"linnakundin" tarvitsen

No, onpa sinulla toive !

Mistä voisit löytää oikein kunnolla ryvettyneen ex- venkulan on seurakunnat,
lähinnä ajautuvat Helluntaiseurakuntaan tai Pelastusarmejaan .
Kirsin toiminta yks vinkki.

Itse ole vain harrastuksen myötä sattumalta tutustunut ex-venkulaan,
mutta suhdekin päättyi , mieliala/terveys ongelmiin.

Vangit tietävä , että on nais- tyyppejä , jotka hakevat pahis- poikia,
eivätkä kovastikaan arvosta heitä , Sori.

Kovin nuorta on hankala löytää,
ja kuules rikollisen / vangin elämä on sen verran kuluttavaa,, että eivät he mitään kalenteripoikia ole pääsääntöisesti.
Terveyskin on , mitä nyt sattuu olemaan.

On vissiin tullut katseltua silmämuna tv-ruudussa kiinni tv-sarjaa Sons of Anarchy. Kuule, eivät ne tosielämän retkut ole niin ihquja kuin "Jax"...

Olet nuori ja elämänkokemuksesi ja ajatusmaailma ei ole vielä oikeasti kehittynyttä ja tekstisi saa sinut vaikuttamaan vielä nuoremmalta.

Olen itse "linnakundi" tuomioita löytyy kylläkin väkivallasta, omaisuus sekä huumeista. Aloitin rikokset 15 vuotiaana ja mitä vanhemmaksi tulin niin sitä syvemmälle upposin alamaailmaan. Vuosikymmenen siellä rämmin vaikka missä paskassa ja tuntenut niin nistejä että ammattirikollisia, aika laaja skaala sieltä löytyy.

On tullut veistä, pulloa ja mailaa ja hengenlähtö ollut monesti lähellä. Useimmalla ns. alan mieheltä löytyy psyykkisiä häiriöitä (asosiaalista, - epäluuloista persoonallisuutta) Monen lapsuuden/nuoruuden kaverin olen lähteneen täältä väkivaltaisesti ja surullisella tavalla, niin myös monen "taviksenkin" olen nähnyt sekaantuneen siihen pimeään puoleen. Heistä on tullut pirinistejä ja kun psyyke ei jaksa niin lähdetään oman käden kautta täältä tai sitten suljetulle. Jos rikolliseen elämään sekaantuu tavalla tai toisella niin se helposti vetää mukaansa, vääristää huomaamatta arvomaailman. Ensin näpistelet kaupasta kun ajattelet että ei tämä nyt niin vakavaa ole ja havahdut tosielämään viimeistään siinä vaiheessa kun roudaat sisälläsi piripussia rajan yli..

Joskus rikollinen pääsee irti siitä elämästä joko sitä tullaan uskoon tai koetaan "burn out" väsytään elämään missä ei ole rakkautta, onnellisuutta ja aletaan miettimään että jossain on parempi elämä kuin tämä. Näin kävi minullekin, en vain jaksanut sitä enään. Sain ADHD-Diagnoosin ja asiaankuuluvaa tukea ja aloin rakentaa uutta elämää. Tapasin elämäni rakkauden joka on täysin vastakohta sílle mitä ennen olin, ymmärsi minua ja uskoi oikeasti siihen että muutuin ja tottahan se on:)

Minun tarinani ei ole sääntö enemmänkin poikkeus, ketään ei voi ns. kesyttää tai muokata jos ei sitä itse halua.

Joten älä pilaa elämääsi sekaantumalla oikeaan rikolliseen, mieti kumpi siinä häviää..

mä tiedän yhden... ollut tuomittuna huumausainerikoksista, virkavallan vastustamisesta ja saattapi jostain muustakin. tatuointeja löytyy, nuori on, tosin muuten ei taida vastata sun kriteerejäs... on nimittäin tosi vaalea, laiha, vähän lihaksia käsissä mut ei muualla.
ja on tosiaan aika kajahtanutkin... ei aina tiedä mitä päässä liikkuu. en osaa sanoa onko vaarallinen, ei ainakaan selvinpäin. mutta aineissa sitten eri juttu.

ymmärrän tän bad boy-fetissin (mul on se itellänikin), mut kannattaa olla varovainen....