nollaan vuoden 2030 tienoolla.
http://joannenova.com.au/2015/06/shrinking-climate-sensitivity-estimates/
http://joannenova.com.au/2015/06/shrinking-climate-sensitivity-estimates/
Mallinnus todistaa ilmastoherkkyyden putoavan
Sähköteurastaja
44<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Erittäin hyvä avaus.
Lämpenemisen mallintamisessa on kaksi keskeistä suuretta: CO2 aiheuttama säteilypakote dP ja herkkyys (climate sensitivity) eli kerroin k, jolla säteilypakote muunnetaan lämpötilamuutokseksi dT.
dT = k dP
dP = 5.3 ln (C/C0)
k=0.85
dT = 0.85 * 5.3 * ln(C/C0)
CO2-pitoisuuden tuplaamisen vaikutus on
dT = 0.85 * 5.3 * 0.69 = 3.12
Tiedeyhteisön hyväksymän käsityksen mukaan tuplaamisen vaikutus pitkän päälle on 3 C.
Maapallon säteilyjäähytystä voidaan kuvata myös yksinkertaisella kaavalla
P = e s T**4
e on emissivitettii, s on Stefan-Bolzmanin vakio, T on lämpötila ja P on lämmitysteho.
Muutokselle saadaan
dP/P = 4 dT/T
dT = (1/4) (dP/P) T
P on ilmakehää ja maata lämmittävä keskimääräinen teho, joka on 235 W/m2. T=255 C. Säteilypkaotteen kaavasta saatava CO2-pitoisuuden tuplaamisen dP = 3.65 W/m2. Näin saadaan
dT = 0.99 C
Siis tuplaamisen vaikutus yhden asteen verran.
Osaako joku selittää, mistä syntyy tuo poikkeama tekijällä 3 ?
Jotta molemmilla tavoilla laskettu tulos olisi sama, pitäisi herkkyydelle k käyttää 0.85 sijasta arvoa 0.28.
Esiteollisen ajan pitoisuutta 285 ppm vastaava pakote dP = 30 W/m2, kun asetetaan C0=1 ppm.
Herkkyydellä 0.85 tulisi CO2 vaikutukseksi +25.5 C. Tämä ei voi olla totta, koska tiedetään, että koko kasvihuoneilmiö on noin 33 C ja siitä 90 % aiheutuu vesihöyrystä.
Jos herkkyydelle käytetään arvoa 0.28, tulisi CO2 vaikutukseksi +8.4 C, joka sekin on vielä 25 % koko kh-efektistä eli ei ainakaan alakanttiin, mutta paremmin jo "hehtaarilla".
Tuo väittämäsi "esiteollinen" arvo on aivan tuulesta tepmaistu, joka ei pidä paikkaansa. Miksi jauhatte tuota samaa, vaikka teille on osoitettu jo monta kertaa mitattujen pitoisuuksien ollee aivan jotain muuta, kuin tuo alarmistien keksimä arvo. Joten nuo kaikki "laskelmanne" on todella turhia, eivätkä osoita mitään.
http://www.friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf
Ei tämän käsiteltävän herkkyysasian kannalta nyt ole paljonkaan merkitystä sillä, mikä esiteolinen pitoisuus tarkkaan ottaen oli. Hengitysilamssa pitoisuus on 100-kertainen nykyiseen nähden. Riippuu siitäkin, mistä kohtaa palloa mitataan milloinkin. Kumminkin koko pallon keskiarvosta pitäisi puhua.
Sellaista "koko pallon" keskiarvoa ei pystytä määrittelemään.
Täällä meilläkin pitoisuus vaihtelee jopa muutaman tunnin sisällä välillä 300 - 600 ppm. Tuosta näkee mittaustuloksia sivulta 11 eteenpäin.
http://testbed.fmi.fi/Meetings/HTBworkshop20070412/2-6_HTB20070412_Uusimaa.pdf
Avauksen linkin kuvan mukaan herkkyys on jo puolittunut. Näin ollen tuo 0.85 olisi 0.42. Jonkin verran matkaa on vielä tuohon arvoon 0.28, jota voidaan pitää alarajana.
CO2-pitoisuus nousee nykyään vauhdilla 2 ppm/v. Sitä vastaava lämpötilanousu herkkyydellä 0.28 on 0.0074 C eli vuosikymmenessä 0.07 C.
Tulos on suuruusluokalleen sopusoinnussa 70-luvulta alkaneen lämpenemisen havaintojen kanssa. Myös auringon aktiivisuuden muutokset vaikuttavat asiaan. Mutta se on oma tarinansa.
Hiilidioksidi viilentää ilmakehää.
Kannattaa tutustua.
https://karvola.wordpress.com/2014/01/23/lampofysiikan-perusteita/
Juu. Venuksessakin on niin maan perusteellisen kylmää.
Eli et tiedä, miksi venuksella on sellaiset olosuhteet, kuin on?
Kannattaa perehtyä, saatat yllättyä. Voin kertoa, ettei se johdu hiilidioksidista.
Eiköhän tuon kaikki palstalaiset jo tiedä, kun se on kerrottu palstalla jo useita kertoja. Eli Venuksen kuumuus johtuu runsaan hiilidioksidin aiheuttamasta voimakkaasta kasvihuoneilmiöstä. Laitetaan nämä nyt taas kerran tiedoksi:
http://ilmatieteenlaitos.fi/venus
"Pintapaine on noin 92 baaria, joka vastaa hydrostaattista painetta maapallon merissä noin kilometrin syvyydellä. Venuksen kaasukehä koostuu pääosin hiilidioksidista (CO2 96,5 %) ja molekulaarisesta typestä (N2 3,5 %). Kaasukehässä on myös pieniä määriä rikkidioksidia (SO2), argonia (Ar), vettä (H2O), hiilimonoksidia (CO), heliumia (He) ja neonia (Ne). Venuksen suuren lämpötilan aiheuttaa voimakas kasvihuoneilmiö. Hiilidioksidi, vesi ja rikkidioksidi sitovat Auringon säteilyn energiaa kaasukehään nostaen lämpötilaa usealla sadalla asteella tasapainotilasta, joka planeetalla vallitsisi ilman näitä kasvihuonekaasuja."
http://www.ursa.fi/9planeettaa/venus.html
"Paine Venuksen ilmakehässä on noin 90 kertaa Maan ilmakehän paine (saman paine kuin yhden kilometrin syvyydellä Maan valtamerissä). Se koostuu pääasiassa hiilidioksidista. Monen kilometrin paksuiset useat pilvikerrokset sisältävät rikkihappoa. Nämä pilvet peittävät pinnan täysin näkyvistämme. Tiheä ilmakehä tuottaa irtikaranneen kasvihuoneilmiön, joka nostaa Venuksen pinnan lämpötilaa noin 400 asteella niin että se on yli 740 K (tarpeeksi kuumaa sulattaakseen lyijyn). Venuksen pinta on siis kuumempi kuin Merkuriuksen, vaikka se on lähes kaksi kertaa kauempana Auringosta."
http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/planets/venus.htm
"Venuksen ilmakehä koostuu pääosin hiilidioksidista, ja lisäksi Venuksen ympärillä on monen kilometrin paksuisia rikkihappopilviä, jotka estävät näköyhteyden Venuksen pinnalle. Kaasukehä on hyvin tiheä: paine Venuksen pinnalla on 90 kertaa suurempi kuin Maan pinnalla. - Tiivis kaasukehä aiheuttaa Venuksen pinnalle voimakkaan kasvihuoneilmiön, joka nostaa Venuksen pintalämpötilaa arviolta noin 400 asteella. Tämä selittää sen, miksi Venus on kuumempi kuin Merkurius, vaikka se sijaitsee Merkuriusta miltei kaksi kertaa kauempana Auringosta."
Kerrotko vielä nimimerkki "voi_reppanaa", miksi väitit, että Venuksen kuumuus ei johdu hiilidioksidista? Kun se nimenomaan johtuu siitä. Eli miksi valehtelit?
Ei johdu.
Näyttää siltä, että tuplaamisen vaikutus 3 C on yliarvioitu ellei sitten ole jotakin positiivisia palautemekanismeja, jotka vahvistavat lämpenemiskierrettä eli lisäävät herkkyyttä.
Yksi esimerkki on jäätiköiden sulaminen. Toisaalta on myös vaimentavia palautteita, kuten kasvillisuuden rehevöityminen, joka sitoo hiilidioksidia.
Virallinen totuus näyttää olevan tässä.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13661018#comment-79650235
sorry, siis tässä tietenkin
http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/ilmastonmuutos/asiantuntijat-vastasivat-kysymyksiin-ilmastonmuutoksesta
Esittelet tosissasi noita alarmistilaitoksen lausuntoja totuutena?
Itse uskon, että "virallinen totuus" yliarvioi ilmiötä.
Kyllä se on nyt niin että säteilypakote on ollut nolla
viimeiset 20 vuotta eli ajan kun ei ole lämmennyt.
Eli CO2 pitoisuuden lisääntyminen ei ole johtanut minkäänlaiseen lämpenemiseen.
Maailman johtavin ilmastotiede ei laskuissaan ole vain havainnut sitä.
Tuossakin se virallinen kaava vielä on.
http://www.esrl.noaa.gov/gmd/aggi/aggi.html
Parasta, että teet julkaisun omista tutkimuksistasi. Voi olla, että nobelia pukkaa.
Kaava ei selvästi toimi koska ei lämpene vaikka CO2 pitoisuuden
väitetään kasvavan.
Eihän "säteilypakote" ole minkään fysikaalisen kaavan tulos, vaan iteraatio viime vuosituhannen muutamasta lämpimästä vuodesta josta on ekstrapoloitu esim. pöljä petterin todistus että Suomenkin keskilämpötila nousisi 16C astetta, eli n. 2 astetta vuosikymmenessä, ja kuten olemme havainneet kahteen vuosikymmeneen ei ole lämmennyt lainkaan.
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/06/ei-auta-itku-ilmastomarkkinoilla-data.html
CO2 aiheuttama säteilypakote perustuu laskelmiin ja lienee suuruusluokalleen kohdallaan. Sen sijaan herkkyyskerroin, jolla siitä siirrytään oikopäätä lämpötilanousuun, vaikuttaa olevan liian suuri. Tämä kerroin perustuu mainitsemaasi "iteraatioon".
Edellä on perusteltu sitä, että herkkyyskerroin 0.85 voi olla jopa tekijällä 3 yliarvioitu. Vastaavasti CO2-pitoisuuden tuplaamisen vaikutus on haarukassa 1... 3 C.
Esim. Richard Linzen on sitä mieltä, että tuo alarajan 1 C vielä puolittuu vaimentavien takaisinkytkentöjen ansiosta. Hän on puhunut pilvisyyden kautta tapahtuvasta ilmakehän itsesäätöisyydestä (iiris-ilmiö). Varsinkaan alarmistien piireissä hän ei ole savuttanut suosiota.
Myöskään kosmisen säteilyn vaikutuksesta puhunut ja mittauksia tehnyt tanskalainen professori Henrik Svensmark ei ole päässyt piireihin eikä kosmisen säteilyn vaikutusta ole ilmastoennusteissa mukana. Svensmarkin viimeisimmän tutkimuksen mukaan puolet 70-luvulta havaitusta lämpenemisestä johtuu kosmisen säteilyn efektistä ja toinen puoli CO2-pitoisuuden noususta.
No ei perustu laskelmiin, vaan säteilypakote perustuu muutaman
vuoden lämpenemiseen viime vuosituhannen lopulla ja siintä tehtyyn ekstrapolaatioon jolla pöljä petterikin sai suomen keskilämpötilan nousevan 16C astetta.
Olemme jo kaikki kerenneet havaita ettei näin ole käymässä koska ei ole lämmennyt 20 vuoteen.
Siis muutaman vuoden lämpenemisestä oli SB lakia ja litteän maan
analyysiä väärinkäyttäen mallinnettu W/m^2 säteilypakotteeksi,
joka on siis nyt nolla koska ei lämpene.
" The average temperature of the earth is thought to be 288K (15ºC) (although there is no reliable evidence that this is so). If you put 288 into the Stefan-Boltzmann equation, you get 390 Wm-2, the amount shown in Figure 6.3. This means that they have assumed that the earth is an ideal black body with a constant temperature of 288K (15ºC). Such an assumption is absurd."
http://globalwarmingscamandccsuperscam.blogspot.com.au/2015/05/chapter-6-models-scam.html?view=sidebar
Olen yrittänyt kaivaa netistä tuon säteilypakotteen määrityksen perimmäisiä perusteita, mutta toistaiseksi huonolla menestyksellä. Syntyy kuitenkin käsitys, että se perustuu kunnollisiin fysikaalisiin laskelmiin eri kaasujen IR-absorption vaikutuksesta karkaavan lämpösäteilyn määrään. Pakotettahan (W/m2) käytetään mm. eri kaasujen vaikutuksen vertailuun. Laskennallisesta pakotteesta siirrytään sitten oikopäätä lämpötilamuutokseen herkkyyskertoimella (climate sensitivity).
Muutosvaikutus voidaan myös helposti laskea SB-kaavan kautta. Tällöin saadaan pienempi efekti, kuten yllä on jo osoitettu. Muutosvaikutuksen arvioinnissa "karkean" SB-kaavan tarkkuus on aivan riittävä. Kun molemmat tapaukset lasketaan samalla tavalla, niin erotuksessa mahdolliset biakset eliminoituvat.
Säteilypakote on termi jota fysiikka ei tunne.
Se on iteroitu viime vuosituhannen lopun ilmastosyklin lämpenevästä osasta lähtökohtana samaan aikaan tapahtuneen CO2
pitoisuuden nousu lähtökohtana ollessa että syy on ihmisen aiheuttama lämpeneminen ts. CO2 pitoisuuden nousu.
Edellämainitusta on sitten uutettu että CO2 pitoisuuden kaksinkertaistaminen nostaisi lämpötilaa välillä 0 - 16C vuosisadan loppuun mennessa.
Nyt vain on niin että CO2 pitoisuuden kasvu ja ilmaston läpeneminen ovat erkaantuneet toisistaan siten ettei ilmasto ole lämmennyt 20 vuoteen, ja jos nyt mallintaisi säteilypakotteen em. viime vuosituhannen lopun tapaan säteilypakote saisi arvon nolla.
Ilmankos et ole löytänyt säteilypakotteelle laskukaavaa kun se on derivaatta viime vuosisadan lopun n. 20 vuodesta eli näyte ilmaston vaihtelevuudesta josta on vedetty CAGW vesiperä.
Tasapainotilassa auringon ilmakehää ja maata lämmittävä teho on yhtä suuri kuin avaruuteen säteilevä teho. Jos tasapaino häiriintyy syystä tai toisesta, niin pitkän päälle lämpötila muuttuu niin, että tasapaino jälleen toteutuu. Tasapainon häiriötä kuvataan säteilypakotteella, joka ilmaistaan tehona W/m2.
Esimerkiksi ilmakehän CO2 vaimentaa avaruuteen karkaavaa IR-säteilyä. Vaikutus ilmaistaan säteilypakotteena. Se voidaan laskea, kun kaasun absorptio-ominaisuudet tunnetaan mittausten perusteella. Tulos on CO2 osalta tiivistetty tiedeyhteisössä hyväksyttyyn kaavaan
dP = 5.3 ln(C/C0) [W/m2]
Hiilidioksidipitoisuuden ( C ) vaikutus on logaritminen. Mitä enemmän sitä jo on, sitä pienempi on lisäyksen vaikutus. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska CO2 absorboi vain teityillä taajuuksilla. Kun nämä on säteilyn spektristä "kaluttu tyhjiin", ei pitoisuuden lisääminen enää vaikuta.
Jos löydät julkaisun, jossa tuo kaava on perusteltu, laita linkkiä.
Mistä tuo 5,3, hihasta vai hatusta?
Missä tiedeyhteisössä se on hyväksytty.
Löytyykö se fysiikan kirjoista kohdasta vakiot.
No laitetaan numesarjalle mistä se on kotoisin.
Kyseessä on siis ns. peukalosääntö joka antaa laskennallisen kuvauksen CO2 pitoisuuden kaksinkertaistamisen aiheuttamasta ennustetusta lämpötilannoususta joka on iteroitu ilmastosyklien lämpenemisvaiheesta vuosien 1980 - 2000 väliltä.
Siis tässä asiassa "muna" eli lämpötilannousu oli ennen kanaa "kaava", eli kaava oli keksitty ja sovitettu mallinnusten tuottamaan kiihtyvään lämpötilannousuun kertoimella eli fudge factorilla 5,3.
http://euanmearns.com/uk-temperatures-since-1956-physical-models-and-interpretation-of-temperature-change/
Eli tämä:
This dependence has been parameterised by Myhre et al. (1988) [2] to be:
S = 5.3 ln(C/C0) watts/m2
[2] Myhre, G., Highwood, E. J., Shine, K. P. & Stordal, F. New estimates of radiative forcing due to well mixed greenhouse gases. Geophysical Research Letters 25, 2715–2718 (1998).
Näyttää löytyvän netistä pdfnä, täytyy tutustua.
Kiitoksia.
Juuri se, eli kyse on parametrisaatiosta jolla kaava on tehty vastaamaan oletuksia, jotka sitten ovat mitä milloinkin eli mitään eksaktia "säteilypakotetta" ei ole olemassa.
Kun vielä CO2 "säteilypakoite" jää liian pieneksi eli lämpeneminen
ei olisi katastrofaalista tämä "fudge factor" 5,3 on kerrottu takaisinkytkentäkertoimella CS jotta saadaan aikaan haluttu katastrofaalinen lämpötilannousu, vaikka näyttääkin että ko.
takaisinkytkentä joka johtunee vesihöyrystä olisi negatiivinen,
tilanne on enemmin kuin kiusallinen johtavimmalle ilmasto"tieteelle" jolle tärkintä on CAGW agendan osoittaminen todeksi hintaan mihin hyvänsä, ja tämä onkin johtanut reaalimaailman ja mallinnusten täydelliseen eroon toisistaan.
"CS x 5.3 ln(C/C0)
where CS represents a “feedback” factor to be determined by the data.
Viitteessä [2] todetaan, että "Three radiative transfer models are uset to estimate the radiative forcing". CO2 osalta on päädytty kaavaan P = 5.3 ln(C/C0). Aikaisemmin IPCC on käyttänyt kaavaa P = 6.5 ln(C/C0).
Tuo päivitetty säteilypakotteen kaava on siis parasta, mitä on tarjolla tänä päivänä ja se perustuu fysikaaliseen mallinnukseen. Tähän kaavaan nojaavat kaikki. Se on eräänlainen kulmakivi.
Toinen asia on sitten se, miten pakotteesta (W/m2) päästään lämpötilamuutokseen (oC). Siinä on tuo alussakin mainittu kerroin (k) eli sinun käyttämäsi CS, jota on viritelty ja joka vaikuttaa ylisuurelta.
Kun säteilypakotteen vaikutus arvioidaan SB-kaavalla, niin lämpötilamuutos CO2 tuplaamisesta on vain 1 C. Yleisesti hyväksyttyä "takaisinkytkentäkerrointa" käyttäen saadaan 3 C.
Säteilypakotteen epävarmuus näyttää olevan suuruusluokassa 10 %. Sen sijaan "takaisinkytkentäkertoimen" epävarmuus on luokkaa 200 %.
Säteilypakotteen lämpötilavaikutus eli "takaisinkytkentäkerroin" aivan ilmeisesti riippuu siitä, onko pakotteen syynä auringon tehon muutos vai ilmakehän kasvihuonekaasu.
Auringon tehomuutokseen liittyy myös auringosta tulevan hiukkassäteilyn muutokset ja tämän vaikutus pilvisyyteen ja sitä kautta lämpötilaan. Hiilidioksidin tapauksessa tällaista vaikutusta ei ole. Näin ollen auringon tehomuutosten tapauksessa "takaisinkytekntäkerroin" säteilypakotteesta lämpötilamuutokseen on suurempi (esim. Maunderin minimi 1600-luvulla). Tämä selittäisi, että historiasta "väännetty" kerroin on ylisuuri CO2-muutoksen tapauksessa.
Heitän tuon vaan ajatuksena. En pysty sitä paremmin perustelemaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_variation#/media/File:Temp-sunspot-co2.svg
Hätäinen johtopäätös olisi, että "paussi" aiheutuu auringon aktiivisuuden hiipumisesta.
Tietyn suuruisen säteilypakotteen aiheuttama lämpenemisnopeus riippuu lämmitettävästä massasta. Merien vesimassoilla on ratkaiseva vaikutus tässä prosessissa. Niiden lämpökapasiteetti on 1200-kertainen esimerkiksi ilmakehään verrattuna.
Havaitun lämpenemisnopeuden kannalta ratkaisevaa on se, kuinka hyvin lämpö sekoittuu vesimassoihin. Jos sekoittuminen on heikkoa ja vain pintakerrokset lämpenevät, on lämpenemisnopeus suurempi.
Uudessa tasapainotilassa saavutettavan lämpenemisen määrään tuo ei vaikuta. Uusi tasapaino vain saavutetaan nopeammin tai hitaammin. Mutta tuolla seikalla ratkaiseva merkitys tarvittavan "herkkyysruuvin" kannalta, kun lasketulla pakotteella halutaan saavuttaa havaittu lämpenemisnopeus jo paljon ennen kuin uusi tasapainotila saavutetaan.
Merien keskisyvyys on suuruusluokassa 3000 m. Voi hyvinkin olla, että ensivaiheessa lämpenemistä tapahtuu pääasiassa pintakerroksissa, esim. 300 m paksuudelta. Tällöin havaittava lämpenemisnopeus on tekijällä 3 suurempi kuin siinä tapauksessa, että koko vesimassa lämpenee tasaisesti.
Kyllä kai tuo on tietokonemalleissa kuvattu. Vaikka ei ole ihan helppo juttu mallintaa koko Telluksen valtamerien virtaukset ja lämmön sekoittuminen. Ääriarvotarkasteluja voi tehdä taskulaskimellakin.
No eikö mennyt jakeluun että "säteilypakote" on uutettu jonkun ajan
samantaikaisesta lämpötilan ja CO2 pitoisuuden muutoksesta.
Ennen 1950 lukua ja 1980 - 2000 lukujen lämpötilanmuutoksen
ja CO2 pitoisuuden suhteen vaikuts eroaa 1:8 josta voi päätellä joko että CO2 aiheuttama "säteilypakote" on pienentynyt 1/8 osaan tai lämpötilanvaihteluilla on joku luonnollinen selitys kuten nykyään epäillään eli aurinko.
Nythän ei ole lämmennyt 20 vuoteen väitetystä CO2 pitoisuuden lisääntymisestä huolimatta.
http://globalwarmingscamandccsuperscam.blogspot.com.au/2015/05/chapter-8-carbon-dioxide_30.html?view=sidebar
CO2 heikentää lämmön karkaamista avaruuteen. Tämä voidaan laskea. Saapuvan ja karkaavan säteilyn tasapainon poikkeama kuvataan säteilypakotteena (W/m2). Tmän epävarmuus lienee 10 % haarukassa nykyään. Viimeksi sitä on pienennetty 15 % vuonna 1998 julkaistussa päivityksessä.
Pitkän päälle säteilypakote nostaa lämpötilaa sen verran, että tasapaino taas toteutuu. Lämpötilan nousunopeus riippuu siitä, kuinka suuri massa on lämmitettävänä.
Jos oletetaan, että vain merien pintakerrokset (n. 300 m paksuudelta) ovat toistaiseksi lämmenneet, niin 70-luvulta lähtien havaittu lämpenemisnopeus toteutuu ilman mitään muita "virityksiä" tai epävarmojen historiatietojen penkomista vuosimiljoonien takaa.
Olisi jo sinunkin aika myöntää edes se, että CO2 säteilypakote on tieteellinen fakta eikä perustu mihinkään vuosimiljoonien takaisten asioiden arvailuun.
Säteilypakotteen aiheuttama lämpenemisnopeus on vielä spekulaation kohteena. Hätäisesti tehdyillä "virityksillä" ja niiden avulla tehdyillä exptapolaatioilla voidaan päätyä virheelliseen arvioon efektin suuruudesta kaukana tulevaisuudessa olevassa uudessa tasapainotilassa.
CO2-pitoisuuden tuplaamisen vaikutus uudessa tasapainotilassa ilman mitään virityksiä on +1 C ja IPCC:n konsensusarvion mukaan noin +3 C.
Jos pannaan kirkko keskelle kylää, on hyvä arvaus +2 C.
Tuo olisi hyvä uutinen. Lämpeneminen pysyy 2 C rajoissa, vaikka fossiilipolttoaineet käytetään loppuun. Näinhän suurella todennäköisyydellä tulee joka tapauksessa käymään, vaikka ilmastomuutoksesta kuinka meuhkataan.
Vauhdilla ylikansoittuva Tellus tarvitsee yhä enemmän halpaa energiaa, jotta väelle voidaan turvata ihmisarvoisen elämän edellyttämä elintaso.
Olisi jo aika keskittyä olennaiseen.
Niin että arvausten perusteella miljardit kankkulan kaivoon, etenkin kun on kyseessä "hyvä" arvaus, jopa niin hyvä ettei arvattu lämpenemisen pysähtyneen jo 20 vuodeksi.
Tuona aikana lämpenemisen olisi pitänyt CO2-muutosten takia olla 0.12 C. On hyvä muistaa, että vuosittaisten keskilämpötilan muutosten keskihajonta on 0.10 C. Trendit tulevat "sileänä" näkyviin vasta 30 v liukuvassa keskiarvossa. Lisäksi aurinko on laiskistunut, joten sekin todennäköisesti kompensoi tuota 0.12 C niin, että kohisevasta datasta ei nousu oikein näy tuona aikana.
Myös vesien sekoittumisen (virtausten) mahdolliset muutokset vaikuttavat asiaan.
-Naturessa vuonna 2013 julkaistu tutkimus arvioi lämpenemiseksi enää 1,3 astetta hiilidioksidin määrän noustessa kaksinkertaiseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_lämpenemisen_vaikutukset
Vähitellen tuo "tuplaamisen" lämpötilavaikutus iteroituu kohti 1 C lukemaa, joka ei kaipaa sitten enää mitään "virityksiä".
Mutta siitä huolimatta päästövatulointi jatkuuuu.