Uskon tyhmyys ja kikkelin kauhistus

Teemalta tuli joskus kulttuuridokumentti Salaiset museot, jossa kerrottiin museoiden kätketyistä kokoelmista, jotka koostuvat piilotetusta eroottisesta taiteesta. Taiteesta joka on sensuroitu ja piilotettu ja jota ei näytetä suurelle yleisölle.

Ohjelman hauskin ja irvokkain kohta oli vierailu Vatikaanissa, jossa on valtavasti vanhoja patsaita. Vatikaanin kaikilta miespuolisilta patsailta on amputoitu kikkelit ja tilalle laitettu häveliäs viikunanlehti. Kaikki irti leikatut marmoripatsaiden kikkelit oli sitten siististi arkistoitu valtaviin laatikostoihin.

Paavilla on siis Vatikaanissa laatikoissa säilöissään valtaisa kikkelikokoelma.
Kikkeliuskonnon kikkelikokoelma. Voiko maailmassa olla mitään sairaampaa ja idioottimaisempaa?

Onko mitään pervompaa asiaa olemassakaan, kun kristittyjen maaninen kiehtomus ja kiihtymys kristinuskon tärkeimmästä ydinkohdasta, kikkelistä? Miksi ihmeessä kikkeliuskonnon tärkein asia on aina se kikkeli ja mitä kukakin tekee sillä kenenkin kanssa tai vaikkapa ihan itsekseen?

Minua ei yhtään kiinnosta mitä toiset tekevät kikkeleillään. Enkä käytä kaikkea valveillaoloaikaani tämän pohtimiseen tai toisten makuuhuoneiden ikkunoiden takana väijymiseen saadakseni tämän selville. Miksi uskovat aina väijyvät kaikkien muiden ihmisten kikkeleitä? Miksi uskovien jumala ei ikinä mitään muuta teekään kuin vain herkeämättä kyttää kaikkien ihmisten kikkeleitä?

Miksi tämä asia on se uskonnon tärkein ja keskeisin asia, josta aina puhutaan eniten ja myös kirjoitetaan eniten? Kertooko se jotain uskovien omasta sairaudesta vai heidän uskontonsa sairaudesta, vaiko kenties niistä molemmista?

Kikkeliuskonto on joka tapauksessa todella typerä uskonto.