Kymmelle munkille oli melkoinen työ haudata nuo yhdeksän kymmentä luostarin raunioihin murskaantunutta munkkiveljeään. Työ kuitenkin tehtiin ja luostari rakennettiin uudelleen, tietysti melkoisesti pienempänä. Kaikesta huolimatta munkit jatkoivat munkin elämää. Maata viljeltiin ja tietenkin harrastettiin sitä uskontoakin, sitähän varten sitä alun perin luostariin oli tultukin.
Eräänä päivänä luostarin oveen koputettiin. Mitään muureja, eikä niin ollen myöskään porttiakaan niin pieneen luostariin tarvittu. Ovea lähinnä ollut munkki avasi oven. Siellä oli pieni vihreä mies. Hän pyysi lasin vettä. Munkki haki lasin vettä ja antoi sen pienelle vihreälle miehelle. Pieni vihreä mies joi veden, ojensi lasin takaisin, kiitti ja lähti. Munkki sulki portin ja jatkoi taas, mitä nyt olikaan tekemässä ennen keskeytystä.
Seuraavana päivänä luostari sortui. Yhdeksän munkkia kuoli.
Eräänä päivänä luostarin oveen koputettiin. Mitään muureja, eikä niin ollen myöskään porttiakaan niin pieneen luostariin tarvittu. Ovea lähinnä ollut munkki avasi oven. Siellä oli pieni vihreä mies. Hän pyysi lasin vettä. Munkki haki lasin vettä ja antoi sen pienelle vihreälle miehelle. Pieni vihreä mies joi veden, ojensi lasin takaisin, kiitti ja lähti. Munkki sulki portin ja jatkoi taas, mitä nyt olikaan tekemässä ennen keskeytystä.
Seuraavana päivänä luostari sortui. Yhdeksän munkkia kuoli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
joka päivä lukemaan tätä. Siis mehän se oltiin taas niinhän?
Unohdit mainita kuka on homo.
etusivulle koko jatkokertomus