Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan

yhdistettynä merenranta merkitsee 100% minulle ja odotan todella pääsyä sinne kelien parantuessa.

on mulle hyvin suuri. Pistetään merkitysprosentiksi 70.
Ei se kuitenkaan tarkoita, että viettäisin 70% vapaa-ajastani metsässä. Pikemmin niin, että erilaiset metsään ja luontoon liittyvät merkitykset hallitsevat 70 % tietoisia ja tiedostamattomia mielenliikkeitäni - vapaa-ajan osalta.

Luonnossa on kaikki totta mitä siellä tapahtuu. Pidän metsästä tuoksuineen, humisevine puineen, kiireettömänä ja rauhoittavana. Jokainen vuodenaika siellä on erilainen. 80%

Ikävä kyllä pääsen niin harvoin, pitää ajaa autolla parisataa kilometriä lähimpään oikeaan metsään.

Puupeltoja ja hakkuuaukioita kyllä riittää...

Metsä ei ole mulle mikään vapaa-ajanviettopaikka vaan femiini temppeli, johon toisinaan pyydän lupaa astua sisään. Sitten yleensä pohdiskelen asioita ja istuksin ilan maailman turhuuksia olallani, kuuntelen sen ääniä ja uin sen tuoksuissa. Olen hyvin vahvasti läsnä. Varsinkin joiskus syyspimeillä, mä saatan valvoa koko yön ja katsella sivusilmällä miten tähdet kaartuvat pään ylitse ja yön eläimet liikehtivät.

Sitä näkee, vaikka si voi nähdä. Tätä mä kutsuisin syväksi yhteydeksi luontoon, sillä se osaa olla toisinaan armoton kuin edessäsi soliseva puro.

prosentti tai kaks. Käyn keskimääräisesti 2 kertaa vuodessa metsässä. ihan jees mutta se ei silti ole maisema jossa sieluni lepää ja jos siellä on hyttysiä, se on jopa helvetti.

kun metsään huutaa että terve, niin takas huudetaan että "painu helvettiin"

yleinen tendenssi on niinku tää