Setukka, lisäarvo kansankielellä?

Tietoo kiitos

Setukka, Setäkertoojaselostaakuva viitsitkö selvittää Marxin lisäarvoteorian kansankielellä ja lyhyesti. Tässä alhaalla selvität sen liian vaikeesti.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6933570

"Ja kapitalistisen riistotuotannon taloudellisen peruslain, lisäarvolain idea on tässä: kun palkkatyöläinen tuottaa työllään suuremman arvon kuin hänen työvoimansa uusintamiseen tarvitaan, työpäivä voidaan jakaa välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusiintumiseen tarvittavan arvon, siis palkkansa, työvoiman arvo ja hinta ilmenevät todennäköisesti Urpollakin työpalkan muodossa, ja lisätyöhön, jossa luo kapitalistille lisäarvon. Lisäarvoa kapitalisti ei henkilökohtaisesti pidä kokonaan itsellään, vaan osalla hän maksaa mm. veroja valtiolle sekä myös erilaisia maksuja toisille kapitalisteille, kuten kauppavoittoja, lainakorkoja ja vuokrakuluja yms.

Jos vältetään nyt esittämästä kaavoja, niin lisäarvolaki voidaan sanallisesti esittää tiivistetysti mm. näin: kasvava tuotanto ja lisäarvon anastaminen eli pääoman arvonlisäys tapahtuu palkkatyöläisten kasvavan riiston kautta yhdessä tuotannon ja työn tuottavuuden kehityksen kautta.

Ja pääomalla tarkoitetaan marxismi-leninismissä yhteiskunnallista suhdetta, kapitalistista riistosuhdetta, jossa ilmenevät kaikki kapitalismin perusristiriidat. Pääomaa ei voi täten samaistaa sen johonkin tiettyyn olomuotoon, kuten rahaan tai kiinteään pääomaan tai luonnonvaroihin, koska työvälineet, koneet ja laitteet eivät itsessään tuota lisää arvoa. Siksi kapitalistisen riistosuhteen selvittämiseksi pääomasta erotetaan kaksi osaa, pysyvä ja vaihteleva pääoma. Pysyvä pääoma käytetään tuotantovälineisiin eli tarvittaviin rakennuksiin, koneisiin, erilaisiin raaka-aineisiin ja työssä käytettäviin välineisiin. Se siirtyy kerralla tai vähitellen tuotettaviin tuotteisiin, eikä sen arvo muutu tämän muodonmuutosprosessin aikana. Vaihteleva pääoma sijoitetaan työvoimaan, ja tämän pääomanosan arvo siis kasvaa, kuten edellä mainitsin, työprosessin aikana tuottaen omistajalleen lisäarvoa.

On olemassa kaksi mahdollisuutta pidentää lisätyöaikaa ja siten kohottaa lisäarvoa. Lisätyön osuutta voidaan kasvattaa joko pidentämällä työpäivää tai lyhentämällä välttämätöntä työaikaa. Marx toteaa tästä näin: ”Työpäivän pidentämisellä tuotettua lisäarvoa minä nimitän absoluuttiseksi lisäarvoksi, jota vastoin sitä lisäarvoa, joka johtuu välttämättömän työajan lyhentämisestä ja sitä vastaavasta muutoksesta työpäivien molempien osien suurussuhteessa nimitän suhteelliseksi lisäarvoksi.” Ja kannattaa huomioida, että työn tuottavuus on nykyisin jo niin korkealla tasolla, että esimerkiksi useimmissa teollisuuden pörssiyhtiöissä työläisen palkan tuottamiseen tarvitaan enää melko lyhyt työaika, tunti tai pari.

Lisäarvon paljous riippuu kahdesta tekijästä: a. yksittäisen palkkatyöläisen riistoasteen, lisäarvon suhdeluvun suuruudesta ja b. sijoitetun pääoman volyymistä tai riiston kohteena olevien palkkatyöläisten lukumäärästä ja työajasta. Marxin mukaan ”Tuotetun lisäarvon paljous on yhtä kuin sijoitetun vaihtelevan pääoman suurus kerrottuna lisäarvon suhdeluvulla, eli sen määrää moninainen suhde saman kapitalistin yhtä aikaa riistämien työläisten lukumäärän ja kunkin yksityisen työvoiman riistoasteen välillä.”

Riiston aste määritellään sillä, kuinka kauan palkkatyöläinen työskentelee itseään ja kuinka kauan kapitalistia varten, eli mikä on lisätyöajan suhde välttämättömään työaikaan. Koska lisätyön tai lisätyöajan suhde välttämättömään työhön tai välttämättömään työaikaan on sama kuin lisäarvon suhde vaihtelevaan pääomaan, voidaan tästä lisäarvon suhteesta vaihtelevaan pääomaan mitata tarkasti riiston aste. Tätä suhdetta Marx nimitti lisäarvon suhdeluvuksi (m’). Lisäarvon suhdeluvun kaava on: m’ = m/v

Välttämätön työaika ja lisätyöaika eivät kulje ajallisesti peräkkäin. Marxin mukaan työpäivän jokaiseen aika yksikköön kuuluu välttämätöntä työaikaa ja lisätyöaikaa. Näin ollen kapitalistista riistoa tapahtuu jokaisena aikayksikkönä. "

11

229

Äänestä

    Vastaukset 11

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • antipunikki

      Tietääkö Änkyrä, miten lisäarvo lasketaan?
      Mistä voimme tietää hänen tietävän sen?

      Änkyrä ja Kontturi määrittelevät lisäarvon eri tavoin ja näin he saavat myös eri vastaukset lisäarvoa laskiessaan.

      http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6933570/36421067

      "Lasketko sinä liäarvon väärin vai eikö Kontturi osaa sitä laskea??

      Kontturin laskukaava:
      "Kuitenkin teorian muuttaminen kirjanpidoksi on liian yksinkertainen, että se sopisi akateemisten sielunmaisemaan. Jokainen, joka haluaa ja jolla on paperia, kynä ja taskulaskin voi selvittää ilmaiseksi tehdyn työn arvon. Kokonaistuotannosta on vain vähennettävä nettopalkat ja -voitot, välittömät ja välilliset verot sekä sotumaksut. Saadusta jäännöksestä vähennetään suhteellisesti palkkoja vastaava summa. Jäännös on kapitalistista pysyvää pääomaa. Ja lopuksi; kun tuotannosta vähennetään pysyvä pääoma ja bruttopalkat jäännös on lisäarvo. Näin simppeliä!

      Mutta, lisäarvo sisältää myös kapitalistien ja heidän lakeijoidensa suurpalkat, jotka asiallisesti ovat voitonjakoa. Siksi on tehtävä ns. uusjako eli jättipalkat pitää siirtää palkoista lisäarvoon. Sen jälkeen tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat ja oikea lisäarvo, tiedetään riiston taso."

      http://www.vunet.org/cgi/viewarticle.pl?article=tiede/pub_artikkeli160.txt&printable=2

      Kumpi teistä laskee väärin, sinä vaiko Kontturi?
      Vai molemmatko??"

      Änkyrä miettii vieläkin, että laskeeko hän vai Kontturi oiekin - molemmat eivät sitä tee.

      ................

      • Tilasto

        työkseen taloustieteeseen liittyviä hommia yli 40 vuotta.

        Tota, etkös sinä uskokaan kokoomusherrojen kertomuksia siitä, että työllä tehdään rahaa? Siis työläisten työllä. Voitto menee osakkaille. Mihin sinä Kontturia tarvitset kokoomuslainen sika?

        Joo, Kontturin selittämät asiat saattavat olla pässinlihaa niille jotka ovat tekemisissä tilastojen kanssa. Kitaransoitosta ymmärtävät ne jotka soittavat kitaraa. Kumpaakaan ei opetettu koulussa silloin kuin minä sitä kävin.

        Niin, jos joku seuraa verohallinnon ja muiden tilastoja - hän tuntee taatusti talousasiat 100 prosenttia paremmin kuin Yle-uutiset. Tai enemmän.

    • setäkertoojaselostaakuva

      Koitetaan, mutta mielestäni tiivistykseni tuon linkin takana on ihan selkeä ja esitetty kansankielellä. Eli kun palkkatyöläinen tuottaa työllään suuremman arvon kuin hänen työvoimansa uusintamiseen tarvitaan, työpäivä voidaan jakaa välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusiintamiseen tarvittavan arvon, siis palkkansa, työvoiman arvo ja hinta ilmenevät työpalkan muodossa, ja lisätyöhön, jossa luo kapitalistille lisäarvon.

      Löysin muuten koneeltani, että em. luonnehdintaa vielä lyhyemmin lisäarvon tuotannon tiivistää yksi Suomen johtavista Marx-tuntijoista, Pertti Honkanen, tähän tapaan: ”Lisäarvon tuotanto perustuu lisätyöhön, joka ylittää työvoiman uusintamiseen tarvittavan työn määrän.” Taitaa muuten tuon ensimmäisenkin lisäarvo luonnehdinnan pohjana olla Honkasen teksti?

      Mutta voidaan lisäarvon muodostumista tarkastella tiivistetysti ja mielestäni kansankielläkin, mitä se sitten lienee, marxilaisen arvoteoriankin kautta. Sen mukaan tavaran arvon määrää siihen käytetyn yhteiskunnallisesti välttämättömän keskimääräisen työn määrä. Esimerkiksi työvoiman arvo on yhtä kuin niiden tekijöiden arvo, joiden avulla työläinen pysyy työkunnossa. Tähän lasketaan välittömät perustarpeet, kuten elintarvikkeet, asumiskustanukset, vaatetus jne. sekä myös koulutuskustannukset sekä vapaa-ajan menot jne.

      Ja tuotantoa varten kapitalisti ostaa työvälineitä, eli millä työvälineillä ja missä tuotantotiloissa ja -puitteissa työ tehdään, ja työesineitä, eli mihin työn tekeminen kohdistuu, sekä työläisiltä heidän työvoiman. Kutakin em. tuotannontekijää keskimäärin niiden arvosta. Mutta myydessään tuotetun tavaran kapitalisti saa siitä enemmän kuin oli alussa sijoittanut. Eli em. prosessissa siis syntyi uusi arvo, lisäarvo. Mutta miten se muodostui? Vaihdossa se ei voi syntyä, sillä kapitalisti myy ja ostaa tavarat keskimäärin niiden arvosta. Eivätkä työvälineetkään uutta arvoa luoneet, koska ne siirtävät tuotteeseen vain sen arvon minkä ne ovat itse kuluessaan menettäneet. Samoin on työesineiden laita.

      Uuden arvon on siis synnyttävä siten, että kun työläisen työvoimaa kulutetaan, kun työläinen tekee työtä, syntyy suurempi arvo kuin hänen työvoimansa arvo on. Tätä uutta kapitalistin anastamaa arvoa kutsutaan siis lisäarvoksi.

      • T Urpo

        Ne firman kulut sitten maksettaisiin jos kaik jaettaisiin työläisille?

        Eihän niitä muuttuvia ja kiinteitä kuluja jää firman omistavalle kapitalistille.

        Alan epäillä että olet myös lisäarvosta saatavia yhteiskunnan verotuloja vastaan?

        Oletko?

      • antipunikki

        Tiedätkö, Änkyrä, miten lisäarvo lasketaan?
        Mistä voimme tietää sinun tietävän sen?

        Änkyrä ja Kontturi määrittelevät lisäarvon eri tavoin ja näin he saavat myös eri vastaukset lisäarvoa laskiessaan.

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6933570/36421067

        "Lasketko sinä liäarvon väärin vai eikö Kontturi osaa sitä laskea??

        Kontturin laskukaava:
        "Kuitenkin teorian muuttaminen kirjanpidoksi on liian yksinkertainen, että se sopisi akateemisten sielunmaisemaan. Jokainen, joka haluaa ja jolla on paperia, kynä ja taskulaskin voi selvittää ilmaiseksi tehdyn työn arvon. Kokonaistuotannosta on vain vähennettävä nettopalkat ja -voitot, välittömät ja välilliset verot sekä sotumaksut. Saadusta jäännöksestä vähennetään suhteellisesti palkkoja vastaava summa. Jäännös on kapitalistista pysyvää pääomaa. Ja lopuksi; kun tuotannosta vähennetään pysyvä pääoma ja bruttopalkat jäännös on lisäarvo. Näin simppeliä!

        Mutta, lisäarvo sisältää myös kapitalistien ja heidän lakeijoidensa suurpalkat, jotka asiallisesti ovat voitonjakoa. Siksi on tehtävä ns. uusjako eli jättipalkat pitää siirtää palkoista lisäarvoon. Sen jälkeen tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat ja oikea lisäarvo, tiedetään riiston taso."

        http://www.vunet.org/cgi/viewarticle.pl?article=tiede/pub_artikkeli160.txt&printable=2

        Kumpi teistä laskee väärin, sinä vaiko Kontturi?
        Vai molemmatko??"

        Miten on Änkyrä - lasketko sinä väärin vai laskeeko Kontturi väärin vai lasketteko jopa molemmat väärin?

        ................

      • HOHOOOO
        antipunikki kirjoitti:

        Tiedätkö, Änkyrä, miten lisäarvo lasketaan?
        Mistä voimme tietää sinun tietävän sen?

        Änkyrä ja Kontturi määrittelevät lisäarvon eri tavoin ja näin he saavat myös eri vastaukset lisäarvoa laskiessaan.

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6933570/36421067

        "Lasketko sinä liäarvon väärin vai eikö Kontturi osaa sitä laskea??

        Kontturin laskukaava:
        "Kuitenkin teorian muuttaminen kirjanpidoksi on liian yksinkertainen, että se sopisi akateemisten sielunmaisemaan. Jokainen, joka haluaa ja jolla on paperia, kynä ja taskulaskin voi selvittää ilmaiseksi tehdyn työn arvon. Kokonaistuotannosta on vain vähennettävä nettopalkat ja -voitot, välittömät ja välilliset verot sekä sotumaksut. Saadusta jäännöksestä vähennetään suhteellisesti palkkoja vastaava summa. Jäännös on kapitalistista pysyvää pääomaa. Ja lopuksi; kun tuotannosta vähennetään pysyvä pääoma ja bruttopalkat jäännös on lisäarvo. Näin simppeliä!

        Mutta, lisäarvo sisältää myös kapitalistien ja heidän lakeijoidensa suurpalkat, jotka asiallisesti ovat voitonjakoa. Siksi on tehtävä ns. uusjako eli jättipalkat pitää siirtää palkoista lisäarvoon. Sen jälkeen tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat ja oikea lisäarvo, tiedetään riiston taso."

        http://www.vunet.org/cgi/viewarticle.pl?article=tiede/pub_artikkeli160.txt&printable=2

        Kumpi teistä laskee väärin, sinä vaiko Kontturi?
        Vai molemmatko??"

        Miten on Änkyrä - lasketko sinä väärin vai laskeeko Kontturi väärin vai lasketteko jopa molemmat väärin?

        ................

        Googlettamalla Kontturi ja setäkertojaselostaakuva löytyi vastaukset, jotka annettu 9.3.2009.

        Setukka:

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6936848/36456388

        "Vastaukseni on, että mielestäni sinulla ei ole kompetenssia keskustella aiheesta. Tämän arvioni vahvistat myös itse, koska aloituksessasi kysyt minulta ja Kontturilta näin ”Kumpi teistä laskee väärin, sinä vaiko Kontturi? Vai molemmatko??” Ja sitten kun Kontturi ystävällisesti kertoo sinulle, että näkemystemme ”…väillä ei ristiriittaa”, sinä kerrot jo vastausviestisi otsikossa, että ”Näinhän se on, mutta.…” Eli paljastat, ettet tiennyt aiheesta alun perinkään yhtään mitään! Arvioni, ettei sinulla ole aiheen vaatimaa kompetenssia vahvistaa myös se, ettet millään tavalla perustele aloituksesi tyhjänpäiväistä heittoa!

        Muuten eikö sinulla ole mitään harrastusta iltapuhteeksi? Ehkä kanavatyöt...? Oli kuin oli, taidat myös vahvistaa taas tämänkin viestini: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000042154464"

        Kontturi:

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6936848/36445924

        "On hankalaa, jos ei tunne marxilaisen kansantaloustieteen termeien sisältöä. Raineiston kaava on oikein. Se mitä Marxin kaava tarkoittaa käytännössä olen osoittanut ja kirjoittanut, että kun "tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat (v) ja oikea lisäarvo (m), tiedetään riiston taso eli lisäarvon suhdeluku (m') m/v=m'. Siis Raineisto ja minun väillä ei ristiriittaa, jonka vuoksi vosi ihmetellä kumpi on oikeassa. "


        OOT SAANUT VASTAUKSET YLI VUOSI SITTEN JA VIELÄ KYSELET, OOT SÄ KALLE TYHMÄ KU SAAPAS

      • antipunikki
        HOHOOOO kirjoitti:

        Googlettamalla Kontturi ja setäkertojaselostaakuva löytyi vastaukset, jotka annettu 9.3.2009.

        Setukka:

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6936848/36456388

        "Vastaukseni on, että mielestäni sinulla ei ole kompetenssia keskustella aiheesta. Tämän arvioni vahvistat myös itse, koska aloituksessasi kysyt minulta ja Kontturilta näin ”Kumpi teistä laskee väärin, sinä vaiko Kontturi? Vai molemmatko??” Ja sitten kun Kontturi ystävällisesti kertoo sinulle, että näkemystemme ”…väillä ei ristiriittaa”, sinä kerrot jo vastausviestisi otsikossa, että ”Näinhän se on, mutta.…” Eli paljastat, ettet tiennyt aiheesta alun perinkään yhtään mitään! Arvioni, ettei sinulla ole aiheen vaatimaa kompetenssia vahvistaa myös se, ettet millään tavalla perustele aloituksesi tyhjänpäiväistä heittoa!

        Muuten eikö sinulla ole mitään harrastusta iltapuhteeksi? Ehkä kanavatyöt...? Oli kuin oli, taidat myös vahvistaa taas tämänkin viestini: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000042154464"

        Kontturi:

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6936848/36445924

        "On hankalaa, jos ei tunne marxilaisen kansantaloustieteen termeien sisältöä. Raineiston kaava on oikein. Se mitä Marxin kaava tarkoittaa käytännössä olen osoittanut ja kirjoittanut, että kun "tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat (v) ja oikea lisäarvo (m), tiedetään riiston taso eli lisäarvon suhdeluku (m') m/v=m'. Siis Raineisto ja minun väillä ei ristiriittaa, jonka vuoksi vosi ihmetellä kumpi on oikeassa. "


        OOT SAANUT VASTAUKSET YLI VUOSI SITTEN JA VIELÄ KYSELET, OOT SÄ KALLE TYHMÄ KU SAAPAS

        Konturi sanoo näin:

        http://www.vunet.org/cgi/viewarticle.pl?article=tiede/pub_artikkeli160.txt&printable=2

        "Jokainen, joka haluaa ja jolla on paperia, kynä ja taskulaskin voi selvittää ilmaiseksi tehdyn työn arvon. Kokonaistuotannosta on vain vähennettävä nettopalkat ja -voitot, välittömät ja välilliset verot sekä sotumaksut. Saadusta jäännöksestä vähennetään suhteellisesti palkkoja vastaava summa. Jäännös on kapitalistista pysyvää pääomaa. Ja lopuksi; kun tuotannosta vähennetään pysyvä pääoma ja bruttopalkat jäännös on lisäarvo. Näin simppeliä!

        Mutta, lisäarvo sisältää myös kapitalistien ja heidän lakeijoidensa suurpalkat, jotka asiallisesti ovat voitonjakoa. Siksi on tehtävä ns. uusjako eli jättipalkat pitää siirtää palkoista lisäarvoon. Sen jälkeen tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat ja oikea lisäarvo, tiedetään riiston taso. "

        Änkyrä ei siirrä jättipalkkoja palkoista lisäarvoon joten he eivät laske samalla tavalla.
        Miten mahtoi marx määritellä jättipalkan lisäarvoa laskiessaan?
        Kuka ehtii kertomaan sen ensimmäisenä?

        ....................

      • setäkertoojaselostaakuva
        HOHOOOO kirjoitti:

        Googlettamalla Kontturi ja setäkertojaselostaakuva löytyi vastaukset, jotka annettu 9.3.2009.

        Setukka:

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6936848/36456388

        "Vastaukseni on, että mielestäni sinulla ei ole kompetenssia keskustella aiheesta. Tämän arvioni vahvistat myös itse, koska aloituksessasi kysyt minulta ja Kontturilta näin ”Kumpi teistä laskee väärin, sinä vaiko Kontturi? Vai molemmatko??” Ja sitten kun Kontturi ystävällisesti kertoo sinulle, että näkemystemme ”…väillä ei ristiriittaa”, sinä kerrot jo vastausviestisi otsikossa, että ”Näinhän se on, mutta.…” Eli paljastat, ettet tiennyt aiheesta alun perinkään yhtään mitään! Arvioni, ettei sinulla ole aiheen vaatimaa kompetenssia vahvistaa myös se, ettet millään tavalla perustele aloituksesi tyhjänpäiväistä heittoa!

        Muuten eikö sinulla ole mitään harrastusta iltapuhteeksi? Ehkä kanavatyöt...? Oli kuin oli, taidat myös vahvistaa taas tämänkin viestini: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000042154464"

        Kontturi:

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6936848/36445924

        "On hankalaa, jos ei tunne marxilaisen kansantaloustieteen termeien sisältöä. Raineiston kaava on oikein. Se mitä Marxin kaava tarkoittaa käytännössä olen osoittanut ja kirjoittanut, että kun "tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat (v) ja oikea lisäarvo (m), tiedetään riiston taso eli lisäarvon suhdeluku (m') m/v=m'. Siis Raineisto ja minun väillä ei ristiriittaa, jonka vuoksi vosi ihmetellä kumpi on oikeassa. "


        OOT SAANUT VASTAUKSET YLI VUOSI SITTEN JA VIELÄ KYSELET, OOT SÄ KALLE TYHMÄ KU SAAPAS

        Mutta tämä ampuu tämän palstahäirikön kerralla puusta alas, plots!

      • Erittäinomituista
        antipunikki kirjoitti:

        Konturi sanoo näin:

        http://www.vunet.org/cgi/viewarticle.pl?article=tiede/pub_artikkeli160.txt&printable=2

        "Jokainen, joka haluaa ja jolla on paperia, kynä ja taskulaskin voi selvittää ilmaiseksi tehdyn työn arvon. Kokonaistuotannosta on vain vähennettävä nettopalkat ja -voitot, välittömät ja välilliset verot sekä sotumaksut. Saadusta jäännöksestä vähennetään suhteellisesti palkkoja vastaava summa. Jäännös on kapitalistista pysyvää pääomaa. Ja lopuksi; kun tuotannosta vähennetään pysyvä pääoma ja bruttopalkat jäännös on lisäarvo. Näin simppeliä!

        Mutta, lisäarvo sisältää myös kapitalistien ja heidän lakeijoidensa suurpalkat, jotka asiallisesti ovat voitonjakoa. Siksi on tehtävä ns. uusjako eli jättipalkat pitää siirtää palkoista lisäarvoon. Sen jälkeen tiedetään työläisten ja muiden tavallisten ihmisten palkat ja oikea lisäarvo, tiedetään riiston taso. "

        Änkyrä ei siirrä jättipalkkoja palkoista lisäarvoon joten he eivät laske samalla tavalla.
        Miten mahtoi marx määritellä jättipalkan lisäarvoa laskiessaan?
        Kuka ehtii kertomaan sen ensimmäisenä?

        ....................

        jotain Ollilaa tuskin kukaan miljoonapalkkioineen laskee muuksi kuin kapitalistin lakeijaksi. Ainakin se kovasti saarnaa, että duunarin pitää myydä nahkansa halvemmalla Suomessa. En ihmettelisi jos se sanoisi samat sanat Thaimaassa tai Kiinassa. Duunarin pitäisi alentaa palkkaansa samaan aikaan kun firman johto ja osakkaat saavat entistä enemmän voittoa. Ihan Suomessa ja Thaimaassa.

        Kumma juttu, että kun nyt menee huonommin, osakkeenomistajilla pitäisi mennä vielä paremmin kuin hyvinä aikoina.

      • T Urpo
        setäkertoojaselostaakuva kirjoitti:

        Mutta tämä ampuu tämän palstahäirikön kerralla puusta alas, plots!

        Mutta kysymyshän on teoriasta tässä ajassa.

        Ei kontturikaan osaa määritellä riistoa yrityksen tilikartasta.

        Tuo yleinen jorina on hätäpäissään esitettyä viivytystaistelua.

        Onko yrityksen energiastaan maksama lasku riistoa siellä työskentelevän työläisen kannalta?

        Mites lie kontturi vastannut?

        EI MITENKÄÄN!!!!


        PLOTS PLOTS!!!

        Yksi plotsi sinulle ja toinen kontturille.

      • yuyuyuyu jekkonen

        konkreettisempikin vois olla.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä mieltä olet?

      Miehestä jolla ei ole yhtään kaveria, ei facebookissa eikä livenä ja hän harrasta ja tekee kaiken yksin. Onko vähän outo
      Ikävä
      156
      1431

    2. Muistakaa pojat tämä.

      Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.
      Ikävä
      128
      1160

    3. Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin

      Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset
      Ikävä
      216
      859

    4. Oletko päättänyt

      Että luovutat minun suhteeni
      Ikävä
      64
      772

    5. Pahoin pelkään nainen

      että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus
      Ikävä
      58
      658

    6. Kuinka lähellä hän asuu?

      🤗
      Ikävä
      47
      582

    7. Mikä sua mies vaivaa?

      Siis oikeasti.
      Ikävä
      34
      574

    8. Annan aikaa jos sitä vielä tarvit

      mutta loputonta odottamista en kestä. Naiselle
      Ikävä
      52
      562

    9. Martina avaa suhdettaan

      IL 22.7: Martina avaa suhdettaan nuoreen Muhikseen. Nyt on jo vakavaa, on käyty syömässä Itä-Helsingissä. Onkohan muutt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      187
      558

    10. En osaa kirjoittaa sulle edes anteeksipyyntöä

      Koska en tiedä miten voit. Olen hieman kauhuissani ja järkyttynyt, jos olen sinua ahdistanut. Tunteiden prosessointi o
      Ikävä
      29
      542
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt