täällä kun oli pitseriamiehistä juttua niin päätin jakaa teille erään tositarinan liittyen yhteen pitseriamieheen. Tämä on lähinnä surullinen tarina vain ulkomaalaisen naisen osalta, ei suomalaisen, siksi kirjoitan siitä vasta nyt, sääli painaa minunkin mieltäni ja minun on saatava kirjoitettua asiasta jonnekin purkaakseni tunteita ja tämän tarinan opetuksen.
Muutama vuosi sitten tapasin erään pitseriatyöntekijän (ei seurustelua) josta sitten selvisi toisten ihmisten kautta erilaisia asioita. Mies oli tullut Suomeen ja mitä ilmeisemmin saanut perustettua pitserian mentyään suomalaisen naisen kanssa naimisiin, eli naimisiin= oleskelulupa ja kenties varmaan naiselta rahaa pitserian perustamiseen mites muuten. Erittäin tyypillinen tarina, mutta mies vaikutti mukavalta ei yhtään julmalta ja
ei tässä kaikki, miehellä oli jo vaimo/exvaimo yhdessä muslimimaassa ja iso liuta nälkäisiä rahaa ja huomiota vaativia lapsia, suita ruokittavina joille jäi vähemmän miehen lähdettyä yksin pois toteuttaakseen omaa unelmaansa uuden naisen ja työn muodossa.. Sen takia pidin tuota tekoa erittäin hirveänä, kuvottavana, sietämättömänä ja halveksuttavana tekona. Usein olen miettinyt mitä sen suomalaisen naisen päässä oikein liikkui kun päätti avustaa perheellistä miestä, toteutti miehen unelman mutta ei ajatellut yhtään mitään muuta. Tuo on äärettömän julma teko, huomioon ottaen seuraukset viattomalle osapuolelle joka kärsii yhä eniten (exvaimo), mutta tuskin se suomalainen sitä edes itse tietää tai ei ajattele koskaan, kunhan vain itse sai haluamansa. Miehen entinen vaimo asuu yhä kotimaassaan kanojen, vuohien jne. kanssa köyhänä kurjuudessa maatilalla vuorilla, miehen rehvastellen täällä pitseriallaan. En usko että tällä tarinalla on onnellista loppua, mikäli mies olisi lähettänyt rahaa ex vaimolleen kaipa hän eläisi paremmin eikä kasvoilta olisi erottanut uupumusta, kurjuutta ja piinaava elämää, jo aika päivää sitten kuluneita vaatteita, kauheaa huolta lapsikatraasta ja pärjäämisestä, alakuloinen ilme, hymyttyömät kasvot ja painavat rypyt jotka kertoivat minulle, melko ventovieraalle tarinaa koettelemuksista ja kurjasta kohtalosta, rakkaudettomasta ja köyhästä elämästä jossa oma ruokakin pitää metsästää ja teurastaa itse, muuhun kun ei ole ollut varaa tällä 2000 -luvulla. En ole koskaan nähnyt sellaista naista ja toivon etten näe, tai minun on pakko jollain tavalla auttaa sanoi muut mitä sanoi. Varmasti nainen oli nuorempi tai saman ikäinen kuin entinen miehensä mutta hän näytti ikäistään huomattavasti vanhemmalta, koska uupumus ja stressi (rahasta sun muusta) on kalvanut mieltä.
Tähän liittyen en halua mainita kenestä tai mistä helsingin pitseriasta tässä on kyse, koska en halua mitään jengiä perääni....
Muutama vuosi sitten tapasin erään pitseriatyöntekijän (ei seurustelua) josta sitten selvisi toisten ihmisten kautta erilaisia asioita. Mies oli tullut Suomeen ja mitä ilmeisemmin saanut perustettua pitserian mentyään suomalaisen naisen kanssa naimisiin, eli naimisiin= oleskelulupa ja kenties varmaan naiselta rahaa pitserian perustamiseen mites muuten. Erittäin tyypillinen tarina, mutta mies vaikutti mukavalta ei yhtään julmalta ja
ei tässä kaikki, miehellä oli jo vaimo/exvaimo yhdessä muslimimaassa ja iso liuta nälkäisiä rahaa ja huomiota vaativia lapsia, suita ruokittavina joille jäi vähemmän miehen lähdettyä yksin pois toteuttaakseen omaa unelmaansa uuden naisen ja työn muodossa.. Sen takia pidin tuota tekoa erittäin hirveänä, kuvottavana, sietämättömänä ja halveksuttavana tekona. Usein olen miettinyt mitä sen suomalaisen naisen päässä oikein liikkui kun päätti avustaa perheellistä miestä, toteutti miehen unelman mutta ei ajatellut yhtään mitään muuta. Tuo on äärettömän julma teko, huomioon ottaen seuraukset viattomalle osapuolelle joka kärsii yhä eniten (exvaimo), mutta tuskin se suomalainen sitä edes itse tietää tai ei ajattele koskaan, kunhan vain itse sai haluamansa. Miehen entinen vaimo asuu yhä kotimaassaan kanojen, vuohien jne. kanssa köyhänä kurjuudessa maatilalla vuorilla, miehen rehvastellen täällä pitseriallaan. En usko että tällä tarinalla on onnellista loppua, mikäli mies olisi lähettänyt rahaa ex vaimolleen kaipa hän eläisi paremmin eikä kasvoilta olisi erottanut uupumusta, kurjuutta ja piinaava elämää, jo aika päivää sitten kuluneita vaatteita, kauheaa huolta lapsikatraasta ja pärjäämisestä, alakuloinen ilme, hymyttyömät kasvot ja painavat rypyt jotka kertoivat minulle, melko ventovieraalle tarinaa koettelemuksista ja kurjasta kohtalosta, rakkaudettomasta ja köyhästä elämästä jossa oma ruokakin pitää metsästää ja teurastaa itse, muuhun kun ei ole ollut varaa tällä 2000 -luvulla. En ole koskaan nähnyt sellaista naista ja toivon etten näe, tai minun on pakko jollain tavalla auttaa sanoi muut mitä sanoi. Varmasti nainen oli nuorempi tai saman ikäinen kuin entinen miehensä mutta hän näytti ikäistään huomattavasti vanhemmalta, koska uupumus ja stressi (rahasta sun muusta) on kalvanut mieltä.
Tähän liittyen en halua mainita kenestä tai mistä helsingin pitseriasta tässä on kyse, koska en halua mitään jengiä perääni....
Vastaukset 6
Vanhimmat
"En ole koskaan nähnyt sellaista naista ja toivon etten näe, tai minun on pakko jollain tavalla auttaa sanoi muut mitä sanoi"
et siis ole koskaan nähnyt, joten keksitty juttu.
..keksitty juttu! etkö muuta osannut kommentoida??
oletko itse nähnyt noin 40 vuotiasta naista joka näyttää surujensa, murheidensa, raatamisen, surullisen elämänsä ja kurjien kokemustensa takia ainakin 70 vuotiaalta?
minä en.
mieti vähän mitä kirjoitat itse.
kertoo ns tarinaa ja myöntää ettei ole koskaan nähnytkään kyseistä naista. Luepa tekstis, on outo, lieneekö tekaistu.
Totta vai tarua mutta kuitenkin asia, joka kannattaa huomioida jos vähänkään on sydäntä. Miltä se oikeasti mahtaa tuntua perheenäidistä jonka mies myy itsensä jollekin tekoblondille. Sietämätön tilanne jota ei haluaisi kenellekään.
Kuvio tuntuu tutulta. Ja suominainen senkun hullaantuu pizzanpyörittäjään ! Siis hullaantua saa, mutta se on parasta siihen jättääkin. Jos ei pärjää kaverina mustalle kikkarapäälle, ei mitään menetäkään.
Egyptissä, Tunisiassa ja osittain Turkissakin nämä samaiset perheelliset ilopojat on tehneet sen, ettei yksin liikkuvaa naista arvosteta samalla tavalla kuin perheenäitiä lapsineen.
Silloin saa paikallisilta ihan toisenlaista kohteluakin. Naiset funtsikaa, jos käytättekin noita mustia miehiä, älkää sitoutuko niihin. Niillä on lähes poikkeuksetta perhe jo muualla.
noin surkeaa sentään.
Tavallisempaa on, että kehitysmaalainen perheenisä yhteisymmärryksessä vaimonsa kanssa hakeutuu liittoon esim. suomalaisen naisen kanssa päästäkseen tänne ja saadakseen rahoittajan yritykselleen. Kun pysyvä oleskelulupa on saatu ja mahdollisesti vielä lapsi varmemmaksi vakuudeksi, on suomalaisnainen tehnyt tehtävänsä ja saa mennä.
Vapautunut mies hakee perheen luokseen, ja se pääsee elämään tätä suomalaista unelmaa.
Naimattomat miehet lähtevät tässä vaiheessa hakemaan itselleen kotimaastaan nuorta neitsytvaimoa.
Sodassa, rakkaudessa ja Suomeen pääsyssä ovat kaikki keinot luvallisia.