hiiritutkimuksessa mukana ollut henkilö kuvaili heidän tutkimustilannettaan seuraavasti:
"On mahdollista, että lisääntynyt syöpäriski, joka joidenkin epidemiologisten tutkimusten mukaan kohoaa voimajohtojen lähellä, aiheutuukin sähkönjakeluverkon transienteista, eikä magneettikentästä sinänsä. Transientit ovat jopa megaherzien taajuudella toimivia, voimakkuudeltaan monta mikroteslaa olevia piikkejä."
Transienttien on todettu vaikuttavan mm. lypsykarjan maidontuotantoon(Burchard & al 99). Karja laidunsi lähellä korkeajännitelinjoja. Mitä useammin transientit toistuivat,sitä merkittävämmin väheni lehmien maidontuotanto. Maidossa havaittiin myös soluja, ja selkäydinesteessä todettiin proteiinimuutoksia. Tutkijat raportoivat eläimillä esiintyneen enemmän käytöshäiriöitä, kuin ei-altistuneilla eläimillä. Myös karjan lisääntymiskyky oli alhainen ja vasikkakuolleisuus suuri.
Ei me sähköallergiset osata vielä kaikkea selittää, suurin osahan meistä ei ole edes tiedemiehiä. Voimme vain toivoa, että tiede tuo yhä enenevässä määrin lisää tietoa sähkömagneettisen säteilyn riskeistä ja joskus tulevaisuudessa ympäristö muutettaisiin turvallisemmaksi. Paljon on jo mahdollisia selitysmalleja sairaudellemme, mutta tiedemaailman konsensukseen on vielä matkaa. Sitä ennen toivoisimme, että meitä ei kohdeltaisi kuin jotain paaria-luokkaa tai muinaisina vuosisatoina spitaalisia.kun en siedä suoraa auringon paistetta. Kudokset turpoavat, siis neste keräytyy kudoksiin, ja iho muuttuu polttavaksi, vaikka siinä ajassa ei vielä edes palovammoja pysty auringosta saamaan. Silti niveleni ikäänkuin syttyvät palamaan, sinne tulee polttava kipu. Lääketieteellisesti kukaan ei edes yritä mitätöidä reagoimista, vaan se tiedetään että näin eräille ryhmille auringon paiste vaikuttaa.
En koskaan ole olttanut kesälomaa parhaan auringonpaisteisen kesän aikana. Pysyn visusti sisällä, mitä aurinkoisin päivä on. Rannat eivät houkuttele. - Tutkimuspotilas
TK kirjoitti:
Oletko niin naivi, että luulet, etteivätkö jotkut sähköallergiset ole yrittäneet kokeilla jopa psyykelääkkeitä vaivoihinsa?
Serotoniini-aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet vain pahentavat potilaiden oireita tekemällä päänsäryn aivan sietämättömäksi, eikä se parane ns. alkkusopeutumisvaikutusten jälkeenkään.
Psykoosilääkkeet todellakin voivat auttaa poistamaan harhoja, mutta kun sähköyliherkkyydessä ei ole kysymys harhoista, niin ne eivät auta tippaakaan. Päinvastoin ne tekevät vielä sairaammaksi.
Jotkut sähköyliherkät ovatkin saattaneet aluksi luulla sairastuneensa psykkisesti(mutta onneksi vain harvat), jotkut ovat saattaneet luulla oireita stressistä johtuviksi tms..
Lopulta suurimmalle osalle paljastuu karmaiseva totuus ympäristömme ja uuden teknologian aiheuttamista terveyshaitoista.
Jotkut taas varmasti alkavat syödä heti oireiden alusta lähtien yhä kasvavaa lääkearsenaalia(vahvojaa kipulääkkeitä, nukahtamislääkkeitä, unilääkkeitä yms. Lopulta he ovat sellaisessa pillerikierteessä lääkeiden sivuvaikutuksineen, etteivät he enää helposti kykene huomaamaan oireilun alkulähteitä. Rytmihäiriöiden takia monille aletaan varman syöttää joitain sydänlääkkeitäkin. Tälläisten tapausten elimistö menee varmasti nopeasti lopullisesti piippuun ja tuskin elävät kauaakaan. Mene ja tiedä.
Kukaahan ei voi koskaan kuolla virallisesti sähköyliherkkyyteen koska sellaista virallista diagnoosia ei ole. Mutta kuka tietää, että kuinka monen äkillisen sydänkohtauksen tai hitaasti hiivuttavan syövän takana onkin ainakin yhtenä rikkana rokassa herkkyys voimakkaalle sähkömagneettiselle säteilylle, jota ympäristömme suoltaa.
Uskon että tulevaisuus tuo vastauksen näihin kysymyksiin, mutta jokaisen kärsivän yksilön kohdalla se ei paljon lohduta tällä hetkellä.
Jos ihmiseltä löytyy empatiakykyä, pitäisi tajuta, että jatkuvat kivut ja pahoinvointi sähköyliherkkien elämässä on tarpeeksi raskasta. Kaikki ilkkumiset ja ivailut tuntuvat sen päälle jo täysin kohtuuttommilta.
Kiitän kaikkia hoksaavia ja valveutuneita ihmisiä empatiasta sähköallergisia kohtaan. Asialliset ihmettelyt ja kritiikitkin aiheesta ovat tietysti ihan ok, mutta lapsellinen solvailu ja näköalaton hulluksi leimaamimen olisi kiva saada poistumaan ihmisyhteisöstä.Olen ollut kutsuttuna mukana maailman laajuisessa allergiatutkimuksessa, joista minulle maksettiin pitkämatkalaisena myös matkakulut tutkimusta tekevän poliklinikalle (Hyks:iin).
Valintakritereinä oli, että sairasti oireiltaan kuten allergikko, vaan siihen saakka tunnetuilla tutkimusmenetelmillä ei millään pystytty allergiaa osoittamaan.
Tutkija, HYKS:n dosentti sanoi, että 30 % aikuisallertigoista sairastaa sellaista allergiamuotoa, johon ei vielä ole keksitty tutkimusmenetelmää, jolla se saataisiin osoitettua positiivisesti esille. Kuitenkin kaikki oireet viittaavat selkeään allergiaan.
Nenän limakalvot niin turpeat, että ilmastointi vaarantui, ja poskiontelotulehdukset ainainen riesa. Silmät jatkuvasti tulehtuneet, verestävät ja limakalvot allergisesti turvoksissa.
Ruoka-aineet aiheuttavat allergiaoireita, mutta millään testillä ei saada tietoa, koska kaikki testit negatiivisia. Infektioherkkyys korkea ja erityisesti juuri siitepölyaikana sekä syksyllä, kun home- ja hiivasieni-itiöitä runsaasti ilmassa. Mm. ruokasientenkin käsittelykin sai pian sairauden oireet aikaan (sieni-itiöt). - Aurinkopalvattu
TK kirjoitti:
Sitähän minä juuri yritin tolkuttaa, että sähkömagneettinen säteily ja auringon säteily, kummatkin ovat ionoisoimatonta säteilyä. Kukaan ei kuitenkaan pidä hulluna sitä, joka sanoo, että auringon säteily voi aiheuttaa kipua(ihon palamista, palorakkuloita, päänsärkyä yms.)ja joillekkin suurina annoksina jopa ihosyövän. Miksei muut säteilylajit voisi aiheuttaa joitain terveysongelmia. Tämähän on aivan naurettavaa ennakkoluuloisuutta.
En tiedä, miksi vielä ei ole ainakaan paljoa sähkömagneettisien kenttien tunnistamiskokeita. Mutta esim. yksi syy voi olla se että kaikkia häiritseviä säteilylajeja ei olla onnistuttu sulkemaan pois ja sähköallergisetvoivat reagoida vielä edellispäivien säteilyannoksiin.
Mutta elimistön muuttujia tutkivia laboratoriotutkimuksia on jo runsaasti. Esim. Prof. Reidar Lövlie Bergenin yliopistosta Norjasta teki tutkimuksia Outokummun Norjan tehtailla. Tehdashalliin rakennettiin pieni tutkimuslaboratorio, josta käsin altistettiin 35 koehenkilöksi valittua työntekijää staattiselle 9,5 µT:n magneettikentälle kahdesti päivässä seitsemän päivän ajan.
Koehenkilöiden veri- ja virtsanäytteitä tutkittiin ennen altistusta ja sen jälkeen. He eivät tienneet, illoin kenttä oli päällä ja milloin ei. Aluksi ei havaittu mitään merkittäviä muutoksia veri- ja virtsanäytteissä. Vasta sitten kun magneettikenttään luotiin keinotekoisesti transientin kaltaisia säkkäröitä häiriöpiikkejä, alkoi syntyä tuloksia. Altistuksen jälkeisissä virtsanäytteissä todettiin suuria määriä kreatiinia. Kreatiini on aine, jota muodostuu lihaskudoksen hajoamisen ja uusiutumisen yhteydessä.
Arki päivän tilanteessa sähköverkko on yleensä täynnä transientteja. Mikäli sähköallergisten kokeissa esim. virta suodatetaan luonnollista altistusta vastaamattomaksi, tuloksia ei välttämättä synny. Esim. 1998 eräässä hiiritutkimuksessa mukana ollut henkilö kuvaili heidän tutkimustilannettaan seuraavasti:
"On mahdollista, että lisääntynyt syöpäriski, joka joidenkin epidemiologisten tutkimusten mukaan kohoaa voimajohtojen lähellä, aiheutuukin sähkönjakeluverkon transienteista, eikä magneettikentästä sinänsä. Transientit ovat jopa megaherzien taajuudella toimivia, voimakkuudeltaan monta mikroteslaa olevia piikkejä."
Transienttien on todettu vaikuttavan mm. lypsykarjan maidontuotantoon(Burchard & al 99). Karja laidunsi lähellä korkeajännitelinjoja. Mitä useammin transientit toistuivat,sitä merkittävämmin väheni lehmien maidontuotanto. Maidossa havaittiin myös soluja, ja selkäydinesteessä todettiin proteiinimuutoksia. Tutkijat raportoivat eläimillä esiintyneen enemmän käytöshäiriöitä, kuin ei-altistuneilla eläimillä. Myös karjan lisääntymiskyky oli alhainen ja vasikkakuolleisuus suuri.
Ei me sähköallergiset osata vielä kaikkea selittää, suurin osahan meistä ei ole edes tiedemiehiä. Voimme vain toivoa, että tiede tuo yhä enenevässä määrin lisää tietoa sähkömagneettisen säteilyn riskeistä ja joskus tulevaisuudessa ympäristö muutettaisiin turvallisemmaksi. Paljon on jo mahdollisia selitysmalleja sairaudellemme, mutta tiedemaailman konsensukseen on vielä matkaa. Sitä ennen toivoisimme, että meitä ei kohdeltaisi kuin jotain paaria-luokkaa tai muinaisina vuosisatoina spitaalisia.Auringon säteilystä tiedetään erittäin paljon mitä se sisältää (samoin tietysti sähkömagneettisesta säteilystäkin). Tiedetään myös mitä auringon säteily aiheuttaa ihmisen iholle ja mistä se johtuu. Lisäksi kaikki tämä on objektiivisesti havainnoitavissa toistetusti ja myös sokkotesteinä. Sähköallergikkojen oireistosta taas ei voida sanoa samaa alkuunkaan. Siksi kaivattaisiin objektiivista näyttöä edes siitä, että jotkut kykenevät havaitsemaan sähkömagneettiset kentät väitetyissä olosuhteissa. Esimerkiksi juuri tämä Helsingin sataman lähistöllä asuva väitti havaitsevansa, milloin laivan tutka on päällä. Se olisi erittäin helppo tutkia.
Lukuisissa tutkimuksissa ei ole havaittu mitään todisteita sähköyliherkkyyden olemassaolosta siinä muodossa kuin vaivaa potevat väittävät. Sen sijaan on vahvoja viitteitä psyykkisitä oireiluista, jotka selittävät ilmiön täysin. Siksi ei ole odotettavissa lisää kokeita, jos ei jotain oleellista uutta löydy. Pallo on nyt vahvasti sähköyliherkillä. Uskottavuutta kaivattaisiin, ei pelkkä valitusta. - outoa on
Aurinkopalvattu kirjoitti:
Auringon säteilystä tiedetään erittäin paljon mitä se sisältää (samoin tietysti sähkömagneettisesta säteilystäkin). Tiedetään myös mitä auringon säteily aiheuttaa ihmisen iholle ja mistä se johtuu. Lisäksi kaikki tämä on objektiivisesti havainnoitavissa toistetusti ja myös sokkotesteinä. Sähköallergikkojen oireistosta taas ei voida sanoa samaa alkuunkaan. Siksi kaivattaisiin objektiivista näyttöä edes siitä, että jotkut kykenevät havaitsemaan sähkömagneettiset kentät väitetyissä olosuhteissa. Esimerkiksi juuri tämä Helsingin sataman lähistöllä asuva väitti havaitsevansa, milloin laivan tutka on päällä. Se olisi erittäin helppo tutkia.
Lukuisissa tutkimuksissa ei ole havaittu mitään todisteita sähköyliherkkyyden olemassaolosta siinä muodossa kuin vaivaa potevat väittävät. Sen sijaan on vahvoja viitteitä psyykkisitä oireiluista, jotka selittävät ilmiön täysin. Siksi ei ole odotettavissa lisää kokeita, jos ei jotain oleellista uutta löydy. Pallo on nyt vahvasti sähköyliherkillä. Uskottavuutta kaivattaisiin, ei pelkkä valitusta."Pallo on nyt vahvasti sähköyliherkillä. Uskottavuutta kaivattaisiin, ei pelkkä valitusta."
Aika outo asenne. Kun oireiluja on ja niiden oireilijoiden joukko kasvaa niin sehän on haaste tieteelle etsiä, kehitellä tutkimusmuotoja, millä ko. ongelma pystyttäisiin analysoimaan ja tekemään haitattomaksi.
Sinä kuvittelet, että pallo heitellään kärsijoiden syliin, että siinäs sait, ole hiljaa... - Skeptikko
TK kirjoitti:
Oletko niin naivi, että luulet, etteivätkö jotkut sähköallergiset ole yrittäneet kokeilla jopa psyykelääkkeitä vaivoihinsa?
Serotoniini-aineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet vain pahentavat potilaiden oireita tekemällä päänsäryn aivan sietämättömäksi, eikä se parane ns. alkkusopeutumisvaikutusten jälkeenkään.
Psykoosilääkkeet todellakin voivat auttaa poistamaan harhoja, mutta kun sähköyliherkkyydessä ei ole kysymys harhoista, niin ne eivät auta tippaakaan. Päinvastoin ne tekevät vielä sairaammaksi.
Jotkut sähköyliherkät ovatkin saattaneet aluksi luulla sairastuneensa psykkisesti(mutta onneksi vain harvat), jotkut ovat saattaneet luulla oireita stressistä johtuviksi tms..
Lopulta suurimmalle osalle paljastuu karmaiseva totuus ympäristömme ja uuden teknologian aiheuttamista terveyshaitoista.
Jotkut taas varmasti alkavat syödä heti oireiden alusta lähtien yhä kasvavaa lääkearsenaalia(vahvojaa kipulääkkeitä, nukahtamislääkkeitä, unilääkkeitä yms. Lopulta he ovat sellaisessa pillerikierteessä lääkeiden sivuvaikutuksineen, etteivät he enää helposti kykene huomaamaan oireilun alkulähteitä. Rytmihäiriöiden takia monille aletaan varman syöttää joitain sydänlääkkeitäkin. Tälläisten tapausten elimistö menee varmasti nopeasti lopullisesti piippuun ja tuskin elävät kauaakaan. Mene ja tiedä.
Kukaahan ei voi koskaan kuolla virallisesti sähköyliherkkyyteen koska sellaista virallista diagnoosia ei ole. Mutta kuka tietää, että kuinka monen äkillisen sydänkohtauksen tai hitaasti hiivuttavan syövän takana onkin ainakin yhtenä rikkana rokassa herkkyys voimakkaalle sähkömagneettiselle säteilylle, jota ympäristömme suoltaa.
Uskon että tulevaisuus tuo vastauksen näihin kysymyksiin, mutta jokaisen kärsivän yksilön kohdalla se ei paljon lohduta tällä hetkellä.
Jos ihmiseltä löytyy empatiakykyä, pitäisi tajuta, että jatkuvat kivut ja pahoinvointi sähköyliherkkien elämässä on tarpeeksi raskasta. Kaikki ilkkumiset ja ivailut tuntuvat sen päälle jo täysin kohtuuttommilta.
Kiitän kaikkia hoksaavia ja valveutuneita ihmisiä empatiasta sähköallergisia kohtaan. Asialliset ihmettelyt ja kritiikitkin aiheesta ovat tietysti ihan ok, mutta lapsellinen solvailu ja näköalaton hulluksi leimaamimen olisi kiva saada poistumaan ihmisyhteisöstä.Kas mitä häikäisevän loistavaa päättelyä: Joku on joskus kokeillut masennuslääkettä sähköyliherkkyyteen, naps, ei välittömästi auttanut, siispä masennuslääkkeet eivät tehoa sähköyliherkkyyteen, eikä se voi johtua psyykkisistä syistä, M.O.T. Kukahan nyt haukkuu ketäkin naiiviksi?
Masennuslääkkeiden vaikutuksethan ovat pitkän ajan kuluessa ilmeneviä ja silloinkin hienoisia. Vaikeaan masennukseen tai muuhun vaivaan (vaikka nyt sähköyliherkkyyteen, jos oletetaan sen olevan psykosomaattista) ne eivät todellakaan auttaisi yksinään vaan tarvittaisiin niitten rinnalla pitkää terapiaa ja mahdollisesti muitakin lääkkeitä.
Itsehän en väitä kivenkovaan että sähköyliherkkyys olisi psykosomaattista, mielestäni se nyt vaan näyttää siltä todisteiden valossa. Enkä todellakaan mitenkään halua vähätellä siitä kärsivien kokemusta. Tiedehän on luonteeltaan sellaista, että se pitää totena aina saatavilla olevien todisteiden valossa todennäköisimpää asiantilaa. Tästä seuraa se hieno asia, että käsitykset voivat muuttua uusien todisteiden tullessa ilmi. Kukaties sähköyliherkkyyteenkin joskus löytyy selkeä syy.
Sinä TK vaikutat asiaa monelta kantilta miettineeltä, ja suoraan sanoen fiksummalta tyypiltä kuin aluksi oletin. Voimia sinulle taudin kanssa pärjäämiseen. - Skeptikko
koirat haukkuu kirjoitti:
Ja nyt olosi on ylevä, kun sait alennettua kanssakirjoittajan. Vaikkakaan ei ole ollenkaan varmaa, yltääkö oma älykkyytesi edes kanssakirjoittelijan tasollekkaan?
Nojoo, meni vähän asiattomalle linjalle, mutta kyseinen "kanssakirjoittaja" sen aloitti haukkumalla minua hulluksi ymmärrettyään joko tahallaan tai tyhmyyttään väärin aiemman toteamukseni. Mitä tulee älykkyystasoon, niin se ei minua liiemmin kiinnosta, vaikkakin "kanssakirjoittajan" sekavasta jorinasta ja kirjoitusvirheistä voi vetää omat johtopäätökset.
- Ihan loogista
outoa on kirjoitti:
"Pallo on nyt vahvasti sähköyliherkillä. Uskottavuutta kaivattaisiin, ei pelkkä valitusta."
Aika outo asenne. Kun oireiluja on ja niiden oireilijoiden joukko kasvaa niin sehän on haaste tieteelle etsiä, kehitellä tutkimusmuotoja, millä ko. ongelma pystyttäisiin analysoimaan ja tekemään haitattomaksi.
Sinä kuvittelet, että pallo heitellään kärsijoiden syliin, että siinäs sait, ole hiljaa...Kuinka moneen kertaan on osoitettava jonkun ilmiön olemattomuus, ennen kuin uskotaan? Sähköyliherkkyyden yhteydessä on todettu jo kymmenissä tutkimuksissa, että sähköyliherkät eivät kykene aistimaan sähkömagneettisia kenttiä (toisin kuin väittävät), joten heidän oireensa eivät voi olla niistä peräisin (vaikka he niin väittävät). Väitteiden ja objektiivisten havaintojen välillä on siis täydellinen ristiriita.
Tieteenfilosofiassa kerrotaan esimerkkinä tutkimusperiaatteista mm. tähän tapaan: Oletetaan, että joku saa päähänsä väittää, että kivien alla asuu vaaksan mittaisia menninkäisiä, jotka laulavat Savon murteella Siionin virsiä. Kun käännetään muutama kivi, eikä sellaisia löydy. väittää hän, että kyllä niitä on, mutta ette ole etsineet tarpeeksi kovasti. Lopulta käännetään kaikki maailman kivet ympäri, eikä löydy menninkäistä. Seuraava väite onkin, että menninkäiset ehtivät livahtaa aiemmin käänettyjen kivien alle. Siispä pitäisi kääntää kaikki maailman kivet ympäri yhtäaikaa. Jos se onnistuisi, voisi seuraava väite olla, että menninkäiset käyvät välillä lomailemassa Kuun pinnalla ja etsintä pitäisi ulottaa sinne. Jne, jne. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että tällaisella menetelmällä ei tutkimus etene, vaan oikea tapa on se, että väitteen esittäjä tuo edes yhden sellaisen menninkäisen nähtäväksi, niin homma etenee.
Sähköyliherrkkyyttä on siis tutkittu ja tämänhetkinen käsitys, hyvin perusteltu sellainen, on, että ongelma on todellinen, mutta syy ei ole sähkössä, vaan psyykeen kuperkeikoissa. Ongelman tutkimus ja hoito suuntautuu sinne päin. - pölyhiukkasen verran
Ihan loogista kirjoitti:
Kuinka moneen kertaan on osoitettava jonkun ilmiön olemattomuus, ennen kuin uskotaan? Sähköyliherkkyyden yhteydessä on todettu jo kymmenissä tutkimuksissa, että sähköyliherkät eivät kykene aistimaan sähkömagneettisia kenttiä (toisin kuin väittävät), joten heidän oireensa eivät voi olla niistä peräisin (vaikka he niin väittävät). Väitteiden ja objektiivisten havaintojen välillä on siis täydellinen ristiriita.
Tieteenfilosofiassa kerrotaan esimerkkinä tutkimusperiaatteista mm. tähän tapaan: Oletetaan, että joku saa päähänsä väittää, että kivien alla asuu vaaksan mittaisia menninkäisiä, jotka laulavat Savon murteella Siionin virsiä. Kun käännetään muutama kivi, eikä sellaisia löydy. väittää hän, että kyllä niitä on, mutta ette ole etsineet tarpeeksi kovasti. Lopulta käännetään kaikki maailman kivet ympäri, eikä löydy menninkäistä. Seuraava väite onkin, että menninkäiset ehtivät livahtaa aiemmin käänettyjen kivien alle. Siispä pitäisi kääntää kaikki maailman kivet ympäri yhtäaikaa. Jos se onnistuisi, voisi seuraava väite olla, että menninkäiset käyvät välillä lomailemassa Kuun pinnalla ja etsintä pitäisi ulottaa sinne. Jne, jne. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että tällaisella menetelmällä ei tutkimus etene, vaan oikea tapa on se, että väitteen esittäjä tuo edes yhden sellaisen menninkäisen nähtäväksi, niin homma etenee.
Sähköyliherrkkyyttä on siis tutkittu ja tämänhetkinen käsitys, hyvin perusteltu sellainen, on, että ongelma on todellinen, mutta syy ei ole sähkössä, vaan psyykeen kuperkeikoissa. Ongelman tutkimus ja hoito suuntautuu sinne päin.Sinä se olet itsepinainen jörrikkä. Ota asioista selvää, niitä on muitakin, kuin se oma mututuntuma. Jo tässäkin ketjussa on paljon asiaa, kunhan availet umpiluutasi, että tieto sinne jostain edes hitusen pääsee sujahtamaan. Vaikkapa pölyhiukkasen verran.
- nöyryyttä enemmän
Skeptikko kirjoitti:
Nojoo, meni vähän asiattomalle linjalle, mutta kyseinen "kanssakirjoittaja" sen aloitti haukkumalla minua hulluksi ymmärrettyään joko tahallaan tai tyhmyyttään väärin aiemman toteamukseni. Mitä tulee älykkyystasoon, niin se ei minua liiemmin kiinnosta, vaikkakin "kanssakirjoittajan" sekavasta jorinasta ja kirjoitusvirheistä voi vetää omat johtopäätökset.
Tsekkasin noita viestejä, niin kyllä se lähtöasema oli omissa kirjoituksissasi. Et siis lainkaan tajua, että luokittelet itsesi joksikin yli-ihmiseksi, jolla on valta ja kunnia haukkua muita hulluiksi? Nöyryyttä vaan peliin.
- Skeptikko
nöyryyttä enemmän kirjoitti:
Tsekkasin noita viestejä, niin kyllä se lähtöasema oli omissa kirjoituksissasi. Et siis lainkaan tajua, että luokittelet itsesi joksikin yli-ihmiseksi, jolla on valta ja kunnia haukkua muita hulluiksi? Nöyryyttä vaan peliin.
Hohhoijaa. Ilmeisesti sinäkään et kykene ymmärtämään tuota yksinkertaista toteamusta oikein. Tai sitten haluat vain huviksesi haastaa riitaa. En ole haukkunut ketään hulluksi missään vaiheessa, vaan ainoastaan pohdiskellut yleisluontoisia asioita. Sinäkin sen ehkä vielä ymmärrät pienessä päässäsi jos oikein pinnistät. Sanoin aiemmin: "Psykiatrinen sairaus on sairaus siinä missä muutkin. On surullista että ihmiset jäävät ilman adekvaattia hoitoa vain koska eivät suostu "olemaan hulluja"". Tämän tarkoituksena oli nimenomaan kritisoida "hulluista" puhumista ja todeta että psykiatrinen sairaus ei ole sen kummempi kuin mikään muukaan sairaus eikä sitä pitäisi hävetä. Kyse ei siis ole mistään yli-ihmiskuvitelmista, ja tapanani on pysytellä asialinjalla niin kauan kun muut eivät mene henkilökohtaisuuksiin (ja yleensä vielä sen jälkeenkin).
- ei edellytys
Skeptikko kirjoitti:
Hohhoijaa. Ilmeisesti sinäkään et kykene ymmärtämään tuota yksinkertaista toteamusta oikein. Tai sitten haluat vain huviksesi haastaa riitaa. En ole haukkunut ketään hulluksi missään vaiheessa, vaan ainoastaan pohdiskellut yleisluontoisia asioita. Sinäkin sen ehkä vielä ymmärrät pienessä päässäsi jos oikein pinnistät. Sanoin aiemmin: "Psykiatrinen sairaus on sairaus siinä missä muutkin. On surullista että ihmiset jäävät ilman adekvaattia hoitoa vain koska eivät suostu "olemaan hulluja"". Tämän tarkoituksena oli nimenomaan kritisoida "hulluista" puhumista ja todeta että psykiatrinen sairaus ei ole sen kummempi kuin mikään muukaan sairaus eikä sitä pitäisi hävetä. Kyse ei siis ole mistään yli-ihmiskuvitelmista, ja tapanani on pysytellä asialinjalla niin kauan kun muut eivät mene henkilökohtaisuuksiin (ja yleensä vielä sen jälkeenkin).
Hulluuden pukeminen muka fiksumpaan muotoon. Siinäpäs se on, vain sinä ymmärrät. Mutta jospa todellisuus onkin aivan jotain muuta, että se olet sinä, joka et ymmärrä? Katotaas 10 vuoden kulutta, miten suukku sit laitetaan?
Siis sanomasi viittaa siihen, että suostuisitte olemaan hulluja.... siihenhän sinä viittaat. Ja toisaalta olet pyykkisine sairauksinesi aivan väärällä palstalla kokonaan. Ei sähkölle reagointi ole missään tekemisissä psyykkisen sairauden kanssa, se on aivan oma juttunsa kokonaa. Voi osua samalle ihmiselle, mutta ei myöskään ole edellytys kokea oireita sähköstä tai muuten haitallisista säteilyistä. - TK
Skeptikko kirjoitti:
Kas mitä häikäisevän loistavaa päättelyä: Joku on joskus kokeillut masennuslääkettä sähköyliherkkyyteen, naps, ei välittömästi auttanut, siispä masennuslääkkeet eivät tehoa sähköyliherkkyyteen, eikä se voi johtua psyykkisistä syistä, M.O.T. Kukahan nyt haukkuu ketäkin naiiviksi?
Masennuslääkkeiden vaikutuksethan ovat pitkän ajan kuluessa ilmeneviä ja silloinkin hienoisia. Vaikeaan masennukseen tai muuhun vaivaan (vaikka nyt sähköyliherkkyyteen, jos oletetaan sen olevan psykosomaattista) ne eivät todellakaan auttaisi yksinään vaan tarvittaisiin niitten rinnalla pitkää terapiaa ja mahdollisesti muitakin lääkkeitä.
Itsehän en väitä kivenkovaan että sähköyliherkkyys olisi psykosomaattista, mielestäni se nyt vaan näyttää siltä todisteiden valossa. Enkä todellakaan mitenkään halua vähätellä siitä kärsivien kokemusta. Tiedehän on luonteeltaan sellaista, että se pitää totena aina saatavilla olevien todisteiden valossa todennäköisimpää asiantilaa. Tästä seuraa se hieno asia, että käsitykset voivat muuttua uusien todisteiden tullessa ilmi. Kukaties sähköyliherkkyyteenkin joskus löytyy selkeä syy.
Sinä TK vaikutat asiaa monelta kantilta miettineeltä, ja suoraan sanoen fiksummalta tyypiltä kuin aluksi oletin. Voimia sinulle taudin kanssa pärjäämiseen.Kiitos mieltä lämmittävistä sanoistasi. Sinun haasteelliset kommenttisi ovat tuoneet vipinää ja piristystä sähköallergian jo kovasti sumentamiin aivoihini. Kiitos myös muille pohdiskelijoille ja elämästään kertoville. Voimia eri sairauksien kanssa painiskeleville!
Haluaisin vähän kommentoida tuota masennuslääke&terapiahommaa. Ymmärrän kyllä sekä lukemani että joidenkin ystävieni elämän perusteella, että lääkkeet ja terapiat vaativat aikaa auttaakseen, jos auttavat sittenkään.
Tiedän joitakin sähköyliherkkiä, jotka ovat halunneet käyttää psyykelääkkeitä ja käyneet pitkään terapiassa, mutta eivät silti ole parantuneet ainakaan sähköyliherkkyydestä. Tämähän ei kuitenkaan todista tieteellisesti asiasta suuntaan tai toiseen.
Monet sähköyliherkät eivät tosiaankaan käytä mitään psyykelääkkeitä, koska tajuavat että kysymys ei ole psyyken häiriöstä. Monien lääkäreitten ja Kelan taholta on kuitenkin painostettu kokeilemaan näitä lääkkeitä. Mutta suurin osa sähköyliherkistä tulee niistä vain kipeämmäksi, eivätkä ne auta mihinkään. Esim. eläkkeelle on kuitenkin vaikea päästä ilman pitkäaikaista ja kuluttavaa pillerikokeilurumbaa ja oikealla nimikkeellähän eläkkeelle ei pääse. Oikeusturva on maassamme vielä retuperällä monessa asiassa.
Haluaisin vielä sanoa, että henk.koht. minulle ei tarvitse alkaa selittää psykologian, psykiatrian tai neurologian aakkosia, sillä ne alueet ovat olleet erityiskiinnostuksen kohteena jo vuosikaudet.
Olen tykästynyt erityisesti Tommy Hellstenin, Antti Heikkilän ja Daniel Colemanin ajatuksiin itsensä kohtaamisen, ihmissuhdedynamiikan ja sosiaalisen älyn tiimoilta. Olen pitkälti A. Heikkilän linjoilla mielipiteissäni lääkityksen tasosta jahyödyistä monissa sairauksissa nykyaikana. Myös "Elämä säätelee geenejä, eivätkä geenit elämää." on hyvä motto, jota uusimmat tutkimustuloksetkin puoltavat.
Psykologia on ihanaa ja kiinnostavaa, mutta sähköallergiaa ei sillä saada poisselitetyksi.
Muissakaan sairauksissa ei potilaitten tarvitse alkaa selittää sairautensa mekanismeja. Eiköhän se ole niin että yhteiskunta, joka on sallinut uusia lieveilmiötä aiheuttavia keksintöjä ole tiedeyhteisön ohella itse vastuussa. Ne tahot, jotka ovat ongelmista vastuussa, saavat itse korjata jälkensä.
Siinä on pukki kaalimaan vartijana, jos esim. kännykkäteollisuuden edustajat ovat monissa tutkimuksissa mukana alkuasetelmien laadinnassa ja loppupäätelmien teossa. Tarvitaan laajalti mahdollisiman riippumatonta tutkimusta.
Tuloksia on alkanutkin jo kertyä. On paljon näyttöä siitä, että altistettavien sydänkäyrät ja monet muuttujat verikokeissa muuttuvat sen mukaan, miten he altistuvat tietämättään sähkömagneettisille kentille.
Ja Dariusz Leszczynskin tutkimukset solutason merkittävistä muutoksista ihon altistuessa kännykkäsäteilylle ovat olleet yksi kansainvälinen läpimurto alalla. Useat arvostetut tutkijaryhmät ovat saaneet tulokset toistettua. Vaviskaa kännykkäteollisuus, täältä me sorretut vielä noustaan !
Ja oppikaamme tieteen historiasta, mites oli tupakan, ddt:n, asbestin, ja Talidominin kanssa. Niin, silloinkin löytyi tutkijarintamia, jotka uhosivat näitten asioiden turvallisuudesta. Vaan kuinkas sitten kävikään... - Skeptikko
ei edellytys kirjoitti:
Hulluuden pukeminen muka fiksumpaan muotoon. Siinäpäs se on, vain sinä ymmärrät. Mutta jospa todellisuus onkin aivan jotain muuta, että se olet sinä, joka et ymmärrä? Katotaas 10 vuoden kulutta, miten suukku sit laitetaan?
Siis sanomasi viittaa siihen, että suostuisitte olemaan hulluja.... siihenhän sinä viittaat. Ja toisaalta olet pyykkisine sairauksinesi aivan väärällä palstalla kokonaan. Ei sähkölle reagointi ole missään tekemisissä psyykkisen sairauden kanssa, se on aivan oma juttunsa kokonaa. Voi osua samalle ihmiselle, mutta ei myöskään ole edellytys kokea oireita sähköstä tai muuten haitallisista säteilyistä.Öööö, no nyt en kyllä tosiaan ymmärrä. Sen sijaan makeat naurut sain tuosta sinun sekavasta sönkötyksestä :D Et taida kyllä itsekään nyt ihan ymmärtää mitä suollat. Taitaa olla sinulta niin sanotusti paukut lopussa eli oikeat argumentit ja perustelut ehtyneet ja päätit epätoivoissasi turvautua saivarteluun, joka ei johda mihinkään, sekä henkilökohtaisuuksiin eli minun haukkumiseen hulluksi. Tuommoinen tuotos ei kyllä paljoa vaadi. Jonkin verran olen itse myös kohdannut psykoottisia potilaita ja tuosta tekstistä tulee kyllä väistämättä mieleen heidän juttunsa.
Nyt taitaa olla niin että tämä keskustelu on muuttunut sen verran hedelmättömäksi että sitä on turha jatkaa. Kiitos kuitenkin hyvästä vastuksesta, tämä oli hauskaa! Tsemppiä ja onnea matkaan elon tiellä! - TK
Ihan loogista kirjoitti:
Kuinka moneen kertaan on osoitettava jonkun ilmiön olemattomuus, ennen kuin uskotaan? Sähköyliherkkyyden yhteydessä on todettu jo kymmenissä tutkimuksissa, että sähköyliherkät eivät kykene aistimaan sähkömagneettisia kenttiä (toisin kuin väittävät), joten heidän oireensa eivät voi olla niistä peräisin (vaikka he niin väittävät). Väitteiden ja objektiivisten havaintojen välillä on siis täydellinen ristiriita.
Tieteenfilosofiassa kerrotaan esimerkkinä tutkimusperiaatteista mm. tähän tapaan: Oletetaan, että joku saa päähänsä väittää, että kivien alla asuu vaaksan mittaisia menninkäisiä, jotka laulavat Savon murteella Siionin virsiä. Kun käännetään muutama kivi, eikä sellaisia löydy. väittää hän, että kyllä niitä on, mutta ette ole etsineet tarpeeksi kovasti. Lopulta käännetään kaikki maailman kivet ympäri, eikä löydy menninkäistä. Seuraava väite onkin, että menninkäiset ehtivät livahtaa aiemmin käänettyjen kivien alle. Siispä pitäisi kääntää kaikki maailman kivet ympäri yhtäaikaa. Jos se onnistuisi, voisi seuraava väite olla, että menninkäiset käyvät välillä lomailemassa Kuun pinnalla ja etsintä pitäisi ulottaa sinne. Jne, jne. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että tällaisella menetelmällä ei tutkimus etene, vaan oikea tapa on se, että väitteen esittäjä tuo edes yhden sellaisen menninkäisen nähtäväksi, niin homma etenee.
Sähköyliherrkkyyttä on siis tutkittu ja tämänhetkinen käsitys, hyvin perusteltu sellainen, on, että ongelma on todellinen, mutta syy ei ole sähkössä, vaan psyykeen kuperkeikoissa. Ongelman tutkimus ja hoito suuntautuu sinne päin.Hyvän filosofin tai tutkijan tunnistaa siitä, että hän on luova, looginen ja laajakatseinen. Jos yksi tutkimuslinja ongelmaan tuntuu jostain syystä vetävän vesiperän (ehkä toistaiseksi tuntemattomasta syystä), niin taitava ajattelija kykenee miettimään uusia lähestymistapoja ja näkökulmia ongelmaan.
Jos noita ovelia menninkäisiä tuntuisi olevan vaikea saada todennetuiksi, vaikka laajat empiiriset havainnot tukisivatkin oletusta, niin suosittelisin uusien tutkimuslinjojen avaamista ongelmaan.(Varsinkin jos menninkäisilmiöllä olisi epäilty olevan laajempia yhteiskunnallisia tai eritoten terveydellisiä vaikutuksia.)
Esim.
1) Epäiltyjen asuinkivien ympäristöstä etsittäisiin mahdollisia todisteita elämänjäljistä.
2) Kivistä etsittäisiin mahdollisia DNA-jälkiä.
3) Tutkittaisiin korreloisiko epäiltyjen asuinkivien läheisyys suhteessa verrokkialueisiin joihinkin tiettyihin ilmiöihin tai tapahtumiin ja mitä siitä taas voisi poikia.
Jne. muitakin ideoita löytyisi
Jos menninkäisiä olisi, ne saattaisivat vaikuttaa jotenkin ympäristöönsä ja vaikutukset olisivat löydettävissä, vaikka itse menninkäisiä ei ainakaan aluksi osattaisi löytää.
Aluksi eteen tulisi ehkä vain enenevässä määrin aihetodisteita ja viitteitä menninkäisten toiminnasta. Tässä vaiheessa tutkimuksia pitäisi jatkaa.
Jos joku ilmiö on havaittu empiirisesti merkittäväksi ja sillä saattaisi olla vaikutuksia jopa ihmisten terveyteen, vastuullisesti toimivat yhteisöt eivät sortuisi henkiseen laiskuuteen ja heittäisi kaikkea ihmetystä herättävää nopeasti romukoppaan nimeltä Hulluutta ja huuhaata.
Vaikka sähköyliherkät eivät ikinä pystyisi kaikkien hyväksymillä tavoilla laboratorio-olosuhteissa tunnistamaan sähkökenttiä, sillä ei poissuljettaisi todellisen fyysisen sairauden mahdollista olemassaoloa.
Jotkut muut kuin psyykkiset mekanismit vaikuttavat. Se on jo pystytty toteamaan useasti. Kun sähköyliherkkiä on heidän tietämättään altistettu sähkömagneettisille kentille, on pystytty mittaamaan muutoksia heidän sydänkäyrissään ja poikkeamia normaaliin heidän verikokeidensa muuttujissa.
Yleisesti hyväksytysti kännykkäsäteilyn on todettu aiheuttaneen solumuutoksia iholla ja DNA-ketjujen katkeamisia. Maalaisjärkikin jo sanoo ettei ole enää pitkä matka yhteyden löytymisen mm. kiputuntemuksiin (ellei jo ole löytynytkin).
Vapaasti virtaavaa ajattelua toivottaen TK - Hyi!
TK kirjoitti:
Kiitos mieltä lämmittävistä sanoistasi. Sinun haasteelliset kommenttisi ovat tuoneet vipinää ja piristystä sähköallergian jo kovasti sumentamiin aivoihini. Kiitos myös muille pohdiskelijoille ja elämästään kertoville. Voimia eri sairauksien kanssa painiskeleville!
Haluaisin vähän kommentoida tuota masennuslääke&terapiahommaa. Ymmärrän kyllä sekä lukemani että joidenkin ystävieni elämän perusteella, että lääkkeet ja terapiat vaativat aikaa auttaakseen, jos auttavat sittenkään.
Tiedän joitakin sähköyliherkkiä, jotka ovat halunneet käyttää psyykelääkkeitä ja käyneet pitkään terapiassa, mutta eivät silti ole parantuneet ainakaan sähköyliherkkyydestä. Tämähän ei kuitenkaan todista tieteellisesti asiasta suuntaan tai toiseen.
Monet sähköyliherkät eivät tosiaankaan käytä mitään psyykelääkkeitä, koska tajuavat että kysymys ei ole psyyken häiriöstä. Monien lääkäreitten ja Kelan taholta on kuitenkin painostettu kokeilemaan näitä lääkkeitä. Mutta suurin osa sähköyliherkistä tulee niistä vain kipeämmäksi, eivätkä ne auta mihinkään. Esim. eläkkeelle on kuitenkin vaikea päästä ilman pitkäaikaista ja kuluttavaa pillerikokeilurumbaa ja oikealla nimikkeellähän eläkkeelle ei pääse. Oikeusturva on maassamme vielä retuperällä monessa asiassa.
Haluaisin vielä sanoa, että henk.koht. minulle ei tarvitse alkaa selittää psykologian, psykiatrian tai neurologian aakkosia, sillä ne alueet ovat olleet erityiskiinnostuksen kohteena jo vuosikaudet.
Olen tykästynyt erityisesti Tommy Hellstenin, Antti Heikkilän ja Daniel Colemanin ajatuksiin itsensä kohtaamisen, ihmissuhdedynamiikan ja sosiaalisen älyn tiimoilta. Olen pitkälti A. Heikkilän linjoilla mielipiteissäni lääkityksen tasosta jahyödyistä monissa sairauksissa nykyaikana. Myös "Elämä säätelee geenejä, eivätkä geenit elämää." on hyvä motto, jota uusimmat tutkimustuloksetkin puoltavat.
Psykologia on ihanaa ja kiinnostavaa, mutta sähköallergiaa ei sillä saada poisselitetyksi.
Muissakaan sairauksissa ei potilaitten tarvitse alkaa selittää sairautensa mekanismeja. Eiköhän se ole niin että yhteiskunta, joka on sallinut uusia lieveilmiötä aiheuttavia keksintöjä ole tiedeyhteisön ohella itse vastuussa. Ne tahot, jotka ovat ongelmista vastuussa, saavat itse korjata jälkensä.
Siinä on pukki kaalimaan vartijana, jos esim. kännykkäteollisuuden edustajat ovat monissa tutkimuksissa mukana alkuasetelmien laadinnassa ja loppupäätelmien teossa. Tarvitaan laajalti mahdollisiman riippumatonta tutkimusta.
Tuloksia on alkanutkin jo kertyä. On paljon näyttöä siitä, että altistettavien sydänkäyrät ja monet muuttujat verikokeissa muuttuvat sen mukaan, miten he altistuvat tietämättään sähkömagneettisille kentille.
Ja Dariusz Leszczynskin tutkimukset solutason merkittävistä muutoksista ihon altistuessa kännykkäsäteilylle ovat olleet yksi kansainvälinen läpimurto alalla. Useat arvostetut tutkijaryhmät ovat saaneet tulokset toistettua. Vaviskaa kännykkäteollisuus, täältä me sorretut vielä noustaan !
Ja oppikaamme tieteen historiasta, mites oli tupakan, ddt:n, asbestin, ja Talidominin kanssa. Niin, silloinkin löytyi tutkijarintamia, jotka uhosivat näitten asioiden turvallisuudesta. Vaan kuinkas sitten kävikään...Psyykkisten sairauksien suunnan muuttumiselle parempaan suuntaan on oman sairaudentunnon palaaminen. Jos ihminen ei tunne olevansa sairas, js hän ei esimerkiksi ymmärrä, että ne äänet, joita hän kuulee, eivät ole todellisia, on parantmisyritykset kannettua vettä kaivoon ja keinot jäävät pelkän lääkityksen varaan. ja se ei tahdo riittää. Siksi onkin täysin moraalitonta, että löytyy ihmisiä, jotka ylläpitävät ja edistävätkin vääriä sairaudentuntoja sähköyliherkillä. He yrittävät erilaisiin asiantuntijakaapuihin pukeutuneina ja moninaisin maallikolle vakuuttavilta näyttävillä vempaimilla ja tutkimuksilla aseistautuneina vakuuttaa sairaat ilmiöiden olemassaolosta ja toisella kädellä sitten myydään vaivoja "parantavia" tuotteita ja palveluja.
Päin vastoin kuin väität, ei ole edelleenkään mitään objektiivista näyttöä, että "monet muuttujat verikokeissa" tai sydänkäyrät reagoisivat sähkömagnettisille kentille. Esitetyssä dokumentissakin venäläistutkijan käyrien "analyysi" valmistui vasta sitten, kun oli lähetetty tietoa laivojen aikatauluista, enne kuin voitiin "havaita selviä muutoksia" otetuissa huuhaakäyrissä tutka-altistuksiin liittyen. - TK
Hyi! kirjoitti:
Psyykkisten sairauksien suunnan muuttumiselle parempaan suuntaan on oman sairaudentunnon palaaminen. Jos ihminen ei tunne olevansa sairas, js hän ei esimerkiksi ymmärrä, että ne äänet, joita hän kuulee, eivät ole todellisia, on parantmisyritykset kannettua vettä kaivoon ja keinot jäävät pelkän lääkityksen varaan. ja se ei tahdo riittää. Siksi onkin täysin moraalitonta, että löytyy ihmisiä, jotka ylläpitävät ja edistävätkin vääriä sairaudentuntoja sähköyliherkillä. He yrittävät erilaisiin asiantuntijakaapuihin pukeutuneina ja moninaisin maallikolle vakuuttavilta näyttävillä vempaimilla ja tutkimuksilla aseistautuneina vakuuttaa sairaat ilmiöiden olemassaolosta ja toisella kädellä sitten myydään vaivoja "parantavia" tuotteita ja palveluja.
Päin vastoin kuin väität, ei ole edelleenkään mitään objektiivista näyttöä, että "monet muuttujat verikokeissa" tai sydänkäyrät reagoisivat sähkömagnettisille kentille. Esitetyssä dokumentissakin venäläistutkijan käyrien "analyysi" valmistui vasta sitten, kun oli lähetetty tietoa laivojen aikatauluista, enne kuin voitiin "havaita selviä muutoksia" otetuissa huuhaakäyrissä tutka-altistuksiin liittyen.Onnistuneita kokeita on useita, tässä vain yksi mainitakseni:
Amerikkalainen kirurgi ja tutkija William Rea järjesti altistustutkimuksen (julkaistu -91 Journal of Bioelecricityssä).
Tutkimus suoritettiin koetilassa, joka oli äärimmäisen hyvin suojattu. Muut kuin altistuksessa käytetyt magneettikentät oli eristetty. Kaikki sähkölaitteet, ilmastointi ja valaistus olivat poism päältä tutkimuksen aikana.
Tutkimuksesta karsutuivat vähitellen pois sellaiset henkilöt, jotka reagoivat altistuksen lisäksi myös plasebolla. Ensimmäisessä vaiheessa jäi jäljelle 25 hengenjoukko, joka reagoi vain kransientteja sisältävälle magneettikenttäaltistukselle taajuudella 0,5-5 MHz, voimakkuudeltaan keskimäärin 70-350 nT, eivätkä plasebolle lainkaan.
Tutkimuksen aikana mitattiin verenpainetta, pulssia ja lämpötilaa sekä autonomisen hermoston reaktioita. Mitattavissa parametreissa tapahtui merkittäviä muutoksia altistuksen aikana.
Koetta jatkettiin edelleen myöhemmin altistamalla jäljelle jääneet 25 koehenkilöä ja sama määrä terveitä. Tutkimuksessa osoittautui, että 16 koehenkilöä reagoivat 100%:sti juuri sille taajuudelle, jolle olivat osoittautuneet erityisesti olevansa herkistyneitäkin. Mielenkiintoista on, että sähköyliherkät reagoivat nimenomaan transientteja, eli häiriöpiikkejä sisältävään altistukseen.
Valaistuksen hetkiä toivotellen TK - TK
TK kirjoitti:
Onnistuneita kokeita on useita, tässä vain yksi mainitakseni:
Amerikkalainen kirurgi ja tutkija William Rea järjesti altistustutkimuksen (julkaistu -91 Journal of Bioelecricityssä).
Tutkimus suoritettiin koetilassa, joka oli äärimmäisen hyvin suojattu. Muut kuin altistuksessa käytetyt magneettikentät oli eristetty. Kaikki sähkölaitteet, ilmastointi ja valaistus olivat poism päältä tutkimuksen aikana.
Tutkimuksesta karsutuivat vähitellen pois sellaiset henkilöt, jotka reagoivat altistuksen lisäksi myös plasebolla. Ensimmäisessä vaiheessa jäi jäljelle 25 hengenjoukko, joka reagoi vain kransientteja sisältävälle magneettikenttäaltistukselle taajuudella 0,5-5 MHz, voimakkuudeltaan keskimäärin 70-350 nT, eivätkä plasebolle lainkaan.
Tutkimuksen aikana mitattiin verenpainetta, pulssia ja lämpötilaa sekä autonomisen hermoston reaktioita. Mitattavissa parametreissa tapahtui merkittäviä muutoksia altistuksen aikana.
Koetta jatkettiin edelleen myöhemmin altistamalla jäljelle jääneet 25 koehenkilöä ja sama määrä terveitä. Tutkimuksessa osoittautui, että 16 koehenkilöä reagoivat 100%:sti juuri sille taajuudelle, jolle olivat osoittautuneet erityisesti olevansa herkistyneitäkin. Mielenkiintoista on, että sähköyliherkät reagoivat nimenomaan transientteja, eli häiriöpiikkejä sisältävään altistukseen.
Valaistuksen hetkiä toivotellen TKSorry, aina roiskuu kun rapataan.
- Sähkövaloa
TK kirjoitti:
Onnistuneita kokeita on useita, tässä vain yksi mainitakseni:
Amerikkalainen kirurgi ja tutkija William Rea järjesti altistustutkimuksen (julkaistu -91 Journal of Bioelecricityssä).
Tutkimus suoritettiin koetilassa, joka oli äärimmäisen hyvin suojattu. Muut kuin altistuksessa käytetyt magneettikentät oli eristetty. Kaikki sähkölaitteet, ilmastointi ja valaistus olivat poism päältä tutkimuksen aikana.
Tutkimuksesta karsutuivat vähitellen pois sellaiset henkilöt, jotka reagoivat altistuksen lisäksi myös plasebolla. Ensimmäisessä vaiheessa jäi jäljelle 25 hengenjoukko, joka reagoi vain kransientteja sisältävälle magneettikenttäaltistukselle taajuudella 0,5-5 MHz, voimakkuudeltaan keskimäärin 70-350 nT, eivätkä plasebolle lainkaan.
Tutkimuksen aikana mitattiin verenpainetta, pulssia ja lämpötilaa sekä autonomisen hermoston reaktioita. Mitattavissa parametreissa tapahtui merkittäviä muutoksia altistuksen aikana.
Koetta jatkettiin edelleen myöhemmin altistamalla jäljelle jääneet 25 koehenkilöä ja sama määrä terveitä. Tutkimuksessa osoittautui, että 16 koehenkilöä reagoivat 100%:sti juuri sille taajuudelle, jolle olivat osoittautuneet erityisesti olevansa herkistyneitäkin. Mielenkiintoista on, että sähköyliherkät reagoivat nimenomaan transientteja, eli häiriöpiikkejä sisältävään altistukseen.
Valaistuksen hetkiä toivotellen TKKyse lienee tästä tutkimuksesta: Rea WJ, Pan Y, Fenyves EJ, Sujisawa I, Samadi N, Ross GH. Electromagnetic field sensitivity. J Bioelectricity 1991;10:241–56.
Tutkimus ei ollut kaksoissokko, koska altistuslaitteisto ja sitä käyttänyt henkilö oli läsnä koehenkilöiden kanssa. Sama ryhmä teki kokeen uudestaan siten, että koehenkilöt eivät voineet nähdä altistuslaitteen käsittelyä, jolloin "yllättäen" koehenkilöt eivät kyenneetkään aistimaan kenttiä.
Wang T. Sick building syndrome: a study of some contributing factors [Dissertation]. University of Surrey; 1995.
Tämä on kerrottu jo aiemmin mainitussa yhteenvedossa sähköyliherkkyystutkimuksista:
http://www.psychosomaticmedicine.org/cgi/content/full/67/2/224
Valaistuitko sinä yhtään? - beerbber
Skeptikko kirjoitti:
No nyt meni melkoiseksi saivarteluksi. Sinun tapauksessasi on kyse täysin eri asiasta. Hyvä kuitenkin että sait asiallista hoitoa lopuksi. Väännetäänpä rautalankaa: "Hulluus" ratkaisisi asiaa silloin JOS kyse olisi oikeasti "hulluudesta", jolloin sitä voitaisiin hoitaa. Et ehkä ole kovin hullu, mutta älynlahjasi taitavat olla melko vaatimattomat. Tsemppiä sinulle.
Skeptikko. Väitätkö että meillä ei ole aistinelimiä tunnistamaan sähkökenttiä?
Väitätkö että kuulemme ääniä tietyllä taajuudella, ja kun nuo taajuudet ylitetään tai alitetaan, ne katoavat olemasta? Vaikka me emme havaitse niitä tietoisesti korvillamme, niin kuitenkin ne ovat olemassa ja tietyt taajuudet voivat aiheuttaa erilaisia oireita huolimatta siitä että ihminen ei niitä tunnista muutoin kuin oireilemalla.
Skeptikko. Oletko koskaan korjannut voimajohtoja joissa on virta?
Ne jotka niitä korjaavat, väittävät että he kuulevat sen huminan koko pään sisällä ja että heidän kehoaan kutittaa ympäriinsä joka paikasta, sisältä ja ulkopuolelta koska se virta vaikuttaa heihin niin voimakkaasti heidän ollessaan siinä kentässä.
Jos nuo suuret virrat vaikuttavat noin johtimien tarkastajiin, niin miksi ne virrat ei voisi vaikuttaa niihinkin jotka altistuvat pienemmille virroille niin että pitkäaikaisessa altistuksessa alkaa tuntua kipuilua?
Olen itse skeptikko ja minusta on aika voimakas ja ehdoton väite että se mitä itse ei tunne, ei voi kukaan muukaan tuntea ja leimata ihmiset hulluksi.
Minusta tätä sähköyliherkkyyttä pitäisi tutkia placebokokeilla, eli ihmisen tietämättä tutkia tuleeko oireita vai tuleeko pelkkiä luulosairauksia ja tehdä riippumatonta tutkimusta, ei minkään tehtaan maksamana tutkimuksena. - TK
Sähkövaloa kirjoitti:
Kyse lienee tästä tutkimuksesta: Rea WJ, Pan Y, Fenyves EJ, Sujisawa I, Samadi N, Ross GH. Electromagnetic field sensitivity. J Bioelectricity 1991;10:241–56.
Tutkimus ei ollut kaksoissokko, koska altistuslaitteisto ja sitä käyttänyt henkilö oli läsnä koehenkilöiden kanssa. Sama ryhmä teki kokeen uudestaan siten, että koehenkilöt eivät voineet nähdä altistuslaitteen käsittelyä, jolloin "yllättäen" koehenkilöt eivät kyenneetkään aistimaan kenttiä.
Wang T. Sick building syndrome: a study of some contributing factors [Dissertation]. University of Surrey; 1995.
Tämä on kerrottu jo aiemmin mainitussa yhteenvedossa sähköyliherkkyystutkimuksista:
http://www.psychosomaticmedicine.org/cgi/content/full/67/2/224
Valaistuitko sinä yhtään?Auts! Toi oli paha... Sitten en ole ehtinyt tarkistaa kaikkia taustatietoja huolellisesti. Jos toi todella pitää paikkansa, niin esimerkkini oli väärin valittu. Nobody is perfect!
Anyway. Kuten jo aiemmin olen kirjoituksissani todennut, vaikka kukaan sähköallerginen ei pystyisi laboratorio-olosuhteissa hyväksytyllä tavalla todentamaan saamiaan kipuaistimuksia säteilykentistä, se ei todistaisi etteivätkö sähköallergiset ja muutkin voisi oireilla ja sairastella säteilykenttien takia muista kuin psykosomaattisista syistä.
Eiväthän kaikki hevosille allergisetkaan pysty aina tunnistamaan milloin he ovat hevosten läheisyydessä.Mm. ihmisen yleiskunnosta ja monista tuntemattomista muuttujista johtuen monet allergiset kestävät välillä paremmin allergeenejä ja ovat välillä herkempiä. Monet allergiat eivät myöskään näy allergiaihotesteissä ja esim. monet suolistoyliherkkyydet on vaikea todentaa , koska missään testeissä ei näy mitään ja reagointi ei ehdi tulla kaksoissokko-testiviikon aikana kaikille viivästyneesti reagoiville.
Tunnen joitakin suolisto- ja iho-oireisia vilja-allergikkoja, jotka ovat saaneet C-todistukset erikoislääkäreiltään, vaikka oireet tulevat vaihtelevasti ja välillä yli viikon viiveellä (huom: vilja-allergia on eri asia kuin keliakia). Sitten kun potilaat ovat altistuneet kauan vehnälle esim. testauksen yhteydessä, he usein menevätkin todella huonoon kuntoon ja tilanne onkin usein muuttunut sellaiseksi, että jo pienehköstä määrästä vehnää tulee nopeasti kovat tuskat vatsaan ja vaikea äkillinen ripulikohtaus. Samoin iholla reagoivilla iho voi ehtiä mennäkin tässä vaiheessa tosi huonoon kuntoon laajasti, vaikka ennen pitkää altistusta iho ei reagoinut satunnaiseen vehnäaltistukseen välttämättä ollenkaan.
Kaikki erikoislääkäritkään eivät aina ole tarpeeksi valveutuneita ymmärtääkseen näin hienosyisiä oireiluita.
Entäs sitten sähköallergian todentamisen laita. Sähköallergikonkin kipuilu altistuksen yhteydessä vaihtelee todella paljon monilla. Kun on saanut olla pitkään vähäisessä säteilytasossa niin uusi kova altistus ei välttämättä aiheutakaan selvää kituntemusta. Sähköallergia voi siis lieventyä tai pahentua yleisen terveydentilan ja erityisesti altistuksen määrän mukaan.
Sähköallergikon ikävää kykyä saada kipuaistimuksia korkean sähkömagneettisen kentän vaikutuspiirissä ei voi mitenkään vakioida. Kukapa nyt tahallaan haluaisi pitää olonsa huonona ja päänsä kipeänä.
Esim. itselläni oli sairauteni pahimmassa vaiheessa tuo ikävä taito kiputuntemuksin aistia korkeajännitejohtojen tai tukiasemien läheisyys. Nyt kun olen paremmassa kunnossa en yleensä saa lyhyessä ajassa mitään oireita vastaavissa tilanteissa. Sen sijaan melko nopeasti esim. tietokoneitten läheisyydessä saan päänsäryn. Kun olen huonohkossa kunnossa aistin läheisyydessäni tapahtuvan soiton kännykällä kipuna. Kun on parempi päivä ja parempi kunto, niin en välttämätä tunne mitään.
Vaikka kenttien tunnistamiskokeista ei koskaan tulisi yleisesti hyväksyttyä positiivista tulosta, niin se ei poista esim. tietämättään altistettujen muutoksia verikokeitten arvoissa suhteessa verrokkitilanteisiin. Ja ennen kaikkea esim. kännykkäsäteilyn todistetusti aiheuttamia solumuutoksia koehenkilöiden iholla ei varmaan kukaan enää yritä kieltää. Tutkimustuloksia tulee jatkuvasti lisää ja ne varmasti tulevat lisäämään ymmärrystä voimakkaiden sähkökenttien vaikutuspiirissä oireilevien terveysongelmiin ja kipuihin. - Siitä vaan
TK kirjoitti:
Hyvän filosofin tai tutkijan tunnistaa siitä, että hän on luova, looginen ja laajakatseinen. Jos yksi tutkimuslinja ongelmaan tuntuu jostain syystä vetävän vesiperän (ehkä toistaiseksi tuntemattomasta syystä), niin taitava ajattelija kykenee miettimään uusia lähestymistapoja ja näkökulmia ongelmaan.
Jos noita ovelia menninkäisiä tuntuisi olevan vaikea saada todennetuiksi, vaikka laajat empiiriset havainnot tukisivatkin oletusta, niin suosittelisin uusien tutkimuslinjojen avaamista ongelmaan.(Varsinkin jos menninkäisilmiöllä olisi epäilty olevan laajempia yhteiskunnallisia tai eritoten terveydellisiä vaikutuksia.)
Esim.
1) Epäiltyjen asuinkivien ympäristöstä etsittäisiin mahdollisia todisteita elämänjäljistä.
2) Kivistä etsittäisiin mahdollisia DNA-jälkiä.
3) Tutkittaisiin korreloisiko epäiltyjen asuinkivien läheisyys suhteessa verrokkialueisiin joihinkin tiettyihin ilmiöihin tai tapahtumiin ja mitä siitä taas voisi poikia.
Jne. muitakin ideoita löytyisi
Jos menninkäisiä olisi, ne saattaisivat vaikuttaa jotenkin ympäristöönsä ja vaikutukset olisivat löydettävissä, vaikka itse menninkäisiä ei ainakaan aluksi osattaisi löytää.
Aluksi eteen tulisi ehkä vain enenevässä määrin aihetodisteita ja viitteitä menninkäisten toiminnasta. Tässä vaiheessa tutkimuksia pitäisi jatkaa.
Jos joku ilmiö on havaittu empiirisesti merkittäväksi ja sillä saattaisi olla vaikutuksia jopa ihmisten terveyteen, vastuullisesti toimivat yhteisöt eivät sortuisi henkiseen laiskuuteen ja heittäisi kaikkea ihmetystä herättävää nopeasti romukoppaan nimeltä Hulluutta ja huuhaata.
Vaikka sähköyliherkät eivät ikinä pystyisi kaikkien hyväksymillä tavoilla laboratorio-olosuhteissa tunnistamaan sähkökenttiä, sillä ei poissuljettaisi todellisen fyysisen sairauden mahdollista olemassaoloa.
Jotkut muut kuin psyykkiset mekanismit vaikuttavat. Se on jo pystytty toteamaan useasti. Kun sähköyliherkkiä on heidän tietämättään altistettu sähkömagneettisille kentille, on pystytty mittaamaan muutoksia heidän sydänkäyrissään ja poikkeamia normaaliin heidän verikokeidensa muuttujissa.
Yleisesti hyväksytysti kännykkäsäteilyn on todettu aiheuttaneen solumuutoksia iholla ja DNA-ketjujen katkeamisia. Maalaisjärkikin jo sanoo ettei ole enää pitkä matka yhteyden löytymisen mm. kiputuntemuksiin (ellei jo ole löytynytkin).
Vapaasti virtaavaa ajattelua toivottaen TKMenninkäisesimerkin pointti oli, että on täysin hedelmätöntä vaatia aina vaan uudestaan ja uudestaan muita todistamaan jonkin olemattoman olemattomuutta, koska aina löytyy joku veruke, miksi juuri se testi tai tutkimus ei sattunut menninkäisiä löytämään. Tieteellisessä tutkimuksessa ja hypoteesien testauksissa lähdetään todistamaan jonkin ilmiön olemassoloa. Siihen sopivat parhaiten sellaiset tutkimusmenetelmät, joissa tutkittavaan vaikuttavat ilmiöt ovat mahdollisimman hyvin arvioitavissa ja hallittavissa sekä tulokset objektiivisia.
Sähkyliherkkyyshypoteesia on testattu jo kymmeniä kertoja, eikä kertaakaan ole saatu hypoteesille vahvistusta. Toisaalta, kuten aiemminkin on kerrottu, ovat sähköyliherkkien kokemat oireet selitettävissä täysin aiemmin muissa yhteyksissä tutkittujen psyykkisten mekanismien avulla. Siksi ei löydy mitään suurempaa intoa toistuviin tutkimuksiin, mikäli oleellista uutta ei ilmaannu. Sähköyliherkkien on täysin turha itkeä julkisuudessa kovaa kohtaloaan, mikäli argumentit ovat jatkuvasti epämääräisellä tasolla: "Jotkut muut kuin psyykkiset mekanismit vaikuttavat. Se on jo pystytty toteamaan useasti...on pystytty mittaamaan muutoksia heidän sydänkäyrissään ja poikkeamia normaaliin heidän verikokeidensa muuttujissa jne", kun tarkemmin asiaan perehdyttäessä niitä ei sitten löydykään tai tutkimukset ovat kelvottomia. Ja selitellään, että nyt ei pysty tunnistamaan, kun kuun asento on väärä tai juuri tuli joku iso bittivirta häiritsemään jne, kun taas televiso-ohjelmassa annetaan ymmärtää että kentän havaitseminen on satavarmaa, jopa henkeä uhkaavaa ja päällä oleva kännykkä löytyy kirjahyllyn piilopaikastakin. Puheet ja faktat eivät oikein natsaa kohdalleen. Ei muuta kuin menninkäisjahtiin, ulkoilu virkistää! - Ei toimi
TK kirjoitti:
Auts! Toi oli paha... Sitten en ole ehtinyt tarkistaa kaikkia taustatietoja huolellisesti. Jos toi todella pitää paikkansa, niin esimerkkini oli väärin valittu. Nobody is perfect!
Anyway. Kuten jo aiemmin olen kirjoituksissani todennut, vaikka kukaan sähköallerginen ei pystyisi laboratorio-olosuhteissa hyväksytyllä tavalla todentamaan saamiaan kipuaistimuksia säteilykentistä, se ei todistaisi etteivätkö sähköallergiset ja muutkin voisi oireilla ja sairastella säteilykenttien takia muista kuin psykosomaattisista syistä.
Eiväthän kaikki hevosille allergisetkaan pysty aina tunnistamaan milloin he ovat hevosten läheisyydessä.Mm. ihmisen yleiskunnosta ja monista tuntemattomista muuttujista johtuen monet allergiset kestävät välillä paremmin allergeenejä ja ovat välillä herkempiä. Monet allergiat eivät myöskään näy allergiaihotesteissä ja esim. monet suolistoyliherkkyydet on vaikea todentaa , koska missään testeissä ei näy mitään ja reagointi ei ehdi tulla kaksoissokko-testiviikon aikana kaikille viivästyneesti reagoiville.
Tunnen joitakin suolisto- ja iho-oireisia vilja-allergikkoja, jotka ovat saaneet C-todistukset erikoislääkäreiltään, vaikka oireet tulevat vaihtelevasti ja välillä yli viikon viiveellä (huom: vilja-allergia on eri asia kuin keliakia). Sitten kun potilaat ovat altistuneet kauan vehnälle esim. testauksen yhteydessä, he usein menevätkin todella huonoon kuntoon ja tilanne onkin usein muuttunut sellaiseksi, että jo pienehköstä määrästä vehnää tulee nopeasti kovat tuskat vatsaan ja vaikea äkillinen ripulikohtaus. Samoin iholla reagoivilla iho voi ehtiä mennäkin tässä vaiheessa tosi huonoon kuntoon laajasti, vaikka ennen pitkää altistusta iho ei reagoinut satunnaiseen vehnäaltistukseen välttämättä ollenkaan.
Kaikki erikoislääkäritkään eivät aina ole tarpeeksi valveutuneita ymmärtääkseen näin hienosyisiä oireiluita.
Entäs sitten sähköallergian todentamisen laita. Sähköallergikonkin kipuilu altistuksen yhteydessä vaihtelee todella paljon monilla. Kun on saanut olla pitkään vähäisessä säteilytasossa niin uusi kova altistus ei välttämättä aiheutakaan selvää kituntemusta. Sähköallergia voi siis lieventyä tai pahentua yleisen terveydentilan ja erityisesti altistuksen määrän mukaan.
Sähköallergikon ikävää kykyä saada kipuaistimuksia korkean sähkömagneettisen kentän vaikutuspiirissä ei voi mitenkään vakioida. Kukapa nyt tahallaan haluaisi pitää olonsa huonona ja päänsä kipeänä.
Esim. itselläni oli sairauteni pahimmassa vaiheessa tuo ikävä taito kiputuntemuksin aistia korkeajännitejohtojen tai tukiasemien läheisyys. Nyt kun olen paremmassa kunnossa en yleensä saa lyhyessä ajassa mitään oireita vastaavissa tilanteissa. Sen sijaan melko nopeasti esim. tietokoneitten läheisyydessä saan päänsäryn. Kun olen huonohkossa kunnossa aistin läheisyydessäni tapahtuvan soiton kännykällä kipuna. Kun on parempi päivä ja parempi kunto, niin en välttämätä tunne mitään.
Vaikka kenttien tunnistamiskokeista ei koskaan tulisi yleisesti hyväksyttyä positiivista tulosta, niin se ei poista esim. tietämättään altistettujen muutoksia verikokeitten arvoissa suhteessa verrokkitilanteisiin. Ja ennen kaikkea esim. kännykkäsäteilyn todistetusti aiheuttamia solumuutoksia koehenkilöiden iholla ei varmaan kukaan enää yritä kieltää. Tutkimustuloksia tulee jatkuvasti lisää ja ne varmasti tulevat lisäämään ymmärrystä voimakkaiden sähkökenttien vaikutuspiirissä oireilevien terveysongelmiin ja kipuihin.Allergiatesteihin kuuluu altistuskoe ja allergisten reaktioiden aiheuttamien muutosten etsiminen elimistöstä (mm. IgE-luokan vasta-aineet). Allergiatestien tulokset on mitattavissa objektiivisesti ja mukana on yleensä myös testialtistuksia sekä inertillä aineella, että varmasti reaktion aiheuttavalla välittäjäaineella. Jos sähköyliherkät pystyvät osoittamaan oireilunsa liityvät sähkömagneettisiin kenttiin vastaavalla tavall, niin ongelmaa uskottavuudesta ei olisi. Tätähän on yritetty, huonolla tuloksella, kuten edellä annetun linkin yhteenvedossa kerrotaan.
On hölynpölyä yrittää piiloutua sähköallergikon tuntemuksen voimakkuuden vaihtelun taakse, jos yrittää selittää epäonnistumiset kokeissa. Tai sitten esim. dokumenttielokuvassa liioiteltiin raaalla kädellä oireilua ja altistuksia. Tuollaiset muutokset ovat varmasti havaittavissa "huonoinakin" päivinä ja haastateltavien mukaan vaivat ovat jatkuvia ja tulevat varmuudella aina altistuessa.
Noista muutoksista verikokeissa altistuksiin korreloiden olisi hyvä saada jotain faktaa taakse. Tuollaisina mainintoina ne ovat täysin arvottomia ja syövät sähköyliherkkien uskottavuutta vain enemmän. Jos on esittää faktaa, niin ne lyödään pöytään. Vihjailu on humpuukimaakareiden konsteja. - TK
Ei toimi kirjoitti:
Allergiatesteihin kuuluu altistuskoe ja allergisten reaktioiden aiheuttamien muutosten etsiminen elimistöstä (mm. IgE-luokan vasta-aineet). Allergiatestien tulokset on mitattavissa objektiivisesti ja mukana on yleensä myös testialtistuksia sekä inertillä aineella, että varmasti reaktion aiheuttavalla välittäjäaineella. Jos sähköyliherkät pystyvät osoittamaan oireilunsa liityvät sähkömagneettisiin kenttiin vastaavalla tavall, niin ongelmaa uskottavuudesta ei olisi. Tätähän on yritetty, huonolla tuloksella, kuten edellä annetun linkin yhteenvedossa kerrotaan.
On hölynpölyä yrittää piiloutua sähköallergikon tuntemuksen voimakkuuden vaihtelun taakse, jos yrittää selittää epäonnistumiset kokeissa. Tai sitten esim. dokumenttielokuvassa liioiteltiin raaalla kädellä oireilua ja altistuksia. Tuollaiset muutokset ovat varmasti havaittavissa "huonoinakin" päivinä ja haastateltavien mukaan vaivat ovat jatkuvia ja tulevat varmuudella aina altistuessa.
Noista muutoksista verikokeissa altistuksiin korreloiden olisi hyvä saada jotain faktaa taakse. Tuollaisina mainintoina ne ovat täysin arvottomia ja syövät sähköyliherkkien uskottavuutta vain enemmän. Jos on esittää faktaa, niin ne lyödään pöytään. Vihjailu on humpuukimaakareiden konsteja.Kuule, noista allergioist ja yliherkkyyksistä. Ne on aika tasan tarkkaan hanskassa meikäläisellä. On nimittäin lähipiirissä ja lähisuvussa sen verran allergista porukkaa, että huhhuh.
Neljällä on tai on ollut erikoislääkärien myöntämät C-todistukset allergioista/ruokayliherkkyyksistä. Vain yhdellä allergia on IGE-välitteinen ja tällä henkilöllä nousi patit iholle lähes kaikista mitä testattiin. Oireina ovat ihottuman lisäksi kuitenkin myös suolioireet (ripuleineen ja vatsakipuineen). Kukaan lääkäri ei ole koskaan epäillytkään tämän henkilön allergioita.
Kuitenkin hänen allergiaoireilunsa vaihtelee huomattavasti. Jos hän ollut pitkään tarkalla dieetillä sopimattomista aineista, niin hän saattaa noin viikonkin ennen kuin ripuli ja ihottuma alkavat. Jos hän napsii esim. vehnää sisältäviä tuotteita usein, hän menee niin huonoon kuntoon, että esim. kivut ja ripuli tulevat nopeasti saman päivän aikana. No, vaikka oireilu on näin vaihtelevaa, niin hänen allergiaa ei epäillä, koska tosiaan testit niin selvästi näyttävät samat aineet syyllisiksi, mitkä henkilö on itsekin huomannut. Lääkärit ovat luvanneet voinnin mukaan potilaan käyttää tuotteita, joille hän on allerginen, ja hän painottaa välillä hyvää vointiaan ja on tarkkana. Välillä hän haluaa herkutella ja sitten jonkun ajan päästä hän on huonossa kunnossa ja on taas tarkkana kuin porkkana ja vointi paranee.
No, sattuu olemaan niin, että alunperin kolmella, nyttemmin kahdella suvunjäsenellä on aivan sama oireilutapa kuin ensimmäisellä kuvaillulla henkilöllä ja vain kerran maito näkyi yhdellä IGE-verikokeitten tuloksessa. Mitkään muut testit eivät ole näyttäneet näitä ruoka-aineyliherkkyyksiä. Asiasta onkin ollut kova salapoliisityö ja allergioitten selvittyä eliminaatio-/altistustesteillä potilaitten terveys on kunnossa kun he välttävät sopimattomia ruoka-aineita. Edes kaksoissokkokokeen aikana vehnäyliherkkyys ei ehtinyt tulla esille, koska reaktio on pitkän välttämisjakson jälkeen niin viivästynyt. Jatkuvan käytön jälkeen oireet tulevat nopeasti.
Kaikkien todentamisongelmien jälkeen erikoislääkärit kuitenkin myönsivät, että kysessä on näillä muillakin saman suvun potilailla yliherkkyys, mutta ei IGE-välitteinen vaan välittäjämekanismi on ainakin toistaiseksi tuntematon. Sitä ei kuulema ruveta nyt tutkimaan sen tarkemmin, vaan toimitaan vain oireitten mukaisesti, että potilaat pysyisivät hyvävointisina.
Aiemminkin tällä keskustelupalstalla eräs osanottaja kertoi ansiokkaasti omista allergioistaan joiden syntymekanismia ei ole onnistuttu todentamaan. Se ei kuitenkaan poista allergista reagoimistapaa minnekkään.
Eräissä sähköyliherkkyyttä kuvailevissa tiedemiesten lausunnoissa on todettu, että jos suvussa on paljon allergioita, niin myös sähköyliherkkyys tulee helpommin. On viitteitä, että neurologiset sairaudet tekevät myös alttiimaksi sähköyliherkkyydelle(mutta please, alkää taas vetäkö tätä taas yhdeksi todisteeksi niihin hulluus-teemoihinne).
Niin, siis asiaan. Kaikkien muittenkaan sairauksien synty mekanismeja ei ole vielä selitetty ja silti monet sellaiset hyväksytään fyysisiksi sairauksiksi ja jos olisi selvää pässin lihaa, että sähkömagneettinen säteily ei voi aiheuttaa kipua tms., ei asian parissa pörräisi niin suuret tutkijalaumat. Epidemiologisissa tutkimuksissakin on havaittu monien oireiden olevan yleisempää korkean säteilytason alueilla kuni verrokkialueilla.
Joo, kritiikki on aiheellista. Pitäisi nyt jaksaa kaivella niitä tarkkoja tutkimustietoja, mutta on ollut kiirettä kun lapsilla on lomaviikko. Täytyy sitten saada kirjurikin aina, jolle sanelen juttujani että esim. netistä minun on vaikea kiskoa niitä tutkimuksia, kun on tää sähköallergia, joka sattuu päähän, huimaa ja oksetta. Olen vähän liian paljon tällä viikolla pyörinyt tietokoneen kanssa samassa huoneessa ja aiemmin lukemiani tutkimuksia en opuksistanikaan aina löydä heti. Varsinkin kun villi jälkikasvuni pyörii ympärilläni omine äänekkäine tarpeineen. Aiemmin en ole laittanut tekstiä nettiin. Vaan innostuin siitä yhdestä ohjelmasta ja poikani ehdotti pienen lobbauksen laittamista aiheesta nettiin. Nyt on vähän mopo karannut käsistä, koska terveyssyistä johtuen minun ei oikein pitäisi pyöriä samassa huoneessa, kuin käynnissä oleva tietokone.
No tähän jää helposti koukkuun näköjään. On ollut niin mehukkaita kommentteja kanssakeskustelijoilla.
Terveisin TK - TK
Siitä vaan kirjoitti:
Menninkäisesimerkin pointti oli, että on täysin hedelmätöntä vaatia aina vaan uudestaan ja uudestaan muita todistamaan jonkin olemattoman olemattomuutta, koska aina löytyy joku veruke, miksi juuri se testi tai tutkimus ei sattunut menninkäisiä löytämään. Tieteellisessä tutkimuksessa ja hypoteesien testauksissa lähdetään todistamaan jonkin ilmiön olemassoloa. Siihen sopivat parhaiten sellaiset tutkimusmenetelmät, joissa tutkittavaan vaikuttavat ilmiöt ovat mahdollisimman hyvin arvioitavissa ja hallittavissa sekä tulokset objektiivisia.
Sähkyliherkkyyshypoteesia on testattu jo kymmeniä kertoja, eikä kertaakaan ole saatu hypoteesille vahvistusta. Toisaalta, kuten aiemminkin on kerrottu, ovat sähköyliherkkien kokemat oireet selitettävissä täysin aiemmin muissa yhteyksissä tutkittujen psyykkisten mekanismien avulla. Siksi ei löydy mitään suurempaa intoa toistuviin tutkimuksiin, mikäli oleellista uutta ei ilmaannu. Sähköyliherkkien on täysin turha itkeä julkisuudessa kovaa kohtaloaan, mikäli argumentit ovat jatkuvasti epämääräisellä tasolla: "Jotkut muut kuin psyykkiset mekanismit vaikuttavat. Se on jo pystytty toteamaan useasti...on pystytty mittaamaan muutoksia heidän sydänkäyrissään ja poikkeamia normaaliin heidän verikokeidensa muuttujissa jne", kun tarkemmin asiaan perehdyttäessä niitä ei sitten löydykään tai tutkimukset ovat kelvottomia. Ja selitellään, että nyt ei pysty tunnistamaan, kun kuun asento on väärä tai juuri tuli joku iso bittivirta häiritsemään jne, kun taas televiso-ohjelmassa annetaan ymmärtää että kentän havaitseminen on satavarmaa, jopa henkeä uhkaavaa ja päällä oleva kännykkä löytyy kirjahyllyn piilopaikastakin. Puheet ja faktat eivät oikein natsaa kohdalleen. Ei muuta kuin menninkäisjahtiin, ulkoilu virkistää!Juu, ymmärsin kyllä pointtisi, mutta:
a) Kenellä on oikeus määritellä milloin on tutkittu tarpeeksi monelta kantilta asiaa (Jos olisi luovutettu tarpeeksi nopeasti tupakkakin voisi olla nykyään terveystuote.)?
b) Sähköyliherkkyys-kysymystä ei pitäisi typistää vain kysymyksen asetteluun, voivatko sähköyliherkät todistetusti tunnistaa sähkökenttiä, vaan kysymyksen tulisi oikeastaan kuulua: Aiheuttavatko sähkömagneettiset kentät terveyshaittoja vai eivät?
Sähköyliherkkyys-kysymys on oikeastaan vain tämän kysymyksen alalaji vai sanoisinko erityispiirre. Sähköyliherkät ovat ilmeisesti ne henkilöt, jotka ovat herkimpiä näille terveysongelmille ja heidän aistinsa tai yleensäkin elimistönsä reagoi voimakkaimmin ja onnistuu näin viestimään elimistölle vaarasta. Yksi teoria on, että muillakin tulee esim. soluvaurioita säteilystä, mutta sähköyliherkkien korjausmekanismit solutasolla ovat tavallista heikompia. Heille vauriot jäävät voimaan ja ilmenevät elimistölle mm. kipuina.
Tätä koko aihealuetta ei ehkä kannata lähestyä laisinkaan provokatiivisilla kokeilla, vaan kliinisillä ja epidemiologisilla testauksilla.
Itse asiassa sillä asialla pystytäänkö sähkömagneettisia kenttiä vakioidusti tunnistamaan vai ei, ei ole relevanteinta merkitystä.
Tärkeintä on, onko näistä kentistä terveysriskejä vai ei. Kunhan tähän löytyy vastauksia (ja minusta riskeistä todisteita on jo löytynyt) täytyy ympäristöämme muokata terveellisemmäksi, etteivät ihmiset mahdollisesti sairastuisi tai oireilisi.
Selitystä joittenkin ihmisten mahdollisesti ilmaisemalle kyvylle kokea kipua sähkömagneettisissa kentissä ei minun puolestani edes tarvitsisi löytää. Eihän kaikissa muissakaan ilmiöissä tai sairauksissa ole pystytty selittämään kaikkia syntymekanismeja, mutta ilmiö on muuten kliinisesti pystytty havaitsemaan (tosin tietenkin oikeasti haluaisin, että täsmällinen selitys löytyisi).
Uskon, että ensin tullaan löytämään mekanismit, miten säteily vaurioittaa soluja ja koko elimistöä ja vasta sitten päästään tarkemmin kysymyksen alalajin pariin. Eli, miten sähköallergikkojen elimistö eroaa muiden verrokki-ihmisten elimistöstä. Millä tavoin sähköallergisten elimistön ja solujen puolustusmekanismit ovat heikompia kuin muun väestön. Itse uskoisin, että kysymyksessä on myös suurempi heikkous eikä vain esim. tarkempi varoitussignaalijärjestelmä.(Tosin jotkut ammattiryhmät jotka ovat erityisesti altistuneet voimakkaille säteilykentille saattavat saada syövän helpommin, vaikkei heidän elimistönsä ensin varottaisi kivulla.)
Tosiaan siinä mielessä kritiikkisi on aiheellista, että pitäisi tässä pläjäytellä tarkempia tietoja pöytään, jos jaksaisin taas ruveta etsimään niitä. Olen maininnut monia asioita entisten lukemisteni persteella ulkomuistista, mutta eihän tässä tällä erää sentään väitöskirjaa olla vääntämässä.
www.bioinitiative.org Täältä niitä kunnon faktoja löytyisi sähkömagneettisten kenttien riskeistä, jos te pystytte hyvin niitä lukemaan oman terveytenne puolesta.
Ei se Säteilyturvakeskuskaan pitäisi virallisena kantanaan, että lasten tulisi vältää kännykkään puhumista muuloin kun hätätapauksissa, elleivät he tajuaisi, että tässä on mahdollisuus vielä isoon terveyspommiin. Huomaatteko, että hekin joutuvat jo turvaamaan selustansa tällä virallisella kannalla, vaikka he eivät todellakaan (ikävä kyllä) halua kunnolla mainostaa sitä virallista kantaansa, vaan toisella suunpielellä vähättelevät asiaa toistaiseksi. Kahdella pallilla on hankala istua, luulisin. Se Dariusz-tyyppi siellä on hyvä jätkä, mutta se toisten hemmojen suolaliospussien säteilytys on säälittävää, eikä kerro mitään oleellista. Ihmiskeho ja solut ovat niin monimutkaisia, että on uskomatonta yrittää supistaa asioita lämpötilojen muutosten tuijotteluun suolaliospusseissa. - Elektrofilosofi?
TK kirjoitti:
Juu, ymmärsin kyllä pointtisi, mutta:
a) Kenellä on oikeus määritellä milloin on tutkittu tarpeeksi monelta kantilta asiaa (Jos olisi luovutettu tarpeeksi nopeasti tupakkakin voisi olla nykyään terveystuote.)?
b) Sähköyliherkkyys-kysymystä ei pitäisi typistää vain kysymyksen asetteluun, voivatko sähköyliherkät todistetusti tunnistaa sähkökenttiä, vaan kysymyksen tulisi oikeastaan kuulua: Aiheuttavatko sähkömagneettiset kentät terveyshaittoja vai eivät?
Sähköyliherkkyys-kysymys on oikeastaan vain tämän kysymyksen alalaji vai sanoisinko erityispiirre. Sähköyliherkät ovat ilmeisesti ne henkilöt, jotka ovat herkimpiä näille terveysongelmille ja heidän aistinsa tai yleensäkin elimistönsä reagoi voimakkaimmin ja onnistuu näin viestimään elimistölle vaarasta. Yksi teoria on, että muillakin tulee esim. soluvaurioita säteilystä, mutta sähköyliherkkien korjausmekanismit solutasolla ovat tavallista heikompia. Heille vauriot jäävät voimaan ja ilmenevät elimistölle mm. kipuina.
Tätä koko aihealuetta ei ehkä kannata lähestyä laisinkaan provokatiivisilla kokeilla, vaan kliinisillä ja epidemiologisilla testauksilla.
Itse asiassa sillä asialla pystytäänkö sähkömagneettisia kenttiä vakioidusti tunnistamaan vai ei, ei ole relevanteinta merkitystä.
Tärkeintä on, onko näistä kentistä terveysriskejä vai ei. Kunhan tähän löytyy vastauksia (ja minusta riskeistä todisteita on jo löytynyt) täytyy ympäristöämme muokata terveellisemmäksi, etteivät ihmiset mahdollisesti sairastuisi tai oireilisi.
Selitystä joittenkin ihmisten mahdollisesti ilmaisemalle kyvylle kokea kipua sähkömagneettisissa kentissä ei minun puolestani edes tarvitsisi löytää. Eihän kaikissa muissakaan ilmiöissä tai sairauksissa ole pystytty selittämään kaikkia syntymekanismeja, mutta ilmiö on muuten kliinisesti pystytty havaitsemaan (tosin tietenkin oikeasti haluaisin, että täsmällinen selitys löytyisi).
Uskon, että ensin tullaan löytämään mekanismit, miten säteily vaurioittaa soluja ja koko elimistöä ja vasta sitten päästään tarkemmin kysymyksen alalajin pariin. Eli, miten sähköallergikkojen elimistö eroaa muiden verrokki-ihmisten elimistöstä. Millä tavoin sähköallergisten elimistön ja solujen puolustusmekanismit ovat heikompia kuin muun väestön. Itse uskoisin, että kysymyksessä on myös suurempi heikkous eikä vain esim. tarkempi varoitussignaalijärjestelmä.(Tosin jotkut ammattiryhmät jotka ovat erityisesti altistuneet voimakkaille säteilykentille saattavat saada syövän helpommin, vaikkei heidän elimistönsä ensin varottaisi kivulla.)
Tosiaan siinä mielessä kritiikkisi on aiheellista, että pitäisi tässä pläjäytellä tarkempia tietoja pöytään, jos jaksaisin taas ruveta etsimään niitä. Olen maininnut monia asioita entisten lukemisteni persteella ulkomuistista, mutta eihän tässä tällä erää sentään väitöskirjaa olla vääntämässä.
www.bioinitiative.org Täältä niitä kunnon faktoja löytyisi sähkömagneettisten kenttien riskeistä, jos te pystytte hyvin niitä lukemaan oman terveytenne puolesta.
Ei se Säteilyturvakeskuskaan pitäisi virallisena kantanaan, että lasten tulisi vältää kännykkään puhumista muuloin kun hätätapauksissa, elleivät he tajuaisi, että tässä on mahdollisuus vielä isoon terveyspommiin. Huomaatteko, että hekin joutuvat jo turvaamaan selustansa tällä virallisella kannalla, vaikka he eivät todellakaan (ikävä kyllä) halua kunnolla mainostaa sitä virallista kantaansa, vaan toisella suunpielellä vähättelevät asiaa toistaiseksi. Kahdella pallilla on hankala istua, luulisin. Se Dariusz-tyyppi siellä on hyvä jätkä, mutta se toisten hemmojen suolaliospussien säteilytys on säälittävää, eikä kerro mitään oleellista. Ihmiskeho ja solut ovat niin monimutkaisia, että on uskomatonta yrittää supistaa asioita lämpötilojen muutosten tuijotteluun suolaliospusseissa.Kuinka monta negatiivista koetta tarvitaan, enne kuin uskotaan, että tavanomaisia nyky-ympäristössämme esiintyviä sähkömagneettisia kenttiä ihminen ei pysty aistimaan?
Sähköyliherkkyden tutkimista on tehty sen vuoksi noista erityisen herkistä ihmisistä, koska heillä luulisi herkkyyden osoittamisen olevan kaikkein helpointa. Se on kliinistä testausta. Ei ole onnistunut. Väitettyjen oireiden ja tutkimushavaintojen välillä on 180 astetta ammottava ristiriita.
Epidemiologiaa on harrastettu (mm. sähkölinjojen varsilla asuvien henkilöiden syöpäriskit, kännyköiden käyttäjien syöpäriskit), mutta tulokset eivät ole erityisen selviä, saati raflaavia, josta päätellään että jos vaikutusta on, on se niin heikko, että selvää näyttöä ei tule. Jotta asiasta voidaan olla varmoja, tarvitaan kuitenkin useita laajoja ehkä hiukan eri kanteilta asiaa lähestyviä tutkimuksia.
Vähän sama on kyseessä solutason muutoksista kännykkätutkimuksissa. Soluviljelmissä on todella helppoa saada havaittavia muutoksia melkein millä tahansa ulkoisella interventiolla ja muutosten toteamisen jälkeenkin on vielä arvioitava, mitä merkitystä niillä on. Pelkkä auringonvalon tai lämpötilan vaihtelu, puhumattakaan elatusnesteen ominaisuuksista, vaikuttavat solujen käyttäytymiseen alustoilla, joten ei ole ihme, että esim. kännykän aiheuttama lämpötilan muutos näkyy niissä myös. Ja koska todelliset tiedemiehet ovat aina kovin varovaisia lausunnoisaan, iskevät markkinamiehet tähän kohtaan kiinni ja levittävät hömppäänsä puolinaisilla totuuksilla.
Dokumenttiohjelmassa esiintyneiden sähköyliherkkien ja muiden heidän kaltaistensa kohdalla asia on mielestäni hyvin selvä. He väittävät havaitsevansa sähkömagnettiset kentät sillä tasolla, että se invalidisoi heidän normaalin elämänsä täysin. Tutkimuksissa havaitseminen ei kuitenkaan onnistu. Erilaiset helppoheikit ja pseudotieteilijät ruokkivat näiden henkilöiden väärää sairaudentuntoa, eivätkä potilaat saa parasta mahdollista apua vaivaansa. Tässä mielessä on omituista ottaa sellainen kanta, että sähkökenttien havaitseminen ei olisi relevanttia. Esimerkkipotilaide kohdalla se on sitä mitä suurimmassa määrin, jopa kuolemanpelkoon johtavaa, ja se on surullista. On ensiarvoisen tärkeää osoittaa myös yksilötasolla, että oireet eivät johdu siitä, mitä he kuvittelevat havaitsevansa.
Tällaiset argumentit ovat muuten täysin arvottomia tällaisina, mikäli haluat vakuuttaa jotain:
"Eräissä sähköyliherkkyyttä kuvailevissa tiedemiesten lausunnoissa on todettu, "
"On viitteitä, että neurologiset sairaudet tekevät myös alttiimaksi sähköyliherkkyydelle"
"Epidemiologisissa tutkimuksissakin on havaittu monien oireiden olevan yleisempää korkean säteilytason alueilla kuni verrokkialueilla." - TK
Elektrofilosofi? kirjoitti:
Kuinka monta negatiivista koetta tarvitaan, enne kuin uskotaan, että tavanomaisia nyky-ympäristössämme esiintyviä sähkömagneettisia kenttiä ihminen ei pysty aistimaan?
Sähköyliherkkyden tutkimista on tehty sen vuoksi noista erityisen herkistä ihmisistä, koska heillä luulisi herkkyyden osoittamisen olevan kaikkein helpointa. Se on kliinistä testausta. Ei ole onnistunut. Väitettyjen oireiden ja tutkimushavaintojen välillä on 180 astetta ammottava ristiriita.
Epidemiologiaa on harrastettu (mm. sähkölinjojen varsilla asuvien henkilöiden syöpäriskit, kännyköiden käyttäjien syöpäriskit), mutta tulokset eivät ole erityisen selviä, saati raflaavia, josta päätellään että jos vaikutusta on, on se niin heikko, että selvää näyttöä ei tule. Jotta asiasta voidaan olla varmoja, tarvitaan kuitenkin useita laajoja ehkä hiukan eri kanteilta asiaa lähestyviä tutkimuksia.
Vähän sama on kyseessä solutason muutoksista kännykkätutkimuksissa. Soluviljelmissä on todella helppoa saada havaittavia muutoksia melkein millä tahansa ulkoisella interventiolla ja muutosten toteamisen jälkeenkin on vielä arvioitava, mitä merkitystä niillä on. Pelkkä auringonvalon tai lämpötilan vaihtelu, puhumattakaan elatusnesteen ominaisuuksista, vaikuttavat solujen käyttäytymiseen alustoilla, joten ei ole ihme, että esim. kännykän aiheuttama lämpötilan muutos näkyy niissä myös. Ja koska todelliset tiedemiehet ovat aina kovin varovaisia lausunnoisaan, iskevät markkinamiehet tähän kohtaan kiinni ja levittävät hömppäänsä puolinaisilla totuuksilla.
Dokumenttiohjelmassa esiintyneiden sähköyliherkkien ja muiden heidän kaltaistensa kohdalla asia on mielestäni hyvin selvä. He väittävät havaitsevansa sähkömagnettiset kentät sillä tasolla, että se invalidisoi heidän normaalin elämänsä täysin. Tutkimuksissa havaitseminen ei kuitenkaan onnistu. Erilaiset helppoheikit ja pseudotieteilijät ruokkivat näiden henkilöiden väärää sairaudentuntoa, eivätkä potilaat saa parasta mahdollista apua vaivaansa. Tässä mielessä on omituista ottaa sellainen kanta, että sähkökenttien havaitseminen ei olisi relevanttia. Esimerkkipotilaide kohdalla se on sitä mitä suurimmassa määrin, jopa kuolemanpelkoon johtavaa, ja se on surullista. On ensiarvoisen tärkeää osoittaa myös yksilötasolla, että oireet eivät johdu siitä, mitä he kuvittelevat havaitsevansa.
Tällaiset argumentit ovat muuten täysin arvottomia tällaisina, mikäli haluat vakuuttaa jotain:
"Eräissä sähköyliherkkyyttä kuvailevissa tiedemiesten lausunnoissa on todettu, "
"On viitteitä, että neurologiset sairaudet tekevät myös alttiimaksi sähköyliherkkyydelle"
"Epidemiologisissa tutkimuksissakin on havaittu monien oireiden olevan yleisempää korkean säteilytason alueilla kuni verrokkialueilla."Kiitokset hyvin laaditusta kirjoituksestasi, joka on kutkuttavan haasteellinen, kuten sinulla yleensä tuppaa olemaan. Kannustat minua täsmällisempään ja tarkempaan argumentointiin, mikä on sinänsä mainiota.
Minulla olisi pitkähkösti asiaa ja kommentoitavaa, mutta olen perheineni ollut nyt hirveästi menossa ja kohta lähdetään taas, mutta toivon että pääsen palaamaan näitten teemojen pariin joko tänään myöhemmin tai viimeistään huomenna. Minun on myös onnistuttava motivoimaan kirjurini aina toimintaan. Toivottavasti et ehdi kadota maisemista ennen kuin saan vastaukseni tälle palstalle.
Lämpimin terveisin TK
PS: Minulla on uutta kommentoitavaa myös William Rean jälkeen tulleen "lähes vastaavan" tutkimuksen ongelmista. - TK
TK kirjoitti:
Kiitokset hyvin laaditusta kirjoituksestasi, joka on kutkuttavan haasteellinen, kuten sinulla yleensä tuppaa olemaan. Kannustat minua täsmällisempään ja tarkempaan argumentointiin, mikä on sinänsä mainiota.
Minulla olisi pitkähkösti asiaa ja kommentoitavaa, mutta olen perheineni ollut nyt hirveästi menossa ja kohta lähdetään taas, mutta toivon että pääsen palaamaan näitten teemojen pariin joko tänään myöhemmin tai viimeistään huomenna. Minun on myös onnistuttava motivoimaan kirjurini aina toimintaan. Toivottavasti et ehdi kadota maisemista ennen kuin saan vastaukseni tälle palstalle.
Lämpimin terveisin TK
PS: Minulla on uutta kommentoitavaa myös William Rean jälkeen tulleen "lähes vastaavan" tutkimuksen ongelmista.HS (18.6.2008) julkaisi artikkelin, jossa uutisoitiin ranskalaislääkäreiden vetoomus etenkin lasten matkapuhelimen käytön rajoittamiseksi viime aikaisten tieteellisten tutkimustulosten pohjalta.
Seuraavaksi lainauksia Suomen Potilaslehdestä nro. 3/08 ja Sähköpostia-lehdestä nro. 3/08. Kirjoittajina emeritusprofessori Osmo Hänninen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Seppo Kinnunen.
Viitaten Helsingin sanomien edellä mainittuun artikkeliin he kirjoittivat: " Ranskalaislääkäreiden vetoomus perustui viimeaikaisiin epidemiologisiin Interphone-tutkimuksiin ja juuri Interphone-hanketta koordinoinut WHO:n prof. Elisabeth Cardis antoi tukensa ranskalaislääkäreiden mielipiteille."
"Myös Euroopan ympäristövirasto, EEA, on valveilla. Virasto kehotti syyskuussa 2007 noudattamaan varovaisuutta langattomien verkkojen käyttöönotossa, koska pitkäaikaisvaikutuksista ei tiedetä.
Kannanotto perustui myös www.bioinitiative.org -sivustoille koottuun tieteelliseen aineistoon. Todettuja radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia ovat mm. stressiproteeiniraktiot, DNA-vauriot, vaikutukset veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymiseen EEG-muutokset ja vaikutukset uneen. Venäjän säteilyturvallisuudesta vastaava komitea (RNCNIRP) kiinnittää erityishuomiota kasvaneeseen Alzheimer-taudin riskiin."
"Epidemiologisissa Interphone-tutkimuksissa (Lahkola & al., Shoemaker & al.) on nähty kasvainriskin kohoamista sillä puolella päätä, jossa kännykkää on käytetty yli kymmenen vuotta.Israelin, Australian ja Ranskan Interphone-hankkeet, kuten Hardell & Hansson Mildin ruotsalaistutkimukset osoittavat kasvanutta riskiä sekä gliooman että kuulohermokasvaimen osalta."
"Ranskan terveysministeriö, Saksan säteilyturvakeskus, Itävallan lääkäriliitto, Belgian, Australian ja Israelin viranomaiset ovat myös viime aikoina esittäneet huolestuneita kannanottoja ja kehottaneet lapsia suosimaan lankapuhelimia."
Myös monet lääkärit ovat useissa kansainvälisissä vetoomuksissaan perustelleet matkapuhelimen käytön tarpeellisuutta vain hätätapauksissa erityisesti lapsilla. Aikamoiset tahot ovat nousseet liikkeelle jos kyseessä olisi todellakin vain "menninkäisten metsästys". - TK
TK kirjoitti:
HS (18.6.2008) julkaisi artikkelin, jossa uutisoitiin ranskalaislääkäreiden vetoomus etenkin lasten matkapuhelimen käytön rajoittamiseksi viime aikaisten tieteellisten tutkimustulosten pohjalta.
Seuraavaksi lainauksia Suomen Potilaslehdestä nro. 3/08 ja Sähköpostia-lehdestä nro. 3/08. Kirjoittajina emeritusprofessori Osmo Hänninen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Seppo Kinnunen.
Viitaten Helsingin sanomien edellä mainittuun artikkeliin he kirjoittivat: " Ranskalaislääkäreiden vetoomus perustui viimeaikaisiin epidemiologisiin Interphone-tutkimuksiin ja juuri Interphone-hanketta koordinoinut WHO:n prof. Elisabeth Cardis antoi tukensa ranskalaislääkäreiden mielipiteille."
"Myös Euroopan ympäristövirasto, EEA, on valveilla. Virasto kehotti syyskuussa 2007 noudattamaan varovaisuutta langattomien verkkojen käyttöönotossa, koska pitkäaikaisvaikutuksista ei tiedetä.
Kannanotto perustui myös www.bioinitiative.org -sivustoille koottuun tieteelliseen aineistoon. Todettuja radiotaajuisten sähkömagneettisten kenttien biologisia vaikutuksia ovat mm. stressiproteeiniraktiot, DNA-vauriot, vaikutukset veriaivoesteen läpäisevyyden lisääntymiseen EEG-muutokset ja vaikutukset uneen. Venäjän säteilyturvallisuudesta vastaava komitea (RNCNIRP) kiinnittää erityishuomiota kasvaneeseen Alzheimer-taudin riskiin."
"Epidemiologisissa Interphone-tutkimuksissa (Lahkola & al., Shoemaker & al.) on nähty kasvainriskin kohoamista sillä puolella päätä, jossa kännykkää on käytetty yli kymmenen vuotta.Israelin, Australian ja Ranskan Interphone-hankkeet, kuten Hardell & Hansson Mildin ruotsalaistutkimukset osoittavat kasvanutta riskiä sekä gliooman että kuulohermokasvaimen osalta."
"Ranskan terveysministeriö, Saksan säteilyturvakeskus, Itävallan lääkäriliitto, Belgian, Australian ja Israelin viranomaiset ovat myös viime aikoina esittäneet huolestuneita kannanottoja ja kehottaneet lapsia suosimaan lankapuhelimia."
Myös monet lääkärit ovat useissa kansainvälisissä vetoomuksissaan perustelleet matkapuhelimen käytön tarpeellisuutta vain hätätapauksissa erityisesti lapsilla. Aikamoiset tahot ovat nousseet liikkeelle jos kyseessä olisi todellakin vain "menninkäisten metsästys".Tämän päivän Ilta-Sanomissa oli myös kiinnostava uutinen otsikolla "WHO:Kännykkä lisää aivosyövän riskiä". Tieto ilmenee kuulema Maailman terveysjärjestön WHO:n yli 20000000 € maksaneesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan syöpäriski kasvaa huomattavasti, jos kännykkää on käyttänyt vähintään kymmenen vuoden ajan.
Sitten amerikkalaisen William Rean tekemään tutkimukseen, jossa hän altisti sähköyliherkkiä koehenkilöitä transienteilla, sähköverkon häiriöpiikeillä, jotka muistuttavat gsm-purskeita (olen aiemmin kuvannut tällä palstalla koetta). Kun englantilainen tutkimusryhmä myöhemmin yritti toistaa kokeen jättämällä transientit (purskeet) pois, samoja tuloksia ei kyetty osoittamaan. Se ei olekaan siis mikään ihme, koska gsm-purskeet ovat useissa solututkimuksissa osoittautuneet jatkuvaa eli analogista säteilyä biologisesti vaikuttavammaksi.
Joka tapauksessa, provokaatio-testit eivät ole välttämättä oikea tapa tutkia sähköherkkyyttä, esim. koska monet niistä eivät täytä tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteereitä. Altistus-kokeissa on ollut puutteita. Esim. koetilassa on ollut tutkittavan signaalin tai kentän lisäksi muita sähkömagneettisia kenttiä.
Useita muitakin syitä tunnistusongelmiin voi ilmetä:
1) Sähköallergisen reagointiherkkyys vaihtelee. Jos hän on pitkään välttänyt rankkoja altistuksia, hänen kuntonsa paranee, jolloin tilapäiset altistukset eivät tunnu.
2) Altistuksen aiheuttama särky jää yleensä päälle pidemmäksi aikaa, jolloin uusinta-altistus ei erotu. Onko tieteellistä altisaa viisi minuuttia yhdellä taajuudella ja kohta viisi minuuttia toisella, ja olettaa, ettei edellinen vaikuta seuraavaan.
3) Itse en poissulkisi voimakkaan sähköyliherkkyyden aiheuttamaa ehdollistumistakaan aiemmin kipua aiheuttaneisiin laitteisiin. Vaikeasti esim. kalalle allerginenkin voi reagoida luullessaan syövänsä kalaa ja se ei silti poista sitä tosiasiaa, että hän on oikeastikin kalalle allerginen.
Dariusz Leszczhynskin ihoaltistuskokeet ovat tuoneet merkittäviä tuloksia todettujen solujen proteeinimuutosten osalta. Havainto tukee ruotsalaisten Johanssonin ja Lagerholmin 1990-luvulla sähköyliherkillä tekemiä ihokokeita. Leszczhynskin menetelmällä voitaisiin tutkia myös sähköyliherkkiä.
Web-sivustolla http://www.bioinitiative.org voi tutustua luotettaviin tutkimuksiin, jotka todistavat sähkömagneettisten kenttien biologisista vaikutuksista ja esim. kännyköitten riskeistä.
Vaikka esim. WHO:n tutkimuksen tulokset kännykän riskeistä eivät ole täysin kiistattomia, niin näyttää siltä, että elämme murrosaikaa uuden teknologian terveysriskien tunnustamisessa. Yhä useammat tahot luotettavine taustatutkimuksineen liittyvät rintamaan turvallisemman elämän puolesta. Uskon, että monia raja-arvoja tullaan tiukentamaan ja näin sähköyliherkkienkin tilanne tulee pikkuhiljaa paranemaan. On yleensä hyödyllistä käydä rakentavaa debattia vielä kiistanalisista asioista.
Lämpimin terveisin TK - allergiasahko
Voisikohan tuo johtua siitä, että sähköyliherkkyyteen tarvitaan suhteellisen voimakas sähkökenttä, pulssitettu (pulssien väli 0.01 - 0.1 s) sähkömagneettinen säteily sekä elimistön altistus näille, esim. raskasmetalleja synapseissa?
Pelkkä sähkömagneettinen säteily ei riitä aiheuttamaan oireita, vaikka tutkijat ovat sitä kerta toisensa jälkeen yrittäneet ja todenneet ettei oireita esiinny eli tutkittavat eivät tunnista sähkömagneettista säteilyä.
Aikaisempina vuosina ympäristömme ei ollut täynnä muoveja, jotka varautuvat. Silloin ei myöskään ollut pulssittavia lähettimiä joka paikassa, käytettiin enimmäkseen analogisia signaaleita. - allergiasahko
Jeesus kirjoitti:
Hermosoluissa kulkee sähkövirta. Miten on selitettävissä tämä? Aivoissa on korkeataajuista sähköistä toimintaa EEG-toimintana. Miksi tämä ei aiheuta oireita? Miksi kodin elektromagneettinen 50 Hz:in sähköverkko ei aiheuta oireita kun sähkö säteilee jokaisen kotona kokoa ajan.
Vai asuvatko sähköallergikot (tai mielisairaat) maalla sähkö- ja puhelinverkon ulottumattomissa? Minä sanon että teilllä viiraa päässä ja siihen on olemassa lääkkeitä jolla hulluus saadaan aisoihin.Selitelläänpä vähän.
” Hermosoluissa kulkee sähkövirta. Miten on selitettävissä tämä?”
Hermosolun impedanssi on kilo-ohmien luokkaa, joten jännite aiheuttaa silloin sähkövirran.
” Aivoissa on korkeataajuista sähköistä toimintaa EEG-toimintana. Miksi tämä ei aiheuta oireita”
Ensinnäkin aivoissa ei ole ainakaan EEG:llä mitattuna korkeataajuista sähköistä toimintaa, vaan 10 – 100 Hz:n taajuudella olevia impulsseja, joilla viestejä välitetään. Jännitteet ovat muutamia kymmeniä millivoltteja eli luokkaa 0.02 volttia.
”Miksi kodin elektromagneettinen 50 Hz:in sähköverkko ei aiheuta oireita kun sähkö säteilee jokaisen kotona kokoa ajan.”
Kodin sähköverkon aiheuttama kenttävoimakkuus on sadan voltin luokkaa metriä kohden. Se virta, joka tästä kohtaa ihmisen ihon, on hyvin pieni. Se voi aiheuttaa hermoimpulsseja ihon pinnassa, mutta syvemmällä oleville hermoille, kuten aivoihin, sen teho ei riitä. Aivojen sisäiseen hermoverkostoon se ei siis vaikuta.
Ihmisen hermoviestimet ovat siitä metkoja, että ne eivät välitä yhdestä tai muutamasta impulssista sekunnissa, vaan reagoivat vasta kun niitä tulee kymmenen ja sadan välillä sekunnissa. Mietihän millaista RF-signaalia ilmassa on kun puhut nykyisellä GSM-puhelimella. Siellä taitaa olla pulssitettua sähkömagneettista säteilyä, jonka taajuus osuus välillä tuolle välille. Riippuen tietenkin siitä mitä puhelimeen sanoo.
Mitä luulet, riittääkö puhelimen antama RF-teho aktivoimaan noita hermosoluja? Eipä taida, tarvitaan jotain muutakin. Tarvitaan jotain, mihin tuo signaali ottaa kiinni, antenni. Riittääkö se silloin? Saattaa riittää, mutta harvoin. Mutta jos istumme muovisella tuolilla, jossa on metallirunko, me saammekin mukava kenttävoimakkuuden ympärillemme. Tuoli varautuu helposti jännitteeseen 6 000 V, joten ympärillämme olevan sähkökentän voimakkuus onkin kodin sähköverkon luoman sadan voltin sijasta kilovoltteja metriä kohden. Silloin niihin synapseihin riittää jo energiaa pohjalle ja sykkivä kännykkäsignaali lähettelee mukavasti viestejä aivoihin.
Sähköyliherkkyys on siis aivojen saamia viestejä, joita se ei voi yhdistää oikein mihinkään. Jos sormi on kuumassa vedessä, kaikki signaalit kertovat hälytyksen olevan sormessa ja aivot osaavat antaa komennon ottaa sormi pois. Mutta kun sähkökenttä on joka puolella, samoin kuin RF-kenttä, aivot eivät keksi mikä hälyttää. Niinpä se arpoo oireita ja ihminen saa viestiä että ihoa kutisee, pää on kipeä tai muuta.
Miten hullut sitten hoidetaan? Annetaan psyykelääkkeitä. Mitä silloin tapahtuu? Silloin ihmisen aivot saavat vähemmän viestejä, sillä hulluudessahan aivot saavat viestejä, joita ei todellisuudessa ole. Kuulee esimerkiksi ääniä, jotka syntyvät virheellisistä viesteistä. Kun vaimennetaan näitä viestejä niin hulluus sitten helpottaa.
Kun sähköyliherkälle annetaan psyykelääkkeitä, totta kai viestit silloinkin vähenevät ja tohtori ajattelee että sähköyliherkkä onkin hullu, sillä psyykelääke paransi vaivan. Jos sinulle menee tikku sormeen ja se koskee, niin eikö samalla logiikalla sinulle voitaisi antaa psyykelääkettä, sormen lähettämät kipuviestit vaimenisivat eikä siihen enää koskisi? Tikku sormessa onkin päässä viiraamista. - allergiasahko
Skeptikko kirjoitti:
Tutkimuksissa on todettu, että
a) Sähköyliherkkinä itseään pitävät eivät ole kyenneet havaitsemaan, ovatko tietyllä hetkellä altistuneet sähkökentälle vai eivät.
b) Mitään merkittäviä fysiologisia muutoksia soluissa tai kudoksissa ei tapahdu sähkökentässä.
c) Sähköyliherkkyyteen sairastuvat ovat tyypillisesti psyykkisesti normaalia herkempiä ihmisiä.
d) Parhaat hoitotulokset on saatu aikaan kognitiivisella psykoterapialla.
Sähköyliherkkyys on todennäköisesti psykosomaattinen sairaus, eli stressin/masennuksen/ahdistuneisuushäiriön ilmentymä. Oireet ovat tietenkin niistä kärsivälle täysin todellisia. Sähköyliherkkyydestä kärsivillä näyttää olevan piirteitä paniikkihäiriöistä, sosiaalisesta fobiasta ja harhaluuloisuushäiriöistä (jopa psykoottistasoista, esim. eristäytymistä ja voimakkaita paranoidisia pelkoja), jotka voivat johtaa merkittävään invalidisoitumiseen. Onneksi apu tähänkin vaivaan on olemassa. Se ei tosin tule faradayn häkkejä ja mittareita kaupittelevilta puoskareilta, vaan psykiatrisesta sairaanhoidosta.En väitä, etteikö sähköyliherkkyys olisi psykosomaattinen sairaus, mutta ennen kuin tällaiseen johtopäätökseen tullaan, kannattaisi ensin tutkia oikeita asioita.
a) Sekä sähköyliherkille että heitä tutkiville ei ole toistaiseksi avautunut, että oireet eivät aiheudu yksistään RF-säteilystä eikä sähkökentistä. Tarvitaan riittävän suuri sähkökenttä, kilovoltteja metrille. Sitten tarvitaan pieni määrä sykkivää RF-säteilyä. Ja lopuksi se sähköyliherkkä, jonka elimistössä on raskasmetalleja. Olisi siis aikamoinen ihme jos joku kykenisi tunnistamaan onko sähkökentässä vai ei.
b) Ihon pinnassa tapahtuu muutoksia kaikilla jotka ovat riittävän voimakkaassa sähkökentässä eli sähkökentässä, jonka voimakkuus on kilovoltteja metrille.
c) Sähköyliherkkyydessä oireet syntyvät hermoviesteinä, joita tulee aivoille jatkuvasti sieltä täältä eli missä sähkökenttä, RF-kenttä ja raskasmetallit kohtaavat. Onko sähköyliherkän hermostollinen viestintä aivoille normaalia herkempi vai aiheuttaako jatkuvat hermojen kautta tulevat selvittämättömät viestit aivoille ylikuormitusta, on vaikea sanoa.
d) Ajatellaan tilannetta että maapallon ihmiset eivät normaalisti kuulisi lainkaan. Jos tällaisessa yhteisössä on ihminen joka kuulee meidän laillamme, niin hän kertoisi ettei kykene tekemään työtä esimerkiksi pölyimurin toimiessa vieressä. Muut ihmiset eivät kuule tätä imurin ääntä ja he ihmettelevät miksi sen käydessä ei voi työskennellä.
Nämä kuurot lääkärit keksivät käyttää kognitiivista psykoterapiaa ja huomaavat että pölyimurin havaitseva henkilö voi paremmin sen jälkeen. Hän siis oppii sietämään kuulemaansa pölyimurin ääntä ja kykenee työskentelemään paremmin.
Aika heikot ovat toistaiseksi siis perusteet pitää sähköyliherkkyyttä aina psyykkisenä sairautena. - allergiasahko
Toinenkin skeptinen kirjoitti:
Tässä viite suhteellisen tuoreeseen julkaisuun, johon on koottu sähköyliherkkyystutkimusten tuloksia:
"Our metaanalyses found no evidence of an improved ability to detect EMF in "hypersensitive" participants."
http://www.psychosomaticmedicine.org/cgi/content/full/67/2/224
Mitä tulee noihin aiemmin linkitettyihin lintututkimuksiin, niin tuon tasoisella datalla ei pysty osoittamaan yhtään mitään yhteyttä elektromagneettisen säteilyn ja lintujen pesimisen tai esiintymisen kanssa. Korrelaatio on olematon, eikä syy-seuraussuhteita ole pohdittu laajemmin. Esimerkiksi sitä, että asutusta ja ihmisen toimintaa on todennäköisesti enemmän siellä, jossa on enemmän radiomastoja, jolla on taas hyvin todennäköisesti vaikutusta myös lintujen pesintään.
Kysynkin, että miksi ei ole pystytty osoittamaan edes sitä, että sähköyliherkkä kykenee havaitsemaan sähkökentän yleensäkään? Tämähän olisi erittäin helppo näyttää aukottomasti toteen, jos vaiva olisi lähellekään vastaava kuin esim. ohjelmassa olleella sataman lähellä asuvalla henkilöllä. Eikö sähköyliherkkien kannattaisi satsata ensin tähän, sen sijaan että suunnittelevat ostelevansa saaria etelämeriltä? Varmasti uskottavuus paranisi monta kertaluokkaa, jos olisi edes jotain konkreettista objektiivista näyttöä.Näissä tutkimuksissa on mielenkiintoinen tapa. Joku on joskus saanut päähänsä että sähköyliherkät, jotka ovat kertoneet saavansa oireita kännykästä tai sähkölaitteista, ilman muuta tunnistavat sähkömagneettisen säteilyn. Tutkimuksessa on käytetty yleensä 900 tai 1800 MHz:n RF-signaalia. Ja kun sitä ei tunnisteta, tullaan siihen tulokseen että sähköyliherkkyys on kuviteltu asia.
Eikö kenellekään ole tullut mieleen, että ei se RF-signaali niitä oireita aiheuta? Oireiden syntymiseen tarvitaan riittävän voimakas sähkökenttä, useita kilovoltteja metrille. Sitten tarvitaan ihminen, jonka elimistössä on raskasmetalleja. Ja lopuksi se RF-signaali, joka on pulssitettu sopivalla taajuudella.
Tutkimuksissa pulssitaajuutena on käytetty reilua kahtasataa hertsiä, vaikka ihmisen synapsit eivät tunnista yli sadan hertsin pulssitaajuuksia juuri lainkaan. Oikeassa kännykkäyhteydessä sen sijaan esiintyy 10 - 100 Hz pulssitettuja RF-taajuuksia välillä kun henkilö puhuu puhelimeen. Näissä tutkimuksissahan kännyköihin ei puhuta, ne vain laitetaan päälle ja pois ja kuvitellaan että jonkun pitäisi niihin reagoida. - allergiasahko
TK kirjoitti:
Auts! Toi oli paha... Sitten en ole ehtinyt tarkistaa kaikkia taustatietoja huolellisesti. Jos toi todella pitää paikkansa, niin esimerkkini oli väärin valittu. Nobody is perfect!
Anyway. Kuten jo aiemmin olen kirjoituksissani todennut, vaikka kukaan sähköallerginen ei pystyisi laboratorio-olosuhteissa hyväksytyllä tavalla todentamaan saamiaan kipuaistimuksia säteilykentistä, se ei todistaisi etteivätkö sähköallergiset ja muutkin voisi oireilla ja sairastella säteilykenttien takia muista kuin psykosomaattisista syistä.
Eiväthän kaikki hevosille allergisetkaan pysty aina tunnistamaan milloin he ovat hevosten läheisyydessä.Mm. ihmisen yleiskunnosta ja monista tuntemattomista muuttujista johtuen monet allergiset kestävät välillä paremmin allergeenejä ja ovat välillä herkempiä. Monet allergiat eivät myöskään näy allergiaihotesteissä ja esim. monet suolistoyliherkkyydet on vaikea todentaa , koska missään testeissä ei näy mitään ja reagointi ei ehdi tulla kaksoissokko-testiviikon aikana kaikille viivästyneesti reagoiville.
Tunnen joitakin suolisto- ja iho-oireisia vilja-allergikkoja, jotka ovat saaneet C-todistukset erikoislääkäreiltään, vaikka oireet tulevat vaihtelevasti ja välillä yli viikon viiveellä (huom: vilja-allergia on eri asia kuin keliakia). Sitten kun potilaat ovat altistuneet kauan vehnälle esim. testauksen yhteydessä, he usein menevätkin todella huonoon kuntoon ja tilanne onkin usein muuttunut sellaiseksi, että jo pienehköstä määrästä vehnää tulee nopeasti kovat tuskat vatsaan ja vaikea äkillinen ripulikohtaus. Samoin iholla reagoivilla iho voi ehtiä mennäkin tässä vaiheessa tosi huonoon kuntoon laajasti, vaikka ennen pitkää altistusta iho ei reagoinut satunnaiseen vehnäaltistukseen välttämättä ollenkaan.
Kaikki erikoislääkäritkään eivät aina ole tarpeeksi valveutuneita ymmärtääkseen näin hienosyisiä oireiluita.
Entäs sitten sähköallergian todentamisen laita. Sähköallergikonkin kipuilu altistuksen yhteydessä vaihtelee todella paljon monilla. Kun on saanut olla pitkään vähäisessä säteilytasossa niin uusi kova altistus ei välttämättä aiheutakaan selvää kituntemusta. Sähköallergia voi siis lieventyä tai pahentua yleisen terveydentilan ja erityisesti altistuksen määrän mukaan.
Sähköallergikon ikävää kykyä saada kipuaistimuksia korkean sähkömagneettisen kentän vaikutuspiirissä ei voi mitenkään vakioida. Kukapa nyt tahallaan haluaisi pitää olonsa huonona ja päänsä kipeänä.
Esim. itselläni oli sairauteni pahimmassa vaiheessa tuo ikävä taito kiputuntemuksin aistia korkeajännitejohtojen tai tukiasemien läheisyys. Nyt kun olen paremmassa kunnossa en yleensä saa lyhyessä ajassa mitään oireita vastaavissa tilanteissa. Sen sijaan melko nopeasti esim. tietokoneitten läheisyydessä saan päänsäryn. Kun olen huonohkossa kunnossa aistin läheisyydessäni tapahtuvan soiton kännykällä kipuna. Kun on parempi päivä ja parempi kunto, niin en välttämätä tunne mitään.
Vaikka kenttien tunnistamiskokeista ei koskaan tulisi yleisesti hyväksyttyä positiivista tulosta, niin se ei poista esim. tietämättään altistettujen muutoksia verikokeitten arvoissa suhteessa verrokkitilanteisiin. Ja ennen kaikkea esim. kännykkäsäteilyn todistetusti aiheuttamia solumuutoksia koehenkilöiden iholla ei varmaan kukaan enää yritä kieltää. Tutkimustuloksia tulee jatkuvasti lisää ja ne varmasti tulevat lisäämään ymmärrystä voimakkaiden sähkökenttien vaikutuspiirissä oireilevien terveysongelmiin ja kipuihin.Yritin löytää näistä keskusteluista viittauksia staattiseen sähkökenttään, mutta yhdessäkään siihen ei viitattu. Sinä mainitset pahimmat vaiheet ja paremmat vaiheet. Onko tullut mieleen että staattista sähköä syntyy kosteina aikoina vähemmän kuin kuivina kausina? Myös käyttämäsi asusteet vaikuttavat siihen minkä verran staattista sähkökenttää ympärilläsi on. Samoin käyttämäsi tuoli ja muut muovilla päällystetyt metallirunkoiset esineet. Kun ilman kosteus on suuri, et välttämättä tunne mitään. Kun ilma kosteus on pieni, niin tunnet kännykän aiheuttamat oireet.
Työtuolisi voi varautua kuuden kilovoltin jännitteeseen. Jos se on metrin päässä maapotentiaalista, niin sinä olet silloin sähkökentässä, jonka voimakkuus on 6 000 V/m. Jos seisot 10 metriä korkealla olevan 20 kV:n korkeajännitelinjan alla, niin sinuun vaikuttaa ainoastaan 2 000 V/m oleva kenttä.
Sähköallerginen ei siis oireile kännykälle tai muulle säteilylle ellei ole samaan aikaan voimakkaassa sähkökentässä.
- Psykiatri Os. 007
mutta olisit säästynyt diagnoosiltani, jos olisit tehnyt kappalejaotuksen. Tuo yhtä pötköä kirjoittamasi teksti kertoo sen,ettet ole kykeneväinen erottelemaan erilaisia pienempiä asiakokonaisuuksia toisistaan.
- TK
Itselläni on sähköyliherkkyys, joten sanelin tekstin kaukaa ja 11-vuotias poikani näpytteli sen.
Hänellä ei ole jaotukset vielä kovin mielessä, by the way, kirjoitin 5 laudaturia(myös äidinkielestä), joten osuit arkaan paikkaan PsykiatriOs. 007. Ivailu on sinulla hyvin hallussa, mutta olisi kiva jos vaihtaisit tyylin lempeämmäksi.
Sähköyliherkkyyteni on ehkä keskivaikeaa, joten perheeni voi käyttää kiinteän verkon internet-yhteyttä.
Jos tulen lähelle tietokonetta niin minulle tulee kovaa päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, ja yöllä kramppeja. Saan myös ihottumaa kasvoihin ja kaulan alapuolelle. - Psykiatri Os. 007
TK kirjoitti:
Itselläni on sähköyliherkkyys, joten sanelin tekstin kaukaa ja 11-vuotias poikani näpytteli sen.
Hänellä ei ole jaotukset vielä kovin mielessä, by the way, kirjoitin 5 laudaturia(myös äidinkielestä), joten osuit arkaan paikkaan PsykiatriOs. 007. Ivailu on sinulla hyvin hallussa, mutta olisi kiva jos vaihtaisit tyylin lempeämmäksi.
Sähköyliherkkyyteni on ehkä keskivaikeaa, joten perheeni voi käyttää kiinteän verkon internet-yhteyttä.
Jos tulen lähelle tietokonetta niin minulle tulee kovaa päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, ja yöllä kramppeja. Saan myös ihottumaa kasvoihin ja kaulan alapuolelle.TK ,sinä taidat kärsiä epilepsiasta. Epilepsiaa on monta erilaatuista oireiltaan. Tajun ei tarvitse mennä ,sillä kramppailut ja kouristelut riittävät epilepsiadiagnoosin saamiseen.
TV samoin kuin tietokonekin on epileptikoille kova pala purtavaksi.
Myöskin ihminen kun on laumasielu ja joukkoon halutaan kuulua, niin silloin sellaisesta asiasta kuin sähköyliherkkyys ei haluta puhua. Tiedätkö miksi? Maailmassa kaikki toimii lähestulkoon sähköllä ja sitten lisäksi on patterit( lithium ym. ). Milläköhän seuraavaksi ideoidaan kaiken liikkuvan ja toimivan? Nyt on sähkö. Minä muistan kyllä jo ihan lukioajoilta fysiikasta tuon sähköopin ja mangnetismin ym. vastaavat jutut ja niitä on ollut peräti pakko opiskella sitten myöhemminkin. Niin ja ne energiansäästölamput, joissa on elohopeaa. Nythän loppuvat nuo tavallisten keltaista valoa ulostuovien hehkulamppujen valmistuskin EU:n alueella. Kaikki lamput on vaihdettava energiansäästölampuiksi. Saakohan niistä säteilyä samalla tavalla kuin hehkulampuista sai.?
Katsellessani ikkunasta ulos, tulin huomanneeksi, että ehkä noin 70 metrin päässä tästä rakennuksesta, jossa nyt olen, on oikein valtavan iso voimajohtopylväs kaikkine sähköjohtoineen. Näköjään kaksitoista paksua sähköjohtoa menee aivan melkein vierestä. Ja tuolla kauempana talojen välistä kulkee paikallisjuna, joka sekin sähköllä. Mutta,...Onkohan maailmassa yhtään paikkaa, jossa ei säteilisi? Tiedätkö sinä TK? - TK
Psykiatri Os. 007 kirjoitti:
TK ,sinä taidat kärsiä epilepsiasta. Epilepsiaa on monta erilaatuista oireiltaan. Tajun ei tarvitse mennä ,sillä kramppailut ja kouristelut riittävät epilepsiadiagnoosin saamiseen.
TV samoin kuin tietokonekin on epileptikoille kova pala purtavaksi.
Myöskin ihminen kun on laumasielu ja joukkoon halutaan kuulua, niin silloin sellaisesta asiasta kuin sähköyliherkkyys ei haluta puhua. Tiedätkö miksi? Maailmassa kaikki toimii lähestulkoon sähköllä ja sitten lisäksi on patterit( lithium ym. ). Milläköhän seuraavaksi ideoidaan kaiken liikkuvan ja toimivan? Nyt on sähkö. Minä muistan kyllä jo ihan lukioajoilta fysiikasta tuon sähköopin ja mangnetismin ym. vastaavat jutut ja niitä on ollut peräti pakko opiskella sitten myöhemminkin. Niin ja ne energiansäästölamput, joissa on elohopeaa. Nythän loppuvat nuo tavallisten keltaista valoa ulostuovien hehkulamppujen valmistuskin EU:n alueella. Kaikki lamput on vaihdettava energiansäästölampuiksi. Saakohan niistä säteilyä samalla tavalla kuin hehkulampuista sai.?
Katsellessani ikkunasta ulos, tulin huomanneeksi, että ehkä noin 70 metrin päässä tästä rakennuksesta, jossa nyt olen, on oikein valtavan iso voimajohtopylväs kaikkine sähköjohtoineen. Näköjään kaksitoista paksua sähköjohtoa menee aivan melkein vierestä. Ja tuolla kauempana talojen välistä kulkee paikallisjuna, joka sekin sähköllä. Mutta,...Onkohan maailmassa yhtään paikkaa, jossa ei säteilisi? Tiedätkö sinä TK?Kiitokset lämpimästä kiinnostuksestasi terveyden tilaani kohtaan!
Olen tutkituttanut itseäni monipuolisesti sekä yksityisen että julkisen terveydenhuollon puolella. Voit huokaista helpotuksesta:epilepsiaa minulta ei löytynyt. Sähköyliherkkyyden kriteerit kyllä täyttyivät.
Olet kyllä siinä hajulla, että tietokoneen välkkyvät valot voivat varmasti laukaista epilektikolle kohtauksen.
En minä ole missään tapauksessa vaatimassa, että sähköt pitäisi poistaa maailmasta. Toivon vain, että maailmassa otettaisiin paremmin sähköyliherkkien tarpeet huomioon ja kehitettäisiin terveellisempiä vaihtoehtoja viestintään, kuten valokuituverkko tietokone- ja puhelinyhteyksiin. Se sopisi paljon paremmin monien terveydelle. Toivon myös, että yleisiä säteilytasoja laskettaisiin kaikkien terveyden eduksi.
Suomen hallitus onkin kuulema onneksi päättänyt, että 99%:sti vuoteen 2015 mennessä maamme katetaan valokuituverkolla(ellei asiaan ole tullut tietämättäni mitään ikäviä muutoksia). Sähköyliherkille pitäisi myös tehdä turva-alueita, jonne he voisivat hätätapauksessa paeta ja ,mikäli tilanne ei ole niin paha yksilöllä, niin hänen asuntonsa sähkösuojaeristyksiin tulisi saada valtiolta tukea. Yksilön koskemattomuuteen kuuluu, että muut eivät saa tuottaa kipua. Korkeat säteilytasot tuottavat kipua monille.
Mitä asuin paikkaasi tulee hyvä psykiatri os.007, niin täytyy nyt myöntää ettei se ole terveellisimmästä päästä. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että syöpä- ja leukemiariski kasvaa, mikäli asuu 400 metrin säteellä korkeajännitejohdoista. Myös joitakin lievempiä oireiluja voi ilmentyä, mutta hyvällä tuurilla ja loistavilla geeneillä varustettuna, voi olla että elät joka tapauksessa pitkän ja terveen elämän. Etukäteen ei voi tietää, tilastot kertovat vain todennäköisyyksistä.
Olisin halunnut jutustella näistä asioista lisääkin, mutta nyt lapsilla on koulusta syyslomaa ja minulla paljon puuhaa aamusta iltaan heidän kanssaan. Ehkä jatkamme keskustelua myöhemmin, mikäli poikani jaksaa toimia kirjurina. Huomaatko, että hän on edistynyt jo kappalejaoissa! - Jeesus
TK kirjoitti:
Kiitokset lämpimästä kiinnostuksestasi terveyden tilaani kohtaan!
Olen tutkituttanut itseäni monipuolisesti sekä yksityisen että julkisen terveydenhuollon puolella. Voit huokaista helpotuksesta:epilepsiaa minulta ei löytynyt. Sähköyliherkkyyden kriteerit kyllä täyttyivät.
Olet kyllä siinä hajulla, että tietokoneen välkkyvät valot voivat varmasti laukaista epilektikolle kohtauksen.
En minä ole missään tapauksessa vaatimassa, että sähköt pitäisi poistaa maailmasta. Toivon vain, että maailmassa otettaisiin paremmin sähköyliherkkien tarpeet huomioon ja kehitettäisiin terveellisempiä vaihtoehtoja viestintään, kuten valokuituverkko tietokone- ja puhelinyhteyksiin. Se sopisi paljon paremmin monien terveydelle. Toivon myös, että yleisiä säteilytasoja laskettaisiin kaikkien terveyden eduksi.
Suomen hallitus onkin kuulema onneksi päättänyt, että 99%:sti vuoteen 2015 mennessä maamme katetaan valokuituverkolla(ellei asiaan ole tullut tietämättäni mitään ikäviä muutoksia). Sähköyliherkille pitäisi myös tehdä turva-alueita, jonne he voisivat hätätapauksessa paeta ja ,mikäli tilanne ei ole niin paha yksilöllä, niin hänen asuntonsa sähkösuojaeristyksiin tulisi saada valtiolta tukea. Yksilön koskemattomuuteen kuuluu, että muut eivät saa tuottaa kipua. Korkeat säteilytasot tuottavat kipua monille.
Mitä asuin paikkaasi tulee hyvä psykiatri os.007, niin täytyy nyt myöntää ettei se ole terveellisimmästä päästä. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että syöpä- ja leukemiariski kasvaa, mikäli asuu 400 metrin säteellä korkeajännitejohdoista. Myös joitakin lievempiä oireiluja voi ilmentyä, mutta hyvällä tuurilla ja loistavilla geeneillä varustettuna, voi olla että elät joka tapauksessa pitkän ja terveen elämän. Etukäteen ei voi tietää, tilastot kertovat vain todennäköisyyksistä.
Olisin halunnut jutustella näistä asioista lisääkin, mutta nyt lapsilla on koulusta syyslomaa ja minulla paljon puuhaa aamusta iltaan heidän kanssaan. Ehkä jatkamme keskustelua myöhemmin, mikäli poikani jaksaa toimia kirjurina. Huomaatko, että hän on edistynyt jo kappalejaoissa!Ei ole mitään näyttöä että mikään syöpäriski kasvaisi jos asuu korkeajännitelinjojen läheisyydessä vai voitko viitata johonkin tieteelliseen artikkeliin. Kuinka monta ihmistä on muka kuollut näiden jännitejohtojen vuoksi? Sitä paitsi jokaisen kotona olevat sähkölaitteet kuten jääkaappi, keittolevy, mikroaaltouuni, tietokone, televisio aiheuttavat enemmän säteilyä kuin korkeajännitelinjat. Miksi syövät eivät lisääntyneet räjähdymäisesti vaikkapa televisiotoiminta alkoi Suomessa. Kysyn teiltä sähköherkät hullut että miten te voitte uskoa tuollaiseen mielettömiin väitteisiinne, onko teille asennettu joku antenni sinne päähän humanoidien toimesta? Saahan ihminen tietysti uskoa vaikka joulupukkiin tai jumalaan jos haluaa mutta yhteiskunnassa ei voi vaatia järjettömiä asioita kuten sähkön käytön kieltämistä. Sähköherkkien hulluus paranee tai lievittyy neuroleptilääkkeillä niin saadaan teistäkin yhteiskuntakelpoisia.
Sen sijaan syöpäriskiä kasvattavat tupakointi, alkoholin käyttö (syövän suhteen ei ole turvallista annosta), lihavuus, ikääntyminen, auringonsäteily (melanooma), tietyt kemikaalit (esim. asbesti, bentseeni), virukset/bakteerit (mm. hepatiitti B ja C virukset, papilloomavirus, HIV, Helikobakteeri), vähäinen liikunta. - Hups heijaa
Jeesus kirjoitti:
Ei ole mitään näyttöä että mikään syöpäriski kasvaisi jos asuu korkeajännitelinjojen läheisyydessä vai voitko viitata johonkin tieteelliseen artikkeliin. Kuinka monta ihmistä on muka kuollut näiden jännitejohtojen vuoksi? Sitä paitsi jokaisen kotona olevat sähkölaitteet kuten jääkaappi, keittolevy, mikroaaltouuni, tietokone, televisio aiheuttavat enemmän säteilyä kuin korkeajännitelinjat. Miksi syövät eivät lisääntyneet räjähdymäisesti vaikkapa televisiotoiminta alkoi Suomessa. Kysyn teiltä sähköherkät hullut että miten te voitte uskoa tuollaiseen mielettömiin väitteisiinne, onko teille asennettu joku antenni sinne päähän humanoidien toimesta? Saahan ihminen tietysti uskoa vaikka joulupukkiin tai jumalaan jos haluaa mutta yhteiskunnassa ei voi vaatia järjettömiä asioita kuten sähkön käytön kieltämistä. Sähköherkkien hulluus paranee tai lievittyy neuroleptilääkkeillä niin saadaan teistäkin yhteiskuntakelpoisia.
Sen sijaan syöpäriskiä kasvattavat tupakointi, alkoholin käyttö (syövän suhteen ei ole turvallista annosta), lihavuus, ikääntyminen, auringonsäteily (melanooma), tietyt kemikaalit (esim. asbesti, bentseeni), virukset/bakteerit (mm. hepatiitti B ja C virukset, papilloomavirus, HIV, Helikobakteeri), vähäinen liikunta.Millainen liikenne siellä korkeajännitelinjoilla on kun se humina ja jyminä kuuluu melko kauas? Kuka siellä ajelee vai soittelevatko ne linjojen piuhat bassoa keskenään? Millä volyymillä sitä soittelua mitataan?
- Eino Einstein
Jeesus kirjoitti:
Ei ole mitään näyttöä että mikään syöpäriski kasvaisi jos asuu korkeajännitelinjojen läheisyydessä vai voitko viitata johonkin tieteelliseen artikkeliin. Kuinka monta ihmistä on muka kuollut näiden jännitejohtojen vuoksi? Sitä paitsi jokaisen kotona olevat sähkölaitteet kuten jääkaappi, keittolevy, mikroaaltouuni, tietokone, televisio aiheuttavat enemmän säteilyä kuin korkeajännitelinjat. Miksi syövät eivät lisääntyneet räjähdymäisesti vaikkapa televisiotoiminta alkoi Suomessa. Kysyn teiltä sähköherkät hullut että miten te voitte uskoa tuollaiseen mielettömiin väitteisiinne, onko teille asennettu joku antenni sinne päähän humanoidien toimesta? Saahan ihminen tietysti uskoa vaikka joulupukkiin tai jumalaan jos haluaa mutta yhteiskunnassa ei voi vaatia järjettömiä asioita kuten sähkön käytön kieltämistä. Sähköherkkien hulluus paranee tai lievittyy neuroleptilääkkeillä niin saadaan teistäkin yhteiskuntakelpoisia.
Sen sijaan syöpäriskiä kasvattavat tupakointi, alkoholin käyttö (syövän suhteen ei ole turvallista annosta), lihavuus, ikääntyminen, auringonsäteily (melanooma), tietyt kemikaalit (esim. asbesti, bentseeni), virukset/bakteerit (mm. hepatiitti B ja C virukset, papilloomavirus, HIV, Helikobakteeri), vähäinen liikunta.Ensimmäisiä, jotka yhdistivät lasten kohonneen leukemiariskin voimajohtoihin ja magneettikenttäaltistukseen, olivat amerikkalaiset Nancy Wertheimer ja Ed leeper. Jo vuonna 1979 Amercan Journal of Epidemiologyssä julkaistussa tutkimuksessa he havaitsivat kaksinkertaisen leukemiariskin niillä lapsilla, jotka olivat asuneet voimajohtojen tai kohonneita magneettikenttiä muodostavien sähköjärjestelmien läheisyydessä.
Vahvistavia tutkimuksia on seurannut runsaasti, niin että revi siitä. Vain puput pistävät päänsä pensaaseen. - Jeesus
Eino Einstein kirjoitti:
Ensimmäisiä, jotka yhdistivät lasten kohonneen leukemiariskin voimajohtoihin ja magneettikenttäaltistukseen, olivat amerikkalaiset Nancy Wertheimer ja Ed leeper. Jo vuonna 1979 Amercan Journal of Epidemiologyssä julkaistussa tutkimuksessa he havaitsivat kaksinkertaisen leukemiariskin niillä lapsilla, jotka olivat asuneet voimajohtojen tai kohonneita magneettikenttiä muodostavien sähköjärjestelmien läheisyydessä.
Vahvistavia tutkimuksia on seurannut runsaasti, niin että revi siitä. Vain puput pistävät päänsä pensaaseen.American Cancer Societyn sivulla sähkölinjojen aiheuttama sähkömagneettinen säteily katsotaan sellaiseksi lasten leukemian riskitekijäksi jota ei ole voitu vielä tieteellisesti vahvistaa. Sen sijaan tunnettuja vahvoja riskejä ovat mm. geneettinen alttius, tietyt syndroomat, tietyt immuuniteetin poikkeavuudet, säteilytys pitänee tulkita ionisoiva säteily, kemoterapia. Tässä linkki sivuille http://www.cancer.org/docroot/CRI/content/CRI_2_4_2X_What_are_the_risk_factors_for_leukemia_24.asp
- TK
Jeesus kirjoitti:
American Cancer Societyn sivulla sähkölinjojen aiheuttama sähkömagneettinen säteily katsotaan sellaiseksi lasten leukemian riskitekijäksi jota ei ole voitu vielä tieteellisesti vahvistaa. Sen sijaan tunnettuja vahvoja riskejä ovat mm. geneettinen alttius, tietyt syndroomat, tietyt immuuniteetin poikkeavuudet, säteilytys pitänee tulkita ionisoiva säteily, kemoterapia. Tässä linkki sivuille http://www.cancer.org/docroot/CRI/content/CRI_2_4_2X_What_are_the_risk_factors_for_leukemia_24.asp
Eri tutkijaryhmät ja eri yhteisöt ovat ottaneet eriäviä kantoja korkeajännitejohtojen aiheuttamiin syöpä- ja leukemiariskitutkimuksiin. Tutkimustuloksia löytyy puolesta ja vastaan.
Itse pidän kohonneita riskejä osoittavia tutkimuksia luotettavimpina. Mutta asumme vapaassa maassa ja ajattelunvapaus kunniaan. Toiset voivat näköjään päätyä toisiin johtopäätöksiin. Tulevaisuus tulee varmasti selventämään monia asioita tarkemmin. "Myöhäistä hiiren haukotella, kun pää on suden suussa", on hyvä sananlasku pitää mielessä, kun joku asia on virallisesti epävarmuuden tilassa. - VALOA PÄÄHÄN
Jeesus kirjoitti:
Ei ole mitään näyttöä että mikään syöpäriski kasvaisi jos asuu korkeajännitelinjojen läheisyydessä vai voitko viitata johonkin tieteelliseen artikkeliin. Kuinka monta ihmistä on muka kuollut näiden jännitejohtojen vuoksi? Sitä paitsi jokaisen kotona olevat sähkölaitteet kuten jääkaappi, keittolevy, mikroaaltouuni, tietokone, televisio aiheuttavat enemmän säteilyä kuin korkeajännitelinjat. Miksi syövät eivät lisääntyneet räjähdymäisesti vaikkapa televisiotoiminta alkoi Suomessa. Kysyn teiltä sähköherkät hullut että miten te voitte uskoa tuollaiseen mielettömiin väitteisiinne, onko teille asennettu joku antenni sinne päähän humanoidien toimesta? Saahan ihminen tietysti uskoa vaikka joulupukkiin tai jumalaan jos haluaa mutta yhteiskunnassa ei voi vaatia järjettömiä asioita kuten sähkön käytön kieltämistä. Sähköherkkien hulluus paranee tai lievittyy neuroleptilääkkeillä niin saadaan teistäkin yhteiskuntakelpoisia.
Sen sijaan syöpäriskiä kasvattavat tupakointi, alkoholin käyttö (syövän suhteen ei ole turvallista annosta), lihavuus, ikääntyminen, auringonsäteily (melanooma), tietyt kemikaalit (esim. asbesti, bentseeni), virukset/bakteerit (mm. hepatiitti B ja C virukset, papilloomavirus, HIV, Helikobakteeri), vähäinen liikunta.OTA SELVÄÄ ENSIN JA KIRJIOTA VASTA SITTEN MIELIPITEESI TAI PIDÄ OMANA TIETONASI.ON AIVAN ERI ASIA KUN PUHUTAAN VOIMALINJOJEN TAI KODINVERKKOVIRRAN SÄHKÖ SÄTEILYSTÄ.
- Jeesus
Taidat olla ensimmäinen jolla aivokasvain aiheutuu kännykän käytöstä! Jos kännykän käyttäjiä on muutama miljardi ihmistä niin niin jos kännykällä jotain suurempaa merkitystä olisi niin ihmisiä kuolisi kuin kärpäsiä aivokasvaimeen.
Tsernobylin jäljiltä näyttää siltä että pieni säteilyannos näyttää itse asiassa vähentävän syöpää kun se tuhoaa elimistössä syntyneet mutatoituneet syöpäsolukot. Aiotko mennä muuten sädehoitoihin jos sellaista tarjotaan aivaokasvaimen hoidoksi? Tai sytostaattihoitoihin kun nekin aiheuttavat syöpää?- valvomattomat
No niin, siinäpä hullut taas niityllä valtoiminaan vailla paimenta
- xxxxxx....mmm
valvomattomat kirjoitti:
No niin, siinäpä hullut taas niityllä valtoiminaan vailla paimenta
mitä tuli sanotuksi.
Kohta pitää lähteä, on sähköshokin aika. - CA
OTA JEESUSTELIJA SELVÄÄ AIVOSYÖVISTÄ JA NIIHIN SAIRASTUNEIDEN MÄÄRISTÄ ENNENKUIN KIRJOITTELET MITÄÄN.
- .
Ihan mielettämästi keksitään tekosyitä sairauksille ja oireille. Keksitään vaikka mitä syndroomia ja diagnooseja tai sitten väitetään ihmisten kärsivän "psykosomaattisista oireista".
Kuitenkin jatkuvasti ihmisten suuhun laitetaan elohopeaa amalgaamipaikkojen muodossa ja rokotteissa käytetään tutkimattoman myrkyllistä etyylielohopeaa, vaikka se voitaisiin korvata. Kuten huomattiin Suomessa on valtavat "riskiryhmät", joten sairauksia ja oireita on erittäin paljon. Miksi ne eivät johtuisi suurelta osin elohopean kaltaisten hermomyrkkyjen käytöstä? Sitä kukaan ei voi perustella, eikä ihme.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j472245- 261843
Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.271465Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!151289- 1101289
- 181035
Tiedätkö nainen sen tunteen
Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.71954Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta
Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut107874Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta
Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva333853Mikset päästä irti ja hae apua
Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad74846