Tapasin mahtavan naisen ja tykkäsimme toisistamme heti, mutta ongelma on se, että naisella on katteja kaksinkappalein ja itse olen allerginen kissoille. Oireet tulee jo siitä että hänellä on kissankarvoja vaatteissa. Nenä rupeaa vuotamaan ja silmiä kirvelee. Mikä neuvoksi?
Naisen kissat
mies...
211248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Sinulla ei ole kauheasti vaihtoehtoja, vai meinasitko että naisen pitäisi hävittää kissat ? Joko saat allergiasi kuriin, tai sitten unohdat koko jutun...
Onneksi itsellä on käynyt hyvä säkä, koska en ole allergikko ja kaiken lisäksi raavaana miehenä pidän kissoista. Tätä moni ei tiedä :) Itsellä on jopa pitkäaikaisena haaveena omien kissojen hankkiminen heti, kun se on myös ympäristön puolesta mahdollista.
ite olen kissa-allergikko...
ja miehelläni oli kissa jo silloin kun tapasimme...
tämä kevät on ollu hirmu vaikeeta aikaa itelleni kun todellakin tukossa olen ollut kokoaika ja nenä vuotaa etc...
jos aloittaja haluaa todellakin naisen kanssa olla tekemisissä niin ei muuta kuin lääkäriin hakemaan allergia lääkkeitä ja ottamaan siedätyshoitoa naisensa kanssa...
tällä hetkellä meillä on haaveena hankkia toinenkin kissa talouteemme... vaikka olen allerginen kissoille niin aina tulen kissoja omistamaan..
ei nuo eläinhjullut yksinkertaisesti suostu luopumaan eläimistään, mielummin elävät vanhoinapiikoina elämänsä loppuun asti.
helpoimmiten pääset kun sanot suoraan, ettet voi seurustella kissoja pitävän naisen kanssa. jos se alkaa itkemään ja vinkumaan ja ehdottamaan että etsii kissoille uuden kodin niin sitten voit harkita asiaa uudelleen.
elämme mieluummin vanhoina piikoina! En niin hyvää miestä olekaan, että lemmikeistäni luopuisin!
Olen itse koirille allerginen vajaa kolmikymppinen mies ja en ole enää pitkiin aikoihin aloittanut suhdetta naisen kanssa jolla on koira tai useampikin, sillä tiedän ettei naiset yleensä suhtaudu allergiaani kovinkaan välittävästi ja että minä olen pitkään siinä naisen ja hänen koiransa suhteessa se kolmas pyörä.
Joskus nuorempana yritin alkaa suhteeseen parinkin koiran omistajan kanssa, eikä niistä tullut yhtään mitään, kun en samassa huoneessa sen mustin tai pepen kanssa voinut olla. Naisten asenteet olivat yleensä että eihän se haittaa vaikka musti tulee syliin/sohvalle/sänkyyn ja että kyllä sitä noihin koiriin tottuu, vaikka allerginen niille onkin. Naisten elämät pyörivät usein myös lähes kokonaan sen lemminkin ympärillä, eikä heillä tuntunut paljoa aikaa minulle liikenevän, mitä nyt lähinnä sain lähteä kaveriksi koiraa kusettaan tai puistoon katsomaan kun koira leikkii muiden koirien kanssa.
Monella naisella on se koira, mutta vielä useammalla on se kissa. Onneksi en sentään niille ole allerginen, mitä nyt vähän voi silmät vuotaa kun lähelle tulevat...
Siedätyshoitoon. Se on pitkällinen juttu, mutta helpottaa myöhemmin elämää muittenkin kissa/koiraihmisten seurassa. Eläin on omistajalleen perheenjäsen, ei kannata arvailla kumpi teistä on naiselle rakkaampi, vaan kaikki perheenjäsenet ovat rakkaita. Lievän allergian kanssa pärjää lääkkeillä ja järjestelyillä, pahassa allergiassa voi tulla eteen etsiä uusi koti eläimelle, ja sekin mahdollisuus pitää tietysti selvittää ennen kuin lopetat suhdetta tämän takia.
Siedätyshoito toimii joidenkin kohdalla kun kyse on lievästä allergiasta, minulle se ei ole vaihtoehto, sillä en voi olla useaa minuuttia edes samassa huoneessa koiran kanssa.
Ja ei tietenkään kannata lähteä arvuuttelemaan sitä kumpi on naiselle tärkeämpi, hänen pitkäaikainen lemmikkinsä vai mies jonka hän on tuntenut parhaassa tapauksessa pari viikkoa. Totta kai se lemmikki menee miehen edelle, eikä varmaan kukaan mies odota että nainen sen lemmikkinsä vasta tapaamansa miehen tähden jättäisi, ellei sitten ole aivan kauhea egoisti ja luule itsestään liikoja.
ikävä kyllä sellaisia miehiä on aivan liikaa jotka kuvittelee että nainen heittää monivuotisen lemmikkinsä pois vain sen takia että on tavannut miehen joka on allerginen kissoille / koirille...
ite sain kohdata tämän ongelman erään eksäni kanssa.. hän pahoinpiteli kissaani aivan liikaa ja tein siitä ilmoituksen myös poliisille... miehen mielestä ylireagoin koska hän vain "koulutti" kissaani... joo.. koulutus kun voi tapahtua myös toisella tapaa, eikä hakkaamalla viatonta eläintä kun toisella on nälkä ja ruokaa tuli kerjäämään tai tuli juttelemaan mun kanssani kun olin tullut töistä kotiin..
nyt aluksi te voisitte tavata vain sinun luonasi. sitten jos tuntuu että jutussa on aineksia enempäänkin niin mietitte sitten yhdessä. kyllä luulisin että jos on suhteen kanssa tosissaan niin sitten vähän myöhemmin voisi harkita lemmikeistä luopumista. hanki hänelle aamutakki jossa hengailla luonasi;)
Ei ole olemassa mahdollisuutta, että nainen muuttaisi tapansa tässä kohtaa. Kissoja tulee aina olemaan vaikka puhuisit millä enkelten kielillä.
Joko tulet niiden kanssa toimeen tai vaihdat naista.
Nainen voi muuttaa mieltään monessa asiassa, mutta lemmikeissä ei. Pääset vähemmällä kärsimyksellä kun et anna itsesi kiintyä liikaa.
siinä muutakaan voi. Ei siksi, ettetkö tottuisi hänen kissoihinsa, vaan tuon sun asenteen takia.
Joo, taas näitä lemmikkiomistajien mielipiteitä. Vika on miehen asenteessa jos hänellä on hengitysvaikeuksia tai alkaa valumaan kyyneleet lemmikin läheisyydessä. Uskokaa jo ettei se siedätyshoito toimi kuin noihin lieviin allergioihin ja niihinkään ei aina. Allergialääkkeillä voi noita oireita kyllä vähentää, mutta eivät nekään mikä 100-varma keino ole.
Jos on pahasti allerginen jollekin eläimelle, niin ei ole mitään järkeä alkaa edes tapailemaan sellaisen lemmikin omistajaa ja päästää tunteitaan valloilleen, sillä ei se toinen kumminkaan tunne samoin ja siitä lemmikistään ala sinun takia luopumaan. Lemmikinomistajat ovat toisia ihmisiä kohtaan usein hyvin tunnekylmiä ja ajattelevat vain itseään ja sitä lemmikkiään. He eivät ansaitse ketään muuta kuin toisen lemmikinomistajan.
Kyllähän noi asiat kannattaa selvittää jo alkumetreillä ja suunnata valikoiva silmänsä kaltaisiinsa. Eläinrakkaus on yksi vahva yhdistävä tekijä ihmisten välillä. Mutta voihan nykyään asua myös eri osoitteissa, vaikka olis naimisissakin. Eihän siinä mitään väärää ole, kun ollaan vain uskollisia. Tulee paljon vähemmän riitaa muustakin, kuten järjestyksenpidosta.
Itselläni ei ole tällä hetkellä lemmikkiä, mutta en voisi seurustella miehen kanssa joka joko olisi allerginen eläimille tai vihaisi niitä. Aion hankkia kissan heti, kun se on mahdollista ja haaveilempa kissan lisäksi koirasta. Jos mies ei pysty elämään lemmikkien kanssa, ei hän ole minulle oikea. En halua uhrata unelmaani miehen takia, se on vähän sama, kun lapsen haluava henkilö olisi sellaisen kanssa joka ei voi saada omia lapsia..
"kyllä luulisin että jos on suhteen kanssa tosissaan niin sitten vähän myöhemmin voisi harkita lemmikeistä luopumista."
Ei, ei ja EI! Lemmikeistä ei luovuta sen takia että aletaan seurustella niille allergisen ihmisen kanssa. Lemmikeistä luopumista harkitaan jos ollaan jo yhdessä ja toisella puhkeaa allergia ja silloinkin se lemmikistä luopuminen on se viimeisistä viimeisin keino
Ei tule niin suurta rakkautta että luopuisin kissastani sen takia
Kyllä jotkut ihmiset ovat valmiita luopumaan lemmikeistään joss löytävät elämänsä rakkauden joka sattuu olemaan niille allerginen. Itselläni on kissa joka on minulle hyvin rakas, ja siitä luopuminen ei olisi helppoa, mutta olisin valmis etsimään kissalleni uuden kodin jos löytäisin sen oikean.
Mielestäni sinulla on väärä asenne lemmikkiä hankkiessa, kannattaisi jättää misu hankkimatta koska se, joka hankkii lemmikin pitäisi olla sitoutunut tähän seuraavat mahdolliset 17v.
Väärä asenne on se, että lemmikki annetaan seuraavalle jos löydän kumppanin, tai jos tulee lapsia. Eläin ei ole lelu eikä kumppanin seuraa paikkaava lohduke, sitä tulisi harkita tarkkaan että onko aikaa/intressejä siihen tämän eliniäksi ja myös sitä tulisi harkita, että jos tulisi mahdollinen kumppaniehdokas ja tämä olisikin allerginen, miten reagoida..
Nykyään otetaan liian hepposin perustein lemmikki, koska se voi aina viedä ikuiseen uneen taikka antaa jollekin sen huoliville. Minulle lemmikkieni hyvinvointi on kaikki kaikessa eikä tulisi koskaan mieleenikään luopua yhdestäkään lemmikistäni, jos tapaan miehen joka on allerginen eläimille, hän ei ole se hyvä kumppaniehdokas minulle silloin, koska minulla ON ja TULEE OLEMAAN eläimiä.
Harkintaa enemmän lemmikin ottamiseen ja vastuuta näihin viattomiin luotokappaleisiin!!!
Ihan ensimmäisenä kannattaisi kokeilla allergia-lääkkeitä, voi olla että ne saavat oireesi kuriin.
Onko tällä naisella myös tunteita sinua kohtaan? Kuinka pitkään olette tunteneet? Kaikki ihmiset eivät ole valmiita luopumaan lemmikeistään (varsinkaan uuden tuttavuuden vuoksi)koska ne ovat useimmille kuin omia lapsia, mutta kaikki mahdollisuudet on hyvä käydä läpi. Kukaan tuskin piikille vie rakasta lemmikkiään, mutta on sitä muitakin mahdollisuuksia.
Tärkeintä on että selvität itsellesi haluatko elää kyseisen naisen kanssa, jos olet aidosti hänestä kiinnostunut niin et tietenkään luovu tästä kissojen vuoksi, vaan keksitte yhdesä ratkaisun ongelmaanne.
En kyllä minäkään luopuisi lemmiksitä, jos mies on allerginen eläimille ei hän ole minulle se oikea. Lemmikkiäni en nukuttaisi, paitsi sen olessa kipeä ja sen ollessa ainoa inhimmillinen vaihtoehto, mutta en lemmikkiäni antaisi toisellekaan, olisi aivan kaameaa jos joka päivä joutuisi miettimään mitä mustille tai mirrille kuuluu eikä näkisi sitä enää koskaan. Ei, minulle oikea mies pystyy elämään lemmikkien kanssa!
Minua enemmän huolestuttaa, että MIKSI teitä allergikkoja on täällä hyvinvointivaltiossa näin paljon? Joka toinen on allerginen milloin millekin.
Eikö se ole jotenkin erikoista? Minusta elämme liian steriilissä ja puhtaassa ympäristössä, siksi emme siedäty riittävästi.
Itselläni on kissoja ja ulkomaalainen mies. Miehen kotimaassa ei ole allergioita, ihmetteli vaan että miten niin moni on täällä Suomessa allerginen lemmikeille. Itse en ole allerginen, kasvoin maalla, arvata saattaa että suuhun eksyi milloin mitäkin sekä oli eläimiä. Kaupungissa lapsuutensa eläneet tuttavani ovat lähestulkoon kaiki allergisia jollekin. :(
vastasit itse kysymykseesi, elämme liian steriilissä ympäristössä! itselläni allergiat tulivat kun parikymppisenä muutin kaupunkiin, pikkuhiljaa joka vuosi jotakin lisää toki kaupungissa pakokaasu altistaa myös allergiolle, se on tutkittua!