Yritän kaikin keinoin olla naisille mieliksi, mutta silti he kohtelevat minua kuin ilmaa :(
Miten saan naiset pitämään itsestäni?
ToIjake
331325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Vaikea sanoa mitään noin vähien esitietojen perusteella. On tietysti hienoa, että yrität miellyttää naisia, mutta minkä näköinen olet? Harrastatko riittävästi liikuntaa eli ethän ole liian lihava tai laiha? Eivät kai hiuksesi ole harvenemassa? Maistuuko viina ja tupakka? Onko ikää liikaa verrattuna tavoittelemiesi naisten vuosiin? Minkä verran sinulla rahaa ja muuta omaisuutta? Onko sinulla seksikäs ammatti?
Lakkaa mielistely ja ala röyhkeäksi pelimieheksi. Naiset lankeaa jalkojesi juureen.
Liiallinen mielin kielin oleminen on todella läpinäkyvää eikä vedä puoleensa. Parasta on kun on vaan oma ittensä eikä yritä liikaa ns. nuoleskella.. Kyllä se rakas vielä löytyy kun pitää vaan silmät avoimena ja tutustuu aluksi ystävä pohjalta naisiin..jos liian tuppaava on aluksi niin sekin saattaa saada naiset juoksemaan karkuun..
Naisten neuvoja kannattaa kuunnella sopivien mausteiden kanssa (suolaa ja valkopippuria). Jos kaveripohjalta aloittaa niin kaveripohjalle jää. Tämä on todettu ja koettu. Ei tosiaan kannata yrittää miellyttää liikaa. Paras on kun on itsensä ja itsevarma ja vaikka naiset sitä ei aina halua myöntää, niin kyllä he pitävät jos mies ottaa vähän rohkeampia otteita sopivan paikan tullen ja tilannetajua noudattaen - en tarkoita mitään päällekäyvää kähmijää - muuten jää sinne kaverisektorille mistä ei ole nousua.
Juuri tuollaiset vastaukset johtavat miehet huolella harhaan. Sen takia sanon, että kannattaa suoralta kädeltä hylätä kaikki naisten antamat "vinkit".
"Parasta on kun on vaan oma ittensä" Tämä on varma neuvo sille, että kukaan nainen ei koskaan tule huomaamaan sinua. Maailma olisi toki parempi paikka, jos tuo pitäisi paikkansa. Mutta kun naiset huomaavat vain ääripäät miehistä. Kehitä itsellesi joku keino tulla huomatuksi ja pyri välttämään piirejä, joissa et pysty erottautumaan.
"Liiallinen mielin kielin oleminen on todella läpinäkyvää eikä vedä puoleensa" Ja tämä taas on täysin kiinni siitä, kuka olet. Jos olet ns. noteerattu ja haluttu mies, naiset pissivät hunajaa saadessaan positiivista huomiota. Jos taas olet harmaa nobody, sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia olla "sopivasti" mielin kielin. Aina mene metsään. Pointti on se, että ei kannata edes yrittää saada naista pitämään itsestäsi, ellei sinulla ole selvää tietoa siitä, että hän jo pitää sinusta ja on huomannut sinut. Naiset nauttivat valtapeleistä ja tykkäävät alistaa tavisjätkiä.
"tutustuu aluksi ystävä pohjalta naisiin" Pahin virhe on ystävystyä, jos haluat jonkun naisen itsellesi. Älä ystävysty kenenkään naisen kanssa siitä lähipiiristä, josta naisen haluat. Ystävysty miesten kanssa ja opettele juttuja ja tarinoita, joita mieskaverisi jaksavat kuunnella. Mitä isommassa porukassa sinulla on pokkaa kertoa niitä juttuja ja mitä isomman porukan huomion pystyt kiinnittämään itseesi, sitä useampi nainen kiinnostuu sinusta. Älä ymmärrä väärin: Voit toki jutella naisten kanssa, mutta älä oikeasti avaudu heille. Pidä jutut latteina, kierrä henk koht. kysymykset. Kukaan nainen ei halua miestä, joka on ystävä naisen kavreiden tai tuttujen kanssa. Avaudu vain haluamallesi naiselle ja vasta sitten kun olet varma että hän jo pitää sinusta.
Tsemppiä :)
Joo, eli vika naisettomuuten tuli esiteltyä jo heti avauspostauksessa, valittelijan toimesta siis. Liika miellyttäminen ja jos yrittää liikaa olla mieliksi on äärimmäisen huono vaihtoehto. Miehessä pitää olla särmää ja tietenkin se kuuluisa omana itsenään esittäytyminen on kova valtti. Veikkaan, että harvassa ainakin ovat naiset (korkeintaan itsekin onnettomat, jotka eivät oikein meinaa miestä saada), jotka semmoisen mitäänsanomattoman lyllerön ja alistuvan miehen kanssa viihtyisivät. Voihan niitäkin toki olla, mutta etsintä saattaa viedä aikaa.
Kannattaa olla:
-Oma itsensä
-Kohtelias
-Huolehtia ulkonäöstään
Ei kannata olla:
-Limainen/lipevä, perseen nuolija
-Pummin näköinen :D
-Alkoholisti
-Ei kannata kiroilla ainakaan liikaa
Tossa tulikin muutamia hyviä ja muutamia ei niin hyviä. Mä itte olen sen omana itsenä olemisen kannalla, ei se röyhkeys ja renttuus ihan kaikkiin tehoa: eikä kaikki sellaisia halua ollakaan! Ehkä se "vika" ois just siinä, että haluaa olla "kaikin keinoin naisille mieliksi" eli mielistellä toisia, mutta entäpä se kuka SINÄ oikeasti olet? Jääkö se sitten sen mielistelyn varjoon, eikä kukaan voi oikein ihastua kun ei koskaan nää sinua? Siinä kohtaa saakin olla vähän röyhkeä, pitää kiinni oikeuksistaan olla oma itsensä. Ei kaikkien miesten todellakaan tarvitse olla pullistelijoita (ei todellakaan!!!), mutta usein liika mielistely ja liika seiniin piiloutuminen tuottaa liian hyvää tulosta: kaikki pitää itsestään selvyytenä ja seinistä ei lopulta kukaan erotakaan.
Joten mitäpä, jos alkaisit tehdä itsestäsi onnellista etsimällä asioita mitä sinä haluat tehdä, missä sinä voisit saada itsellesi voimaa, ja vaan tutustua naisiin, ilman mielistelyä? Koska kaikkiahan ei voi miellyttää, ja ne kenen eteen tarvitsee koko ajan yrittää, kaikin keinoin, yleensä ovat kyllä ihan vääriä ja se on hukkaan heitettyä aikaa.
Uskoakseni, saat ne oikeat naiset kiinnostumaan, kun olet oma itsesi, ja olet itse elämästä, ihmisistä ja maailmasta kiinnostunut, saat myös ne oikeat naiset näkemään itsesi, kun rupeat olemaan oma itsesi ja rupeat sillä tavoin näkymäänkin. Tietenkään kaikkia ei saa koskaan kiinnostumaan ja jos ei nää niitä, ketkä kiinnostuu tai aina vaan tavoittelee jotain kaukaista, niin eipä se sitten auta: pitää myös miettiä mitä oikeasti itse haluaa. Sitten uskaltaa haluta sitä, vaikka sillä riskilläkin, että joskus tulee takkiin.
Mun mielestä jos esittää jotain muuta, ei koskaan löydä oikeita ihmisiä. Jos ei uskalla olla ystävä, ei kyllä koskaan tunne sitä, kenestä on kiinnostunut ja suhteessa seuraa pettymyksiä, jos alussa teeskentelee jotain muuta eikä "avaudu", koska jos odottaa vaan riittävän kauan, toinen muodostaa jo käsityksensä: entäs kun se ei sitten enää hyväksykään sitä aitoa itseä ja pettyy? "Arki astuu kuvioihin" ja "kasvettiin erilleen" tarkoittaa liian usein, että lakattiin seurustelemasta valheen ja mielikuvan kanssa ja se toinen ei sopinutkaan itselle. Mä en ymmärrä, miksi miehet ikäänkuin kannustaa toisiaan teeskentelemään, koska jos vain teeskentelemällä "saa jonkun" todellakin saa vaan kenet sattuu, ja sen ketä se mielikuva-pinta-epäaitoitse kiinnostaa. Mitä järkeä siinä on? Etsiä vääriä naisia? Mielistellä naisia, jotka ei ole edes siitä oikeasta itsestä kiinnostuneita?
Sen verran tuosta ystävyydestä, että miehiltä usein kuulee, että "naiset ei halua ystävää" mikä on ihan täyttä paskaa, monesta ystävyyssuhteesta on tullut rakkaus suhde ja sitten että "sitten jäät ikuiseksi ystäväksi", no et jää, jos et jää. Kyllä ihmiseen voi tutustua, ja sille voi sitten ilmasta, että on kiinnostunut, kysyä suoraan jne. Ja siis sanon tämän kokemuksesta: mun jokainen suhde on alkanut kaveruudesta ja ystävyydestä ja mä en ole itse esim. tuntemattomista miehistä kiinnostunut, muhun teeskentely ei tee vaikutusta, en pidä machoilijoista, mutta en mäkään ajatuksia lue: jos koskaan kipinää ei ole, toinen pidättäytyy aina jne. niin tottakai mä luen sen niin että ihastusta ei ole. Mulla on miehiä kavereina, ja muistakaan sekin, et tässä maailmassa ei ne ystävätkään aina ole itsestään selviä, että ehkä pitäs sitäkin osata arvostaa, mutta! En todellakaan tiedä että kovin moni muu kun ne kenen kanssa olen ollut olisi kiinnostunut tai koskaan ollut. Ne kenen kanssa on jotain tullut, on ollut kipinää ilmassa, flirttiä (hymyjä jne. enemmän), nähty useemmin, ja esim, soittoja, kuulumisten kyselyä tms. jotain on ollut enemmän ja hei, kyllähän se alkaa huomata, jos joku onkin ihastunut. Ja miksi "kovin moni muu", että joo, muutama on ollut ihastunut selkeesti minuun enemmän, mutta mä en sitten vaan ole vastannut ja olen tehnyt ystävyyden jotenkin selkeemmäksi, ottanut hetkeksi etäisyyttä tms.
"Jos kaveripohjalta aloittaa niin kaveripohjalle jää." No silloin jos toinen ei ole kiinnostunut tai ei itse tee mitään eikä mitenkään koskaan osoita ihastustaan. Mutta tää ei todellakaan ole mikään yleinen totuus vaan ihan suurta höpöä, ehkä sitten niiltä, ketkä ei osaa hyväksyä sitä, että kaikki ei edes kaverina kiinnostu kaikista ja että kyllä se asia silti pitää tehdä selväksi: ei kukaan ajatuksia lue!
Mutta se on totta, että jos tyytyy tuntemattomaan, tyytyy arpalipukkeeseen ja siihen mitä sattuu saamaan. Jos ei uskalla haluta sitä ketä oikeasti haluaa, saa sen, mitä sattuu saamaan. Tuntemattomassa ihastuu vain omaan mielikuvaansa ja omiin toiveisiinsa. Yllättävän moni tyytyy ja ottaa sen mitä sattuu saamaan, ihastuu omiin ajatuksiinsa eikä edes tajua sitä. (Tosin yhtä paljon naisista kun miehistäkin)
No, omapahan on asianne, mutta siis, mahdollisuuksia on, kaikilla. Kyllä sinäkin vielä kiinnostat ja löydät oikean tiesi, toivottavasti ainakin. Tsemppiä, usko itseesi :)
"Uskoakseni, saat ne oikeat naiset kiinnostumaan, kun olet oma itsesi, ja olet itse elämästä, ihmisistä ja maailmasta kiinnostunut, saat myös ne oikeat naiset näkemään itsesi, kun rupeat olemaan oma itsesi ja rupeat sillä tavoin näkymäänkin."
Tuo oli etevä neuvo. Ainakin itse arvostan miehiä, jotka ovat terveesti elämässä kiinni. Itse olen juossut karkuun mielistelijöitä, iskijöitä, pullistelijoita, renttuja, huoltajan etsijöitä, .. kaikenkarvaisia pissipäitä, jotka ovat vaan päättäneet sillä kertaa haluta juuri minut.
Kaveruus tai jonkinlainen tutustuminen muissa merkeissä voi olla hyvä alku, mutta kipinä parin välillä täytyy olla. Joidenkin kanssa kipinöi, useimpien ei. Ja ketään ei voi pakottaa kiinnostumaan "siinä mielessä". Tosiasiat pitää vaan hyväksyä ja samoin itsensä.
"Mä oon mitä oon, en voi muuksi tulla" on hyvä elämänohje myös miehille.
Se on narsistin kohtalo, sinun on tyytyminen siihen.
Mitenkään et saa kaikkia naisia pitämään itsestäsi. Ja kun sinulla selvästikään ei ole onnea naismaailmassa, niin olet ATM (miesten oma käyttämä termi = alemman tason mies). Sinun pitäisi keskittyä enemmän oman tasoisiisi naisiin. Ei asiat mene kuin elokuvissa, ei se hörökorvainen hintelä nörttipoika tosielämässä saa itselleen kaunista hoikkaa naista, ei vaikka tällä naisella olisi muodonvuoksi rillit ja ponnari.
No veikkaan että yrität liikaa. Epätoivoisuus ja riippuvuus on luotaantyöntävää, paitsi ehkä toiselle epätoivoiselle. Eli ala elää elämääsi ilman pakottavaa tarvetta miellyttää ja yrittää naisia. Takertuminen, mielistely ja palvominen eivät oikein toimi.
Miehet tuntuvat nykyään neuvovan toisiaan tyyliin "ala kusipääksi". Seksin saamisessa tuo saattaakin auttaa. Suhdetta haluavan taas kannattaa olla oma itsensä. Mutta jos se oma itse on epätoivoinen ja yliyrittävä, niin sitten ehkä suosittelisin miettimään miten sitä itseä voisi vähän kehittää.
On myös hyvä tajuta, milloin naista ei vaan nappaa. Olen huomannut naisrintamalla hiukan heikosti menestyvillä miehillä tiettyä yhteistä piirrettä eli sitä, että ei tajuta milloin täytyy antaa olla. Jokainen nainen nähdään suunnilleen potentiaalisena vaimona, ja sokeasti sitten yritetään ja yritetään vaikka nainen olisi miten kylmäkiskoinen. Ja toisaalta normaali ystävällisyys voidaan tulkita kiinnostukseksi. Yleensä sen kyllä huomaa, jos joku on kiinnostunut, eli ei kannata tuhlata aikaansa sellaisiin, joita pitää yrittämällä yrittää. Leffoissa se ehkä voi mennä niin, että mies kun vaan tarpeeksi kauan jaksaa sitä mahtavaa beibeä piirittää niin lopulta se nainen ihastuu. Todellisuudessa se harvoin menee noin. Tietty terve ylpeys siis täytyy olla.
Ystävystymään kehottavat naiset eivät kai (?) tarkoita sitä, että jos olet kiinnostunut naisesta niin koita päästä hänen ystäväkseen. Ainakaan toivottavasti eivät tarkoita. (Minusta se ainakin on vähän creepyä, jos joku keikkuu lähistöllä muka kaverina ja silti kuvitellen ja odottaen jotakin oikeaa hetkeä "iskeä".) Vaan he tarkoittanevat sitä, että naisten kanssa voi olla myös kaveri ja sitä ei koskaan tiedä, vaikka sitten tilanne joskus muuttuisi. Mutta että lähtisi ystävyyteen jonkun kanssa jo valmiiksi odottaen, että se muuttuu suhteeksi, niin... eih.
Lisäksi usein on niin, että silloin tapahtuu kun vähiten sitä yrittää ja odottaa. Eli ei kannata kieriä siinä asiassa vaan tehdä elämästä mielekäs vaikkei sitä naista olisikaan. Itseensä ja elämäänsä tyytyväinen vetää naisia puoleensa huomattavasti paremmin kuin naista epätoivoisesti yrittävä.
Harvinaisen fiksu viesti naiselta. Ettet vain olisi mies?
Jos nyt vedetään yhteen tätä asiaa, niin todettakoon että naisia on lähes mahdotonta "iskeä", ellei nainen ole jostain syystä jo valmiiksi kiinnostunut kyseisestä miehestä. Todistakoon mm. tämä sen:
"Itseensä ja elämäänsä tyytyväinen vetää naisia puoleensa huomattavasti paremmin kuin naista epätoivoisesti yrittävä."
Miehen pitää nimenomaan vetää naisia puoleensa (huom. monikkomuoto) saadakseen edes sen yhden naisen. On turha haaveilla siitä yhdestä oikeasta tyyliin "ei ole väliä vaikka kukaan muu ei minusta pitäisi, kunhan jostain löydän sen yhden ainoan oikean". Naiset valitsevat ja parhaista miehistä he kilpailevat. Ei siinä ole tilaa sielujen sympatialle tai "sen oikean" löytämiselle. NHL-tähti on "se oikea" miljoonille naisille kun taas perähikiän Pertti tuskin kenellekään.
Mikään tässä sanottu ei päde lihaviin tai muuten epäviehättäviin naisiin. Heitä kyllä saa tavallinenkin mies. Mutta jos tasoa haet niin ei ole muuta keinoa kuin:
"suosittelisin miettimään miten sitä itseä voisi vähän kehittää"
Ei, ihan nainen olen. Sama itse asiassa joka kirjoitteli tuohon tyhmien miesten suosio -keskusteluun.
"suosittelisin miettimään miten sitä itseä voisi vähän kehittää"
Painotan vielä tuon kommenttini liittyneen siis erityisesti siihen liikaan yrittämiseen ja epätoivoisuuteen.
Välillä kuulostat kyllä hiukan Henry Laasaselta, pelottavaa :D Tuo tasoajattelu on hiukan raadollinen, mutta pätee toki ääritilanteissa. Missi tuskin kelpuuttaa ylipainoista jne. Meidän ns. tavallisten keskuudessa taas tuo tasoajattelu on mielestäni vähän liioiteltua, etenkin jos näkee kovin jäykästi maailmansa tällaisten ihmiset tasoihin luokittelevien lasien läpi. Yhtälailla hedelmätöntä on luokitella ihmiset tyylillä suositut miehet - tavalliset miehet, suositut naiset -epäviehättävät naiset. Suuri osa kun on kuitenkin ääripäiden välissä.
Lisätään vielä... Sielujen sympatialle on kyllä tilaa. Minulle se ainakin on tärkeää, eikä se silti tarkoita että olisin rumilus, jota kukaan ei halua. Suhteessa siis olen, ja vapaana riitti vientiä yllin kyllin. En varmastikaan kuulu sitten tähän luokkaan "epäviehättävät" naiset. Kuulun mielestäni luokkaan normaalit ihmiset, joilla on mahdollisuus ihan normaaleihin suhteisiin. Se, että sovitaan toisilleen on tärkeää.
Pistää ihmetyttämään, että millaisia miehiä (ja miten suuri osa miehistä) kuuluu tähän luokkaan "tavalliset miehet", joiden on ilmeisesti lähes mahdotonta saada (tasoistaan) naista.
Ai, millä nimimerkillä kirjoittelit?
Jos olet näitä palstoja lukenut, olet varmaan huomannut että naiset aika harvoin osallistuvat asialliseen keskusteluun. Turhan paljon näkee sitä että asioita peilataan vain ja ainoastaan omasta näkökulmasta ja kiistetään ihan selviä asioita. Mutta hienoa nähdä poikkeuksia, erittäin tervetullutta :)
Piti oikein tarkistaa kuka tuo Henry on. Olen mä hänen tutkimuksistaan ja kirjasta kuullut, mutta en lukenut.
"vapaana riitti vientiä yllin kyllin"
Eli moni mies varmaan koki (tai olisi halunnut kokea) sielujen sympatiaa kanssasi, mutta sinä koit vain harvojen kanssa? Valitsit sitten isosta valikoimasta sen miehen, jonka koit sopivan sinulle parhaiten? Se on ihan oikein ja luonnollista. Ihminen haluaa päästä valitsemaan ja käytännössä kaikki luokan normaalit naiset pääsevät valitsemaan.
Entäs tavalliset miehet? He toteavat, että tason normaali ja sen ylittävät naiset kilpailevat hyvin harvoista miehistä. Tavalliset miehet eivät naisten aktiivista huomiota saa. Huipputason naiset hyljeksivät heitä avoimesti ja normaalit naiset vaihtelevasti. Kovalla työllä ja aktiivisuudella joku normaali nainen voi kiinnostua ja siihen kannattaa sitten iskeä kiinni. Voi olla että nainen on lyhyt, vaikka pidät pitkistä ja laiha, vaikka pidät muodokkaista ja tumma, vaikka pidät vaaleista, mutta kun olet tavallinen mies, sinullahan ei juuri ole valinnan varaa. Valitsemaan pääset vain, jos tyydyt lihavaan. Ehkä tästä on kysymys. Myös miehet haluaisivat, että heillä olisi edes vähän valinnan mahdollisuutta, mutta normaalien naisten suhteen he ovat täysin naisten valintojen armoilla.
En oikeastaan millään varsinaisella nimimerkillä kirjoitellut, random kirjainyhdistelmä ldldkasöd näköjään on ollut käytössä.
"Eli moni mies varmaan koki (tai olisi halunnut kokea) sielujen sympatiaa kanssasi, mutta sinä koit vain harvojen kanssa? Valitsit sitten isosta valikoimasta sen miehen, jonka koit sopivan sinulle parhaiten? "
Niin, kai sen voi noinkin sanoa. Minä en kyllä ole koskaan ajatellut asiaa minään "valikoimana". Irtosuhteisiin tuo mielestäni pätee naisilla jotenkin paremmin, esim. baarissa useampi voi pyöriä ympärillä ja siinä voi sitten lyöttäytyä sen vetovoimaisimman kanssa. Mikään suhde ei ole kyllä minulla alkanut niin, että olisin jotenkin valikoinut miehen verraten muihin ja tietoisesti jättäen joitakin "huonompia vaihtoehtoja" pois laskuista. Mielestäni on tosi tärkeää tehdä ero sen välillä, puhutaanko suhteen vai seksin saamisesta, koska niissä mielestäni pätee vähän eri jutut.
Jos ei ylipäänsä mitenkään metsästä suhdetta koko ajan ja pyörittele niitä tarjolla olevia vaihtoehtoja mielessään, niin se sitten vain tapahtuu kun tapahtuu. Kun tutustuu johonkuhun, jonka kanssa natsaa. Ei siinä kyllä mitään tasoja osaa ajatella. Toki en ole lyöttäytynyt yhteen ensimmäisen vastaantulijan kanssa, vaan sellaisen jonka kanssa on hyvä olla. Niinkö ns tavalliset miehet sitten joutuvat tekemään (ensimmäinen vastaantulija)? Toteamaan, että tuossa on nyt tason x nainen, jonka saisin joten otetaanpa se sitten kun kerrankin on mahkut :D Ei kai se ihastuminen laskelmoiden kuitenkaan synny, vai syntyykö? Tarkoittaako tuo sitten sitä, että ne tavalliset miehet eivät ihastu pariutuessaan (ainakaan ellei käy hyvä säkä), vaan valitsevat vaan naisen jonka sattuvat saamaan?
Jokin tuossa tasoajattelussa on sellaista, mikä ei mene minulla jakeluun. En tiedä, onko siinä oikeasti jotain pielessä vai enkö vaan tajua. Ensinnäkin.. onko eri tasojen naisia ja miehiä saman verran? Vai onko korkean tason naisia jostain syystä enemmän kuin korkean tason miehiä (ja miksi olisi)? Jos kuitenkin on samassa suhteessa eri tasoja molemmissa sukupuolissa (niin kuin mielestäni olisi syytä olettaa ellei löydy perustelua muuhun), niin eivätkö ne erot kuitenkin jossain vaiheessa tasoitu? Jos lopulta korkean tason miehet ottavat ne korkean tason naiset, niin eikö jäljelle sitten jää ihan tasapuolisesti samantasoisia miehiä ja naisia, jotka voivat pariutua keskenään? Vai eivätkö tason "normaali" naiset kelpuuta tason "normaali" miehiä koskaan vaan jaksavat loputtomasti yrittää itseään korkeamman tason miehiä? (Ja miksi näin voisi olla...?)
Ja sitten nämä tasot ylipäänsä eivät ole ehkä niin itsestäänselvä asia. Kärjistyksinä kyllä, jos ajatellaan niitä ääripäitä eli kaikkien hyljeksimiä ja kaikkien himoitsemia. Mutta moniko nyt oikeasti kuuluu selvästi johonkin ääripäähän? Kuitenkin valtaosa uskoakseni kuuluu tuonne välille, ja tuolla välillä se varmaan on myös vähän makuasia että minkä kukakin kokee tasokkaaksi. Toiselle jokin tyyppi voi olla ihan unelma ja toiselle hirveä ällötys, makujakin kun on niin monia. Esim. sinä ilmeisesti vieroksuisit hemaisevan näköistä mutta yksinkertaista typykkää, jollekin toiselle juuri sellainen olisi päiväunien kohde :D Riippuu niin siitä mitä haluaa ja mitkä ovat omat mieltymykset. Joku esim. tykkää miehillä bodatusta kropasta, toisen mielestä se on ällöttävää. Joku tykkää hoikista naisista ja toinen ei koskisikaan. Miten se taso sitten lopulta määritellään? Onko se vain siitä kiinni, että lasketaan moniko yrittää iskeä tms? Ja sitten mitä useampi yrittää niin sitä tasokkaampi on. Pariutuessa voi kuitenkin sitten huomata, että tämä "tasokas" yksilö onkin jotain ihan muuta. Eli pelkästään se, että moni YRITTÄÄ päästä suhteeseen jonkun kanssa ei kerro todellisesta tasosta vielä juuri mitään, ulkoisesta vetovoimasta toki.
Silloin kuin ei puhuta ääripäistä, niin on mielestäni enemmän kyse ihmisten sopivuudesta toisilleen. Tuntuisi esim aika oudolta ja keinotekoiselta ajatella omaa suhdettani tasojen kautta. Jos kuitenkin yritän ajatella siltä kannalta, niin tietyn tasaveroisuuden tunteen kautta voisin ajatella meidän olevan myös samantasoisia. Pitäisikö sen sitten olla huono juttu minun kannaltani?:D (Olisiko pitänyt metsästää itseäni "korkeampaa" tasoa?:D Tuntuisi tosi oudolta ja naurettavalta.) Minä puhuisin ennemminkin korkean tason SOPIVUUDESTA toisilleen, siitä kun jonkun kanssa vaan homma sujuu ja tuntee yhteenkuuluvuutta. Jotenkin tuo tasoajattelu ei vaan istu yhtään siihen miten itse kokee asiat.
"Voi olla että nainen on lyhyt, vaikka pidät pitkistä ja laiha, vaikka pidät muodokkaista ja tumma, vaikka pidät vaaleista, mutta kun olet tavallinen mies, sinullahan ei juuri ole valinnan varaa."
En tiedä moniko nainen tekee niin, että kuvittelee päässään jonkin ihannemiehen ja sitten alkaa metsästää juuri sellaista. Ehkä joku tekeekin. Itsellä (ja monella muulla) kyllä ihan samalla tavalla homma menee niin, että "täytyy tyytyä" vaikkapa vaaleaan vaikka tykkäisi tummasta. Tämä "tyytyminen" (harhaanjohtava sana jo sinänsä) ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ei ole varaa valita sitä JUURI ihanteellista. Se tarkoittaa sitä, että jonkun kanssa kokonaisuus natsaa niin hyvin, että esim hiusten värillä tai pituudella tms ei ole merkitystä. Vaan se millä on merkitystä on se tunne, että haluaa olla toisen kanssa.
Toki se on tarpeen, että toinen viehättää ja vetää puoleensa, eli en tiedä olisiko itselleni koskaan voinut käydä niin, että olisin hullaantunut johonkuhun, joka on ihan vastakohta sille mitä pidän puoleensavetävänä. Tuskin tavallinenkaan mies joutuu tyytymään täysin mieltymyksiensä vastakohtaan vain jotta saisi jonkun, vai joutuuko? :O Koska toki kuka tahansa normaali ihminen "joutuu" vähän tinkimään mieltymyksistään, jos toimivan suhteen haluaa. Tuskin kukaan, edes se korkean tason ihminen, saa TÄYDELLISESTI omiin ihanteisiin sopivaa kumppania.
Tulipas nyt tekstiä. Joskus Laasasen juttuja vähän kuunnellessani jäin miettimään kovasti tätä asiaa, ja nyt näköjään pääsin pohtimaan oikein urakalla. Ja vieläkin kyllä tuossa tasohommassa jokin on aika auki minulla.
Ai sä oot se sama :) No tämähän meni lähes kaksinpuheluksi. Aika kevyen vastauksen väsäsit nyt sitten...
"Minä en kyllä ole koskaan ajatellut asiaa minään "valikoimana"."
No ei kai kukaan niin tietoisesti ajattele, mutta ei se poista sitä faktaa että sulla oli valinnan varaa.
"Niinkö ns tavalliset miehet sitten joutuvat tekemään (ensimmäinen vastaantulija)? Toteamaan, että tuossa on nyt tason x nainen, jonka saisin joten otetaanpa se sitten kun kerrankin on mahkut :D"
Kyllä se vain näin taitaa olla. Moni mies on tosi kiinnostunut hyvinkin monesta naisesta ja yrittää niitä kaikkia toivoen, että joltakin saisi vastakaikua.
"Tarkoittaako tuo sitten sitä, että ne tavalliset miehet eivät ihastu pariutuessaan"
Varmaan ihastuvat, naisiin on niin helppo ihastua. Miehiin ei kai niinkään :) Mutta en pitäisi ollenkaan mahdottomana ajatuksena, että mies voi olla ihastuneempi johonkin muuhun, mutta valitsee sen minkä saa. Mieshän ihastuu helposti silmillään ja voi olla hyvin ihastunut johonkin, jonka kanssa ei ole edes puhunut.
"Vai onko korkean tason naisia jostain syystä enemmän kuin korkean tason miehiä (ja miksi olisi)?"
Ei, mutta iso joukko naisia kilpailee hyvin harvoista huipputason miehistä. Ja kun ne miehet valitsevat parhaat päältä, jäljelle jää joukko naisia, jotka eivä saa tavoittelemaansa huipputason miestä. Nämä naiset eivät tavoittele tavallisen tason miehiä, mutta tavallisen tason miehet tavoittelevat heitä. Jolloin nainen valitsee, mies tyytyy siihen minkä saa. Sitten on joukko tavallisen tason naisia, joille ei kelpaa mikään. Tästä johtuen tavallisen tason naisia on parisuhteisiin käytettävissä vähemmän kuin tavallisen tason miehiä. Se entisestään lisää miesten välistä kilpailua tavallisen tason naisista, jolloin naiset valitsevat, mies tyytyy. Ja osa tavallisen tason miehistä tyytyy omaa tasoaan alemman tason naiseen.
"Vai eivätkö tason "normaali" naiset kelpuuta tason "normaali" miehiä koskaan vaan jaksavat loputtomasti yrittää itseään korkeamman tason miehiä? (Ja miksi näin voisi olla...?)"
Juuri näin. Katsopa uutisointia Justin Bieberin fanien toiminnasta kun Justin yrittää seurustella Selenansa kanssa. Vaikka tämä on ääri-ilmiö ja teini-ilmiö, se kertoo kuitenkin jotain siitä perusmekanismista. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Mutta tuleeko mieleen yhtään esimerkkiä toisinpäin, eli että joku nainen herättäisi miehissä massahysteriaa. Aivan.
"Kuitenkin valtaosa uskoakseni kuuluu tuonne välille, ja tuolla välillä se varmaan on myös vähän makuasia että minkä kukakin kokee tasokkaaksi"
Juuri näin, ei siinä mitään selvää objektiivista järjestystä ole ja mukaan mahtuu poikkeuksia.
"Esim. sinä ilmeisesti vieroksuisit hemaisevan näköistä mutta yksinkertaista typykkää"
En yleistäisi ihan näin rankasti :D Typykät ovat aina tervetulleita luokseni...
"Onko se vain siitä kiinni, että lasketaan moniko yrittää iskeä tms? Ja sitten mitä useampi yrittää niin sitä tasokkaampi on."
Varmaan tuolla tavalla jonkilaisen tasojärjestyksen voi laatia. Mutta kuten sanoit, todellinen taso voi olla jotain muuta. Mutta sillä todellisella tasolla ei oikein pääse tekemään valintoja, jos putoaa pelistä jo esikarsinnassa...
Joo, se on kyllä totta ettei tosiaan ole tarvinnut tyytyä johonkuhun vain siksi, että joku nyt sattuu haluamaan.
Se vieläkin mietityttää, että kai ne ylemmän tason miehiäkin havittelevat tavisnaiset jossakin vaiheessa aikuistuvat ja tulevat ns. järkiinsä, jolloin tavallisia naisia olisi markkinoilla tavallisille miehille ja toisin päin. Kuitenkaan läheskään kaikki naiset eivät varmasti saalista niitä ylemmän tason miehiä. Luulisi, että iso osa naisista viimeistään sitten kun alkavat perheen perään haikailla ottavatkin mielellään tavallisen ja rehellisen miehen, jossa on isämateriaalia. Vaikka ennen olisikin jaksanut juosta joidenkin hurmaavien häntäheikkien tai muuten tavoittamattomien miesten perässä. Ei kai "oman tasoisensa" miehen kanssa seurusteleva nainen nyt mikään valtava poikkeus kuitenkaan ole...? Aika moni kun kuitenkin seurustelee, eikä käytä aikaansa jonkun Ville Valon perässä juoksemiseen :D
Ja toisaalta, eivätkö myös tavalliset miehet piiritä ylemmän tason naisia?
JA toisaalta, se ns. tavallinen mies voi tehdä itsestään naisten silmissä haluttavamman heti, kun luopuu sellaisesta "kun nyt vaan joku perusnainen huolisi niin heti ottaisin" -asenteesta. Nainen voi kokea vähän luotaantyöntäväksi sellaisen, jos huomaa miehen olevan tuossa mielessä epätoivoinen. Harhaanjohtavaa on toki jakaa miehet taviksiin jotka ei koskaan saa ja pelimiehiin jotka saa aina. Jos on sen tyyppinen tavismies, joka "ei koskaan saa", niin syynä voi hyvin olla se liiallinen yrittäminen, liian vakavasti ottaminen tai ensimmäiseen vastaantulijaan tarraaminen. Se ei ole puoleensavetävää, jos mies kaipaa naista niin paljon että kaikki käy (vaikka ne ilmeisimmät alemman tason naiset jättäisikin tässä laskuista).
Sitä en ainakaan allekirjoita, että jokainen mies, joka aina välillä saa baarista (ihan hyvän) naisen mukaansa tai kykenee saamaan seurustelusuhteen olisi näitä suuria voittajia ja ylemmän tason miehiä. Ei tarvitse olla mitään vuosisadan charmia eikä kymmentä hyvännäköistä naista pyörimässä ympärillä. Kyllä ihan normaaliakin miestä lykästää, jos vaan ei yliyritä eikä ole liian epätoivoinen, vaan ottaa rennosti ja omaa pelisilmää sen verran ettei jää roikkumaan jos nainen ei ole selvästi kiinnostunut.
Yksi pinnalliselta kuulostava, mutta omalla tavallaan kuitenkin tärkeä juttu on pukeutuminen. Mies näyttää itsevarmemmalta ja sinut itsensä kanssa olevalta, kun osaa pukeutua. Eikä se tarkoita mitään merkkivaatteita tai uusimpia muotituulahduksia vaan ihan perushyvännäköistä pukeutumista. Istuvia farkkuja jne. Kainaloihin asti ulottuva housunkaulus ja liian lyhyet lahkeet housuihin survotun t-paidan kera eivät nyt varsinaisesti herätä kiinnostusta. Jos tämä on pinnallista niin sitten on, minusta ihastumisessa on aina merkitystä myös ulkoisella viehättävyydellä.
"Kyllä ihan normaaliakin miestä lykästää, jos vaan ei yliyritä eikä ole liian epätoivoinen, vaan ottaa rennosti ja omaa pelisilmää sen verran ettei jää roikkumaan jos nainen ei ole selvästi kiinnostunut."
Lisään tähän vielä, että usein sen huomaa jo ensimmäisestä katseesta, että kannattaako yrittää. Esim. baarissa ei tarvitse näyttää siltä epätoivoiselta tyypiltä, joka yrittää kaikkia, jos osaa vähän lukea ihmisiä. Hyvin usein jo toisen katseesta voi nähdä, miten toinen suhtautuu. Naisenakin voi tehdä ihan samaa, jos esim huomaa kiinnostavan miehen. Kävelee vaan esim ohi ja katsoo silmiin. Kylläpä sen melkein siinä jo huomaa, olisiko vastakaikua odotettavissa vai ei.
Voi helposti vaikuttaa siltä, ettei naisen tarvitse tehdä mitään, kun miehet tulevat iskemään. Kuitenkin todellisuudessa nainenkin voi skannata ympäristöään paljon. Voisiko olla, että nainen vaan keskimäärin hiffaa heti alussa onko toivoa vai ei..? En tiedä. Ainakin omien havaintojen perusteella on usein näyttänyt siltä, että miehet vaan ei-niin-kustannustehokkaasti yrittävät vähän kaikkia ja lopulta ei jää ketään haaviin. Ja vielä jos näitä neuvoja jakelee, niin luontevuus on tärkeätä. Jotkut miehet (tavallisetkin) osaavat tehdä tuttavuutta luontevasti ja vaivihkaa, jolloin asiat ikään kuin etenevät omalla painollaan, jos niikseen tulee. Sitten on näitä tapauksia, jotka usein jo baarissa lähestyessään herättävät ärtymystä väkinäisyydellään ja sadan metrin päähän paistavalla "yrittämisellä" (käytöksestä voi melkein suoraan lukea miehen ajatukset: "no niin nyt rohkaistun ja kävelen tonne ja mietin jonku iskureplan, no niin nyt oon jo lähellä [koko matkan katse kohdistuneena naiseen], jaha toi nainen vilkuilee hermostuneesti, taitaa olla ujo, oih miten söpöä, no niin, nyt menen ja sanon.. jospa nyt kävis flaksi.. jaha nyt se lähti pois... "mitä sä jännität.." Ja nainen lähtee ärtyneenä menemään. Sitten mies ehkä lähtee kokeilemaan seuraavaa naista samalla metodilla, tai pahimmassa tapauksessa ei edes tajua luovuttaa edellisenkään kanssa.) Ihan sama tavismieskin voi tehdä aika erilaisen vaikutuksen, jos vaikka vain hankkii hetkellisen katsekontaktin ja jatkaa matkaa, sen sijaan että toimisi edellä kuvatulla tavalla.
Yksi keskeinen ongelma tuossa edellä kuvatussa on juuri se että tilanne otetaan niin helvetin vakavasti. Hommassa ei ole mitään luontevuutta eikä kykyä tunnustella toisen fiiliksiä. Se on vaan sellainen suorituksenomainen tilanne, jossa vaan kokeillaan tietyllä kaavalla että lykästääkö. Ja ei yleensä lykästä. Vertailukohtana mies, jolla on pilkettä silmäkulmassa (aargh miten kliseinen ilmaus :D), ei ota itseään eikä tilannetta niin vakavasti ja osaa toimia luontevasti. Luontevuuteen liittyy oleellisesti huumori tai ainakin tietty kepeys (ei siis tarvi väkisin vitsejä laukoa :D), se että miehellä näyttää olevan ihan hauskaa ja että mies ei ole epätoivoisesti etsimässä naista.
Tuossa vielä linkki, jonka tänään satuin huomaamaan
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2011011012977052_lz.shtml
Nämä kaikki lähinnä siis yleisinä kommentteina aloittajalle oikeastaan, kun ehkä menevät jo vähän ohi tästä meidän keskustelustamme.
"Se vieläkin mietityttää, että kai ne ylemmän tason miehiäkin havittelevat tavisnaiset jossakin vaiheessa aikuistuvat ja tulevat ns. järkiinsä, jolloin tavallisia naisia olisi markkinoilla tavallisille miehille ja toisin päin."
"Luulisi, että iso osa naisista viimeistään sitten kun alkavat perheen perään haikailla ottavatkin mielellään tavallisen ja rehellisen miehen, jossa on isämateriaalia. Vaikka ennen olisikin jaksanut juosta joidenkin hurmaavien häntäheikkien tai muuten tavoittamattomien miesten perässä."
Juurikin noin se menee. Tavallisen ja rehellisen miehen osa on rakentaa elämänsä siihen malliin, että kelpaa tavisnaiselle siinä vaiheessa kun tämä on kyllästynyt häntäheikkeihin. En tiedä miten naiset generoivat ihastumisensa ja rakastumisensa mieheen, jota tuskin ovat aiemmin huomanneet, mutta ehkä on parempi olle menemättä siihen kysymykseen. Ja muuten, osa noista naisista jää sinkuksi, varsinkin jos eivät halua lapsia. Koska mitäs sitä tavismiehellä muuten tekee.
"Harhaanjohtavaa on toki jakaa miehet taviksiin jotka ei koskaan saa ja pelimiehiin jotka saa aina."
Ei itse asiassa ole. Kuten edellä todettiin, naiset juoksevat harvojen miesten perässä, jolloin miesten naisensaanti kyllä kertyy niille harvoille yksilöille.
"Jos on sen tyyppinen tavismies, joka "ei koskaan saa", niin syynä voi hyvin olla se liiallinen yrittäminen, liian vakavasti ottaminen tai ensimmäiseen vastaantulijaan tarraaminen"
Kumpi on syy ja kumpi on seuraus? Onko tavis jo lähtökohtaisesti epätoivoinen ja yrittää liikaa, vai onko se seurausta siitä kun ei koskaan ole flaksi käynyt?
"Kyllä ihan normaaliakin miestä lykästää, jos vaan ei yliyritä eikä ole liian epätoivoinen, vaan ottaa rennosti ja omaa pelisilmää sen verran ettei jää roikkumaan jos nainen ei ole selvästi kiinnostunut."
Toki. Juuri tähän perustuu se, että jotkut ovat tehneet tavismiesten epätoivosta miljoonabisneksen. Mitä teet, jos nyt vain satut olemaan vähän vakavampi ja hiljaisempi, ja hui kauhistus - ujo? Jos tuollainen mies on oma itsensä, ei hän saa koskaan ketään. Mutta aina on mahdollisuus opetella olemaan rennompi, opetella viihdyttäviä tarinoita, opetella peittämään palava kiinnostuksensa naiseen, opetella pukeutumaan paremmin jne. Kuten sinäkin sanoit - kehittää itseään. Kyllä se onnistuu. Luultavasti siinä on aika iso työ ja pidemmän päälle jäykkiksen on varmaan raskasta esittää rentoa, mutta jokainenhan saa vapaasti valita haluaako ylipäänsä naista vai ei. Tiedän monen miehen ajattelevan, että jos ei kelpaa omana itsenään niin antaa olla.
Voi olla naisille outo ajatus, että miehelle tuon tyyppinen itsensä kehittäminen voi olla vaikean takana. Naisethan kehittävät itseään sosiaalisissa taidoissa ja ulkoisen habituksensa ehostamisessa suurinpiirtein vauvasta lähtien. Nukkeleikit, kotisleikit, prinsessaleikit jne. kehittävät juuri näitä taitoja (omien lasten toimintaa ja leikkejä seuraamalla tämä asia on tullut tosi selväksi). Jos poika käyttää lapsuutensa autoilla ja legoilla leikkimiseen ja videopeleihin, hänellä on täysi-ikäiseksi tultuaan 18 vuoden takamatka kurottavanaan. Mutta jos poika sattuu olemaan erityisen lahjakas muusikko tai urheilija, hänen ei tarvitse vaivata päätään tuon tyyppisellä itsensä kehittämisellä, naisia riittää muutenkin.
"Voi helposti vaikuttaa siltä, ettei naisen tarvitse tehdä mitään, kun miehet tulevat iskemään. Kuitenkin todellisuudessa nainenkin voi skannata ympäristöään paljon. Voisiko olla, että nainen vaan keskimäärin hiffaa heti alussa onko toivoa vai ei..? En tiedä. Ainakin omien havaintojen perusteella on usein näyttänyt siltä, että miehet vaan ei-niin-kustannustehokkaasti yrittävät vähän kaikkia ja lopulta ei jää ketään haaviin."
Tässä on kysymys juuri siitä, että naiset opettelevat jo pikkutyttönä nuo taidot ja hiovat niitä koko ikänsä. Jos miehen kiinnostus on tekniikassa ja urheilussa, ei siinä paljon sosiaaliset taidot kehity.
Havaintosi miesten toiminnasta baareissa ovat kyllä loistavia, kuten myös vinkit virheiden välttämiseksi. Osa miehistä on luontevuudessa luonnonlahjakkuuksia, osa on opetellut ja ilmeisesti aika iso osa toimii juuri niin tyhmästi kuten kuvailit. Tässä typeryyksiin muutama selitys:
1) Mies ymmärtää väärin itseluottamuksen merkityksen (eli rohkaisee itsensä ja menee tekemään sen määrätietoisen ja vakavamielisen iskuyrityksen)
2) Naiset esittävät joskus vaikeasti saatavaa (eli miten mies voi tietää, milloin oikeasti pitää luovuttaa ja milloin kannattaa jatkaa piiritystä)
3) Miehet ovat enemmän kännissä (eli he eivät tajua naisten skannaavan ympäristöä paljon tehokkaammin ja myös hienovaraiset eleet ja vihjeet jäävät huomaamatta)
Itse olen kyllä sitä mieltä, että tuo "vaikeaa saalista" esittäminen jää useimmilla nuoruuteen. Yli 3-kymppiset naiset kyllä antavat aika selkeät vinkit kiinnostuksestaan, joten aika turhaa hommaa on sen ikäisiä yrittää väsytystaktiikalla. Valitettavasti nuorilla se väsyttäminen joskus toimii, mistä miehille varmaan jää se taktiikka päälle loppuiäkseen.
Ja tuosta skannaamisesta vielä. Miehissä on isoja eroja, miten hyvin he osaavat sen homman. Yksi kaverini on oikea mestari siinä, hän osaa aina keskittää lähestymisensä oikeisiin kohteisiin. Hän ei mitenkään loista ulkonäöllään eikä muutenkaan, mutta osumatarkkuudellaan peittoaa mennen tullen monta tavoitellumpaakin miestä. Hän on myös kavereistani ainoa, joka työskentelee asiakaspalveluhommissa, joten hänellä on sekä kiinnostusta että harjaantuneisuutta tuntemattomien ihmisten kanssa toimimiseen.
"Tässä on kysymys juuri siitä, että naiset opettelevat jo pikkutyttönä nuo taidot ja hiovat niitä koko ikänsä. Jos miehen kiinnostus on tekniikassa ja urheilussa, ei siinä paljon sosiaaliset taidot kehity."
Joo tässä on varmaan perää, ehkä tuossa sitten on sukupuolten eroja olemassa. Usein se naisena vaan tuntuu niin kummalliseltakin miten joku tuttavamies voi piirittää naista, joka selvästi vain tympeänä yrittää päästä eroon. Tuntuu niin hassulta, että miten tuollaisen voi olla huomaamatta. Siinä kyllä menee paljon aikaa, energiaa ja omanarvontuntoa hukkaan.
"1) Mies ymmärtää väärin itseluottamuksen merkityksen (eli rohkaisee itsensä ja menee tekemään sen määrätietoisen ja vakavamielisen iskuyrityksen)
2) Naiset esittävät joskus vaikeasti saatavaa (eli miten mies voi tietää, milloin oikeasti pitää luovuttaa ja milloin kannattaa jatkaa piiritystä)
3) Miehet ovat enemmän kännissä (eli he eivät tajua naisten skannaavan ympäristöä paljon tehokkaammin ja myös hienovaraiset eleet ja vihjeet jäävät huomaamatta)"
Nämä kaikki ovat varmaan aivan totta. Tuo vaikeasti tavoiteltavan esittäminen on kyllä sellainen juttu, jota en ole oikein tahtonut koskaan ymmärtää. En muista itsellä enkä ystävillänikään olleen koskaan tuollaista taipumusta. Eikä kyllä koskaan mikään väsytystaktiikka ole toiminut vaan päinvastoin. Mutta varmaankin sellaisiakin naisia löytyy. Se voi kyllä pitää hyvin paikkansa, että joillakin miehillä sitten jää se väsytystaktiikka päälle, jos se on joskus toiminut. Ja vielä jos ei oikein osaa muutenkaan lukea koska ja ketä kannattaa lähestyä, niin sitten mennään vaan sokkona väsytystaktiikalla.
"Ja muuten, osa noista naisista jää sinkuksi, varsinkin jos eivät halua lapsia. Koska mitäs sitä tavismiehellä muuten tekee."
Osalla se voi mennä näin ja varmaan meneekin, toisaalta moni varmaan mielellään haluaa hyvän parisuhteen vaikkei lapsia haluaisikaan. Toki varmaan on paljon niitä, jotka vaan hyppivät ihastuksesta toiseen koko ikänsä. Luulisi kuitenkin monien alkavan pikkuhiljaa muuttuvan vähän realistisemmiksi ja tajuavan, että se alkuhuuma ei vielä paljoa tarkoita. Silti siinä alkuhuumassa ollaan kerta toisensa jälkeen aina niin varmoja, että TÄMÄ se mies nyt on :)
"Ei itse asiassa ole. Kuten edellä todettiin, naiset juoksevat harvojen miesten perässä, jolloin miesten naisensaanti kyllä kertyy niille harvoille yksilöille."
Hmm, jostain syystä en pysty nähdä tuota asiaa ihan noin kaksijakoisena. Varmaan ne ovat harvassa, jotka suunnilleen aina halutessaan saavat naista, mutta pakkohan välissä on olla myös sellaisia "kohtuullisesti menestyviä". Eli minun mielestäni on muitakin "luokkia" kuin ne supermiehet jotka saavat aina ja ne tavikset, jotka eivät saa koskaan. Oikeastaan "tavalliseksi" mieheksi en välttämättä luokittelisi niitä kaikista ujoimpia ja sosiaalisesti kömpelöimpiä tapauksia.
"Kumpi on syy ja kumpi on seuraus? Onko tavis jo lähtökohtaisesti epätoivoinen ja yrittää liikaa, vai onko se seurausta siitä kun ei koskaan ole flaksi käynyt?"
Hyvä kysymys, varmasti myös tuo jälkimmäinen tulkinta pitää monen kohdalla paikkansa. Ehkä siinä kuitenkin on sellainen tietty väärään suuntaan etenevä kehityskulku, eli että tyypin käytös alkaa ajautua sinne epätoivoiseen suuntaan, mikä taas heikentää suosiota entisestään jne. Eli vaikkei se flaksi niin loistavasti kävisikään niin silti siihen takertuvaan ja epätoivoiseen asenteeseen ei kannattaisi antaa itsensä ajautua.
"Jos poika käyttää lapsuutensa autoilla ja legoilla leikkimiseen ja videopeleihin, hänellä on täysi-ikäiseksi tultuaan 18 vuoden takamatka kurottavanaan. Mutta jos poika sattuu olemaan erityisen lahjakas muusikko tai urheilija, hänen ei tarvitse vaivata päätään tuon tyyppisellä itsensä kehittämisellä, naisia riittää muutenkin"
Tässä edelleen vaivaa se turhan jyrkkä kahtiajako. Todella moni esim nuorena kyllä osallistuu nuorten rientoihin ja saa niissä jotain kosketusta vastakkaiseen sukupuoleen, eli sellainen koko nuoruusikänsä legoihin keskittynyt on ehkä kuitenkin vähän ääritapaus :) Porukkaan kuitenkin mahtuu paljon myös niitä, jotka eivät ehkä ole niitä suurimpia naistennaurattajia, mutta jotka kuitenkin omaavat sen verran sosiaalisia taitoja, että onnistuvat luomaan kontakteja ja jopa suhteita vastakkaiseen sukupuoleen.
Paljastettakoon vielä, että itse olin nuoruusikäni hirveä nörtti, joka ei paljon uskaltanut pojille puhua ja joka ei myöskään ollut mitenkään viehättävä (vaikka ehkä edellytyksiä olisikin ollut niin pohjamudissa oleva itsetunto ja hirveä ujous kyllä saivat aikaan sen ettei omaan ulkonäköön halunnut kiinnittää huomiota). Lapsena olin aika hiljainen, ylikiltti ja ujo, mutta kuitenkin kavereita ihan oli, tosi hyviäkin kavereita. Eli lapsena sitä sosiaalista oppia varmaan on tullut. Sen sijaan nuoruusikä meni erakoituessa samalla kun muut loivat kontakteja ja saivat kokemuksia. Täysi-ikäisenä vasta tuli sitten sellainen uusi nousu, kun sattumien kautta aloin käydä baareissa ja päästä taas sosiaaliseen elämään muutenkin kiinni. Itsevarmuuden ja elämänilon kasvaessa alkoi viehätysvoimakin kummasti lisääntyä. Eli tämän selostuksen pointti oli, että vaikka lähtökohdat eivät nuorena aikuisena kovin hyvät olleet, niin ihan kivasti menee. Toki naisella voi tässä suhteessa olla vähän helpompaa, mutta kuitenkin.
"Hmm, jostain syystä en pysty nähdä tuota asiaa ihan noin kaksijakoisena. Varmaan ne ovat harvassa, jotka suunnilleen aina halutessaan saavat naista, mutta pakkohan välissä on olla myös sellaisia "kohtuullisesti menestyviä". Eli minun mielestäni on muitakin "luokkia" kuin ne supermiehet jotka saavat aina ja ne tavikset, jotka eivät saa koskaan."
No joo, kyllähän siihen väliin mahtuu kaikenlaisia luokkia. Pointtini oli ehkä se, että se valiojoukko jonka perässä naiset juoksevat ja joiden ei tarviste juurikaan ponnistella naisen saannin eteen, on hyvin pieni. Itse tunnen ehkä kaksi sellaista miestä kaikista henkilökohtaisesti tuntemistani miehistä. Siinä mielessä kahtiajako toimii. Mutta siinä suuressa joukossa muita miehiä on tietysti naisten kanssa kohtuullisesti menestyviä, jopa hyvin menestyviä, harvoin menestyviä ja ei koskaan menestyviä. Tässä suuressa joukossa "harjoittelulla" on iso merkitys, eli miten osaat pukeutua, käyttäytyä, puhua, missä paikoissa käyt jne.
Miehen ei välttämättä tarvitse olla huippu-urheilija tai rokkitähti kuuluakseen siihen valiojoukkoon. Noilla kahdella tuttavillani siihen riittää erittäin hyvät sosiaaliset taidot, tumma tukka, keskimittaisuus, normaali painoindeksi, älykkyys ja vähän keskivertoa parempi varallisuus (nuorena vanhempien varallisuus). Kumpikin oli tyttöjen suosiosssa jo lukiossa. Kumpikin ovat nykyään aika isoja johtajia, joten noilla samoilla ominaisuuksilla pärjää tietenkin myös työelämässä. Suurin osa tuttavistani on sellaisia, että heiltä löytyy yhtä lukuunottamatta kaikki tuolta listalta, mutta se yksi puuttuva asia riittää pääsylippuun siihen suureen tavisten joukkoon, jotka kilpailevat keskenään paikasta auringossa.
"Ehkä siinä kuitenkin on sellainen tietty väärään suuntaan etenevä kehityskulku, eli että tyypin käytös alkaa ajautua sinne epätoivoiseen suuntaan, mikä taas heikentää suosiota entisestään jne"
Juuri näin olen monelle nähnyt käyvän.
"Porukkaan kuitenkin mahtuu paljon myös niitä, jotka eivät ehkä ole niitä suurimpia naistennaurattajia, mutta jotka kuitenkin omaavat sen verran sosiaalisia taitoja, että onnistuvat luomaan kontakteja ja jopa suhteita vastakkaiseen sukupuoleen."
Joo, tämä tulikin käsiteltyä edellisessä vastauksessani.
"Lapsena olin aika hiljainen, ylikiltti ja ujo, mutta kuitenkin kavereita ihan oli, tosi hyviäkin kavereita."
Heh, sama täällä. Lisäksi olin pienikokoinen, varsinkin yläasteella ja sehän tarkoitti pojalle sitä, että oli aivan ulkona kuvioista tyttöjen suhteen. Keskityin urheiluun ja jätin tyttökuviot muille.
Itselläni ratkaiseva käänne tapahtui lukiossa. Kasvoin nopeasti keskimittaiseksi ja vähän ylikin ja huomasin että isompina pitämäni kaverit eivät olleetkaan enää isompia. Urheilutaustani alkoi myös näkyä kropassa ja 17 vuotiaana tajusin muutamassa kuukaudessa olevani varsin suosittu tyttöjen keskuudessa, vaikka olin edelleen ujo. Pahin ujous lähti vasta armeija-aikana ja sieltä päästyäni olin aivan eri ihminen kuin se yläasteen pieni, ujo ja epävarma poika. Silti en ole koskaan kokenut olevani erityisen tavoiteltu, vaikka nyt taaksepäin katsottuna vaihtoehtoja on kyllä ollut.
Nyt kiinostuin näistä tasokokeista! "... iso joukko naisia kilpailee hyvin harvoista huipputason miehistä. Ja kun ne miehet valitsevat parhaat päältä, jäljelle jää joukko naisia, jotka eivä saa tavoittelemaansa huipputason miestä. Nämä naiset eivät tavoittele tavallisen tason miehiä, mutta tavallisen tason miehet tavoittelevat heitä. Jolloin nainen valitsee, mies tyytyy siihen minkä saa. Sitten on joukko tavallisen tason naisia, joille ei kelpaa mikään. Tästä johtuen tavallisen tason naisia on parisuhteisiin käytettävissä vähemmän kuin tavallisen tason miehiä. Se entisestään lisää miesten välistä kilpailua tavallisen tason naisista, jolloin naiset valitsevat, mies tyytyy. Ja osa tavallisen tason miehistä tyytyy omaa tasoaan alemman tason naiseen."
Voi hyvänen päivä! Kertokoon joku vielä, missä ja milloin tällainen valintatilaisuus järjestetään! Olen jo vähän vanhempi ihminen, joten onko kisoissa ikämies-/ikänaisluokat vai ihanko aktiiviväestön sekä eläkeläisten joukossa joutuu kisaamaan?
Onneksi sitä on tasoton niin ei tarvitse päätään noilla tasoilla vaivata. Hirmu hankalaa on tämä elämä teillä tavallisilla ihmisillä. :D
Ulkoinen olemus kondikseen. Mun tapauksessa sopii mielummin esim. pitkä fleda kuin kirkkokampaus. Ja sitten pitäs natsaa arvot, huumorintaju ja hyvä jos harrastuksetkin menis kohdalleen.
Mieti nyt ensin mitä sinä itse olet, niin aivan varmasti löytyy samanhenkisiä naisia, ei meitä täällä nyt niin vähän ole.
Kun opiskelin Jyväskylän Yliopistossa n. 30 v. sitten, totesin, että
naiset etsivät itselleen miestä, joka
- ryyppää.
- kertoo kaksimielisiä vitsejä.
- sotkee paikkoja.
- haukkuu kaikkia opettajia.
- on epämääräisen ja suttuisen näköinen.
- on mahdollisimman kurjasta köyhästä kodista kotoisin.
Myöhemmin olen onneksi löytänyt asiallisen aviopuolison.
Minua lähestyvät liiankin paljon ihmisiä, sekä naisia että miehiä, olen avoin ja rehellinen, rauhallinen, aurinkoinen, hymyilevä, minun on todellakin helppo ystävystyä, ongelmana vaan on, että en voi millään ruveta kaikkien ystäväksi, en ehdi tavata heitä. En kaipaa tällä hetkellä seurustelusuhdetta, ja vaikka miehet jotka soittelevat ja viestittelevät minulle sen tietävät, he eivät jätä rauhaan. Näinkin päin voi olla ahdistavaa.
Tulee kuitenkin mieleen, jos yrität olla liian mieliksi, et ole omaa itseäsi, ja sen naiset vaistoavat, ilmeisesti minäkin käyttäytyisin sinua kohtaan torjuvasti, jos huomaisin jotain epäaitoa käyttäytymisessäsi.