MISSÄ TAVATAAN?

TERASSILLE
kaipaa eräs Lady seuraa parille naiselle; naisiako te miehet?

Aloittaja ei tainnut tarkoittaa 'sellaista' tapaamista. Mutta kaikkiin tapaamisiin kannattaa mennä mukaan katsomaan ja tutustumaan uusiin paikkoihin, ihmisiin ja tilanteisiin. Siellä voi astella vastaan se yllätys, joka poistaa sisimmän sielun hantit.

Eilen viimeksi kaksissa kävin. Ensimmäisessä kaikilla oli jo omat vakiintuneet menonsa ja parinsa. Toisessa ei mitään minulle, vaikka vähän muuta mahdollisena pidin.

Illalla kumma väsy ja outoja tuntemuksia rinnan oikealla puolella- Eihän se sydän kai sillä puolella? Verenpainemittarin lukemat normaalit. Varalta otin puolikkaan disperiinin liuotushoidoksi. Puoliltaöin nukkumaan pillerin voimin. Neljältä heräsin, ei ollut kusiherätys. Pahaa unta olin nähnyt. Toisella pillerillä unta toiset lähes neljä tuntia. Unessa olin juuri jäämässä kiinni kahdesta myymälävarkauden yrityksestä. Mitään en saanut varastettua, yritykset epäonnistuivat. Jotakin vanhoja moottoripyöriä tai niitten osia yritin liikkeistä viedä.

Joko se alkaa lähdön aika koittaa? Jatkuvista painajaisista päätellen ei vaikuta siellä toisella puolellakaan meno rohkaisevalta. On muutenkin alkanut tuntua siltä, että käymässä täällä vain ollaan, koti meillä on muualla, ja lähtöön saisi valmistautua. Se vähän helpottaa, vaikka kaikki on kesken. Ja kesken jää. Vaan ei ole onnistunut tämänkään kertainen reissu tälle puolen esiripun, joten turha on haaveilla paremmasta tulevassakaan. Kohta käyn kirjastossa lukemassa lehdestä esiripun toiselle puolelle siirtyneitten tuttujen nimet. Siellä kirjastossa on pari kertaa sattunut samalla kertaa käymään hauskan näköinen nutturapää, yksin, mutta kaksi leveää keltaista rengasta on sormessaan. En aio tunkeutua tietoisuuteensa, tiedän jo paikkani tässä yhteiskunnassa.

Iloinen leski mieleeni..hmm

Hulluksiko.pillaantunut kirjoitti:

Eilen viimeksi kaksissa kävin. Ensimmäisessä kaikilla oli jo omat vakiintuneet menonsa ja parinsa. Toisessa ei mitään minulle, vaikka vähän muuta mahdollisena pidin.

Illalla kumma väsy ja outoja tuntemuksia rinnan oikealla puolella- Eihän se sydän kai sillä puolella? Verenpainemittarin lukemat normaalit. Varalta otin puolikkaan disperiinin liuotushoidoksi. Puoliltaöin nukkumaan pillerin voimin. Neljältä heräsin, ei ollut kusiherätys. Pahaa unta olin nähnyt. Toisella pillerillä unta toiset lähes neljä tuntia. Unessa olin juuri jäämässä kiinni kahdesta myymälävarkauden yrityksestä. Mitään en saanut varastettua, yritykset epäonnistuivat. Jotakin vanhoja moottoripyöriä tai niitten osia yritin liikkeistä viedä.

Joko se alkaa lähdön aika koittaa? Jatkuvista painajaisista päätellen ei vaikuta siellä toisella puolellakaan meno rohkaisevalta. On muutenkin alkanut tuntua siltä, että käymässä täällä vain ollaan, koti meillä on muualla, ja lähtöön saisi valmistautua. Se vähän helpottaa, vaikka kaikki on kesken. Ja kesken jää. Vaan ei ole onnistunut tämänkään kertainen reissu tälle puolen esiripun, joten turha on haaveilla paremmasta tulevassakaan. Kohta käyn kirjastossa lukemassa lehdestä esiripun toiselle puolelle siirtyneitten tuttujen nimet. Siellä kirjastossa on pari kertaa sattunut samalla kertaa käymään hauskan näköinen nutturapää, yksin, mutta kaksi leveää keltaista rengasta on sormessaan. En aio tunkeutua tietoisuuteensa, tiedän jo paikkani tässä yhteiskunnassa.

Lue lisää

Sinullahan on kirjoituksessasi tyyliä, kirjoita lisää itsestäsi!

Tuo esirppuvertaus on hyvä, ja uudelleensyntymisajatus...

voihan sekin olla mahdollista. Monet pitävät mahdollisena.

ILOINEN LESKI
taisi olla Frans Leharin sävellys, jonka soisi edelleen kuuluvan vaikka Kansallisoopperan ohjelmistoon.

Stokkan kellon alla.

tavataanko2 kirjoitti:

Stokkan kellon alla.

Paaripetissä tietennii. Kolomannen kossuvissyn jäläkeen puarjtiskilläkki

Älä viitsi moittia toista.

KAHVIPIRTISSÄ
samat höpisee samoja leipomuksiaan sumpin keran tarjoillen -
ripsipiirakat eivät käy kaupan, vaiko?

Älä-viitsi-aina- kirjoitti:

Älä viitsi moittia toista.

Moittivainen omalla tavallaan osallistuu
keskusteluihin esittäen mieliajatuksiaan.

kieltämättä, mutta ystäviä minulla on riittävästi, eikä aikaa tapaamiselle ole.

Kivaa-olisi-varmaan kirjoitti:

kieltämättä, mutta ystäviä minulla on riittävästi, eikä aikaa tapaamiselle ole.

ellei syöpä olisi vienyt miestäni.
Nämä keskustelut täällä korvaavat minulla vain sitä, ettei kotonani ole keskustelukumppania.
Tosin nämä olivat minulle pettymys riitaisuuden johdosta, - olenkin jo kauempana.
Olen jo sopeutunut nykyiseen tilanteeseeni lasteni perheiden ja monien harrastusteni innoittamana.

Niinpä juuri.

Niinpä juuri
pääsin juuri sanomasta, että lue suoraan?

RISTEILYT
ovat mieluisia kesällä. Palatessamme kotisatamaan huomaan olevani ainoa ajokuntoinen vaikka on ollut lupa nauttia kun kaverin autolla.

GRACE - oli miellyttävä alus kun kävin sillä risteilyllä.
Alko ja tupakat jäivät ostamatta ja nauttimatta.
Sää suosi ja saaristomaisemista nautimme katsella.
Nyt alkaa mieli taas palaa... hmm

Harvemmin tulee lähdetyksi.
Useimmilla 70 -ikäisillä lavatanssien väistämiseen lienee syynä lähiympäristön näkemys.

Miestä ja seuraahan se sieltä etsii, sanotaan helposti. Tosin usein pitänee myös paikkansa.

Mitä pahaa on miehen ja seuran etsimisessä? Kaikenlaiset sosiaaliset kontaktit ovat elämän suola.

MINÄ KIERRÄN
vain Kalifornian ja jälleen palajan.
Joku saattaisi kiertää Pilmarin vaikka pikkusormensa ympäri.
Akkavaltahan se on useissa huusholleissa!