Kiina
Lasten asema Kiinassa
kummikohteet ja maat-sivulle
Esi-isät osa perhettä
Kiinalaisen lapsen tulevaisuus riippuu pitkälti hänen sukupuolestaan sekä hänen vanhempiensa yhteiskunnallisesta asemasta ja varallisuudesta. Varakkaisiin perheisiin syntyvät lapset elävät yltäkylläisyydessä, käyvät korkeatasoisia yksityisiä kouluja ja matkustelevat, kun taas suurin osa lapsista syntyy köyhiin perheisiin ja joutuu elämään puutteessa.
Aasialaisessa kulttuurissa perheen ja suvun merkitys on erittäin suuri. Kungfutselaisen ajatuksen mukaan perhe on yhteiskunnan kantava perusyksikkö. Esi-isät, perinteet ja sukujuuret luovat elämän perustan - kaikessa yksilön toiminnassa ja päätöksissä vaikuttaa perheen tämänhetkinen ja tuleva etu. Suvun jatkuminen ja nimen säilyminen on tärkeää paitsi suvun kunnian kannalta myös siksi, että lapset turvaavat vanhempien vanhuudenpäivät. Kiinalaisen perheen jäsenet tukevat ja huolehtivat toisistaan. Pahinta, mitä kiinalainen voi kohdata on se, että hänen sukunsa ei hyväksy häntä.
Katso kummikohteet
Rainbow homes of hope - Toivon sateenkaaren kodit
Blue Sky Lovin Home - Sinitaivaan rakastava koti
Kiinalaiseen perheeseen kuuluu äidin, isän ja lasten lisäksi usein myös isovanhemmat. He kaikki asuvat yhdessä ns. suurperheenä. Perheeseen lasketaan kuuluviksi myös esi-isät eli jo kuolleet isovanhemmat ja sukulaiset. Heitä muistellaan ja heidän muistotaulujaan ja kuviaan pidetään kodeissa näkyvällä paikalla.
Toivottu poikalapsi
Kiinassa syntyy vuosittain yli 18 miljoonaa lasta. Lasten määrä yksittäisissä perheissä on kuitenkin pieni. Väestönkasvun hillitsemiseksi Kiinassa käynnistettiin vuonna 1972 ns. yhden lapsen politiikka, jonka avulla on kannustettu nuoria avioitumaan myöhään ja perheitä hankkimaan vain yksi lapsi. Yksilapsiset perheet ovat saaneet mm. verohelpotuksia. Kaupungissa perheet yleensä ovatkin yksilapsisia. Maaseudulla lapsia on yleensä kaksi tai useampi, koska lasten työpanosta tarvitaan kotona ja viljelyksillä ja lapset ovat myös vanhempien vanhuuden turva. Yhden lapsen politiikka onkin käytännössä 1,5 lapsen politiikka. Tämän politiikan ansiosta Kiinan väestönkasvu on hidastunut merkittävästi. Maassa syntyy vuosittain 7 miljoonaa lasta vähemmän kuin Intiassa. Intia onkin pian ohittamassa Kiinan maailman väkirikkaimpana valtiona.
Kiinassa lapsen syntymä on aina ilon ja ylpeyden aihe, koska lapsi jatkaa sukua ja suvun nimeä. Poikalapsia arvostetaan kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä johtuu siitä, että tyttö ei jatka perheen nimeä vaan siirtyy avioliiton myötä toiseen sukuun. Poikalapsen velvollisuutena on puolestaan huolehtia perheen taloudellisesta hyvinvoinnista ja pitää huolta vanhemmistaan näiden ikääntyessä. Niinpä poika on usein odotetumpi lapsi. Tietyissä osissa Kiinaa lapsen syntymää juhlitaan vain jos kyseessä on poikavauva. Useissa varakkaissa perheissä lapsen sukupuoli pyritään selvittämään ennen synnytystä ja tyttösikiöt abortoidaan. Köyhemmissä perheissä ei ole tavatonta, että tyttölapset tapetaan heti syntymän jälkeen. Tämä sukupuolinen syrjintä näkyy jo tilastoissa: jokaista sataa tyttöä kohden Kiinassa on nykyään 117 poikaa.
Kiinalaiset valitsevat usein lapselleen nimen horoskoopin ja toiveidensa mukaisesti. Kaikki kiinalaiset nimet tarkoittavat jotakin - esimerkiksi Suuri Tulevaisuus. Aiemmin lapsille annettiin ensin ns. maitonimi ja vasta kuukauden ikäisenä lopullinen nimi. Tämä johtui siitä, että monet lapset kuolivat ensimmäisen kuukauden aikana. Hongkongissa lapsen kunniaksi vietetään edelleen suuret juhlat, kun hän on kuukauden vanha.
Turvallinen perhe
Kiinassa sukupuolten ja sukupolvien välinen roolijako on hyvin selkeä. Asetelma juontaa juurensa kungfutselaisuuden viidestä vastavuoroisuuden suhteesta. Niiden mukaan vaimon tulee kunnioittaa miestään ja lasten vanhempiaan ja vanhempia sisaruksiaan. Vaikka kiinalaisessa perheessä yleensä molemmat vanhemmat käyvät töissä, vastuu perheen elättämisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista on miehellä. Isä on myös kiistaton perheen pää. Naisen tehtävänä on pitää koti kunnossa ja huolehtia perheen tarpeista. Hän hoitaa lapsia ja huolehtii miehestään. Kiinalaisen perheen äitiä arvostetaan, koska hän luo kodin tärkeänä pidetyn harmonian. Kiinalaisen naisen asema on itsenäinen ja usein myös valittu.
Kiinalaiset perheet ovat tasapainoisia ja ne tarjoavat turvallisen kasvuympäristön lapsille. Riitely, erimielisyydet ja tunteenpurkaukset ovat harvinaisia, ja perheen asiat hoidetaan yleensä keskustellen. Kiinalaiset nuoret ovatkin yleensä erittäin tasapainoisia.
Hyvä suomi24.fi!!! Tämä viesti on poistettava, sen on todettu sisältävän positiivisia ajatuksia aasialaisista ja se sisältää oikeaa informaatiota.
Lasten asema Kiinassa
kummikohteet ja maat-sivulle
Esi-isät osa perhettä
Kiinalaisen lapsen tulevaisuus riippuu pitkälti hänen sukupuolestaan sekä hänen vanhempiensa yhteiskunnallisesta asemasta ja varallisuudesta. Varakkaisiin perheisiin syntyvät lapset elävät yltäkylläisyydessä, käyvät korkeatasoisia yksityisiä kouluja ja matkustelevat, kun taas suurin osa lapsista syntyy köyhiin perheisiin ja joutuu elämään puutteessa.
Aasialaisessa kulttuurissa perheen ja suvun merkitys on erittäin suuri. Kungfutselaisen ajatuksen mukaan perhe on yhteiskunnan kantava perusyksikkö. Esi-isät, perinteet ja sukujuuret luovat elämän perustan - kaikessa yksilön toiminnassa ja päätöksissä vaikuttaa perheen tämänhetkinen ja tuleva etu. Suvun jatkuminen ja nimen säilyminen on tärkeää paitsi suvun kunnian kannalta myös siksi, että lapset turvaavat vanhempien vanhuudenpäivät. Kiinalaisen perheen jäsenet tukevat ja huolehtivat toisistaan. Pahinta, mitä kiinalainen voi kohdata on se, että hänen sukunsa ei hyväksy häntä.
Katso kummikohteet
Rainbow homes of hope - Toivon sateenkaaren kodit
Blue Sky Lovin Home - Sinitaivaan rakastava koti
Kiinalaiseen perheeseen kuuluu äidin, isän ja lasten lisäksi usein myös isovanhemmat. He kaikki asuvat yhdessä ns. suurperheenä. Perheeseen lasketaan kuuluviksi myös esi-isät eli jo kuolleet isovanhemmat ja sukulaiset. Heitä muistellaan ja heidän muistotaulujaan ja kuviaan pidetään kodeissa näkyvällä paikalla.
Toivottu poikalapsi
Kiinassa syntyy vuosittain yli 18 miljoonaa lasta. Lasten määrä yksittäisissä perheissä on kuitenkin pieni. Väestönkasvun hillitsemiseksi Kiinassa käynnistettiin vuonna 1972 ns. yhden lapsen politiikka, jonka avulla on kannustettu nuoria avioitumaan myöhään ja perheitä hankkimaan vain yksi lapsi. Yksilapsiset perheet ovat saaneet mm. verohelpotuksia. Kaupungissa perheet yleensä ovatkin yksilapsisia. Maaseudulla lapsia on yleensä kaksi tai useampi, koska lasten työpanosta tarvitaan kotona ja viljelyksillä ja lapset ovat myös vanhempien vanhuuden turva. Yhden lapsen politiikka onkin käytännössä 1,5 lapsen politiikka. Tämän politiikan ansiosta Kiinan väestönkasvu on hidastunut merkittävästi. Maassa syntyy vuosittain 7 miljoonaa lasta vähemmän kuin Intiassa. Intia onkin pian ohittamassa Kiinan maailman väkirikkaimpana valtiona.
Kiinassa lapsen syntymä on aina ilon ja ylpeyden aihe, koska lapsi jatkaa sukua ja suvun nimeä. Poikalapsia arvostetaan kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä johtuu siitä, että tyttö ei jatka perheen nimeä vaan siirtyy avioliiton myötä toiseen sukuun. Poikalapsen velvollisuutena on puolestaan huolehtia perheen taloudellisesta hyvinvoinnista ja pitää huolta vanhemmistaan näiden ikääntyessä. Niinpä poika on usein odotetumpi lapsi. Tietyissä osissa Kiinaa lapsen syntymää juhlitaan vain jos kyseessä on poikavauva. Useissa varakkaissa perheissä lapsen sukupuoli pyritään selvittämään ennen synnytystä ja tyttösikiöt abortoidaan. Köyhemmissä perheissä ei ole tavatonta, että tyttölapset tapetaan heti syntymän jälkeen. Tämä sukupuolinen syrjintä näkyy jo tilastoissa: jokaista sataa tyttöä kohden Kiinassa on nykyään 117 poikaa.
Kiinalaiset valitsevat usein lapselleen nimen horoskoopin ja toiveidensa mukaisesti. Kaikki kiinalaiset nimet tarkoittavat jotakin - esimerkiksi Suuri Tulevaisuus. Aiemmin lapsille annettiin ensin ns. maitonimi ja vasta kuukauden ikäisenä lopullinen nimi. Tämä johtui siitä, että monet lapset kuolivat ensimmäisen kuukauden aikana. Hongkongissa lapsen kunniaksi vietetään edelleen suuret juhlat, kun hän on kuukauden vanha.
Turvallinen perhe
Kiinassa sukupuolten ja sukupolvien välinen roolijako on hyvin selkeä. Asetelma juontaa juurensa kungfutselaisuuden viidestä vastavuoroisuuden suhteesta. Niiden mukaan vaimon tulee kunnioittaa miestään ja lasten vanhempiaan ja vanhempia sisaruksiaan. Vaikka kiinalaisessa perheessä yleensä molemmat vanhemmat käyvät töissä, vastuu perheen elättämisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista on miehellä. Isä on myös kiistaton perheen pää. Naisen tehtävänä on pitää koti kunnossa ja huolehtia perheen tarpeista. Hän hoitaa lapsia ja huolehtii miehestään. Kiinalaisen perheen äitiä arvostetaan, koska hän luo kodin tärkeänä pidetyn harmonian. Kiinalaisen naisen asema on itsenäinen ja usein myös valittu.
Kiinalaiset perheet ovat tasapainoisia ja ne tarjoavat turvallisen kasvuympäristön lapsille. Riitely, erimielisyydet ja tunteenpurkaukset ovat harvinaisia, ja perheen asiat hoidetaan yleensä keskustellen. Kiinalaiset nuoret ovatkin yleensä erittäin tasapainoisia.
Hyvä suomi24.fi!!! Tämä viesti on poistettava, sen on todettu sisältävän positiivisia ajatuksia aasialaisista ja se sisältää oikeaa informaatiota.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja tässä seurausta yhden lapsen politiikasta ja niistä tasapainoisista nuorista:)
Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Linda Jakobson:
Vaimot loppuvat hellityiltä kiinalaisilta pikkukeisareilta ja vanhuuspommi uhkaa myös Kiinaa, joka on nyt luopumassa yhden lapsen politiikastaan. Kiinassa asuvan suomalaisen tutkijan LINDA JAKOBSONIN mukaan vaimojen puutteen pelätään aiheuttavan nuorissa miehissä jopa väkivaltaisuutta.
Kiinassa kävijä saattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka pienet kiinalaislapset saavat hysteerisiä kohtauksia tavarataloissa. He heittäytyvät lattialle ja itkemään ja potkimaan, kun eivät saa uusia farkkuja, tietokonepeliä tai jotakin muuta tahtomaansa.
Kiinassa asuva suomalainen tutkija Linda Jakobson sanoo, että kysymys on niin sanotuista ”pikkukeisareista” ja ”keisarinnoista”. Hemmotellut lapset ovat seurausta Kiinan Deng Xiaopingin 1970-luvun lopulla aloittamasta ankarasta syntyvyyden säännöstelystä, yhden lapsen politiikasta.
Kaupungeissa perheen ainutta lasta on 25 viime vuotta hellinyt ja paaponut koko suku. Amerikkalaisten merkkifarkkujen hinta on Pekingissä sama kuin New Yorkissa. Koko suku kerää pienistä rahoistaan pikkukeisareille Levi Strauss -farkut.
”Pikkukeisarit ovat hyvin epäitsenäisiä. Olen nähnyt, kuinka isoisä puki 11-vuotiasta poikaa”, Pekingissä asuva Jakobson hymähtää. Kotiliesi tapasi hänet äskettäin, kun hän oli käymässä Helsingissä.
Ongelmat tulevat parinkymmenen vuo-den viiveellä, mutta näkyvät jo nyt ja pakottavat Kiinan muuttamaan perhepolitiikkaa.
Ihan samalla tavalla suomalainen lapsi, jolla ei ole ainoatakaan sisarusta ja on ollut koko pienen ikänsä isovanhempiensa lellikkinä kiukuttelee Stockmannin leluosastolla - ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että on suomalainen tai kiinalainen. Ja tottakai se on seurausta yhden lapsen politiikasta, sama ilmiö näkyy missä päin tahansa maailmaa, jossa perheessä on vain yksi lapsi, jota sitten koko suku hemmottelee ja usein piloille asti.
Suomessa ei tarvitse edes hemmotella, kun vanhemmat eivät ole koskaan kotona lapsiaan kaitsimassa ja opastamassa elämää varten (aina töissä, aina omissa harrastuksissa, aina omassa kaveripiirissä ryyppäämässä tai ties mitä muuta) ja lapset saavat kasvaa kuin ellun kanat pellolla ja siten kasvata itsepäisiksi, itsekkäiksi ja ajattelemattomiksi maunkuajiksi, joilla ei ole kuin 2 sekunnin mittainen kärsivällisyys, ADHD ja ties mikä muu oireyhtymä!
Ja sitten vanhukset ihmettelevät, kun heidän lapsensa niin hanakasti tuuppaavat heidät suoraan vanhainkotiin eivätkä halua olla enää missään tekemisissä heidän kanssaan... Jaa, johtuisikohan siitä yhdessäolon puutteesta?... ;)
http://209.85.135.132/search?q=cache:BFCPDuhc2rMJ:www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/kauhajoki.pdf suomalaisnuorten pahoinvo...
Nyt liikut ohuella jäällä, jos kuvittelet meidän lintukodin lapsosten voivan henkisesti hyvin.
Suomalaisnuorten pahoinvointi on kuitenkin pitkäaikainen ja syvälle yhteiskuntaan ulottuva ilmiö.
siinä sinulle lukutehtävä.
..............