Minkälaisia kokemuksia teillä on vakipanoista? Toimiiko sellainen, ainoastaan seksiin perustuva suhde? Mulla on parhaillaan menossa orastava vakipanojuttu, mutta jotenkin jo näin alussa olen melkein varma, että tämä on lopetettava melkein kättelyssä. En vain pysty. Olin 1/2 vuotta ilman seksiä ja 30v. synttäreilläni päätin repäistä ja hankkia panoseuraa. Ja helpostihan se kävi. Miehellä siinä kai on aina kovempi homma saada naista. Nainen antaa jos haluaa ja mies sitten ottaa, jos kiinnostaa. Mutta miehen on ehkä liikaa kinuta naiselta, jollei naista vain satu innostamaan. Mutta.. en tiedä, ehkä jalot arvoni nyt taistelevat tässä hommassa tosi ristiin käytännön todellisuuden kanssa. Mua häiritsee se, että en voi kuiskia miehen korvaan rakastavani häntä, koska se ei ole totta. Me ainoastaan maataan toistemme kanssa, tyydytetään vain toistemme seksuaaliset tarpeet. Myöskään ei tee mieli suudella tai muuten vain lepäillä lähekkäin ja silitellä toista. Jotenkin kaikki tuntuu valheelliselta, toisen hyväksikäytöltä, vaikka molemmille pelin henki on täysin selvä. Paras mun on kai puhaltaa peli poikki.. Mies nimittäin vaikuttaisi haluavan musta muutakin kuin vain pelkän panon. Jotenkin aavistelen, ettei se ehkä pitäis mahdottomana seurustelunpoikastakaan mun kanssa..? Vaihtoehdot loppuvat tietyssä vaiheessa, jos en kerta halua seurustella, mutta panettais pirusti, mutta en kuitenkaan halua vain pelkkää seksiä miehen kanssa. Revitään siitä sitten.. Ei kai auta muu kuin vain ottaa Stefanin dildo käteen ja antaa sen laulaa -sur-rur-rur.rur.. ;)
Vakipano ei taida toimia
Catarinna
23784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyllä sen vakipanon kanssakin voi olla lähekkäin, silitellä hiuksia, antaa ko miehen hivellä omaa poskea, kietoa jalat toisiinsa makoillessa seksin jälkeen rauhassa sängyllä jutustellen. Oman vakituiseni kanssa on ainakin näin, ja suoraan sanoen en olisikaan tässä jutussa jos siitä ei saisi myös läheisyyttä ja lämpöä (enemmän ihminen omasta mielestäni kaipaa sisimmässään sitä toisen ihmisen läheisyyttä ja kosketusta kuin itse aktia) ja jos ei mies aina oman tyydytyksensä lisäksi saisi minuakin tulemaan sormin. Näin me molemmat hyödymme ko suhteesta eikä pelkästään mies rynkytä itseään tyhjäksi kuten kännisissä yhden illan suhteissa...
Miksi sitä sitten kutsuisi. Silloin tällöin pientä suhdeleikkiä, johon kuuluu meillä kaikkea muutakin kuin seksi. Läheisyys on vähintään yhtä tärkeää, mutta tapaamme erittäin harvoin emmekä juuri näiden tapaamisten ohella ole yhteyksissä.
Joo vähän samantapaista tosiaan, sillä erolla vain etten kuitenkaan voisi kutsua omaani parisuhdeleikiksi jossa olisi KAIKKEA muutakin kuin seksiä - emme esimerkiksi käy yhdessä leffoissa tai ravintolassa (toki sekin minulle vaihtelun vuoksi passaisi, mutten kehtaa kyllä itse moista ehdottaa suhteen pääasiallisen laadun tuntien). Seksi on meillä pääosassa, mutta siihen ympärille rakentunut se läheisyys ja hyvänä pitokin. Erityisesti aivan parilla viimeisimmällä kerralla mies on jostain syystä alkanut hempeillä selkeästi vielä aiempaa enemmän, tiedä sitten miksi. Ja toinen ero on se että näemme usein, kerran tai kaksi viikossa, toisinaan välissa on sitten korkeintaan vajaan kahden viikon tauko.
Olet varmaan tehnyt miehelle sanomalla selväksi, että tämä ei johda seurusteluun? Sen jälkeen on hänen vastuullaan mitä hän tunteilleen tai seurusteluhalulleen tekee, jos hänelle sellaisia kehittyy.
"Myöskään ei tee mieli suudella tai muuten vain lepäillä lähekkäin ja silitellä toista."
Mun mielestä silittelyt ja suutelut tulevat ihan luontevasti, kun olen naisen kanssa sänkyyn mennyt. Ei siihen ole mitään supervoimakkaita tunteita tarvittu.
Jos surruttaminen on parempi idea mielestäsi, niin sehän on ihan up to you. Itse ainakin kaipaan läheisyyttä aika lailla, joten kun seurusteluun, eli radikaaliin vapaudenrajoitukseen, kelpuutettavaa naista ei ole näköpiirissä, niin läheisyyttä ja seksiä pitää sitten hankkia naispuoliselta kaverilta.
kaikille sovi ja kyllä sellainen saattaa helposti muuttaa omaakin ajatusmaailmaa sellaiseksi, että ihmiset ovat korvattavia hyödykkeitä mikä ei ole ehkä sitten sitä pitkäaikaisempaa juttua ajatellen kovinkaan hyvä lähtökohta. Ton takia en oo itekään koskaan lähteny tollasiin juttuihin mukaan. Eikä noi ilmeisesti sovi oikein kaikille niillekään jotka on joskus erehtyneen luulemaan niin. Aika useinhan noissa kuulemma kehittyy aikaa myöten tunteita jommalle kummalle.
Saattavat tuossa muodostua ja rehellisyys onkin valttia. Omalla kohdalla molemmat tapaukset liittyivät ajankohtaan milloin halusin ehdottomasti olla yksin, eivätkä nuo koskaan olleet kuin sen lievittäjiä. Kunnon parisuhteen heikko korvike ja tällä kertaa sinkuksi jouduttuani taidan lähteä suoraan sellaista tavoittelemaan, vaikka yksi nainen saattaisi lähteä mukaan tällaiseenkin kuvioon.
parempi lähteä tavoittelemaan jo hyvissä ajoin parisuhdetta, jos sellaisen kuitenkin lopulta haluaa. Halutut kumppanit pariutuu kuitenkin aika hyvällä prosentilla ja jos liian kauan vitkuttelee ja elelee korvikkeilla, niin sitä huomaa lopulta jäänneensä yksin.
Pitää tuntea henkisesti olevansa valmis uuteen suhteeseen. Sen verran selkärangan puolikasta kuitenkin löytyy, että olen jättänyt nämä friends with benefits -jutut kun vakavampaa seuraa alan hakemaan.
...ja pian ne halutut kumppanitkin ovat toisella tai kolmannella kierroksella...sieltä sitten vaan valkkaamaan jätettyjen ja jättäjien seasta mieluisa kumppani, ainakin joksikin aikaa.
Ehkä sen vuoksi näitä "helpompia" järjestelyitä syntyykin. Ellei nyt täysin kylmä ihminen ole niin tarvitaan aikaa toipumiseen. Välillä tosiaan parisuhteet tuntuvat venäläiseltä ruletilta ja kaikki voi loppua silmänräpäyksessä pahimmillaan aivan järjettömistä syistä, etkä muuta voi kuin käsitellä asian ja mennä jossain vaiheessa eteenpäin.
on ihmisetä kiinni mikä sopii
hyvä järjestely, saa elää yksin ja saa pillua niin usein kun haluaa. Nykyään on niin vähän naisia joita voisi edes harkita vakavaan suhteeseen (kauniita neitsyitä) joten vakipillu seksin lähteenä helpottaa seksielämää.
Juu'u.
Minäkin käyn yhden miehen kanssa salilla ja baarissa ja juttelemme syvällisiä mutta olemme tehneet selväksi ettemme ole oikeita ystäviä vaan vain vakikavereita.
No jos juttelette syvällisiä, niin siinä on kyllä "ystävyys" lähellä. Tosimies juttelee vain autoista, naisista, urheilusta ja talon rakentamisesta hartiapankilla... :D
Satiiria.
jos toimii yhden illan suhdekin. Ja jos kehittyy myönteisiä tunteita, niin hyvästähän kaikki myönteinen on, prkl. Jos kehittyykin kielteisiä tunteita, niin sitten voipi erota.
Ihme luokittelua näiden suhteiden kanssa. Jokainen seksipitoinen suhde on seksisuhde ja sillä selvä. Seksin lisäksi voi olla yhteisiä muita juttuja nolla, sata tai jotain siltä väliltä: ei parene yrittää muutamaan luokkaan (tapailusuhde/seurustelu/parisuhde/ikuinen tosirakkaus/kolmen kimppa/vakipano/sunnuntaipano/randompano/...) väkisin änkeä.
Seksi ilman tunteita on väärin. Se vääristää rumaksi asian, joka parisuhteessa on maailman kaunein asia
Millä tavalla seksi muuttuu rumaksi ilman tunteita?
pelkkä panosuhde on mielestäni mahdoton ajatus koska seksi on hyvin intiim toiminta ja siihen liittyy suuri vastuu. Vahinkoraskauksia on sattunut ehkäisyä käyttävillekin ja tartunnat voivat levitä. Jos seurauksia tulee ei ole ketään jakamassa vastuuta.
En koskaan olisi niin puutteessa että makaisin jonkun tuntemattoman tai varatun yms. kanssa pelkän seksin takia.
Olen ilman vaikka loppuikäni, sitäpaitsi jokainen voi itse hoitaa omin käsin seksuaalisuuttaan jos ei parisuhdetta ole. Siinä ei satuteta ketään.
Saa nussia kunnolla, mutta ei tarvitse kuunnella nalkutusta
Itselläni ei ole koskaan ollut, mutta parilla kaverilla kylläkin useita. He aina rummuttavat näitten suhteitten toimivuutta, mutta loppujen lopuksi yksikään niistä ei ole toiminut. Aina lopulta se on kaatunut siihe, että toisella onkin enemmän tunteita pelissä.
Pitäisiköhän ihannetapauksessa panokaverin pitäisi olla miehelle kuin vakiohuora, joka on iloinen kun tuttu asiakas tulee ja tietää kaikki temput ja roolit mistä mies tykkää. Sitten kun hommat on hoidettu moikataan ja mies menee matkoihinsa. Entä pitäisiköhän ihannetapauksessa panokaverin olla naiselle kuin raflasta pokattu hellä ja itsevarma casanova-tyyppi joka ilmestyy makuuhuoneeseen kun on aika, tietää tasan mistä nainen tykkää ja huolehtii taitavasti siitä että nainenkin nauttii seksistä, mutta muina aikoina katoaa ja on kuin häntä olisi olemassakaan. Panokaveruus onnistuu jos kumpikaan ei takerru? Ja mitä järkeä koko panokaveruudessa on, jos se seksi ei ole molemmille hyvää?
Onko muuten väärin jos ei kerro seksisuhteestansa kenellekkään?
Itse olen sanonut kaikista lähimmille ystävillenikin, että en tapaile sitä miestä enää, vaikka todellisuudessa ollaan naitu puolisen vuotta säännöllisen epäsäännöllisesti:/ Inhottavaa valehdella, mutta kun kaikki eivät sulata pelkkää seksisuhdetta ja en halua rikkoa välejäni keheekään sen takia.