Mikä on perintöön ryhtymistä?

NysseL

Nyt tarvitaan juridista tietoa, mutua on omasta takaa.
Mikä katsotaan perintöön tai kuolinpesään ryhtymiseksi? Kuka sen määrittelee yksittäistapauksissa?

Vainaja on naimaton ja lapseton. Testamenttia ei todennäköisesti ole. Perintö jää siten kahdelle elossa olevalle sisarelle, joista toinen aikoo luopua perinnöstä lastensa hyväksi. Perinnöstä luopuja on käynyt vainajan asunnossa yhden lapsensa kanssa (lapsia on useita), ja molemmat ovat ottaneet mukaansa irtaimistoa, useita esineitä, omiin talouksiinsa sekä tehnyt varauksia tyyliin "minä otan sitten tuon ja tuon". Pesän irtaimisto on tavanomaista suhteellisen vähäarvoista tavaraa. "Kadonneet" esineet ovat olleet mm. keräilyesineitä ja -astioita, yksittäisen esineen arvo ehkä useita kymppejä, korkeitaan satasia. Eli ei kovin arvokasta, mutta irtaimiston kokonaisarvoon nähden hintavampaa tavaraa. Heille on ilmoitettu heti, ettei kuolinpesästä saa viedä mitään eikä irtaimiston viemiseen ole toisen todennäköisen perijän suostumusta. Perunkirjoitus on vielä pitämättä, mutta se on annettu asianajajan tehtäväksi. Perintöön kuuluu myös kiinteistö.

Voiko näin periaatteessa suhteellisen arvottoman irtaimiston ottaminen tulkita perintöön ryhtymiseksi, jolloin ensisijainen perijä menettää oikeutensa perinnöstä luopumiseen? Kuka tulkinnan tekee, muut kuolinpesän osakkaat, pesänjakaja vai oikeus (sinne asti tuskin mennään)? Entä kenen asia on ottaa asia esille perunkirjoituksessa? Voivatko kuolinpesän muut osakkaat vaatia viejää palauttamaan irtaimistoa (kukaan muu ei tarkalleen tiedä, mitä kaikkea pesässä on ollut eli mitä on viety)? Entä voivatko muut osakkaat antaa asian olla, ja katsoa otetun irtaimiston esim. lahjaksi tms. ja täytyykö tällaiseen päätökseen olla kaikkien osakkaiden suostumus?

Kysyjä ei ole tuo tavaroiden viejä, jos joku sitä epäilee.

500

7028

    Vastaukset

    • UrpoLehtinen

      Pesän omaisuuden ottaminen on perintöön ryhtymistä,muut osakkaat voivat "käräyttää" tämän luopujan verottajalle.Loppukädessä asia voidaan ratkaista käräjillä mutta pääpiirteittäin pesästä ei saa viedä edes tuhkakuppia jos meinaa verotehokkaasti luopua perinnöstä.

      Jos henkilö käräytetään niin silloin verottaja vetää omat johtopäätökset asiasta ja todennäköisesti verottaja vaatii kirjallista faktaa asian tiimoilta kaikilta osapuolilta.

      Pelkkä Ilmaisu että mä haluan tuon ja tuon on perintöön ryhtymistä joten sen ei tarvitse olla konkreettista ottamista.

      • 74365736

        "Pelkkä Ilmaisu että mä haluan tuon ja tuon on perintöön ryhtymistä joten sen ei tarvitse olla konkreettista ottamista."

        Jotain konkretiaa tähän kyllä nyt tarvittaisiin.


      • UrpoLehtinen
        74365736 kirjoitti:

        "Pelkkä Ilmaisu että mä haluan tuon ja tuon on perintöön ryhtymistä joten sen ei tarvitse olla konkreettista ottamista."

        Jotain konkretiaa tähän kyllä nyt tarvittaisiin.

        https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60254/Mähkä.Kaisa.pdf?sequence=1

        sivu 26.

        Kuten pykälästä käy ilmi, voi perinnön vastaanottaminen tapahtua usealla eri tavalla.
        Vastaanottamiseksi katsotaan jokainen jäämistöä koskeva toimi, josta
        ilmenee vastaanottotahto.

        Eli se riittää että sä sanot muille pesän osakkaille että otan tuon tuhkakupin pesästä.

        "Aarnio ja Kangas toteavat, että perintöön ryhtymisen tunnusmerkistön täyttää
        mikä tahansa reagointitapa, joka osoittaa henkilön tahdon käyttää hyväkseen lakimääräisen (tai testamenttiin perustuvan) oikeutensa."


      • UrpoLehtinen
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60254/Mähkä.Kaisa.pdf?sequence=1

        sivu 26.

        Kuten pykälästä käy ilmi, voi perinnön vastaanottaminen tapahtua usealla eri tavalla.
        Vastaanottamiseksi katsotaan jokainen jäämistöä koskeva toimi, josta
        ilmenee vastaanottotahto.

        Eli se riittää että sä sanot muille pesän osakkaille että otan tuon tuhkakupin pesästä.

        "Aarnio ja Kangas toteavat, että perintöön ryhtymisen tunnusmerkistön täyttää
        mikä tahansa reagointitapa, joka osoittaa henkilön tahdon käyttää hyväkseen lakimääräisen (tai testamenttiin perustuvan) oikeutensa."

        Sillä ei ole merkitystä että haluaako pesästä miljoonan maksavan mersun vai 20 sentin tuhkakupin.


      • 74365736
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Sillä ei ole merkitystä että haluaako pesästä miljoonan maksavan mersun vai 20 sentin tuhkakupin.

        Voihan noista saivarrella, mutta varsinaisesti siinä mitään todellista ongelmaa ole, koska sen 20 sentin tavaran voi palauttaa takaisin pesään ja asia on sillä selvä.


      • UrpoLehtinen
        74365736 kirjoitti:

        Voihan noista saivarrella, mutta varsinaisesti siinä mitään todellista ongelmaa ole, koska sen 20 sentin tavaran voi palauttaa takaisin pesään ja asia on sillä selvä.

        se on jo liian myöhäistä kun paskat on jo housussa,ei se auta enää että sä työnnät ne paskat takas peräsuoleesi.Ei sellanen peli vetele että ensin otetaan ja sitten viedäänkin takas,perintöön ryhdytään heti jos viedään jotain eikä se auta enää että vie sen tuhkakupin takas.


      • 74365736
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        se on jo liian myöhäistä kun paskat on jo housussa,ei se auta enää että sä työnnät ne paskat takas peräsuoleesi.Ei sellanen peli vetele että ensin otetaan ja sitten viedäänkin takas,perintöön ryhdytään heti jos viedään jotain eikä se auta enää että vie sen tuhkakupin takas.

        Yksipuolisen tahdonilmaisun saa toki perua niinkauan kuin ei ole syntynyt sopimusta muiden oikeudenomistajien kanssa, sillä pitää olla mahdollisuus neuvotella perintösopimuksesta ja vasta sitten kun kaikki osapuolet vahvistavat kantansa, oikeustoimelle tulee sille tarkoitettu sitovuus. Löytyy myös oikeuden oppikirjasta.


      • UrpoLehtinen
        74365736 kirjoitti:

        Yksipuolisen tahdonilmaisun saa toki perua niinkauan kuin ei ole syntynyt sopimusta muiden oikeudenomistajien kanssa, sillä pitää olla mahdollisuus neuvotella perintösopimuksesta ja vasta sitten kun kaikki osapuolet vahvistavat kantansa, oikeustoimelle tulee sille tarkoitettu sitovuus. Löytyy myös oikeuden oppikirjasta.

        mitäs sä höpötät sopimuksista kun perintöön ryhtyminen ei edellytä mitään sopimusta.se riittää että osoitat haluavas jotain pesästä.
        perintöön ryhtyminen on yksipuolinen oikeustoimi joten sitovuus syntyy kun osakas näyttää muille pesän osakkaille halukkuutensa ottaa pesästä jotain.

        Perintösopimuksesta neuvottelu osakkaiden kesken on perintöön ryhtymistä.


      • 74365736
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        mitäs sä höpötät sopimuksista kun perintöön ryhtyminen ei edellytä mitään sopimusta.se riittää että osoitat haluavas jotain pesästä.
        perintöön ryhtyminen on yksipuolinen oikeustoimi joten sitovuus syntyy kun osakas näyttää muille pesän osakkaille halukkuutensa ottaa pesästä jotain.

        Perintösopimuksesta neuvottelu osakkaiden kesken on perintöön ryhtymistä.

        Tottakai voi perua tahdonilmaisunsa, eikä pitäisi olla ongelmaa sen käsittämisessä, koska mitään oikeudellista perustetta ei ole muunlaiselle tulkinnalle, sillä ei loukkaa kenekään oikeutta kunhan vetäytyy ajoissa. Verottajakin olettaa tosiasiallisia toimia ryhtymisen osoittamiseksi, ja siihen vielä kirjallista näyttöä.


      • IndianaJones23
        74365736 kirjoitti:

        Tottakai voi perua tahdonilmaisunsa, eikä pitäisi olla ongelmaa sen käsittämisessä, koska mitään oikeudellista perustetta ei ole muunlaiselle tulkinnalle, sillä ei loukkaa kenekään oikeutta kunhan vetäytyy ajoissa. Verottajakin olettaa tosiasiallisia toimia ryhtymisen osoittamiseksi, ja siihen vielä kirjallista näyttöä.

        "Verottajakin olettaa tosiasiallisia toimia ryhtymisen osoittamiseksi, ja siihen vielä kirjallista näyttöä."

        No siinäpä se,riittää että yksi pesän osakas kirjallisesti ilmoittaa että luopujaosakas on vienyt pesästä tuhkakupin omaan kotiinsa.

        "Tottakai voi perua tahdonilmaisunsa, "

        No eipä voi,kerran kun ilmoitat muiden osakkaiden edessä että mä haluan pesästä ton mersun niin silloin ryhdytään pesään,et sä jälkikäteen enää voi sitä muuttaa että olet JO ottanut pesään kantaa.

        "KHO 11.4.1973/1519" tuota voidaan soveltaa siinä suhteessa että pelkkä tahdonilmaisu on perintöön ryhtymistä,ei tarvitse ottaa perintöä vastaan,riittää että jollain tapaa ottaa KANTAA jäämistöön.


      • IndianaJones23
        IndianaJones23 kirjoitti:

        "Verottajakin olettaa tosiasiallisia toimia ryhtymisen osoittamiseksi, ja siihen vielä kirjallista näyttöä."

        No siinäpä se,riittää että yksi pesän osakas kirjallisesti ilmoittaa että luopujaosakas on vienyt pesästä tuhkakupin omaan kotiinsa.

        "Tottakai voi perua tahdonilmaisunsa, "

        No eipä voi,kerran kun ilmoitat muiden osakkaiden edessä että mä haluan pesästä ton mersun niin silloin ryhdytään pesään,et sä jälkikäteen enää voi sitä muuttaa että olet JO ottanut pesään kantaa.

        "KHO 11.4.1973/1519" tuota voidaan soveltaa siinä suhteessa että pelkkä tahdonilmaisu on perintöön ryhtymistä,ei tarvitse ottaa perintöä vastaan,riittää että jollain tapaa ottaa KANTAA jäämistöön.

        Purosen mukaan pesään ryhtymisessä on kysymys siitä, että perillinen on ryhtynyt
        käyttämään omistajan oikeuksia saannon objektiin.Näin ollen voitaisiin sanoa,
        että luopumisen estävää ryhtymistä merkitsevät toimet, joilla perillinen jossain
        vaiheessa on käyttänyt omistushalukkuutta osoittavaa määräysvaltaa.
        Perillinen voi siten säilyttää mahdollisuuden luopua perinnöstä, mutta hänen täytyy pysytellä
        jäämistöomaisuuden suhteen melko passiivisena ja olla puuttumatta jäämistön jakoon sekä sitä koskeviin disponointeihin.


      • UrpoLehtinen

        "koska sen 20 sentin tavaran voi palauttaa takaisin pesään ja asia on sillä selvä. "

        Ajattele asiaa näin,sä pöllit kaupasta 12 päkin bissee,viet sen kotiis ja tuot heti sen jälkeen takas kauppaan,rikos on jo tapahtunut vaikka tuot bisset takas.
        Sama pätee siihen että viet tuhkakupin pesästä ja tuot sen takas,pesään on jo ryhdytty.


      • 74365736
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        "koska sen 20 sentin tavaran voi palauttaa takaisin pesään ja asia on sillä selvä. "

        Ajattele asiaa näin,sä pöllit kaupasta 12 päkin bissee,viet sen kotiis ja tuot heti sen jälkeen takas kauppaan,rikos on jo tapahtunut vaikka tuot bisset takas.
        Sama pätee siihen että viet tuhkakupin pesästä ja tuot sen takas,pesään on jo ryhdytty.

        Saahan sitä urputtaa, jos siltä tuntuu, mutta sentään näissä perintöasioissa linjaukset pysyneet sentään jossakin kohtuudessa ja kun muutoinkin jaot tuppaa olemaan ongelmallisia perillisten välienselvittelyä, joten tuonkaltaisten pilkunviilausjuttujen levittäminen nettipalstoilla osoittaa vähintään lievää harkintakyvyttömyyttä.


      • piippolanvaari
        74365736 kirjoitti:

        Saahan sitä urputtaa, jos siltä tuntuu, mutta sentään näissä perintöasioissa linjaukset pysyneet sentään jossakin kohtuudessa ja kun muutoinkin jaot tuppaa olemaan ongelmallisia perillisten välienselvittelyä, joten tuonkaltaisten pilkunviilausjuttujen levittäminen nettipalstoilla osoittaa vähintään lievää harkintakyvyttömyyttä.

        Saa toki urputtaa ja jos faktojen kertominen on pilkuviilausta niin sitten on sun maailmankatsomus hieman persiillään.Perintöasioissa nimenomaan sillä ei ole merkitystä että onko pesästä viedyn tavaran arvo 2 egee vai 3000 egee,pääasiahan on se että perintöön ryhdytään jos pesästä viedään tavaraa.
        Ei verottajaa kiinnosta se että onko tavaran arvo 12senttiä vai miljoona,he eivät katso asiaa sormien läpi vaikka kyseessä olisikin se 20 sentin tuhkakuppi.
        He ei myöskään katso sormien läpi sitä että osakas ensin vie tavaraa ja sitten tuo sen takas pesään.

        se miksi heitä ei asia kiinnosta on se että perintöön ryhtyminen EI edellytä sitä että pesästä vie tavaraa,riittää että antaa selvän tahdonilmaisun pesän osakkaille että minäpäs haluan ton esineen pesästä,näin ollen sillä ei ole merkitystä että minkähintaisen tuhkakupin sä viet pesästä.asia konkretisoituu heti siinävaiheessa kun sä viet pesästä jotain.

        se on ihan takuuvarma että jos henkilön käräyttää niin verottaja katsoo että hän on ryhtynyt pesään vaikka viedyn tavaran arvo on 20 senttiä. sillä ei ole merkitystä että tämä henkilö tuokin sen takaisin joskus myöhemmin.

        ota vaikka luuri käteen ja pirauta verottajalle,kysy että ryhdynkö minä perintöön jos vien pesästä 1 lyijykynän.


      • 00530
        piippolanvaari kirjoitti:

        Saa toki urputtaa ja jos faktojen kertominen on pilkuviilausta niin sitten on sun maailmankatsomus hieman persiillään.Perintöasioissa nimenomaan sillä ei ole merkitystä että onko pesästä viedyn tavaran arvo 2 egee vai 3000 egee,pääasiahan on se että perintöön ryhdytään jos pesästä viedään tavaraa.
        Ei verottajaa kiinnosta se että onko tavaran arvo 12senttiä vai miljoona,he eivät katso asiaa sormien läpi vaikka kyseessä olisikin se 20 sentin tuhkakuppi.
        He ei myöskään katso sormien läpi sitä että osakas ensin vie tavaraa ja sitten tuo sen takas pesään.

        se miksi heitä ei asia kiinnosta on se että perintöön ryhtyminen EI edellytä sitä että pesästä vie tavaraa,riittää että antaa selvän tahdonilmaisun pesän osakkaille että minäpäs haluan ton esineen pesästä,näin ollen sillä ei ole merkitystä että minkähintaisen tuhkakupin sä viet pesästä.asia konkretisoituu heti siinävaiheessa kun sä viet pesästä jotain.

        se on ihan takuuvarma että jos henkilön käräyttää niin verottaja katsoo että hän on ryhtynyt pesään vaikka viedyn tavaran arvo on 20 senttiä. sillä ei ole merkitystä että tämä henkilö tuokin sen takaisin joskus myöhemmin.

        ota vaikka luuri käteen ja pirauta verottajalle,kysy että ryhdynkö minä perintöön jos vien pesästä 1 lyijykynän.

        "ota vaikka luuri käteen ja pirauta verottajalle,kysy että ryhdynkö minä perintöön jos vien pesästä 1 lyijykynän."

        Tiedoksi: Tuo ei - ainakaan lähtökohtaisesti - ole perintöön ryhtymistä. Otapa itse se luuri käteesi ja kysy. - Mutta missä raja menee, siihen kinaan en osallistu.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        "ota vaikka luuri käteen ja pirauta verottajalle,kysy että ryhdynkö minä perintöön jos vien pesästä 1 lyijykynän."

        Tiedoksi: Tuo ei - ainakaan lähtökohtaisesti - ole perintöön ryhtymistä. Otapa itse se luuri käteesi ja kysy. - Mutta missä raja menee, siihen kinaan en osallistu.

        Millä helvetin perusteella se ei ole perintöön ryhtymistä?
        Verottajaa kiinnostaa vain että pesästä on otettu tavaraa tai ilmoitettu että osakas haluaa ottaa pesästä jotain vastaan.

        Ei sillä ole merkitystä että minkä arvoinen se esine on.

        Sama lopputulos on asian kannalta jos otetaan miljoonan mersu tai yksi lyijykynä.

        Puronen 2009, s. 208.
        Aarnio –Kangas 2009, s. 185
        Aarnio –Kangas 2009, s. 712
        Puronen 2009, s. 204
        Aarnio –Kangas 2009, s. 185.
        Puronen 2009, s. 209-210.
        Aarnio – Kangas 2009, s. 186.
        Aarnio -Kangas 2009, s. 185.
        Aarnio –Kangas 2009, s. 721.
        Puronen 2009, s. 210


      • 00530

        Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli. Höpsistä kerrakseen!!!


      • UrpoLehtinen
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Millä helvetin perusteella se ei ole perintöön ryhtymistä?
        Verottajaa kiinnostaa vain että pesästä on otettu tavaraa tai ilmoitettu että osakas haluaa ottaa pesästä jotain vastaan.

        Ei sillä ole merkitystä että minkä arvoinen se esine on.

        Sama lopputulos on asian kannalta jos otetaan miljoonan mersu tai yksi lyijykynä.

        Puronen 2009, s. 208.
        Aarnio –Kangas 2009, s. 185
        Aarnio –Kangas 2009, s. 712
        Puronen 2009, s. 204
        Aarnio –Kangas 2009, s. 185.
        Puronen 2009, s. 209-210.
        Aarnio – Kangas 2009, s. 186.
        Aarnio -Kangas 2009, s. 185.
        Aarnio –Kangas 2009, s. 721.
        Puronen 2009, s. 210

        Tulipas pariin kertaan referenssit(aarnio&kangas),sorge.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli. Höpsistä kerrakseen!!!

        Ainut järki siinä on että sillä ei ole merkitystä että mikä se esine loppupeleissä on.
        Jos siitä lähdettäis tappelee rosiksessa että onko kynän ottaminen pesästä perintöön ryhtymistä niin tottakait se on ja oikeus ei päätyisi mihinkään muuhun lopputulokseen kuin siihen että perintöön on ryhdytty.

        Jos tuomio olisi päinvastainen niin silloin verottajalle olisi annettu lakiin nähden oma harkintavalta että mikä on perintöön ryhtymistä,toisinsanoen sä voit ottaa tavaraa 20 egen edestä mutta missä se raja menee..nykylain mukaan raja menee siinä ettei esineellä tarvitse olla hintaa tai arvoa,riittää että esine on otettu pesästä.

        Ymmärrä nyt hyvä ihminen se että pesästä ottaminen katsotaan 100% varmuudella että se on perintöön ryhtymistä.Lakikin sen jo sanoo yksiselitteisesti.Laki ei erottele sitä että onko esineen arvo 1 euro vai tuhat euroa.


      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Ainut järki siinä on että sillä ei ole merkitystä että mikä se esine loppupeleissä on.
        Jos siitä lähdettäis tappelee rosiksessa että onko kynän ottaminen pesästä perintöön ryhtymistä niin tottakait se on ja oikeus ei päätyisi mihinkään muuhun lopputulokseen kuin siihen että perintöön on ryhdytty.

        Jos tuomio olisi päinvastainen niin silloin verottajalle olisi annettu lakiin nähden oma harkintavalta että mikä on perintöön ryhtymistä,toisinsanoen sä voit ottaa tavaraa 20 egen edestä mutta missä se raja menee..nykylain mukaan raja menee siinä ettei esineellä tarvitse olla hintaa tai arvoa,riittää että esine on otettu pesästä.

        Ymmärrä nyt hyvä ihminen se että pesästä ottaminen katsotaan 100% varmuudella että se on perintöön ryhtymistä.Lakikin sen jo sanoo yksiselitteisesti.Laki ei erottele sitä että onko esineen arvo 1 euro vai tuhat euroa.

        Höpön höpön. Sinun logiikallasi yhden tulitikunkin ottaminen askista on perintöön ryhtymistä. Ota järki käteen, jos sinulta sellaista löytyy! 100 %:n varmuudella puhuu vain sellainen, jolla on päässä muutakin kuin järkeä.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        Höpön höpön. Sinun logiikallasi yhden tulitikunkin ottaminen askista on perintöön ryhtymistä. Ota järki käteen, jos sinulta sellaista löytyy! 100 %:n varmuudella puhuu vain sellainen, jolla on päässä muutakin kuin järkeä.

        hehe,mua ei kiinnosta sun mielipitees,mua kiinnostaa laki ja laki sanoo että jos sä otat pesästä jotain niin se on perintöön ryhtymistä,valitettavasti laki ei anna verottajalle omaa harkintavaltaa siitä että miten paljon pesästä voi ottaa että se on perintöön ryhtymistä.

        Ja noilla puheilla se tikun ottaminenkin menee samaan kategoriaan,sikälimikäli tikku kuuluu pesän irtaimistoon.Se on taas eri asia että kuka todistaa että se kyseinen tikkuaski kuului pesän irtaimistoon,voihan se olla naapurin eskon jättämä tikkuaski.

        Pointti kuitenkin on että verottaja toimii lain mukaan ja sä varmasti tunnet kyseisen lain ja sen tarkoituksen.Se että katsooko verottaja läpi sormien sitä että viedään pari kuppia ja lautasta on taas sitten eri asia ja jos katsoo niin siitä tunnetusti joutuu tilille jos joku vatipää päättää riitauttaa verottajan päätöksen.


      • hammastikkumies
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        hehe,mua ei kiinnosta sun mielipitees,mua kiinnostaa laki ja laki sanoo että jos sä otat pesästä jotain niin se on perintöön ryhtymistä,valitettavasti laki ei anna verottajalle omaa harkintavaltaa siitä että miten paljon pesästä voi ottaa että se on perintöön ryhtymistä.

        Ja noilla puheilla se tikun ottaminenkin menee samaan kategoriaan,sikälimikäli tikku kuuluu pesän irtaimistoon.Se on taas eri asia että kuka todistaa että se kyseinen tikkuaski kuului pesän irtaimistoon,voihan se olla naapurin eskon jättämä tikkuaski.

        Pointti kuitenkin on että verottaja toimii lain mukaan ja sä varmasti tunnet kyseisen lain ja sen tarkoituksen.Se että katsooko verottaja läpi sormien sitä että viedään pari kuppia ja lautasta on taas sitten eri asia ja jos katsoo niin siitä tunnetusti joutuu tilille jos joku vatipää päättää riitauttaa verottajan päätöksen.

        Mulla on hammastikku kokoelma,siihen kuuluu 1000 eri hammastikkua,sen arvo on n.100 euroa(keräilijälle)

        Perillinen vie 10 tikkua,kokoelman arvo putoaa 10 euroon.
        Onko perillinen ryhtynyt pesään?


      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        hehe,mua ei kiinnosta sun mielipitees,mua kiinnostaa laki ja laki sanoo että jos sä otat pesästä jotain niin se on perintöön ryhtymistä,valitettavasti laki ei anna verottajalle omaa harkintavaltaa siitä että miten paljon pesästä voi ottaa että se on perintöön ryhtymistä.

        Ja noilla puheilla se tikun ottaminenkin menee samaan kategoriaan,sikälimikäli tikku kuuluu pesän irtaimistoon.Se on taas eri asia että kuka todistaa että se kyseinen tikkuaski kuului pesän irtaimistoon,voihan se olla naapurin eskon jättämä tikkuaski.

        Pointti kuitenkin on että verottaja toimii lain mukaan ja sä varmasti tunnet kyseisen lain ja sen tarkoituksen.Se että katsooko verottaja läpi sormien sitä että viedään pari kuppia ja lautasta on taas sitten eri asia ja jos katsoo niin siitä tunnetusti joutuu tilille jos joku vatipää päättää riitauttaa verottajan päätöksen.

        "Ja noilla puheilla se tikun ottaminenkin menee samaan kategoriaan,sikälimikäli tikku kuuluu pesän irtaimistoon.Se on taas eri asia että kuka todistaa että se kyseinen tikkuaski kuului pesän irtaimistoon,voihan se olla naapurin eskon jättämä tikkuaski."

        Ja tällaista esität ihan tosissasiko??? Luulisi, että olet tänne hupsahtanut joltain huuhaa-palstalta. Vaikea uskoa, että olet joskus ihan järkeviäkin tänne kirjoittanut.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        "Ja noilla puheilla se tikun ottaminenkin menee samaan kategoriaan,sikälimikäli tikku kuuluu pesän irtaimistoon.Se on taas eri asia että kuka todistaa että se kyseinen tikkuaski kuului pesän irtaimistoon,voihan se olla naapurin eskon jättämä tikkuaski."

        Ja tällaista esität ihan tosissasiko??? Luulisi, että olet tänne hupsahtanut joltain huuhaa-palstalta. Vaikea uskoa, että olet joskus ihan järkeviäkin tänne kirjoittanut.

        Järki ja laki ei aina kulje käsikädessä,suomessa on paljon järjenvastaisia lakeja joten onkos tuo nyt sitten niin kamalaa?

        Yritä nyt hyvä mies ymmärtää se seikka että kun pesästä otetaan tavaraa niin sillä EI ole merkitystä että mikä se tavara on jos se kuuluu irtaimistoon jne.

        Se on taas sitten eri asia että kuka alkaa nipottamaan jos osakas vie tulitikkuaskista yhden tikun,se on helvetin vaikeaa todistaa että kyseinen tikku kuului irtaimistoon joten sinänsä sillä ei hirveesti ole loppupeleissä merkitystä että ottaako tikun vai ei.

        Teoria ja käytäntö ei kulje käsikädessä eli vaikka pesään ryhtyminen aktualisoituu heti jos pesästä viedään tavaraa niin silti asia voi käätyä todistustaakan johdosta päälaelleen.

        Laki ei erottele sitä että vietkö sä maalaistalon halkovarastosta yhden koivuklapin vai pari mottia kalikoita,tässäkin kohtaan tulee se seikka esille että sillä ei ole merkitystä että miten ISO tai pieni se esine on joka viedään pesästä.

        Olisihan tuo jännäkakkaluettavaa jos joku älypää narauttaisi pesän osakkaan siitä että hän on vienyt yhden koivuklapin pesästä ja sen jälkeen luopunut perinnöstä,verottajan kanta siis.

        Kun sä menet kauppaan ja napsautat suuhus yhden nallekarkin ja sitten juokset maksamatta kassan ohi niin kyllähän se näpistyksen puolelle menee(vaikka kyseinen nallekarkki olisi maksanut vain 1 sentin).

        Samalla periaatteella toimii pesään ryhtyminen,arvolla/koolla ei ole väliä.


      • Järjen_ääni
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Järki ja laki ei aina kulje käsikädessä,suomessa on paljon järjenvastaisia lakeja joten onkos tuo nyt sitten niin kamalaa?

        Yritä nyt hyvä mies ymmärtää se seikka että kun pesästä otetaan tavaraa niin sillä EI ole merkitystä että mikä se tavara on jos se kuuluu irtaimistoon jne.

        Se on taas sitten eri asia että kuka alkaa nipottamaan jos osakas vie tulitikkuaskista yhden tikun,se on helvetin vaikeaa todistaa että kyseinen tikku kuului irtaimistoon joten sinänsä sillä ei hirveesti ole loppupeleissä merkitystä että ottaako tikun vai ei.

        Teoria ja käytäntö ei kulje käsikädessä eli vaikka pesään ryhtyminen aktualisoituu heti jos pesästä viedään tavaraa niin silti asia voi käätyä todistustaakan johdosta päälaelleen.

        Laki ei erottele sitä että vietkö sä maalaistalon halkovarastosta yhden koivuklapin vai pari mottia kalikoita,tässäkin kohtaan tulee se seikka esille että sillä ei ole merkitystä että miten ISO tai pieni se esine on joka viedään pesästä.

        Olisihan tuo jännäkakkaluettavaa jos joku älypää narauttaisi pesän osakkaan siitä että hän on vienyt yhden koivuklapin pesästä ja sen jälkeen luopunut perinnöstä,verottajan kanta siis.

        Kun sä menet kauppaan ja napsautat suuhus yhden nallekarkin ja sitten juokset maksamatta kassan ohi niin kyllähän se näpistyksen puolelle menee(vaikka kyseinen nallekarkki olisi maksanut vain 1 sentin).

        Samalla periaatteella toimii pesään ryhtyminen,arvolla/koolla ei ole väliä.

        Juuri näin. Joko siihen perintöön on ryhdytty tai sitten ei. Lähinnä ehkä tarkoitetaan kuitenkin määräämistoimia (esim. kiinteistön myynti jne.), mutta kyllä se omaisuuden haltuunottokin ryhtymistä on. 00530:n logiikassa ei kyllä ole päätä eikä häntää, jos hän kuvittelee, että vähäarvoisen tavaran ottaminen olisi jotenkin eri asia kuin arvoesineen ottaminen. Ihan sama kuin jos väitettäisiin, että voi olla vain vähän raskaana tai että toista voisi tappaa vain vähän.


      • 00530
        Järjen_ääni kirjoitti:

        Juuri näin. Joko siihen perintöön on ryhdytty tai sitten ei. Lähinnä ehkä tarkoitetaan kuitenkin määräämistoimia (esim. kiinteistön myynti jne.), mutta kyllä se omaisuuden haltuunottokin ryhtymistä on. 00530:n logiikassa ei kyllä ole päätä eikä häntää, jos hän kuvittelee, että vähäarvoisen tavaran ottaminen olisi jotenkin eri asia kuin arvoesineen ottaminen. Ihan sama kuin jos väitettäisiin, että voi olla vain vähän raskaana tai että toista voisi tappaa vain vähän.

        Hölmölästä karanneita aina silloin tällöin tänne eksyy "järjen ääntä" esittelemään. Hauskaa piristystä muuten ankeaan aiheeseen. Kysymys oli konkreettisesta tulitikusta - eli siis siitä, että mitään rajaa tuolle ottamiselle ei näiden "järjen äänen" edustajien mukaan ole. HAH!


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        Hölmölästä karanneita aina silloin tällöin tänne eksyy "järjen ääntä" esittelemään. Hauskaa piristystä muuten ankeaan aiheeseen. Kysymys oli konkreettisesta tulitikusta - eli siis siitä, että mitään rajaa tuolle ottamiselle ei näiden "järjen äänen" edustajien mukaan ole. HAH!

        Onko se nyt niin vaikeaa tajuta että mitä laki sanoo?
        Entäs lain ymmärtäminen?

        Kerroppas 00530 että millä perusteella lyijykynän ottaminen pesästä EI olisi perintöön ryhtymistä?


      • Järjen_ääni

        Ehkä myös 00530 voisi hahmottaa tilanteen kun miettii, että ottamalla sen lyijykynän tai tekemällä ylipäätään jotakin toimia kuolinpesän asioissa henkilö osallistuu pesän hallintoon, tekee määräämistoimia kuolinpesän puolesta. Toki jotain välttämätöntä saa tehdä, kuten vaikka tyhjentää mädäntyvät ruuat jääkaapista tai antaa ruokaa isännättä jääneelle koiralle, mutta kaikki sellaiset asiat, jotka liittyvät kuolinpesän hallintoon, ovat perintöön ryhtymistä. Mutta kuten todettu, oma lukunsa ovat sitten ne näyttökysymykset.


      • 00530
        Järjen_ääni kirjoitti:

        Ehkä myös 00530 voisi hahmottaa tilanteen kun miettii, että ottamalla sen lyijykynän tai tekemällä ylipäätään jotakin toimia kuolinpesän asioissa henkilö osallistuu pesän hallintoon, tekee määräämistoimia kuolinpesän puolesta. Toki jotain välttämätöntä saa tehdä, kuten vaikka tyhjentää mädäntyvät ruuat jääkaapista tai antaa ruokaa isännättä jääneelle koiralle, mutta kaikki sellaiset asiat, jotka liittyvät kuolinpesän hallintoon, ovat perintöön ryhtymistä. Mutta kuten todettu, oma lukunsa ovat sitten ne näyttökysymykset.

        "kaikki sellaiset asiat, jotka liittyvät kuolinpesän hallintoon, ovat perintöön ryhtymistä"

        Tokkiinsa. Ja yhden tulitikun ottaminenko sinusta liittyy kuolinpesän hallintoon?

        Entä tämä:
        "saa tehdä, kuten vaikka tyhjentää mädäntyvät ruuat jääkaapista tai antaa ruokaa isännättä jääneelle koiralle"

        Jääkaapin tyhjentäminen muutoin mädäntyvästä ruuasta siis ei ole perintöön ryhtymistä. Makkaranpalan "saa" antaa isännättömäksi jääneelle (vainajan ?) koiralle. Entäpä kulkukoiralle - tai tyhjentäjän omalle koiralle?

        Suhteellisuudentajustahan tässä on kysymys. Se teillä JOKO-TAI -ukoilla/akoilla näkyy olevan pahasti hukassa.

        Tiesittekö huru-ukot/akat, että edes perunkirjoitukseen osallistumista (vrt. tulitikku) sinänsä ei tulkita perintöön ryhtymiseksi?


      • Järjen_ääni

        Tässä on kyse siitä, ryhdytäänkö perintöön vai ei. Jääkaapin tyhjentäminen ja sitä kautta haju-
        ym. vahinkojen estäminen taikka koiran pelastaminen nälkäkuolemalta ei ole perintöön ryhtymistä.

        Jos luopuja haluaa luopua perinnöstä, niin hän ei lähde toimimaan osakkaan tavoin. Silloin ei myöskään oteta tavaraa itselle, sillä se oikeus on vain osakkailla ja heilläkin yhteistuumin.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        "kaikki sellaiset asiat, jotka liittyvät kuolinpesän hallintoon, ovat perintöön ryhtymistä"

        Tokkiinsa. Ja yhden tulitikun ottaminenko sinusta liittyy kuolinpesän hallintoon?

        Entä tämä:
        "saa tehdä, kuten vaikka tyhjentää mädäntyvät ruuat jääkaapista tai antaa ruokaa isännättä jääneelle koiralle"

        Jääkaapin tyhjentäminen muutoin mädäntyvästä ruuasta siis ei ole perintöön ryhtymistä. Makkaranpalan "saa" antaa isännättömäksi jääneelle (vainajan ?) koiralle. Entäpä kulkukoiralle - tai tyhjentäjän omalle koiralle?

        Suhteellisuudentajustahan tässä on kysymys. Se teillä JOKO-TAI -ukoilla/akoilla näkyy olevan pahasti hukassa.

        Tiesittekö huru-ukot/akat, että edes perunkirjoitukseen osallistumista (vrt. tulitikku) sinänsä ei tulkita perintöön ryhtymiseksi?

        00530

        Kerro ny hyvä mies että millä perusteella lyijykynän ottaminen ei olisi perintöön ryhtymistä,onko sulla mitään konkreettista faktaa/referenssejä josta kävisi ilmi että lyijykynän ottaminen ei ole perintöön ryhtymistä?

        Kuten arvata saattaa niin sulla on vain sun mielipide eikä mitään faktaa sen tueksi löydy.
        Vaikkapa oikeuskäytäntöä tai jotain,kaiva nyt ihan mitä vaan sun puheiden tueksi.
        Onko jossain kiven alla määritelty se että sä voit ottaa 2 egen tavaran mutta et 20 egen tavaraa?
        Ylipäätänsä onko arvolla mitään väliä?

        Meneekö liian vaikeeks?
        Yritä edes.


      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        00530

        Kerro ny hyvä mies että millä perusteella lyijykynän ottaminen ei olisi perintöön ryhtymistä,onko sulla mitään konkreettista faktaa/referenssejä josta kävisi ilmi että lyijykynän ottaminen ei ole perintöön ryhtymistä?

        Kuten arvata saattaa niin sulla on vain sun mielipide eikä mitään faktaa sen tueksi löydy.
        Vaikkapa oikeuskäytäntöä tai jotain,kaiva nyt ihan mitä vaan sun puheiden tueksi.
        Onko jossain kiven alla määritelty se että sä voit ottaa 2 egen tavaran mutta et 20 egen tavaraa?
        Ylipäätänsä onko arvolla mitään väliä?

        Meneekö liian vaikeeks?
        Yritä edes.

        Kerropa sinä ensin, millä perusteella se yhden tulitikun ottaminen perittävän tulitikkuaskista (ja sen käyttäminen vaikkapa tupakan sytyttämiseen) on perintöön ryhtymistä. Lyijykynässä on vain aste-ero tulitikkuun nähden. Kun siis jo tulitikkukin mielestäsi aiheuttaa kaikki perintöön ryhtymisen seuraamukset, niin kerropa perusteet vähän tarkemmin kuin vain huru-ukkojen tapaan, että "laki sanoo niin".


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        Kerropa sinä ensin, millä perusteella se yhden tulitikun ottaminen perittävän tulitikkuaskista (ja sen käyttäminen vaikkapa tupakan sytyttämiseen) on perintöön ryhtymistä. Lyijykynässä on vain aste-ero tulitikkuun nähden. Kun siis jo tulitikkukin mielestäsi aiheuttaa kaikki perintöön ryhtymisen seuraamukset, niin kerropa perusteet vähän tarkemmin kuin vain huru-ukkojen tapaan, että "laki sanoo niin".

        00530

        Johan se on sulle kerrottu tusinan verran.
        Referenssejäkin löytyy lain tueksi.

        Joten käännetään nyt se asia päinvastaiseksi ja kerro itse että miksi se ei ole perintöön ryhtymistä. Otetaan nyt vaikka se tuhkakuppi kohteeksi.

        Et varmasti saa edes yhtä perustetta tikistettyä jolla olisi jokin referenssi/laki/oikeuskäytäntö tukenaan.Oman mielipiteen toki voit kertoa mutta siihen se sitten jääkin.

        Senverran voin valottaa tuota tulitikkua että asia kaatuisi näytön puutteeseen jos joku yrittäisi ilmiantaa pesän osakkaan yhden tulitikun viemisestä.Mutta sepäs ei olekkaan se asian ydin,ydin piilee siinä että pesän omaisuuteen kajoaminen on perintöön ryhtymistä.(tasapuolisuuden nimissä esineen koolla tai arvolla ei ole merkitystä).

        Puronen&Aarnio&Kangas laukoo niin että perintöön ryhdytään jos pesän omaisuuteen kajotaan. JA edelleenkään LAKI ei erottele tai määrittele sitä että miten iso/pieni/kallis/halpa esineen tulee olla joten se siitä.

        Kysytään nyt sitten yksinkertainen kysymys,onko tulitikkuaski pesän irtaimistoa vai ei?Entä kynä?Tai se helkutin tuhkakuppi?


      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        00530

        Johan se on sulle kerrottu tusinan verran.
        Referenssejäkin löytyy lain tueksi.

        Joten käännetään nyt se asia päinvastaiseksi ja kerro itse että miksi se ei ole perintöön ryhtymistä. Otetaan nyt vaikka se tuhkakuppi kohteeksi.

        Et varmasti saa edes yhtä perustetta tikistettyä jolla olisi jokin referenssi/laki/oikeuskäytäntö tukenaan.Oman mielipiteen toki voit kertoa mutta siihen se sitten jääkin.

        Senverran voin valottaa tuota tulitikkua että asia kaatuisi näytön puutteeseen jos joku yrittäisi ilmiantaa pesän osakkaan yhden tulitikun viemisestä.Mutta sepäs ei olekkaan se asian ydin,ydin piilee siinä että pesän omaisuuteen kajoaminen on perintöön ryhtymistä.(tasapuolisuuden nimissä esineen koolla tai arvolla ei ole merkitystä).

        Puronen&Aarnio&Kangas laukoo niin että perintöön ryhdytään jos pesän omaisuuteen kajotaan. JA edelleenkään LAKI ei erottele tai määrittele sitä että miten iso/pieni/kallis/halpa esineen tulee olla joten se siitä.

        Kysytään nyt sitten yksinkertainen kysymys,onko tulitikkuaski pesän irtaimistoa vai ei?Entä kynä?Tai se helkutin tuhkakuppi?

        "Senverran voin valottaa tuota tulitikkua että asia kaatuisi näytön puutteeseen"

        Epä-älyllisesti koetat vesittää asiaa vetomalla näytön puutteeseen. Näytöllä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asian kanssa! Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?

        Mutta kun huru-ukkojen argumentoini on juuri tätä tasoa, debatin jatkamisessa heidän kanssaan ei ole mieltä.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        "Senverran voin valottaa tuota tulitikkua että asia kaatuisi näytön puutteeseen"

        Epä-älyllisesti koetat vesittää asiaa vetomalla näytön puutteeseen. Näytöllä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asian kanssa! Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?

        Mutta kun huru-ukkojen argumentoini on juuri tätä tasoa, debatin jatkamisessa heidän kanssaan ei ole mieltä.

        Mitä yhteistä on 12 packilla viruvalgee,24 packilla bissee ja tulitikkuaskilla jossa on 45 tikkua?

        Koffin perijätär jättää perintöä 1000 x 24 pack bissee,sä juot siitä yhden bissen,oletko ottanut perinnön vastaan vai et?

        Tikkuaskia voidaan suoraan verrata vaikkapa 24 packkiin bissee,sä juot yhden siitä tai sä otat yhden tikun tikkuaskista.

        Tuleeko sitä faktaa sun puheiden tueksi vai ei?

        Kuten arvata saattaa niin ei tule.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        "Senverran voin valottaa tuota tulitikkua että asia kaatuisi näytön puutteeseen"

        Epä-älyllisesti koetat vesittää asiaa vetomalla näytön puutteeseen. Näytöllä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asian kanssa! Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?

        Mutta kun huru-ukkojen argumentoini on juuri tätä tasoa, debatin jatkamisessa heidän kanssaan ei ole mieltä.

        "onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

        Sä heität hyvän kysymyksen,no vastaappas itse siihen ja anna jotain faktaa vastauksen tueksi.
        Vai heititkö sä kysymyksen sen takia että et itse tiedä vastausta siihen?
        Mä olen jo vastannut,on se ja jos sä olet eri mieltä niin kerro toki että millä perusteella?

        Laita jotain faktaa pöytään


      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Mitä yhteistä on 12 packilla viruvalgee,24 packilla bissee ja tulitikkuaskilla jossa on 45 tikkua?

        Koffin perijätär jättää perintöä 1000 x 24 pack bissee,sä juot siitä yhden bissen,oletko ottanut perinnön vastaan vai et?

        Tikkuaskia voidaan suoraan verrata vaikkapa 24 packkiin bissee,sä juot yhden siitä tai sä otat yhden tikun tikkuaskista.

        Tuleeko sitä faktaa sun puheiden tueksi vai ei?

        Kuten arvata saattaa niin ei tule.

        Sinulla on todistustaakka väitteellesi, että yhden tulitikun ottaminen pesän tulitikkuaskista merkitsee ryhtymistä perintöön (olkoonpa vaikka arvoltaan miljoona euroa).

        Muuta et ole kyennyt esittämään kuin että "laki sanoo niin". Kirjoita nyt edes se lain säännös tänne näkyviin. Ja viittaukset auktoriteetteihisi ovat yhtä tyhjän kanssa niin kauan kuin et edes yhtä referaattia heiltä ole saanut tänne näkyviin.

        Mutta voiko huru-ukoilta enempää odottaakaan? Näköjään ei.


      • 88989

        Se lainkohta on PK 16:2.

        "Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin."

        Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että pelkkä osallistuminen perunkirjoitukseen tai vainajan välttämättömien asioiden hoitaminen ei vielä estä perinnöstä luopumista.

        Ratkaisevaa on se, onko perillinen saanut henkilökohtaista etua pesästä. Jos on, luopuminen ei enää ole mahdollista. Ja kuten Aarnio&Kangaskin toteavat, pesään ryhtymistä tarkoittavia toimia ei koskaan voi tyhjentävästi määritellä. Kaikissa punnintatilanteissa on arvioitava tilannekohtaisesti sitä, mihin jollakin toimella on tähdätty. Luopumismahdollisuutensa perillinen menettää varmuudella, jos hän on osallistunut irtaimen jakoon, allekirjoittanut jäämistöön kuuluvaa omaisuutta koskevan luovutuskirjan, perinyt kuolinpesän saatavia tai vedonnut osakkaan käytössä oleviin oikeussuojakeinoihin, esimerkiksi vaatinut lakiosaa. (Aarnio&Kangas: Jäämistöoikeus I, 2009, s. 713)

        Ei siis ole tarpeen miettiä lainkaan sitä, mitä tai kuinka arvokasta sieltä pesästä on otettu. Jos perillinen on ottanut jonkin esineen itselleen, niin silloin hän on ryhtynyt pesään.


      • piippolanvaari
        00530 kirjoitti:

        Sinulla on todistustaakka väitteellesi, että yhden tulitikun ottaminen pesän tulitikkuaskista merkitsee ryhtymistä perintöön (olkoonpa vaikka arvoltaan miljoona euroa).

        Muuta et ole kyennyt esittämään kuin että "laki sanoo niin". Kirjoita nyt edes se lain säännös tänne näkyviin. Ja viittaukset auktoriteetteihisi ovat yhtä tyhjän kanssa niin kauan kuin et edes yhtä referaattia heiltä ole saanut tänne näkyviin.

        Mutta voiko huru-ukoilta enempää odottaakaan? Näköjään ei.

        00530,osta purosen&aarnio&kangas kirjat ja lue sieltä,sivunumerot on jo sulle tuotu esille.

        Jos oot persauki niin lainaa vaikka kirjastosta.

        Missäs ne sun "faktat" viipyy?

        Pitääkö vielä kauan odottaa?


      • 00530
        88989 kirjoitti:

        Se lainkohta on PK 16:2.

        "Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin."

        Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että pelkkä osallistuminen perunkirjoitukseen tai vainajan välttämättömien asioiden hoitaminen ei vielä estä perinnöstä luopumista.

        Ratkaisevaa on se, onko perillinen saanut henkilökohtaista etua pesästä. Jos on, luopuminen ei enää ole mahdollista. Ja kuten Aarnio&Kangaskin toteavat, pesään ryhtymistä tarkoittavia toimia ei koskaan voi tyhjentävästi määritellä. Kaikissa punnintatilanteissa on arvioitava tilannekohtaisesti sitä, mihin jollakin toimella on tähdätty. Luopumismahdollisuutensa perillinen menettää varmuudella, jos hän on osallistunut irtaimen jakoon, allekirjoittanut jäämistöön kuuluvaa omaisuutta koskevan luovutuskirjan, perinyt kuolinpesän saatavia tai vedonnut osakkaan käytössä oleviin oikeussuojakeinoihin, esimerkiksi vaatinut lakiosaa. (Aarnio&Kangas: Jäämistöoikeus I, 2009, s. 713)

        Ei siis ole tarpeen miettiä lainkaan sitä, mitä tai kuinka arvokasta sieltä pesästä on otettu. Jos perillinen on ottanut jonkin esineen itselleen, niin silloin hän on ryhtynyt pesään.

        Tässä siis yksi ukko/akka lisää huru-ukkojen poppooseen. Käsitys on uskovaisten luokkaa. Ei mitään väliä, mutta ... Nyt on todella kysymys siitä yhdestä konkreettisesta tulitikusta! Ratkaisevaa todellakin on, onko tuo yksi tulitikku ollut sellainen pesästä saatu etu, mikä konstutuoi perintöön ryhtymisen. Se, joka sanoo, että on, on tästä väitteestään näyttövelvollinen. - Täytyy näköjään arvioida 88989:nkin tiedot ja hoksottimet aivat uusiksi.

        Ja tuolle toiselle huruilijalle (vaarille): Minä olen monet kerrat referoinut kommentteihini niin Purosta kuin Aarnio-Kangastakin, kerrallaan enemmän kuin tämän palstan sivun verran. Jospahan nyt hurutkin saisivat edes sen verran aikaan, että - jos mainitut teokset omistavat - referoisivat tänne ne kohdat, joihin niin vankasti tukeutuvat. Näyttövelvollisuus kun on teillä, jotka sanotte, että yksi tulitikkukin merkitsee perintöön ryhtymistä.


      • 88989
        00530 kirjoitti:

        Tässä siis yksi ukko/akka lisää huru-ukkojen poppooseen. Käsitys on uskovaisten luokkaa. Ei mitään väliä, mutta ... Nyt on todella kysymys siitä yhdestä konkreettisesta tulitikusta! Ratkaisevaa todellakin on, onko tuo yksi tulitikku ollut sellainen pesästä saatu etu, mikä konstutuoi perintöön ryhtymisen. Se, joka sanoo, että on, on tästä väitteestään näyttövelvollinen. - Täytyy näköjään arvioida 88989:nkin tiedot ja hoksottimet aivat uusiksi.

        Ja tuolle toiselle huruilijalle (vaarille): Minä olen monet kerrat referoinut kommentteihini niin Purosta kuin Aarnio-Kangastakin, kerrallaan enemmän kuin tämän palstan sivun verran. Jospahan nyt hurutkin saisivat edes sen verran aikaan, että - jos mainitut teokset omistavat - referoisivat tänne ne kohdat, joihin niin vankasti tukeutuvat. Näyttövelvollisuus kun on teillä, jotka sanotte, että yksi tulitikkukin merkitsee perintöön ryhtymistä.

        Väitätkö ihan tosissasi, että vaikka luopuu perinnöstä, niin voi silti halutessaan ottaa pesästä vähän irtainta?


      • UrpoLehtinen
        88989 kirjoitti:

        Väitätkö ihan tosissasi, että vaikka luopuu perinnöstä, niin voi silti halutessaan ottaa pesästä vähän irtainta?

        "Näyttövelvollisuus kun on teillä, jotka sanotte, että yksi tulitikkukin merkitsee perintöön ryhtymistä. "

        Meillä on näyttönä laki joka sanoo että jos irtaimistoon kajoaa niin silloin ryhdytään perintöön.
        Tikkuaski ja sen sisältö kuuluu irtaimistoon.

        Sä 00350 väität ettei tikkuaski(sisältö) kuulu joten missä on sun näyttövelvollisuus?
        Onko sulla mitään faktaa väitteesi tueksi?

        Saatko sä ottaa 2 tikkua vai missä menee raja?Entäs jos otat koko tikkuaskin taskuus?
        Entäs 10 tikkuaskia tai sata?Onko tikkuaski irtaimistoa vai ei?

        Jos ei ole niin millä perusteella?

        Väittelyssä kumpikin osapuoli yrittää tuoda faktoja pöytään,sulta ei tähän mennessä ole herunut yhtään mitään.


      • Veromies45

        Asia on hyvin selvä,viinapullo ja sen sisältö/tikkuaski ja sen sisältö/10 purkkia maailman kalleinta kaviaaria ja niiden sisältö/maalipurkki ja sen sisältö...

        Sain ne perintönä kallevainaalta.

        Tikut tosin oli kullattuja ja tikun alanokassa koreilee jättimäinen timantti.

        00530 on varsinainen huru-ukko isolla Uu:lla.


      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        "Näyttövelvollisuus kun on teillä, jotka sanotte, että yksi tulitikkukin merkitsee perintöön ryhtymistä. "

        Meillä on näyttönä laki joka sanoo että jos irtaimistoon kajoaa niin silloin ryhdytään perintöön.
        Tikkuaski ja sen sisältö kuuluu irtaimistoon.

        Sä 00350 väität ettei tikkuaski(sisältö) kuulu joten missä on sun näyttövelvollisuus?
        Onko sulla mitään faktaa väitteesi tueksi?

        Saatko sä ottaa 2 tikkua vai missä menee raja?Entäs jos otat koko tikkuaskin taskuus?
        Entäs 10 tikkuaskia tai sata?Onko tikkuaski irtaimistoa vai ei?

        Jos ei ole niin millä perusteella?

        Väittelyssä kumpikin osapuoli yrittää tuoda faktoja pöytään,sulta ei tähän mennessä ole herunut yhtään mitään.

        "Saatko sä ottaa 2 tikkua vai missä menee raja?Entäs jos otat koko tikkuaskin taskuus?"

        Tässä taas puhtaimmillaan ilmenee huru-ukkojen kyvyttömyys ymmärtää, mikä asiassa on oleellista. Sama tilanne näkyy olevan 8898:llakin. Kysymys on YHDESTÄ tulitikusta. Jossakinhan se raja tulee vastaan, mutta eipä livetä aiheesta: Onko YHDEN tulitikun ottaminen PERINTÖÖN ryhtymistä siinä merkityksessä, mitä ryhtymisellä PK:ssa tarkoitetaan. Varsinkin, kun - kuten olen jo ennen 88989:aa todennut - edes PERUNKIRJOITUKSEEN OSALLISTUMINEN ei sinänsä merkitse perintöön ryhtymistä.

        Uskovaisten mentaliteetilla hurut paahtavat - eli oman järjen käyttö on kielletty (jos sitä edes hivenen olisi). Tukea etsitään auktoriteeteista (Jeesus-Paavali-Luther/ Puronen-Aarnio ...) vaikka huruille myönteistä kannanottoa yhteen tulitikkuun ei keneltäkään löydy. (Jos löytyy, niin miksiköhän referaattia ei tänne saada?)


      • huru-ukko67
        00530 kirjoitti:

        "Saatko sä ottaa 2 tikkua vai missä menee raja?Entäs jos otat koko tikkuaskin taskuus?"

        Tässä taas puhtaimmillaan ilmenee huru-ukkojen kyvyttömyys ymmärtää, mikä asiassa on oleellista. Sama tilanne näkyy olevan 8898:llakin. Kysymys on YHDESTÄ tulitikusta. Jossakinhan se raja tulee vastaan, mutta eipä livetä aiheesta: Onko YHDEN tulitikun ottaminen PERINTÖÖN ryhtymistä siinä merkityksessä, mitä ryhtymisellä PK:ssa tarkoitetaan. Varsinkin, kun - kuten olen jo ennen 88989:aa todennut - edes PERUNKIRJOITUKSEEN OSALLISTUMINEN ei sinänsä merkitse perintöön ryhtymistä.

        Uskovaisten mentaliteetilla hurut paahtavat - eli oman järjen käyttö on kielletty (jos sitä edes hivenen olisi). Tukea etsitään auktoriteeteista (Jeesus-Paavali-Luther/ Puronen-Aarnio ...) vaikka huruille myönteistä kannanottoa yhteen tulitikkuun ei keneltäkään löydy. (Jos löytyy, niin miksiköhän referaattia ei tänne saada?)

        raja tulee vastaan kun pesästä otetaan irtainta,ei sillä ole väliä että mitä sä viet.
        kyllä nyt 00530 sen pitäs tajuta,eikös niin.

        "jossakinhan se raja tulee vastaan"

        ..niin että milloin?

        sähån varsinainen huru-ukko olet kun tollasta luulet.

        voin ottaa vähäsen mutta en paljoa.. huru-ukko


      • 00530
        huru-ukko67 kirjoitti:

        raja tulee vastaan kun pesästä otetaan irtainta,ei sillä ole väliä että mitä sä viet.
        kyllä nyt 00530 sen pitäs tajuta,eikös niin.

        "jossakinhan se raja tulee vastaan"

        ..niin että milloin?

        sähån varsinainen huru-ukko olet kun tollasta luulet.

        voin ottaa vähäsen mutta en paljoa.. huru-ukko

        Uskovaisia lisää... Teitähän riittää.

        Joku teikäläinen sentään yrittää livetä tappiosta kysymällä: entäs tikkuaski? Tuollainen kyselijä horjuu uskossaan: jospa yksi tikku sittenkään ei riitä perusteeksi perintöön ryhtymiseen, mutta riittäisiköhän yksi tikkuaski?? Siitä, kuinka monta tulitikkua ehkä tarvitaan, jotta voitaisiin puhua perintöön ryhtymisestä, nyt ei kuitenkaan ole kysymys; kysymys on YHDESTÄ tulitikusta. Koettakaa hyvät huru-ukot tai -akat tuo debatin keskeinen fakta jo vihdoin ymmärtää.

        Tämä uusi uskovainen taas on uskovaisten tapaan ehdoton joko-tai -uskossaan: joko uskot tai et usko. Yksi tulitikkukin tämän logiikan mukaan on yhtä merkitsevä kuin vaikkapa yksi kultakello: jos otat kumman tahansa, seuraus on sama eli perintöön ryhtyminen. Toisaalta esimerkiksi rinnastuksesta =>perunkirjoitukseen osallistuminen - yhden tulitikun ottaminen<= noissa porukassa häveliäästi vaietaan, kun ei osata perustella, miksi vm. olisi pesään ryhtymisen kannalta oleellisempi kuin em. (kuten uskonoppi heidän tulkintansa mukaan sanoo).


      • piippolanvaari
        00530 kirjoitti:

        Uskovaisia lisää... Teitähän riittää.

        Joku teikäläinen sentään yrittää livetä tappiosta kysymällä: entäs tikkuaski? Tuollainen kyselijä horjuu uskossaan: jospa yksi tikku sittenkään ei riitä perusteeksi perintöön ryhtymiseen, mutta riittäisiköhän yksi tikkuaski?? Siitä, kuinka monta tulitikkua ehkä tarvitaan, jotta voitaisiin puhua perintöön ryhtymisestä, nyt ei kuitenkaan ole kysymys; kysymys on YHDESTÄ tulitikusta. Koettakaa hyvät huru-ukot tai -akat tuo debatin keskeinen fakta jo vihdoin ymmärtää.

        Tämä uusi uskovainen taas on uskovaisten tapaan ehdoton joko-tai -uskossaan: joko uskot tai et usko. Yksi tulitikkukin tämän logiikan mukaan on yhtä merkitsevä kuin vaikkapa yksi kultakello: jos otat kumman tahansa, seuraus on sama eli perintöön ryhtyminen. Toisaalta esimerkiksi rinnastuksesta =>perunkirjoitukseen osallistuminen - yhden tulitikun ottaminen<= noissa porukassa häveliäästi vaietaan, kun ei osata perustella, miksi vm. olisi pesään ryhtymisen kannalta oleellisempi kuin em. (kuten uskonoppi heidän tulkintansa mukaan sanoo).

        00530,osoittaako yhden tulitikun vieminen perinnön vastaanottamistahtoa?
        Kun sä kerrot muille perillisille sen että mä vien nyt pesästä yhden tikun,lälläslää...Mikä on seuraus jos muut osakkat ilmoittavat tämän osakkaan tahtotilasta verottajalle?Sehän riittää että btahtoa on,ei ole pakko viedä edes sitä tikkua.Näin ollen sillä ei ole edes merkitystä että vietkö sä sen tikun vai et.


      • 00530
        piippolanvaari kirjoitti:

        00530,osoittaako yhden tulitikun vieminen perinnön vastaanottamistahtoa?
        Kun sä kerrot muille perillisille sen että mä vien nyt pesästä yhden tikun,lälläslää...Mikä on seuraus jos muut osakkat ilmoittavat tämän osakkaan tahtotilasta verottajalle?Sehän riittää että btahtoa on,ei ole pakko viedä edes sitä tikkua.Näin ollen sillä ei ole edes merkitystä että vietkö sä sen tikun vai et.

        "Mikä on seuraus jos muut osakkat ilmoittavat tämän osakkaan tahtotilasta verottajalle?"

        Osakkaan tahdosta ottaa yksi tulitikku. Niinpä. No sinulla on uskonvarmuus, mitä tuosta "tahtotilasta" seuraa, joten ole sinä minun puolestani uskossasi vahva. Monenlaista uskoahan tähän maailmaan mahtuu. Varmaan maailmasi romahtaisi, jos menettäisit puhtaan uskosi. Sitä en sinulle sentään toivo.

        Sinä näytät torjuvan vahvasti mielestäsi esittämäni epäuskoisen rinnastuksen: Mitä perunkirjoitukseen osallistujan tahtotilasta ehkä voitaisiin päätellä? Vaikka sinä siitä mitä päätteleisit, niin verottaja kuitenkaan ei katso sen osoittavan osallistujassa tahtotilaa perintöön ryhtymisestä. Sitä vastoin yhden tulitikun ottamisen verottaja sinun mielestäsi tulkitsisi perintöön ryhtymiseksi. . . .

        Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, kun meillä uskonnonvapaus on lailla säädetty.


      • Pekkapuupaa23
        00530 kirjoitti:

        "Mikä on seuraus jos muut osakkat ilmoittavat tämän osakkaan tahtotilasta verottajalle?"

        Osakkaan tahdosta ottaa yksi tulitikku. Niinpä. No sinulla on uskonvarmuus, mitä tuosta "tahtotilasta" seuraa, joten ole sinä minun puolestani uskossasi vahva. Monenlaista uskoahan tähän maailmaan mahtuu. Varmaan maailmasi romahtaisi, jos menettäisit puhtaan uskosi. Sitä en sinulle sentään toivo.

        Sinä näytät torjuvan vahvasti mielestäsi esittämäni epäuskoisen rinnastuksen: Mitä perunkirjoitukseen osallistujan tahtotilasta ehkä voitaisiin päätellä? Vaikka sinä siitä mitä päätteleisit, niin verottaja kuitenkaan ei katso sen osoittavan osallistujassa tahtotilaa perintöön ryhtymisestä. Sitä vastoin yhden tulitikun ottamisen verottaja sinun mielestäsi tulkitsisi perintöön ryhtymiseksi. . . .

        Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, kun meillä uskonnonvapaus on lailla säädetty.

        Huru-ukko kun ei tajua sitä seikkaa että jos on tahtotila ottaa jotain pesästä niin sillähän ei ole merkitystä että onko se yksi tikku vai tusina tikkuaskia.
        Yritä nyt hyvä mies ymmärtää se seikka.


      • UrpoLehtinen
        Pekkapuupaa23 kirjoitti:

        Huru-ukko kun ei tajua sitä seikkaa että jos on tahtotila ottaa jotain pesästä niin sillähän ei ole merkitystä että onko se yksi tikku vai tusina tikkuaskia.
        Yritä nyt hyvä mies ymmärtää se seikka.

        Pesästä ottaminen sisältää myös perillisen tahtotilan,kun pelkkä tahtotilan esittäminen muille pesän osakkaille/verottajalle riittää niin silloin ei ole enää väliä että onko vienyt sen tikun vai ei.


      • 00530
        Pekkapuupaa23 kirjoitti:

        Huru-ukko kun ei tajua sitä seikkaa että jos on tahtotila ottaa jotain pesästä niin sillähän ei ole merkitystä että onko se yksi tikku vai tusina tikkuaskia.
        Yritä nyt hyvä mies ymmärtää se seikka.

        Lisää huru-ukkoja. Turhahan näille on järkeä puhua, kun usko on vankka, niin sitten on.


      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Pesästä ottaminen sisältää myös perillisen tahtotilan,kun pelkkä tahtotilan esittäminen muille pesän osakkaille/verottajalle riittää niin silloin ei ole enää väliä että onko vienyt sen tikun vai ei.

        Eikö se perunkirjoitukseen osallistuminen siis osoita mitään? Se yhden tulitikun ottaminenko siis osoittaa tahtotilaa paremmin kuin perunkirjoitukseen osallistuminen? No, huru-ukoilla on ihan oma tahtotila, sehän täällä on käynyt kristallinkirkkaaksi.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        Eikö se perunkirjoitukseen osallistuminen siis osoita mitään? Se yhden tulitikun ottaminenko siis osoittaa tahtotilaa paremmin kuin perunkirjoitukseen osallistuminen? No, huru-ukoilla on ihan oma tahtotila, sehän täällä on käynyt kristallinkirkkaaksi.

        Kyllä sä varsin hyvin tiedät että oikeuskäytännössä perunkirjotuksiin osallistuminen ei ole perintöön ryhtymistä,sensijaan tahtotila jolla osoitetaan että pesästä halutaan jotain taasen on perintöön ryhtymistä,siitäkin on oikeuskäytäntöä olemassa.

        Joten loppupeleissä sillä tikun ottamisella ei ole merkitystä,on se kumma kun väännetään rautalangasta niin ei silti mene perille.

        Sä joko otat perintöön osaa tai sitten sä et ota,ei ole välimuotoa olemassa eli sitä että otanpas vähäsen osaa perintöön.

        Teet vaan itsesi naurunalaiseksi kun muuta väität.


      • jamespotkupyörä
        00530 kirjoitti:

        Eikö se perunkirjoitukseen osallistuminen siis osoita mitään? Se yhden tulitikun ottaminenko siis osoittaa tahtotilaa paremmin kuin perunkirjoitukseen osallistuminen? No, huru-ukoilla on ihan oma tahtotila, sehän täällä on käynyt kristallinkirkkaaksi.

        "Eikö se perunkirjoitukseen osallistuminen siis osoita mitään? Se yhden tulitikun ottaminenko siis osoittaa tahtotilaa paremmin kuin perunkirjoitukseen osallistuminen? "

        Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi,halu ottaa pesästä taas ei,mitäköhän eroa niillä on 00530?

        Miksi toinen ei ole perintöön ryhtymistä ja toinen taas on?


      • 00530
        jamespotkupyörä kirjoitti:

        "Eikö se perunkirjoitukseen osallistuminen siis osoita mitään? Se yhden tulitikun ottaminenko siis osoittaa tahtotilaa paremmin kuin perunkirjoitukseen osallistuminen? "

        Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi,halu ottaa pesästä taas ei,mitäköhän eroa niillä on 00530?

        Miksi toinen ei ole perintöön ryhtymistä ja toinen taas on?

        "Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"

        Höpön höpön. "Laki" ei määrää ketään osallistumaan perunkirjoitukseen. Jos joku ei perinnöstä mitään halua, miksi hän vaivautuisi menemään sellaiseen kuivaan tilaisuuteen kuin perunkirjoitukseen? Ei tällaiselle henkilölle passiivisuudesta mitään seuraamusta tule, vaikka pesä olisi ylivelkainen. (Tietoa aiheesta kiinnostuneille löytyy kirjoituksestani 10 vuoden takaa http://keskustelu.suomi24.fi/t/4833573/vaikea-tilanne-pesanselvitykseen-liittyen#comment-25692689 .) Osallistumalla perunkirjoitukseen perillinen osoittaa, että perintö häntä kiinnostaa ... "Jospa sieltä jotain kivaa minullekin tulisi." Tämän "tahtotilan" osoituksen ei kutenkaan ole katsottu merkitsevän perintöön ryhtymistä.

        Mutta nämä uskossaan varmat huru-ukot/akat katsovat, että sytyttämällä pesän tulitikulla sätkänsä sytyttäjä on ilmaissut "tahtotilan" ottaa perintö vastaan! Onko naurettavampaa kuultu - edes toisen sortin uskovaisilta?!

        Ja vielä kerran (kun joidenkin logiikka edelleen pettää pahasti): kysymys on yhdestä tulitikusta. Tähän debattiin ei kuulu, kuinka monen tikun ottaminen konstituoisi perintöön ryhtymisen. Jossainhan se raja tulee vastaan, mutta se on toisen debatin aihe.


      • Pekkapuupaa23
        00530 kirjoitti:

        "Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"

        Höpön höpön. "Laki" ei määrää ketään osallistumaan perunkirjoitukseen. Jos joku ei perinnöstä mitään halua, miksi hän vaivautuisi menemään sellaiseen kuivaan tilaisuuteen kuin perunkirjoitukseen? Ei tällaiselle henkilölle passiivisuudesta mitään seuraamusta tule, vaikka pesä olisi ylivelkainen. (Tietoa aiheesta kiinnostuneille löytyy kirjoituksestani 10 vuoden takaa http://keskustelu.suomi24.fi/t/4833573/vaikea-tilanne-pesanselvitykseen-liittyen#comment-25692689 .) Osallistumalla perunkirjoitukseen perillinen osoittaa, että perintö häntä kiinnostaa ... "Jospa sieltä jotain kivaa minullekin tulisi." Tämän "tahtotilan" osoituksen ei kutenkaan ole katsottu merkitsevän perintöön ryhtymistä.

        Mutta nämä uskossaan varmat huru-ukot/akat katsovat, että sytyttämällä pesän tulitikulla sätkänsä sytyttäjä on ilmaissut "tahtotilan" ottaa perintö vastaan! Onko naurettavampaa kuultu - edes toisen sortin uskovaisilta?!

        Ja vielä kerran (kun joidenkin logiikka edelleen pettää pahasti): kysymys on yhdestä tulitikusta. Tähän debattiin ei kuulu, kuinka monen tikun ottaminen konstituoisi perintöön ryhtymisen. Jossainhan se raja tulee vastaan, mutta se on toisen debatin aihe.

        Korkein oikeus katsoo, että Kaijan toimet hänen äitinsä jälkeen ovat olleet, kuten hovioikeus on todennut, tavanomaista ja välttämätöntä vainajan asioiden hoitoa, johon hän äitinsä lähimpänä omaisena on ryhtynyt ---->ja mihin hänellä on ollut velvollisuuskin ryhtyä.<------ Pelkästään hoitamalla näitä asioita, kuten järjestämällä hautajaiset ja perunkirjoituksen tai hoitamalla välttämättömiä pankkiasioita taikka muita pesän omaisuutta koskevia juoksevia asioita, hän ei ole menetellyt tavalla, joka olisi osoittanut tahtoa vastaanottaa perintö eikä hän siten ole ryhtynyt pesään.

        Tässä tulee se seikka esille että "Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"

        http://slideplayer.fi/slide/1965420/ Tuolta sensijaan sä saat selville täysin saman asian.

        Ymmärrätkö mitä tarkoittaa "lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"???

        ET ilmeisesti 00350.


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        "Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"

        Höpön höpön. "Laki" ei määrää ketään osallistumaan perunkirjoitukseen. Jos joku ei perinnöstä mitään halua, miksi hän vaivautuisi menemään sellaiseen kuivaan tilaisuuteen kuin perunkirjoitukseen? Ei tällaiselle henkilölle passiivisuudesta mitään seuraamusta tule, vaikka pesä olisi ylivelkainen. (Tietoa aiheesta kiinnostuneille löytyy kirjoituksestani 10 vuoden takaa http://keskustelu.suomi24.fi/t/4833573/vaikea-tilanne-pesanselvitykseen-liittyen#comment-25692689 .) Osallistumalla perunkirjoitukseen perillinen osoittaa, että perintö häntä kiinnostaa ... "Jospa sieltä jotain kivaa minullekin tulisi." Tämän "tahtotilan" osoituksen ei kutenkaan ole katsottu merkitsevän perintöön ryhtymistä.

        Mutta nämä uskossaan varmat huru-ukot/akat katsovat, että sytyttämällä pesän tulitikulla sätkänsä sytyttäjä on ilmaissut "tahtotilan" ottaa perintö vastaan! Onko naurettavampaa kuultu - edes toisen sortin uskovaisilta?!

        Ja vielä kerran (kun joidenkin logiikka edelleen pettää pahasti): kysymys on yhdestä tulitikusta. Tähän debattiin ei kuulu, kuinka monen tikun ottaminen konstituoisi perintöön ryhtymisen. Jossainhan se raja tulee vastaan, mutta se on toisen debatin aihe.

        "Jossainhan se raja tulee vastaan, mutta se on toisen debatin aihe. "

        Milloin raja tulee vastaan?


      • 00530
        Pekkapuupaa23 kirjoitti:

        Korkein oikeus katsoo, että Kaijan toimet hänen äitinsä jälkeen ovat olleet, kuten hovioikeus on todennut, tavanomaista ja välttämätöntä vainajan asioiden hoitoa, johon hän äitinsä lähimpänä omaisena on ryhtynyt ---->ja mihin hänellä on ollut velvollisuuskin ryhtyä.<------ Pelkästään hoitamalla näitä asioita, kuten järjestämällä hautajaiset ja perunkirjoituksen tai hoitamalla välttämättömiä pankkiasioita taikka muita pesän omaisuutta koskevia juoksevia asioita, hän ei ole menetellyt tavalla, joka olisi osoittanut tahtoa vastaanottaa perintö eikä hän siten ole ryhtynyt pesään.

        Tässä tulee se seikka esille että "Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"

        http://slideplayer.fi/slide/1965420/ Tuolta sensijaan sä saat selville täysin saman asian.

        Ymmärrätkö mitä tarkoittaa "lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"???

        ET ilmeisesti 00350.

        Jos et tiennyt, niin perunkirjoitusvelvollisuus on VAIN osakkaalla, jonka hoidossa jäämistö on. Mitään velvollisuutta ei ole muilla osakkailla.

        PK 20:2.1
        "Osakkaan, =>jonka hoidettavana pesän omaisuus on<=, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. "

        Aarnio & Kangas, Suomen jäämistöoikeus I
        "Perunkirjoitusvelvollisuutta ei ole kytketty pelkkään osakasasemaan kuolinpesässä. Perunkirjoitusvelvollisuus on VAIN OSAKKAALLA, JONKA HOIDOSSA JÄÄMISTÖ ON. Omaisuuden hoidolla tarkoitetaan omaisuuden tosiasiallista hallussapitoa."

        Sinun löytämässäsi tapauksessa leskellä oli perunkirjoitusvelvollisuus, koska jäämistö oli hänen hoidossaan. Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Ap kertoo:

        "Vainaja on naimaton ja lapseton. // Perintö jää siten kahdelle elossa olevalle sisarelle, joista toinen aikoo luopua perinnöstä"

        Jäämistö ei siten ilmeisesti ole ollut kenenkään osakkaan hoidettavana, joten perunkirjoitusvelvollisuutta ainakaan sillä osakkaalla, joka aikoo perinnöstä luopua, ei ole. Laki EI määrää tällaista osakasta toimimaan millään tavalla perunkirjoituksen aikaan saamiseksi.

        JOS siis tällainen osakas (nyt perittävän sisar) kuitenkin osallistuisi perunkirjoitukseen, helposti käsillä olisi tulkinta, että hän tällä menetelyllä osoittaa odottavansa jotain perintöä saavansa. Tällaista tulkintaa ei kuitenkaan oikeuskäytännössä ole tehty.

        Mutta missä on se oikeuskäytännön tulkinta, jonka mukaan yhden tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista merkitsisi (vs. perunkirjoitukseen osallistuminen) perintöön ryhtymistä? Näytäpä Puupää se!


      • hammastikkumies
        00530 kirjoitti:

        Jos et tiennyt, niin perunkirjoitusvelvollisuus on VAIN osakkaalla, jonka hoidossa jäämistö on. Mitään velvollisuutta ei ole muilla osakkailla.

        PK 20:2.1
        "Osakkaan, =>jonka hoidettavana pesän omaisuus on<=, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. "

        Aarnio & Kangas, Suomen jäämistöoikeus I
        "Perunkirjoitusvelvollisuutta ei ole kytketty pelkkään osakasasemaan kuolinpesässä. Perunkirjoitusvelvollisuus on VAIN OSAKKAALLA, JONKA HOIDOSSA JÄÄMISTÖ ON. Omaisuuden hoidolla tarkoitetaan omaisuuden tosiasiallista hallussapitoa."

        Sinun löytämässäsi tapauksessa leskellä oli perunkirjoitusvelvollisuus, koska jäämistö oli hänen hoidossaan. Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Ap kertoo:

        "Vainaja on naimaton ja lapseton. // Perintö jää siten kahdelle elossa olevalle sisarelle, joista toinen aikoo luopua perinnöstä"

        Jäämistö ei siten ilmeisesti ole ollut kenenkään osakkaan hoidettavana, joten perunkirjoitusvelvollisuutta ainakaan sillä osakkaalla, joka aikoo perinnöstä luopua, ei ole. Laki EI määrää tällaista osakasta toimimaan millään tavalla perunkirjoituksen aikaan saamiseksi.

        JOS siis tällainen osakas (nyt perittävän sisar) kuitenkin osallistuisi perunkirjoitukseen, helposti käsillä olisi tulkinta, että hän tällä menetelyllä osoittaa odottavansa jotain perintöä saavansa. Tällaista tulkintaa ei kuitenkaan oikeuskäytännössä ole tehty.

        Mutta missä on se oikeuskäytännön tulkinta, jonka mukaan yhden tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista merkitsisi (vs. perunkirjoitukseen osallistuminen) perintöön ryhtymistä? Näytäpä Puupää se!

        Ensin sä sössötät että "Höpön höpön. "Laki" ei määrää ketään osallistumaan perunkirjoitukseen. " JA sitten sä sössötät että "Jos et tiennyt, niin perunkirjoitusvelvollisuus on VAIN osakkaalla, jonka hoidossa jäämistö on."

        Taidat olla varsinainen huru mycket ukko.


      • 00530
        hammastikkumies kirjoitti:

        Ensin sä sössötät että "Höpön höpön. "Laki" ei määrää ketään osallistumaan perunkirjoitukseen. " JA sitten sä sössötät että "Jos et tiennyt, niin perunkirjoitusvelvollisuus on VAIN osakkaalla, jonka hoidossa jäämistö on."

        Taidat olla varsinainen huru mycket ukko.

        Tikkumies sössöttää, kun ei ymmärrä lukemaansa. Vastasin Puupäälle, joka kirjoitti:

        =>Tässä tulee se seikka esille että "Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"<=

        Siis, että perunkirjoitukseen OSALLISTUMINEN olisi lakimääräinen toimi. Sitähän se EI ole. Laki EI määrää ketään osallistumaan perunkirjoitukseen. Jos joku SIITÄ HUOLIMATTA osallistuu perunkirjoitukseen, hänellä lähtökohtaisesti on oma intressi eli odotettavissa oleva perintö motiivina. Kirjoitin:

        => Jäämistö ei siten ilmeisesti ole ollut kenenkään osakkaan hoidettavana, joten perunkirjoitusvelvollisuutta ainakaan sillä osakkaalla, joka aikoo perinnöstä luopua, ei ole. Laki EI määrää tällaista osakasta toimimaan millään tavalla perunkirjoituksen aikaan saamiseksi.

        JOS siis tällainen osakas (nyt perittävän sisar) kuitenkin osallistuisi perunkirjoitukseen, helposti käsillä olisi tulkinta, että hän tällä menetelyllä osoittaa odottavansa jotain perintöä saavansa. Tällaista tulkintaa ei kuitenkaan oikeuskäytännössä ole tehty. <=

        Perunkirjoitukseen OSALLISTUMINEN ei todellakaan ole lakimääräinen toimenpide. Mutta sitähän se näiden tietyn sortin uskovaisten älyllinen toiminta on: millekään muulle ei ole sijaa kuin omaa uskoa vahvistavalle. Sen mukaisesti uskoa horjuttava teksti on parasta jättää ymmärtämättä. Niin kuin taas nähtiin.


      • hammastikkumies
        00530 kirjoitti:

        Tikkumies sössöttää, kun ei ymmärrä lukemaansa. Vastasin Puupäälle, joka kirjoitti:

        =>Tässä tulee se seikka esille että "Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"<=

        Siis, että perunkirjoitukseen OSALLISTUMINEN olisi lakimääräinen toimi. Sitähän se EI ole. Laki EI määrää ketään osallistumaan perunkirjoitukseen. Jos joku SIITÄ HUOLIMATTA osallistuu perunkirjoitukseen, hänellä lähtökohtaisesti on oma intressi eli odotettavissa oleva perintö motiivina. Kirjoitin:

        => Jäämistö ei siten ilmeisesti ole ollut kenenkään osakkaan hoidettavana, joten perunkirjoitusvelvollisuutta ainakaan sillä osakkaalla, joka aikoo perinnöstä luopua, ei ole. Laki EI määrää tällaista osakasta toimimaan millään tavalla perunkirjoituksen aikaan saamiseksi.

        JOS siis tällainen osakas (nyt perittävän sisar) kuitenkin osallistuisi perunkirjoitukseen, helposti käsillä olisi tulkinta, että hän tällä menetelyllä osoittaa odottavansa jotain perintöä saavansa. Tällaista tulkintaa ei kuitenkaan oikeuskäytännössä ole tehty. <=

        Perunkirjoitukseen OSALLISTUMINEN ei todellakaan ole lakimääräinen toimenpide. Mutta sitähän se näiden tietyn sortin uskovaisten älyllinen toiminta on: millekään muulle ei ole sijaa kuin omaa uskoa vahvistavalle. Sen mukaisesti uskoa horjuttava teksti on parasta jättää ymmärtämättä. Niin kuin taas nähtiin.

        Kun sä järjestät perunkirjotukset niin tokihan se sisältää myös siihen osallistumisen.
        Näin voidaan sanoa että se on jollekkin henkilölle lakimääräinen oikeustoimi.

        Harvoin sitä tulee vastaan että perukirjotuksissa ei ole ketään paikalla,ei edes lakimiestä/uskottuja miehiä joka sen tekee.Vai onko tullut vastaan sulla sellaista tilannetta että kutsu tulee osakkaille mutta ketään ei ole paikalla.?


      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        Tikkumies sössöttää, kun ei ymmärrä lukemaansa. Vastasin Puupäälle, joka kirjoitti:

        =>Tässä tulee se seikka esille että "Perunkirjotuksiin osallistuminen on lakimääräinen jäämistöä koskeva toimi"<=

        Siis, että perunkirjoitukseen OSALLISTUMINEN olisi lakimääräinen toimi. Sitähän se EI ole. Laki EI määrää ketään osallistumaan perunkirjoitukseen. Jos joku SIITÄ HUOLIMATTA osallistuu perunkirjoitukseen, hänellä lähtökohtaisesti on oma intressi eli odotettavissa oleva perintö motiivina. Kirjoitin:

        => Jäämistö ei siten ilmeisesti ole ollut kenenkään osakkaan hoidettavana, joten perunkirjoitusvelvollisuutta ainakaan sillä osakkaalla, joka aikoo perinnöstä luopua, ei ole. Laki EI määrää tällaista osakasta toimimaan millään tavalla perunkirjoituksen aikaan saamiseksi.

        JOS siis tällainen osakas (nyt perittävän sisar) kuitenkin osallistuisi perunkirjoitukseen, helposti käsillä olisi tulkinta, että hän tällä menetelyllä osoittaa odottavansa jotain perintöä saavansa. Tällaista tulkintaa ei kuitenkaan oikeuskäytännössä ole tehty. <=

        Perunkirjoitukseen OSALLISTUMINEN ei todellakaan ole lakimääräinen toimenpide. Mutta sitähän se näiden tietyn sortin uskovaisten älyllinen toiminta on: millekään muulle ei ole sijaa kuin omaa uskoa vahvistavalle. Sen mukaisesti uskoa horjuttava teksti on parasta jättää ymmärtämättä. Niin kuin taas nähtiin.

        "Perunkirjoitukseen OSALLISTUMINEN ei todellakaan ole lakimääräinen toimenpide."

        Osallistuminen on pakollista pesän ilmoittajalle ja 2 uskotulle miehelle.


      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        "Perunkirjoitukseen OSALLISTUMINEN ei todellakaan ole lakimääräinen toimenpide."

        Osallistuminen on pakollista pesän ilmoittajalle ja 2 uskotulle miehelle.

        Voi voi tuota sössötyksen tasoa.

        Perunkirjoituksen TOIMITTAMINEN toki edellyttää pesän ilmoittajan ja toimitusmiesten paikalla olemista. Perunkirjoitukseen OSALLISTUMISESSA taas on kysymys niiden paikalla olosta, joilla on OIKEUS MUTTA EI VELVOLLISUUTTA olla paikalla eli osallistua toimitukseen. Ap:n tapauksessa laki eikä mikään muukaan velvoita perittävän sisarta, joka suunnitteli perinnöstä luopumista, osallistumaan perunkirjoitukseen. Se siis EI ole hänelle "lakimääräinen velvoite", kuten Puupää ja nyt UL esittävät.

        Kun peruskäsitteetkin näiltä lakiuskovaisilta ovat noin hukassa, niin mitä voikaan odottaa edes jonkiverran älyllistä potentiaalia edellyttävään debattiin osallistumisesta. Ei muuta kuin samaa tyhjän jankkaamista!


      • piippolanvaari
        00530 kirjoitti:

        Voi voi tuota sössötyksen tasoa.

        Perunkirjoituksen TOIMITTAMINEN toki edellyttää pesän ilmoittajan ja toimitusmiesten paikalla olemista. Perunkirjoitukseen OSALLISTUMISESSA taas on kysymys niiden paikalla olosta, joilla on OIKEUS MUTTA EI VELVOLLISUUTTA olla paikalla eli osallistua toimitukseen. Ap:n tapauksessa laki eikä mikään muukaan velvoita perittävän sisarta, joka suunnitteli perinnöstä luopumista, osallistumaan perunkirjoitukseen. Se siis EI ole hänelle "lakimääräinen velvoite", kuten Puupää ja nyt UL esittävät.

        Kun peruskäsitteetkin näiltä lakiuskovaisilta ovat noin hukassa, niin mitä voikaan odottaa edes jonkiverran älyllistä potentiaalia edellyttävään debattiin osallistumisesta. Ei muuta kuin samaa tyhjän jankkaamista!

        Sun pitäs nyt sössöttää ohi topicin,paljonko pitää ottaa pesästä tavaraa että se katsottaisiin perintöön ryhtymiseksi?

        00530,yritä ny pinnistää jokin vastaus.Täällä porukoilla on valmiiks sipsit ja limut ku asia menee nii jännäks.

        Sähän olet sitä mieltä että vähän voi ottaa mutta ei paljoo,eikös niin?


      • 00530
        piippolanvaari kirjoitti:

        Sun pitäs nyt sössöttää ohi topicin,paljonko pitää ottaa pesästä tavaraa että se katsottaisiin perintöön ryhtymiseksi?

        00530,yritä ny pinnistää jokin vastaus.Täällä porukoilla on valmiiks sipsit ja limut ku asia menee nii jännäks.

        Sähän olet sitä mieltä että vähän voi ottaa mutta ei paljoo,eikös niin?

        Se ei kuulu tähän debattiin, kuten jo aikoja sitten olen todennut. Jossain raja tulee vastaan (100 - 1.000 - 10.000 ?) Sitä saatte pohtia te. Mutta 1 se ei ole. Uskonvarmojen kanssa en tuosta rajasta ryhdy kinaamaan, kinatkaa keskenänne.


      • tulitikkumies
        00530 kirjoitti:

        Se ei kuulu tähän debattiin, kuten jo aikoja sitten olen todennut. Jossain raja tulee vastaan (100 - 1.000 - 10.000 ?) Sitä saatte pohtia te. Mutta 1 se ei ole. Uskonvarmojen kanssa en tuosta rajasta ryhdy kinaamaan, kinatkaa keskenänne.

        sähän varsinainen hupi-ukko olet 00530.

        Oikeassa olet sen suhteen että 1 se ei ole.
        Se on pyöreä 0.

        Tahtotila riittää.

        Riittää että pesän osakas näyttää haluavansa jotain pesästä,ei tarvitse edes ottaa sitä yhtä tikkua.

        Tikku,kalikka,kello,lautanen,kuppi,tuhkakuppi..aivan sama.


      • 88989

        Oleellista on tosiaan tahtotila ottaa "jotain" ja sen osoittaminen.
        Kun perillinen luopuu perinnöstä, hän vetäytyy pesästä. Tämän jälkeen hän ei enää osallistu pesän hallintoon eikä minkäänlaisiin pesää koskeviin määräämistoimiin, olivat ne sitten rahalliselta arvoltaan minkö suuruisia tahansa. Kyllä tämä nyt pitäisi ymmärtää. Eihän tuo luopuja saa antaa sellaisiakaan pesää koskevia tahdonilmaisuja, joista hän ei itse hyödy mitenkään.

        Ihan eri asia on taas se, jos sijaantulija yhdessä muiden osakkaiden kanssa haluaa lahjoittaa pesästä jotakin. Mutta yksinään ei luopujan sijaantulijalla tällaista oikeutta ole.

        Ja kun 00530 peräänkuulutti referointeja asiantuntijakirjoituksista, niin luehan tuo minun siteeraukseni Aarnio&Kankaan Jäämistöoikeus I:stä. Siinä todetaan nimenomaisesti, että osallistuminen irtaimen omaisuuden jakamiseen merkitsee perintöön ryhtymistä. Eivät hekään mainitse mitään euromääräisiä rajoja. Jaetun omaisuuden arvolla ei todellakaan ole merkitystä.


      • Lawetorder

        Kaikkea saa haluta, sanoa ottavansa tuon ja tuon, vaikkei otakkaan, niin se ei ole perintöön ryhtymistä, eikä se, että ottaa joitain esineitä selvittämättömästä ja jakamattomasta kuolinpesästä, niin se on pelkkä varkaus.

        Perintöön ryhtyminen tarkoittaa sitä, että ottaa perinnön vastaan, siitä luopumatta eli hyväksyy perukirjan, pesänselvityksen-/jaon ja ottaa vastaan osuutensa ja noin se menee juridisesti.

        Muut mitä edellä hössätty paitsi yhden kirjoitus, on vain luulotteluja muilta.

        Ajatelkaa, pesän haltuunotto ja ilmoittaminen muille mahdollisille osakkaille ei ole perintöön ryhtymistä, heurekaaaa. Viisaammaksi vähemmällä.


    • torstai-aamuna

      Jos näistä perijäsisarista toinen luopuu perinnöstä ja määrää mitä hänen osuudelleen tehdään, hän on ryhtynyt perintöön. Samalla perintöä tulee koskemaan kaksinkertainen verotus, ensin perintövero tälle perivälle sisarelle ja sitten lahjavero tämän lapsille.

      Mikäli perijäsisar luopuu perinnöstä ilman ehtoja, kyseinen osuus palautuu perittävään kokonaissummaan ja jaetaan sitten muille laillisille perijöille. Mietin vaan, onko tässä tapauksessa niin, että perintö menisi sitten kokonaisuudessaan tuolle toiselle sisarelle, ei suinkaan perinnöstä luopujan lapsille? Tilannehan on eri kuin sellainen, jossa perijät ovat rintaperillisiä.

      • 00530

        1) Perijäsisar EI ryhdy perintöön, jos hän määrää sijaantulijoikseen (osuuksiin puuttumatta) kaikki lapsensa eli ne, jotka sijaan lainkin mukaan tulisivat.

        2) Perintö menee lain mukaan luopujan lapsille (paitsi jos nämä olisivat perittävään nähden perillisaseman ulkopuolella eli serkkuja - kun luopuja on esim. perittävän täti).


      • fghjko
        00530 kirjoitti:

        1) Perijäsisar EI ryhdy perintöön, jos hän määrää sijaantulijoikseen (osuuksiin puuttumatta) kaikki lapsensa eli ne, jotka sijaan lainkin mukaan tulisivat.

        2) Perintö menee lain mukaan luopujan lapsille (paitsi jos nämä olisivat perittävään nähden perillisaseman ulkopuolella eli serkkuja - kun luopuja on esim. perittävän täti).

        jippo piileekin siinäettei kp sisässä olevasta omaisuudesta määrätä. OMASTAAN, ELI ITSELLE KORVAMERKITYSTÄ, JOHON ON RYHDYTTY, MÄÄRÄÄMÄLLÄ... oli capsit päällä vahingossa, mutta jääkööt. Kun ei ollenkaan ota perintöä vastaan, vaan vain kieltäytyy, se jaetaan kuten kieltäytynyt olisi alun perinkin kuollut- Jos lapsia, nämä saavat. Jos ei, niin sisarukset tai elävä vanhempi tai sisarusten lapset saavat...jne, mutta serkut eienää peri.


      • 00530
        fghjko kirjoitti:

        jippo piileekin siinäettei kp sisässä olevasta omaisuudesta määrätä. OMASTAAN, ELI ITSELLE KORVAMERKITYSTÄ, JOHON ON RYHDYTTY, MÄÄRÄÄMÄLLÄ... oli capsit päällä vahingossa, mutta jääkööt. Kun ei ollenkaan ota perintöä vastaan, vaan vain kieltäytyy, se jaetaan kuten kieltäytynyt olisi alun perinkin kuollut- Jos lapsia, nämä saavat. Jos ei, niin sisarukset tai elävä vanhempi tai sisarusten lapset saavat...jne, mutta serkut eienää peri.

        Mikähän jippo sinulla oikein oli? Määrätä siis kyllä voi, mutta vain siten, että perintö lankaeaa samoin kuin jos määrääjä olisi kuollut ennen perittävää. Ts. niin, että määräys ei muuta lain mukaista sijaan tuloa.

        Joko: "Luovun NN:n perinnöstä."
        Tai: "Luovun NN:n perinnöstä lasteni hyväksi".

        Tulos on kaikilta osin sama, kun luopujalla on lapsia.


      • 246810
        00530 kirjoitti:

        Mikähän jippo sinulla oikein oli? Määrätä siis kyllä voi, mutta vain siten, että perintö lankaeaa samoin kuin jos määrääjä olisi kuollut ennen perittävää. Ts. niin, että määräys ei muuta lain mukaista sijaan tuloa.

        Joko: "Luovun NN:n perinnöstä."
        Tai: "Luovun NN:n perinnöstä lasteni hyväksi".

        Tulos on kaikilta osin sama, kun luopujalla on lapsia.

        Mikä ihmeen hinku sinulla on kehottaa liittämään luopumisilmoitukseen määräys sijaantulijasta? Mitään hyötyähän siitä ei ole. Selkeintä ja varminta on aina luopua nimenomaan ehdoitta eli "Luovun perinnöstä 1.7.2017 kuolleen NN:n jälleen".


      • 00530
        246810 kirjoitti:

        Mikä ihmeen hinku sinulla on kehottaa liittämään luopumisilmoitukseen määräys sijaantulijasta? Mitään hyötyähän siitä ei ole. Selkeintä ja varminta on aina luopua nimenomaan ehdoitta eli "Luovun perinnöstä 1.7.2017 kuolleen NN:n jälleen".

        Mikä ihmeen lukivaikeus sinulla on? En ole kehottanut tekemään mitään.

        Asia vain on niin, että joskus tavallinen lakia tuntematon luopuja kokee varmemmaksi ilmoittaa, että luopuu lastensa hyväksi kuin vain epämääräisesti, että "luopuu". Ja jos näin on, niin miksi hänelle ei saisi kertoa, että sekin on mahdollista? Kummallinen asenne sinulla.


      • Ohje
        00530 kirjoitti:

        Mikä ihmeen lukivaikeus sinulla on? En ole kehottanut tekemään mitään.

        Asia vain on niin, että joskus tavallinen lakia tuntematon luopuja kokee varmemmaksi ilmoittaa, että luopuu lastensa hyväksi kuin vain epämääräisesti, että "luopuu". Ja jos näin on, niin miksi hänelle ei saisi kertoa, että sekin on mahdollista? Kummallinen asenne sinulla.

        Lakia tuntemattomien ei pidä lähteä laatimaan itse juridisia asiakirjoja.


      • 00530
        Ohje kirjoitti:

        Lakia tuntemattomien ei pidä lähteä laatimaan itse juridisia asiakirjoja.

        "Juridinen asiakirja" käsittää tässä tapauksessa yhden virkkeen, jonka lakia tuntematonkin osaa kirjoittaa, kunhan ensin on ottanut laista selvää - vaikka täältä. Ja laatiipa itse tahi ei tuon asiakirjan, niin hyvä hänen on joka tapauksessa ottaa laista selvää, jotta osaa tilannetta oikein arvioida.


      • 246810
        00530 kirjoitti:

        "Juridinen asiakirja" käsittää tässä tapauksessa yhden virkkeen, jonka lakia tuntematonkin osaa kirjoittaa, kunhan ensin on ottanut laista selvää - vaikka täältä. Ja laatiipa itse tahi ei tuon asiakirjan, niin hyvä hänen on joka tapauksessa ottaa laista selvää, jotta osaa tilannetta oikein arvioida.

        Tyypillinen maallikon virhe on ajatella, että yhden virkkeen asiakirjoja voi laatia itse ja että asiakirjan pituus korreloisi jotenkin sen vaikeusasteen kanssa. Jos asioita ei osaa, voi lyhyellä ja yksinkertaisellakin dokumentilla aikaansaada paljon ikäviä seurauksia ja esimerkiksi ihan turhia veroja.


      • 00530
        246810 kirjoitti:

        Tyypillinen maallikon virhe on ajatella, että yhden virkkeen asiakirjoja voi laatia itse ja että asiakirjan pituus korreloisi jotenkin sen vaikeusasteen kanssa. Jos asioita ei osaa, voi lyhyellä ja yksinkertaisellakin dokumentilla aikaansaada paljon ikäviä seurauksia ja esimerkiksi ihan turhia veroja.

        Höpön höpön. Kun =>asiasta on selvän ottanut<=, yhdellä virkkeellä on minimaalinen mahdollisuus sotkea asiaansa. Perinnöstä luopumisilmoitus "Luovun perinnöstä NN:n jälkeen" ei muita kommervekkejä paikan, pvm:n ja allekirjoituksen lisäksi seurakseen kaipaa. "Asiantuntijan" monimutkaiset laajat sössötykset päin vastoin voivat sotkuja asiakirjan tulkinnassa aiheuttaa. Asiakirjan pituus usein korreloi sekavuuden kanssa silloin, kun asia olisi voitu lyhyesti ja täsmällisesti ilmaista.


      • Ehdoitta_
        00530 kirjoitti:

        Höpön höpön. Kun =>asiasta on selvän ottanut<=, yhdellä virkkeellä on minimaalinen mahdollisuus sotkea asiaansa. Perinnöstä luopumisilmoitus "Luovun perinnöstä NN:n jälkeen" ei muita kommervekkejä paikan, pvm:n ja allekirjoituksen lisäksi seurakseen kaipaa. "Asiantuntijan" monimutkaiset laajat sössötykset päin vastoin voivat sotkuja asiakirjan tulkinnassa aiheuttaa. Asiakirjan pituus usein korreloi sekavuuden kanssa silloin, kun asia olisi voitu lyhyesti ja täsmällisesti ilmaista.

        Juuri noin, eli ei mitään turhia mainintoja siitä, että luovun lasteni hyväksi tms.

        Siinäkin voidaan muuten mennä pieleen, jos vaikka joku lapsista on kuollut ja hänellä on omia lapsia. Silloin luopuminen "lasten hyväksi" laukaisee juurikin tuon tuplaverotuksen ja lisäksi yksi sukuhaara jää ilman perintöä, mikä ei ehkä lainkaan ollut tarkoitus.

        Eli hyvä ohje on tosiaan tuo ylempänä annettu eli ei mitään ylimääräisiä mainintoja sijaantulosta.


    • Olisko

      Nurmikon leikkuu!

    • NysseL

      Kiitos kommenteista. Niin. Perintöön on siis ryhdytty. Mutta mitenkä sen verottajalle todistan? Olen vain omin silmin nähnyt ja omin korvin kuullut. Todisteena ovat sitten perinnöstä luopuneen kotona "perityt" huonekalut ja taulut seinillä, mutta sinne verottaja tuskin pääsee tarkastamaan. Ja loput on luopujan lapsi vahingossa tullut ottaneeksi itselleen vain, jos heiltä kysytään.

    • IndianaJones23

      Verottajalle todistat kirjallisesti ja yksilöidysti että mitä pesästä on viety ja kuka on vienyt,se on sitten verottajan asia että mitä todisteita he vaativat sen jälkeen.

      Asia voi myös painua rikoksen puolelle jos ennen perinnönjakoa viedään pesästä tavaraa ilman muiden osakkaiden suostumusta. Lievä kavallus,kavallus,törkeä kavallus,riippuen siitä että miten arvokasta tavaraa pesästä on viety ilman muiden osakkaiden suostumusta.

      JA luopumisilmoituksessa voi mainita että osuus menee kakaroille,siitä on kkon päätös olemassa.

    • Asko751t

      Jakamaton maatila kaukana syrjäkylällä, saako sen tavaroita käyttää missä ja miten? saako sen vanhan tilan moottorisahaa käyttää vaan tilalla vai minne asti sen saa viedä ja käyttää, saako toiselle kiinteistölle, mikä kirkolla (50 km:n päässä) kuuluu myös jakamattomaan pesään? Saako sitä lainata jollekin osakkaalle hänen metsätöihinsä? Saako jakamattomasta pesästä tyhjentää joku osakas esim. kirpparille vanhaa tavaraa omin luvin?

    • IndianaJones23

      pesän tavaroita saa käyttää yhteistuumin,jos joku vastustaa niin sitten olette pattitilanteessa kunnes pesä jaetaan,pesästä ei saa viedä mitään ilman muiden suostumusta JA lähtökohtaisesti perinnönjako pitää suorittaa jotta tavara vaihtaa omistajaa.

      Jos osakkaat ovat yksimielisiä lainaamisesta niin silloin moottorisahan voi viedä vaikka timbuktuun.

    • Tyypillistä_tulkintaa

      Oli hauska lukea näitä tekstejä ja varsinkin niitä jotka halusivat että lain tarkkaa linjaa voisi leventää.

      Otetaan esimerkki ihan toisesta suunnasta, lentopallosta.
      Säännöt sanovat ettei verkkoon kosketa.
      Saako silloin hipaista verkkoon? No ei tietenkään.
      Olin erään urheiluseuran johtokunnan jäsen ja huomasin että osa johtokuntaa venytti myös rajaa.
      Pienillä seuralle kuulumattomilla kuiteilla kuppasivat rahaa seurasta, kun otin asian esille niin oli naama mutkalla että nipotan turhaa.

      Kumma että raja halutaan niin leveäksi että voidaan käydä reilusti toisella puolella.
      Raja nyt vain sattuu olemaan niin selvä ja kapea ettei siinä voi sooloilla.

      Kyseisessä tapauksessa laki määrittelee rajan erittäin kapeaksi, sitä ei voi ylittää ilman sanktiota.

      Rikospuolella on lain rajaa monesti levennetty, monessa laissa on maininta teon vähäpätöisyydestä ja että se jätetään rankaisematta.
      Löytyykö perintöön ryhtymisestä lieventävää lausetta?

      Riippuu siitä onko viiva piirretty terävällä kynällä vai paksulla tussilla

      • Järjen_ääni

        Yhtä hyvin voitaisiin pohdiskella sitä, saako edunvalvoja ottaa itselleen päämiehensä omaisuutta. Jos ihan vähän vain ottaa.
        Taikka jos pesänselvittäjä ja/tai -jakaja ottaa pesästä vain jotain vähäarvoista, vaikka sitten sen tulitikun.

        Kyllä se raja on tosiaan selvä, eikä niitä lieventäviä lauseita taikka teon lievää muotoa ole.


    • Humppa-Einari

      Perukirjassa ei tarvitse ilmoittaa vähäarvoiseksi katsottavaa irtaimistoa eli tavanomainen koti-irtaimisto, jonka arvo on alle 4 000 euroa, ei kuulu perintöverotuksen piiriin. Irtaimiston luetteloinnilla voidaan korkeintaa helpottaa mahdollisia riitoja perinnönjaossa. Jopa oikeuskirjallisuudessa todetaan, että edes 3 000 euron arvoista taulua ei vielä olisi pidettävä tavanomaista arvokkaampana.

      Samaa kaavaa noudattaen vähäarvoisen irtaimiston "ottaminen" ei ole perintöön ryhtymistä. Sen sijaan ilman sopimista irtaimiston "ottaminen ja itselleen-ja-lähipiirilleen-jakaminen" osoittaa itsekkyttä, huonoa arviointilykyä ja huonoa kotikasvatusta. Jos rajat alittavat edellä kuvatut, verottajaa asia ei kiinnosta, ja tuskin myöskään poliisia.

      • Järjen_ääni

        Ei tuosta kyllä mitään kaavaa saa. Ei koti-irtaimiston osittainen verovapaus korreloi millään tavalla sen kanssa, onko perintöön ryhdytty vai ei. Ja luopujahan on saattanut ryhtyä perintöön, vaikkei hän ole edes ottanut pesästä mitään omaisuutta. Jos hän on vaikkapa antanut asunnosta myyntitoimeksiannon, niin ryhtymisen raja on ylitetty.


      • Einari-Humppa
        Järjen_ääni kirjoitti:

        Ei tuosta kyllä mitään kaavaa saa. Ei koti-irtaimiston osittainen verovapaus korreloi millään tavalla sen kanssa, onko perintöön ryhdytty vai ei. Ja luopujahan on saattanut ryhtyä perintöön, vaikkei hän ole edes ottanut pesästä mitään omaisuutta. Jos hän on vaikkapa antanut asunnosta myyntitoimeksiannon, niin ryhtymisen raja on ylitetty.

        Esimerkki:

        Luovun perinnöstäni normaaliin tapaan kirjallisesti, asia kerrotaan perukirjassa ja lapseni tulevat sijaani.

        Edellisestä riippumatta ja huolimatta otan perikunnalle kuuluvasta irtamistosta vanhemmille kuuluneen ja minulle rakkaan muumiastiaston arvoltaan noin 200 euroa.

        Mitä sinä teet konkreettisesti, jos haluat minulta muumiastiaston takaisin - kerrotko verottajalle vaiko poliisille?


      • Järjen_ääni

        Tilanne on oikeastaan aivan sama kuin silloin, jos naapurin Urmas olisi käynyt ryöstöretkellä. Ja lisäksi sukuhaarallenne voi vielä tulla tuplaverot.

        Ja mitähän muuta olet kuolinpesän asioissa huseerannutkaan? Ehkä se muumiastiaston ottaminen ei olekaan se juttu, mihin verotehokas perinnöstä luopuminen kaatuu. Noin typerä toimija on todennäköisesti kosauttanut homman jo muutenkin.

        Siinähän sitten itket kun et saakkaan perintöä vaan ainoastaan perintöverot. Ja lapsesi ovat nyreissään, kun maksavat lahjaveroa eivätkä perintöveroa. Paitsi jos perintö on riittävän suuri, jolloin lahjavero voikin olla heille jopa edullisempi.

        Lapsethan tietysti ottavat sinulta vielä sellaisen ilmoituksen, että pidätät lahjaan hallintaoikeuden. Saavat näin vähän alennusta veroissa.


      • Einari-Humppa
        Järjen_ääni kirjoitti:

        Tilanne on oikeastaan aivan sama kuin silloin, jos naapurin Urmas olisi käynyt ryöstöretkellä. Ja lisäksi sukuhaarallenne voi vielä tulla tuplaverot.

        Ja mitähän muuta olet kuolinpesän asioissa huseerannutkaan? Ehkä se muumiastiaston ottaminen ei olekaan se juttu, mihin verotehokas perinnöstä luopuminen kaatuu. Noin typerä toimija on todennäköisesti kosauttanut homman jo muutenkin.

        Siinähän sitten itket kun et saakkaan perintöä vaan ainoastaan perintöverot. Ja lapsesi ovat nyreissään, kun maksavat lahjaveroa eivätkä perintöveroa. Paitsi jos perintö on riittävän suuri, jolloin lahjavero voikin olla heille jopa edullisempi.

        Lapsethan tietysti ottavat sinulta vielä sellaisen ilmoituksen, että pidätät lahjaan hallintaoikeuden. Saavat näin vähän alennusta veroissa.

        Mitä sinä teet konkreettisesti, jos haluat minulta muumiastiaston takaisin - kerrotko verottajalle vaiko poliisille?


      • KeskitytäänOleelliseen
        Einari-Humppa kirjoitti:

        Mitä sinä teet konkreettisesti, jos haluat minulta muumiastiaston takaisin - kerrotko verottajalle vaiko poliisille?

        Mikä kuva siinä astiastossa on?

        Ei taida olla ainakaan kaikki muumit laaksossa.


    • piippolanvaari

      toisaalta voidaan myös kikkailla senverran että jos perinnön arvo on alle 5 tonttua niinvoit ihan huoletta luopua perinnöstä ja ottaa sen rakkaan muumiastiaston,näin ei mene perintöveroa eikä lahjaveroa vaikka olisit ryhtynyt pesään.mutta jos luopuja on ulosotossa niin sitten voutia kiinnostaa.tarpeeks hereillä kun on niin lapset jäävät nuolemaan näppejään.

    • Älävaanryhdy

      Koroilla perimis toimistojen yhdistys on perustettu. Ryhtyminen on sukua vainoille. Etenkin taloudellisesti. Voiko asiaa loukkaamatta selventää. Älä osta mitään. Älä myy mitään.

    • Humppa-Einari

      Esitin ääliölle kysymyksen: "Mitä sinä teet konkreettisesti, jos haluat minulta muumiastiaston takaisin - kerrotko verottajalle vaiko poliisille? "

      EI osaa tuo pelle vastata muulla kuin puolivaloilla wituilulla, joka jäi vaatimattomaksi yritykseksi. Jos otan kuolinpesästä 200 euron muumiastiaston, mutta olen luopunut perinnöstä, ei ole kerrassaan mitään, mitä sinä voisit yrittää tehdä asialle. Minä olen luopunut perinnöstä kirjallisesti, mutta astiasto on minulla.

      • 88989

        Jos otat kuolinpesästä omaisuutta, et ole luopunut perinnöstä. Voit tietysti lahjoittaa kuolinpesäosuutesi eteenpäin, jollet halua muuta kuin sen astiaston. Muista kuitenkin, että tällaisessa tilanteessa perintöverot lankeavat kuitenkin sinulle.


      • Humppa_Einari
        88989 kirjoitti:

        Jos otat kuolinpesästä omaisuutta, et ole luopunut perinnöstä. Voit tietysti lahjoittaa kuolinpesäosuutesi eteenpäin, jollet halua muuta kuin sen astiaston. Muista kuitenkin, että tällaisessa tilanteessa perintöverot lankeavat kuitenkin sinulle.

        Mitä sanot? Esimerkissä olin luopunut kirjallisesti ja asianmukaisesti perinnöstä, mutta otin silti muumiastiaston. En maksa lainkaan perintöveroa, koska ne eivät minulle kuulu maksettaviksi.


      • poliisimestarisisu
        Humppa_Einari kirjoitti:

        Mitä sanot? Esimerkissä olin luopunut kirjallisesti ja asianmukaisesti perinnöstä, mutta otin silti muumiastiaston. En maksa lainkaan perintöveroa, koska ne eivät minulle kuulu maksettaviksi.

        Lievä kavallus,kavallus tai törkeä kavallus.

        Jos olet luopunut perinnöstä kirjallisesti niin silloin sun kuolinpesän osakkuus katoaa samalla hetkellä,jos viet sen jälkeen sen muumiastiaston niin sitten mennään lievän kavalluksen tai kavalluksen mittapuissa.


      • Humppa_Einari
        poliisimestarisisu kirjoitti:

        Lievä kavallus,kavallus tai törkeä kavallus.

        Jos olet luopunut perinnöstä kirjallisesti niin silloin sun kuolinpesän osakkuus katoaa samalla hetkellä,jos viet sen jälkeen sen muumiastiaston niin sitten mennään lievän kavalluksen tai kavalluksen mittapuissa.

        Löytyihän sentään ääliön lisäksi joku, joka uskaltaa sanoa jotakin. Poliisi siis ennen verottajaa.

        Suvusta on siis aluksi löydyttävä henkilö, joka vie asian esitutkintaan- Sen jälkeen kun tutkinta on valmis, päätetään oikeuskäsittelystä. Ja kaikki tämä 200 euron rakkaan muumiastiaston vuoksi...

        Mutta perinntöveroja tapauksessa ei makseta, sillä olen luopunut perinnöstä. Tavanomainen koti-irtaimisto, jonka arvo on alle 4 000 euroa, ei kuulu perintöverotuksen piiriin.


      • JärjenValo
        Humppa_Einari kirjoitti:

        Löytyihän sentään ääliön lisäksi joku, joka uskaltaa sanoa jotakin. Poliisi siis ennen verottajaa.

        Suvusta on siis aluksi löydyttävä henkilö, joka vie asian esitutkintaan- Sen jälkeen kun tutkinta on valmis, päätetään oikeuskäsittelystä. Ja kaikki tämä 200 euron rakkaan muumiastiaston vuoksi...

        Mutta perinntöveroja tapauksessa ei makseta, sillä olen luopunut perinnöstä. Tavanomainen koti-irtaimisto, jonka arvo on alle 4 000 euroa, ei kuulu perintöverotuksen piiriin.

        Tähän ei mitään lisättävää.

        Jos pesästä otetaan vähäarvoiseksi katsottavaa irtaimistoa, verottajaa ei voisi vähempää kiinnostaa, sillä alle 4000 euron arvoinen irtaimisto ei kuulu perintöverotuksen piiriin.

        Jos irtaimistoon on luvatta ja ilman yhteistä sopimusta kajottu, ottakaa yhteyttä poliisiin, niin perhesopu varmuudella säilyy (tai se kadotetaan). Ellei kotona jo lapsena ole opetettu, mikä on oikein ja väärin, niin sitä on vaikea oppia enää aikuisena.


    • HaluaJaTahtoa

      Perintöön ryhtymiseksi katsotaan vain sellaiset toimet, jotka osoittavat perinnön vastaanottamistahtoa. Yksittäisen vähäarvoisen irtaimen esineen ottaminen pesästä ei vielä ilmaise perinnön vastaanottamistahtoa, vaan on osoitus halusta haastaa riitaa.

      Suvun kesken itsekeskeinen käytös perinnönjaossa on omiaan käynnistämään suku- tai perheriidan.

    • 64bittinen

      >>> Sun pitäs nyt sössöttää ohi topicin,paljonko pitää ottaa pesästä tavaraa että se katsottaisiin perintöön ryhtymiseksi?

      Aika paljon, koska ainoa taho jota asia virallisesti kiinnostaa on verottaja. Ja summa on 4000 euroa irtaimiston osalta. Kaikki muu on pelkkää höpinää.

      • hammastikkumies

        höpöhöpö,sähän puhut ihan höpöjä.
        Kysy vaikka verottajalta että onko pesästä ottaminen perintöön ryhtymistä,esineen arvolla ei ole väliä eikä sillä että irtaimiston arvo sattuu olemaan 4k tai alle.


    • tikustaasiaa

      "Riittää että pesän osakas näyttää haluavansa jotain pesästä,ei tarvitse edes ottaa sitä yhtä tikkua."

      Höpsis, tikun ottaminen pesästä ei osoita perinnön vastaanottamishalua.

    • vänkäystäselvästäasiasta

      On tästäkin varsinainen vänkäys saatu aikaan!

      Jos perijä jotain pesästä ottaa/saa, niin tottakai on ryhtynyt pesään.
      Ei sen tavaran tms. arvolla todellakaan ole merkitystä.
      Tulitikkuvertaus nyt on melko naurettava.
      Mutta mitään euromääräisiä rajoja ei todellakaan ole olemassa.
      Jos jotain määrää pesän omaisuudesta tai mitä sillä tehdään, on ryhtynyt pesään.
      Sekin, että on itselleen luvan antanut ottaa jotakin tavaraa pesästä, on pesän omaisuudesta määräämistä. Tässä ei ole olemassa harmaan eri sävyjä, vaan musta ja valkoinen. Kyllä tai ei.

      • tarkkana-nyt

        //Jos perijä jotain pesästä ottaa/saa, niin tottakai on ryhtynyt pesään.//

        Ei pidä paikkaansa. Voin ottaa pesästä vähäarvoiseksi katsottavaa irtaimistoa ja siitä huolimatta verottajaan päin luopua tehokkaasti perinnöstä. Se että haluan vaikkapa yksittäisen esineen ei ole osoitus perinnön vastaanottotahdosta.


      • hammastikkumies
        tarkkana-nyt kirjoitti:

        //Jos perijä jotain pesästä ottaa/saa, niin tottakai on ryhtynyt pesään.//

        Ei pidä paikkaansa. Voin ottaa pesästä vähäarvoiseksi katsottavaa irtaimistoa ja siitä huolimatta verottajaan päin luopua tehokkaasti perinnöstä. Se että haluan vaikkapa yksittäisen esineen ei ole osoitus perinnön vastaanottotahdosta.

        Höpöhöpö,ota luuri käteen ja pirauta verottajalle,pääset tuosta harhaisesta ajattelutyylistä eroon.

        Etkö sä nyt hyvä mies ymmärrä että jos sä otat pesästä jotain niin silloin sä ryhdyt pesään,unohda se perinnön vastaanottamistahto,se ei tarkoita sitä että sä otat koko perinnön vastaan.

        Täällä porukat varmasti uskoo ennemmin purosta,aarnioo ja kangasta kuin tuollaista huru-ukkoa.Jumavita jopa KHO/KKO siteeraa kyseisiä tyyppejä.


      • Järjen_ääni
        tarkkana-nyt kirjoitti:

        //Jos perijä jotain pesästä ottaa/saa, niin tottakai on ryhtynyt pesään.//

        Ei pidä paikkaansa. Voin ottaa pesästä vähäarvoiseksi katsottavaa irtaimistoa ja siitä huolimatta verottajaan päin luopua tehokkaasti perinnöstä. Se että haluan vaikkapa yksittäisen esineen ei ole osoitus perinnön vastaanottotahdosta.

        Olet nyt kyllä niin väärässä kuin olla voi, 00530. Eikä siinä nyt auta se, että jatkat vänkäämistä eri nimimerkeillä.

        Ei sinulla ole oikeutta tehdä kuolinpesässä yhtään mitään, jos kerran olet LUOPUNUT.

        Sitä paitsi ei sinulla muutenkaan olisi oikeutta OTTAA kuolinpesästä mitään. Ei meidän oikeusjärjestelmämme tunne sellaista oikeustointa kuin "ottaminen".

        Irtaimen omaisuuden jako (vähäarvoisenkin), on perinnönjakoa ja siitä on sovittava muiden osakkaiden kanssa. Ja kuten aiemmin on todettu, osallistuminen irtaimen omaisuuden jakoon merkitsee ryhtymistä kuolinpesään.


      • Ja-mitään-ette-voi
        tarkkana-nyt kirjoitti:

        //Jos perijä jotain pesästä ottaa/saa, niin tottakai on ryhtynyt pesään.//

        Ei pidä paikkaansa. Voin ottaa pesästä vähäarvoiseksi katsottavaa irtaimistoa ja siitä huolimatta verottajaan päin luopua tehokkaasti perinnöstä. Se että haluan vaikkapa yksittäisen esineen ei ole osoitus perinnön vastaanottotahdosta.

        Luovun perinnöstä kirjallisesti, mutta otan pesästä kymmenen mukavaa ja hienoa tikkuaskia, keräilyarvoltaan 100 euroa.

        Mitä kuvittelette, että verottaja sanoo asiaan? Verottajaa ei voisi vähempää kiinnostaa, koska kyseessä on vähäarvoinen irtain, ja olen perukirjassa pätevästi luopunut perinnöstä. En maksa veroja, vaan perintö siirtyy asianmukaisesti lapsilleni. Otan tikkuaskit, en halua perintöä. Hyvin yksinkertaista.


      • vänkäystäselvästäasiasta
        Ja-mitään-ette-voi kirjoitti:

        Luovun perinnöstä kirjallisesti, mutta otan pesästä kymmenen mukavaa ja hienoa tikkuaskia, keräilyarvoltaan 100 euroa.

        Mitä kuvittelette, että verottaja sanoo asiaan? Verottajaa ei voisi vähempää kiinnostaa, koska kyseessä on vähäarvoinen irtain, ja olen perukirjassa pätevästi luopunut perinnöstä. En maksa veroja, vaan perintö siirtyy asianmukaisesti lapsilleni. Otan tikkuaskit, en halua perintöä. Hyvin yksinkertaista.

        Kai nyt jollain muullakin kuin verottajalla on jotain mielenkiintoa tähän asiaan.
        Esimerkiksi muilla perijöillä!


      • piippolanvaari
        Ja-mitään-ette-voi kirjoitti:

        Luovun perinnöstä kirjallisesti, mutta otan pesästä kymmenen mukavaa ja hienoa tikkuaskia, keräilyarvoltaan 100 euroa.

        Mitä kuvittelette, että verottaja sanoo asiaan? Verottajaa ei voisi vähempää kiinnostaa, koska kyseessä on vähäarvoinen irtain, ja olen perukirjassa pätevästi luopunut perinnöstä. En maksa veroja, vaan perintö siirtyy asianmukaisesti lapsilleni. Otan tikkuaskit, en halua perintöä. Hyvin yksinkertaista.

        jos otat irtainta niin sulle napsahtaa perintövero ja lapsilles lahjavero,sikäli otat ensin ja sitten luovut,jos luovut ensin ja otat sitten pesästä niin sä et enää ole pesän osakas ja asia muuttuukin niin että kyseeseen tulee pesän kavallus,lievä tai normi,törkeäkin se voi olla jo irtaimen arvo on suuri.

        Ei sulla ole oikeutta koskea sellaiseen pesään minkä osakas sä et ole.


      • 88989

        Mielenkiintoa voi olla myös tämän luopujan puolisolla, jos eroavat perinnönjättäjän kuoleman jälkeen.


      • mitään-ette-voi
        piippolanvaari kirjoitti:

        jos otat irtainta niin sulle napsahtaa perintövero ja lapsilles lahjavero,sikäli otat ensin ja sitten luovut,jos luovut ensin ja otat sitten pesästä niin sä et enää ole pesän osakas ja asia muuttuukin niin että kyseeseen tulee pesän kavallus,lievä tai normi,törkeäkin se voi olla jo irtaimen arvo on suuri.

        Ei sulla ole oikeutta koskea sellaiseen pesään minkä osakas sä et ole.

        //Esimerkiksi muilla perijöillä! //

        Tikkuaskit ovat nyt minulla, joten mitä kehoitat muita perijöitä tekemään - heristämään sormea? Minä aion kuitenkin pitää tikkuaskit ja olen verottajaan päin kirjallisesti luopunut perinnöstä.

        //....jos otat irtainta niin sulle napsahtaa perintövero ja lapsilles lahjavero.//

        Höpöä. Vähäarvoinen alle 4000 euron irtaimisto ei kiinnosta verottajaa millään tasolla.

        Mitään ette voi!


    • piippolanvaari

      Muut pesän osakkaat voisivat käräyttää sut,Teeppä niin että käräytä itse itsesi.

      • Mitään-et-voi

        Mitään et voi!


    • piippolanvaari

      Pitäskö minun voida tehdä asialle jotain?

      Todellisuudessahan sä et ole mitään tikkuaskeja vienyt ja kaikenpäälle sä jauhat paksua shaibaa.

      • mitään.et.voi

        //Pitäskö minun voida tehdä asialle jotain?//

        Olisit voinut yrittää perustella asiasi, mutta mitään et voi.

        Otan siis haluamani vähäarvoisen irtaimen, luovun kirjallisesti perinnöstä ja asia siirretään suoraan perukirjaan eikä verottaja enää ole mitenkään kiinnostunut asiasta.

        Olipa kyseessä tikku tai tikkuaski tai kokonainen kokoelma, verottaja kiinnostuu asiasta vasta jos 4000 euroa ylittyy. Voithan yritää tehdä rikosilmoitusta.


      • 88989

        Montako kertaa sinulle pitää vielä sanoa, että ei sen otetun tavaran arvolla ole merkitystä? Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Eikä perinnöstä luopuminen ole ainoastaan verotuskysymys vaan myös siviilioikeudellinen (ja mahdollisesti myös rikosoikeudellinen).


      • Mitään-et-voi

        Näin sitä voisi nöösipojat luulla. Kaiken taustalla luopumisessa on kuitenkin verottaja ja verotehokkuus. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Se on siis veroilmoitus, eikä verottajaa ei kiinnosta vähäarvoinen ja alle 4000 euron arvoinen normaali irtain!

        Minä otan haluamani irtaimen esineen (esineen), luovun kirjallisesti ja pätevästi perinnöstä, eikä kenelläkään ole mitään sanomista asiaan - järjestys asioille on täysin minun valittavissa. Verottajaa ei asianmukaisen perukirjan ja liitteiden jäljiltä kiinnosta vähäarvoinen irtaimisto ja sen kohtalo, eikä minulle määrätä perintöveroa eikä kenellekään muulle lahja- tai vastaavia veroja.

        Ellei perinnön luovutus vs. irtaimiston osa kiinnosta verottajaa, ei se kiinnosta ketään muutakaan. Voit toki yrittää siviilipuolen riita-asiaa (lapsellista ja kallista), mutta sekään ei kiinnosta verottajaa.

        Kuolinpesän varojen väärinkäyttötilanne on käsillä, jos kuolinpesän varoja käytetään sen tarkoituksen ja sen osakkaiden tahdon vastaisesti. Kavallus katsottaneen lieväksi, jos ja kun kun teko (= tikkuaskien vohkiminen) on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, ja siitä seuraa ainoastaan sakkoa. On toki mahdollista, että suvusta löytyy joku riittävän sekopää käynnistämään esitutkinnan, mutta kyllähän satasen tapauksessa suvun kesken sekä poliisi että syyttäjä vetäytyvät taka-alalle. Puhumattakaan tuomarista, jos juttu sinne asti menisi... (Ei mene!)

        Kaiken muun lisäksi kavalluksen tahallisuus pitää pystyä todistamaan; minä kiellän tietenkin tahallisuuden ja vetoan vahinkoon.

        Perukirja liitteineen on siis olemassa, ja langettavan tuomion jälkeen saattaisi olla paikallaan kanne, jossa tutkittaisiin vanhan perukirjan oikeellisuus - tällöin alkuperäiset ilmoittaja ja uskotut miehet joutuisivat lähinnä naurunalaisiksi, koska tikkuaskit on vohkittu tai annettu sukuun! Pesän osakkaalla tai ensisijaisesti perillisellä on toki oikeutensa ajaa kannetta pesän hyväksi eli haastattakoon muut osakkaat asiassa kuultaviksi.

        Et sinä oikeasti mitään voi: minä otan vähäarvoisen irtaimen ja luovun kirjallisesti perinnöstä. En ryhdy perintöön enkä maksa perintöveroa. Et voi mitään.


      • piippolanvaari

        Verottajaa ei kiinnosta jos KOKO perintöosan arvo on 5000 tai alle.
        Silloin ei mene perintöveroa eikä lahjaveroa vaikka pesästä otettaisiinkin jotain.

        Mutta poliisia kyllä kiinnostaa pesän kavallus.

        Jos viet pesästä jotain ja luovut perinnöstä niin se ei ole enää perinnöstä luopumista vaan perintöosan luovutus.Riippuen siitä että missä järjestyksessä viet tavaraa,ennen luopumista vai jälkeen luopumisen.Toisessa kohtaa se on perintösan luovutus ja toisessa kohtaa pesän kavallus.


        Kaikenpäälle pesän osakas voi saada kontolleen henk.kohtasen velkavastuun jos hän kämmäilee niissä asioissa.

        Veronkorotuskin on mahdollista kun kusettaa verottajaa.

        Voit vedota vahinkoon kavalluksen suhteen mutta sepäs ei auta asiaan.

        "On toki mahdollista, että suvusta löytyy joku riittävän sekopää käynnistämään esitutkinnan, mutta kyllähän satasen tapauksessa suvun kesken sekä poliisi että syyttäjä vetäytyvät taka-alalle. Puhumattakaan tuomarista, jos juttu sinne asti menisi... (Ei mene!)"

        Sehän menee oikeuteen jos joku pesän osakkaista niin haluaa.

        "
        Et sinä oikeasti mitään voi: minä otan vähäarvoisen irtaimen ja luovun kirjallisesti perinnöstä. En ryhdy perintöön enkä maksa perintöveroa. Et voi mitään. "

        Sun puheet ovat aikalailla paksua shittii,"en ryhdy perintöön" <---- Omassa pienessä mielessäs luulet että et ryhdy perintöön jos viet irtainta.Sun pitäs varmaan lukea hieman lakia enemmän,vai onko lain ymmärtäminen sulle vaikeaa?


      • mitään-ette-voi
        piippolanvaari kirjoitti:

        Verottajaa ei kiinnosta jos KOKO perintöosan arvo on 5000 tai alle.
        Silloin ei mene perintöveroa eikä lahjaveroa vaikka pesästä otettaisiinkin jotain.

        Mutta poliisia kyllä kiinnostaa pesän kavallus.

        Jos viet pesästä jotain ja luovut perinnöstä niin se ei ole enää perinnöstä luopumista vaan perintöosan luovutus.Riippuen siitä että missä järjestyksessä viet tavaraa,ennen luopumista vai jälkeen luopumisen.Toisessa kohtaa se on perintösan luovutus ja toisessa kohtaa pesän kavallus.


        Kaikenpäälle pesän osakas voi saada kontolleen henk.kohtasen velkavastuun jos hän kämmäilee niissä asioissa.

        Veronkorotuskin on mahdollista kun kusettaa verottajaa.

        Voit vedota vahinkoon kavalluksen suhteen mutta sepäs ei auta asiaan.

        "On toki mahdollista, että suvusta löytyy joku riittävän sekopää käynnistämään esitutkinnan, mutta kyllähän satasen tapauksessa suvun kesken sekä poliisi että syyttäjä vetäytyvät taka-alalle. Puhumattakaan tuomarista, jos juttu sinne asti menisi... (Ei mene!)"

        Sehän menee oikeuteen jos joku pesän osakkaista niin haluaa.

        "
        Et sinä oikeasti mitään voi: minä otan vähäarvoisen irtaimen ja luovun kirjallisesti perinnöstä. En ryhdy perintöön enkä maksa perintöveroa. Et voi mitään. "

        Sun puheet ovat aikalailla paksua shittii,"en ryhdy perintöön" <---- Omassa pienessä mielessäs luulet että et ryhdy perintöön jos viet irtainta.Sun pitäs varmaan lukea hieman lakia enemmän,vai onko lain ymmärtäminen sulle vaikeaa?

        //Verottajaa ei kiinnosta jos KOKO perintöosan arvo on 5000 tai alle.//

        Irtaimiston osalta summa ei ole 5000 euroa, vaan 4000 euroa tahi alle.

        //Silloin ei mene perintöveroa eikä lahjaveroa vaikka pesästä otettaisiinkin jotain.//

        Juuri näin, vaikka muuta täällä ovat jänkääjät väittäneet.

        //Jos viet pesästä jotain ja luovut perinnöstä niin se ei ole enää perinnöstä luopumista vaan perintöosan luovutus.//

        Verottajan silmin katsottuna näin ei ole, ja kysehän on juuri verotehokkuudesta. Kuten edellä itsekin sanot, verottajaa ei kiinnosta vähäarvoinen irtaimisto, jonka arvo on alle 4000 euroa. EN määrää lainkaan perintöosastani, joten kyse ei mitenkään voi olla luovutuksesta - minä vain otan itselleni rakkaat tulitikkuaskit.

        //Mutta poliisia kyllä kiinnostaa pesän kavallus.//

        Tuskin kiinnostaa. Mahdollinen kavallus on nyt asianomistajarikos, joten pesän osakkaan tyypillisesti tulee tehdä asiasta tutkintapyyntö. Pitää olla päästään jonkin verran viallinen, jotta tikkuaskien takia käynnistäisi esitutkinnan.

        //Sehän menee oikeuteen jos joku pesän osakkaista niin haluaa.//

        Nöösipoikien toiveita. Asia menee oikeuteen vasta sitten, kun kuvatun ja mahdollisen kavalluksen esitutkinta ja syyteharkinta ovat valmiit. Riita-asiana omalla kustannuksellaan saa jokainen latvasta-vajaa tehdä kaiken haluamansa. Jos haluat tehdä perillisenä tikkuaskista moite- tai vastaavan kanteen, se vetää jutussa yhtä hyvin kuin kuuma ruuvi kevytmargariinissa.

        //Sun pitäs varmaan lukea hieman lakia enemmän,vai onko lain ymmärtäminen sulle vaikeaa?//

        Voi sinua, lapsi hyvä. Minä otan pesästä haluamani vähäarvoisen irtaimen, luovun perinnöstä verotehokkaasti, eikä verottajalla ole asiaan mitään nokan koputtamista. Koska en ryhdy perintöön, minulle ei tietenkään määrätä perintöveroa, vaan sijaani tulevat omat perilliseni lakimääräisessä järjestyksessä. Jos haluat vääntää tikkuaskeista riita-asian, saat tehdä omilla varoillasi mitä haluat. Jos teet jutusta rikosasian, minä kiistän tahallisuuden, ja juttu kuivuu omaan mahdottomuuteensa.

        Mitään ette voi.


      • piippolanvaari
        mitään-ette-voi kirjoitti:

        //Verottajaa ei kiinnosta jos KOKO perintöosan arvo on 5000 tai alle.//

        Irtaimiston osalta summa ei ole 5000 euroa, vaan 4000 euroa tahi alle.

        //Silloin ei mene perintöveroa eikä lahjaveroa vaikka pesästä otettaisiinkin jotain.//

        Juuri näin, vaikka muuta täällä ovat jänkääjät väittäneet.

        //Jos viet pesästä jotain ja luovut perinnöstä niin se ei ole enää perinnöstä luopumista vaan perintöosan luovutus.//

        Verottajan silmin katsottuna näin ei ole, ja kysehän on juuri verotehokkuudesta. Kuten edellä itsekin sanot, verottajaa ei kiinnosta vähäarvoinen irtaimisto, jonka arvo on alle 4000 euroa. EN määrää lainkaan perintöosastani, joten kyse ei mitenkään voi olla luovutuksesta - minä vain otan itselleni rakkaat tulitikkuaskit.

        //Mutta poliisia kyllä kiinnostaa pesän kavallus.//

        Tuskin kiinnostaa. Mahdollinen kavallus on nyt asianomistajarikos, joten pesän osakkaan tyypillisesti tulee tehdä asiasta tutkintapyyntö. Pitää olla päästään jonkin verran viallinen, jotta tikkuaskien takia käynnistäisi esitutkinnan.

        //Sehän menee oikeuteen jos joku pesän osakkaista niin haluaa.//

        Nöösipoikien toiveita. Asia menee oikeuteen vasta sitten, kun kuvatun ja mahdollisen kavalluksen esitutkinta ja syyteharkinta ovat valmiit. Riita-asiana omalla kustannuksellaan saa jokainen latvasta-vajaa tehdä kaiken haluamansa. Jos haluat tehdä perillisenä tikkuaskista moite- tai vastaavan kanteen, se vetää jutussa yhtä hyvin kuin kuuma ruuvi kevytmargariinissa.

        //Sun pitäs varmaan lukea hieman lakia enemmän,vai onko lain ymmärtäminen sulle vaikeaa?//

        Voi sinua, lapsi hyvä. Minä otan pesästä haluamani vähäarvoisen irtaimen, luovun perinnöstä verotehokkaasti, eikä verottajalla ole asiaan mitään nokan koputtamista. Koska en ryhdy perintöön, minulle ei tietenkään määrätä perintöveroa, vaan sijaani tulevat omat perilliseni lakimääräisessä järjestyksessä. Jos haluat vääntää tikkuaskeista riita-asian, saat tehdä omilla varoillasi mitä haluat. Jos teet jutusta rikosasian, minä kiistän tahallisuuden, ja juttu kuivuu omaan mahdottomuuteensa.

        Mitään ette voi.

        "EN määrää lainkaan perintöosastani, joten kyse ei mitenkään voi olla luovutuksesta - minä vain otan itselleni rakkaat tulitikkuaskit."

        Eikö? taidat olla aika nuija kun et ymmärrä sitä että jos otat pesästä jotain niin silloin se automaattisesti muuttuu pesäosan luovutukseksi jos sen jälkeen luovut perinnöstä.

        Perinnöstä voi luopua vain jos ei ota pesästä mitään ymmärrätkö?

        "Koska en ryhdy perintöön, minulle ei tietenkään määrätä perintöveroa, vaan sijaani tulevat omat perilliseni lakimääräisessä järjestyksessä. "

        Harmittava fakta kuitenkin on se että sä ryhdyt perintöön jos otat pesästä jotain,näin ollen sulle määrätään perintövero jos sun pesäosuus menee taulukon rajoissa ja kun asia on muuttunut perintöosan luovutukseksi sen takia että otit jotain niin lapses maksaa lahjaveron jos heidän osuus on yli 5000egee.

        Asiahan aktualisoituu vasta sitten kun verottaja on saanut tietää että olet vienyt pesästä jotain ja sitten luopunut perinnöstä ja tähän riittänee se että joku pesän osakas ilmoittaa verottajalle että olet kajonnut pesään.

        "Pitää olla päästään jonkin verran viallinen, jotta tikkuaskien takia käynnistäisi esitutkinnan."

        Pitää olla varmaan päästänsä viallinen jos ryhtyy lievään kavallukseen,tulee tikkuaskeille hyvä hinta.

        "//Verottajaa ei kiinnosta jos KOKO perintöosan arvo on 5000 tai alle.//

        Irtaimiston osalta summa ei ole 5000 euroa, vaan 4000 euroa tahi alle."

        Irtaimiston arvo plus muut pesän omaisuus jos se ylittää yhteensä 5000egee niin silloin verottajaa kiinnostaa,jos irtaimiston arvo plus muu jäämistö on alle 5000egee niin silloin verottajaa ei kiinnosta kun lahjaveroa alkaa menemään vasta 5000egen jälkeen.

        Mutta verottajaa kuitenkin kiinnostaa asia vaikka ei rahallisesti,nimittäin se kiinnostaa että onko perillinen luopunut perinnöstä vai luovuttanut pesäosuutensa lapsille,ne on 2 eri asiaa ja se pitää merkitä perukirjaan.Jos sitä lähtee kusettamaan verottajaa eli ei ilmoita että kyseessä on pesäosuuden luovutus niin voipi olla että henk.koht velkavastuu napsahtaa ja veronkorotus,sikälimikäli kikkailee että otanpas vähän irtainta ja ilmoitan verottajalle että olen luopunut perinnöstä.

        Mitäs sä sille sitten voit kun verottaja/pesän velkojat lätkäsee kivan laskun kouraan?

        Itket varmaan samaa tarinaa "mitään ette voi".


      • mitään-ette-voi
        piippolanvaari kirjoitti:

        "EN määrää lainkaan perintöosastani, joten kyse ei mitenkään voi olla luovutuksesta - minä vain otan itselleni rakkaat tulitikkuaskit."

        Eikö? taidat olla aika nuija kun et ymmärrä sitä että jos otat pesästä jotain niin silloin se automaattisesti muuttuu pesäosan luovutukseksi jos sen jälkeen luovut perinnöstä.

        Perinnöstä voi luopua vain jos ei ota pesästä mitään ymmärrätkö?

        "Koska en ryhdy perintöön, minulle ei tietenkään määrätä perintöveroa, vaan sijaani tulevat omat perilliseni lakimääräisessä järjestyksessä. "

        Harmittava fakta kuitenkin on se että sä ryhdyt perintöön jos otat pesästä jotain,näin ollen sulle määrätään perintövero jos sun pesäosuus menee taulukon rajoissa ja kun asia on muuttunut perintöosan luovutukseksi sen takia että otit jotain niin lapses maksaa lahjaveron jos heidän osuus on yli 5000egee.

        Asiahan aktualisoituu vasta sitten kun verottaja on saanut tietää että olet vienyt pesästä jotain ja sitten luopunut perinnöstä ja tähän riittänee se että joku pesän osakas ilmoittaa verottajalle että olet kajonnut pesään.

        "Pitää olla päästään jonkin verran viallinen, jotta tikkuaskien takia käynnistäisi esitutkinnan."

        Pitää olla varmaan päästänsä viallinen jos ryhtyy lievään kavallukseen,tulee tikkuaskeille hyvä hinta.

        "//Verottajaa ei kiinnosta jos KOKO perintöosan arvo on 5000 tai alle.//

        Irtaimiston osalta summa ei ole 5000 euroa, vaan 4000 euroa tahi alle."

        Irtaimiston arvo plus muut pesän omaisuus jos se ylittää yhteensä 5000egee niin silloin verottajaa kiinnostaa,jos irtaimiston arvo plus muu jäämistö on alle 5000egee niin silloin verottajaa ei kiinnosta kun lahjaveroa alkaa menemään vasta 5000egen jälkeen.

        Mutta verottajaa kuitenkin kiinnostaa asia vaikka ei rahallisesti,nimittäin se kiinnostaa että onko perillinen luopunut perinnöstä vai luovuttanut pesäosuutensa lapsille,ne on 2 eri asiaa ja se pitää merkitä perukirjaan.Jos sitä lähtee kusettamaan verottajaa eli ei ilmoita että kyseessä on pesäosuuden luovutus niin voipi olla että henk.koht velkavastuu napsahtaa ja veronkorotus,sikälimikäli kikkailee että otanpas vähän irtainta ja ilmoitan verottajalle että olen luopunut perinnöstä.

        Mitäs sä sille sitten voit kun verottaja/pesän velkojat lätkäsee kivan laskun kouraan?

        Itket varmaan samaa tarinaa "mitään ette voi".

        //taidat olla aika nuija kun et ymmärrä sitä että jos otat pesästä jotain niin silloin se automaattisesti muuttuu pesäosan luovutukseksi jos sen jälkeen luovut perinnöstä.... Harmittava fakta kuitenkin on se että sä ryhdyt perintöön jos otat pesästä jotain...//

        Itsehän sanoit, että verottajaa ei kiinnosta asia, ellei 4000 euron raja ylity. Minä luovun perinnöstä - minulla ei ole perinnön vastaanottotahtoa - otan vain tikkuaskit. Kirjallinen luopumiseni on verotehokasta, ja jos se on verotehokasta, kyseessä ei voi olla luovutus. Luovutus ei ole verotehokasta, sillä se aiheuttaa lähes poikkeuksetta kahdenkertaisen verotuksen.

        On mukavaa, että voin opettaa sinulle uusia asioita.

        //Pitää olla varmaan päästänsä viallinen jos ryhtyy lievään kavallukseen,tulee tikkuaskeille hyvä hinta.//

        Kavallus pitää todistaa tahalliseksi - eikä verottajaa kiinnosta. On se muille vaikea paikka vähäarvoisen irtaimiston osan takia, kuten tikkuaski.

        //Jos sitä lähtee kusettamaan verottajaa eli ei ilmoita että kyseessä on pesäosuuden luovutus niin voipi olla että henk.koht velkavastuu napsahtaa ja veronkorotus.//

        Ei pidä lähteä kusettamaan verottajaa. Pitää siis luopua verotehokkaasti ja pätevästi perinnöstä. Verottajaa ei kiinnosta tavanomainen kuolinpesän irtaimisto, jonka arvo on alle 4000 euroa. Kyseessä ei tietenkään ole perinnön luovutus, kuten itsekin olet jo hienosti havainnut.

        //Mitäs sä sille sitten voit kun verottaja/pesän velkojat lätkäsee kivan laskun kouraan?//

        Verottaja lukee perukirjaa ja sen liitteitä. Siellä olen luopunut pätevästi, kirjallisesti ja siten myös verotehokkaasti perinnöstä.

        Te ette voi mitään tälle asialle. Tikkuaskit ovat minulla, eikä siitä seuraa minulle tai läheisilleni perintö- tai lahjaveroa. Hyvin yksinkertaista.


      • piippolanvaari

        "Itsehän sanoit, että verottajaa ei kiinnosta asia, ellei 4000 euron raja ylity. "

        En sanonut.Osaatko lukea?Entäs se luetun ymmärtäminen?

        "Minä luovun perinnöstä - minulla ei ole perinnön vastaanottotahtoa - otan vain tikkuaskit. Kirjallinen luopumiseni on verotehokasta, ja jos se on verotehokasta, kyseessä ei voi olla luovutus. Luovutus ei ole verotehokasta, sillä se aiheuttaa lähes poikkeuksetta kahdenkertaisen verotuksen."

        Fakta on että sinulla on perinnön vastaanottamistahto jos viet pesästä jotain.

        "Kavallus pitää todistaa tahalliseksi "

        Tahaton kavallus on myös kavallus.

        "Ei pidä lähteä kusettamaan verottajaa. Pitää siis luopua verotehokkaasti ja pätevästi perinnöstä. "

        Olet oikeassa,älä kuseta verottajaa,verotehokas luopuminen edellyttää sitä ettei pesään ole otettu mitään kantaa,tarkoittaa myös sitä että pesästä ei ole viety mitään.

        "Verottaja lukee perukirjaa ja sen liitteitä. Siellä olen luopunut pätevästi, kirjallisesti ja siten myös verotehokkaasti perinnöstä."

        Niin lukee ja jos olet ottanut pesästä ja laittanut perukirjaan tiedon että olet luopunut perinnöstä niin silloin se on pesän kavallus,silloin sinä olet kusettanut verottajaa etkä ole ilmoittanut verottajalle että olet ottanut pesästä tavaraa.Tämä pätee jos olet ensin luopunut ja sitten ottanut,jos toisinpäin niin sitten verottaja katsoo että se on pesäosuuden luovutus.

        Jos ilmoitat perukirjassa että olet ottanut pesästä jotain niin verottaja katsoo että verotehokkaasti sä et voi enää luopua perinnöstä ja mätkäisee sulle perintöverot jos sun pesäosuus on yli 20k,se myös mätkäisee lahjaveron sun lapsilles jos heille tuleva osuus on yli 5000egee.

        Veroja tai lahjaveroa EI mene jos KOKO perinnön(sisältää irtaimiston ja muun omaisuuden) arvo on 5000egee tai alle.

        Perinnöstä kun luopuu niin silloin menettää kuolinpesän osakkuuden,miksi sitä kutsutaan jos menee viemään tavaraa sellaisesta kuolinpesästä jossa ei ole osakkaana?

        Sä voisit nyt ottaa sen isäs ostaman luurin kouraan ja pirauttaa verottajalle,kysy sieltä niin saat samat vastaukset kuin täältä. Ei tarvitse kuin kysyä yksi kysymys joka kuuluu näin... Jos otan kuolinpesästä irtainta omaisuutta ja sen jälkeen luovun perinnöstä niin onko se verotehokas tapa toimia eli olenko luopunut perinnöstä tehokkaasti vai tehottomasti.?


      • mitään-ette-voi

        //Fakta on että sinulla on perinnön vastaanottamistahto jos viet pesästä jotain.//

        Höpsis. Minä luovun perinnöstä ja otan tikkuaskit.

        //Tahaton kavallus on myös kavallus.//

        Heh...heh ja höpsis taas. Rikoslaki edellyttää aina tahallisuutta.

        //...verotehokas luopuminen edellyttää sitä ettei pesään ole otettu mitään kantaa,tarkoittaa myös sitä että pesästä ei ole viety mitään.... että olet luopunut perinnöstä niin silloin se on pesän kavallus,silloin sinä olet kusettanut verottajaa etkä ole ilmoittanut verottajalle että olet ottanut pesästä tavaraa.//

        Verottaja ei ole kiinnostunut alle 4000 euron irtaimistosta. Minä otat tikkuaskit ja luovun asianmukaisesti perinnöstä. Verottajaa ei kiinnosta tikkuaskit, joten luopuminen on automaattisesti verotehokas. Tikkuaskit eivät liity millään tavoin perinnön luovuttamiseen.

        Kavallus puolestaan edellyttää tahallisuutta, joka jonkun pesän osakkaan on yhdessä esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän kanssa voitava osoittaa. Minä kiellän tietenkin kavalluksen.

        //Jos ilmoitat perukirjassa että olet ottanut pesästä jotain//

        Verottajaan päin minä luovun pätevästi perinnöstä, eikä verottajaa kiinnosta vähäarvoinen irtaimisto. Perukirjassa ei ole mitään mainintaa tavanomaisesta irtaimistosta, eikä siten myöskään tikkuaskista.

        //Sä voisit nyt ottaa sen isäs ostaman luurin kouraan ja pirauttaa verottajalle//

        Voi lapsikulta, ei minun tarvitse soittaa minnekään. MInä luovun kirjallisesti perinnöstä ja otan tikkuaskit. Se ei verottajaa kiinnosta.

        Tikkuaskit ovat minulla, en maksa veroja ja te ette voi mitään!


      • piippolanvaari
        mitään-ette-voi kirjoitti:

        //Fakta on että sinulla on perinnön vastaanottamistahto jos viet pesästä jotain.//

        Höpsis. Minä luovun perinnöstä ja otan tikkuaskit.

        //Tahaton kavallus on myös kavallus.//

        Heh...heh ja höpsis taas. Rikoslaki edellyttää aina tahallisuutta.

        //...verotehokas luopuminen edellyttää sitä ettei pesään ole otettu mitään kantaa,tarkoittaa myös sitä että pesästä ei ole viety mitään.... että olet luopunut perinnöstä niin silloin se on pesän kavallus,silloin sinä olet kusettanut verottajaa etkä ole ilmoittanut verottajalle että olet ottanut pesästä tavaraa.//

        Verottaja ei ole kiinnostunut alle 4000 euron irtaimistosta. Minä otat tikkuaskit ja luovun asianmukaisesti perinnöstä. Verottajaa ei kiinnosta tikkuaskit, joten luopuminen on automaattisesti verotehokas. Tikkuaskit eivät liity millään tavoin perinnön luovuttamiseen.

        Kavallus puolestaan edellyttää tahallisuutta, joka jonkun pesän osakkaan on yhdessä esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän kanssa voitava osoittaa. Minä kiellän tietenkin kavalluksen.

        //Jos ilmoitat perukirjassa että olet ottanut pesästä jotain//

        Verottajaan päin minä luovun pätevästi perinnöstä, eikä verottajaa kiinnosta vähäarvoinen irtaimisto. Perukirjassa ei ole mitään mainintaa tavanomaisesta irtaimistosta, eikä siten myöskään tikkuaskista.

        //Sä voisit nyt ottaa sen isäs ostaman luurin kouraan ja pirauttaa verottajalle//

        Voi lapsikulta, ei minun tarvitse soittaa minnekään. MInä luovun kirjallisesti perinnöstä ja otan tikkuaskit. Se ei verottajaa kiinnosta.

        Tikkuaskit ovat minulla, en maksa veroja ja te ette voi mitään!

        mitään-ette-voi

        Kiellä todellisuus ja korvaa se omallasi,kyllä se on tullut jo kaikille selväksi että sä jauhat silkkaa potaskaa.


      • Törkeää

        Tiedän sen verran perinnöstä että kaikki mikä irtoaa kelpaa. Varsinkin jos ukko on upseeri suomen armeijassa he ahnehtivat vielä enemmän. Varsinkin sankarivainajan tavarat on haluttuja. Kaikin tavoin törkeitä ja ahneita. Nehän vievät elämänkin vaikka olisi vielä elossa.


    • Sudetonsusia

      Ryhtynistä lain mukaan on aina aiheelista välttää kaikin voimin mikäli armoa riittää.

    • voipyhåsylvi

      Tämä keskustelu on varmaan kaikkien aikojen farssi!
      Eiköhän jätetä tämä mitään-ette-voi vouhkaamaan itsekseen tänne.
      Joku ihme ongelma hänellä ilmeisesti on ja oireita helpottaakseen riemastuttaa itseänsä kirjoittamalla tänne noita "mielenkiintoisia" kommenttejaan.

      • mitään-et-voi

        Taisi mennä noviisilla nyt hermot?! Pysy ensi kerralla asialinjalla, vaikka mennäänkin taitojesi ylärajoilla ;)


    • hammastikkumies

      "Höpsis. Minä luovun perinnöstä ja otan tikkuaskit."

      Ja mikäs oli se rikosnimike kun viedään tavaraa kuolinpesästä jossa et ole osakkaana?

      Muistatko?

      Ota nyt ihmeessä muukin irtaimisto,kaikki kantoon vain,ei verottajaa eikä poliisia kiinnosta sellainen peli.
      Ihan huoletta voit tyhjentää koko pesän samalla,vie tuhkatkin pesästä.

      Sähän varsinainen huru-ukko olet kun luulet olevas lain yläpuolella.

      • mitään-et-voi

        //Kiellä todellisuus ja korvaa se omallasi,kyllä se on tullut jo kaikille selväksi että sä jauhat silkkaa potaskaa. //

        Tuollaisen kaverin, jonka mielestä kavalluksen voi tehdä erehdyksessä, pitäisi puuhastella vielä hiekkalaatikolla. Ei sinulle, ääliölle, muuta.

        //Ja mikäs oli se rikosnimike kun viedään tavaraa kuolinpesästä jossa et ole osakkaana?//

        Ensin pitäisi tutkia ja sitten hutkia, eikö niin? Minä luovun perinnöstä, mutta otan tikkuaskit, ja sinä et voi asialle mitään eikä verottajaa kiinnosta. Se on verotehokasta.

        //Ota nyt ihmeessä muukin irtaimisto... Ihan huoletta voit tyhjentää koko pesän samalla,vie tuhkatkin pesästä.//

        Ei minua kiinnosta muu irtaimisto tai varsinkaan tuhkat. Minä otin vähäarvoiset tikkuaskit, eikä verottajaa sellainen kiinnosta. koska olen luopunut perinnöstä. Jos asia menisi riittävän hullun asianomistajan juttuna esitutkinnan ja syyttäjän läpi oikeuteen saakka, asiaa käsiteltäisiin aina vain-ja-ainoastaan tapauskohtaisesti. Esim. leskelle sallitaan erilaisia oikeuksia kuin mahdollisille muille pesän osakkaille. Jos pystyn vastaajana riittävän hyvin perustelemaan oikeuteni tikkuaskeihin, ne myös pysyvät minulla. Ainoa varma asia on että tikkuaskit tulisivat kalliiksi asianomistajalle, joka maksaisi omat asianajokulunsa, luultavasti myös minun.

        Minä otan tikkuaskit, ja sinä et voi asialle mitään.


      • Just___
        mitään-et-voi kirjoitti:

        //Kiellä todellisuus ja korvaa se omallasi,kyllä se on tullut jo kaikille selväksi että sä jauhat silkkaa potaskaa. //

        Tuollaisen kaverin, jonka mielestä kavalluksen voi tehdä erehdyksessä, pitäisi puuhastella vielä hiekkalaatikolla. Ei sinulle, ääliölle, muuta.

        //Ja mikäs oli se rikosnimike kun viedään tavaraa kuolinpesästä jossa et ole osakkaana?//

        Ensin pitäisi tutkia ja sitten hutkia, eikö niin? Minä luovun perinnöstä, mutta otan tikkuaskit, ja sinä et voi asialle mitään eikä verottajaa kiinnosta. Se on verotehokasta.

        //Ota nyt ihmeessä muukin irtaimisto... Ihan huoletta voit tyhjentää koko pesän samalla,vie tuhkatkin pesästä.//

        Ei minua kiinnosta muu irtaimisto tai varsinkaan tuhkat. Minä otin vähäarvoiset tikkuaskit, eikä verottajaa sellainen kiinnosta. koska olen luopunut perinnöstä. Jos asia menisi riittävän hullun asianomistajan juttuna esitutkinnan ja syyttäjän läpi oikeuteen saakka, asiaa käsiteltäisiin aina vain-ja-ainoastaan tapauskohtaisesti. Esim. leskelle sallitaan erilaisia oikeuksia kuin mahdollisille muille pesän osakkaille. Jos pystyn vastaajana riittävän hyvin perustelemaan oikeuteni tikkuaskeihin, ne myös pysyvät minulla. Ainoa varma asia on että tikkuaskit tulisivat kalliiksi asianomistajalle, joka maksaisi omat asianajokulunsa, luultavasti myös minun.

        Minä otan tikkuaskit, ja sinä et voi asialle mitään.

        "Tuollaisen kaverin, jonka mielestä kavalluksen voi tehdä erehdyksessä, pitäisi puuhastella vielä hiekkalaatikolla. Ei sinulle, ääliölle, muuta."

        RL 28:4.2
        Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava
        kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.

        Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta.

        saman 13.1
        Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös, kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen, johon tekijällä on osuus.


    • hammastikkumies

      Hyvä mies,ota vaan,työnnä ne vaikka hanuriis jos siltä tuntuu.

      "Minä otan tikkuaskit, ja sinä et voi asialle mitään. "

      Edelleen,pitäsköhän meidän kaikkien voida sille asialle jotain?

      Muumipappaakin kiinnostaa kun muutama muumi on karannut laaksosta.
      Ota nyt järki käteen hyvä mies.

      • mitään-et-voi

        //Hyvä mies,ota vaan,työnnä ne vaikka hanuriis jos siltä tuntuu.//

        Ymmärrän että olet turhautunut, mutta muista hengittää välillä.

        //Edelleen,pitäsköhän meidän kaikkien voida sille asialle jotain?//

        Sinä nyt et ainakaan voi esimerkin asialle yhtään mitään.

        Luovun asianmukaisesti ja verotehokkaasti perinnöstä, enkä siihen ryhdy. Voin myös ottaa pesästä vähäarvoiseksi katsottavaa omaisuutta, sillä verottajaa ei kiinnosta tavanomaiset alle 4000 euron arvoiset pesät, kunhan perukirja ja sen liitteet ovat kunnossa. Tikkuaskit ja niiden ottaminen ei estä verotehokasta luopumistani. Voin siis ottaa avauksessa kuvatut tulitikkuaskit ilman, että sinä voit asiassa yhtään mitään. Olet täysin voimaton, ja veroja maksavat tarvittaessa vain perinnön vastaanottavat osakkaat.

        Sinä et voi asialle mitään, hyvin helppoa.


      • korjataan
        mitään-et-voi kirjoitti:

        //Hyvä mies,ota vaan,työnnä ne vaikka hanuriis jos siltä tuntuu.//

        Ymmärrän että olet turhautunut, mutta muista hengittää välillä.

        //Edelleen,pitäsköhän meidän kaikkien voida sille asialle jotain?//

        Sinä nyt et ainakaan voi esimerkin asialle yhtään mitään.

        Luovun asianmukaisesti ja verotehokkaasti perinnöstä, enkä siihen ryhdy. Voin myös ottaa pesästä vähäarvoiseksi katsottavaa omaisuutta, sillä verottajaa ei kiinnosta tavanomaiset alle 4000 euron arvoiset pesät, kunhan perukirja ja sen liitteet ovat kunnossa. Tikkuaskit ja niiden ottaminen ei estä verotehokasta luopumistani. Voin siis ottaa avauksessa kuvatut tulitikkuaskit ilman, että sinä voit asiassa yhtään mitään. Olet täysin voimaton, ja veroja maksavat tarvittaessa vain perinnön vastaanottavat osakkaat.

        Sinä et voi asialle mitään, hyvin helppoa.

        alle 4000 euron arvoiset irtaimistot


      • UrpoLehtinen
        mitään-et-voi kirjoitti:

        //Hyvä mies,ota vaan,työnnä ne vaikka hanuriis jos siltä tuntuu.//

        Ymmärrän että olet turhautunut, mutta muista hengittää välillä.

        //Edelleen,pitäsköhän meidän kaikkien voida sille asialle jotain?//

        Sinä nyt et ainakaan voi esimerkin asialle yhtään mitään.

        Luovun asianmukaisesti ja verotehokkaasti perinnöstä, enkä siihen ryhdy. Voin myös ottaa pesästä vähäarvoiseksi katsottavaa omaisuutta, sillä verottajaa ei kiinnosta tavanomaiset alle 4000 euron arvoiset pesät, kunhan perukirja ja sen liitteet ovat kunnossa. Tikkuaskit ja niiden ottaminen ei estä verotehokasta luopumistani. Voin siis ottaa avauksessa kuvatut tulitikkuaskit ilman, että sinä voit asiassa yhtään mitään. Olet täysin voimaton, ja veroja maksavat tarvittaessa vain perinnön vastaanottavat osakkaat.

        Sinä et voi asialle mitään, hyvin helppoa.

        Niin,mutta jos se on silti tahaton kavallus?


      • mitään.et-voi
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Niin,mutta jos se on silti tahaton kavallus?

        Voi sinua urpoa.

        Kavallus edellyttää aina tahallisuutta eli tutustu nyt jo rikoslakiin.


    • pykälälöytyy

      On olemassa sellainenkin rikos kuin "petoksen yritys" ja se on rangaistava teko.

      Jos tutustuu rikoslakiin, niin sieltä löytyy pykälä.

      • mitään-et-voi

        Urpolla tuntuu nyt keittävän pahasti yli! :)

        Vai muuttui tikkuaskin ottaminen pesästä nyt petoksen yritykseksi...?! Kyllä ottaa urpolla koville, kun ei voi mitään. Olisiko petos helpompi todistaa kuin kavallus? Hiihaa... puuro on nyt hellalla ja kahvit rinnuksilla!

        "Petos on Suomen rikoslain mukaan kyseessä silloin, kun joku tarkoituksenaan hankkia itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä tai vahingoittaakseen toista, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja seurauksena aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. "

        Urpo ei ymmärrä, että kyseessä on vähäarvoinen irtaimisto, josta verottaja ei kiinnostu. Niinpä urpo yrittää saada syyttäjän kiinnostumaan asiasta, koska petos ei enää olekaan asianomistajarikos. Ehkä urpo yrittää lievän petoksen yritystä, koska syyttämisestä päättää yksin vahinkoa kärsinyt.... Kenellä tikkuaskit jäivät nyt saamatta, urpollako? Verottajahan ei ole asiassa kärsinyt mitään taloudellista tappiota.

        Olet täysi pelle ja mitään et voi.


    • UrpoLehtinen

      Jaahas,täällä joku käyttää samaa nimimerkkiä kuin minä.

      Edelleen lievä kavallus tulee kyseeseen eikä mikään petos.

      "Urpo ei ymmärrä, että kyseessä on vähäarvoinen irtaimisto, josta verottaja ei kiinnostu. "

      Taidat itse olla se urpo kun et ymmärrä sitä seikkaa että verottajaa ei kiinnosta 5000egen pesä mutta verottajaa kiinnostaa se että oletko sä ryhtynyt pesään vai et.

      Irtaimen ottaminen on pesään ryhtymistä ja se ei miksikään muutu vaikka niin omassa päässäs luulet.Sillähän ei ole merkitystä että paljonko irtaimiston arvo on.

      • mitään-et-voi

        //Edelleen lievä kavallus tulee kyseeseen eikä mikään petos.//

        Niinpä, asiassa ei tarvita mitään muuta kuin oikeuden lainvoimainen tuomio. Ei mitään muuta.

        //Taidat itse olla se urpo kun et ymmärrä sitä seikkaa että verottajaa ei kiinnosta 5000egen pesä mutta verottajaa kiinnostaa se että oletko sä ryhtynyt pesään vai et.//

        Minähän olen luopunut pesästä kirjallisesti, joten kaikki on asianmukaisesti hoidettu ja siten verotehokasta. Sijaani tulevat lakisääteidet perilliseni.

        //Irtaimen ottaminen on pesään ryhtymistä ja se ei miksikään muutu vaikka niin omassa päässäs luulet,//

        Minulla on muutama hassu ja vähäarvoinen tikkuaski, jotka eivät kiinnosta verottajaa. Minua taas perintö ei kiinnosta, enkä perintöön ryhdy. Omat perilliseni maksavat omat perintöveronsa, jos laista niin johtuu. Minä puolestani en maksa mitään, vaan pidän tikkuaskit.

        Et voi mitään asialle.


      • NoJohanPomppasi

        Urpo Lehtiseltä ja hänen alter egoiltaan ala-arvoista pelleilyä.

        Kyseessä on verottajan kannalta puhtaasti näyttökysymys. Jos henkilö on kirjallisesti luopunut perinnöstä ja perunkirjoitus on tehty sekä perukirja liitteineen toimitettu verottajalle, ei ole paskankaan väliä, kuka on ottanut ja mitä vähäarvoista irtainta. Sitä ei tarvitse edes merkitä ja luetteloida perukirjaan, vaan siitä riittää normaali maininta.

        Verotusmenettely on aina kirjallista, ja niin on myös siihen liittyvä asiointi. Verottajaa ei kiinnosta aikuisten oikeasti mikään muu kuin kirjallinen näyttö.


    • maistraattimies

      "Verotusmenettely on aina kirjallista, ja niin on myös siihen liittyvä asiointi. Verottajaa ei kiinnosta aikuisten oikeasti mikään muu kuin kirjallinen näyttö."

      Niin....Ja sehän riittää että joku muu pesän osakas käräyttää irtaimen ottajan verottajalle.
      Perukirjassa kun lukee että henkilö a on luopunut perinnöstä kirjallisesti,sitten pesän osakas henkilö b ilmoittaa verottajalle että henkilö a on ottanut pesästä tavaraa itselleen.
      Takuuvarmasti asiaa tutkitaan sen jälkeen vähäsen lisää ja luopujaperilliselle määrätään perintövero ja lapsille lahjavero,riippuen tietenkin siitä että mikä on perillisen rahallinen osuus pesästä,jos on 5000egee tai alle koko osuus niin sitten ei mene perintöveroa eikä lahjaveroa vaikka luopujaperillinen olisikin ottanut pesästä tavaraa.Toki asiaa saattaa mutkistaa veronkorotus tai henk,kohtanen velkavastuu plus lievä kavallus,riiippuen monesta asianhaaraasta.

      • et-voi-urpo-mitään

        Ei urpo-lapsonen, ei verottajaa kiinnosta tikkuaskit.

        Et voi asialle mitään.


      • jossittelija652

        jos tädillä olosi munat niin täti olisi setä


    • Heiolenpekka17v

      "Ei urpo-lapsonen, ei verottajaa kiinnosta tikkuaskit."

      Oletko kysynyt verottajan kantaa?

      Ei paska muutu kuseksi vaikka kuinka yrität.

      • mitään-urpo-ei-voi

        Olen kysynyt ihan samalla tavoin kuin sinulla on asiasta ennakkotapaus.

        Anna yksikin ennakkotapaus, jossa pesästä otettu vähäarvoinen ja rekisteröimätön irtain menee kirjallisen perinnöstä luopumisen ja asianmukaisen perukirjan ohi. Ai et pysty antamaan - sitähän minäkin.

        Sinulla ei ole mitään todellisia käytännön keinoja saada minua maksamaan tikkuaskien perusteella perintöveroa, vaan olen luopunut perinnöstä verotehokkaasti. Ainoa tapasi saada minulta tikkuaskit takaisin pesään, on tehdä rikosilmoitus ja voittaa asianomistajana juttusi. Jotta poliisi ottaisi näin vähäpätöisen jutun käsittelyyn, sinun olisi vaadittava minulle samalla asiassa rangaistusta. Ilman rangaistusvaadetta tällainen asianomistajarikos jää aina tutkimatta.

        Minä kiistäisin kaiken, näyttäisin kirjallisen luopumisen, allekirjoitetun perukirjan ja sinä - urpo - tekisit itsestäsi naurunalaisen sekä suvussa että poliisien keskuudessa.

        Urpo on urpo ja mitään ette voi.

        https://www.urbaanisanakirja.com/word/urpo/


    • hammastikkumies

      "Sinulla ei ole mitään todellisia käytännön keinoja saada minua maksamaan tikkuaskien perusteella perintöveroa, vaan olen luopunut perinnöstä verotehokkaasti."

      Olenko minä joku faking verottaja tai poliisi?

      Mene itkemään verottajalle että SÄ verottaja et voi mitään tehdä,mä olen luopunut perinnöstä ja ottanut irtainta..lälläslää sä et voi mitään..Ei helkutti eikö sulla ole yhtään järkeä päässä?
      Verottajaa ei kiinnosta sun luopumiset jos olet ottanut pesästä tavaraa.

      Kiistä vaan todellisuus ja korvaa se omallasi,selkeä nutcase.

      • mitään-et-voi

        //Olenko minä joku faking verottaja tai poliisi?//

        Kuulostat virkaintoiselta kusipäältä, urpolta, myös mahdolliselta hoidokilta. ;)))

        //Mene itkemään verottajalle että SÄ verottaja et voi mitään tehdä,mä olen luopunut perinnöstä ja ottanut irtainta.//

        Ei minun tarvitse. Tikkuaskit ovat ja pysyvät minulla, en maksa perintöveroa eivätkä lapseni tai muut sukulaiseni maksa tikkuaskeista lainkaan veroa.

        //Verottajaa ei kiinnosta sun luopumiset jos olet ottanut pesästä tavaraa.//

        Ei perukirjassa lue sanaakaan mistään tikkuaskeista. Olen kirjallisesti luopunut perinnöstä ja luovun siitä verotehokkaasti aivan kuten tavoite on ollutkin. Kukaan ei maksa tikuista veroja, enkä minä maksa lainkaan veroja. Lapseni maksavat sijaantulijoina normaalin perintöveron, mutta eivät mitään tikuista.

        Witu-taako, witu-taako - kuuntelen? Mitään ei urpo voi. ;))))


      • hammastikkumies
        mitään-et-voi kirjoitti:

        //Olenko minä joku faking verottaja tai poliisi?//

        Kuulostat virkaintoiselta kusipäältä, urpolta, myös mahdolliselta hoidokilta. ;)))

        //Mene itkemään verottajalle että SÄ verottaja et voi mitään tehdä,mä olen luopunut perinnöstä ja ottanut irtainta.//

        Ei minun tarvitse. Tikkuaskit ovat ja pysyvät minulla, en maksa perintöveroa eivätkä lapseni tai muut sukulaiseni maksa tikkuaskeista lainkaan veroa.

        //Verottajaa ei kiinnosta sun luopumiset jos olet ottanut pesästä tavaraa.//

        Ei perukirjassa lue sanaakaan mistään tikkuaskeista. Olen kirjallisesti luopunut perinnöstä ja luovun siitä verotehokkaasti aivan kuten tavoite on ollutkin. Kukaan ei maksa tikuista veroja, enkä minä maksa lainkaan veroja. Lapseni maksavat sijaantulijoina normaalin perintöveron, mutta eivät mitään tikuista.

        Witu-taako, witu-taako - kuuntelen? Mitään ei urpo voi. ;))))

        Ei oo kyllä nyt kaikki muumit laaksossa sulla "mitään-et-voi "

        "Ei perukirjassa lue sanaakaan mistään tikkuaskeista. Olen kirjallisesti luopunut perinnöstä ja luovun siitä verotehokkaasti aivan kuten tavoite on ollutkin. Kukaan ei maksa tikuista veroja, enkä minä maksa lainkaan veroja. Lapseni maksavat sijaantulijoina normaalin perintöveron, mutta eivät mitään tikuista."

        Ei perukirjassa tarvitsekkaan lukea mitään niistä sun ihanista tikuista,sensijaan sä maksat veroja koko perintöosasta johonka kuuluu määrittelemätön irtaimisto mukaanlukien ne tikut.Näin ollen sillä ei ole merkitystä että tikuista ei makseta veroja kun ne kuuluu irtaimistoon,verottajaa kiinnostaa vain se että oletko sä ryhtynyt pesään/oletko sä kavaltanut pesän irtaimistoa.Tämähän sun tikkujuttus on vain kuvitteellinen asia,et sä ole pesän osakas etkä sä ole vienyt mitään tikkuja,kaikki on sun päässäs vaan.

        Sillähän ei ole merkitystä että irtaimiston arvo on alle 4000 euroa kun puhutaan pesään ryhtymisestä ja perinnöstä luopumisesta..Silläkään ei ole merkitystä että irtaimiston arvo on 1 miljoona,verotehokkaasti ei voi luopua perinnöstä jos ottaa pesästä tavaraa,näin teoriassa,käytäntö on eri ja riippuu siitä että mitä muut osakkaat tekevät jos huomaavat sen että yksi osakas vie pesästä pari porkkanaa ja muumikuppia.Käytännössä verottaja kyllä muistaa osakasta jos hän luopuu perinnöstä ja vie pesästä tavaraa,sillä ei ole merkitystä että kuuluuko tavara irtaimistoon vai ei,pesän omaisuus koostuu irtaimistosta ja muusta omaisuudesta.

        "mitään-et-voi "

        Taitaa olla kivaa leikkiä mielessä tälläisillä skenaarioilla että mitäs jos ja mitään ette voi,lääkäri voisi auttaa sua hieman niin pääsisit noista harhaisista kuvitelmista eroon.


        "Olen kysynyt ihan samalla tavoin kuin sinulla on asiasta ennakkotapaus."

        ´Väitätkö nyt tosiaankin että olet asiasta kysynyt verottajalta ja onko tästä tikkuaskikeissistä olemassa jokin ennakkotapaus?


    • BGL-981

      Jos perillinen luopuu perinnöstä ehdoitta, eikä määrää jäämistön omaisuudesta mitään, luopuminen on verotuksessa tehokas, ja perintövero määrätään luopujan sijaan tuleville perillisille.

      Verottaja on kiinnostunut kuvaamastasi kiinteistöstä tai vastaavasta arvokkaasta, sen sijaan normaali irtaimisto ei muodosta verottajalle kynnyskysymystä. Irtain jaetaan osakkaiden kesken sopien pois lukien arvokkaat taide-, antiikki-, käyttö- ja vastaavat esineet.

    • hammastikkumies

      "Olen kirjallisesti luopunut perinnöstä ja luovun siitä verotehokkaasti aivan kuten tavoite on ollutkin.

      Asiahan on nyt kuitenkin niin että verottaja määrittelee sen seikan että oletko sinä luopunut perinnöstä verotehokkaasti vai et..Sinä et määrittele mitään sen asian suhteen.

    • urpo-ei-voi-mitään

      //Väitätkö nyt tosiaankin että olet asiasta kysynyt verottajalta ja onko tästä tikkuaskikeissistä olemassa jokin ennakkotapaus? //

      Olen kysynyt. Kyseessä eivät tietenkään olleet hammastikut, vaan vastaava vähäarvoinen irtain. Vastaus kuului, että se vähäarvoinen ja normaali irtain, mitä perukirjassa ei mainita, ei ole verotettava asia eikä edes verottajalle kuuluva asia. Normaali irtain voidaan ilmoittaa könttäkohtana, jolla ei ole merkittävää rahallista arvoa. Siinö konkurssissa ei hammastikut, alusvaatteet, lakanat tai vanhat pannunaluset tunnu.

      Olen luopunut perinnöstä tehokkaasti ja pitänyt kuvaannolliset hammastikut. Jutusta on jo vuosia, verotus on vanhentunut eikä minulle koitunut perinnöstä mitään veroseuraamuksia. Otin hammastikut ja luovuin perinnöstä verotehokkaasti.

      //verottaja määrittelee sen seikan että oletko sinä luopunut perinnöstä verotehokkaasti vai et..Sinä et määrittele mitään sen asian suhteen. //

      Minä olen ottanut tarinanne kuvaannolliset hammastikut ja luopunut perinnöstä verotehokkaasti. Sinä et voi asialle yhtään mitään.

      Tiedoksi kaikille: pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille.

      Mitään et voi.

    • hammastikkumies

      "Tiedoksi kaikille: pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille."

      Ei kannata nutcasen juttuja uskoa,lakikin sen jo sanoo että jos pesän irtaimistoa ottaa niin se on perintöön ryhtymistä.

      Sun harhaiset kuvitelmat ei kumoa lakia.
      Ja kysyppäs uudestaan tälläisellä kysymyksellä..Onko pesän irtaimen ottaminen perintöön ryhtymistä vai ei?

      Takuuvarmasti saat vastauksen joka on "se on pesään ryhtymistä".

      Voin itsekkin kysästä,laitan verottajalle viestiä niin katsotaan mitä tulee takas,postaan tänne sitten vastauksen.

      Ota haaste vastaan,jos uskallat.

    • hammastikkumies

      "Olen kysynyt. Kyseessä eivät tietenkään olleet hammastikut, vaan vastaava vähäarvoinen irtain. Vastaus kuului, että se vähäarvoinen ja normaali irtain, mitä perukirjassa ei mainita, ei ole verotettava asia eikä edes verottajalle kuuluva asia"

      Olet kysynyt väärän kysymyksen,kysehän loppupeleissä on perintöön ryhtymisestä eikä mistään muusta.
      Enskerralla kysy oikea kysymys jotta saat kunnollisen vastauksen.

    • hammastikkumies

      Ja voisit katsella hieman verotoimiston vastauspankkia suhteessa perinnöstä luopumiseen,siellä on kerrottu tusinan kertaa se että pesään ei saa ryhtyä jos luopuu perinnöstä.

      "Perintöveroa ei määrätä perinnöstä luopujalle, jos luopuminen on tapahtunut verotuksessa tehokkaasti eli ehdoitta ja ryhtymättä pesään."<----- Verottajan kanta

      Kaikkihan me sen tiedämme että irtaimiston ottaminen on pesään ryhtymistä.
      Jopa sinä tiedät sen vaikka kiellätkin sen.

    • urpo-ei-voi

      Hammastikkumiehellä eli urpolla keittää pahasti.

      Tiedoksi kaikille: pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille.

      Voit tivata asiaa verottajalta ihan niin monta kertaa kuin haluat, mutta minun tilanteeni ei muuksi muutu, eikä valitusoikeutta ole enää jäjellä. Otin pesästä vähäarvoista irtainta, ja pystyin siitä huolimatta luopumaan perinnöstä verotehokkaasti.

      Urpo ei voi mitään.

    • hammastikkumies

      "mutta minun tilanteeni ei muuksi muutu, eikä valitusoikeutta ole enää jäjellä."

      Mitäs sitten?
      Ei ketään kiinnosta sun tilantees,täällä ihmisiä kiinnostaa vain totuus ja laki.

      "Tiedoksi kaikille: pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille."

      Mitäs jos lopettaisit tuon shaiban kirjoittelun?

      Et varmaan edes tiedä sitä että kun luopuu perinnöstä niin se ei aina menekkään luopujan lapsille.

      • urpo-ei-voi-mitään

        //Ei ketään kiinnosta sun tilantees,täällä ihmisiä kiinnostaa vain totuus ja laki.//

        Kirjoitin vain kuten on tapahtunut, ja se wituttaa sinua. ;)))

        Löysää jo kravattia, vai oletko hoidokki? Kerro vielä muutama sana rikoslakia tänne, niin saamme kaikki nauraa. Heh...

        Tiedoksi kaikille: pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille.

        Urpo ei voi asialle mitään, ja tuntee lakia sen verran mitä muut ovat hänelle opettaneet.


    • hammastikkumies

      Ai vituttaa? No ei tod.

      Se on kiva kuulla että sulla on kivaa,naurattaa ja sillee.

    • hammastikkumies

      "Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille."

      Ei aina.

      Naapurin pirjo jättää sulle perintöä testamentilla,sä luovut perinnöstä..Sulla on lapsia..minnes se sun osuus menee?

      • urpo-ei-osaa

        Äläpäs nyt hermourpo ala puhua asian vierestä. :))))

        Tiedoksi kaikille: pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille, eivätkä hammastikut vaikuta kirjallisesti verottajalle esitettyyn asiaan. Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoiset hammastikut, vaan asiassa esitetty perukirja liitteineen.

        Urpo ei voi asialle mitään. Urpo tekee mitä pitää, osaavammat tekevät mitä haluavat.


    • hammastikkumies

      Asian vierestä?
      Sinähän olet varsinainen hupi-ukko.

      Mähän vastaan suoraan sun kirjotteluun,ei se ole asian vierestä.

    • se-ei-voi-mitään

      Tähän on hyvä ruveta lopettelemaan...

      Tiedoksi kaikille: pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille, eivätkä hammastikut vaikuta kirjallisesti verottajalle esitettyyn asiaan. Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoiset hammastikut, vaan asiassa esitetty perukirja liitteineen.

      Urpo ei voi mitään tuolle yllä olevalle. Se on 100 % faktaa, eikä urpo vain osaa!

      • valelääkäritär

        Mikä on sun diagnoosi?


    • urpo-ei-voi-eikä-osaa

      Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten esimerkin hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille, eivätkä hammastikut vaikuta kirjallisesti verottajalle esitettyyn asiaan. Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoiset hammastikut, vaan asiassa esitetty perukirja liitteineen.

      Itse otin pesästä vähäarvoista irtainta (muutaman sadan euron edestä, enemmänkin tunnearvoa), ja luovuin kuitenkin samaan aikaan pesästä pätevästi ja verotehokkaasti. Muistaakseni auto, osakkeet ja kiinteistö kirjattiin normaalisti perukirjaan ja liitteenä oli luopumiseni. Sijaantulijani hoisivat perintöveronsa ihan normaalisti, eikä verottajalla ollut valitusoikeusaikana asiaan mitään sanomista.

      Urpo-Hoidokki ei voi mitään tuolle yllä olevalle. Se on 100 % faktaa, eikä urpo vain osaa! ;))))

    • hammastikkumies

      "Itse otin pesästä vähäarvoista irtainta (muutaman sadan euron edestä, enemmänkin tunnearvoa), ja luovuin kuitenkin samaan aikaan pesästä pätevästi ja verotehokkaasti. Muistaakseni auto, osakkeet ja kiinteistö kirjattiin normaalisti perukirjaan ja liitteenä oli luopumiseni. Sijaantulijani hoisivat perintöveronsa ihan normaalisti, eikä verottajalla ollut valitusoikeusaikana asiaan mitään sanomista"

      Eikö se hupi-ukko nyt ymmärrä että jos verottaja olisi tiennyt että sä viet irtainta niin asia olisi erilainen,sulle olisi tullut perintövero ja lapsilles lahjavero.Verottaja kun katsoo että perintöön ryhdytään jos pesästä viedään tavaraa.

      Toinen seikka on se että sä jauhat shaibaa myös tuon sijaantulijoiden suhteen,asia kun ei valitettavasti mene aina niin että sijaantulijat saavat luopujan osuuden,ymmärrätkö?

      "Se on 100 % faktaa"

      Niin,se on faktaa vain sun päässäs,todellisuus on aivan erilainen.

      • Lawetorder

        Herran jumala mitä vänkäämistä. Vähäarvoinen irtaimisto kokonaisarvoltaan alle 4000 tai tasan ei verottajaa kiinnosta, mutta jos arvo ylittää sentilläkään tuon ja se tarkoittaa pelkkää talon/huoneiston sisällä olevaa irtaimistoa, kun taas kaikki ajoneuvot on ilmoitettava perunkirjassa, että työkoneet ja työkalut myös yhteisarvoltaan jos laatu on moninaista, että tulisi pitkäluettelo eli moottorisaha ei ole tavanomaista koti-irtaimistoa.

        Jos luopuja luopuu perinnöstä jonkun muun hyväksi, kuin muiden pesänosakkaiden, on kyse perinnön siirrosta, ei luopumisesta ja tuolloin perinnönsiirron saaja tulee osakkaaksi pesään ja maksaa perintöosuudestaan perintöveron, koska luopua voi vain muiden osakkaiden hyväksi.

        Eikö se hupiukko2 ymmärrä, että tikkuaski tai 3000 taulu jos muun irtaimiston arvo on tonnin, niin ei ole verotettavaa arvoa ja täten ei myöskään tarvi ilmoittaa eriteltynä perukirjassa ja se tikkuaski ei kiinnosta verottajaa ja ei ole perintöön ryhtymistä, vaan jos vastaanottaa eli hyväksyy perukirjan, että myös pesänselvityksen/ -jaon on vasta juridinen pesään ryhtyminen.

        Koeta ymmärtää yksinkertaisia asioita.


    • urpo-ei-osaa-eikä-voi

      Aletaan vähitelleen lopettelemaan...

      Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten esimerkin hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille, eivätkä hammastikut vaikuta kirjallisesti verottajalle esitettyyn asiaan. Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoiset hammastikut, vaan asiassa esitetty perukirja liitteineen.

      Itse otin pesästä vähäarvoista irtainta (muutaman sadan euron edestä, enemmänkin tunnearvoa), ja luovuin kuitenkin samaan aikaan pesästä pätevästi ja verotehokkaasti. Muistaakseni auto, osakkeet ja kiinteistö kirjattiin normaalisti perukirjaan ja liitteenä oli luopumiseni. Sijaantulijani hoisivat perintöveronsa ihan normaalisti, eikä verottajalla ollut valitusoikeusaikana asiaan mitään sanomista.

      Verottajaa irtain ei kiinnostanut, ja asia kysyttiin etukäteen.

      Urpolehtinen ei voi asialle mitään, lähettelee vaan kopioita jostain gradusta.

    • hammastikkumies

      "Verottajaa irtain ei kiinnostanut, ja asia kysyttiin etukäteen."

      Hahaha,lehmätkin lentää.
      Lopetas nyt se valehtelu.

    • urpo-on-urpo

      Aletaan vähitellen lopettelemaan....

      Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että pesästä voi siis ottaa vähäarvoista irtainta kuten esimerkin hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille, eivätkä hammastikut vaikuta kirjallisesti verottajalle esitettyyn asiaan. Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoiset hammastikut, vaan asiassa esitetty perukirja liitteineen.

      Itse otin pesästä vähäarvoista irtainta (muutaman sadan euron edestä, enemmänkin tunnearvoa), ja luovuin kuitenkin samaan aikaan pesästä pätevästi ja verotehokkaasti. Muistaakseni auto, osakkeet ja kiinteistö kirjattiin normaalisti perukirjaan ja liitteenä oli luopumiseni. Sijaantulijani hoisivat perintöveronsa ihan normaalisti, eikä verottajalla ollut valitusoikeusaikana asiaan mitään sanomista.

      Verottajaa irtain ei kiinnostanut, ja asia kysyttiin etukäteen.

      Urpolehtinen ei voi asialle mitään, lähettelee vaan kopioita jostain gradusta.

    • hammastikkumies

      Jäikö levy päälle kun toistat itseäsi?

    • tuo-urpo-ei-voi-asialle-

      Aletaan vähitellen lopettelemaan, kun urpoleppänen vain lopettaisi tyhjän jauhamisen. Urpolla ei ole mitään kokemusta ja tietoa asiasta, vaan hän lähettelee vaan kopioita jostain gradusta.

      Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että pesästä voi ottaa vähäarvoista irtainta kuten esimerkin hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille, eivätkä hammastikut vaikuta kirjallisesti verottajalle esitettyyn asiaan. Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoiset hammastikut, vaan asiassa esitetty perukirja liitteineen.

      Itse otin pesästä vähäarvoista irtainta (muutaman sadan euron edestä, enemmänkin tunnearvoa), ja luovuin kuitenkin samaan aikaan pesästä pätevästi ja verotehokkaasti. Muistaakseni auto, osakkeet ja kiinteistö kirjattiin normaalisti perukirjaan ja liitteenä oli luopumiseni. Sijaantulijani hoisivat perintöveronsa ihan normaalisti, eikä verottajalla ollut valitusoikeusaikana asiaan mitään sanomista.

      Verottajaa irtain ei kiinnostanut, ja asia kysyttiin etukäteen.

      Urpoleppänen ei voi asialle mitään.

    • hammastikkumies

      Hyvä mies vaihda jo biisiä,sun shaibas on tullut jo hyvin selväksi kaikille.

    • tikkumies

      Voisiko joku vielä tarkentaa, onko kyse tulitikuista vaiko hammastikuista?

    • urpo-ei-kykene

      Aletaan vähitellen lopettelemaan.....

      Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että pesästä voi ottaa vähäarvoista irtainta kuten esimerkin hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille, eivätkä hammastikut vaikuta kirjallisesti verottajalle esitettyyn asiaan. Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoiset hammastikut, vaan asiassa esitetty perukirja liitteineen.

      Itse otin pesästä vähäarvoista irtainta (muutaman sadan euron edestä, enemmänkin tunnearvoa), ja luovuin kuitenkin samaan aikaan pesästä pätevästi ja verotehokkaasti. Muistaakseni auto, osakkeet ja kiinteistö kirjattiin normaalisti perukirjaan ja liitteenä oli luopumiseni. Sijaantulijani hoisivat perintöveronsa ihan normaalisti, eikä verottajalla ollut valitusoikeusaikana asiaan mitään sanomista.

      Verottajaa irtain ei kiinnostanut, ja asia kysyttiin etukäteen.

      Urpoleppänen ei voi asialle mitään.

      • poliisitietää

        Muuten hyvä, että olet kysynyt ennalta verottajalta asiasta. Jollet kuitenkaan pyytänyt ns. ennakkoratkaisua veroasiassa, verottajan kanta ei ole sitova.

        Jos verottaja on laiminlyönyt ottaa huomioon pesään ryhtymisen perintöveroa määrätessään, se on syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen. Olisi syytä tehdä rikosilmoitus asiassa, jolloin poliisi ryhtyy tutkimaan montako tikkua tai muuta "vähäarvoista omaisuutta" on viety.
        Voipi tuo olla pesänkavalluskin, jos joku osakkaista tekee syytepyynnön ja syyttäjä päättää ryhtyä syytetoimiin asiassa.

        On syytä korostaa, että oikeusriidoissa viiemisen sanan sanoo korkein oikeus tai hallintoasioissa (joita perintöveroasiat ovat) korkein hallinto-oikeus. Vastaavaa ennakkotapausta ei liene olemassa, mutta tutkimalla sekin selviäisi.

        Lisäksi veropetokseen syyllistyy se, joka antaen väärää tietoa verottajalle aikaansaa sen, että vero määrätään liian alhaiseksi tai sitä ei määrätä ollenkaan. Jäi tosin epäselväksi, mitä sille verottajalle nyt sitten ilmoitettiin.


      • mitään-ette-voi
        poliisitietää kirjoitti:

        Muuten hyvä, että olet kysynyt ennalta verottajalta asiasta. Jollet kuitenkaan pyytänyt ns. ennakkoratkaisua veroasiassa, verottajan kanta ei ole sitova.

        Jos verottaja on laiminlyönyt ottaa huomioon pesään ryhtymisen perintöveroa määrätessään, se on syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen. Olisi syytä tehdä rikosilmoitus asiassa, jolloin poliisi ryhtyy tutkimaan montako tikkua tai muuta "vähäarvoista omaisuutta" on viety.
        Voipi tuo olla pesänkavalluskin, jos joku osakkaista tekee syytepyynnön ja syyttäjä päättää ryhtyä syytetoimiin asiassa.

        On syytä korostaa, että oikeusriidoissa viiemisen sanan sanoo korkein oikeus tai hallintoasioissa (joita perintöveroasiat ovat) korkein hallinto-oikeus. Vastaavaa ennakkotapausta ei liene olemassa, mutta tutkimalla sekin selviäisi.

        Lisäksi veropetokseen syyllistyy se, joka antaen väärää tietoa verottajalle aikaansaa sen, että vero määrätään liian alhaiseksi tai sitä ei määrätä ollenkaan. Jäi tosin epäselväksi, mitä sille verottajalle nyt sitten ilmoitettiin.

        //Jäi tosin epäselväksi, mitä sille verottajalle nyt sitten ilmoitettiin.//

        Lainaus edeltä: "Kyseessä eivät tietenkään olleet hammastikut, vaan vastaava vähäarvoinen irtain. Vastaus (verottajalta) kuului, että se vähäarvoinen ja normaali irtain, mitä perukirjassa ei mainita, ei ole verotettava asia eikä edes verottajalle kuuluva asia. Normaali irtain voidaan ilmoittaa könttäkohtana, jolla ei ole merkittävää rahallista arvoa. Siinä konkurssissa ei hammastikut, alusvaatteet, lakanat tai vanhat pannunaluset tunnu."

        Ilmoitettiin siis auto, osakkeet ja kiinteistö sellaisinaan, sekä irtaimisto vähäarvoisena normaalina irtaimena, jonja arvo on alle 4000 euroa. Tapaus oli kaikin puolin verotehokas, eikä valitusoikeutta asiassa enää ole.

        //Olisi syytä tehdä rikosilmoitus asiassa, jolloin poliisi ryhtyy tutkimaan montako tikkua tai muuta "vähäarvoista omaisuutta" on viety.//

        Heh, heh... Hauska kommentti hammastikuista ja vanhoista lakanoista. Toisaalta suomalainen on kyllä sen verran hullu ja kateellinen, että monessa suvussa tilanteen voi vain kuvitella.

        //Lisäksi veropetokseen syyllistyy se, joka antaen väärää tietoa verottajalle aikaansaa sen, että vero määrätään liian alhaiseksi tai sitä ei määrätä ollenkaan.//

        Ei alle 4000 euron irtaimistosta määrätä lainkaan perintöveroa. Verottajalle on aivan se yksi ja sama, mitä irtaimella tehdään. Verottajaa kiinnostaa verotettava osuus perinnöstä.

        Muilta osin verottaja on leikitön kumppani.


      • poliisitietää
        mitään-ette-voi kirjoitti:

        //Jäi tosin epäselväksi, mitä sille verottajalle nyt sitten ilmoitettiin.//

        Lainaus edeltä: "Kyseessä eivät tietenkään olleet hammastikut, vaan vastaava vähäarvoinen irtain. Vastaus (verottajalta) kuului, että se vähäarvoinen ja normaali irtain, mitä perukirjassa ei mainita, ei ole verotettava asia eikä edes verottajalle kuuluva asia. Normaali irtain voidaan ilmoittaa könttäkohtana, jolla ei ole merkittävää rahallista arvoa. Siinä konkurssissa ei hammastikut, alusvaatteet, lakanat tai vanhat pannunaluset tunnu."

        Ilmoitettiin siis auto, osakkeet ja kiinteistö sellaisinaan, sekä irtaimisto vähäarvoisena normaalina irtaimena, jonja arvo on alle 4000 euroa. Tapaus oli kaikin puolin verotehokas, eikä valitusoikeutta asiassa enää ole.

        //Olisi syytä tehdä rikosilmoitus asiassa, jolloin poliisi ryhtyy tutkimaan montako tikkua tai muuta "vähäarvoista omaisuutta" on viety.//

        Heh, heh... Hauska kommentti hammastikuista ja vanhoista lakanoista. Toisaalta suomalainen on kyllä sen verran hullu ja kateellinen, että monessa suvussa tilanteen voi vain kuvitella.

        //Lisäksi veropetokseen syyllistyy se, joka antaen väärää tietoa verottajalle aikaansaa sen, että vero määrätään liian alhaiseksi tai sitä ei määrätä ollenkaan.//

        Ei alle 4000 euron irtaimistosta määrätä lainkaan perintöveroa. Verottajalle on aivan se yksi ja sama, mitä irtaimella tehdään. Verottajaa kiinnostaa verotettava osuus perinnöstä.

        Muilta osin verottaja on leikitön kumppani.

        Ahaa, siis jätettiin ilmoittamatta, että oli otettu pesästä vähäarvoista omaisuutta, vaikka oli tehty perinnöstä luopuminen. Selvä veropetos, koska perilliselle olisi tullut määrätä perintöveroa tehottoman perinnöstä luopumisen johdosta.

        >>Ei alle 4000 euron irtaimistosta määrätä lainkaan perintöveroa. Verottajalle on aivan se yksi ja sama, mitä irtaimella tehdään. Verottajaa kiinnostaa verotettava osuus perinnöstä.>>

        Näin kyllä, mutta perinnöstä luopujalle olisi tullut määrätä vero, koska hänen luopumisensa ei ollut tehokas perintöön ryhtymisen vuoksi.


    • Nokik

      Kävin nuohoamassa jakamattoman perintökiinteistön. Vein siis tuhkat pesästä. Olenko nyt ryhtynyt perintöön?

    • pesäänryhtynytkö

      Panin leskeä. Ryhdyinkö pesään?

    • hammastikkumies

      Sama virsi vanha kaunis,hohhoihaa. Ei kyllä ole kaikki muumit laaksossa.

    • urpo-ei-voi-mitään

      Aletaan vähitellen lopettelemaan..... ainakin jäähdytellään.

      Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että pesästä voi ottaa vähäarvoista irtainta kuten esimerkin hammastikkuja, ja luopua silti verotehokkaasti perinnöstä. Perintö menee ilman muita seurauksia sijaantulijoille, eivätkä hammastikut vaikuta kirjallisesti verottajalle esitettyyn asiaan. Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoiset hammastikut, vaan asiassa esitetty perukirja liitteineen.

      Itse otin pesästä vähäarvoista irtainta (muutaman sadan euron edestä, enemmänkin tunnearvoa), ja luovuin kuitenkin samaan aikaan pesästä pätevästi ja verotehokkaasti. Muistaakseni auto, osakkeet ja kiinteistö kirjattiin normaalisti perukirjaan ja liitteenä oli luopumiseni. Sijaantulijani hoisivat perintöveronsa ihan normaalisti, eikä verottajalla ollut valitusoikeusaikana asiaan mitään sanomista.

      Verottajaa irtain ei kiinnostanut, ja asia kysyttiin etukäteen.

      Urpoleppänen ei voi asialle mitään.

    • Taunonpoikaurpo

      "Ei alle 4000 euron irtaimistosta määrätä lainkaan perintöveroa. Verottajalle on aivan se yksi ja sama, mitä irtaimella tehdään. Verottajaa kiinnostaa verotettava osuus perinnöstä. "

      Eikö se tauno nyt ymmärrä että verottajaa kiinnostaa se että oletko sä ryhtynyt pesään vai et.
      Kaikki muu on merkityksetöntä.

      Kaikkihan me sen tiedämme että irtaimiston ottaminen on pesään ryhtymistä,sillä ei ole merkitystä että onko irtaimiston koko arvo alle 4 tonttua vai ei tai että onko se verotettavaa omaisuutta vai ei.

      Taunon nyt pitää soittaa verottajalle ja ilmiantaa itsensä jotta tulisi hyvä mieli taunolle.
      Tauno ottaa nyt selvää verottajan sähköpostin ja panee sinne tulenkatkuisen itkuvirren että kylläpäs tauno on nyt ollut tosi tuhma kun on pissittänyt verottajaa oikein isän kädestä.

    • mitään-ette-voi

      //Ahaa, siis jätettiin ilmoittamatta, että oli otettu pesästä vähäarvoista omaisuutta, vaikka oli tehty perinnöstä luopuminen. Selvä veropetos, koska perilliselle olisi tullut määrätä perintöveroa tehottoman perinnöstä luopumisen johdosta.//

      Höpsis. Verotehokasta ja täysin laillista toimintaa, jonka verottaja hyväksyi sekä etu- että jälkikäteen.

      >>Ei alle 4000 euron irtaimistosta määrätä lainkaan perintöveroa. Verottajalle on aivan se yksi ja sama, mitä irtaimella tehdään. Verottajaa kiinnostaa verotettava osuus perinnöstä.>>

      //Näin kyllä.//

      Eli se siitä, mitään ette voi.

      • poliisitietää

        Olet rikollinen. Joten se siitä!


    • kellokoskenlääkäri

      "Höpsis. Verotehokasta ja täysin laillista toimintaa, jonka verottaja hyväksyi sekä etu- että jälkikäteen."

      Eipäs hyväksynyt kun ei tiennyt että veit irtainta.

      Sä nyt vaan kuvittelet omassa päässäs että verottaja hyväksyi sun ottamiset.

      • urpo-ei-voi-mitään

        //Eipäs hyväksynyt kun ei tiennyt että veit irtainta.//

        Verottaja hyväksyi, ja olin verottajalta kysynyt. Kyseessä eivät silloin tietenkään olleet hammastikut, vaan vastaava vähäarvoinen irtain. Verottajan vastaus kuului, että se vähäarvoinen ja normaali irtain, mitä perukirjassa ei mainita, ei ole verotettava asia eikä edes verottajalle kuuluva asia. Normaali irtain voidaan ilmoittaa könttäkohtana, jolla ei ole merkittävää rahallista arvoa. Siinä konkurssissa ei hammastikut, alusvaatteet, lakanat tai vanhat pannunaluset tunnu.

        Ei alle 4000 euron irtaimistosta määrätä lainkaan perintöveroa. Verottajalle on aivan se yksi ja sama, mitä irtaimella tehdään. Verottajaa kiinnostaa verotettava osuus perinnöstä.

        Tähän on hyvä ruveta lopettelemaan, vaikka urpoleppäsen kitarisat näkyvät olohuoneesta naapuriin saakka - niin ärsyyntynyt se on. Mitään et voi asialle, urpo. Tulitikut ovat minulla ja olen verotehokkaasti luopunut perinnöstä.


    • Työlläsaaomansa

      Tarvis kaikki perinnöt kieltää suomalaisilta kun ne aiheuttavat vain sukuriitoja.
      Suomalaiset kun ovat luonnostaan ahneita itserakkaita ja kateellisia kaikille kaikesta. Ja viellä pelkäävät kokoajan että joku muu hyötyy jostakin asiasta.
      Hävettää tän kansan puolesta kun lukee näitä perintöjuttuja.

      • ahnejasairas

        Juuri näin, tässäkin ketjussa vakiokirjoittaja nim. urpolehtinen kehottaa tekemään rikosilmoituksen (veropetos, kavallus, petos), jos perillinen ottaa pesästä hammastikun. Täysin sairasta.


      • UrpoLehtinen
        ahnejasairas kirjoitti:

        Juuri näin, tässäkin ketjussa vakiokirjoittaja nim. urpolehtinen kehottaa tekemään rikosilmoituksen (veropetos, kavallus, petos), jos perillinen ottaa pesästä hammastikun. Täysin sairasta.

        Täysin sairastahan se ei ole kun aarnio&kankaan mielestä jo halu ottaa pesästä tavaraa on perintöön ryhtymistä.näin ollen sitä tikkua ei tarvitse edes ottaa jos osoittaa muille osakkaille halun "ottaa pesästä irtainta"

        "Asianomistajan, siis oletetun luopujan vastapuolen, on kyettävä oikeudessa näyttämään todeksi, että vähäarvoisen irtaimen ottaminen pesästä on osoittanut sekä perinnön vastaaottotahtoa, omistukseen liittyvää määräysvaltaa että vähäistä suurempaa aktiivisuutta suhteessa koko perintöön."

        Unohditkos sen että pesän osakkuus katoaa kun luopuu perinnöstä,siinähän sitten selität oikeudelle että miksi olet kajonnut sellaiseen pesään minkä osakas et ole.

        Ja pesän osakas kun todistaa että irtainta on viety niin se riittää,sillä ei ole merkitystä että paljonko sitä irtainta on otettu.

        Suosittelen että kysytte asiasta itse verottajalta,minulle verottaja sanoi että irtaimen ottaminen pesästä on perintöön ryhtymistä.
        Ei vaadi hirveesti jos kysyy vero.fisssä chatissa sen.


      • asiaa.tikuista
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Täysin sairastahan se ei ole kun aarnio&kankaan mielestä jo halu ottaa pesästä tavaraa on perintöön ryhtymistä.näin ollen sitä tikkua ei tarvitse edes ottaa jos osoittaa muille osakkaille halun "ottaa pesästä irtainta"

        "Asianomistajan, siis oletetun luopujan vastapuolen, on kyettävä oikeudessa näyttämään todeksi, että vähäarvoisen irtaimen ottaminen pesästä on osoittanut sekä perinnön vastaaottotahtoa, omistukseen liittyvää määräysvaltaa että vähäistä suurempaa aktiivisuutta suhteessa koko perintöön."

        Unohditkos sen että pesän osakkuus katoaa kun luopuu perinnöstä,siinähän sitten selität oikeudelle että miksi olet kajonnut sellaiseen pesään minkä osakas et ole.

        Ja pesän osakas kun todistaa että irtainta on viety niin se riittää,sillä ei ole merkitystä että paljonko sitä irtainta on otettu.

        Suosittelen että kysytte asiasta itse verottajalta,minulle verottaja sanoi että irtaimen ottaminen pesästä on perintöön ryhtymistä.
        Ei vaadi hirveesti jos kysyy vero.fisssä chatissa sen.

        pistäppäs yställisesti linkkiä siitä kohdasta aarnio ja kankasta jossa asiasta kerrotaan.Luulen nyt pahan kerran että olet tulkinut asiaa väärin.Tämän väärän periaatteellisuuden takia suomessa on satoja tai tuhansia sukuja jotka on nii uppiniskaisia että periaate menee kaiken muun ohi.Verootaja ei <ihan varmaan kyllä sano mistään tikuista mitään vaan nauraapartaansa..


      • UrpoLehtinen
        asiaa.tikuista kirjoitti:

        pistäppäs yställisesti linkkiä siitä kohdasta aarnio ja kankasta jossa asiasta kerrotaan.Luulen nyt pahan kerran että olet tulkinut asiaa väärin.Tämän väärän periaatteellisuuden takia suomessa on satoja tai tuhansia sukuja jotka on nii uppiniskaisia että periaate menee kaiken muun ohi.Verootaja ei <ihan varmaan kyllä sano mistään tikuista mitään vaan nauraapartaansa..

        Aarnio ja Kangas (1999, 106) huomauttavat, että mikä tahansa reagointitapa on riittävä perintöön ryhtymisen osoitus,kunhan se osoittaa perillisen tahdon käyttää hyväkseen lakimääräisen tai testamenttiin perustuvan oikeutensa.

        Irtaimen ottaminen on selkeä osoitus siitä että haluaa käyttää hyväkseen lakimääräisen tai testamenttiin perustuvan oikeutensa.
        Myös tahtotilan näyttäminen muille pesän osakkaille että "minä haluan pesästä" 2 muumikippoa ja yhden kellon on perintöön ryhtymistä.


    • LempiTädinKahvikuppi

      Pesään ryhtymisessä on kysymys siitä, että perillinen on ryhtynyt käyttämään omistajan oikeuksia saantoon. Ryhtymisessä tulee ilmetä sekä perinnön vastaanottotahto että omistushalukkuuteen liittyvä määräysvalta. Jotta perillinen ei menettäisi mahdollisuuttaan luopua perinnöstäään tehokkaasti, hänen on suhteessa jäämistöomaisuuteen pysyttävä melko passiivisena. Jos perillinen pysyy asiassa passiivisena tai melko passiivisena, eikä mitenkään lakimääräisyydestä poiketen määrää perimysjärjestyksestä, kyseessä ei tietenkään voi olla luovutus, ja perijä säilyttää oikeutensa myös luopumiseen.

      Jos asia menisi oikeuteen saakka, tapauskohtainen näyttö on aina ratkaisevaa. Jos luopuja on yhtä aikaa sekä ryhtynyt perintöön tai osaan siitä että kirjallisesti luopunut perinnöstä, oikeus punnitsee näytöt asiassa. Mikäli jo perukirja itsessään sisältää pätevän liitteen luopumisesta, näyttötaakka jutussa jää täysin asianomistajalle. Asianomistajan, siis oletetun luopujan vastapuolen, on kyettävä oikeudessa näyttämään todeksi, että vähäarvoisen irtaimen ottaminen pesästä on osoittanut sekä perinnön vastaaottotahtoa, omistukseen liittyvää määräysvaltaa että vähäistä suurempaa aktiivisuutta suhteessa koko perintöön. Luopuja on jo esittänyt näyttönsä perukirjan liitteessä asianmukaisena luopumisena.

      Jos pesässä on paljon omaisuutta, josta perillinen haluaa lakimääräisesti luopua, vähäarvoiseen irtaimeen ryhtymistä ei voitane kokonaisarvioinnin pohjalta katsoa perintöön ryhtymiseksi, jolloin luopuminen ilman erillisiä määräämistoimia on sekä oikeudellisesti että verotuksellisesti tehokas. Irtaimistoon ryhtyminen voidaan katsoa perintöön ryhtymiseksi vain, jos luopuja on osallistunut aktiivisesti irtaimen jakoon prosessina. Voidaan oikeutetusti kysyä, onko paistinpannujen tai aterimien ottaminen pesästä kokonaisarvioinnin mukaan perintöön ryhtymistä, ellei luopuja ole muutoin käyttänyt määräysvaltaansa irtaimiston jakoon. Loppu kädessä on kuitenkin niin, että normaalia kodinirtaimistoa ei perukirjassa edes yksilöidä.

      Ellei vääryyttä omasta mielestään kärsinyt eli mahdollinen asianomistaja vie asiaansa oikeuteen, juttua on mahdotonta ratkaista, ja siten tilanne on status quo. Jos vähäarvoista irtainta käsitellään lahjana, muiden muassa takaisinsaantilaissa on otettu huomioon annetun lahjan vähäarvoisuus. Jos omaisuus koostuu vähäarvoisesta irtaimistosta, perinnöstä ei edes tarvitse luopua, vaan saaja voi antaa sen eteen päin lahjana.

      Avaaja voi edellisestä vetää omat johtopäätöksensä. Kuten yllä todettiin, sukuriidan saa aikaiseksi vaikkapa lempikahvikupista, ja riita saattaa jatkua sukupolvien yli.

      • poliisitietää

        Kuten jo edellä totesin, on syytä korostaa, että oikeusriidoissa viimeisen sanan sanoo korkein oikeus tai hallintoasioissa (joita perintöveroasiat ovat) korkein hallinto-oikeus.

        Mitään "kokonaisarviointia" perintöön ryhtymisessä ei kuitenkaan tehdä. Perinnöstä luopuja ei voi tietenkään yhtäaikaa sekä luopua perinnöstä että ryhtyä pesään. Ristitiitaiset toimet tarkoittavat pesään ryhtymistä, koska silloin "luopuja" on kumonnut omat toimensa perinnöstä luopumiseksi.

        Asianomistajan ei tarvitse eikä hän voi myöskään viedä rikosasiaa suoraan oikeuteen, vaan hänen tulee tehdä rikosilmoitus, jolloin poliisi suorittaa esitutkinnan ja syyttäjä aikanaan vie asian oikeuteen. Vasta jos poliisi lopettaa esitutkinnan tai syyttäjä ei nosta syytettä, asianomistajalla on oma syyteoikeutensa.

        Ei tässä ole ensisijassa sukuriidasta kysymys vaan veropetoksesta. joka on rikos julkista valtaa vastaan.


    • Muumikuppi

      Nim. 98989: "Jaetun omaisuuden arvolla ei todellakaan ole merkitystä. "

      Kummallinen näkemys. Kirjoittajan väitteen mukaisesti vaikkapa auton, veneen, jalokivien tai osakkeiden ja vähäarvoisen irtaimen, kuten seinäryijyn, välillä ei ole lainkaan eroa. Kyllä de facto on. Auton tai osakeiden jakaminen ja vastaanottaminen pesästä osoittaa objektiivisesti tarkastellen sekä perinnön vastaaottotahtoa, omistukseen liittyvää määräysvaltaa että vähäistä suurempaa aktiivisuutta suhteessa koko perintöön.

      Lakihan ei ota kantaa asiaan lainkaan, mutta oikeuskirjallisuuden perusteella seinäryijyn, patalappujen tai paistinpannujen saaminen/ottaminen/vastaanottaminen pesästä ei täytä - jälleen objektiivisesti tarkastellen - perinnön vastaanottotahtoa, omistukseen liittyvää määräysvaltaa tai minkäänlaista aktiivisuutta perinnön suhteen.

      Nim. Urpo Lehtinen: "Aarnio ja Kangas (1999, 106) huomauttavat, että mikä tahansa reagointitapa on riittävä perintöön ryhtymisen osoitus,kunhan se osoittaa perillisen tahdon käyttää hyväkseen lakimääräisen tai testamenttiin perustuvan oikeutensa."

      Paistinpannun saaminen/ottaminen/vastaanottaminen ei ole - jälleen objektiivisesti tarkastellen - osoitus siitä, että perillinen haluaa käyttää hyväkseen lakimääräisen oikeutensa. Jos perillinen yhtäaikaisesti sekä vastaanottaa paistinpannun että luopuu perinnöstä kirjallisesti, oikeutena luopuminen on vahvempi osoitus perillisen tahtotilasta ja oikeudesta kuin paistinpannu.

      Ellei perukirjassa ole varta vasten mainintaa paistinpannusta, kirjallinen perinnöstä luopuminen on tehokas-

      Nim. Urpo Lehtinen: "Myös tahtotilan näyttäminen muille pesän osakkaille että "minä haluan pesästä" 2 muumikippoa ja yhden kellon on perintöön ryhtymistä. "

      Kuten muualla on jo mainittu, laki ei ota asiaan kantaa, ja kukin tapaus tulisi viedä oikeuden käsiteltäväksi. Tarkoituksenmukaisuusperiaatteen mukaisesti, jos asiassa sovinto on sallittu, oikeuden tulisi aluksi sovitella asiaa. Muumikupeille ja kellolle tulisi kyllä riittävästi hintaa, sillä kyllä oman arvon tuntevalla kantajalla tulee olla asiainedustaja (OTK/OTM) mukana.

      On selvää, koska laki on asiassa epäselvä, että periaatepösilöt saavat helposti sukuriidan aikaiseksi vaikkapa muumikupista, ja riita saattaa jatkua sukupolvien yli. Oikeuteen muumikuppia ei kuitenkaan tiedetä viedyn.

      • poliisitietää

        Rikosasiaakin voidaan toki sovitella, mutta vähintäänkin veronkorotus määrätään, jos tekoa pidetään vähäisenä. Se ei kuitenkaan muuta asian luonnetta muuksi.

        Kyllä irtaimen omaisuuden ottaminen pesästä, osoittaa perinnön vastaanottotahtoa, omistukseen liittyvää määräysvaltaa ja myös aktiivisuusta suhteessa perintöön. On ällistyttävää, että joku viitsii tästä edes saivarrella, mutta niinhän se usein on, kun joku huomaa olevansa täysin väärässä, että viimeisenä oljenkortena kehitetään mitä upeimpia saivartelukehitelmiä.


      • Kuppia
        poliisitietää kirjoitti:

        Rikosasiaakin voidaan toki sovitella, mutta vähintäänkin veronkorotus määrätään, jos tekoa pidetään vähäisenä. Se ei kuitenkaan muuta asian luonnetta muuksi.

        Kyllä irtaimen omaisuuden ottaminen pesästä, osoittaa perinnön vastaanottotahtoa, omistukseen liittyvää määräysvaltaa ja myös aktiivisuusta suhteessa perintöön. On ällistyttävää, että joku viitsii tästä edes saivarrella, mutta niinhän se usein on, kun joku huomaa olevansa täysin väärässä, että viimeisenä oljenkortena kehitetään mitä upeimpia saivartelukehitelmiä.

        Olipa siinä maallikon lapsellinen huuhaa-kommentti.

        Odotellaan, jos Lehtisellä olisi asiaan lisäämistä.


      • poliisitietää
        Kuppia kirjoitti:

        Olipa siinä maallikon lapsellinen huuhaa-kommentti.

        Odotellaan, jos Lehtisellä olisi asiaan lisäämistä.

        Olen kylläkin ylikomissario. Ja tyypillistä täysin väärässäolijoilla on sekin, että ryhdytään asia-argumenttien loputtua esittämään henkilöön käyviä väitteitä.

        Kirjoitukseni oli tietenkin täysin asiallinen eikä suinkaan mitenkään "lapsellinen". Lehtisellä on ollut asiaan paljon tietämystä ja hyviä perusteluja, mutta toisilla on ilmeinen tarve puolustella jo tehtyjä rikoksiaan.


      • Lawetorder
        poliisitietää kirjoitti:

        Olen kylläkin ylikomissario. Ja tyypillistä täysin väärässäolijoilla on sekin, että ryhdytään asia-argumenttien loputtua esittämään henkilöön käyviä väitteitä.

        Kirjoitukseni oli tietenkin täysin asiallinen eikä suinkaan mitenkään "lapsellinen". Lehtisellä on ollut asiaan paljon tietämystä ja hyviä perusteluja, mutta toisilla on ilmeinen tarve puolustella jo tehtyjä rikoksiaan.

        Poliisi nyt ei erota rikosta vaikka sen sille rautalangasta vääntäisi, "arvon" ylikomissario vaiko ylikomisario vaiko vaan konstaapeli reinikainen? Lehtinen on asianajajaplanttu ja hakoteillä mikä juridisesti tarkoittaa pesään ryhtymistä ja se ei todellakaan ole jokin tahdonilmaisu tai verotusarvoltaan mitään sanomattoman esineen haltuunotto, vaikka olisikin pesänosakas ja luopuu osuudestaan.

        Tuohan tuo lausuma kirjassa asiakkaita kyllä asianajajille


    • UrpoLehtinen

      "Paistinpannun saaminen/ottaminen/vastaanottaminen ei ole - jälleen objektiivisesti tarkastellen - osoitus siitä, että perillinen haluaa käyttää hyväkseen lakimääräisen oikeutensa. Jos perillinen yhtäaikaisesti sekä vastaanottaa paistinpannun että luopuu perinnöstä kirjallisesti, oikeutena luopuminen on vahvempi osoitus perillisen tahtotilasta ja oikeudesta kuin paistinpannu. "

      Olet väärässä.

      Objektiivisuudella ei ole merkitystä koska pesän osakas menettää pesän osakkuuden heti kun hän luopuu perinnöstä,näin ollen raja ottamiselle on tasan nolla.Sulla ei ole oikeutta ottaa pesästä mitään kun et kerran ole pesän osakas.Jos otat luopumisen jälkeen niin se on rikos.

      Jos otatkin ennen luopumista niin sä et voi enää luopua perinnöstä kun ottaminen katsotaan ryhtymiseksi perintöön,sillä ei ole merkitystä asian kannalta että otatko sinä vähäarvoista irtaimistoa vai sen hienon bemarin.Sehän on päivänselvää että ottaminen pesästä tulkitaan pesään ryhtymiseksi,aarnio ja kangas plus puronen on sitä mieltä ja jos KHO:n jäsenet ottavat huomioon kyseisten herrojen tulkinnat niin silloin se on juurikin sitä eikä mitään muuta.

      Ottaminen pesästä sisältää myös tahdonilmaisun että haluaa ottaa pesästä jotain,pelkkä tahdonilmaisu riittää että otetaan pesään kantaa,näin ollen sillä ei ole merkitystä että otatko sä vähäarvoista irtainta vai kallisarvoista omaisuutta.Toisinsanoen ei tarvitse ottaa yhtään mitään.

      "Kuten muualla on jo mainittu, laki ei ota asiaan kantaa, ja kukin tapaus tulisi viedä oikeuden käsiteltäväksi"

      Ensisijaisesti verottaja tulkitsee lakia ja sitten oikeuslaitos jos valitetaan verottajan päätöksestä.
      Laki ei sinänsä tyhjentävästi määrittele että mikä on perintöön ryhtymistä mutta yleinen oikeuskäytäntö määrittelee,sen mukaan pesän omaisuuden ottaminen on perintöön ryhtymistä de facto.

      • Kuppia

        Kesäpoika: "Olen kylläkin ylikomissario."

        OK, ihan vapaasti. Useilla ihmisillä on haaveita tai usein joulun aikaan pitkä valkoinen parta ja punaiset vaatteet.

        Lehtinen: "Objektiivisuudella ei ole merkitystä koska pesän osakas menettää pesän osakkuuden heti kun hän luopuu perinnöstä,näin ollen raja ottamiselle on tasan nolla.Sulla ei ole oikeutta ottaa pesästä mitään kun et kerran ole pesän osakas.Jos otat luopumisen jälkeen niin se on rikos."

        Tästäkö te olette vängänneet kohta 200 viestin ajan? Sitä suuremmalla syyllä on objektiivisesti merkitystä sillä, minkä arvoisen esineen ottaa. Jos olen luopunut perinnöstä, ja otan pesästä arvokkaan timanttikorun, teko on objektiivisesti tarkastellen merkittävä. Jos otan korun "luvalla" tai hiljaisella suostumuksella, ottaminen voidaan mieltää myös lahjaksi; muussa tapauksessa kyseeseen voi tulla vaikkapa kavallus. Sen sijaan, jos otan pesästä patalappuja tai paistinpannun. mikä onkaan rikosnimike? Tosin, useissa suvuissa löytyy riittävän pösilöitä, joilla periaate menee kaiken edelle, ja patalappujen ottamisesta seuraa kamala hulabaloo. Poliiseilla lienee muutakin työtä kuin tutkia paistinpannuja ja patalappuja.

        Lehtinen: "Jos otatkin ennen luopumista niin sä et voi enää luopua perinnöstä kun ottaminen katsotaan ryhtymiseksi perintöön,sillä ei ole merkitystä asian kannalta että otatko sinä vähäarvoista irtaimistoa vai sen hienon bemarin.

        Ei näin. Kuten kerroin, paistinpannun saaminen/ottaminen/vastaanottaminen ei ole - jälleen objektiivisesti tarkastellen - osoitus siitä, että perillinen haluaa käyttää hyväkseen lakimääräisen oikeutensa. Jos perillinen yhtäaikaisesti sekä vastaanottaa paistinpannun että luopuu perinnöstä kirjallisesti, oikeutena luopuminen on vahvempi osoitus perillisen tahtotilasta ja oikeudesta kuin paistinpannu.

        Lehtinen: "Sehän on päivänselvää että ottaminen pesästä tulkitaan pesään ryhtymiseksi..."

        Ei pidä paikkaansa. Laki ei kerro asiasta sanaakaan, eikä mikään kirjallinen lähde esitä asiaa tuolla tavoin. Kyse on perinnön vastaanottamistahdosta, omistukseen liittyvästä määräysvallasta sekä vähäistä suuremmasta aktiivisuudesta suhteessa koko perintöön.

        Paistinpannun saaminen/vastaanottaminen/ottaminen pesästä ei kuvaa millään tasolla yleistä tahtotilaa, määräysvaltaa eikä se ole myöskään osoitus erityisestä aktiivisuudesta.

        Lehtinen: "aarnio ja kangas plus puronen on sitä mieltä ja jos KHO:n jäsenet ottavat huomioon kyseisten herrojen tulkinnat niin silloin se on juurikin sitä eikä mitään muuta."

        Lähetäpä ystävällisesti linkkiä tekstiin, jossa löytyy analogia kuvattuun paistinpannuun. Aarnio ja Kangas eivät asiaa analogisesti kuvaa, samoin kuin asiaa ei kuvaa myöskään voimassa oleva laki.

        Nimim. 00530 sanoo asian hyvin edellä: "Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli. "


    • hammastikkumies

      Kuten asianajaja Markku Raimi toteaa..Pelkkä tahdonilmaisu on perintöön ryhtymistä.

      "Perintöveroa ei määrätä perinnöstä luopujalle, jos luopuminen tapahtuu tehokkaasti eli ryhtymättä pesään ja ehdoitta. Perintöön voidaan ryhtyä ottamalla perintö vastaan ---->tai ilmoittamalla vaatimus halukkuudesta ottaa perintö vastaan.<------- ----->Jos luopuja saa luopumisestaan vastiketta, myös se merkitsee ryhtymistä perintöön.<----- Perinnöstä ei voi luopua tehokkaasti vain osittain. "

      https://www.raimi.fi/39

      Tämäkin vahvistaa sitä tulkintaa että objektiivisuudella ei ole mitään merkitystä sen suhteen että mitä pesästä otetaan,raja menee siinä että otetaanko vai ei oteta.

    • UrpoLehtinen

      Kuppia...Fakta kuitenkin on se että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä.
      Sun mielipitees ei sitä muuta suuntaan eikä toiseen.

      "Ei pidä paikkaansa. Laki ei kerro asiasta sanaakaan, eikä mikään kirjallinen lähde esitä asiaa tuolla tavoin. Kyse on perinnön vastaanottamistahdosta, omistukseen liittyvästä määräysvallasta sekä vähäistä suuremmasta aktiivisuudesta suhteessa koko perintöön."

      Sä et osaa tulkita lakia oikein ja toiseksi oikeuskäytännössä/oikeuskirjallisuudessa perintöön ryhdytään jos otetaan pesästä tavaraa. De facto.

      Kun on kyse perinnön vastaanottamistahdosta niin tokihan ottaminen sitä osoittaa,de facto.
      Tuon vähäistä suuremman aktiivisuuden sä voit työntää hanuriis,ottaminen on vähäistä suurempaa aktiivisuutta.Ja sen ei tarvitse kattaa koko perintöä eli ottaminen voi kohdistua perinnön osaan eli vaikkapa autoon tai siihen muumikuppiin.

      Kuppia,oletko lakimies tai työskenteletkö verottajan pussiin?

    • hammastikkumies

      Kuppia....Näytä edes yksi referenssi/oikeuskäytäntö/oikeuskirjallisuus mikä tukisi sitä tulkintaa että pesästä ottaminen ei ole perintöön ryhtymistä.

    • Neiti34

      "Nimim. 00530 sanoo asian hyvin edellä: "Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. "

      Niin ja paska ei ole paskaa jos sitä ei ole maustettu pippurilla.

      Kylläpäs on harvinaisen typerä vertaus tuo 00530 tekemä,oli se kynä nyt sitten vaikka lampaan paskasta veistetty niin ei se siitä miksikään muutu,perintöä se on silti.

      Kynä kynempi kynin hohhohoo,ihan sama kuin lada ei olisi perintökalu mutta mersu on.

    • Muumikuppi

      < Nimim. 00530 on erinomaisesti puolustanut kantaansa edellä sanomalla muiden muassa edellä: "Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli. "

      Laki ja oikeuskirjallisuus ei anna käsillä olevaan kysymykseen vastausta. Varsinkin laki jättää koko asian täysin avoimeksi, joten ainoa mahdollisuus testata kunkin teorian toimivuus olisi käynnistää aluksi mahdollinen esitutkinta ja tuomioistuinlaitoskäsittely lainvoimaiseen tuomioon saakka. Tämä edellyttäisi asianomistajan eli mielestään vääryyttä kärsineen osapuolen aktiivisuutta viranomaisiin nähden.

      Perintöön ryhtyminen edellyttää kolmea asiaa:

      1) ryhtymisestä tulee ilmetä perinnön vastaanottotahto;
      2) perillinen haluaa käyttää asiassa omistajan lakimääräisen oikeutensa saantoon eli kyseeseen tulee omistushalukkuuteen perustuva määräysvalta;
      3) perilisen tulee osoittaa aktiivisuutta tai vähintäänkin lievää aktiivisuutta.

      Jaottomassa yhteisomistuksessa kuolinpesässä osakkaiden omistusoikeuden kohde on osuus kaikesta kuolinpesään kuuluvasta varallisuudesta, ja omaisuudesta määrääminen edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden yhteistä päätöstä asiasta.|

      Jos perillinen saa/ottaa/vastaanottaa pesästä vähäarvoisen tikkuaskin, lyijykynän, tuhkakupin tai paistinpannun, mutta ei osoita mielenkiintoa muuhun irtaimeen tahi kiinteään omaisuuteen, todellista vastaanottotahtoa ei ole voitu objektiivisesti tarkastellen osoittaa. Jos kyseessä oleva vähäarvoinen irtain on päätynyt perillisen hallintaan, mutta perillinen ei käytä itse lainkaan omistajalle kuuluvaa määräysvaltaa, omistushalukkuus on objektiivisesti tarkastellen jäänyt osoittamatta. Sama kysymys koskee perillisen aktiivisuutta, toisin sanoen perillinen voi olla muutoin täysin passiivinen, mutta hänen hallussaan on paistinpannu. Objektiivisesti tarkastellen paistinpannun "joutuminen" perillisen haltuun ei osoita suurtakaan aktiivisuutta, jos perillinen on muutoin täysin passiivinen.

      Mikäli perillisen hallussa on virallisesti kuolinpesään kuuluva paistinpannu, jonka lisäksi perillinen on luopunut kirjallisesti ja asianmukaisesti perinnöstä, luopuminen on lähtökohtaisesti pätevä. Jos allekirjoitettu perukirja liitteineen on määräaikana toimitettu, perukirjaa voidaan pitää virallisina dokumentteina, eikä paistinpannu, patalappu, lyijykynä tai kahvikuppi muuta asiaa. Verotus tullaan toteuttamaan verottajalle jätettyjen dokumenttien mukaisina, eikä vähäarvoinen irtain muuta tilannetta, ja luopumista pidetään oletusarvoisesti myös verotuksellisesti tehokkaana.

      Verottajaan päin kirjallinen luopuminen on pätevä. Perukirja on lainvoimainen heti perunkirjoituksen jälkeen, kun se on allekirjoitettu.

      Jos yhteisomistuksessa olevan kuolinpesän osakas katsoo, että vähäarvoinen irtain - kuten paistinpannu tai patalappu - estää perukirjan (lopullisen) hyväksymisen ja siihen perustuvan verotuksen, osakkaan on vaadittava perukirjan täydennystä tai oikaisua. Täydennys tai oikaisu samalla tavalla laissa säädetty velvollisuus kuin perukirjan laatiminen alun perin, joten myös laiminlyönnin seuraukset ovat samanlaiset kummassakin tapauksessa. Jos perunkirjoituksessa on annettu väärää tietoa tahallaan tai salattu omaisuutta, kyse on rikoksesta. Rikoksen tahallisuus tulee voida osoittaa riidattomasti, eikä asia silloin onnistu ilman poliisiviranomaista.

      Perukirja sellaisenaan on pätevä asiakirja, ja luopuminen on oletusarvoisesti verotehokas. Jos asian riitauttava pesän osakas katsoo, että paistinpannu tai patalappu estää tehokkaan perinnöstä luopumisen, hänen on vaadittava perukirjaan oikaisua. Jos osakas vaatii perukirjaan nähtäville sekä paistinpannua että luopumista, oikaisu on tehtävä kuukauden kuluessa. Tällöin verottaja joutuu pohtimaan tapausta kokonaisarvioinnin pohjalta - pesän kannalta olisi viisaasta pyytää ennakkoratkaisua, sillä muutoin perinnönjako saattaa vaikeutua. Verottajan tulee siis pohtia, estävätkö pesästä saadut/otetut/vastaanotetut patalaput tehokkaan luopumisen.

      Täydennysperukirja on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluttua täydennysperunkirjoituksesta eli asiassa vääryyttä kärsineen on vaadittava uutta perunkirjoitustilaisuutta, jossa patalappuja vaaditaan omaisuusluetteloon. Täydennysperukirjaan ei tarvitse merkitä muuta omaisuutta tai velkaa kuin mitä myöhemmin on ilmaantunut. Patalappuja lukuun ottamatta viitataan varsinaiseen perukirjaan.

      Asian riitauttavalta osapuolelta vaaditaan aktiivisuutta, ja hänen tulee vaatia paistinpannun tai patalappujen vuoksi joko perukirjan välitöntä oikaisua tai rikosilmoitusta. Kokonaisuutena kuolinpesä toimii typerästi, ellei se pääse oma-aloitteisesti yhteisymmärrykseen asiassa. Ilman perukirjan oikaisua luopuminen on joka tapauksessa verotehokas, eikä luopuja ole ryhtynyt perintöön. Vain virallinen perukirja liitteineen ratkaisee asian.

      • lakisanoonäin

        Muumikuppi kirjoittaa paljon väärää tietoa perunkirjoituksesta.

        Perukirja ei saa varsinaisessa mielessä mitään lainvoimaa koskaan, koska siitä ei voi lain mukaan tehdä valitusta minnekään. Perukirja on pääasiassa omaisuusluettelo pesän varoista ja veloista sekä veroilmoituksen peruste veroviranomaisiin päin.

        Kukaan kuolinpesän osakkaista ei voi millään tavalla estää perukirjan "hyväksymistä". Perukirjan laatii pesänilmoittajan valitsemat uskotut miehet pesänilmoittajan valaehtoisesti oikeaksi todistamien tietojen pohjalta. Osakas, joka olisi erimieltä perukirjan sisällöstä, ei tarvitse (eikä hän edes voi) moittia perukirjaa, eikä hänen tarvitse vaatia mitään täydennysperukirjoituksia tai oikaisumenettelyjä.

        Riittävää on, että osakas ilmoittaa verottajalle kuolinpesää koskevat oikeat ja kattavat tiedot (asiaa koskevine selvityksineen), jolloin verottaja harkitsee, miten se toimittaa perintöverotuksen ja voiko se luottaa perukirjaan verotuksen pohjaksi vai ei. Osakkaalle, joka näin toimii, ei ole asetettu laissa mitään määräaikaa. Riittävää on, että hän toimittaa tiedot verottajalle ennen kuin verotus ehditään toimittaa. Jos verotus ehditään toimittamaan ennen oikeiden tietojen saamista, voidaan silloinkin verotusta vielä oikaista. Oikaisulle on aikaa kolme vuotta perintöä koskeva verovuoden päättymisestä. Verohallinto voi oikaista perintöverostusta myös omasta aloitteestaan.

        Kaikilla kuolinpesän osakkaat ovat verottajan kehotuksesta velvollisia antamaan pesää koskevia tietoja ja selvityksiä, leski silloinkin, vaikka ei olisi osakas. (perintö- ja lahjaverolaki 32 §)

        Väiteesi: "Ilman perukirjan oikaisua luopuminen on joka tapauksessa verotehokas, eikä luopuja ole ryhtynyt perintöön. Vain virallinen perukirja liitteineen ratkaisee asian." on täysin virheellinen. Verottaja ei ole sidottu siihen, mitä perukirjassa ilmoitetaan.


    • UrpoLehtinen

      "Perintöön ryhtyminen edellyttää kolmea asiaa"

      Silkkaa puppua,yksi asia riittää.

      Ottaminen esimerkiksi tai tahtotilan näyttäminen osakkaille.

      Ei se vaadi kolmea asiaa että ryhdytään perintöön.
      Toiseksi ottaminen itsessään jo sisältää ne kaikki kolme mitä mainitsit.

      aarnio&kangas sanoo että mikä tahansa reagointitapa on riittävä osoitus perintöön ryhtymisessä.

      Hallituksen esitys sanoo että osakas ei saa ottaa mitään etua pesästä,näin ollen jos otetaan niin silloin saadaan etua pesästä ja se on perintöön ryhtymistä.

      Sulla on hieno tarina muumikuppi mutta valitettavasti olet ihan hakoteillä.

      • Muumikuppi

        Kysehän on luopumisen tehokkuudesta, eikö niin? Tehokkuuden näkyvä osuus on vero ja verotus, josta määrätään perintö- ja lahjaverolaissa.

        Jos perukirjan liitteenä on kirjallinen ilmoitus luopumisesta, verottajan on toimittava perukirjan mukaisesti. Verottajalla ei ole muita mahdollisuuksia, ja verotus suoritetaan sijaantulijoiden saaman omaisuuden mukaan, eikö niin?

        Jos asiasta eri mieltä olevan kuolinpesän osakas katsoo, että allekirjoitettu perukirja ei ole asianmukainen, hänen on haettava perukirjaan täydennystä vaikkapa patalappujen ja paistinpannun osalta. Täydennysperukirja allekirjoitetetaan uudessa täydennysperunkirjoitustilaisuudessa, ja uudessa perukirjassa on nyt oltava maininta patalapuista ja paistinpannusta. Uuden ja allekirjoitetun täydennysperukirjan perusteella verottaja päättää, onko luopujan luopuminen ollut pätevä ja tehokas ja siten verotehokas. Verottaja huomioi ilmenneen omaisuuden eli patalaput ja paistinpannun.

        Jos verot perukirjan ja mahdollisen täydennysperukirjan mukaan määrätään sijaantulijoille, luopuminen on ollut verotehokas. Jos eri mieltä oleva kuolinpesän osakas ei ole tyytyväinen, hän voi asianomistajana tehdä luopujasta rikosilmoituksen. Luopujalla saattaa siis olla kuolinpesään kuuluvat patalaput ja paistinpannu oikeudettomasti hallussaan, ja tällöin asiasta suoritetaan esitutkinta.

        Lähtökohtaisesti verottaja toimii perukirjan pohjalta, ja eri mieltä olevan osakkaan on oltava asiassa erityisen aktiivinen. Eri mieltä olevan pesän osakkaan on kyettävä kirjallisesti osoittamaan viranhaltijalle perinnön luovuttamisen tehottomuus, jonka perusteella verottaja tekee ratkaisunsa.

        Ellei perukirjan ja mahdollisen täydennysperukirjan perusteella luopujalle määrätä veroja, luopujan ei katsota ryhtyneen perintöön. Jos verottaja kokonaisharkintansa perusteella katsoo, että patalaput estävät tehokkaan luopumisen, luopuminen ei ole verotuksellisesti tehokas. Verottajalta voi pyytää asiassa maksullisen ennakkoratkaisun, mutta fiksut pesän osakkaat junailevat patalaput ja pannunaluset sulassa sovussa.


      • lakisanoonäin
        Muumikuppi kirjoitti:

        Kysehän on luopumisen tehokkuudesta, eikö niin? Tehokkuuden näkyvä osuus on vero ja verotus, josta määrätään perintö- ja lahjaverolaissa.

        Jos perukirjan liitteenä on kirjallinen ilmoitus luopumisesta, verottajan on toimittava perukirjan mukaisesti. Verottajalla ei ole muita mahdollisuuksia, ja verotus suoritetaan sijaantulijoiden saaman omaisuuden mukaan, eikö niin?

        Jos asiasta eri mieltä olevan kuolinpesän osakas katsoo, että allekirjoitettu perukirja ei ole asianmukainen, hänen on haettava perukirjaan täydennystä vaikkapa patalappujen ja paistinpannun osalta. Täydennysperukirja allekirjoitetetaan uudessa täydennysperunkirjoitustilaisuudessa, ja uudessa perukirjassa on nyt oltava maininta patalapuista ja paistinpannusta. Uuden ja allekirjoitetun täydennysperukirjan perusteella verottaja päättää, onko luopujan luopuminen ollut pätevä ja tehokas ja siten verotehokas. Verottaja huomioi ilmenneen omaisuuden eli patalaput ja paistinpannun.

        Jos verot perukirjan ja mahdollisen täydennysperukirjan mukaan määrätään sijaantulijoille, luopuminen on ollut verotehokas. Jos eri mieltä oleva kuolinpesän osakas ei ole tyytyväinen, hän voi asianomistajana tehdä luopujasta rikosilmoituksen. Luopujalla saattaa siis olla kuolinpesään kuuluvat patalaput ja paistinpannu oikeudettomasti hallussaan, ja tällöin asiasta suoritetaan esitutkinta.

        Lähtökohtaisesti verottaja toimii perukirjan pohjalta, ja eri mieltä olevan osakkaan on oltava asiassa erityisen aktiivinen. Eri mieltä olevan pesän osakkaan on kyettävä kirjallisesti osoittamaan viranhaltijalle perinnön luovuttamisen tehottomuus, jonka perusteella verottaja tekee ratkaisunsa.

        Ellei perukirjan ja mahdollisen täydennysperukirjan perusteella luopujalle määrätä veroja, luopujan ei katsota ryhtyneen perintöön. Jos verottaja kokonaisharkintansa perusteella katsoo, että patalaput estävät tehokkaan luopumisen, luopuminen ei ole verotuksellisesti tehokas. Verottajalta voi pyytää asiassa maksullisen ennakkoratkaisun, mutta fiksut pesän osakkaat junailevat patalaput ja pannunaluset sulassa sovussa.

        "Jos perukirjan liitteenä on kirjallinen ilmoitus luopumisesta, verottajan on toimittava perukirjan mukaisesti. Verottajalla ei ole muita mahdollisuuksia, ja verotus suoritetaan sijaantulijoiden saaman omaisuuden mukaan, eikö niin?"

        Ja lainkohta perintö- ja lahjaverolaista?

        Mikään ei velvoita verottajaa toimittamaan verotusta virheellisen perukirjan perusteella. Sellainen verotus olisi virkavirhe.


    • piippolanvaari

      "Mikäli perillisen hallussa on virallisesti kuolinpesään kuuluva paistinpannu, jonka lisäksi perillinen on luopunut kirjallisesti ja asianmukaisesti perinnöstä, luopuminen on lähtökohtaisesti pätevä. Jos allekirjoitettu perukirja liitteineen on määräaikana toimitettu, perukirjaa voidaan pitää virallisina dokumentteina, eikä paistinpannu, patalappu, lyijykynä tai kahvikuppi muuta asiaa"

      Mikäli perukirjaan on merkitty että osakas on ottanut pesästä paistinpannun ja samalla ilmoittanut perukirjaan että on luopunut perinnöstä niin luopuminen ei ole pätevä.Verottaja katsoo että osakas on luopunut perinnöstä tehottomasti.

      • Muumikuppi

        "Mikään ei velvoita verottajaa toimittamaan verotusta virheellisen perukirjan perusteella. Sellainen verotus olisi virkavirhe."

        Miten verottaja voisi tietää, että paistinpannun ja patalappujen osalta on allekirjoitettu virheellinen perukirja? Perukirjan ilmoittaja sekä uskotut miehet ovat vastuussa perukirjasta, ja jos yksikään pesän osakas ei edes täydennysperukirjassa vaadi patalappujen ja paistinpannun osalta muutosta, verottaja on toiminut täysin oikein. Silloin luopuminen on tehokas.

        "Mikäli perukirjaan on merkitty että osakas on ottanut pesästä paistinpannun ja samalla ilmoittanut perukirjaan että on luopunut perinnöstä niin luopuminen ei ole pätevä."

        Perukirja ei ole sama kuin perinnön jakokirja. Käytännössä jakokirja laaditaan siinä perinnönjakokokouksessa, jossa perinnönjaon sisällöstä päätetään. Perinnönjako voidaan toteuttaa vasta vuosia perunkirjoituksen jälkeen. Normaalisti verotus toimitetaan vain perukirjan pohjalta, poikkeksellisesti jakokirjan pohjalta.

        Normaalisti perukirjaan ei merkitä patalappuja ja paistinpannuja, ja ilmoitus olisi siinä mielessä äärimmäisen poikkeuksellinen. Herää kysymys, ovatko pesän ilmoittaja ja uskotut miehet ajan tasalla perukirjan tavoitteista. Verottaja käyttää asiassa kokonaisharkintaa, eikä paistinpannu tee luopumisesta pätemätöntä tai tehotonta.

        "Verottaja katsoo että osakas on luopunut perinnöstä tehottomasti."

        Perukirja ei ole sama kuin perinnön jakokirja.

        Jos perukirjassa poikkeuksellisesti lukisi maininta sekä patalapuista ja paistinpannuista, verottaja käyttäisi asiassa kokonaisharkintaa. Luopuminen ei ole automaattisesti tehoton.


      • lakisanoonäin
        Muumikuppi kirjoitti:

        "Mikään ei velvoita verottajaa toimittamaan verotusta virheellisen perukirjan perusteella. Sellainen verotus olisi virkavirhe."

        Miten verottaja voisi tietää, että paistinpannun ja patalappujen osalta on allekirjoitettu virheellinen perukirja? Perukirjan ilmoittaja sekä uskotut miehet ovat vastuussa perukirjasta, ja jos yksikään pesän osakas ei edes täydennysperukirjassa vaadi patalappujen ja paistinpannun osalta muutosta, verottaja on toiminut täysin oikein. Silloin luopuminen on tehokas.

        "Mikäli perukirjaan on merkitty että osakas on ottanut pesästä paistinpannun ja samalla ilmoittanut perukirjaan että on luopunut perinnöstä niin luopuminen ei ole pätevä."

        Perukirja ei ole sama kuin perinnön jakokirja. Käytännössä jakokirja laaditaan siinä perinnönjakokokouksessa, jossa perinnönjaon sisällöstä päätetään. Perinnönjako voidaan toteuttaa vasta vuosia perunkirjoituksen jälkeen. Normaalisti verotus toimitetaan vain perukirjan pohjalta, poikkeksellisesti jakokirjan pohjalta.

        Normaalisti perukirjaan ei merkitä patalappuja ja paistinpannuja, ja ilmoitus olisi siinä mielessä äärimmäisen poikkeuksellinen. Herää kysymys, ovatko pesän ilmoittaja ja uskotut miehet ajan tasalla perukirjan tavoitteista. Verottaja käyttää asiassa kokonaisharkintaa, eikä paistinpannu tee luopumisesta pätemätöntä tai tehotonta.

        "Verottaja katsoo että osakas on luopunut perinnöstä tehottomasti."

        Perukirja ei ole sama kuin perinnön jakokirja.

        Jos perukirjassa poikkeuksellisesti lukisi maininta sekä patalapuista ja paistinpannuista, verottaja käyttäisi asiassa kokonaisharkintaa. Luopuminen ei ole automaattisesti tehoton.

        "Miten verottaja voisi tietää, että paistinpannun ja patalappujen osalta on allekirjoitettu virheellinen perukirja?"

        Kerroin sen kyllä edellä, miten vertottaja voi saada tietoja osakkailta perintöasiassa.

        Kenenkään oakkaan ei tarvitse vaatia eivätkä he edes voi vaatia virheellisen perukirjan osalta täydennysperunkirjoitusta. Sellainen tehdään, jos pesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja.

        Osakas, joka katsoo perukirjassa olevan väärää tietoa, ilmoittaa siitä verottajalle, jolloin verottaja voi tehdä verotuksen oikein tiedoin tai oikaista verotusta, jos se on jo ehditty tehdä väärin tiedoin.

        On hyvä huomata, että kaikki pesän osakkaat ovat vastuussa, jos heidän tiedossaan on perukirjassa olevia virheitä. Ks. perintö- ja lahjaverolain 36 § 2 mom.

        "Veronkorotus voidaan määrätä sellaisellekin verovelvolliselle, joka ei ole ollut 26 §:n mukaan ilmoittamisvelvollinen mutta jonka on katsottava ilmeisesti olleen tietoinen perukirjan, veroilmoituksen tai muun tiedon virheellisyydestä."


      • Muumikuppi
        lakisanoonäin kirjoitti:

        "Miten verottaja voisi tietää, että paistinpannun ja patalappujen osalta on allekirjoitettu virheellinen perukirja?"

        Kerroin sen kyllä edellä, miten vertottaja voi saada tietoja osakkailta perintöasiassa.

        Kenenkään oakkaan ei tarvitse vaatia eivätkä he edes voi vaatia virheellisen perukirjan osalta täydennysperunkirjoitusta. Sellainen tehdään, jos pesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja.

        Osakas, joka katsoo perukirjassa olevan väärää tietoa, ilmoittaa siitä verottajalle, jolloin verottaja voi tehdä verotuksen oikein tiedoin tai oikaista verotusta, jos se on jo ehditty tehdä väärin tiedoin.

        On hyvä huomata, että kaikki pesän osakkaat ovat vastuussa, jos heidän tiedossaan on perukirjassa olevia virheitä. Ks. perintö- ja lahjaverolain 36 § 2 mom.

        "Veronkorotus voidaan määrätä sellaisellekin verovelvolliselle, joka ei ole ollut 26 §:n mukaan ilmoittamisvelvollinen mutta jonka on katsottava ilmeisesti olleen tietoinen perukirjan, veroilmoituksen tai muun tiedon virheellisyydestä."

        "Sellainen tehdään, jos pesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja."

        Miten pannulaput tai paistinpannu tuovat pesään lisää varoja, ja erityisesti, mitä lisää verotettavaa patalaput tuovat?

        Perukirja ei ole jakokirja, eikä perukirjan tarvitse eikä sen edes ole suotavaa sisältää erittelyä vähäarvoisesta irtaimistosta, varsinkaan patalapuista ja pannuista.

        "Osakas, joka katsoo perukirjassa olevan väärää tietoa, ilmoittaa siitä verottajalle, jolloin verottaja voi tehdä verotuksen oikein tiedoin tai oikaista verotusta, jos se on jo ehditty tehdä väärin tiedoin."

        Perintöveron laskee perintöverovalmistelija verotoimistoon toimitetun perukirjan pohjalta. Omaisuuden arvostaminen on perunkirjoituksessa uskottujen miesten tehtävä, joskaan se ei ole verottajaa sitova. Verottajan kannalta on oleellista, että vähäarvoinen irtain ei kuulu verotuksen piiriin.

        Verottaja ei tietenkään oikaise tai muuta verotusta pesän osakkaan kantelun tai valituksen perusteella. Verottaja voi pyytää lisätietoja tai täydennystä perukirjan ilmoittajalta, mutta edelleen perukirja on lähtökohtaisesti ainoa virallinen asiakirja, johon verottaja perustaa verotuksensa ja arvionsa. Verotukseen puolestaan voi hakea oikaisua.

        On perukirjan kanssa eri mieltä olevan osakkaan aktiivisuuden varassa, saako hän verottajan uskomaan "tarinansa" patalapuista ja paistinpannusta. Oletusarvoisesti verottaja ei arvosta vähäarvoista irtainta, ja mikäli perukirja sisältää luopumisliitteen, verottaja noudattaa sitä. Patalaput ja paistinpannut voidaan mainita jakokirjassa.

        Verottajan ei tarvitse ottaa käsittelyyn vaatimuksia, jotka eivät ole uskottavia. Tarina paistinpannusta vs. luopuminen ei ole uskottava, jolloin verottaja noudattaa virallista allekirjoitettua perukirjaa.


      • lakisanoonäin
        Muumikuppi kirjoitti:

        "Sellainen tehdään, jos pesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja."

        Miten pannulaput tai paistinpannu tuovat pesään lisää varoja, ja erityisesti, mitä lisää verotettavaa patalaput tuovat?

        Perukirja ei ole jakokirja, eikä perukirjan tarvitse eikä sen edes ole suotavaa sisältää erittelyä vähäarvoisesta irtaimistosta, varsinkaan patalapuista ja pannuista.

        "Osakas, joka katsoo perukirjassa olevan väärää tietoa, ilmoittaa siitä verottajalle, jolloin verottaja voi tehdä verotuksen oikein tiedoin tai oikaista verotusta, jos se on jo ehditty tehdä väärin tiedoin."

        Perintöveron laskee perintöverovalmistelija verotoimistoon toimitetun perukirjan pohjalta. Omaisuuden arvostaminen on perunkirjoituksessa uskottujen miesten tehtävä, joskaan se ei ole verottajaa sitova. Verottajan kannalta on oleellista, että vähäarvoinen irtain ei kuulu verotuksen piiriin.

        Verottaja ei tietenkään oikaise tai muuta verotusta pesän osakkaan kantelun tai valituksen perusteella. Verottaja voi pyytää lisätietoja tai täydennystä perukirjan ilmoittajalta, mutta edelleen perukirja on lähtökohtaisesti ainoa virallinen asiakirja, johon verottaja perustaa verotuksensa ja arvionsa. Verotukseen puolestaan voi hakea oikaisua.

        On perukirjan kanssa eri mieltä olevan osakkaan aktiivisuuden varassa, saako hän verottajan uskomaan "tarinansa" patalapuista ja paistinpannusta. Oletusarvoisesti verottaja ei arvosta vähäarvoista irtainta, ja mikäli perukirja sisältää luopumisliitteen, verottaja noudattaa sitä. Patalaput ja paistinpannut voidaan mainita jakokirjassa.

        Verottajan ei tarvitse ottaa käsittelyyn vaatimuksia, jotka eivät ole uskottavia. Tarina paistinpannusta vs. luopuminen ei ole uskottava, jolloin verottaja noudattaa virallista allekirjoitettua perukirjaa.

        Tarinoiden uskottavuus ei kaiketi ole aiheena. Nyt on kysymys siitä, mitä pesän ilmoittaja on ilmoittanut verottajalle. Perukirjasta ei yleensä ilmene (vähäarvoinen) irtain omaisuus.

        Täydennysperunkirjoitusta ei tarvita pesänilmoitajan tietojen oikaisemiseksi. Siinä paperissa ainoastaan ilmoitetaan, jos on jotakin omaisuutta tai velkoja lisää pesään tullut.

        Verottaja voi pyytää lisätietoja KAIKILTA pesän osakkailta ja myös leskeltä silloinkin, kun tämä ei edes ole osakas. He ovat lisätietoja ja kirjallisia selvityksiä myös velvollisia toimittamaan.

        Jos se, joka on perinnöstä luopunut, jättää ilmoittamatta verottajalle, että hänpä onkin perintöön ryhtynyt, hän syyllistyy veropetokseen.


    • piippolanvaari

      "Normaalisti perukirjaan ei merkitä patalappuja ja paistinpannuja, ja ilmoitus olisi siinä mielessä äärimmäisen poikkeuksellinen. Herää kysymys, ovatko pesän ilmoittaja ja uskotut miehet ajan tasalla perukirjan tavoitteista. Verottaja käyttää asiassa kokonaisharkintaa, eikä paistinpannu tee luopumisesta pätemätöntä tai tehotonta.

      "Verottaja katsoo että osakas on luopunut perinnöstä tehottomasti."

      Perukirja ei ole sama kuin perinnön jakokirja.

      Jos perukirjassa poikkeuksellisesti lukisi maininta sekä patalapuista ja paistinpannuista, verottaja käyttäisi asiassa kokonaisharkintaa. Luopuminen ei ole automaattisesti tehoton. "

      Ei ole kyse siitä että merkataanko perukirjaan patalaput ja paistinpannut vaan kyse on siitä että perukirjaan merkitään se seikka että perillinen on ryhtynyt perintöön ottamalla irtainta pesästä,kyseinen seikka ei ole äärimmäisen harvinainen että näin toimitaan.
      Verottajalle se on aivan sama että mitä pesästä viedään,asian ratkaisee se että pesästä on jotain viety.Verottajalla ei ole harkintavaltaa sen suhteen että voiko hän katsoa että irtaimen arvo on ollut vähäistä ja näin ollen sitä ei huomioida vaikka perillinen on vienyt jotain tosi halpaa,laki ei anna verottajalle harkintavaltaa sen suhteen,verottaja noudattaa lakia ja laissa ei ole porsaanreikää joka mahdollistaisi sen että verottaja voisi käyttää harkintavaltaa. Ja sielläpäässä he varmasti tietävät sen että jos pesästä otetaan tavaraa niin se on pesään ryhtymistä.

      Perukirjaan voidaan myös merkitä se että pesän osakas on tuonut ilmi muille osakkaille sen että haluaa pesästä tavaraa,näin ollen niitä paistinpannuja tai kuppeja ei tarvitse edes merkitä että pesän osakas on ne ottanut haltuunsa.
      Pelkkä tahdonilmaisu muille osakkaille riittää ja se myös riittää verottajalle

      Tehottomuus aktualisoituu heti kun osakas käyttää omaa valtaansa suhteessa pesään.

      "Verottajan ei tarvitse ottaa käsittelyyn vaatimuksia, jotka eivät ole uskottavia. Tarina paistinpannusta vs. luopuminen ei ole uskottava, jolloin verottaja noudattaa virallista allekirjoitettua perukirjaa."

      Höpöhöpö,ompas paksua kuraa.
      Perukirjaan pitää kirjata faktat,näin ollen tarina paistinpannuista ja luopumisesta on täysin uskottava jos ne on kirjattu perukirjaan ja jos ei ole kirjattu niin pelkkä kirjallinen lausunto pesän osakkaalta riittää siihen että verottaja alkaa tutkimaan asiaa lisää.Täysin uskottavaa ja vaikka ei olisikaan niin verottajan pitää reagoida asiaan silti.(pyytämällä lisäselvitystä tms tms.)

      "Patalaput ja paistinpannut voidaan mainita jakokirjassa."

      Miksi helvetissä?
      Eihän luopuja ole pesän osakas.
      Ja jos mainitaan niin se viimeistään osoittaa sen että perintöön on ryhdytty jos jakokirjan joku osakas vie verottajalle.

      • Muumikuppi

        "laki ei anna verottajalle harkintavaltaa sen suhteen,verottaja noudattaa lakia ja laissa ei ole porsaanreikää joka mahdollistaisi sen että verottaja voisi käyttää harkintavaltaa. "

        Höpöhöpö,ompas paksua kuraa. Laki ei ota kantaa asiaan lainkaan.

        Toinen kirjoittaja lähetyi ajatuksella, että pesän osakas on patalappujen osalta yhteydessä verottajaan. Verottajan ei tarvitse ottaa käsittelyyn vaatimuksia, jotka eivät ole uskottavia. Tarina paistinpannusta vs. luopuminen ei ole uskottava, jolloin verottaja noudattaa virallista allekirjoitettua perukirjaa.

        Ellei asiassa muuta ole uskottavasti esittää, verottaja noudattaa lainvoimaista perukirjaa, jossa perillinen on luopunut perinnöstä. Näin ollen luopuminen on verotehokas.


      • veromies34
        Muumikuppi kirjoitti:

        "laki ei anna verottajalle harkintavaltaa sen suhteen,verottaja noudattaa lakia ja laissa ei ole porsaanreikää joka mahdollistaisi sen että verottaja voisi käyttää harkintavaltaa. "

        Höpöhöpö,ompas paksua kuraa. Laki ei ota kantaa asiaan lainkaan.

        Toinen kirjoittaja lähetyi ajatuksella, että pesän osakas on patalappujen osalta yhteydessä verottajaan. Verottajan ei tarvitse ottaa käsittelyyn vaatimuksia, jotka eivät ole uskottavia. Tarina paistinpannusta vs. luopuminen ei ole uskottava, jolloin verottaja noudattaa virallista allekirjoitettua perukirjaa.

        Ellei asiassa muuta ole uskottavasti esittää, verottaja noudattaa lainvoimaista perukirjaa, jossa perillinen on luopunut perinnöstä. Näin ollen luopuminen on verotehokas.

        Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon
        perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää.

        Sisältääkö tuo laki sellaisen seikan että verottajalla olisi oikeus päättää että onko vähäarvoisen esineen ottaminen sallittua?
        Entäs sisältääkö tuo laki sellaisen asian että perillinen voisi ottaa vähäarvoista irtainta ilman että se tulkittaisiin perinnöstä luopumiseksi?
        Toisinsanoen saako perillinen ottaa halpaa tavaraa mutta asiaa ei katsottaisi niin että hän on ottanut perinnön vastaan?

        Kyseinen laki ei erottele halpaa/kallista/esineiden määrää/vähäarvoista irtaimistoa jne jne.

        Näin ollen verottajallakaan ei ole oikeutta itse tulkita kyseistä lakia niin että verottaja voisi katsoa läpi sormien sen että vähäarvoista tavaraa voisi ottaa mutta kallista ei tai tavaraa voisi ottaa vähän mutta ei paljon.

        Raja menee siinä että sä joko otat tai sä et ota,ei ole olemassa mitään välimuotoa asian suhteen.
        Tai sä joko haluat ottaa perinnön vastaan tai sä et halua,ei ole välimuotoa että "haluan vähäsen mut en kaikkea/haluan paljon mut en kaikkea"

        Verottaja ei voi tulkita tuota lakia sanamuodon ulkopuolelle,verottajalla on käytössään vain 2 vaihtoehtoa ja se on "joko sä otat pesästä jotain tai sä et ota pesästä mitään"'mitään tulkinnanvaraa perintökaari ei tuon asian suhteen anna.


    • Muumikuppi

      "Jos se, joka on perinnöstä luopunut, jättää ilmoittamatta verottajalle, että hänpä onkin perintöön ryhtynyt, hän syyllistyy veropetokseen."

      Ryhtyminen on patalappujen osalta osoittamatta, samoin kuin veropetos on osoittamatta.

      Jos laki jättää asiassa tulkinnanvaraa, kuten nyt jättää, lakia on luettava suppeasti rikoksesta epäillyn eduksi.

      • lakisanoonäin

        "Jos laki jättää asiassa tulkinnanvaraa, kuten nyt jättää, lakia on luettava suppeasti rikoksesta epäillyn eduksi. "

        Tällaista sääntöä ei ole olemassa. Lakia tulkitaan myös rikosasiassa ihan tavanomaisesti eikä siinä oteta huomioon mitään epäillyn puolesta olevia tulkintoja.

        Sen sijaa on olemassa syyttömyysolettama, mikä koskee tosiasioita (eikä laintulkintaa). Jos näyttö on epäselvä, siis onko epäilty syyllistynyt siihen tekoon, mistä häntä syytetään, on asia ratkaistava syytetyn eduksi. Tässä epäselvyys voisi koskea sitä, onko pesänilmoittaja ilmoittanut vai eikö verottajalle pesään ryhtymisestään. Käsittääkseni ei ollut ilmoittanut ottaneensa irtainta, joten ei ole epäselvää, mihin tekoon hän syyllistyi. Ottaminen on riidatonta!


    • piippolanvaari

      Ei siinä ole mitään tulkinnanvaraa jos henkilö ottaa pesästä jotain.Riittää että henkilötodisteluna asia todistetaan.
      Verottajalle se on aivan sama että onko kyseessä patalappuja vai miljoonan mersu.Edelleenkään laki ei erottele sitä seikkaa että halvan saa ottaa mutta kalliin ei.

      Takuuvarma tuomio.

    • piippolanvaari

      Laki ei erottele sitä että mitä saa ottaa tai kuinka paljon,laki määrittelee vain sen että raja tulee vastaan jos pesästä viedään "jotain" Se jotain voi olla mitä tahansa.Laki ei myöskään erottele sitä että minkä hintainen esineen pitää olla eli toisinsanoen esineen arvolla ei ole merkitystä.

      • Muumikuppi

        Luepa laki uudelleen ja palaa sen jälkeen uusin kujein.


      • Muumikuppi

        Jos laki jättää asiassa tulkinnanvaraa, kuten nyt jättää, lakia on luettava suppeasti rikoksesta epäillyn eduksi.

        Nimimerkki: "Tällaista sääntöä ei ole olemassa. Lakia tulkitaan myös rikosasiassa ihan tavanomaisesti eikä siinä oteta huomioon mitään epäillyn puolesta olevia tulkintoja."

        Kannattaa pitää suunsa soukemmalla. ellei ymmärrä edes asian perusteita. Guuglaa termit In dubio mitius, kieltoerehdys ja lainkonkurrenssi - ja saatat oppia jotakin.


      • lakisanoonäin
        Muumikuppi kirjoitti:

        Jos laki jättää asiassa tulkinnanvaraa, kuten nyt jättää, lakia on luettava suppeasti rikoksesta epäillyn eduksi.

        Nimimerkki: "Tällaista sääntöä ei ole olemassa. Lakia tulkitaan myös rikosasiassa ihan tavanomaisesti eikä siinä oteta huomioon mitään epäillyn puolesta olevia tulkintoja."

        Kannattaa pitää suunsa soukemmalla. ellei ymmärrä edes asian perusteita. Guuglaa termit In dubio mitius, kieltoerehdys ja lainkonkurrenssi - ja saatat oppia jotakin.

        Kannattaa itse vain pitää suu supussa, kun et ymmärrä rikosasioista hölkäsen pöläystä.

        Kieltoerehdys ei ole mikään pääsääntö, kuten syyttömyysolettama on. On äärimmäinen poikkeustilanne, jos kansalaiselta ei edellytetä hänen tuntevan lakia. Pääsääntö on, että jokainen tuntee lain ja sitä koskevat vakiintuneet käytännöt. Niiden mukaan menevät myös tuomiot.


    • piippolanvaari

      "ottakoon perinnön vastaan" sanoo laki.
      Laki ei sano että sä saat ottaa vähäarvoista irtaimistoa,laki ei sano että sä voit ottaa vähäsen mutta et paljon.Laki määrittelee rajat,sä joko otat tai sä et ota.

      Tarkoittaa käytännössä sitä että sä otat pesästä jotain,se ei tarkoita sitä että sun pitäisi ottaa koko perintö vastaan viimeistä tikkua myöten.

      Näin ollen irtaimen ottaminen on pesään ryhtymistä.
      Jos ei ryhdy perintöön niin silloin ei saa pesästä mitään etua,edun saaminen pesästä osoittaa että henkilö ryhtyy perintöön. HE 14,2004 sivu 8.

    • UrpoLehtinen

      Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon
      perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jo
      tka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu,
      sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös
      oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille. Milloin
      perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan
      perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.

      Kysytään käänteisesti,antaako tuo laki mahdollisuuden sille että sä voit ottaa pesästä vähäarvoista tavaraa ja samalla se ei olisi perinnön vastaanottamista?
      Jos antaa niin millä perusteella?
      Onko perusteelle mitää tukea oikeuskäytännössä tai oikeuskirjallisuudessa,jos on niin laita linkkii.

      Takuuvarmasti ette löydä yhtäkään referenssiä joka tukisi sitä että se ei olisi perinnön vastaanottamista.

    • Muumikuppi

      Ja vastineeksi: "Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. "

      Sekä: "Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti."

      Laki tai sen esityöt eivät määrittele sellaisia toimia, joilla perintö katsotaan otetuksi vastaan. Tällöin lakia on tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi.

      Luopumista on tarkasteltava kokonaistarkasteltuna. Jos perillinen luopuu kirjallisesti perinnöstä, mutta hänellä on paistinpannu tai patalaput, luopumista voidaan pitää objektiivisesti tarkastellen tehokkaana.

    • UrpoLehtinen

      Luopuminen ei ole ikinä tehokas jos osakas vie pesästä tavaraa de facto.
      Sen sanoo jo laki.
      Voit työntää sen objektiivisuuden vaikka hanuriis.

      Ja edelleen olisi hyvä esittää omien mielipiteiden lisäksi jotain faktaa.
      Sitä oikeuskirjallisuutta vaikka tai oikeuskäyntäntöä.
      Verottajan kantakin auttaisi asiaan jos pystyt todistamaan sen että "vastaus" on todellakin verottajalta.

      "Laki tai sen esityöt eivät määrittele sellaisia toimia, joilla perintö katsotaan otetuksi vastaan. Tällöin lakia on tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi."

      Oikeuskirjallisuus määrittelee,sitä KHO:n jäsenet käyttävät hyväkseen.
      Toisinsanoen aarnio&kangas ja puronen.

      Jokainen heistä on sitä mieltä että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä,tokihan minä heitä ennemmin uskon kuin sinua.Sun mielipiteellä ei ole mitään painoarvoa suhteessa heidän mielipiteisiin.

      • Muumikuppi

        Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.

        SInähän voisit lähettää kohdan laista tai lain esitöistä ne toimet, joilla perintö katsotaan otetuksi vastaan.

        Lakiahan on joka tapauksessa tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi, mutta se lienee jo kaikille selvää, että patalappu ei ole perintöön ryhtymistä.

        Sinä voit kertoa asiassa ja meuhkata mitä tahansa, mutta voimassa olevan lain mukaan mennään. Laissa ei määritellä, että patalappujen joutuminen luopujan haltuun voisi mitenkään estää verotehokasta luopumista.


      • lakisanoonäin
        Muumikuppi kirjoitti:

        Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.

        SInähän voisit lähettää kohdan laista tai lain esitöistä ne toimet, joilla perintö katsotaan otetuksi vastaan.

        Lakiahan on joka tapauksessa tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi, mutta se lienee jo kaikille selvää, että patalappu ei ole perintöön ryhtymistä.

        Sinä voit kertoa asiassa ja meuhkata mitä tahansa, mutta voimassa olevan lain mukaan mennään. Laissa ei määritellä, että patalappujen joutuminen luopujan haltuun voisi mitenkään estää verotehokasta luopumista.

        Muumikuppi luulee tietävänsä laista ja luulee vieläpä, että laintulkintaerehdys vapauttaisi hänet vastuusta: "Enhän mä tiennyt, ettei hillopurkista saanut ottaa".

        No way. You are busted!


      • Muumikuppi
        lakisanoonäin kirjoitti:

        Muumikuppi luulee tietävänsä laista ja luulee vieläpä, että laintulkintaerehdys vapauttaisi hänet vastuusta: "Enhän mä tiennyt, ettei hillopurkista saanut ottaa".

        No way. You are busted!

        Noviisi: "Lakia tulkitaan myös rikosasiassa ihan tavanomaisesti eikä siinä oteta huomioon mitään epäillyn puolesta olevia tulkintoja."

        In dubio mitius, kieltoerehdys ja lainkonkurrenssi. Ei noviisille muuta.


    • UrpoLehtinen

      "SInähän voisit lähettää kohdan laista tai lain esitöistä ne toimet, joilla perintö katsotaan otetuksi vastaan. "

      Ei tarvitse kun laki itsessään jo määrittelee sen että ottaminen on pesään ryhtymistä.

      Mutta sensijaan sun pitäs nyt sitä referenssiä kaivaa jostain.

    • UrpoLehtinen

      " Laissa ei määritellä, että patalappujen joutuminen luopujan haltuun voisi mitenkään estää verotehokasta luopumista. "

      Ei niin mutta laissa määritellään se että jos sä otat pesästä tavaraa niin se estää tehokkaan luopumisen.Ei laissa erikseen tarvitse lukea että patalapun ottaminen estää luopumisen.
      Pesästä ei saa ottaa mitään etua itselleen,näin sanoo hallituksen esitys ja kun etua ei saa ottaa niin se myös käytännössä tarkoittaa sitä että sä et voi pesästä ottaa mitään tavaraa/irtainta.

      Sulla on toi lain tulkitseminen ongelmallista,parempi että jätät sen tulkitsemisen muille kun et edes ymmärrä lukemaasi.

      Kerroppas että mitä tarkoittaa tämä
      "Pääsääntöisesti osakas, joka ei ole millään tavoin ryhtynyt pesään,on vapaa vastuusta.
      Osakas saa osallistua perunkirjoitukseen,mutta hän ei saa ottaa mitään etua pesästä eikä ryhtyä muihin pesää koskeviin toimiin kuin sellaisiin,jotka on säädetty hänen velvollisuudekseen."

      Miten sinä tulkitset tuota?

      Tarkoittaako se sitä että osakas saa ottaa pesästä irtainta vai ei?

      Ei tarvitse olla kovin einstein että ymmärtää tuon tekstin merkityksen.

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Ei niin mutta laissa määritellään se että jos sä otat pesästä tavaraa niin se estää tehokkaan luopumisen."

        Laissa tai lain esitöissä ei käsitellä tuollaista asiaa. Lain mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.

        Perintökaari jättää kuitenkin määrittelemättä ne ryhtymis-toimet, jotka estäisivät luopumisen. Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.

        OikeuskIrjallisuuden mukaan perintöön ryhtyminen ja milloin sen voidaan katsoa estävän tehokkaan luopumisen, on puhtaasti näyttökysymys. Näyttö esitetään verottajalle aina kirjallisena, ja vain verottaja päättää ensikädessä verotehokkuudesta. Jos on olemassa allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, luopumista on pidettävä pätevänä. Ellei luopumisesta ole esittää vastanäyttöä, luopumista on pidettävä myös tehokkaana.

        Laki ei anna verottajalle ohjeita sen enempää kuin mitä tässäkään avauksessa on kuvattu, joten verottaja käyttää omia ohjeitaan sekä kokonaisharkintaa. Lakiahan on joka tapauksessa tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi, mutta se lienee jo kaikille selvää, että patalappu tai paistinpannu ei ole perintöön ryhtymistä.


    • UrpoLehtinen

      "Perintökaari jättää kuitenkin määrittelemättä ne ryhtymis-toimet, jotka estäisivät luopumisen. "

      Laki määrittelee tasan tarkasti sen että mikä estää tehokkaan luopumisen.

      Tässähän se lukee..Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon
      perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu,sille, joka hoitaa pesää.

      Perinnön vastaanottaminen estää luopumisen,tahtotilan näyttäminen muille osakkaille estää luopumisen.

      Onko se nyt niin helvetin vaikeaa ymmärtää lukemaansa?

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Onko se nyt niin helvetin vaikeaa ymmärtää lukemaansa?"

        Sano sinä.

        Laki ei määrittele ryhtymistä verottajalle tai meille muillekaan sen enempää.

        Tehokkuudella tarkoitetaan verotehokkuutta, joten näyttö asiassa esitetään verottajalle - ja kirjallisena perukirjan muodossa. Allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, on lähtökohtaisesti riittävä näyttö asiassa.

        Ellei luopumisesta ole esittää vastanäyttöä, luopumista on pidettävä myös tehokkaana. Jos vastanäyttöä tehokkuudelle (= verotehoton) on, näyttö tulee antaa verottajalle kirjallisena, jonka jälkeen verottaja käyttää kokonaisharkintaa. Lakia on joka tapauksessa tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi.

        Täysin selvää, että patalappu tai paistinpannu ei ole perintöön ryhtymistä, eivätkä ne estä tehokasta luopumista.


    • UrpoLehtinen

      "Täysin selvää, että patalappu tai paistinpannu ei ole perintöön ryhtymistä, eivätkä ne estä tehokasta luopumista."

      Edelleen sun mielipiteellä ei ole mitään merkitystä,itseasiassa et ole toimittanut mitään faktaa mikä tukisi sun mielipidettä joten kuka tahansa täällä voi vetää siitä omat johtopäätöksensä.

      On se kumma kun et tajua sitä seikkaa että edun saaminen pesästä on perintöön ryhtymistä,paistinpannu ja patalappu on edun saamista.

      "Laki ei määrittele ryhtymistä verottajalle tai meille muillekaan sen enempää."

      Lakihan nimenomaan määrittelee,se koskee kaikkia myös verottajaa ja verottaja ei voi tulkita lakia leventävästi sanamuodon ulkopuolelle,toisinsanoen verottaja ei voi tulkita asiaa niin että voit ottaa vähäsen tai vähäarvoista tavaraa..Miksikö? No siksi kun laki ei erottele vähäarvoista tavaraa tai että kuinka paljon voi ottaa ennenkuin se on perintöön ryhtymistä.

      Raja menee ottamisessa,joko otat tai et ota.

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Lakihan nimenomaan määrittelee,se koskee kaikkia myös verottajaa ja verottaja ei voi tulkita lakia leventävästi sanamuodon ulkopuolelle,toisinsanoen verottaja ei voi tulkita asiaa niin että voit ottaa vähäsen tai vähäarvoista tavaraa.."

        Päin vastoin, laki ei määrittele ryhtymistä, ja sen vuoksi myös verottajan on tulkittava lakia suppeasti ns. vastaajan eduksi.

        Vaikka patalaput, paistinpannu ja tuhkakuppi olisivatkin muualla kuin kuolinpesän pöydällä, allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, on lähtökohtaisesti riittävä näyttö luopumisesta. Tätä perukirjaa käytetään verotuksen perustana, vai väitätkö muuta?

        Jos väität, että patalaput estävät tehokkaan luopumisen, perustat väitteesi johonkin aivan muualle kuin lakiin. Jos sinä haluat osoittaa verottajalle, että luopumista rasittaa virhe, sinun on esitettävä asiassa vastanäyttö tai voit vaatia täydennysperunkirjoituksen pitämistä. Ilman vastanäyttöä allekirjoitettu perukirja liitteineen on pätevä, eikä sitä seikkaa patalaput mihinkään muuta.

        Verottaja perustaa asiansa kirjalliseen näyttöön - ei muun kuolinpesän pahaan oloon. Vaaditko sinä siis verottajalta ennustajan kykyä vai kuolinpesältä uutta täydennysperunkirjoitusta, jossa osakkeiden, kultaharkkojen ja kiinteistöjen lisäksi tulee mainita kolme kappaletta virkattuja patalappuja? Yksi uusi ja kaksi kulunutta...?!

        Sinä, Lehtinen, olet aivan helvetin hauska heppu - kiitos siitä!


      • lakisanoonäin
        Muumikuppi kirjoitti:

        Lehtinen: "Lakihan nimenomaan määrittelee,se koskee kaikkia myös verottajaa ja verottaja ei voi tulkita lakia leventävästi sanamuodon ulkopuolelle,toisinsanoen verottaja ei voi tulkita asiaa niin että voit ottaa vähäsen tai vähäarvoista tavaraa.."

        Päin vastoin, laki ei määrittele ryhtymistä, ja sen vuoksi myös verottajan on tulkittava lakia suppeasti ns. vastaajan eduksi.

        Vaikka patalaput, paistinpannu ja tuhkakuppi olisivatkin muualla kuin kuolinpesän pöydällä, allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, on lähtökohtaisesti riittävä näyttö luopumisesta. Tätä perukirjaa käytetään verotuksen perustana, vai väitätkö muuta?

        Jos väität, että patalaput estävät tehokkaan luopumisen, perustat väitteesi johonkin aivan muualle kuin lakiin. Jos sinä haluat osoittaa verottajalle, että luopumista rasittaa virhe, sinun on esitettävä asiassa vastanäyttö tai voit vaatia täydennysperunkirjoituksen pitämistä. Ilman vastanäyttöä allekirjoitettu perukirja liitteineen on pätevä, eikä sitä seikkaa patalaput mihinkään muuta.

        Verottaja perustaa asiansa kirjalliseen näyttöön - ei muun kuolinpesän pahaan oloon. Vaaditko sinä siis verottajalta ennustajan kykyä vai kuolinpesältä uutta täydennysperunkirjoitusta, jossa osakkeiden, kultaharkkojen ja kiinteistöjen lisäksi tulee mainita kolme kappaletta virkattuja patalappuja? Yksi uusi ja kaksi kulunutta...?!

        Sinä, Lehtinen, olet aivan helvetin hauska heppu - kiitos siitä!

        "Vaikka patalaput, paistinpannu ja tuhkakuppi olisivatkin muualla kuin kuolinpesän pöydällä, allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, on lähtökohtaisesti riittävä näyttö luopumisesta. Tätä perukirjaa käytetään verotuksen perustana, vai väitätkö muuta?"

        Toki on lähtökohtaisesti perukirja perintöverotuksen perusta. Ei kai tästä ole kukaan ollut erimieltä. Mutta perillinen joka on ottanut jotain pesästä on tapauksessamme kertonut jättäneensä sen kirjaamatta perukirjaan ja ilmoittamatta verottajalle muutenkaan, vaikka on samaan aikaan kirjannut perinnöstä luopumisen.

        Näin laadittu perukirja on sisällötään virheellinen, eikä se voi olla laillisen verotuksen perusta.

        Lisäksi perillinen on ryhtyessään pesään tehnyt veropetoksen tarkoituksenaan välttää perintövero, joka hänelle tulisi, koska perinnöstä luopuminen on tehoton. Rikosasiassa voidaan sitten ottaa rangaistusta mitattaessa huomioon, onko perillisen teko vähäinen.

        Perillinen olisi voinut toimia laillisesti ja rehellisesti kertoa perukirjassa tai ilmoittaa muuten verottajalle, että perinnöstä luopumisen lisäksi olen ottanut jäämistöstä niin ja niin paljon omaisuutta. Sen jälkeen verottaja olisi voinut oikein tiedoin ratkaista asian (ts. onko perinnöstä luopuminen ollut tehokas vai tehoton).


    • UrpoLehtinen

      Ensinnäkin asiassa ei toimiteta täydennysperukirjaa.
      Sitten seuraava seikka.."Päin vastoin, laki ei määrittele ryhtymistä"

      Määritteleepäs,laki sanoo että "ottakoot perinnön vastaan tai antakoot tahdonilmaisun muille osakkaille" JA "jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan"

      Näin ollen jos perintö otetaan vastaan niin silloin osakas on ryhtynyt sellaiseen toimeen että osakkaan on katsottava ottaneen perinnön vastaan.Kun asia on niin niin silloin laki määrittelee perintöön ryhtymisen.
      Kaikki me täällä tiedämme sen että perinnön vastaanottaminen on perintöön ryhtymistä eikös niin?Jopa oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä perinnön vastaanottaminen on perintöön ryhtymistä.

      2 eri lakia määrittelee perintöön ryhtymisen, toinen sanoo että osakkaan tulee ottaa perintö vastaan ja toinen laki sanoo että jos sä otat sen perinnön vastaan niin silloin verotehokas luopuminen ei ole enää mahdollista. Syy-seuraus.

      Laki ei määrittele kaikkia tapoja ottaa perintö vastaan tai kaikkia tapoja että milloin luopuminen on mahdollista.Laki ei myöskään määrittele kaikkia tapoja mitkä ovat pesään ryhtymistä.
      Onneksi on olemassa oikeuskirjallisuus josta hallinto-oikeuden ja KHO:n jäsenet ottavat referenssiä kun he tekevät päätöksiä.Yleinen oikeuskäytäntö on se että perinnön vastaanottaminen estää tehokkaan luopumisen.

      Näin ollen laki tasan määrittelee sen seikan että perinnön ottamisen vastaan estää verotehokkaan luopumisen.

      "Vaikka patalaput, paistinpannu ja tuhkakuppi olisivatkin muualla kuin kuolinpesän pöydällä, allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, on lähtökohtaisesti riittävä näyttö luopumisesta. Tätä perukirjaa käytetään verotuksen perustana, vai väitätkö muuta?"

      En,asia olisi eri jos verottaja tietäisi että osakas on ottanut pesästä tavaraa ja samalla luopunut perinnöstä.Mutta jos kukaan ei kerro verottajalle niin sitten luopuminen on pätevä vaikka perillinen olisikin ottanut pesästä jotain,asia voidaan tosin ratkaista myöhemmin jos verottaja saa asiasta tiedon.

      "Vaaditko sinä siis verottajalta ennustajan kykyä vai kuolinpesältä uutta täydennysperunkirjoitusta, jossa osakkeiden, kultaharkkojen ja kiinteistöjen lisäksi tulee mainita kolme kappaletta virkattuja patalappuja? Yksi uusi ja kaksi kulunutta...?!"

      En vaadi,verottajaa ei kiinnosta käytännössä että mitä esineitä on viety,sitä vaan kiinnostaa se että onko pesästä viety jotain.Verottajalle se on aivan yhdentekevää että onko kysessä patalappu/paistinpannu vai se hieno mersu.

      Jokos oot kysynyt verottajan kantaa asiaan?

    • puronenpertti

      Kuten Puronen toteaa, perintöverovelvollisuuden synty on kytketty siihen, onko
      perillisen (tai testamentinsaajan) katsottava saaneen saannon kohteensa olevan varallisuuden haltuunsa.
      Haltuunoton sanotaan verotuksessa edellyttävän ryhtymistä saantoon.
      Pesään ryhtymisessä on pesän osakkaan (tai legaatinsaajan) kannalta oikeastaan kysymys siitä, että hän on ryhtynyt
      käyttämään omistajalle kuuluvia oikeuksia
      saamaansa omaisuuteen.

      Kuten puronen sen hyvin ilmaisee niin asian kannalta merkittävää on se että onko pesästä otettu jotain.

      Puronen 2009, s. 204.
      Puronen 2009, s. 209-210.

    • puronenpertti

      Perintöön ryhtymisenä pidetään sitä, että perillinen osallistuu irtaimen omaisuuden jakoon, allekirjoittaa jäämistöön kuuluvaa omaisuutta koskevan luovutuskirjan eli osallistuu kuolinpesän omaisuuden realisoimiseen, perii kuolinpesän saatavia tai vetoaa osakkaan käytössä oleviin oikeussuojakeinoihin, esimerkiksi vaatimalla lakiosansa tai nostamalla testamentin moitekanteen.

      Aarnio –Kangas 2009, s. 186
      Aarnio –Kangas 2009, s. 713
      Aarnio –Kangas 2009, s. 189

      Huomaa "irtaimen omaisuuden jakoon"

    • Muumikuppi

      Lehtinen: "Näin ollen jos perintö otetaan vastaan niin silloin osakas on ryhtynyt sellaiseen toimeen että osakkaan on katsottava ottaneen perinnön vastaan.Kun asia on niin niin silloin laki määrittelee perintöön ryhtymisen."

      Patalappu ja pannunaluset - toisin sanoen lähes arvoton irtain - eivät muodosta analogiaa perinnön kanssa, eikä patalappujen ottaminen/saaminen/vastaanottaminen pesästä muodosta analogiaa perinnön vastaanottamisen kanssa. Edelleenkään laki ei määrittele perintöön ryhtymistä, ja sen vuoksi myös verottajan on tulkittava lakia suppeasti ns. vastaajan eduksi.

      Jos otan/saan/vastaanotan tunnesyistä kolme kappaletta patalappuja, ja luovun samalla asiallisesti kivitalosta Vaasan keskustassa, yksikään oman arvonsa tunteva asianajaja (tahi muu hyvämaineinen lakimies) ei suostu kirjaamaan patalappuja perukirjaan. Näytä minulle tuollainen asianajaja, ja minä näytän sinulle maailman synnyn nopeutettuna.

      Jos tuo laadittu perukirja asianmukaisesti allekirjoitettuna liitteineen toimitetaan verottajalle, luopumista on syytä pitää (A) pätevänä ja (B) verotehokkaana ainakin siten, etteivät patalaput ja pannualuset estä tehokasta luopumista.

      Jos - siis VALTAVAN ISO jos - jostakin löytyisi juridiikan ammattilainen, joka pakkokeinoin suostuu kirjaamaan patalaput ja pannunaluset, ne tulisi kirjata jakokirjaan, ja verottajan tulisi suorittaa lopullinen verotus jakokirjan mukaan. Jää esitetyn näyton ja verottajan kokonaisharkinnan varaan, pitääkö verottaja patalappuja ja pannunalusia perintöön ryhtymisenä, jonka jälkeen verotus suoritetaan kahdenkertaisena.

      Tämä väärin suoritettu kahdenkertainen verotus lähtee tietenkin valituskierrokselle, jonka lisäksi perukirjan/jakokirjan laatija - AATsto Pösilö - joutuu selittelemään toimiaan AA-liiton valvontalautakunnalle! Kuvittele asianajajaa, joka asiakkaan etujen vastaisesti kynäilee dokumentteihin mukaan patalaput ja pannunaluset - potkut liitosta ja hyvästi.

      Lehtinen: "Verottajalle se on aivan yhdentekevää että onko kysessä patalappu/paistinpannu vai se hieno mersu."

      Ei ole, sillä verottaja toimii lain rajoissa ja annetun näytön perusteella.

      Lehtinen: "Jokos oot kysynyt verottajan kantaa asiaan?"

      Heh... sinulla, Lehtinen, on huumorinkukka!

      Ei tarvitse kysyä. Lähipiirissä on kaikki tarvittava tieto.

    • UrpoLehtinen

      Olet kyllä varsinainen hupi-ukko sinäkin Muumikuppi.

      Luitko kunnolla sen hallituksen esityksen?
      Siellä oli myös maininta että muukin osakas kuin pesän ilmoittaja voi joutua henk.kohtaseen velkavastuuseen jos hän antaa perukirjassa tahallisesi väärää infoa.


      "Jos otan/saan/vastaanotan tunnesyistä kolme kappaletta patalappuja, ja luovun samalla asiallisesti kivitalosta Vaasan keskustassa, yksikään oman arvonsa tunteva asianajaja (tahi muu hyvämaineinen lakimies) ei suostu kirjaamaan patalappuja perukirjaan. Näytä minulle tuollainen asianajaja, ja minä näytän sinulle maailman synnyn nopeutettuna."

      Niin,etkö ole vielä tajunnut sitä seikkaa että lakimies ei kirjaa niitä esinekohtaisesti vaan se kirjaa pelkästään sen että irtainta on otettu.Ei verottaja kaipaa esinekohtaista tietoa että mitä on viety,riittää että verottajalle on osoitettu että irtainta on viety.Jokainen lakimies kyllä tietää että irtaimen ottaminen on pesään ryhtymistä ja jos lakimies tietää että osakas on ottanut pesästä irtainta niin kyllä se kirjaa sen perukirjaan,pitäähän lakimiehen ajatella omaa etuaan ettei tule seuraamuksia siitä että osakas saa syytteen veropetoksesta ja lakimies avunannosta siihen.
      Jokaisella lakimiehellä joka ruksaa perukirjaa on velvollisuus kirjoittaa siihen asiat niinkuin ne on ja jos joku osakas vie pannulaput niin tokihan lakimies sen kirjaa ylös,todennäköisesti ei kirjaa esinekohtaisesti vaan pelkästään että osakas on ryhtynyt perintöön ottaessaan irtainta.

      Ja mitäs se markku raimi kertoi perintöön ryhtymisestä..Patalaput ja paistinpannut on perintöä siinä missä muutkin pesän irtaimisto ja kiinteä omaisuus.

      "Jää esitetyn näyton ja verottajan kokonaisharkinnan varaan, pitääkö verottaja patalappuja ja pannunalusia perintöön ryhtymisenä, jonka jälkeen verotus suoritetaan kahdenkertaisena."

      Ei tarvita kokonaisharkintaa jos verottajalle on todistettu se seikka että pesästä on otettu irtainta,silloin napsahtaa tuplat ja äkkiä.Ja tokihan irtaimen ottaminen on perintöön ryhtymistä edelleen. Aarnio&Kangas varmasti tietää tämänkin asian paremmin kuin sinä tai verottaja.

      "Kuvittele asianajajaa, joka asiakkaan etujen vastaisesti kynäilee dokumentteihin mukaan patalaput ja pannunaluset - potkut liitosta ja hyvästi."

      Onko se asiakkaan etujen vastaista että lakimies kirjaa perukirjaan että pesän osakas on vienyt irtainta?? hahah..ei voi muuta kuin nauraa sun kommenteille.Ja liittoko siitä antaa potkut kun lakimies on toiminut esimerkillisesti ja hyvien tapojen mukaisesti? Plus tietysti se että lakimiehellä on velvollisuus puhua/kirjoittaa faktat niinkuin ne on..ihme perseilyä sun järjenjuoksu.

      "
      Ei tarvitse kysyä. Lähipiirissä on kaikki tarvittava tieto."

      Lähipiirissä voi olla mutta sulla ei ole.

    • hammastikkumies

      Lakipalvelu Taisto Eronen sanoo näin :)

      Kiellettyä ryhtymistä perintöön on myöskin se, jos luopujaperillinen luopuu perinnöstä vain osittain, ottaen esim. perinnöksi tulevan asunto-osakkeen vastaan vain käyttöoikeudella, jolloin omistusoikeus menisi luopujan sijaantuloperillisille.(testamenttisaannossa tuo onnistuu mutta normi perinnössä ei)

      Tuota voidaan verrata siihen että osakas ottaa pesästä paistinpannun käyttöönsä mutta omistusoikeus menisi luopumisen yhteydessä sijaantulijoille.

      Saivartelua eikös juu?

      Mutta tokkopa tuolla väliä,pesään ryhdytään jos pesästä viedään tavaraa se on ainakin faktaa.

    • Muumikuppi

      Hammatikkumies aka Lehtinen: "Olet kyllä varsinainen hupi-ukko sinäkin Muumikuppi."

      On mukavaa, että meillä on hauskaa keskenämme. Kukaan tervejärkinen ei vakavissaan voisikaan osallistua tähän jankkaukseen.

      Tiesitkö muuten, että risumies on kuollut?

      Hammastikkumies aka Lehtinen: "Siellä oli myös maininta että muukin osakas kuin pesän ilmoittaja voi joutua henk.kohtaseen velkavastuuseen jos hän antaa perukirjassa tahallisesi väärää infoa."

      Ei lakimies joudu vastuuseen mistään patalapuista tai pannunalusista, se lienee jo sinullekin selvää tässä vaiheessa. Lakimies voi joutua toki korvaukseen aiheuttamastaan vahingosta, jonka hän aiheuttaa asiakkaalleen osaamattomuudellaan. Mutta ei niin tyhmää asianajajaa ainakaan ole olemassa - rahalle pitää saada jokin vastine.

      Hammastikkumies aka Lehtinen: "Niin,etkö ole vielä tajunnut sitä seikkaa että lakimies ei kirjaa niitä esinekohtaisesti vaan se kirjaa pelkästään sen että irtainta on otettu."

      Totuushan on se, että asiansa osaava asianajaja (tai muu moitteetön lakimies) ei merkitse perukirjaan irtainta lainkaan, ja jos merkitsee, kertoo irtaimen - asian niin ollen - olevan vähäarvoista normaalia irtainta. Jos luopujan hallussa on (otettu/saatu/vastaanotettu) pannulappuja ja pannunalusia, asianajaja ei merkitse mitään pesästä puuttuvaksi.

      Asianajaja kirjoittaa, että perillinen luopuu perinnöstä, ja tästä perukirjaan tulee asianmukainen liite perukirjaa varten. Asianajaja ei totea, että pesään on ryhdytty, sillä pesään ryhtyminen estäisi tehokkaan luopumisen: lain mukaan patalaput ja pannunaluset eivät ole ryhtymistä. Jos perillinen on ryhtynyt perintöön, eikä luopuminen ole pätevä, eikä voisi teoriassa olla tehokas, asianajaja huomauttaa asiasta päämiehelleen. Patalaput ja pannunaluset eivät estä lain mukaan perinnöstä luopumista, asianajaja toteaa. Ihan lain mukaan mennään.

      Tulitikkumies aka Lehtinen: "Jokainen lakimies kyllä tietää että irtaimen ottaminen on pesään ryhtymistä ja jos lakimies tietää että osakas on ottanut pesästä irtainta niin kyllä se kirjaa sen perukirjaan,pitäähän lakimiehen ajatella omaa etuaan ettei tule seuraamuksia siitä että osakas saa syytteen veropetoksesta ja lakimies avunannosta siihen."

      Jos asianajajalla on asianmukainen lupa harjoittaa ammattiaan, perukirjan liitteenä on kirjallinen luopumisilmoitus patalapuista ja pannunalusista huolimatta. Patalaput ja pannunaluset eivät lain mukaan estä pätevää ja tehokasta luopumista.

      Hammastikkumies aka Lehtinen: "Ja mitäs se markku raimi kertoi perintöön ryhtymisestä.."

      Patalaput ja paistinpannut eivät kuuluneet Raimin tekstiin lainkaan.

      Hammastikkumies aka Lehtinen: "Onko se asiakkaan etujen vastaista että lakimies kirjaa perukirjaan että pesän osakas on vienyt irtainta?"

      Hahhah...ei voi muuta kuin nauraa sun kommenteille. Asianajaja kirjoittaa luopumisilmoituksen perukirjan liitteeksi, eivätkä patalaput ja pannulaput asiaa lain mukaan estä.

      Asianajaja tekee ihan lain mukaan, sillä patalaput ja pannunaluset eivät kuulu ryhtymisen piiriin, eivätkä ne lain mukaan estä tehokasta luopumista.

      Hammastikkumies aka Lehtinen: "Ja liittoko siitä antaa potkut kun lakimies on toiminut esimerkillisesti ja hyvien tapojen mukaisesti? Plus tietysti se että lakimiehellä on velvollisuus puhua/kirjoittaa faktat niinkuin ne on..

      Asianajaja saa liitosta potkut jo pelkän tyhmyytensä vuoksi, jos patalaput ja pannunaluset tuottavat asiakkaalle tuplaverotuksen. Eikö niin?

      Lehtinen aka Hammastikkumies: "Lähipiirissä voi olla mutta sulla ei ole."

      Sinulla on huumori kyllä kohdallaan ;)))

    • höynäytetty

      >>> Voivatko kuolinpesän muut osakkaat vaatia viejää palauttamaan irtaimistoa (kukaan muu ei tarkalleen tiedä, mitä kaikkea pesässä on ollut eli mitä on viety)? <<<

      Kyllä voi vaatia palauttamaan. Meillä kävi sillä tavoin, että eräs sisaruksista vei pesästä kaiken ja jätti vain rippusia muille. Törkeää, ja sisarusten välit tulehtuivat vuosiksi. Syytä varastamiseen ei tiedetä vieläkään, taustalla lienee merkillinen käsitys oikeudenmukaisuudesta.

      >>> Entä voivatko muut osakkaat antaa asian olla, ja katsoa otetun irtaimiston esim. lahjaksi tms. ja täytyykö tällaiseen päätökseen olla kaikkien osakkaiden suostumus? <<<

      Kyllä voivat asian myös antaa olla, jos katsovat sen oikeudenmukaiseksi. Enemmänhän kyse on periaatteesta ja tunnearvosta.

    • asianajajaoikeus

      "Jokainen lakimies kyllä tietää että irtaimen ottaminen on pesään ryhtymistä ja jos lakimies tietää että osakas on ottanut pesästä irtainta niin kyllä se kirjaa sen perukirjaan,pitäähän lakimiehen ajatella omaa etuaan ettei tule seuraamuksia siitä että osakas saa syytteen veropetoksesta ja lakimies avunannosta siihen."

      Eipäs. Lakimiehellä ei ole velvollisuutta kirjata perukirjaan mitään, vaan pesänilmoittaja on se henkilö, joka on velvollinen kirjaamaan tiedot oikein. Jos lakimies tietää, että kirjauksen eivät vastaa totuutta, hän luopuu toimeksiannosta.

      "Asianajaja saa liitosta potkut jo pelkän tyhmyytensä vuoksi, jos patalaput ja pannunaluset tuottavat asiakkaalle tuplaverotuksen."

      Eipäs. Pesänilmoittaja on velvollinen kirjaamaan tiedot ja hän vastaa siitä, mitä tietoa verottajalle perukirjan perusteella menee. Asianajajalla ei ole vastuuta verottajan toimenpiteistä.

    • puronenpertti

      Uskotut miehet valvovat että pesänilmoittajan ilmoittamat asiat on oikein.
      Uskotut miehet toimivat luottamusasemassa ja tästä johtuen myös heihin kohdistuva vastuu on ankara ja siitä saattaa pahimmassa tapauksessa seurata jopa vankeusrangaistus mikäli on tieten tahtoen tai törkeää huolimattomuuttaan jättänyt ilmoittamatta jotain oleellista.

      Patalaput ja paistinpannut ovat edelleenkin irtainta ja laki sanoo että irtaimen ottaminen pesästä on pesään ryhtymistä

      Ja mikä estää lakimiestä toimimasta pesänilmoittajana?
      Kun kukaan ei ilmoita pesää niin verottaja hakee käräjiltä jonkun ilmoittamaan pesä ja sehän tunnetusti on yleensä lakimies.

      • asianajajaoikeus

        >Ja mikä estää lakimiestä toimimasta pesänilmoittajana?

        Ei mikään sinänsä. Mutta harvoin näin käy, ehkä määrättynä pesänselvittäjänä voi olla.

        >Kun kukaan ei ilmoita pesää niin verottaja hakee käräjiltä jonkun ilmoittamaan pesä ja sehän tunnetusti on yleensä lakimies.

        Harvinaista. Verottaja voi myös tehdä arvioverotuksen perillisille, jos se ei saa tietoa siitä, mikä on pesän tila.


    • puronenpertti

      "Asianajaja saa liitosta potkut jo pelkän tyhmyytensä vuoksi, jos patalaput ja pannunaluset tuottavat asiakkaalle tuplaverotuksen. Eikö niin?"

      Jos osakas on ryhtynyt pesään niin tottakait siitä tulee tuplat,ei se ole lakimiehen vika.

      • Muumikuppi

        "Jos osakas on ryhtynyt pesään niin tottakait siitä tulee tuplat,ei se ole lakimiehen vika..... Eipäs. Pesänilmoittaja on velvollinen kirjaamaan tiedot ja hän vastaa siitä, mitä tietoa verottajalle perukirjan perusteella menee. Asianajajalla ei ole vastuuta verottajan toimenpiteistä. "

        Jos lakimies hommaa asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia. Ei kai tuollainen (kuvitteellinen) olento edes ole oikea lakimies. Jos edelliseen tulee vastalauseita, niin jokainen voi esittää itselleen kysymyksen: "Palkkaisitko itsellesi tuollaisen typeryksen perintöasioissa?"

        Patalaput ja pannunaluset eivät lain mukaan estä tehokasta luopumista, vaikka verotehokkuudesta päättääkin verottaja täysin itsenäisesti lakiin ja näyttöön perustuen.


      • asianajajaoikeus
        Muumikuppi kirjoitti:

        "Jos osakas on ryhtynyt pesään niin tottakait siitä tulee tuplat,ei se ole lakimiehen vika..... Eipäs. Pesänilmoittaja on velvollinen kirjaamaan tiedot ja hän vastaa siitä, mitä tietoa verottajalle perukirjan perusteella menee. Asianajajalla ei ole vastuuta verottajan toimenpiteistä. "

        Jos lakimies hommaa asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia. Ei kai tuollainen (kuvitteellinen) olento edes ole oikea lakimies. Jos edelliseen tulee vastalauseita, niin jokainen voi esittää itselleen kysymyksen: "Palkkaisitko itsellesi tuollaisen typeryksen perintöasioissa?"

        Patalaput ja pannunaluset eivät lain mukaan estä tehokasta luopumista, vaikka verotehokkuudesta päättääkin verottaja täysin itsenäisesti lakiin ja näyttöön perustuen.

        Lakimieshän ei tässä hommaa asiakkaalleen mitään, vaan asiakas itse vastaa tekemisistään perunkirjoituksessa pesänilmoittajana ja "perinnöstä luopujana".


    • puronenpertti

      ""Palkkaisitko itsellesi tuollaisen typeryksen perintöasioissa?""

      No se on ainakin varmaa että en sua "Muumikuppi" palkkaisi,sun mielipiteet on hanurista revitty eikä niiden tueksi ole löytynyt yhtään faktaa/referenssiä.

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Lakimieshän ei tässä hommaa asiakkaalleen mitään, vaan asiakas itse vastaa tekemisistään perunkirjoituksessa pesänilmoittajana ja "perinnöstä luopujana"."

        Olet sinä humoristinen veitikka.

        Lainaus erään lakiasiaintoimiston sivuilta: "Lakimiehen avustuksella toimitettu perunkirjoitus säästää aikaa ja voimia raskaana suruaikana. Myös toimitukseen liittyvien vastuu- ja verokysymysten vuoksi kannattaa kääntyä ajoissa lakimiehen puoleen...... Voimme tehdä puolestasi perunkirjoitukseen liittyvät käytännön asiat halutussa laajuudessa. Neuvomme myös perintöverotuksen kannalta olennaisissa asioissa ja toimimme esteettöminä uskottuina miehinä."

        Eikö ollutkin aika sattuvasti sanottu lakimiehen roolista asiassa.

        Jos lakimies hommaa asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia. Fakta.

        Lehtinen: "en sua "Muumikuppi" palkkaisi"

        Voi, tsiisus Urpo sun kanssa - nyt meni kahvit rinnuksille. -Lehtinen esiintyy vastaajana omassa perintöasiassaan, ja nyt Lehtistä edustaa poikkeuksellisesti AA Muumikuppi...! Loistavaa!

        Niin tahi näin, patalaput ja pannunaluset eivät lain mukaan estä tehokasta luopumista, vaikka verotehokkuudesta päättääkin verottaja täysin itsenäisesti lakiin ja näyttöön perustuen.


    • UrpoLehtinen

      "Jos lakimies hommaa asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia. Fakta."

      Ja käytännössä miten tämä on mahdollista?
      Ehkäpä niin että lakimies kusettaa verottajaa,ei totuuden kertominen tuo mitään potkuja.
      Toiseksi verottajahan sen päättää että tuleeko tuplaverotus.
      Ei lakimies hommaa tuplaverotusta kun asian päättää verottaja.

      Jos lakimies kirjaa perukirjaan faktat että perillinen on luopunut perinnöstä ja vienyt pesästä pari patalappua ja paistinpannun niin ei se tuo hyvä mies mitään sanktiota lakimiehelle.
      Jotain sanktiota voisi tulla ehkä jos osakas EI olisikaan vienyt niitä patalappuja ja paistinpannua ja silti lakimies kirjaa perukirjaan että osakas on vienyt irtainta.Tämähän olisi päivänselvää kusetusta verottajaa kohtaa,kusetusta myös olisi se että lakimies ei kirjaa niitä perukirjaan jos osakas vie irtainta.

      "Niin tahi näin, patalaput ja pannunaluset eivät lain mukaan estä tehokasta luopumista, vaikka verotehokkuudesta päättääkin verottaja täysin itsenäisesti lakiin ja näyttöön perustuen. "

      Tän asian voi selvittää yhdellä kysymyksellä..Onko patalaput ja paistinpannut kuolinpesän irtaimistoa vai ei?Jokainen jolla on järkeä päässä vastaa että on.
      Mikäli sun vastaus Muumikuppi on eri niin sitten pitää vain ihmetellä.
      Kun patalaput ja paistinpannut on irtaimistoa niin asia on hyvin selkeä,lain mukaan perinnön vastaanottaminen estää tehokkaan perinnöstä luopumisen,patalaput ja paistinpannut on perintöä siinä missä se mersukin.Perintöä ei tarvitse ottaa kokonaisuudessaan vastaan.
      Kysehän ei ole loppupeleissä verotehokkuudesta vaan siitä että onko perillinen ryhtynyt pesään vai ei,jos sä ryhdyt pesään niin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.

      Asiaa voidaan myös verrata siihen että perillinen ei voi luopua perinnöstä vain osittain verotehokkaasti,jos perillinen ottaa pesästä arabian lautassarjan ja luopuu perinnöstä niin se ei ole verotehokasta ja tuplat tulee.Testamentista tosin voit luopua osittain mutta se taas on eri asia enkä sitä lähde sen enempää aukaisemaan.

      Perinnöstä luopuminen osittain tarkoittaa sitä että sä otat pesästä vastaan jotain ja luovut muusta.
      Verottajan kanta on selkeä sen suhteen,sä et voi luopua perinnöstä osittain verotehokkaasti muutoin kuin testamentin turvin.

      Ja mitäs se verotehokas luopuminen käytännössä tarkoittaa?
      No sehän tarkoittaa sitä että pesästä ei saa viedä mitään plus tusina muuta asiaa.

    • UrpoLehtinen

      "Veljeni kuoli ilman rintaperillisiä ja puolisoa. Olen yksi hänen perillisistään. Häneltä ei jäänyt testamenttia. Hän oli osakkaana maatalousyhtymässä 1/4 osuudella. Voinko luopua osuudestani maatilaan tilalla asuvien perinnönjättäjän sisarusten hyväksi siten, että perisin ainoastaan oman osuuteni hänen pankkitalletuksistaan?

      Verojuristi Juha Salmikivi vastaa:

      Et voi. Jos luovut perinnöstä osittain, eli otat vastaan ainoastaan osuutesi perittävistä rahavaroista, määrätään sinulle perintöveroa silti koko perintöosuudestasi tilaosuus mukaan lukien. Kysymys on perintöön ryhtymisestä."

      Tässäkin verojuristin näkemys..

      Jos sä otat pesästä kamaa ja luovut perinnöstä niin se ei ole verotehokasta.
      Asiaa voidaan verrata suoraan siihen että sä otat pesästä paistinpannut ja luovut muusta omaisuudesta.

    • UrpoLehtinen

      "Lyhykäisyydessään asia on varsin yksinkertainen. Perintönä tulevasta omaisuudesta ei voi luopua verotuksen kannalta tehokkaasti vain osittain. Tehokkuudella tässä tarkoitetaan sitä, ettei veroja jouduta maksamaan samasta omaisuuserästä useampaan kertaan. Perintö pitää ottaa vastaan joko kokonaan tai ei ollenkaan. Muutoin saajat joutuvat kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi, kun viimeisin siirto katsotaan lahjaksi. "

      asianajotoimisto lukander&ruohola.

      Huomaa sana "Perintö tulee ottaa vastaan joko kokonaan tai ei ollenkaan"

      Tämäkin tukee sitä käsitystä että pesästä EI saa ottaa yhtään mitään,ei edes niitä pannulappuja.

      Netti on täynnä referenssiä siitä että jos sä otat pesästä jotain niin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.

    • UrpoLehtinen

      JA tässä verottajan kanta.

      "Perintöverotuksessa on vakiintuneesti noudatettu sääntöä, jonka mukaan osittainen perinnöstä luopuminen ei vaikuta luopujan velvollisuuteen suorittaa perintöveroa koko perintöosuudestaan. Osittainen perinnöstä luopuminen katsotaan perintöön ryhtymiseksi, jolloin luopujaperilliselle määrätään perintövero koko perintöosuudestaan osittaisesta luopumisesta huolimatta (KHO:1969-II-601)"

    • Muumikuppi

      Lehtinen: Jos lakimies kirjaa perukirjaan faktat että perillinen on luopunut perinnöstä ja vienyt pesästä pari patalappua ja paistinpannun niin ei se tuo hyvä mies mitään sanktiota lakimiehelle."

      Jos lakimies hommaa asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia. Fakta.

      Lehtinen-KHO: "Osittainen perinnöstä luopuminen katsotaan perintöön ryhtymiseksi, jolloin luopujaperilliselle määrätään perintövero koko perintöosuudestaan osittaisesta luopumisesta huolimatta."

      Juuri näin.

      Patalaput ja pannunaluset eivät kuitenkaan muodosta perintöön ryhtymistä, eivätkä siten ole kynnyskysymys tehokkaassa luopumisessa. Verotehokkuudesta päättää viime kädessä verottaja täysin itsenäisesti lakiin ja näyttöön perustuen. Jos perukirjan mukana on asiallinen ja kirjallinen liite luopumisesta, perukirja on lähtökohtaisesti pätevä ja hyvä pohja tehokkaalle luopumiselle. Varsinkin, jos uskottujen miehien paikalla on AA-toimiston henkiköstön allekirjoitukset, verottajalla ei ole syytä epäillä pannujen ja patalappujen vaikutusta verotukseen.

    • UrpoLehtinen

      "Patalaput ja pannunaluset eivät kuitenkaan muodosta perintöön ryhtymistä"

      Et vissiin sitten ymmärrä lukemaasi.
      "Pesästä ei saa ottaa mitään."

      "Jos lakimies hommaa asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia. Fakta."

      Mitä lakimies tekee väärin?

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Pesästä ei saa ottaa mitään."

        Missä lain kohdassa tai lain esitöissä näin sanotaan ja miten se liittyy ryhtymiseen ja tehokkaaseen luopumiseen?

        Lehtinen: "Mitä lakimies tekee väärin?"

        Luultavasti kaiken ellei hallitse edes perusasioita, joista yksi on päämiehen luottamus ja toinen on päämiehen etu. Jos lakimies junailee asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia.

        En voi painottaa tarpeeksi oleellista asiaa, eli patalaput ja pannunaluset eivät lain mukaan estä tehokasta luopumista, vaikka verotehokkuudesta päättääkin verottaja täysin itsenäisesti lakiin ja näyttöön perustuen.


    • UrpoLehtinen

      "Missä lain kohdassa tai lain esitöissä näin sanotaan ja miten se liittyy ryhtymiseen ja tehokkaaseen luopumiseen?"

      Perintökaari 17 2 a §.
      Osaatko tulkita kyseistä lakia vai et?
      Antaako kyseinen laki perilliselle oikeuden ottaa pesästä tavaraa ja luopua samalla perinnöstä?


      "Luultavasti kaiken ellei hallitse edes perusasioita, joista yksi on päämiehen luottamus ja toinen on päämiehen etu. Jos lakimies junailee asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia."

      Sinunko mielestä lakimiehen pitää jättää kirjaamatta se asia että perillinen on vienyt pesästä irtainta?

      "En voi painottaa tarpeeksi oleellista asiaa, eli patalaput ja pannunaluset eivät lain mukaan estä tehokasta luopumista, vaikka verotehokkuudesta päättääkin verottaja täysin itsenäisesti lakiin ja näyttöön perustuen."

      Niin,et voi painottaa kun jauhat puhdasta shaibaa.

      Uskotko sä lakimiestä jos hän sanoo sulle että verotehokas luopuminen ei ole mahdollista jos vie pesästä tavaraa?

      3 helppoa kysymystä suurtietäjälle "Muumikupille"

    • UrpoLehtinen

      "KHO:1969-II-601"

      Tuo päätös jo osoittaa sen että jos sä viet pesästä tavaraa ja samalla luovut perinnöstä niin silloin sä maksat perintöveroa koko omaisuudesta vaikka olet siitä kirjallisesti luopunut.(Ja tietysti sijaantulijat maksavat lahjaveroa)

      Verottaja noudattaa kyseistä päätöstä.

      Tähän on hyvä lopettaa.

    • Muumikuppi

      Lehtinen: "suurtietäjälle "Muumikupille"

      Olipa mukavasti sanottu! Kiitos paljon.

      Lehtinen: "Antaako kyseinen laki perilliselle oikeuden ottaa pesästä tavaraa ja luopua samalla perinnöstä?"

      Ja laki kuuluu: "Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti."

      Patalaput ja pannunaluset eivät ole merkki perintöön ryhtymisestä. Laki ja lain esityöt eivät määrittele perintöön ryhtymistä. Ryhtyminen tarkoittaa sitä, että perillinen pitää kuolinpesää ja sen omaisuutta omanaan. Laki ei määrittele ryhtymistä suhteessa ottamiseen/saamiseen/vastaanottamiseen.

      Lehtinen: "Sinunko mielestä lakimiehen pitää jättää kirjaamatta se asia että perillinen on vienyt pesästä irtainta?"

      Lakimies, joka keskustelisi asiakkaansa kanssa enempää kuin viisi sekuntia pannunalusista ja patalapuista, olisi täysi idiootti ja imbesilli. Jos lakimies junailee asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia.

      Lehtinen: "Uskotko sä lakimiestä jos hän sanoo sulle että verotehokas luopuminen ei ole mahdollista jos vie pesästä tavaraa?"

      Jos ko. irtain on muuta, kuin arvoltaan vähäistä ja normaalia irtainta, niin totta kai. Jos lakimies alkaisi höpistä patalapuista, etsisin hänelle valmiiksi sekä asianajajaliiton että psykiatrin puhelinnumerot.

      Lehtinen: "Verottaja noudattaa kyseistä päätöstä."

      Verottaja noudattaa täysin itsenäisesti lakia ja kirjallipsta näyttöä

      Lehtinen: "Tähän on hyvä lopettaa. "

      Totta puhelet.

    • puronenpertti

      "Lehtinen: "Uskotko sä lakimiestä jos hän sanoo sulle että verotehokas luopuminen ei ole mahdollista jos vie pesästä tavaraa?"

      Jos ko. irtain on muuta, kuin arvoltaan vähäistä ja normaalia irtainta, niin totta kai."

      Mulla on lisäkysymys!

      Erotteleeko laki sen että vähäarvoista irtainta saa ottaa ja kallisarvoista ei?

    • puronenpertti

      Tämä vaatisi hieman täsmennystä vielä
      Voisitko ystävällisesti vastata joko kyllä tai ei.

      "Lehtinen: "Antaako kyseinen laki perilliselle oikeuden ottaa pesästä tavaraa ja luopua samalla perinnöstä?"

      Ja tämä kysymys myöskin vaatisi hieman täsmennystä,voisitko vastata siihenkin "pitää jättää kirjaamatta TAI pitää kirjata"

      Lehtinen: "Sinunko mielestä lakimiehen pitää jättää kirjaamatta se asia että perillinen on vienyt pesästä irtainta?"

      Yksinkertainen vastaus on paras vastaus eli kyllä tai ei JA pitää kirjata tai pitää jättää kirjaamatta.

      Miten on?

    • Muumikuppi

      Lehtinen: "Erotteleeko laki sen että vähäarvoista irtainta saa ottaa ja kallisarvoista ei?"

      Laki ei puhu ottamisesta mitään.

      "Lehtinen: "Antaako kyseinen laki perilliselle oikeuden ottaa pesästä tavaraa ja luopua samalla perinnöstä?"

      Laki ei puhu ottamisesta mitään.

      Lehtinen: "Sinunko mielestä lakimiehen pitää jättää kirjaamatta se asia että perillinen on vienyt pesästä irtainta?"

      Lakimiehen tehtävä asiassa on edustaa asiakastaan eli hänen vastuulleen jää perunkirjoitukseen liittyvien vastuu- ja verokysymysten pohtiminen puhtaasti asiakkaansa kannalta. Lakimiehen tehtävä on lain antamissa rajoissa minimoida eli siten optimoida joko päämiehelle tai hänen etupiirilleen koituvat veroseuraamukset.

      Lakimies, joka keskustelee asiakkaansa kanssa enempää kuin viisi sekuntia pannunalusista ja patalapuista, on täysi idiootti ja imbesilli. Samoin, jos lakimies junailee asiakkaalleen tuplaverotuksen patalappujen ja pannunalusten vuoksi, hän saa potkut ihan puhtaasti tyhmyytensä takia.

      Verottaja puolestaan noudattaa täysin itsenäisesti lakia ja kirjallista näyttöä. Verottajaa ei kiinnosta patalaput ja pannunaluset, vaan perukirja liitteineen, jotka ovat asiassa lähtökohtaisesti tarvittava näyttö.

    • puronenpertti

      "Lehtinen: "Erotteleeko laki sen että vähäarvoista irtainta saa ottaa ja kallisarvoista ei?"

      Laki ei puhu ottamisesta mitään."

      Eikö? mitäs se perintökaari mainitsee perinnön vastaanottamisesta?

      ""Lehtinen: "Antaako kyseinen laki perilliselle oikeuden ottaa pesästä tavaraa ja luopua samalla perinnöstä?"

      Laki ei puhu ottamisesta mitään."

      Mitäs se perintökaari sanoo jos otetaan perintö vastaan?

      Etkö osaa lukea saati vastata yksinkertaisiin kysymyksiin?

      Sun mielestä vähäarvoista irtainta voi ottaa mutta kallista ei. Mihin tämä sun mielipide perustuu?
      Onko sun mielipiteelle mitään faktaa tueksi?

      Meneekö pupu pöksyyn kun kyselen tälläisiä asioita?

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "mitäs se perintökaari mainitsee perinnön vastaanottamisesta?"

        Mikäli et tuota tiedä, niin olet aivan väärällä foorumilla.

        Lehtinen: "Mitäs se perintökaari sanoo jos otetaan perintö vastaan?"

        Katso edellinen kohta.

        Lehtinen: "Sun mielestä vähäarvoista irtainta voi ottaa mutta kallista ei. "

        Kyllä, juuri näin ja näin asia myös käytännössä menee. Verottaja noudattaa täysin itsenäisesti lakia ja kirjallista näyttöä. Verottajaa ei kiinnosta patalaput ja pannunaluset, vaan perukirja liitteineen, jotka ovat asiassa lähtökohtaisesti tarvittava näyttö.

        Jos käytät asiassa asianajajaa tai muuta hyvämaineista lakimiestä, lakimiehen tehtävä asiassa on edustaa asiakastaan eli hänen vastuulleen jää perunkirjoitukseen liittyvien vastuu- ja verokysymysten pohtiminen puhtaasti asiakkaansa kannalta. Lakimiehen tehtävä on lain antamissa rajoissa minimoida eli siten optimoida joko päämiehelle tai hänen etupiirilleen koituvat veroseuraamukset. Patalappuja ja pannunalusia ei kirjata perukirjaan, ja olisi äärimmäisen poikkeuksellista, että niitä merkittäisiin edes jakokirjaan.

        Koska verotus perustuu kirjallisesti annettavaan näyttöön, eikä pannunalusia missään käytännön syistä mainita, perukirja luopumisliitteineen on lähtökohtaisesti pätevä, pääsääntöisesti myös verotehokkaan luopumisen pohja. Patalaput ja pannunaluset eivät ole este tehokkaalle luopumiselle.

        Lehtinen: "Meneekö pupu pöksyyn kun kyselen tälläisiä asioita?"

        On vain hyvä että kyselet; mielelläni minä sinua opastan ja neuvon.


    • puronenpertti

      "Lehtinen: "Sun mielestä vähäarvoista irtainta voi ottaa mutta kallista ei. "

      Kyllä, juuri näin ja näin asia myös käytännössä menee."

      Onko sulla mitään tuon väitteen tueksi?

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Onko sulla mitään tuon väitteen tueksi? "

        Sinulla on paha kyselyikä...? Vuorokauden aikana kymmeniä eri kysymyksiä saman aiheen ympärillä... No, ei sen väliä, mielelläni minä sinua autan ja opastan.

        Voit pohtia kahta asiaa, ja mitä niistä tai niiden olemattomuudesta seuraa.

        1. Lakimies

        Olet palkannut itsellesi perunkirjoitukseen asianajajan tai vastaavan hyvämaineisen lakimiehen. Lakimiehen tehtävä asiassa on edustaa sinua parhaan kykynsä mukaan eli hänen vastuulleen jää perunkirjoitukseen liittyvät vastuu- ja verokysymykset: verosi tai määräämäsi etupiirin verotus tulee optimoida, pääsääntöisesti minimoida. Tämä on oletusarvo, kun lakimiestä asiaan palkataan - oman edun optimointi, sillä verottaja kyllä pitää huolen omastaan.

        1.1 Kerrot lakimiehellesi rehellisesti, että sinulla on hallinnassasi patalappuja ja pannunalusia ja että haluat luopua perinnöstä. Palkkaamasi lakimies ajattelee joko sinun tai määräämäsi lähipiirin etua, joten hän ei kirjaa patalappuja ja pannulappuja mukaan perukirjaan tai jakokirjaan vapaaehtoisesti. Miksi ei? Koska lakimies tietää, että perukirjaan ei tarvitse merkitä mitään, mikä liittyy vähäarvoiseen ja normaaliin irtaimeen. Jättämällä asiassa kaikki merkinnät irtaimesta tekemättä, lakimies ei mitenkään riko lakia, koska verottajaa ei lähtökohtaisesti kiinnosta minkään vertaa vähäarvoinen irtain, sillä sitä ei veroteta.

        Jos lakimiehen ei tarvitse merkitä perukirjaan tai jakokirjaan patalappuja ja pannunalusia, miksi sinun tulisi ne merkitä.

        1.2 Olet palkannut lakimiehen omia tai määräämäsi etupiirin etuja varten. Jos sinä kuitenkin umpirehellisenä ja äärimmäisyyksiin menevänä periaatteen ihmisenä vaatimalla vaadit, että sinä haluat kirjata pannulaput ja padanaluset yleisluonteiseksi perintöön ryhtymiseksi, lakimies kertoo sinulle, että silloin et voi luopua perinnöstäsi tehokkaasti, vaan siitä seuraa kahdenkertainen verotus. Jos sinä edelleen vaadit perukirjaan merkintää siitä, että olet ryhtynyt perintöön ja luovut samalla perinnöstäsi, varmistat itse itsellesi ja lähipiirillesi kahdenkertaisen verotuksen. Olet siis palkannut itsellesi lakimiehen ajamaan verottajan ja siten valtion etua. Voi vaan kysyä, miksi. Miksi sinulla on asiassa lakimies, joka etujesi vastaisesti tosin sinun omasta vaatimuksestasi varmistaa kahdenkertaisen verotuksen? Saman lopputuloksen saisi aikaan pahin mahdollinen tunari ilmaiseksi.

        2. Perunkirjoitus ja itse täytetty perukirja

        Katso kohta 1. Pyrit toteuttamaan tapahtumat kuten ihan oikea lakimieskin sen tekisi ja laki vaatii.

        3. Verovalmistelija

        Verotus perustuu kirjallisesti annettavaan näyttöön. Perukirja luopumisliitteineen on lähtökohtaisesti pätevä, ja myös pääsääntöisesti verotehokkaan luopumisen pohja.

        3.1. Verovalmistelija saa lakimiehen ja lakiasiaintoimiston uskottujen miesten allekirjoittaman perukirjan. Liitteenä on kirjallinen ilmoitus perinnöstä luopumisesta, ei kuitenkaan mainintaa patalapuista ja pannunalusista. Verovalmistelija katsoo perukirjan kaikin puolin päteväksi ja luopumisen tehokkaaksi.

        3.2. Verovalmistelija saa lakimiehen ja lakiasiaintoimiston uskottujen miesten allekirjoittaman perukirjan, jossa vakuutetaan, että perillinen on ryhtynyt perintöön (patalaput joko mainitaan tai ei mainita). LIsäksi liitteenä on kirjallinen ilmoitus perinnöstä luopumisesta. Verovalmistelija hieroo silmiään, manaa lakimiehen äärimmäiseksi idiootiksi ja määrittelee luopumisen perintöön ryhtymisen vuoksi tehottomaksi eli perinnön luovutukseksi. Valtio kiittää typeryksiä ja järjestää kehdenkertaisen verotuksen aluksi perinnöstä ja sen jälkeen lahjasta.

        3.3. Verovalmistelija saa maallikkojen täyttämän perukirjan, joka matkii lakimiehen toteuttamaa perukirjaa. Verovalmistelija etsii dokumenteista merkkejä ryhtymisestä ja ellei sellaisia löydy, hyväksyy luopumisen tehokkaana. Jos merkkejä ryhtymisestä perukirjassa löytyy, verovalmistelija päättää (kenties) lisätietoja kysyttyään luovuttamisesta ja kahdenkertaisesta verottamisesta.

        Miksi siis palkata lakimies, jos osaa itsekin pilata omat asiansa? Sinulla on taas varmasti muutama kymmenen uutta kysymystä, mutta anna tulla vaan. Kyllä näytölle sanoja mahtuu.


      • asianajajaoikeus
        Muumikuppi kirjoitti:

        Lehtinen: "Onko sulla mitään tuon väitteen tueksi? "

        Sinulla on paha kyselyikä...? Vuorokauden aikana kymmeniä eri kysymyksiä saman aiheen ympärillä... No, ei sen väliä, mielelläni minä sinua autan ja opastan.

        Voit pohtia kahta asiaa, ja mitä niistä tai niiden olemattomuudesta seuraa.

        1. Lakimies

        Olet palkannut itsellesi perunkirjoitukseen asianajajan tai vastaavan hyvämaineisen lakimiehen. Lakimiehen tehtävä asiassa on edustaa sinua parhaan kykynsä mukaan eli hänen vastuulleen jää perunkirjoitukseen liittyvät vastuu- ja verokysymykset: verosi tai määräämäsi etupiirin verotus tulee optimoida, pääsääntöisesti minimoida. Tämä on oletusarvo, kun lakimiestä asiaan palkataan - oman edun optimointi, sillä verottaja kyllä pitää huolen omastaan.

        1.1 Kerrot lakimiehellesi rehellisesti, että sinulla on hallinnassasi patalappuja ja pannunalusia ja että haluat luopua perinnöstä. Palkkaamasi lakimies ajattelee joko sinun tai määräämäsi lähipiirin etua, joten hän ei kirjaa patalappuja ja pannulappuja mukaan perukirjaan tai jakokirjaan vapaaehtoisesti. Miksi ei? Koska lakimies tietää, että perukirjaan ei tarvitse merkitä mitään, mikä liittyy vähäarvoiseen ja normaaliin irtaimeen. Jättämällä asiassa kaikki merkinnät irtaimesta tekemättä, lakimies ei mitenkään riko lakia, koska verottajaa ei lähtökohtaisesti kiinnosta minkään vertaa vähäarvoinen irtain, sillä sitä ei veroteta.

        Jos lakimiehen ei tarvitse merkitä perukirjaan tai jakokirjaan patalappuja ja pannunalusia, miksi sinun tulisi ne merkitä.

        1.2 Olet palkannut lakimiehen omia tai määräämäsi etupiirin etuja varten. Jos sinä kuitenkin umpirehellisenä ja äärimmäisyyksiin menevänä periaatteen ihmisenä vaatimalla vaadit, että sinä haluat kirjata pannulaput ja padanaluset yleisluonteiseksi perintöön ryhtymiseksi, lakimies kertoo sinulle, että silloin et voi luopua perinnöstäsi tehokkaasti, vaan siitä seuraa kahdenkertainen verotus. Jos sinä edelleen vaadit perukirjaan merkintää siitä, että olet ryhtynyt perintöön ja luovut samalla perinnöstäsi, varmistat itse itsellesi ja lähipiirillesi kahdenkertaisen verotuksen. Olet siis palkannut itsellesi lakimiehen ajamaan verottajan ja siten valtion etua. Voi vaan kysyä, miksi. Miksi sinulla on asiassa lakimies, joka etujesi vastaisesti tosin sinun omasta vaatimuksestasi varmistaa kahdenkertaisen verotuksen? Saman lopputuloksen saisi aikaan pahin mahdollinen tunari ilmaiseksi.

        2. Perunkirjoitus ja itse täytetty perukirja

        Katso kohta 1. Pyrit toteuttamaan tapahtumat kuten ihan oikea lakimieskin sen tekisi ja laki vaatii.

        3. Verovalmistelija

        Verotus perustuu kirjallisesti annettavaan näyttöön. Perukirja luopumisliitteineen on lähtökohtaisesti pätevä, ja myös pääsääntöisesti verotehokkaan luopumisen pohja.

        3.1. Verovalmistelija saa lakimiehen ja lakiasiaintoimiston uskottujen miesten allekirjoittaman perukirjan. Liitteenä on kirjallinen ilmoitus perinnöstä luopumisesta, ei kuitenkaan mainintaa patalapuista ja pannunalusista. Verovalmistelija katsoo perukirjan kaikin puolin päteväksi ja luopumisen tehokkaaksi.

        3.2. Verovalmistelija saa lakimiehen ja lakiasiaintoimiston uskottujen miesten allekirjoittaman perukirjan, jossa vakuutetaan, että perillinen on ryhtynyt perintöön (patalaput joko mainitaan tai ei mainita). LIsäksi liitteenä on kirjallinen ilmoitus perinnöstä luopumisesta. Verovalmistelija hieroo silmiään, manaa lakimiehen äärimmäiseksi idiootiksi ja määrittelee luopumisen perintöön ryhtymisen vuoksi tehottomaksi eli perinnön luovutukseksi. Valtio kiittää typeryksiä ja järjestää kehdenkertaisen verotuksen aluksi perinnöstä ja sen jälkeen lahjasta.

        3.3. Verovalmistelija saa maallikkojen täyttämän perukirjan, joka matkii lakimiehen toteuttamaa perukirjaa. Verovalmistelija etsii dokumenteista merkkejä ryhtymisestä ja ellei sellaisia löydy, hyväksyy luopumisen tehokkaana. Jos merkkejä ryhtymisestä perukirjassa löytyy, verovalmistelija päättää (kenties) lisätietoja kysyttyään luovuttamisesta ja kahdenkertaisesta verottamisesta.

        Miksi siis palkata lakimies, jos osaa itsekin pilata omat asiansa? Sinulla on taas varmasti muutama kymmenen uutta kysymystä, mutta anna tulla vaan. Kyllä näytölle sanoja mahtuu.

        "1.1 Kerrot lakimiehellesi rehellisesti, että sinulla on hallinnassasi patalappuja ja pannunalusia ja että haluat luopua perinnöstä. Palkkaamasi lakimies ajattelee joko sinun tai määräämäsi lähipiirin etua, joten hän ei kirjaa patalappuja ja pannulappuja mukaan perukirjaan tai jakokirjaan vapaaehtoisesti. Miksi ei? Koska lakimies tietää, että perukirjaan ei tarvitse merkitä mitään, mikä liittyy vähäarvoiseen ja normaaliin irtaimeen. Jättämällä asiassa kaikki merkinnät irtaimesta tekemättä, lakimies ei mitenkään riko lakia, koska verottajaa ei lähtökohtaisesti kiinnosta minkään vertaa vähäarvoinen irtain, sillä sitä ei veroteta.

        Jos lakimiehen ei tarvitse merkitä perukirjaan tai jakokirjaan patalappuja ja pannunalusia, miksi sinun tulisi ne merkitä."

        Tämä ei mene alkuukaan näin kuin Muumukuppi kertoo.

        Keskustelu lakimiehen kanssa etenee niin, että jos perinnöstä luopuja kertoo ottaneensa irtainta omaisuutta kuolinpesästä ja haluavansa luopua perinnöstä, niin hän kertoo, ettei se ole mahdollista. Lakimies tietää sinun haluavan luopua perinnöstä, joten hän ei voi jättää kirjaamatta SIINÄ YHTEYDESSÄ perukirjaan sellaista, joka vaikuttaa perinnöstä luopumisen verotehokkuuteen. Perukirjaan on lain mukaan kirjattava kaikki seikat, jotka voivat vaikuttaa perintöä koskevaan verotukseen. Tämän laiminlyömällä lakimies syyllistyisi avunantoon veropetokseen ja perinnöstä luopuja veropetokseen.

        Niinpä, jos Muumukuppi edelleen keskustelujen jälkeen lakimiehensä kanssa haluaa jättää kirjaamatta perukirjaan perintöverotukseen vaikuttavia seikkoja, lakimies luopuu toimeksiannosta ja antaa Muumikupin tehdä omalla vastuullaan niin kuin tahtoo.


    • puronenpertti

      Sä nyt jauhat ihan shittii,mä kysyin sulta simppelin kysymyksen ja sä vastaat ihan puutaheinää.

      Onko vaikeaa ymmärtää kysymystä?
      Muotoilen sen uudestaan..

      Onko olemassa mitään oikeuskäytäntöä jossa todetaan se että vähäarvoista irtaimistoa voi ottaa mutta kallisarvoista ei?Onko verottajalla,hallinto-oikeudella tai KHO:lla yhtäkään päätöstä jossa tämä tulisi ilmi että vähäarvoista saa ottaa mutta kallisarvoista ei saa ottaa?Tai edes oikeuskirjallisuutta,löytyykö mitään?

      Johan se tuli selväksi sullekkin että osittainen perinnöstä luopuminen ei ole mahdollista verotehokkaasti jos kyse on perinnöstä.

      "Jättämällä asiassa kaikki merkinnät irtaimesta tekemättä, lakimies ei mitenkään riko lakia, koska verottajaa ei lähtökohtaisesti kiinnosta minkään vertaa vähäarvoinen irtain, sillä sitä ei veroteta. "

      Sillähän ei ole merkitystä että verotetaanko sitä vähäarvoista irtainta,lakimies syyllistyy vähintäänkin veropetoksen avunantoon jos hän jättää ne kirjaamatta.
      Verottajaa kiinnostaa vain se seikka että onko pesästä viety tavaraa vai ei,ei sitä kiinnosta sen arvo tai se että onko tavara verotettavaa vai ei.

      " Verovalmistelija hieroo silmiään, manaa lakimiehen äärimmäiseksi idiootiksi ja määrittelee luopumisen perintöön ryhtymisen vuoksi tehottomaksi eli perinnön luovutukseksi. "

      Samaa voisi sanoa sinusta,äärimmäisen idiootti.
      Ja kyllä se verovalmistelija manaa mieluummin niin että tämä osakas on äärimmäisen idiootti kun menee luopumaan perinnöstä ja samalla vie pesästä tavaraa.

      Joten pistäppäs nyt jotain faktaa sun puheiden tueksi. Jos faktaa ei löydy niin sitten sun puheet on vain sun mielipiteitä eikä niillä ole paskanvertaa painoarvoa.

      • Muumikuppi

        Purhonen: "Onko olemassa mitään oikeuskäytäntöä jossa todetaan se että vähäarvoista irtaimistoa voi ottaa mutta kallisarvoista ei?"

        Verottajaa ei kiinnosta vähäarvoinen normaali irtaimisto lainkaan. Sitä ei tarvitse ilmoittaa perukirjassa, eikä lakikaan sitä edellytä.

        Laki: "Perintöveroa ei ole suoritettava perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta siltä osin kuin sen arvo on enintään 4 000 euroa."

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378#L2P7b

        Purhonen: "Onko verottajalla,hallinto-oikeudella tai KHO:lla yhtäkään päätöstä jossa tämä tulisi ilmi että vähäarvoista saa ottaa mutta kallisarvoista ei saa ottaa?"

        Ja kyselytunti jatkuu - otapa itse asiasta selvää., kun sinulla tuntuu tuota vapaa-aikaa olevan ihan yllin kyllin. Laki puhuu 4000 euron rajasta tavanomaisen koti-irtaimiston suhteen. Patalaput ja pannunaluset ovat sellaisia.

        Purhoinen: "Sillähän ei ole merkitystä että verotetaanko sitä vähäarvoista irtainta,lakimies syyllistyy vähintäänkin veropetoksen avunantoon jos hän jättää ne kirjaamatta."

        Höpsis, ei vähäarvoista irtainta tarvitse ilmoittaa perukirjassa. Ellei sitä ilmoita asianajaja ja hänen uskotut miehensä, ei sitä tarvitse ilmoittaa maallikonkaan.

        Purhonen: "Verottajaa kiinnostaa vain se seikka että onko pesästä viety tavaraa vai ei,ei sitä kiinnosta sen arvo tai se että onko tavara verotettavaa vai ei."

        Ei verovalmistelijaa kiinnosta mikään muu kuin laki ja kirjallinen näyttö asiassa.

        Purhonen: "Joten pistäppäs nyt jotain faktaa sun puheiden tueksi."

        Mennään ihan lain mukaan tässä asiassa. Se käy faktasta.

        Ps. Oletko sinä muuten kehitysvammainen poikamies? Ihan uteliasuudesta kysyn.


    • QWE-914

      --- Voiko näin periaatteessa suhteellisen arvottoman irtaimiston ottaminen tulkita perintöön ryhtymiseksi, jolloin ensisijainen perijä menettää oikeutensa perinnöstä luopumiseen? Kuka tulkinnan tekee, muut kuolinpesän osakkaat, pesänjakaja vai oikeus (sinne asti tuskin mennään)? ---

      Jos itse myöntää ryhtyneensä perintöön, niin kyllä voidaan tulkita. Jos on perintöön ryhtynyt, siitä ei voi enää luopua ilman veroseuraamuksia.

      Tulkinnan tekee verottaja virkansa puolesta perukirjassa kuvatun mukaisena. Osakkaat, pesänjakaja tai oikeus eivät tukitse verottajan alaan kuuluvia asioita pois lukien mahdollisen oikaisuvaatimuksen jälkeinen verovalitus hallinto-oikeuteen.

    • puronenpertti

      Purhoinen: "Sillähän ei ole merkitystä että verotetaanko sitä vähäarvoista irtainta,lakimies syyllistyy vähintäänkin veropetoksen avunantoon jos hän jättää ne kirjaamatta."

      "Höpsis, ei vähäarvoista irtainta tarvitse ilmoittaa perukirjassa. "

      Etkö sä nyt hyvä mies tajua että SE SEIKKA että perillinen on ryhtynyt pesään pitää ilmoittaa perukirjassa..Pannunaluset ja paistinpannut on sivuseikka,riittää että perukirjaan merkitään että perillinen HALUAA pesästä jotain,pelkkä haluaminen on pesään ryhtymistä.

      Edelleenkään sillä ei ole merkitystä perinnöstä luopumisen kanssa että onko se irtain mitä on viety alle 4000egen "vähäistä irtaimistoa."

      Asiassa ratkaisee se että onko perillinen ryhtynyt perintöön ja kaikkihan me sen tiedämme että pesän omaisuuteen kajoaminen on pesään ryhtymistä.
      Tämä asia on sulle selvitetty "oikean"lakimiehen toimesta jo useamman kerran.

      Lakimies sanoo että sä et saa ottaa yhtään mitään jos meinaat luopua perinnöstä,näin ollen sillä EI ole merkitystä että onko se vähäarvoista irtaimistoa vai ei.

      • Muumikuppi

        Kummallinen: "Etkö sä nyt hyvä mies tajua että SE SEIKKA että perillinen on ryhtynyt pesään pitää ilmoittaa perukirjassa."

        Totta kai ilmoitetaan, jos on ryhtynyt pesään. Laki ei kuitenkaan määrittely ryhtymistä.

        Kummallinen: "Pannunaluset ja paistinpannut on sivuseikka,riittää että perukirjaan merkitään että perillinen HALUAA pesästä jotain,pelkkä haluaminen on pesään ryhtymistä."

        Siis se, että perillinen haluaa pannunaluset ja paistinpannut, on perintöön ryhtymistä...?! Missä kohti laissa sanotaan tällä tavoin?

        Kummallinen: "Edelleenkään sillä ei ole merkitystä perinnöstä luopumisen kanssa että onko se irtain mitä on viety alle 4000egen "vähäistä irtaimistoa.""

        Alle 4000 euron irtain ei ole verottajaa kiinnostava asia, sillä siitä ei kerry eikä siten myöskään koidu veroja tai veronmaksuvelvollisuutta. Nyt puhutaan pannualusista ja patalapuista, joten summa on parin euron luokkaa.

        Kummallinen: "Asiassa ratkaisee se että onko perillinen ryhtynyt perintöön,.

        Jos perillinen on ryhtynyt perintöön, hän ei voi enää tehokkaasti siitä luopua. Laissa ei kuitenkaan määritellä perintöön ryhtymistä pannunalusten ja patalappujen osalta.

        Kummallinen: "kaikkihan me sen tiedämme että pesän omaisuuteen kajoaminen on pesään ryhtymistä."

        Asiasta päättää verottaja itsenäisesti lakiin ja kirjalliseen näyttöön perustuen. Ellei näyttöä ryhtymisestä ole, luopuminen on tehokas.

        Kummallinen: "Tämä asia on sulle selvitetty "oikean"lakimiehen toimesta jo useamman kerran."

        Missä se on selvitetty, laki eikä lain esityöt ota kantaa ryhtymiseen?

        Kummallinen: "Lakimies sanoo että sä et saa ottaa yhtään mitään jos meinaat luopua perinnöstä,näin ollen sillä EI ole merkitystä että onko se vähäarvoista irtaimistoa vai ei. "

        Mikä lakimies se sanoo, että pannunaluset ja patalaput estävät luopumisen?

        Mennään ihan lain mukaan asiassa. Ei verovalmistelijaakaan kiinnosta mikään muu kuin laki ja kirjallinen näyttö asiassa. Ellei asianmukaisessa perukirjassa ole mainintaa ryhtymisestä, lähtökohtaisesti luopuminen on pätevä ja tehokas.


      • Niin__
        Muumikuppi kirjoitti:

        Kummallinen: "Etkö sä nyt hyvä mies tajua että SE SEIKKA että perillinen on ryhtynyt pesään pitää ilmoittaa perukirjassa."

        Totta kai ilmoitetaan, jos on ryhtynyt pesään. Laki ei kuitenkaan määrittely ryhtymistä.

        Kummallinen: "Pannunaluset ja paistinpannut on sivuseikka,riittää että perukirjaan merkitään että perillinen HALUAA pesästä jotain,pelkkä haluaminen on pesään ryhtymistä."

        Siis se, että perillinen haluaa pannunaluset ja paistinpannut, on perintöön ryhtymistä...?! Missä kohti laissa sanotaan tällä tavoin?

        Kummallinen: "Edelleenkään sillä ei ole merkitystä perinnöstä luopumisen kanssa että onko se irtain mitä on viety alle 4000egen "vähäistä irtaimistoa.""

        Alle 4000 euron irtain ei ole verottajaa kiinnostava asia, sillä siitä ei kerry eikä siten myöskään koidu veroja tai veronmaksuvelvollisuutta. Nyt puhutaan pannualusista ja patalapuista, joten summa on parin euron luokkaa.

        Kummallinen: "Asiassa ratkaisee se että onko perillinen ryhtynyt perintöön,.

        Jos perillinen on ryhtynyt perintöön, hän ei voi enää tehokkaasti siitä luopua. Laissa ei kuitenkaan määritellä perintöön ryhtymistä pannunalusten ja patalappujen osalta.

        Kummallinen: "kaikkihan me sen tiedämme että pesän omaisuuteen kajoaminen on pesään ryhtymistä."

        Asiasta päättää verottaja itsenäisesti lakiin ja kirjalliseen näyttöön perustuen. Ellei näyttöä ryhtymisestä ole, luopuminen on tehokas.

        Kummallinen: "Tämä asia on sulle selvitetty "oikean"lakimiehen toimesta jo useamman kerran."

        Missä se on selvitetty, laki eikä lain esityöt ota kantaa ryhtymiseen?

        Kummallinen: "Lakimies sanoo että sä et saa ottaa yhtään mitään jos meinaat luopua perinnöstä,näin ollen sillä EI ole merkitystä että onko se vähäarvoista irtaimistoa vai ei. "

        Mikä lakimies se sanoo, että pannunaluset ja patalaput estävät luopumisen?

        Mennään ihan lain mukaan asiassa. Ei verovalmistelijaakaan kiinnosta mikään muu kuin laki ja kirjallinen näyttö asiassa. Ellei asianmukaisessa perukirjassa ole mainintaa ryhtymisestä, lähtökohtaisesti luopuminen on pätevä ja tehokas.

        ""Totta kai ilmoitetaan, jos on ryhtynyt pesään. Laki ei kuitenkaan määrittely ryhtymistä.""

        "Siis se, että perillinen haluaa pannunaluset ja paistinpannut, on perintöön ryhtymistä...?! Missä kohti laissa sanotaan tällä tavoin?"

        Perintökaari 16:2§
        Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille. Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.

        >>Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai !!perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin!!.<<

        Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty perillisestä, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta.

        Tuosta kohta, osallistunut perunkirjoitukseen, on KKO päätöksellä todettu, ettei sitä voi pitää ryhtymisenä, lain kirjaimesta huolimatta.

        Perintöön ryhtyminen tai siitä luopuminen ratkaistaa perintökaaren mukaan. Kun ryhtyminen on ratkaistu, sitten siirrytään perintö- ja lahjaverolakiin, ei toisinpäin.

        "Ellei asianmukaisessa perukirjassa ole mainintaa ryhtymisestä, lähtökohtaisesti luopuminen on pätevä ja tehokas."

        Mielestäsi siis se, ettei jää kiinni tarkoittaa, että meni lain mukaan?


      • Muumikuppi

        Niin: "Kun ryhtyminen on ratkaistu, sitten siirrytään perintö- ja lahjaverolakiin, ei toisinpäin."

        Kerro vielä, mitä laki sanoo ryhtymisestä. Patalaput eivät ole osoitus perintö- ja omistushalukkuudesta millään tasolla - sen sijaan kirjallinen luopumisilmoitus perukirjan liitteenä on selkeä osoitus haluttomuudesta ottaa perintö vastaan,

        Niin: "Mielestäsi siis se, ettei jää kiinni tarkoittaa, että meni lain mukaan?"

        Jos haluat optimoida verotuksesi, käänny oman asianajajasi puoleen. Hän kertoo sinulle myös patalapuista, jotka eivät verottajaa kiinnosta paskan vertaa.


    • puronenpertti

      Ja toiseksi jos sun ajatusmaailmassa mennään niin perillinen saisi ottaa kaiken irtaimiston minkä arvo on alle 4 tonttua yhteensä.Kun verottajaahan ei kiinnosta alle 4 tontun irtaimisto.

      Laki edelleen ei määrittele sitä että saatko sä ottaa vähäsen vai paljon,perintökaari määrittelee että jos sä otat perinnön vastaan niin silloin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.
      Irtaimen ottaminen on perinnön vastaanottamista.Perintökaari ei sano että sä saat ottaa irtaimistoa jonka arvo on alle 4 tonttua.Näin ollen kun perintökaari ei anna siihen mahdollisuutta niin ei verottajakaan voi antaa siihen mahdollisuutta.

      • Muumikuppi

        Kummallinen: "Ja toiseksi jos sun ajatusmaailmassa mennään niin perillinen saisi ottaa kaiken irtaimiston minkä arvo on alle 4 tonttua yhteensä."

        Kärjistetysti juuri näin, nyt kuitenkin puhutaan patalapuista ja pannunalusista. Vain sekopää kirjaa perukirjaan pannut ja patalaput, jos haluaa luopua perinnöstä. Asianajaja, jonka tehtävä on ajatella asiakkaansa parasta ja optimoida verotus, ei suostu kirjaamaan perukirjaan pannuja ja patalappuja. Se kertoo asiasta riittävästi - sellaista lakimiestä ei Suomesta löydy!

        Jos perillinen ottaa pesästä 3000 euron arvoisen timanttikorun, mutta jättää 1000 euron rottinkihuonekalut pesään sekä luopuu kiinteistöstä, kyse on jälleen näytöstä. Jos perukirjassa tai jakokirjassa ei ole mainintaa ryhtymisestä tai jakoperusteista, luopuminen on tehokas, ellei verottajalla ole muuta näyttöä asiassa. Tässä kuitenkin mennään harmaalla alueella, sillä 3000 - 5000 euron arvoiset tai arvokkaammat keräily- ja vastaavat esineet tulisi ilmoittaa perukirjassa erikseen. Ellei näin tehdä, kyseeseen saattaa tulla veropetos, jonka näyttäminen todeksi voi olla hankalaa.

        Irtaimiston osalta asia voitaisiin junailla siten, että perillinen ei koske sormellakaan irtaimeen - siihen ei koske kukaan - ja luopuu perinnöstä asiallisesti. Perukirjaan kirjataan normaali irtaimisto ilman merkittävää rahallista arvoa. Kun perukirja ja mahdollinen jakokirja on jätetty, luopujan sijaantulija lahjoittaa irtaimiston kokonaisuudessaan luopujalle.

        Verottajan kannalta tilanne on aivan sama, sillä alle 4000 euron normaalia irtaimistoa ei veroteta. Lopputulos on sama, kuolinpesän harkinnassa ja kaikki tyytyväisiä.

        Harmaata aluetta...? Jos samaan lopputulokseen pääsee kahta kautta ilman, että verottaja kummassakaan asiassa häviää mitään, veropetoksen osoittaminen on todella vaikeaa. Puhumattakaan siitä, että patalappujen osalta pitäisi puhua ryhtymisestä. Ei pitäisi.


    • puronenpertti

      "Laki ei kuitenkaan määrittely ryhtymistä."

      Määritteleepäs,lue uudestaan perintökaari läpi niin huomaat että laki määrittelee ryhtymisen.
      Jos otetaan perintö vastaan niin se on "määrittelemistä"

      "Siis se, että perillinen haluaa pannunaluset ja paistinpannut, on perintöön ryhtymistä...?! Missä kohti laissa sanotaan tällä tavoin?"

      Perintökaaressa,jos haluaa ottaa perinnön vastaan niin siihen riittää pelkkä haluaminen,näin ollen pesään on ryhdytty jos halutaan pesästä jotain.EI sitä tarvitse erikseen mainita että MITÄ sun halusi sisältää,riittää että sanotaan että haluan perintöä,vaikkapa tuon pannunalusen ja paistinpannun. Pelkkä haluaminen on jo itsessään perintöön ryhtymistä perintökaaren mukaan.

      "Laissa ei kuitenkaan määritellä perintöön ryhtymistä pannunalusten ja patalappujen osalta"

      Laissa ei tarvitse erikseen mainita pannunalusia tai paistinpannuja,riittää että laissa mainitaan se että verotehokas luopuminen ei ole mahdollista jos ottaa pesästä tavaraa.(perinnön vastaanottaminen on pesään ryhtymistä)

      "Missä se on selvitetty, laki eikä lain esityöt ota kantaa ryhtymiseen?"

      Lukander&ruohola lakitoimisto sanoo että pesästä ei saa viedä mitään.Ymmärrät varmaan että mitä tarkoittaa "EI MITÄÄN"? Jos et niin sitten ei voi muuta kuin nauraa.
      Toiseksi laki ottaa kantaa,sulla on massiivinen luetun ymmärtämisvaikeus.

      "Mikä lakimies se sanoo, että pannunaluset ja patalaput estävät luopumisen?"

      Nyt viimeistään tulee selväksi sun vaikeudet ymmärtää lukemaas.

      • Muumikuppi

        Poronen: "laki määrittelee ryhtymisen."

        Ei määrittele.

        Poronen: "jos haluaa ottaa perinnön vastaan niin siihen riittää pelkkä haluaminen,"

        Pannunaluset eivät ole ryhtymistä.

        Poronen: "Pelkkä haluaminen on jo itsessään perintöön ryhtymistä perintökaaren mukaan."

        Ja missä kohdassa näin sanotaankaan?

        Poronen: "riittää että laissa mainitaan se että verotehokas luopuminen ei ole mahdollista jos ottaa pesästä tavaraa."

        Ei laissa niin sanota.

        Poronen: "Lukander&ruohola lakitoimisto sanoo että pesästä ei saa viedä mitään."

        Ei sano. L&H sanoo, että perintö pitää ottaa vastaan joko kokonaan tai ei ollenkaan. L&H ei puhu sanaakaan pannunalusista, siis vähäarvoisesta irtaimesta. Pannunaluset eivät määrittele perintöä, ryhtymistä tai luopumisen estymistä.

        Sinulla on henkilökohtainen ongelma, joten sinun tulee välttää pannunalusia. Minulla on sinulle jo esitettynä kiertotie:

        -Irtaimiston osalta asian voi junailla siten, että perillinen ei koske sormellakaan irtaimeen - siihen ei koske kukaan - ja luopuu perinnöstä asiallisesti. Perukirjaan kirjataan normaali irtaimisto ilman merkittävää rahallista arvoa. Kun perukirja ja mahdollinen jakokirja on jätetty, luopujan sijaantulija lahjoittaa irtaimiston kokonaisuudessaan luopujalle. Tämä on varmasti myös sinulle täysin hyväksyttävä tapa, jossa kukaan ei maksa mitään veroja - ja luopuja saa pannunalusten lisäksi myös kaiken muun irtaimen.


    • puronenpertti

      "Poronen: "Lukander&ruohola lakitoimisto sanoo että pesästä ei saa viedä mitään."

      Ei sano. L&H sanoo, että perintö pitää ottaa vastaan joko kokonaan tai ei ollenkaan. L&H ei puhu sanaakaan pannunalusista, siis vähäarvoisesta irtaimesta. Pannunaluset eivät määrittele perintöä, ryhtymistä tai luopumisen estymistä"

      Sulla on erittäin paha ymmärtämisen vaikeus,hae heti apua siihen.
      E&h:n ei tarvitse puhua pannunaluksista ja paistinpannuista,riittää että he sanovat että pesästä ei saa ottaa mitään,sehän käsittää sen että pannunalusia tai pannuja ei saa ottaa.

      "Poronen: "Pelkkä haluaminen on jo itsessään perintöön ryhtymistä perintökaaren mukaan."

      Ja missä kohdassa näin sanotaankaan?"

      Osaat varmaan lukea?Jos osaat niin etsi perintökaaresta luku 16 ja 17.

      16 ja 17 on sidoksissa toisiinsa,syy-seuraus.

      Toisessa sanotaan että haluamisella voidaan ottaa perintö vastaan ja toisessa sanotaan että perinnön vastaanottaminen estää tehokkaan luopumisen. Eli sä otat perinnön vastaan sillä että ilmoitat muille pesän osakkaille halukkuutesi,näin ollen kun perintö on otettu vastaan niin sä et enää voi luopua perinnöstä verotehokkaasti.Siitä päästäänkin siihen että sun EI tarvitse ottaa pesästä fyysisesti yhtään mitään.Näin ollen raja ottamiselle on puhdas nolla.

      Meneekö liian vaikeaksi ymmärtää?
      Jos menee niin pyydä apua äidiltäs.

    • puronenpertti

      "-Irtaimiston osalta asian voi junailla siten, että perillinen ei koske sormellakaan irtaimeen - siihen ei koske kukaan - ja luopuu perinnöstä asiallisesti. Perukirjaan kirjataan normaali irtaimisto ilman merkittävää rahallista arvoa. Kun perukirja ja mahdollinen jakokirja on jätetty, luopujan sijaantulija lahjoittaa irtaimiston kokonaisuudessaan luopujalle. Tämä on varmasti myös sinulle täysin hyväksyttävä tapa, jossa kukaan ei maksa mitään veroja - ja luopuja saa pannunalusten lisäksi myös kaiken muun irtaimen."

      Kerrankin olen täysin samaa mieltä sun kanssa.

      • Muumikuppi

        Puranen: "riittää että he sanovat että pesästä ei saa ottaa mitään,sehän käsittää sen että pannunalusia tai pannuja ei saa ottaa."

        He eivät sano mitään ottamisesta.

        Puranen: "Jos osaat niin etsi perintökaaresta luku 16 ja 17."

        Ei tuolla puhuta mitään haluamisesta tai ryhtymisen tarkennusta. Etsi tarkemmin.

        16 ja 17 on sidoksissa toisiinsa,syy-seuraus.

        Puranen: "Jos menee niin pyydä apua äidiltäs."

        Pyysin apua ja hän on kanssani samaa mieltä.


      • lakisanoonäin

        "Kun perukirja ja mahdollinen jakokirja on jätetty, luopujan sijaantulija lahjoittaa irtaimiston kokonaisuudessaan luopujalle. "

        Tarkoitat, että luopuja oma-aloitteisesti ilman mitään edeltävää sitoumusta lahjoittaa pesään ennen jakoa kuulunutta irtaimistoa perinnöstä luopuneelle. Näin se on OK, mutta jos luopuja on edellyttänyt sijaantulijoita tekemään lahjoituksen tai luopuja on muuten disponoinut omaisuudesta, hän menettää mahdollisuuden verotehokkaaseen perinnöstä luopumiseen.


    • puronenpertti

      "He eivät sano mitään ottamisesta."

      Moni asia voi tarkoittaa täysin samaa asiaa.
      Jos sanotaan että perintö pitää ottaa kokonaan tai ei ollenkaan niin sehän käänteisesti tarkoittaa sitä että ei saa ottaa yhtään mitään.

      • Muumikuppi

        Purhonen: "Jos sanotaan että perintö pitää ottaa kokonaan tai ei ollenkaan niin sehän käänteisesti tarkoittaa sitä että ei saa ottaa yhtään mitään."

        Tuossa puhutaan perinnöstä, ei patalapuista. Patalaput eivät ole sama kuin perintö.

        Purhonen: "...jos luopuja on edellyttänyt sijaantulijoita tekemään lahjoituksen."

        Edellyttää tai ei edellytä, sillä verottaja määrää verotehokkuudesta. Verottajaan päin vain kirjallinen näyttö, nyt siis perukirja liitteineen, on tuo näyttö. Arvottomasta irtaimistosta ja sen jaosta kuolipesä voi päättää ihan keskenään, sehän on myös yksi sopimusjaon periaatteista. Verottajaa vähäarvoinen irtain ei kiinnosta lainkaan, ei myöskään mikään suullisesti sovittu. Verottaja ei järjestä asiassa suullisia kuulemisia.

        Purhonen: "Lakimies tietää sinun haluavan luopua perinnöstä, joten hän ei voi jättää kirjaamatta SIINÄ YHTEYDESSÄ perukirjaan sellaista, joka vaikuttaa perinnöstä luopumisen verotehokkuuteen."

        Jos asianajaja on sitoutunut ajamaan asiakkaansa parasta, ei verottajan parasta, hän ei sanallakaan manitse patalappuja, ellet asiakas sitä potkujen uhalla vaadi. Patalaput eivät ole lain mukaan luopumisen este, eikä asianajajaa kiinnosta keskustella patalapuista. Verottajaa myöskään ei kiinnosta patalaput.


    • Verottaja45

      -------------------Patalaput eivät ole lain mukaan luopumisen este,------------------

      Patalaput on perintöä siinä missä muukin irtaimisto,jos viet irtainta niin se on luopumisen este.

      Olen verottajalla töissä,minä tiedän tasan tarkkaan nämä asiat.

      • turkistarhanketut

        ---------------- Olen verottajalla töissä,minä tiedän tasan tarkkaan nämä asiat. ----------------

        Kyllä, kyllä. Edellisellä kerralla sinä oli ylikomissssario, ja et osannut edes ammattiasi kirjoittaa.

        Tee sinä nyt vain työsi eli lue perukirjat tarkasti liitteineen ja virkkaa omat patalappusi. Anna meidän muiden tehdä, mitä me halutaan. Lain mukaan mennään.


      • paljot-kiitokset-verotta

        Verottajalle kysymys.

        Verotettavan perintöosuuden suuruus määräytyy perukirjan (ja testamentin) perusteella. Perintöveron määrä ei riipu siitä, mitä perinnönsaaja lopulta saa perinnönjaossa, vaan se lasketaan perintöosuuden laskennallisen suuruuden perusteella.

        Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. EIkö näin?

        Kun sinä verottajana tutkit perintöjen arvoja, millainen arvo voisi olla patalapuilla, jos ne ovat laadukkaista materiaaleista tehtyjä? Mitä, jos niiden kunto on huono tai jo lähtömateriaali on huono? Onko palanut patalappu vielä kovinkin arvokas verottajan silmin nähtynä?

        Jos luopujaperillisen sijaantulija ottaa patalaput kuolinpesästä, ja antaa ne patalaput luopujalle, tuleeko asiassa tehdä lahjakirja? Onko tuolla lahjakirjalla määrämuotoa ja pitääkö patalapuista maksaa lahjaveroa?

        Paljon kiitoksia avustasi ja kiitos, että autat meitä tyhmiä kansalaisia suuressa viisaudessasi.


      • turkistarhanketut

        Ps. Ai niin, onko sinulle juotettu lapsena elohopeaa tuttipullosta tai onko sinut pudotettu päällesi lattialle vauvana?


      • paljot-kiitokset-verotta

        Tavanomaisen koti-irtaimiston luovutusvoitot on säädetty verovapaiksi 5000 euroon saakka, paitsi sijoituskohteet, taide, autot ja veneet, joiden luovutusvoitto on veronalaista. (Defensor Legis 2008)

        Jos patalaput ovat arvokkaita taideteoksia, joutuuko verottajan kanssa hankaluuksiin, jos ne jättää ilmoittamatta?

        Kiitos vielä, kun palvelet kansalaisia verkossa!


      • valitse_ammatti

        Onko verottajan kanta se, että patalaput ovat enemmänkin kuin haltijavelkakirjoja kuin kiinteää omaisuutta? Voisiko patalaput lukea verotuksessa kiinteäksi oamisuudeksi?

        Miten patalappujejn ja haltijavelkakirjojen verotus poikkeaa toisistaan?


      • Niin__
        paljot-kiitokset-verotta kirjoitti:

        Tavanomaisen koti-irtaimiston luovutusvoitot on säädetty verovapaiksi 5000 euroon saakka, paitsi sijoituskohteet, taide, autot ja veneet, joiden luovutusvoitto on veronalaista. (Defensor Legis 2008)

        Jos patalaput ovat arvokkaita taideteoksia, joutuuko verottajan kanssa hankaluuksiin, jos ne jättää ilmoittamatta?

        Kiitos vielä, kun palvelet kansalaisia verkossa!

        Miten tuloverolain koti-irtaimiston luovutuksen veronalaisuuden poikkeus liittyy perintöön ryhtymisen arviointiin tai perintö- ja lahjaverotukseen?


      • Niin__
        Niin__ kirjoitti:

        Miten tuloverolain koti-irtaimiston luovutuksen veronalaisuuden poikkeus liittyy perintöön ryhtymisen arviointiin tai perintö- ja lahjaverotukseen?

        Korjataan:

        Miten tuloverolain koti-irtaimiston luovutusvoiton veronalaisuuden poikkeus liittyy perintöön ryhtymisen arviointiin tai perintö- ja lahjaverotukseen?


      • harvinaistaherkkua1
        Niin__ kirjoitti:

        Korjataan:

        Miten tuloverolain koti-irtaimiston luovutusvoiton veronalaisuuden poikkeus liittyy perintöön ryhtymisen arviointiin tai perintö- ja lahjaverotukseen?

        Hyvä kysymys, palkjon hyviä kysymyksiä! Harvoin saadaan foorumille aito verottajan edustaja eli odotellaan.

        Itseäni kiinnostaa pääomatuloverojen ja ansiotuloverojen sovittaminen suuripalkkaisille. Kysyn sitä myöhemmin.


    • Verottaja45

      Patalappujen arvolla ei ole mitään merkitystä,asiassa ratkaisee ainoastaan se seikka että perillinen ryhtyy käyttämään lakisääteisiä oikeuksia suhteessa perintöön.
      Perintökaari selkeästi sanoo niin että jos perintö otetaan vastaan niin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.

      Osittainen perinnöstä luopuminen verotehokkasti ei ole mahdollista.
      Poislukien testamenttisaanto.

      Asian kannalta ei ole merkitystä että onko patalappujen todellinen arvo 300 euroa vai 1 euro.Irtaimiston vieminen pesästä on perintöön ryhtymistä.
      Perintöön ryhtyminen estää tehokkaan luopumisen.

      Jos haluat lisätietoja niin soita numeroon 029 497 018

      • kiitollisena

        --Jos haluat lisätietoja niin soita numeroon 029 497 018 --

        Ilman muuta soitan. Oletko sinä siellä vai onko se verottajan yleinen patalappuosasto?

        Mikähän niiden taidepatalappujen verotusarvo voisi olla?


    • Verottaja45

      ------------Oletko sinä siellä vai onko se verottajan yleinen patalappuosasto?------------

      En ole asiakaspalvelussa,minä teen päätöksiä liittyen perintöverotukseen.
      Toisinsanoen minun sana on laki siihen asti jos/kun perillinen valittaa päätöksestä.

      Jos soita meille niin kysy ihmeessä että onko irtaimiston vieminen pesästä perintöön ryhtymistä vai ei.
      Takuuvarma vastaus on että on.

      • KHO-pres

        ---------Toisinsanoen minun sana on laki siihen asti jos/kun perillinen valittaa päätöksestä. --------

        Minä olen Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, ja minun sanani on laki siihen saakka, kunnes joku muuta määrää. Käsittelen itsekin paljon veroasioita, ja patalaput ovat veroratkaisujen pääkohteita.

        Päätöksissä on kyse siitä, onko verovelvollinen (kuolinpesä) antanut olennaisesti väärän perunkirjoituksen tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen. Yleensä kaikki patalappuja koskevat jutut palautetaan verottajalle, sillä patalaput eivät ratkaise verotuksen kohtaloa kokonaisuutena.


    • Verottaja45

      ------------------Minä olen Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, ja minun sanani on laki siihen saakka, kunnes joku muuta määrää. Käsittelen itsekin paljon veroasioita, ja patalaput ovat veroratkaisujen pääkohteita. ----------------

      Ole vaikka jeesus kristus,asiasta on olemassa KHO:n päätös jossa sanotaan että pesästä ottaminen estää verotehokkaan luopumisen.

      Jopa KHO:N presidentti noudattaa oman lafkansa päätöksiä.

      • KHO-pres

        -------Ole vaikka jeesus kristus,asiasta on olemassa KHO:n päätös jossa sanotaan että pesästä ottaminen estää verotehokkaan luopumisen.--------

        Eipäs nyt ryhdytä sotkemaan uskon asioita tähän - vaikka uskotkin olevasi verovirastossa töissä.

        Pannulaput eivät KHO:n kannan mukaan estä verotehokasta luopumista.


    • Verottaja45

      Se että päätös ei nimenomaan koske patalappuja ei tarkoita sitä että perinnöstä voisi luopua myös osittain.Päätöksen ydin on se että jos pesästä otetaan jotain niin silloin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.Näin ollen KHO:n päätös koskee myös pannulappuja ja muumikippoja.

      Joko soitit verotoimistoon?
      Kerro Pertiltä terveisiä.

      • PerttiSoutaja

        --------Päätöksen ydin on se että jos pesästä otetaan jotain niin silloin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.Näin ollen KHO:n päätös koskee myös pannulappuja ja muumikippoja.----------

        Päätöksessä ei puhuta siitä että otetaan tai annetaan jotakin.

        --------------Joko soitit verotoimistoon? ----------------

        Soitin. Sieltä ystävällinen neiti kertoi, että heitä ei paskaakaan kiinnosta jonkun patalaput. Hän ei tuntenut myöskään ketään Perttiä.


    • VerottajanEsimies

      "Soitin. Sieltä ystävällinen neiti kertoi, että heitä ei paskaakaan kiinnosta jonkun patalaput. "

      Neidille pitäs antaa kenkää väärän tiedon antamisesta mutta jos nyt ihan totta puhutaan niin et sinä ole soittanut verottajalle.

      Pointti on siinä että sä kysyt oikean kysymyksen etkä jauha paskaa mistään patalapuista.

      Mikä oli kysymys kun "pirautit verottajalle"?

      • KaikkienPäällikkö

        ----------Pointti on siinä että sä kysyt oikean kysymyksen etkä jauha paskaa mistään patalapuista ----------------

        Minkä oikean kysymyksen? Eihän se niin mene, vaan kerroin niin kuin asia on.

        -------- Mikä oli kysymys kun "pirautit verottajalle"? -----------

        Kerroin että minulla on kuolinpesän patalappuja, mutta voinko siitä huolimatta luopua tehokkaasti perinnöstä.

        Neiti vastasi, heitä ei paskaakaan kiinnosta jonkun patalaput eli siitä vaan luopumaan. Neitiä kiinnosti vain se, että perukirja ja liitteet ovat kunnossa.

        Neiti lisäsi, että ellei verovelvollisen perse-kestä-merivettä, patalaput voi antaa sijaantulijalle joka sitten antaa patalaput takaisin lahjaksi, kun verotuksesta on päätetty. Neidin mukaan patalapuista eikä vastaavasta pikkujutuista ja turhanpäiväisyyksistä ole tapana heille soitella.


    • puronenpertti

      Hahahhaa....oletpas sinä hassu veitikka.Suusta tulee shaibaa vaikka millä mitalla.

    • mitenpitkäketju

      Olipa piitkä keskustelu, ei jaksa lukea.

      Voiko perillinen siis ottaa arvotonta irtaimistoa mutta luopua silti perinnöstä?

    • UrpoLehtinen

      Lain mukaan ei voi.
      Asiaan saat varmistuksen kun pirautat verottajalle ja kysyt että saatko sä ottaa pesästä irtainta ja samalla voitko luopua perinnöstä verotehokkaasti.

    • Muumikuppi

      "Voiko perillinen siis ottaa arvotonta irtaimistoa mutta luopua silti perinnöstä? "

      Kyllä voi, eikä laki varsinaisesti ei ota mitään kantaa asiaan. Asiasta päättää verottaja.

      Voit pitää hallinnassasi kuolinpesän vähäarvoista irtainta, mutta luopua silti perinnöstä verotehokkaasti. Oleellista on, että kirjallinen aineisto verottajaan päin on kunnossa eli allekirjoitettu perukirja sekä liitteenä pätevä luopumisilmoitus. Verottaja tekee ratkaisunsa kirjalliseen näyttöön perustuen, eikä verottajalla voi olla tiedossa - eikä sitä kiinnosta - patalappujen, pannunalusten ja paistinpannujen kohtalo. Alle 4000 euron irtamistoa ei lain mukaan myöskään veroteta.

    • UrpoLehtinen

      "Kyllä voi, eikä laki varsinaisesti ei ota mitään kantaa asiaan. Asiasta päättää verottaja.Kyllä voi,"

      Ai ei laki ota kantaa,no mitäs lakia se verottaja noudattaa?

      Kun luovutaan perinnöstä niin pesän osakkuus katoaa,näin ollen pesästä ei saa viedä mitään.

      Kysyjälle,soita verottajalle ja kysy että saatko ottaa pesästä irtainta ja samalla voitko luopua perinnöstä verotehokkaasti.

      Takuuvarma vastaus on että et saa jos meinaat luopua verotehokkaasti.

      Kysymyksessä on "osittainen perinnöstä luopuminen"
      Googleta niin saat tusinan vastausta että se ei ole verotehokkaasti mahdollista muutoin kuin testamenttisaannon osalta.

    • UrpoLehtinen

      " Oleellista on, että kirjallinen aineisto verottajaan päin on kunnossa eli allekirjoitettu perukirja sekä liitteenä pätevä luopumisilmoitus."

      Jos jätät kertomatta että olet ottanut pesästä tavaraa ja sitten luopunut perinnöstä niin kyseeseen tulee veropetos.

      • Muumikuppi

        "Ai ei laki ota kantaa,no mitäs lakia se verottaja noudattaa?"

        Suomen lakia tietenkin, erityisesti perintökaari sekä perintö- ja lahjaverolaki.

        "Kun luovutaan perinnöstä niin pesän osakkuus katoaa,näin ollen pesästä ei saa viedä mitään."

        Ei patalaput ole perintöön ryhtymistä, eikä verottajaa kiinnosta patalaput. On mahdollista, että patalaput ovat olleet luopujan hallussa jo ennen luopumista tai luopuja on saanut patalaput haltuunsa toiselta perilliseltä. Se on myös näyttökysymys, joten mikä on se rikos, joka estää perinnöstä luopumisen.

        "Kysyjälle,soita verottajalle ja kysy että saatko ottaa pesästä irtainta ja samalla voitko luopua perinnöstä verotehokkaasti."

        Patalaput eivät muuta tilannetta mihinkään.

        "Takuuvarma vastaus on että et saa jos meinaat luopua verotehokkaasti."

        Takuuvarma vastaus on että verottajaa ei kiinnosta patalaput, vaan kirjallinen näyttö asiassa.

        "Kysymyksessä on "osittainen perinnöstä luopuminen"."

        Ei ole, patalaput eivät ole perintöön ryhtymistä.

        "Jos jätät kertomatta että olet ottanut pesästä tavaraa ja sitten luopunut perinnöstä niin kyseeseen tulee veropetos."

        Verottajaa ei kiinnosta patalaput, vaan asianmukainen ja allekirjoitettu perukirja ja sen liitteet. Kyseessä on kirjallinen näyttö. Jos kyseessä on rikos, asiaa ei tutkita ilman esitutkintaviranomaisia ja lopulta ilman syyttäjä - ja tuomioistuinlaitosta. Patalaput eivät ole tässä suhteessa tärkeä asia.

        Jos kyseeseen tulee veropetos, tahallisuus on pakko osoittaa, sillä rikosta ei voi tehdä vahingossa. Onko patalappujen osalta kyseessä tahallisuus - näytä se aluksi toteen!

        Kuka on patalappujen aiheuttamassa veropetoksessa vahingon kärsijä? Jääkö verottajalla verovaroja saamatta, onko luopuja aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaisena tai onko luopuja antanut verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta? Jos alle 4000 euron arvoista tavanomaista irtainta ei lainkaan veroteta, miten on mahdollista, että patalapuilla aiheutetaan veron määräämiseen vaikuttavassa seikassa?

        Nyt verot maksaa sijaantulija, eli aivan lain mukaan mennään. Voit kysyä asiaa omalta asianajajaltasi.


    • UrpoLehtinen

      "Osittainen perinnöstä luopuminen katsotaan perintöön ryhtymiseksi, jolloin luopujaperilliselle määrätään perintövero koko perintöosuudestaan osittaisesta luopumisesta huolimatta (KHO:1969-II-601)."

      Ylläoleva on verottajan kanta asiaan(kopsattu verottajan sivuilta.)

      Jos otetaan tavaraa pesästä ja luovutaan niin kyseessä on osittainen perinnöstä luopuminen.

    • piippolanvaari

      Tehokas eli verotuksessa hyväksyttävä perinnöstä luopuminen edellyttää sitä, ettei luopuja ennen luopumista ole ryhtynyt pesään.
      Perillinen ei siis saa olla kuolemantapauksen jälkeen esimerkiksi ottanut vainajan omaisuutta vastaan tai ryhtynyt käyttämään sitä.

      https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/60254/Mähkä.Kaisa.pdf?sequence=1

      Sivu 58.

      • Muumikuppi

        EI pidä sotkea patalappuja asiaan.

        Verottaja päättää asiassa kirjalliseen näyttöön perustuen. Jos perukirja ja liitteet ovat asianmukaisesti kunnossa, luopuminen on tehokas.


    • irishbeer

      Muumikuppi,etkö ole jo ymmärtänyt että ei sua kukaan usko vaikka kuinka yrität?
      Sun puheet on silkkaa potaskaa.

    • piippolanvaari

      Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

      Mikäli perillinen tai testamentin saaja kuitenkin ryhtyy toimiin esimerkiksi perinnön jakamiseksi ja saamiseksi haltuun katsotaan tällaiset toimet helposti pesään ryhtymiseksi, eikä perillinen näiden toimien jälkeen voi enää luopua perinnöstä pätevästi esimerkiksi verottajaan ja ulosottomieheen nähden.

      Perinnöstä luopujan tuleekin olla tarkka siitä, että hän noudattaa tarkoin annettuja muotomääräyksiä ja välttää kaikin tavoin pesään ryhtymistä varmistaakseen sen, että luopumista voidaan pitää pätevänä kaikkiin asiassa vaikuttaviin osapuoliin nähden.

      Muumikuppi,mitäs se "pesään ryhtyminen" tarkoittikaan?
      Faktahan on se että pesästä ottaminen on pesään ryhtymistä.

    • Muumikuppi

      "Faktahan on se että pesästä ottaminen on pesään ryhtymistä."

      Miten patalaput joutuivatkaan luopujan haltuun - onko ne otettu kuolinpesän luvalla vai luvatta vai ovatko patalaput luopujan hallussa muutoin vain?

      On täysin selvää, että verottajaa ei kiinnosta patalaput, vaan asianmukainen ja allekirjoitettu perukirja ja sen liitteet. Kyseessä on kirjallinen näyttö, joten mitä kirjallista näyttöä verottajalla on siitä, että perintöön on ryhdytty? Allekirjoitettu perukirja liitteineen on tarvittava näyttö luopumisesta, joten luopuminen on tehokas,

      Jos kyseessä on rikos, asiaa ei tutkita ilman esitutkintaviranomaisia ja lopulta ilman syyttäjä - ja tuomioistuinlaitosta. Patalappuihin liittyvä rikos on tutkittava.

      Jos kyseeseen tulee veropetos, tahallisuus on pakko osoittaa, sillä rikosta ei voi tehdä vahingossa. Onko patalappujen osalta kyseessä tahallisuus - näytäpä, multinikki, se aluksi toteen. Onko patalappuja kohdannut rikos?

      Kuka on patalappujen aiheuttamassa veropetoksessa vahingon kärsijä? Jääkö verottajalla verovaroja saamatta, onko luopuja aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaisena tai onko luopuja antanut verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta? Jos alle 4000 euron arvoista tavanomaista irtainta ei lainkaan veroteta, miten on mahdollista, että patalapuilla aiheutetaan veron määräämiseen vaikuttavassa seikassa?

      Nyt verot maksaa sijaantulija, eli aivan lain mukaan mennään. Voit kysyä asiaa omalta asianajajaltasi.

    • piippolanvaari

      "Kuka on patalappujen aiheuttamassa veropetoksessa vahingon kärsijä? Jääkö verottajalla verovaroja saamatta, onko luopuja aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaisena tai onko luopuja antanut verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta? Jos alle 4000 euron arvoista tavanomaista irtainta ei lainkaan veroteta, miten on mahdollista, että patalapuilla aiheutetaan veron määräämiseen vaikuttavassa seikassa?"

      Sun tyhmyydellä ei sitten ole mitään rajaa..

      Verottaja kärsii,jos sä kusettamalla saat perintöveron pyöreään nollaan,toiseksi verottaja häviää minimissään sen lahjaveron hinnan.

      Luopumisen yhteydessä tulee maksettavaa vain perintövero,tehottomassa luopumisessa perintövero ja lahjavero.

      "joten mitä kirjallista näyttöä verottajalla on siitä, että perintöön on ryhdytty?"

      Luopujan oma ilmoitus että hän on ottanut pesästä tavaraa tai muun osakkaan kirjallinen ilmoitus että toinen osakas on vienyt irtainta pesästä.
      Kummassakin tapauksessa luopuminen ei ole verotehokas.

      "näytäpä, multinikki, se aluksi toteen. Onko patalappuja kohdannut rikos?"

      Mene sinä pelle itkemään syyttäjälle että näyttää asian toteen.

      "Kuka on patalappujen aiheuttamassa veropetoksessa vahingon kärsijä? "

      Olipas tyhmä kysymys,no tietenkin verottaja ja veropetoksen tehnyt henkilö saamalla siitä tuomion.

      "Nyt verot maksaa sijaantulija, eli aivan lain mukaan mennään."

      Ihanko tosi? Lehmätkin lentää.

      "Jos kyseeseen tulee veropetos, tahallisuus on pakko osoittaa,"

      Niin,vahingossahan sinä otat pesästä tavaraa kun et tiennyt että sieltä ei saa ottaa..guess what..asia ei siitä mihinkään muutu vaikka tekisit sen vahingossa.Tietämättömyys ei ole peruste sille etteikö tuomittais.

    • piippolanvaari

      Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

      "Perinnöstä luopujan tuleekin olla tarkka siitä, että hän noudattaa tarkoin annettuja muotomääräyksiä"

      Tiedätkö sinä Muumikuppi että mitä nämä muotomääräykset ovat?

      Jos tiedät niin valaise meitä tietämättömiä.

      Minä tiedän että ensimmäinen ja tärkein muotomääräys on se että pesän omaisuutta ei saa ottaa jos haluaa luopua verotehokkaasti perinnöstä.
      Tämä fakta käy ilmi yleisessä oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa.

    • Muumikuppi

      "Sun tyhmyydellä ei sitten ole mitään rajaa.."

      No onneksi meitä on sitten kaksi samanlaista - Lehtinen ja minä. 00530 haukkui sinut täydeksi pölvästiksi, ja sehän sinä myös olet. :)))

      "Verottaja kärsii,jos sä kusettamalla saat perintöveron pyöreään nollaan,toiseksi verottaja häviää minimissään sen lahjaveron hinnan."

      Ei verottaja kärsi asiassa tappiota, sillä kyseessä on luopuminen, jolloin sijaantulija maksaa verot. Patalappuja ei veroteta.

      "Luopujan oma ilmoitus että hän on ottanut pesästä tavaraa tai muun osakkaan kirjallinen ilmoitus että toinen osakas on vienyt irtainta pesästä."

      Ei perukirjassa lue mitään tällaisesta. EI patalappuja tarvitse ilmoittaa missään.

      "Mene sinä pelle itkemään syyttäjälle että näyttää asian toteen."

      Voi Lehtinen, Lehtinen. Sinähän tässä itkeä tuherrat, että on tapahtunut rikos. Mutta et kykene laista sellaista kohtaa osoittamaan.

      "Lehmätkin lentää."

      Lehtinen, Lehtinen - ei lennä. Eivätkä patalaput ole osoitus perintöön ryhtymisestä.

      "Tietämättömyys ei ole peruste sille etteikö tuomittais."

      Sinähän se oletkin vähän tavallista kovapäisempi poika.

      Varkaus, anastaminen, kavallus, petos sekä veropetos edellyttävät tahallisuutta. Mikä se tahallisuus on noiden patalappujen kohdalla?

      Mennään ihan lain mukaan, jonka jälkeen verottaja tekee kirjallisen näytön pohjalta ratkaisun. Asianmukainen perukirja ja luopumisilmoitus riittävät.

    • NukuVaariHumalaPois

      "Jääkö verottajalla verovaroja saamatta, onko luopuja aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian alhaisena tai onko luopuja antanut verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta? Jos alle 4000 euron arvoista tavanomaista irtainta ei lainkaan veroteta, miten on mahdollista, että patalapuilla aiheutetaan veron määräämiseen vaikuttavassa seikassa?"

      Ei jää verovaroja saamatta, se on vain Vaarin kännipäisiä horinoita. Arvoton irtain ei aiheuta perilliselle verovelvollisuutta.

    • Eiookaikkikirjathyllyssä

      Laitoin oikeusministeriöön kirjallisen kysymyksen,saako pesästä viedä 1 euron arvoisen muumikupin ja voinko silloin luopua perinnöstä verotehokkaasti.

      Saa tämäkin topic pisteen iin päälle.

      Postaan vastauksen heti tänne kun saan sen.

      • Verottaja45

        Ihan turhaan,olisit saanut vastauksen myös puhelimessa minulta. Perintökaari selkeästi sanoo niin että jos perintö otetaan vastaan niin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.

        Patalappuihin ryhtyminen on sama kuin perinnön vastaanottamainen ja perintöön ryhtyminen.Jos on kuolinpesän hallussa patalappuja,ei voi luopua tehokkaasti. On eri asia,jos antaa patalaput takaisin pesään tai saa ne lahjaksi. Patalapuista ei tarvitse maksaa lahjaveroa.

        Jos haluat lisätietoja niin soita numeroon 029 497 018.


      • Muumikuppi
        Verottaja45 kirjoitti:

        Ihan turhaan,olisit saanut vastauksen myös puhelimessa minulta. Perintökaari selkeästi sanoo niin että jos perintö otetaan vastaan niin verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.

        Patalappuihin ryhtyminen on sama kuin perinnön vastaanottamainen ja perintöön ryhtyminen.Jos on kuolinpesän hallussa patalappuja,ei voi luopua tehokkaasti. On eri asia,jos antaa patalaput takaisin pesään tai saa ne lahjaksi. Patalapuista ei tarvitse maksaa lahjaveroa.

        Jos haluat lisätietoja niin soita numeroon 029 497 018.

        "Patalappuihin ryhtyminen on sama kuin perinnön vastaanottamainen ja perintöön ryhtyminen.Jos on kuolinpesän hallussa patalappuja,ei voi luopua tehokkaasti. On eri asia,jos antaa patalaput takaisin pesään tai saa ne lahjaksi."

        Patalappuihin ryhtyminen ei ole perintöön ryhtymistä, eikä patalappujen hallussapito ole sama kuin perinnön vastaanotto.

        "Patalapuista ei tarvitse maksaa lahjaveroa."

        Tässä olit oikeassa,


    • Eiookaikkikirjathyllyssä

      "Patalappuihin ryhtyminen ei ole perintöön ryhtymistä, eikä patalappujen hallussapito ole sama kuin perinnön vastaanotto."

      Kysehän ei ole patalappuihin ryhtymisestä vaan perintöön ryhtymisestä. 2 eri asiaa.
      Muumikupilla maailma romahtaa kun saan oikeusministeriöstä vastauksen,tiedän jo vastauksen ennakkoon ..yhden euron arvoisen muumikupin ottaminen pesästä estää tehokkaan luopumisen.

      Todennäköisesti tulee taas kirjallisena niinkuin viimeisin vastaus.

      • Muumikuppi

        "Kysehän ei ole patalappuihin ryhtymisestä vaan perintöön ryhtymisestä."

        Patalappuihin ryhtyminen ei ole perintöön ryhtymistä.

        "Muumikupilla maailma romahtaa kun saan oikeusministeriöstä vastauksen,tiedän jo vastauksen ennakkoon ..yhden euron arvoisen muumikupin ottaminen pesästä estää tehokkaan luopumisen."

        Kuulepas nyt multinikki-Lehtinen: sinä olet epäluotettava ja monella irtonikillä toimiva harrastelija-askartelija ja wanna-be-loijeri. Sinulla ei ole minkäänlaista luottoa eli voittaaksesi tämän "jänkkäyksen", sinä kerrot tarvittaessa vain puolet totuudesta.

        Edellisissä kirjoituksissasi olet väittänyt olevasi verovirkailija ja verovirkailijoiden esimies. Älä siis jauha pascaa, vaan tunnusta reilusti tappiosi, kuten yleensä myös nimim. 00530 vastaan.

        Fakta on se, että verovirkailijoita ei pascaakaan kiinnosta kuolinpesän pannulaput. Heitä kiinnostaa kirjallinen, allekirjoitettu ja asianmukainen perukirja, jonka liitteenä on luopumisilmoitus. Tämä on kirjallinen näyttö, johon pannulaput eivät kuulu. Pannulaput eivät estä tehokasta luopumista niin kauan kuin kirjallinen näyttö on kohdallaan.


    • Eiookaikkikirjathyllyssä

      "Pannulaput eivät estä tehokasta luopumista niin kauan kuin kirjallinen näyttö on kohdallaan. "

      Kuules nyt poju,jos perukirjassa on maininta että osakas on ottanut pesästä pannulaput niin kyllä se estää tehokkaan luopumisen.

      Etkö sä nutipää tajua sitä seikkaa että "ottaminen" sisältää myös tahdonilmaisun käytännössä,näin ollen sillä ei ole merkitystä että mitä sä otat.Merkitystä on vain sillä että sä otat "jotain"
      Ei verottajaa kiinnosta että onko se pannulappu vai paistinpannu,verottajaa kiinnostaa vain että oletko sä ottanut "jotain" vai et ole.

      • Muumikuppi

        Sinulla taitaa olla huonot hermot, Lehtinen?! Älä siis jauha pascaa, vaan tunnusta reilusti tappiosi, kuten yleensä myös nimim. 00530 vastaan. :)))

        "perukirjassa on maininta että osakas on ottanut pesästä pannulaput"

        Ei perukirjassa lue mitään pannulapuista. Ei siellä lue mitään muustakaan koti-irtaimistosta, jonka arvo on alle 4000 euroa.

        Verovirkailijoita ei pascaakaan kiinnosta kuolinpesän pannulaput. Heitä kiinnostaa kirjallinen, allekirjoitettu ja asianmukainen perukirja, jonka liitteenä on luopumisilmoitus. Tämä on kirjallinen näyttö, johon pannulaput eivät kuulu. Pannulaput eivät estä tehokasta luopumista niin kauan kuin kirjallinen näyttö on kohdallaan.


    • Eiookaikkikirjathyllyssä

      "Ei perukirjassa lue mitään pannulapuista. Ei siellä lue mitään muustakaan koti-irtaimistosta, jonka arvo on alle 4000 euroa."

      Nimenomaan,perukirjassa lukee "tavanomainen koti-irtaimisto,arvo alle 4000 egee...
      Tässä tulee just se seikka esille että verottajaa ei kiinnosta se mitä on viety vaan sitä kiinnostaa pelkästään se että onko osakas ryhtynyt pesään eli toisinsanoen vienyt pesästä jotain.

      Yritä nyt ymmärtää sellainen pienen pieni seikka että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä,ei sillä ole merkitystä että otatko sä mersun vai muumikipon.

      "Pannulaput eivät estä tehokasta luopumista niin kauan kuin kirjallinen näyttö on kohdallaan. "

      Kirjallinen näyttö ei ole kohdallaan perinnöstä luopumisen suhteen jos perukirjassa on toisen osakkaan maininta että osakas b on ottanut pesästä irtainta.

      Tänne on postattu monen eri lakimiehen artikkelia koskien pesään ryhtymistä,asiasta on näytetty oikeustoimikirjallisuutta,jopa oikeuskäytäntöä on esitetty että "pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä" ja sä silti jaksat jauhaa shaibaa...Onko noin vaikeaa ymmärtää simppeliä lakitekstiä?

      Oletko jollain tavalla vajaaälyinen kun et ymmärrä?

    • Tapsa_0

      Ei tuu mittään. Kysely on mennty väärään virastoon. Verotuksesta vastaa Valtiovarainministeriö.

    • Muumikuppi

      Multinikki-Lehtinen: "Yritä nyt ymmärtää sellainen pienen pieni seikka että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä,ei sillä ole merkitystä että otatko sä mersun vai muumikipon."

      Verottajaa ei kiinnosta pannunaluset, ja pannunaluset eivät ple este perinnöstä tehokkaalle luopumiselle. Mersu estää tehokkaan luopumisen.

      Lain mukaan mennään.

    • Eiookaikkikirjathyllyssä

      Kun ei mene kaaliin niin ei sitten.
      Sääli.

      • Muumikuppi

        Multinikki-Lehtinen: "Kun ei mene kaaliin niin ei sitten."

        Pitäisikö minun uskoa väitteesi siitä, että laissa asia on kirjattu siten, että verottajan pitää kiinnostua pannunalusista, ja pannunaluset ovat este perinnöstä tehokkaalle luopumiselle?

        Enhän minä tuollaista soopaa voi uskoa.

        Uskottavuutesi on mennyt, kun vääristelet lakia, vääristelet lakimiesten lausuntoja, olet esiintynyt veroviranomaisena ja heidän esimiehenään, olet kysynyt asiaa verottajalta ja nyt viimeksi oikeusministeriöstä. Olet pyrkinyt käyttämään kaikki mahdolliset likaiset keinot siinä kuitenkaan onnistumatta.

        Sairas sinä olet, ihan niin kuin nimim. 00530 sanoi.


    • LW-

      Onpa käsittämättömän pitkään jaksettu vääntää asiasta, jonka pitäisi olla aivan selvä edes vähän asiaan perehtyneelle. Lukekaas pojat uusinta oikeuskirjallisuutta. Siellä on nimenomaisesti todettu, että kriteerit perintöön ryhtymisen osalta ovat olleet hyvin tiukat - ja ovat sitä syystäkin.

      Luopuja ei saa ryhtyä minkäänlaisiin määräämistoimiin kuolinpesässä, jos haluaa luopua perinnöstä. Hänen tulee siis vain vetäytyä pesästä ehdoitta eli määräämättä mitään. Ratkaisevaa ei ole se, ottaako hän jotain ja jos ottaa niin minkä arvoista tavaraa. Ottaminen ylipäätään on määräämistoimi. Pesään ryhtymisen kriteerithän täyttyvät esim. jo silloin, kun vaikka lähtee perimään vuokrasaatavaa kuolinpesän asunnossa asuvalta vuokralaiselta tai antaa asunnosta myyntitoimeksiannon.

      Välttämättömät toimet sen sijaan saa tehdä, niin kuin tuolla ketjun alkupäässä joku taisikin jo sanoa. Näihin kuuluu vaikkapa perunkirjoituksen hoitaminen.

      Tämä keskustelu todellakin yllättää naurettavuudessaan. Ihan samanlaista keskustelua voitaisiin käydä vaikkapa siitä, voiko vanhalta höppänämummolta varastaa jotain ihan vähän. Vaikka sitten sen muumimukin tai tulitikun, mutta ei kuitenkaan mummon vihkisormusta. Huoh...

      Yllättävää on myös se, että keskustelijat miettivät asiaa vain verotusta silmällä pitäen, vaikka kysymys perinnöstä luopumisesta voi olla merkityksellinen myös siiviilioikeudellisesti.

      Tässä esimerkki: A ja B ovat eroamassa, ja A:n isä on kuollut juuri ennen kuin avioeroasia on tullut vireille. A on ilmoittanut luopuvansa perinnöstä, mutta onkin mennyt huseeraamaan kuolinpesän asioissa ja ottanut sieltä vähän irtaintakin. B esittää väitteen siitä, että A on ryhtynyt perintöön ja näin ollen perintöosuus tuleekin mukaan ositukseen. Ei sillä ole merkitystä, ottiko A vain niin vähän omaisuutta, ettei siitä menisi perintöveroa. A on ryhtynyt perintöön, vaikka onkin luovuttanut osuutensa lapsilleen. A:lle jää käteen vain tilisiirtolomake tasingon maksusta sekä perintöverolappu ja ne "muumimukit" taikka "tulitikut".

      Ja toinen kuvio missä perintöön ryhtymisellä voi olla hyvin merkittävät seuraukset on ulosotto ja muut insolvenssimenettelyt. Vaikka sinne perukirjaan olisi kuinka kirjattu, että A luopuu perinnöstä, niin jos luopuminen ei olekaan tapahtunut ehdoitta, on perintöön ryhdytty, luopuminen katsotaankin perintöosuuden luovutukseksi eli lahjaksi, ja on täten peräytettävissä takaisinsaantilain määräysten mukaisesti.

      Ja ei, en ole lukenut koko keskustelua - enkä aiokaan. Jos toistin samoja asioita mitä yllä on todettu, niin sorry.

      Lopuksi esitän vielä ihmetykseni koskien sitä, että joku vaivautuu vänkäämään näinkin pitkään päivänselvästä asiasta. Tämän keskusteluforumin tarkoituksena on antaa juridisia neuvoja, neuvoja siitä, miten lakia noudatetaan, mikä on juridisesti oikein. Tarkoituksena ei ole vängätä jostain tulitikuista ja siitä, miten paljon voi tehdä väärin jäämättä kiinni.

    • Muumikuppi

      Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

      Nimim. UrpoLehtinen: "Jos otatkin ennen luopumista niin sä et voi enää luopua perinnöstä kun ottaminen katsotaan ryhtymiseksi perintöön,sillä ei ole merkitystä asian kannalta että otatko sinä vähäarvoista irtaimistoa vai sen hienon bemarin."

      Nimim. LW-: "Tämä keskustelu todellakin yllättää naurettavuudessaan. Ihan samanlaista keskustelua voitaisiin käydä vaikkapa siitä, voiko vanhalta höppänämummolta varastaa jotain ihan vähän."

      LW- on täysin oikeassa, tämä on naurettavaa pelleilyä, mutta periaatteellisille sukuriitaystävällisille suomalaisille mitä mainioin vänkkäysaihe.

      Pesään ryhtymisessä on kysymys siitä, että perillinen on ryhtynyt käyttämään omistajan oikeuksia saantoon. Ryhtymisessä tulee ilmetä sekä perinnön vastaanottotahto että omistushalukkuuteen liittyvä määräysvalta. Jotta perillinen ei menettäisi mahdollisuuttaan luopua perinnöstäään tehokkaasti, hänen on suhteessa jäämistöomaisuuteen pysyttävä melko passiivisena. Jos perillinen pysyy asiassa passiivisena tai melko passiivisena, eikä mitenkään lakimääräisyydestä poiketen määrää perimysjärjestyksestä, kyseessä ei tietenkään voi olla luovutus, ja perijä säilyttää oikeutensa myös luopumiseen.

      Patalappujen ja lyijykynien osalta säikeessä on epäilty varkautta, anastamista, näpistämistä, kavallusta, petosta sekä veropetosta. Koska kyseessä on rikos, rikoksen tahallisuus tulee voida osoittaa. Myös siiviilioikeudellisesti kyse on näytöstä.

      Luopuja on jo esittänyt näyttönsä perukirjan liitteessä asianmukaisena luopumisena. Voidaan oikeutetusti kysyä, onko pesään kuuluvien patalappujen hallussapitäminen kokonaisarvioinnin mukaan perintöön ryhtymistä, ellei luopuja ole muutoin käyttänyt määräysvaltaansa irtaimiston jakoon.

      Patalaput eivät ole verottajaan päin määräävässä asemassa., vaan kirjallinen luopuminen on pätevä. Perukirja on lainvoimainen heti perunkirjoituksen jälkeen, kun se on allekirjoitettu. Luopumisen verotehokkuudesta päättää verottaja täysin itsenäisesti lakiin ja kirjalliseen näyttöön perustuen. Asianmukaisesti allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen on lähtökohtaisesti verottajaan päin tarvittava kirjallinen näyttö.

      Rikos- tai siviiliasiassa perintöön ryhtyminen patalappujen kautta on kyettävä osoittamaan, rikosasiassa tahallisena ja riita-asiana muutoin näytön kautta.<

    • UrpoLehtinen

      Muumikuppi kun ei vaan yksinkertaisesti ymmärrä näitä asioita,minkäs sille voi.

      "Pitäisikö minun uskoa väitteesi siitä, että laissa asia on kirjattu siten, että verottajan pitää kiinnostua pannunalusista, ja pannunaluset ovat este perinnöstä tehokkaalle luopumiselle?"

      Sun pitää uskoa vain se pienen pieni seikka että perintöön ryhdytään jos viedään pesästä tavaraa.
      Ei ole väliä että mitä viedään.Tämä pienen pieni asia on sulle todistettu KHO:n päätöksellä ja useammalla referoinnilla oikeuskirjallisuuteen ja parilla lakifirman blogilla jossa näin todetaan.

      Ei sun minua tarvitse uskoa,usko "oikeaa" lakimiestä ja oikeuskirjallisuuden professoreita.
      Plus tietenkin KHO:n jäseniä.

      Se on aivan yhdentekevää että mitä minä sanon,sulle on todisteet esitetty useamman kerran jo.

      Jos sulle työnnetään banaani käteen niin sä varmasti väität että se on omena vaikka sulla on selkeät todistusaineistot kourassasi.

    • UrpoLehtinen

      Tässä oikeuskirjallisuutta joka todistaa sen että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä,tämä todistaa myös sen että sillä ei ole merkitystä että mitä otetaan.

      Perillisen tai testamentinsaajan disponointi eli ryhtyminen perintöön on hetki,
      jolloin perintöverovelvollisuus lopullisesti syntyy. Disponointia ei vielä ole se, jos perillinen on ottanut pesän hoitoonsa tai osallistunut perunkirjoitukseen. Perintöön ryhtymisenä pidetään sitä, jos perillinen tai testamentinsaaja saa omaisuutta tai varallisuuspitoista oikeutta haltuunsa. Se onko perintöön ryhdytty, on aina näyttökysymys. Koska verotusprosessi on kirjallista, saattaa verovelvollisuuden syntyhetken ajoittaminen olla usein vaikeaa.Yksinkertaistaen voisi sanoa, että jos perillinen on ryhtynyt käyttämään omistajan ominaisuudessa saannon objektin omistajalle kuuluvia oikeuksia, on kysymys pesään ryhtymisestä.

      Huomaa tämä " Perintöön ryhtymisenä pidetään sitä, jos perillinen tai testamentinsaaja saa omaisuutta tai varallisuuspitoista oikeutta haltuunsa."

      Oikeuskirjallisuus EI erittele sitä että mitä otetaan,asian ydin on se että otetaan jotain.

      Puronen 2011, s. 94–95
      Puronen 2011, s. 96-97
      Ossa 2010, s. 38
      Puronen 2011, s. 103 ja 110

      Tuossa myös hyvin sanotaan se että perintöverovelvollisuus syntyy ottohetkellä eikä suinkaan silloin kun verottaja sitä perukirjaa lukee.

    • Muumikuppi

      "Se on aivan yhdentekevää että mitä minä sanon,sulle on todisteet esitetty useamman kerran jo."

      Minä uskoisin sinua mielelläni, ja jos olisit esittänyt todisteet, niin asia olisi kunnossa. Laki ei kuitenkaan kerro mitään siitä, että pannulaput tai lyijykynä olisivat sellaisenaan perintöön ryhtymistä. Pannulaput ovat osoitus.... ne eivät ole osoitus yhtään mistään. Linkkisi eivät kerro asiassa yhtään mitään.

      Pannulaput eivät ole perintöön ryhtymistä, ne eivät aiheuta osittaista luopumista eli luovuttamista eikä verottaja huomioi niitä lainkaan, jos asiallisen perukirjan mukana on luopumisilmoitus. Verotehokkuus perustuu puhtaasti kirjalliseen näyttöön.

      Jos olet mukana riitaisassa pesässä, jossa aiheuttajana ovat patalaput, perukirja on muokattava asiaa vastaavasti. Yksikään asianajaja asiakkaansa tehtävässä toimiessaan ei esitä perukirjassa asiaa siten, että asiakas sekä ryhtyy perintöön (patalappujen muodossa) että luopuu perinnöstä.

      Tarvittaessa patalappuja jakamaan tarvitaan pesänselvittäjä, ja enää ei puhutakaan sopimusjaosta. Pesänselvittäjän avustama tai jopa pesäjakajan jakokirja toimitetaan verottajalle, joka ottaa kantaa patalappuihin. Olisi erikoista, että asianajajan junailemassa jakokirjassa puhuttaisiin patalapuista. Jos verottaja katsoo näytön kannalta patalaput oleelliseksi, verotus korjataan tilannetta vastaavaksi.

      "Se onko perintöön ryhdytty, on aina näyttökysymys. "

      No kerrankin löysit asiassasi jotakin viisasta, tätähän minä olen sinulle hokenut jo viikkoja. Näytä nyt se perintöön ryhtyminen patalappujen osalta!

      "Jos sulle työnnetään banaani käteen niin sä varmasti väität että se on omena vaikka sulla on selkeät todistusaineistot kourassasi."

      Ei, Lehtinen, ei näin - sinä olet ojentamassa omasta mielestäsi asiassa banaania, mutta kädessäsi on mätä turska. Löysät ja haisevat ovat sinulla nyt eväät.

    • PertinFani

      Vero-oikeuden dosentti, OTT, VT Pertti Puronen on vero-oikeuden arvostettu konkari, joka on tehnyt pitkän uran Verohallinnossa. Hän on toiminut monissa erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja julkaissut useita kirjoja ja yli sata artikkelia. Hän opettaa vero-oikeutta eri yliopistoissa ja oppilaitoksissa ja toimii tällä hetkellä vero-oikeuden konsultointitehtävissä. Juridisen kirjallisuuden ohella hän on julkaissut kirjan ja kirjoituksia psykologiasta ja viestinnästä.

      Kyllä se totuus kuitenkin on niin että Pertti tietää nämä asiat paremmin kuin sinä Muumikuppi.
      Jos Pertti sanoo että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä niin sitten se on just sitä eikä mitään muuta.

    • UrpoLehtinen

      "Minä uskoisin sinua mielelläni, ja jos olisit esittänyt todisteet, niin asia olisi kunnossa."

      Ne on jo esitetty,se on taas eri asia että ymmärrätkö sä lukemaasi.
      Ilmeisesti et ymmärrä,sääli.

      • Muumikuppi

        "Kyllä se totuus kuitenkin on niin että Pertti tietää nämä asiat paremmin kuin sinä Muumikuppi."

        Pertti kyllä taitaa asiansa, ei siitä ole epäilystä.

        "Jos Pertti sanoo että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä niin sitten se on just sitä eikä mitään muuta."

        Ei Pertti sano mitään patalapuista ja niiden liittymisestä perintöön ryhtymiseen tai perinnöstä luopumiseen. Syy-yhteys puuttuu.

        "se on taas eri asia että ymmärrätkö sä lukemaasi."

        Minulle ei tuota vähäisintäkään vaikeutta lukea oikeustieteellistä tekstiä. Sen sijaan vääristellyt tekstit, piilomerkitykset ja rivien välistä luku saattavat olla itse kullekin vaikeaa luettavaa.


    • PertinFani

      Ei Pertti sano mitään patalapuista ja niiden liittymisestä perintöön ryhtymiseen tai perinnöstä luopumiseen. Syy-yhteys puuttuu.

      Työnnäppä se syy-yhteys hanuriis.
      Luuletko sä tosiaan että asiassa pitäisi erikseen eritellä kaikki maailman esineet mitä pesästä voi ottaa tai ei ottaa..

      Nuija mikä nuija,tämähän on kuin yrittäis apinalle opettaa autolla ajamista.

    • PertinFani

      "Minulle ei tuota vähäisintäkään vaikeutta lukea oikeustieteellistä tekstiä"

      Osaat varmaan lukea mutta et todellakaan ymmärrä lukemaasi.
      Sähän olet kuin putkimato,näet vain suoraan eteesi etkä yhtään tajua että ympärilläsi lentää tusina paskakärpästä jotka odottaa pääsevänsä syömään sun shaibaa.

      Milloin sä apina ymmärrät että kun sanotaan että pesästä ei saa viedä mitään niin sehän käytännössä tarkoittaa myös niitä sun ihania patalappuja.
      "Perintöön ryhtymisenä pidetään sitä, jos perillinen tai testamentinsaaja saa omaisuutta tai varallisuuspitoista oikeutta haltuunsa."
      Tämä tarkoittaa joka ikistä esinettä mitä pesästä löytyy,mukaanlukien talot,autot,rahat jne jne.

      Jopa mongoloidi tajuaa tämä seikan,sulla sensijaan on vaikeuksia ymmärtää kyseistä asiaa.

    • Muumikuppi

      "Työnnäppä se syy-yhteys hanuriis."

      OK, siellä on!

      "Luuletko sä tosiaan että asiassa pitäisi erikseen eritellä kaikki maailman esineet mitä pesästä voi ottaa tai ei ottaa."

      Patalappua on hyvä käyttää metaforana (kielikuva, jotta ymmärrät).

      "...tämähän on kuin yrittäis apinalle opettaa autolla ajamista. "

      Sinä olet siis autokoulunopettaja; no se selittää monta asiaa tässä säikeessä.

      "Osaat varmaan lukea mutta et todellakaan ymmärrä lukemaasi."

      Teksteissä ei ole mitään sen enempää ymmärtamistä, siis sellaista mitä en olisi sinulle jo ohjeistanut. On vain mukavaa, jos voin olla sinulle avuksi.

      "Sähän olet kuin putkimato."

      OK, asia ymmärretty.

      "Milloin sä apina ymmärrät että kun sanotaan että pesästä ei saa viedä mitään niin sehän käytännössä tarkoittaa myös niitä sun ihania patalappuja."

      Putkimato vaiko apina, kokeile nyt jo päättää. ;)))

      Missä laissa sanotaan, että pesästä ei saa viedä mitään? Miten sellainen käytännössä junaillaan, jos vaikka patalaput jäävät siivouskassiin tai ne saadaan lahjaksi?

      Lainaus: "Perintöön ryhtymisenä pidetään sitä, jos perillinen tai testamentinsaaja saa omaisuutta tai varallisuuspitoista oikeutta haltuunsa."

      Tämä on ihan hyvin sanottu, suorastaan faktaa.

      "Tämä tarkoittaa joka ikistä esinettä mitä pesästälöytyy,mukaanlukien talot,autot,rahat jne jne."

      Mutta ei patalappuja tai lyijykyniä, joita ei sellaisenaan voida lukea omaisuudeksi tai varallisuuspitoiseksi oikeudeksi. Verottaja ei puutu lainkaan tavalliseen kodin irtaimeen, jonka arvo on alle 4000 euroa.

      "Jopa mongoloidi tajuaa tämä seikan,sulla sensijaan on vaikeuksia ymmärtää kyseistä asiaa."

      Miksi sinä tarkoituksellisesti loukkaat Downin oireyhtymää sairastavia? Kuten nimim. 00530 useassa yhteydessä kertoo, sinä olet aivan täysi ääliö.

      Mitä itse asiaan tulee, pyörit paikallasi kuin häntäänsä jahtaava koira - ei voittoa!

      Onnea jatkoon, yritä parastasi seuraavalla kerralla.

    • LW-

      Miksi jankkaat otetun omaisuuden arvosta, kun sillä ei ole asian ratkaisun kannalta mitään merkitystä, eikä kysymys ole vero-oikeudellinen?

    • pesäonkuivakorppu
    • Muumikuppi

      Nimim. LW-: "Miksi jankkaat otetun omaisuuden arvosta, kun sillä ei ole asian ratkaisun kannalta mitään merkitystä, eikä kysymys ole vero-oikeudellinen? "

      Mistä ratkaisusta puhut?

      Kyse on näytöstä ja luopujan kannalta nimenomaan verotehokkuudesta. Laki on ryhtymisen osalta epäselvä. Se, onko perintöön ryhdytty, on aina tavalla tai toisella näyttökysymys.

      Jos luopujalla on syystä tai toisesta kuolinpesän patalappuja tai lyijykyniä hallussaan, se ei ole näyttö perintöön ryhtymisestä. Jos asianmukainen perukirja luopumisliitteineen on verottajalla, lähtökohtaisesti luopuminen on myös verotehokas. Luopujan hallussa olevilla patalapuilla ei ole luopumisen pätevyyden, verottajan tai verotehokkuuden kanssa mitään tekemistä.

      Jos pesä kuitenkin olisi patalappujen vuoksi riitaisa, tarinaan tarvitaan pesänselvittäjä ja mahdollinen pesänjakaja. Pesänselvittäjän avustama tai jopa pesäjakajan jakokirja toimitetaan verottajalle, joka ottaa kantaa patalappuihin. Jos verottaja katsoo näytön kannalta patalaput oleelliseksi, verotus korjataan tilannetta vastaavaksi. Eikö niin?

    • UrpoLehtinen

      "Missä laissa sanotaan, että pesästä ei saa viedä mitään?"

      Missä laissa sanotaan että pesästä saa viedä irtainta?

    • KommentoinpaMinäkin

      Pelleileekö tää vänkääjä? Tämä 00530/nixnax/muumikuppi/mitäkaikkianimimerkkejätäätyyppinytkäyttääkään?

      Sanotko ihan tosissasi, että vaikka perinnöstä luopuja ei saa ryhtyä pesään, hän saa silti halutessaan ryhtyä pesään?

      No, jollei ole juridista ajattelukykyä eikä edes luetun ymmärtämisen taitoa, niin ei voi mitään.

    • Muumikuppi

      Lehtinen: "Missä laissa sanotaan että pesästä saa viedä irtainta?"

      Ei tästä asiasta ole kysymys, vaan siitä, estävätkö patalaput tai lyijykynät tehokkaan luopumisen, ja ovatko patalaput - ja milloin - osa ryhtymistä.

      Lehtinen: "Sanotko ihan tosissasi, että vaikka perinnöstä luopuja ei saa ryhtyä pesään, hän saa silti halutessaan ryhtyä pesään?"

      Olipa erikoisesti esitetty kysymys; esititkö kysymyksen? Nyt villakoiran ydin on siinä, että laki ei määrittele ryhtymistä ja luopumista patalappu- tai lyijykynätasolla. Jos luopujalla on tavalla tahi toisella kuolinpesän patalappu hallussaan, miten sellainen voisi estää tehokkaan luopumisen vaikkapa miljoonan euron pesässä. Kyse on loppukädessä näytöstä sekä viranomaisten osalta kokonaisharkinnasta.

      Lehtinen: "No, jollei ole juridista ajattelukykyä eikä edes luetun ymmärtämisen taitoa, niin ei voi mitään."

      Ellei sinulle ole sellaista annettu, sinun on turha itkeä sitä täällä julkisesti.

    • UrpoLehtinen

      Lehtinen: "Sanotko ihan tosissasi, että vaikka perinnöstä luopuja ei saa ryhtyä pesään, hän saa silti halutessaan ryhtyä pesään?"

      Lehtinen: "No, jollei ole juridista ajattelukykyä eikä edes luetun ymmärtämisen taitoa, niin ei voi mitään."

      Väitätkö sä tosissaas että minä olisin noi ylläolevat kirjotukset tehnyt?

      "Ei tästä asiasta ole kysymys, vaan siitä, estävätkö patalaput tai lyijykynät tehokkaan luopumisen, ja ovatko patalaput - ja milloin - osa ryhtymistä."

      Kyllä estävät ja ryhtymistä ne on tekohetkellä kun ne otetaan.
      Perintöverovelvollisuus aktualisoituu ottamisen hetkellä.
      Tämäkin asia on sulle jo todistettu,miksi jankkaat asiasta?

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Väitätkö sä tosissaas että minä olisin noi ylläolevat kirjotukset tehnyt?"

        No oletko tehnyt?

        Lehtinen: "Kyllä estävät ja ryhtymistä ne on tekohetkellä kun ne otetaan."

        Lain mukaan eivät estä tehokasta luopumista.

        Kerro vielä kuitenkin hypoteettisesti, mikä on se tapa, jolla patalaput tai lyijykynät sallitusti siirtyvät luopujan haltuun, siten ettei tehokas luopumisen esty, eikä perintöön ryhtymistä tapahdu.

        Onko mahdollista, että patalaput ja lyijykynä ovat jääneet luopujan kassiin kuolinpesää siivotessa? Onko mahdollista, että patalaput ja lyijykynä ovat sekoittuneet epähuomiossa äitinsä luona asuneen luopujan omaan omaisuuteen pakkaamisen yhteydessä? Onko mahdollista, ettei kukaan tiedä, miten patalaput ja lyijykynät ovat joutuneet luopujan haltuun? Onko siten, ettei ole merkitystä sillä, miten kuolinpesän patalaput ja lyijykynä ovat joutuneet luopujan haltuun?

        Mitä sen perillisen tulisi tehdä, joka näkee kuolinpesän patalaput (2 kpl) ja lyijykynän luopujan kotona? Jos luopuja pyynnöstä palauttaa patalaput ja lyijykynän pesään, onko luopuja jo ryhtynyt pesään ja onko tehokas luopuminen sallittu? Mitä perukirjaan kirjataan ja onko pesä pannulappujen ja lyijykynän takia riitaisa eli pesäselvittäjää ja jopa pesänjakajaa tarvitseva pesä?

        Kiitos vastauksesta eli rajanvedosta.

        Lehtinen: "Perintöverovelvollisuus aktualisoituu ottamisen hetkellä."

        Katso edellinen kohta.

        Lehtinen: "Tämäkin asia on sulle jo todistettu,miksi jankkaat asiasta? "

        Jos kuitenkin mentäisiin ihan lain mukaan: et ole todistanut yhtikäs mitään.

        Se, onko perintöön ryhdytty, on aina tavalla tai toisella näyttökysymys, koska laki ei asiaan vastaa. Jos asianmukainen ja pätevä perukirja luopumisliitteineen on verottajalla, lähtökohtaisesti luopuminen on verotehokas. Luopujan hallussa olevilla patalapuilla ei ole luopumisen pätevyyden, verottajan tai verotehokkuuden kanssa mitään tekemistä.


    • UrpoLehtinen

      "Lain mukaan eivät estä tehokasta luopumista. "

      Mikä laki sanoo että voit ottaa irtainta pesästä ja samalla luopua verotehokkaasti perinnöstä?

      "No oletko tehnyt?"

      En.

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Mikä laki sanoo että voit ottaa irtainta pesästä ja samalla luopua verotehokkaasti perinnöstä?"

        Laki ei määrittele asiaa.


    • UrpoLehtinen

      Lehtinen: "Kyllä estävät ja ryhtymistä ne on tekohetkellä kun ne otetaan."

      Muumikuppi: Lain mukaan eivät estä tehokasta luopumista.

      Itse väität että lain mukaan pesästä saa viedä patalappuja ja kyniä.

      Etkö sä ymmärrä edes omia tekstejä mitä kirjotat?
      Mikä laki sanoo että tehokas luopuminen on mahdollista jos vie pesästä pari pannulappua ja kyniä?

      Nyt viimeistään kaikille tulee selväksi että et ymmärrä lukemaasi,saati omia tekstejäs.

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Itse väität että lain mukaan pesästä saa viedä patalappuja ja kyniä."

        Tai oikeastaan paremmin ja tarkemmin niin päin, että patalappujen ja kynien hallussapito ei ole perintöön ryhtymistä, eivätkä patalaput ja lyijykynät estä tehokasta luopumista.

        Onko mahdollista, että patalaput ja lyijykynä ovat jääneet luopujan kassiin kuolinpesää siivotessa? Onko mahdollista, että patalaput ja lyijykynä ovat sekoittuneet epähuomiossa äitinsä luona asuneen luopujan omaan omaisuuteen pakkaamisen yhteydessä? Onko mahdollista, ettei kukaan tiedä, miten patalaput ja lyijykynät ovat joutuneet luopujan haltuun? Onko siten, ettei ole merkitystä sillä, miten kuolinpesän patalaput ja lyijykynä ovat joutuneet luopujan haltuun?

        Mitä sen perillisen tulisi tehdä, joka näkee kuolinpesän patalaput (2 kpl) ja lyijykynän luopujan kotona? Jos luopuja pyynnöstä palauttaa patalaput ja lyijykynän pesään, onko luopuja jo ryhtynyt pesään ja onko tehokas luopuminen sallittu? Mitä perukirjaan kirjataan ja onko pesä pannulappujen ja lyijykynän takia riitaisa eli pesäselvittäjää ja jopa pesänjakajaa tarvitseva pesä?

        Kirjoitellaan taas, jos keksit uutta sanottavaa. Tarinasi alkavat näin 500 viestin jälkeen olla melko kyllästyttäviä.


    • UrpoLehtinen

      "Tai oikeastaan paremmin ja tarkemmin niin päin, että patalappujen ja kynien hallussapito ei ole perintöön ryhtymistä, eivätkä patalaput ja lyijykynät estä tehokasta luopumista."

      On jos perillinen on ottanut ne.

      "Onko mahdollista, että patalaput ja lyijykynä ovat jääneet luopujan kassiin kuolinpesää siivotessa? Onko mahdollista, että patalaput ja lyijykynä ovat sekoittuneet epähuomiossa äitinsä luona asuneen luopujan omaan omaisuuteen pakkaamisen yhteydessä? Onko mahdollista, ettei kukaan tiedä, miten patalaput ja lyijykynät ovat joutuneet luopujan haltuun? Onko siten, ettei ole merkitystä sillä, miten kuolinpesän patalaput ja lyijykynä ovat joutuneet luopujan haltuun?"

      Kaikki on mahdollista,kysehän kuitenkin on siitä että perillinen on ne ottanut.

      "Mitä sen perillisen tulisi tehdä, joka näkee kuolinpesän patalaput (2 kpl) ja lyijykynän luopujan kotona? "

      Perillisen tulee käräyttää tämä osakas verottajalle.

      "Jos luopuja pyynnöstä palauttaa patalaput ja lyijykynän pesään, onko luopuja jo ryhtynyt pesään ja onko tehokas luopuminen sallittu?"

      Kun perintöverovelvollisuus aktualisoituu ottohetkellä niin perillinen on ryhtynyt pesään,verotehokas luopuminen ei ole mahdollista.Sillä ei ole merkitystä että osakas vie ne takas.

      "Mitä perukirjaan kirjataan ja onko pesä pannulappujen ja lyijykynän takia riitaisa eli pesäselvittäjää ja jopa pesänjakajaa tarvitseva pesä?"

      Perukirjaan merkitään että pesän osakas on ryhtynyt pesään ottaessaan tavaraa pesästä,jos pesää ei saada jaettua yhteisymmärryksessä niin sitten tarvitaan pesänjakajaa,pannulappujen ja kynien vuoksi tuskin tarvitaan.



      Ja nämäkin asiat on sulle selitetty useampaan kertaan,jospa nyt ymmärtäisit lukemaasi.
      Kaippa se apinakin oppii jos tarpeeksi monta kertaa toistaa asioita.

      Tämänkin topicin ydinkysymyksen voi selvittää yhdellä ainoalla kysymyksellä..
      "Antaako laki mahdollisuuden siihen että perillinen saa ottaa tavaraa pesästä ja samalla hän voi luopua perinnöstä verotehokkaasti."

      Laki ei anna,sehän on selvää.

      • Muumikuppi

        "Mitä perukirjaan kirjataan ja onko pesä pannulappujen ja lyijykynän takia riitaisa eli pesäselvittäjää ja jopa pesänjakajaa tarvitseva pesä?"

        Lehtinen: "Perukirjaan merkitään että pesän osakas on ryhtynyt pesään ottaessaan tavaraa pesästä,jos pesää ei saada jaettua yhteisymmärryksessä niin sitten tarvitaan pesänjakajaa,pannulappujen ja kynien vuoksi tuskin tarvitaan."

        Sovitaan, että olet rahalla palkattu asianajaja Lehtinen sellaisessa kuolinpesässä, jossa henkilöllä on hallussaan pesästä kolme patalappua ja lyijykynä. Henkilö haluaa luopua perinnöstään, sijaantulijoina ovat lapset.

        Mitä teet palkkasi eteen?

        Lehtinen: "Kaippa se apinakin oppii jos tarpeeksi monta kertaa toistaa asioita."

        No tähän saakka et ole oppinut, mutta toivotaan parasta.

        Lehtinen: "Antaako laki mahdollisuuden siihen että perillinen saa ottaa tavaraa pesästä ja samalla hän voi luopua perinnöstä verotehokkaasti."

        Lehtinen jatkaa: "Laki ei anna,sehän on selvää."

        Lain mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan.

        Kysymys on siitä, että laki ei määrittele ryhtymistä.

        Patalaput ja lyijykynä eivät osoita perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia tai edes sen suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.


    • LW-

      Onkohan tämä henkilö joka väittää, että pesästä voi ottaa itselleen irtainta, vaikka luopuukin, perehtynyt lainkaan asiaa koskeviin juridisiin kirjoituksiin? Ja ylempänä kun et ymmärtänyt, minkä asian ratkaisemisesta puhuin, niin tarkoitin siis tätä keskustelun kohteena olevaa asiaa eli miten luovutaan perinnöstä.

      Yksi helposti löytyvä esimerkki siitä, miten asia on määritelty, löytyy hallituksen esityksestä perintökaaren velkavastuusäännöstön muuttamisesta.

      Tiivistetysti:
      Pesään ryhtyminen saattaa laukaista perilliselle henkilökohtaisen velkavastuun.

      Pääsääntöisesti osakas, joka ei ole millään tavoin ryhtynyt pesään, on vapaa vastuusta. Osakas saa osallistua perunkirjoitukseen, mutta hän ei saa ottaa mitään etua pesästä eikä ryhtyä muihin pesää koskeviin toimiin kuin sellaisiin, jotka on säädetty hänen velvollisuudekseen. Näitä toimia ovat pesän haltuun ottaminen ja sen hoitaminen kuolemantapauksen jälkeen, tiedottaminen kuolemantapauksesta muille osakkaille sekä ilmoittaminen viranomaisille siitä, että joku osakkaista tarvitsee edunvalvojaa. Oikeuskäytännössä tähän vastuuvapauden perustavaan lainkohtaan on suhtauduttu joustavasti ja esimerkiksi perittävää sitoneen vuokrasopimuksen irtisanomista on pidetty sallittuna pesää hyödyttävänä toimena.

      Huomaa sanamuoto "ei saa ottaa MITÄÄN etua pesästä". Eli rautalangasta vääntäen: jollei saa ottaa mitään, ei saa ottaa vähäarvoistakaan taikka perintöverosta vapaata omaisuutta.

      http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040014

      Myös Purosen ja Räbinän kirjoituksiin kannattaa tutustua.

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Onkohan tämä henkilö joka väittää, että pesästä voi ottaa itselleen irtainta, vaikka luopuukin, perehtynyt lainkaan asiaa koskeviin juridisiin kirjoituksiin?"

        Onpa koppavaa puhetta kaverilta, jonka kompetenssi on heppoiseksi havaittu. Missä olen sanonut, että pesästä saa ottaa irtainta? Olen sanonut, että vähäarvoinen irtain kuten pannulaput ja lyijykynät, eivät ole este tehokkaalle luopumiselle eivätkä ne ole pitävä näyttö perintöön ryhtymisestä.

        Lehtinen: "Ja ylempänä kun et ymmärtänyt, minkä asian ratkaisemisesta puhuin, niin tarkoitin siis tätä keskustelun kohteena olevaa asiaa eli miten luovutaan perinnöstä."

        Asia ratkeaa silloin, kun siitä on yhteisymmärrys. Muutoin jankkaaminen jatkuu siihen saakka, kunnes osapuolet kyllästyvät.

        Lehtinen: "...hän ei saa ottaa mitään etua pesästä."

        Ja, entä sitten - voisitko kertoa jotakin uutta? Onko sinulle pitävä näyttö edusta ja perintöön ryhtymisestä todellakin pannunaluset, patalaput ja lyijykynät? Keksi nyt aikuinen ihminen jo parempia tarinoita.

        Verotehokkuuden määrää verottaja, joka tuijottaa vain kahta asiaa eli kirjallista näyttöä ja lakia. Verottajalle kirjallinen näyttö on allekirjoitettu perukirja ja liite luopumisesta. Antaisitko palkattuna asiantuntijana aikuisten oikeasti kirjata perukirjaan perintöön ryhtymisen patalappujen ja pannunalusten vuoksi?

        Haloo - Maa kutsuu.


    • piippolanvaari

      Tuollaisen tekstin ymmärtäminen on Muumikupille liian vaikeaa.

    • piippolanvaari

      Muumikuppi,sä otat pesästä pari pannulappua ja kynän...Oletko ryhtynyt pesään vai et?

    • LW-

      En ole "Lehtinen" vaan käytän nimimerkkiä LW-.
      Olen pari kommenttia kirjoittanut tähän ketjuun, ja kuten ylempänä sanoin, en ole lukenut kaikkia kommentteja, sillä ne ovat mitä ilmeisimmin saman asian jankkaamista.

      Kun kyse on on perinnöstä luopumisesta, on ratkaistava se, onko luopuminen tapahtunut ehdoitta ja pesään ryhtymättä. Se on peruskysymys.

      Liitännäis-/jatkokysymyksiä ovat sitten mahdollisia veroseuraamuksia koskevat kysymykset, mutta myös siviilioikeudelliset kysymykset eli: aiheutuuko osakkaalle velkavastuu, otetaanko hänen perintöosuutensa mukaan hänen avioero-ositukseensa, onko kuolinpesäosuus ulosoton tai muiden insolvenssimenettelyjen kohteena jne.

      Peruskysymystä ei ratkaista sen mukaan, minkä arvosta kuolinpesästä on varoja otettu. Jos "luopuja" on ottanut varoja itselleen, hän ei ole luopunut pesästä. Et voi antaa sellaista ohjetta, että pesästä voisi ottaa "jotakin". Pesästä ei saa ottaa MITÄÄN.

      Lakeja ei säädetä niin, että jokainen maailman konkreettinen yksityistapaus olisi normitettu. Lait ovat yleisluonteisia. Tämän vuoksi missään laissa ei lue, että perinnöstä luopuja ei saa ottaa kuolinpesän patalappuja, heh.

      • Muumikuppi

        LW: "en ole lukenut kaikkia kommentteja, sillä ne ovat mitä ilmeisimmin saman asian jankkaamista."

        Aika kepeällä otteella käyt sitten arvostelemaan allekirjoittanutta. Sinulla ei voi olla mitään käsitystä minun juridiikan lukemisistani tai niiden lukematta jättämisistä. Ainoa varma asia tässä ketjussa on kyllästymiseen saakka suoritettu jankkaaminen.

        LW: "Pesästä ei saa ottaa MITÄÄN."

        Laki ei määrittele asiaa näin, vaan sekä ryhtyminen että luopuminen on jätetty määritelmiltään epätarkoiksi.

        1. Laki ei määrittele ryhtymistä, sitä ei myöskään määritellä lain esitöissä.

        2. Laki ei määrittele myöskään luopumisen ehtoja, eikä niitä määritellä myöskään lain esitöissä.

        3. Perintökaaren mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Tämä asia on yksiselitteinen.

        Toistan edelleen jankuttamiseen saakka, että patalaput ja lyijykynä eivät osoita (1) perillisen vastaanottotahtoa; (2) ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia; tai (3) edes mitään sen suurempaa aktiivisuutta josko aktiivisuutta ollenkaan. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput ja lyijykynä eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti, eikä patalappujen hallinta ole toimena sellainen, että perintö olisi perintökaaren tarkoittamalla tavalla otettu vastaan.

        Asiaa ei voida näin ollen arvioida etukäteen pannulappujen osalta, sillä ratkaisevaa on näyttö asiassa. Verottajan osalta - koska tavoitteena on verotehokkuus - asíassa riittää, että verottajalla on käytössään pätevä perukirja luopumisliitteineen.


    • UrpoLehtinen

      "Laki ei määrittele asiaa näin, vaan sekä ryhtyminen että luopuminen on jätetty määritelmiltään epätarkoiksi.

      1. Laki ei määrittele ryhtymistä, sitä ei myöskään määritellä lain esitöissä.

      2. Laki ei määrittele myöskään luopumisen ehtoja, eikä niitä määritellä myöskään lain esitöissä."

      Yleinen oikeuskäytäntö määrittelee ja oikeuskirjallisuus.

      Yleinen oikeuskäytäntö määrittelee että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä,saman sanoo myös oikeuskirjallisuus,näin ollen lain ei tarvitse erikseen sitä määritellä että mikä on perintöön ryhtymistä.

      Jos et sitä ymmärrä niin sitten oot kyllä aika vajukki.

      "Toistan edelleen jankuttamiseen saakka, että patalaput ja lyijykynä eivät osoita (1) perillisen vastaanottotahtoa; (2) ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia; tai (3) edes mitään sen suurempaa aktiivisuutta josko aktiivisuutta ollenkaan. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput ja lyijykynä eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti, eikä patalappujen hallinta ole toimena sellainen, että perintö olisi perintökaaren tarkoittamalla tavalla otettu vastaan."


      Toista vaan itseäsi,oikeuskäytäntö ei siitä mihinkään muutu vaikka hamaan tappiin olisit tuota mieltä.Faktat puhuvat sun mielipidettä vastaan.Toisinsanoen sun mielipiteellä ei ole mitään painoarvoa.Ymmärrätkö? Teet vielä kaikenpäälle itsestäsi naurunalaisen kun tuollaista soopaa väität.

      "asíassa riittää, että verottajalla on käytössään pätevä perukirja luopumisliitteineen. "

      Asiassa riittää että verottajalla on toisen pesän osakkaan ilmoitus siitä että osakas A on ottanut pesästä irtainta.Tuplaverot tulee.

      "Sinulla ei voi olla mitään käsitystä minun juridiikan lukemisistani tai niiden lukematta jättämisistä"

      Voipas kun sun kirjotteluissa ei ole mitään järkeä,sen huomaa kuka tahansa,toisinsanoen sun juridiikan tietämys on täysi nolla tämän topicin suhteen.

      • A.A.Pina

        Apina: "Yleinen oikeuskäytäntö määrittelee että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä,saman sanoo myös oikeuskirjallisuus,näin ollen lain ei tarvitse erikseen sitä määritellä että mikä on perintöön ryhtymistä."

        Älä jauha paskaa - kyse on näytöstä ja patalappuja ei yksikään juridiikan kirja käsittele eikä oikeuskäytäntö käsittele. Sulla ei ole tarjota asiassa mitään muuta kuin kylmää kättä.

        Vajukki: "Faktat puhuvat sun mielipidettä vastaan."

        Et ole kyennyt näyttämään ainoatakaan faktaa asiassa.

        Mongoloidi: "Teet vielä kaikenpäälle itsestäsi naurunalaisen kun tuollaista soopaa väität."

        Minä olen ainakin nauranut sinun tarinoillesi ja tosikkomaisuudelle ihan sydämeni kyllyydestä. Sinä et ymmärrä trollausta, vaikka se ammuttaisiin nuolella otsaasi.

        Puronen: "Asiassa riittää että verottajalla on toisen pesän osakkaan ilmoitus siitä että osakas A on ottanut pesästä irtainta.Tuplaverot tulee."

        Ei riitä. Verottaja nauraa itsensä tärviölle, jos joku lähtee kertomaan tosissaan sukkapuikoista, patalapuista ja lyijykynistä.

        Lehtinen: "Voipas kun sun kirjotteluissa ei ole mitään järkeä,sen huomaa kuka tahansa,toisinsanoen sun juridiikan tietämys on täysi nolla tämän topicin suhteen. "

        Sinä olet 100 % täysi tosikko, et osaa kirjoittaa suomeksi kirjakieltä, vaan kirjoitat puhekieltä, teet kirjoitusvirheitä ja on 110 % fakta, että olet käynyt aikoinasi vain keskikoulun tai peruskoulun. Olet työväenluokkaa, et edes mikään ammattimies. Sinulla on jumalaton pätemisen tarve, kirjoitat vaihdellen kymmenillä eri nikeillä ja sinulla on valtava alemmuudentunto nimimerkkiä 00530 kohtaan.

        00530 on aivan oikeassa haukkuessaan sinua sairaaksi.


    • PertinFani

      "Laki ei määrittele ryhtymistä, sitä ei myöskään määritellä lain esitöissä."
      Muumikuppi....
      Mitäs se Pertti Puronen sanoikaan tuosta asiasta...ETTÄ pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä..Kuten itse totesit niin kyllä Pertti tietää mistä puhuu.

    • Muumikuppi

      Muumikupilla meni nyt herne jos toinenkin nenuun. :(
      Kyllä nyt täytyy myöntää että tappio tuli.

    • UrpoLehtinen

      "Älä jauha paskaa - kyse on näytöstä ja patalappuja ei yksikään juridiikan kirja käsittele eikä oikeuskäytäntö käsittele. Sulla ei ole tarjota asiassa mitään muuta kuin kylmää kättä."

      Milloin sä ymmärrät että ei sen tarvitsekkaan käsitellä nimenomaan juuri niitä patalappuja tai kyniä,riittää että se käsittelee sen seikan että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä,näin ollen se käsittää kaikki maailman esineet mitä pesästä löytyy.

      Onko vaikeaa ymmärtää?Jos on niin pyydä taas apua äidiltäs niinkuin viimeksi,kerroit että äitisi jeesasi sua kun et oikein tajunnut kaikkea mitä luit.

    • Meedio23

      Muumikuppi,oletkos sinä 00530 nimimerkillä kirjoittajan pikkuveli tai sisko?
      Entäs lapsi?
      Tunnut niin hirveesti fanittavan häntä.

    • LW-

      Nimimerkki Muumikuppi ei nyt taida tietää, mitä ovat lain esityöt. Minähän viittasin juuri niihin tuossa ylempänä, ja silti nimimerkki väittää, ettei niissä mainittaisi mitään perintöön ryhtymisestä.

      Tässä kertausta:

      Jos pesään on ryhdytty, ei perinnöstä voi luopua, eikä esim. velkavastuusta vapaudu.

      Ensin pitää määritellä pesään ryhtyminen.
      Mitä siis saa tai ei saa tehdä?

      "Osakas saa osallistua perunkirjoitukseen, mutta hän EI SAA OTTAA >>MITÄÄN<< ETUA PESÄSTÄ eikä ryhtyä muihin pesää koskeviin toimiin kuin sellaisiin, jotka on säädetty hänen velvollisuudekseen. Näitä toimia ovat pesän haltuun ottaminen ja sen hoitaminen kuolemantapauksen jälkeen, tiedottaminen kuolemantapauksesta muille osakkaille sekä ilmoittaminen viranomaisille siitä, että joku osakkaista tarvitsee edunvalvojaa."

      Lain esityöt tarkoittaa siis mm. juuri hallituksen esitystä, josta tuo yllä oleva on suora ja sanatarkka lainaus.

      Luopuja ei siis saa ottaa ITSELLEEN mitään.

      Ja oikeuskirjallisuudessa on tosiaan todettu nimenomaisesti, että osallistuminen irtaimen jakoon on pesään ryhtymistä.

      Kyllä tämän nyt pitäisi olla selvä asia.

      • Muumikuppi

        JW: "Nimimerkki Muumikuppi ei nyt taida tietää, mitä ovat lain esityöt."

        Heh... Sinähän olet hauska heppu.

        JW: "Kyllä tämän nyt pitäisi olla selvä asia."

        Kaikkea muuta kuin selvä.

        Antamasi HE:n kohta ei sovi lyijykyniin, sillä patalaput ja virkkuukoukut eivät ole hallituksen esityksessä kuvattu etu tai etuus. Lähtökohtaisesti verottaja ratkaisee asian kirjallisen näytön pohjalta, ja vain täydellinen sekopää kertoo perukirjassa lyijykynästä ja sen vaikutuksesta perintöön.

        Lyijykynä ei estä tehokasta luopumista, se on aivan selvää.

        Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

        Tuossahan se on hyvin sanottu. Nimim. 00530 on kuitenkin sen verran fiksu, ettei alennu jänkkäämään wanne-be-loijereiden kanssa. :)))


      • LW-
        Muumikuppi kirjoitti:

        JW: "Nimimerkki Muumikuppi ei nyt taida tietää, mitä ovat lain esityöt."

        Heh... Sinähän olet hauska heppu.

        JW: "Kyllä tämän nyt pitäisi olla selvä asia."

        Kaikkea muuta kuin selvä.

        Antamasi HE:n kohta ei sovi lyijykyniin, sillä patalaput ja virkkuukoukut eivät ole hallituksen esityksessä kuvattu etu tai etuus. Lähtökohtaisesti verottaja ratkaisee asian kirjallisen näytön pohjalta, ja vain täydellinen sekopää kertoo perukirjassa lyijykynästä ja sen vaikutuksesta perintöön.

        Lyijykynä ei estä tehokasta luopumista, se on aivan selvää.

        Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

        Tuossahan se on hyvin sanottu. Nimim. 00530 on kuitenkin sen verran fiksu, ettei alennu jänkkäämään wanne-be-loijereiden kanssa. :)))

        Etuuksia nyt tuskin kuolinpesä jakaakaan, heh. Nehän ovat esim. Kelan hommia.

        Oleellista on se, onko henkilö ottanut pesästä jotain ITSELLEEN. Etuahan se pienenkin irtaimen saaminen on. Lue nyt kunnolla vielä tuo mitä kirjoitin, ihan selvästi se on HE:ssä sanottu.

        Ja kun kerran herrat Aarnio&Kangaskin ovat nimenomaisesti todenneet, että osallistuminen irtaimen jakoon on pesään ryhtymistä, niin miten voit ajatella, että kyllä irtaimistoa silti saisi ottaa? Kyllä tuo herrojen toteamus on tarkoitettu juurikin sen selventämiseksi, että ei sieltä pesästä saa ottaa sitä patalappuakaan.


      • Lawetorder

        ON ON, ONHAN TUO IHAN SELVÄ ASIA, SILLOIN JOS ESINEEN ARVO YLITTÄÄ VEROTETTAVAN ARVON. Eli jos koti-irtaimiston arvo on alle 4000, niin silloin esineen yksittäinen arvo on alle verotettavan arvon, niin tällöin esine ei edusta mitään etuutta toisiin pesänosakkaisiin nähden.

        Asia on eri silloin jos koti-irtaimiston arvo ylittää tuon maagisen 4000 rajan, niin tällöin pesänilmoittaja tekee esineluettelon esinearvoineen ja tällöin yksittäisen esinarvon ottaminen on etuutta, mutta jos yksittäisen esineen arvo on kokonaisuuteen nähden mitätön, niin tällöin esineen haltuunotto ei ole pesään ryhtymistä.

        Hallituksen esitys tarkoittaa juurikin arvo-omaisuutta eli esine on arvokas ja sen haltuunottajalle tulee muihin osakkaisiin nähden merkittävää etuutta eli tavllaan hänen perintö osuutensa olisi tuon esineen myötä suurempi. CABISH?


    • 00530

      Muumikuppi alias mun pikkuveli pitää nyt sen suunsa kiinni ja lopettaa sen trollauksen.

    • Muumikuppi

      LW: "Oleellista on se, onko henkilö ottanut pesästä jotain ITSELLEEN."

      Ei lyijykynä tai patalappu estä tehokasta luopumista.

      LW: "Lue nyt kunnolla vielä tuo mitä kirjoitin, ihan selvästi se on HE:ssä sanottu."

      Luettu on ja ei liity kyseessä olevaan aiheeseen patalapuista ja lyijykynistä.

      LW: "Ja kun kerran herrat Aarnio&Kangaskin ovat nimenomaisesti todenneet, että osallistuminen irtaimen jakoon on pesään ryhtymistä, niin miten voit ajatella, että kyllä irtaimistoa silti saisi ottaa? Kyllä tuo herrojen toteamus on tarkoitettu juurikin sen selventämiseksi, että ei sieltä pesästä saa ottaa sitä patalappuakaan."

      Kyseessä ei ole irtaimen jako, vaan patalaput ja lyijykynä, jotka ovat luopujan hallinnassa. Aarnio ja Kangas eivät sano mitään patalapuista, ja vaikka sanoisivatkin, kyseessä on näyttö. Patalaput ja lyijykynä eivät osoita perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia tai edes sen suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti, eikä mikään oikeus ottaisi tuollaista asiaa edes käsittelyyn.

      Sovitaan, että olet rahalla palkattu asianajaja L.W. Lehtinen sellaisessa kuolinpesässä, jossa henkilöllä on hallussaan pesästä kolme patalappua ja lyijykynä. Henkilö haluaa luopua perinnöstään, sijaantulijoina ovat lapset.

      Mitä teet viimeksi mainitussa asiassa palkkasi eteen?

      • LW-

        Tapanani on antaa vain lain mukaisia neuvoja, joten kerron päämiehelleni, että perinnöstä luopuminen ei enää ole mahdollista, sillä hän on ryhtynyt perintöön. Luovun mieluummin toimeksiannosta kuin annan lainvastaisia ohjeita.

        - - - - -

        Entä jos minä palkkaan sinut hoitamaan avioeroasiaani. Puolisoni äiti on kuollut vähän ennen kuin olen jättänyt avioerohakemuksen. Tiedän, että puolisoni on veljensä kanssa jakanut kuolinpesän irtaimistoa, mm. heille rakkaat, mutta käytännössä arvottomat keramiikkamukit. Puolisoni on myös antanut kuolinpesän asunnosta myyntitoimeksiannon tutulle välittäjälle.

        Kun puolisoni saa kuulla, että olen tehnyt avioerohakemuksen, ja pyydän, että toimitamme osituksen, hän ilmoittaakin luopuneensa perinnöstä. Puolisoni osuus äitinsä kuolinpesästä olisi arvoltaan 100.000. Minulla on tilillä rahavaroja 100.000.

        Pyydän sinua tekemään minun etuni mukaisen esityksen ositussopimukseksi. Millaisen esityksen teet vastapuolelle?


      • Lawetorder
        LW- kirjoitti:

        Tapanani on antaa vain lain mukaisia neuvoja, joten kerron päämiehelleni, että perinnöstä luopuminen ei enää ole mahdollista, sillä hän on ryhtynyt perintöön. Luovun mieluummin toimeksiannosta kuin annan lainvastaisia ohjeita.

        - - - - -

        Entä jos minä palkkaan sinut hoitamaan avioeroasiaani. Puolisoni äiti on kuollut vähän ennen kuin olen jättänyt avioerohakemuksen. Tiedän, että puolisoni on veljensä kanssa jakanut kuolinpesän irtaimistoa, mm. heille rakkaat, mutta käytännössä arvottomat keramiikkamukit. Puolisoni on myös antanut kuolinpesän asunnosta myyntitoimeksiannon tutulle välittäjälle.

        Kun puolisoni saa kuulla, että olen tehnyt avioerohakemuksen, ja pyydän, että toimitamme osituksen, hän ilmoittaakin luopuneensa perinnöstä. Puolisoni osuus äitinsä kuolinpesästä olisi arvoltaan 100.000. Minulla on tilillä rahavaroja 100.000.

        Pyydän sinua tekemään minun etuni mukaisen esityksen ositussopimukseksi. Millaisen esityksen teet vastapuolelle?

        Voe mahoton, tuohan on ylitsepääsemätön homma. Riita halki poikki ja voita väliin.

        Jos luopuminen on tapahtunut juridisesti oikein, on pätevä ja kirjallinen, niin tällöin esitykseni olisi, että 50/50 ja avioehtoa ei olisi

        Jos olisi pelkkä hänen sanomansa, niin esitykseni olisi 100/100 ja avioehtoa ei olisi. Kelpaisiko?


    • 00530

      Jos minä olisin käräjien määräämä pesänjakaja ja huomaisin että perillinen on ottanut pesästä kamaa samalla kun hän on luopunut perinnöstä niin minä kirjaan sen perukirjaan ja sillä selvä.
      Syy miksi tekisin näin on se että en halua rikossyytettä avunannosta veropetokseen.

      Jokainen asiantunteva lakimies tekisi samoin.

      -------->Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti, eikä mikään oikeus ottaisi tuollaista asiaa edes käsittelyyn<------------

      Kyllä se oikeus käsittelee 10 sentin tikkarin näpistyksiäkin niin miksi patalaput olisivat eri asemassa?

      Sinänsä arvottoman patalapun ottamisella on tosiasiassa erittäin suuri merkitys,kun asiasta ei kerrota verottajalle niin verottajalta jää saamatta perintöveroja jopa erittäin suuria summia,voidaan puhua jopa useamman sadan tuhannen luokkaa.

      Kyseeseen tulee jo siinätapauksessa törkeä veropetos ja mikä oli hyöty?
      No ne helkutin patalaput.Eli kannattaa miettiä 2 kertaa ennenkuin alkaa kusettamaan verottajaa.

      P.s. Nyt se suu suppuun Muumikuppi,sä nolaat ittes taas.

      • NoNIIIN

        Hienoa, oppi meni vimeinkin perille.


    • voeeehanvitalis

      Voi hyvät hyssykät!
      Eikö teillä aikuisilla (?) ihmisillä ole muuta tekemistä?
      Jos tämä keskustelu edes johtaisi johonkin, mutta...
      No, huvinsa kullakin!

    • Muumikuppi

      LW: "Tapanani on antaa vain lain mukaisia neuvoja, joten kerron päämiehelleni, että perinnöstä luopuminen ei enää ole mahdollista, sillä hän on ryhtynyt perintöön. Luovun mieluummin toimeksiannosta kuin annan lainvastaisia ohjeita."

      Mielestäsi perinnöstä luopuminen ei siis ole mahdollista patalappujen ja virkkuukoukkujen vuoksi. Laissa ei kuitenkaan näin sanota, eikä tulkintasi ole lain hengen mukaista.

      Itse tiedän tai tunnen hyvämaineisia asianajajia ja lakimiehiä, joille ei tuota minkäänlaisia tunnontuskia valmistella tilanteessa sekä perunkirjoituksen paperit että luopumusilmoitus. Sitä asiaa eivät virkkuukoukut ja patalaput muuksi muuta.

      Asianajajat tulee tuntea rehellisyydestä. Eikö olekin kummallista, että rehelliseksi tunnetut asianajajat menisivät tekemään tuollaista?

      Kysypä asiaa lähipiirissäsi, ihan niin kuin minäkin olen tehnyt.

      LW: "Tiedän, että puolisoni on veljensä kanssa jakanut kuolinpesän irtaimistoa, mm. heille rakkaat, mutta käytännössä arvottomat keramiikkamukit."

      Tiedät? Näyttökysymys, ja muumikuppien lisäksi pitäisi tietää, mitä irtaimistoa oikeasti on jaettu.

      Puolalaiset keramiikkakupit (2 kpl) eivät objektiivisesti tarkastellen estä tehokasta luopumista, sen sijaan 5000 euron arvoinen muumikuppikokoelma luultavasti erinomaisen hyvin estäisi. Aito irtaimiston jako estää luopumisen.

      LW: "Puolisoni on myös antanut kuolinpesän asunnosta myyntitoimeksiannon tutulle välittäjälle."

      Mitä ihmettä; miksi sotket puurot ja vellit keskenään? Tässähän on kyse siitä, estävätkö patalaput tai virkkuukoukut tehokkaan luopumisen.

      LW: "Pyydän sinua tekemään minun etuni mukaisen esityksen ositussopimukseksi. Millaisen esityksen teet vastapuolelle?"

      Irtaimiston osalta tietoa ei ole tarpeeksi. Yksittäiset keramiikkamukit, virkkuukoukut tai patalaput eivät vielä ole osoitus perintöön ryhtymisestä. Sen sijaan, jos sinulla on esittää näyttöä siitä, että irtaimistoa on aidosti jaettu, kyseessä on perintöön ryhtyminen.

      Asunnon myyntitoimeksianto on asia erikseen ja täysin (tämän) alueen ulkopuolella, mutta pääsääntöisesti omaisuuden realisointiin tähtäävät toimet ovat perintöön ryhtymistä, vaikkakin todellinen tunnusmerkki asiassa on vasta omaisuuden luovutus.

    • UrpoLehtinen

      "Sen sijaan, jos sinulla on esittää näyttöä siitä, että irtaimistoa on aidosti jaettu, kyseessä on perintöön ryhtyminen."

      On se hyvä että myönnät vihdoinkin sen että irtaimiston ottaminen on perintöön ryhtymistä.

      Voiko irtaimistoa jakaa epäaidosti?
      Kerro ihmeessä että miten se tapahtuu käytännössä...

    • hempppavvn

      Onko se perintöön ryhtymistä, jos joku jakamattoman kp:n osakas kantaa vanhoja esim. vaatteita roskiin tai kirpparille tai keräykseen sieltä talosta, kysymättä muilta?

      • UrpoLehtinen

        On se.


    • piippolanvaari

      Riippuen hukatun irtaimiston arvosta osakas voi joutua henk.kohtaseen velkavastuuseen tai vahingonkorvausvastuuseen.

      • Asko751t

        Riippuen hukatun irtaimiston arvosta osakas voi joutua henk.kohtaseen velkavastuuseen tai vahingonkorvausvastuuseen. "
        Katsonut vaatteet vanhoiksi ja huonokuntoiskiksi, hävitykseen kuuluviksi.


    • UrpoLehtinen

      Jaahas,joku taas kirjottaa samalla nimimerkillä kuin minä.
      Ei ole perintöön ryhtymistä ellei osakas saa siitä jotain hekilökohtaista etua itselleen.

      • Kmmallisettavt

        joku tai jotkut kirjoittaa myös 00530 kanssa samalla nimimerkillä heinää ja tai puuta


      • arvuuttelia

        Pesän osakas otti yksistä kengistä nauhat ja toisista pohjalliset. Muut vaatteet meni kirppikselle. Silloin se on perintöön ryhtymistä.

        Pesän osakas vei kirppikselle 200 euron takin ja osti sen itselleen femmalla. Se ei ole ryhtymistä.


    • 88989

      Ilmeisesti Muumikuppi-nimimerkki ajattelee, että kuolinpesä on tavallaan vapaata riistaa. Eli kun mummo kuolee, niin koko suku saa vapaasti käydä hakemassa haluamansa irtaimen siinä järjestyksessä kuin ehtivät.

      Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Vain osakkailla on oikeus käyttää omistajan oikeuksia ja heilläkin vain yhdessä.

      Puronen toteaa: "Pesään ryhtymisessä on pesän osakkaan kannalta oikeastaan kysymys siitä, että osakas on ryhtynyt käyttämään saanon objektin OMISTAJALLE KUULUVIA OIKEUKSIA (omistajana). (Perintö- ja lahjaverotus, 2011 painos)

      Jos siis ryhdyt käyttämään omistajan oikeuksia eli otat jotain itsellesi, ryhdyt pesään. Tämän jälkeen verotehokas luopuminen ei ole enää mahdollista, vaan kyseessä on perintöosuuden luovutus. Oma lukunsa on tietty se, miten nämä käytännössä tulevat ilmi.

      • Muumikuppi

        Odotellaan rauhassa nimimerkin LW kommentteja, josko hän ei olisi kyllästynyt ketjun 100 % typerään jankkaukseen. LW:llä tuntuu olevan kuitenkin jonkinlainen ote asiaan - muillahan homma lipsuu käsien välistä kuin viikon vanha saippuoitu mätä hauki.

        Nimim. 88989 toistaa vain Lehtisen sanoja: ei aiheuta toimenpiteitä.


    • Muumikuppi

      Arvuuttelija: "Pesän osakas otti yksistä kengistä nauhat ja toisista pohjalliset. Muut vaatteet meni kirppikselle. Silloin se on perintöön ryhtymistä."

      Kiitos päivän parhaasta huumoripläjäyksestä! ;)))

      Loistava esimerkki nimimerkin Lehtinen et al. täysin naurettavasta lain tulkinnasta. Vertautuu erinomaisesti sukkapuikkoihin, patalappuihin ja vanhohin mummon alushousuihin, jotka estävät perinnöstä luopumisen tehokkaasti!

      Arvuutelija: "Pesän osakas vei kirppikselle 200 euron takin ja osti sen itselleen femmalla. Se ei ole ryhtymistä."

      Loistavaa kärjistystä; kas kun Lehtinen et al. ei ole vielä alkanut ylenpalttista ylistämistään!

      Vai vielä "tietäjiä"? Kilin kellit ja katin kontit!

    • LW-

      "Odotellaan rauhassa nimimerkin LW kommentteja, josko hän ei olisi kyllästynyt ketjun 100 % typerään jankkaukseen."

      Kiitos vaan, mutta en välitä jatkaa tätä keskustelua tämän enempää. Totean vain, että tuo 88989 lainaus Purosesta on hyvä.

      Mietittäessä onko perintöön ryhdytty, on ratkaisevaa se, onko luopuja toiminut pesässä osakkaan tavoin, käyttänyt osakkaan/omistajan oikeuksia. Oikeus ottaa pesästä tavaroita (olivat ne sitten mitä tahansa) on vain osakkaalla, joka haluaa ottaa perinnön vastaan.

      Olisiko hyvä lopettaa tämä rupattelu tähän? Mielenkiintoisempiakin keskusteluaiheita nimittäin on.

    • Erkki33

      Idiootin kanssa ei ikinä voi järkevästi keskustella,älykkyysosamäärä kun on sama kuin vanhan pierun kengännumero.

      Idiootilla tarkoitan tietenkin Muumikuppia.

    • Muumikuppi

      JW: "Kiitos vaan, mutta en välitä jatkaa tätä keskustelua tämän enempää."

      Hyvä valinta.

      JW: "Totean vain, että tuo 88989 lainaus Purosesta on hyvä."

      Purosen kirjoitus on asiallista ja sujuvaa.

      JW: "Mietittäessä onko perintöön ryhdytty, on ratkaisevaa se, onko luopuja toiminut pesässä osakkaan tavoin, käyttänyt osakkaan/omistajan oikeuksia."

      Kyllä, juuri näin.

      JW: "Oikeus ottaa pesästä tavaroita ... on vain osakkaalla, joka haluaa ottaa perinnön vastaan."

      Lähtökohtaisesti juuri näin. Puolalaiset posliinikupit, pannunaluset, nuppineulat ja vanhat sukkahousut eivät kuitenkaan ole este perinnöstä luopumiselle.

      JW: "Mielenkiintoisempiakin keskusteluaiheita nimittäin on."

      Pitää varmasti täysin paikkansa.

      Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

      Tuossahan se on hyvin sanottu.

    • Muumikuppi

      Multinikki Lehtinen, hei, saatetaan jänkkäys loppuun.

      Arvuuttelija: "Pesän osakas otti yksistä kengistä nauhat ja toisista pohjalliset. Muut vaatteet meni kirppikselle. Silloin se on perintöön ryhtymistä."

      Onhan lain tulkintasi se, että pesästä ei saa ottaa MITÄÄN? Tuo henkilö on siis käsityksesi mukaan ryhtynyt perintöön ja osoittanut perinnön vastaanottohalukkuuden näiden kengännauhojen ja pohjallisten osoittamalla tavalla. Kengännauhat ja pohjalliset ovat etu, jonka perillinen on saanut pesästä.

      Laki ei anna asiassa mahdollisuuksia joustaa eikä lakia siten myöskään tulkita. Koska perillinen on ottanut kengänpohjalliset - haisevat tahi uudet - hän ei voi enää luopua tehokkaasti perinnöstä.

      Voitko vahvistaa, että myös kengännauhat ovat etu, jotka estävät tehokkaan luopumisen, ovat osa tehotonta luovuttamista ja aiheuttavat siten kahdenkertaisen verotuksen?

      Arvuutelija: "Pesän osakas vei kirppikselle 200 euron takin ja osti sen itselleen femmalla. Se ei ole ryhtymistä."

      Vahvistathan, Lehtinen, että tämä on Lehtisen kaavan mukainen. Omistus- ja hallintaoikeus on vaihtunut välissä, joten kyseeseen tulee tarvittaessa vain petos. Sen estämättä, mitä laki määrää petoksesta, takin ostaminen ei ole perintöön ryhtymistä, eikä se ole este tehokkaalle luopumiselle.

      Urpo Lehtinen, ja alteregot, the stage is yours.

      Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

      Tuossahan se on hyvin sanottu.

    • Hdjkfkjöjkköjxvfjköfsv

      Ottamisen oikeus on vain perintöön ryhtyneellä.
      Turha jankata selvää asiaa, pojat.
      Menkääs vaikka ulos välillä!

      • Nytulosvälillä

        >>> Onko se perintöön ryhtymistä, jos joku jakamattoman kp:n osakas kantaa vanhoja esim. vaatteita roskiin tai kirpparille tai keräykseen sieltä talosta, kysymättä muilta? >>>

        Miten nuo kirppikselle viedyt kengännauhat ja pohjalliset?

        Estävätkö ne tehokkaan luopumisen?


      • Järjen_ääni

        Jos tyyppi häärää kuolinpesän asioissa omistajan tavoin, hän on ryhtynyt perintöön. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

        Lopettakaa oikeasti jo tämä naurettava jankutus!


      • nytulosvälillä
        Järjen_ääni kirjoitti:

        Jos tyyppi häärää kuolinpesän asioissa omistajan tavoin, hän on ryhtynyt perintöön. Ei se sen monimutkaisempaa ole.

        Lopettakaa oikeasti jo tämä naurettava jankutus!

        >>> Onko se perintöön ryhtymistä, jos joku jakamattoman kp:n osakas kantaa vanhoja esim. vaatteita roskiin tai kirpparille tai keräykseen sieltä talosta, kysymättä muilta? >>>

        Miten nuo kirppikselle viedyt kengännauhat ja pohjalliset, jotka perillinen otti muutoin haisevista kengistä? Lehtisen lukeman lain mukaan mummon käytettyjen sukkahousujen ottaminen osoittaa perintöön ryhtymistä.

        Estävätkö kenganpohjalliset tehokkaan luopumisen? Osoittavatko kengännauhat ja haisevat pohjalliset hääräämistä omistajan tavoin?


    • Eiookaikkikirjathyllyssä

      "joten kyseeseen tulee tarvittaessa vain petos"

      Niin sun mielestäs mutta oikeassa elämässä ei.

      Et ymmärrä että millainen rikos on petos.

      Wink wink,liittyy epärehellisyyteen.

      • Muumikuppi

        Lehtinen! Voitko vahvistaa, että myös erään nimimerkin kirpputorikaman kuvaamat kengännauhat ja pohjalliset ovat etu, jotka estävät perinnöstä tehokkaan luopumisen, ovat osa tehotonta luovuttamista ja aiheuttavat siten kahdenkertaisen verotuksen?

        Lehtinen, yritetään saada asia päätökseen! Kerro lisää siitä, mitä laki sanoo kengännauhoista ja pohjallisista, ja millainen etu on kyseessä.


    • jksljfklsd

      Mitä järkeä on vängätä siitä, että kun perinnöstä luopuminen tulee tehdä ehdoitta ja ottamatta pesästä mitään, niin saisko kuitekin vähän ottaa?

      Juridisessa keskustelussa pitää löytää pääsäännöt, yleisohje. Muumikuppi/00530/nixnax tekee itsestään vielä entistäkin suuremman pellen vänkäämällä jostain kengännauhoista.

      Onko se nyt niin vaikea tajuta, että luopuja on kokonaan pois pelistä?!

    • Muumikuppi

      "Onko se perintöön ryhtymistä, jos joku jakamattoman kp:n osakas kantaa vanhoja esim. vaatteita roskiin tai kirpparille tai keräykseen sieltä talosta, kysymättä muilta? "

      Lehtinen: "Ei ole perintöön ryhtymistä ellei osakas saa siitä jotain hekilökohtaista etua itselleen."

      Höpö höpö, Lehtinen.

      Mitä, jos perillinen samalla omilla toimillaan aiheuttaa tappiota pesälle, Lehtinen? Perinnöstä luopuja on ryhtynyt käyttämään omistajan oikeuksia ja käyttää kuolinpesän irtaimeen kohdistuvaa vallintaoikeutta.

      Miten puolalaiset posliinikupit, kengännauhat tai mummon vanhat patalaput tuottavat jutussa perilliselle enemmän etua kuin isoon kasaan irtainta kohdistuva vallintaoikeus? Minkä vuoksi saatu etu on oleellisempaa kuin käytetty vallintaoikeus?

      Urpo Lehtinen, sinulta odotetaan asiallista vastausta!

      Hermoraunio: "Onko se nyt niin vaikea tajuta, että luopuja on kokonaan pois pelistä?!"

      Onko! Vastaa sinä.

      Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

      Tuossahan se on hyvin sanottu.

      • kdlsjdlsj

        Ymmärtäisitköhän käsitteet itselleen ja omaan lukuunsa?

        Jos luopuja ottaa jotain itselleen tai tekee jotain omaan lukuunsa, hän ryhtyy perintöön.

        Esim. perunkirjoituksen voi kuitenkin hoitaa, sillä se on lakisääteinen toimi. Tästä on kirjoitettu oikeuskirjallisuudessakin.

        Jos nämä asiat oikeasti kiinnostavat sinua, niin kannatta lukea oikeuskirjallisuutta, ei vängätä samaa laulua jollain keskustelupalstalla, joka ei ole minkäänlainen juridisen keskustelun forum. Jos tutustut oikeuskirjallisuuteen, hahmotat varmasti näitäkin asioita paremmin.


    • Eiookaikkikirjathyllyssä

      Ei se Muumikuppi hahmota yhtään mitään kun hänellä ei ole tarpeeksi älliä päässä.
      Turha on apinan kanssa vängätä,oikeuskirjallisuutta on hänelle esitetty jo ihan tarpeeksi.

      Kaikenpäälle nyt hän pillittää kuin pahainen kakara kun Lehtinen ei ole hänelle vastannut vähään aikaan yhtään mitään.

    • jldjfsldjsld

      Jotta kykenee juridiseen argumentointiin, pitää ymmärtää abstrakteja käsitteitä. Jotkut ihmiset (kuten nimimerkki Muumikuppi) pystyvät puhumaan vain kengännauhoista tai tulitikuista. Nuo konkreettiset esineet pitää nyt unohtaa, jotta pystyy hahmottamaan perinnöstä luopumisen konseptin.

    • Muumikuppi

      Lehtinen: "Ymmärtäisitköhän käsitteet itselleen ja omaan lukuunsa?.... Jos tutustut oikeuskirjallisuuteen, hahmotat varmasti näitäkin asioita paremmin..... Ei se Muumikuppi hahmota yhtään mitään kun hänellä ei ole tarpeeksi älliä päässä..... Kaikenpäälle nyt hän pillittää kuin pahainen kakara..... Jotkut ihmiset (kuten nimimerkki Muumikuppi) pystyvät puhumaan vain kengännauhoista tai tulitikuista."

      Voi Lehtinen, Lehtinen!

      Ei tuo nyt ihan hyvältä vaikuta - argumentointisi on samaa luokkaa kuin kuvaamillasi autokoulusi apinoilla. Vai oletko sittenkin autokoulunopettajan sijaan väittämäsi ylikomisario, vaiko väittämäsi verovirkailijoiden esimies? Ei kai tuollaiseen kaveriin voi luottaa lainkaan...?!

      Sinulla alkaa mennä nyt hermot, vaikka pitäisi pysyä asialinjalla. No, ei sen väliä, koska mielelläni minä sinua opastan.

      Lehtinen: "Jos luopuja ottaa jotain itselleen tai tekee jotain omaan lukuunsa, hän ryhtyy perintöön.... Jos nämä asiat oikeasti kiinnostavat sinua, niin kannatta lukea oikeuskirjallisuutta."

      Ensinnäkin, olen lukenut varmuudella enemmän oikeuskirjallisuutta kuin autokoulunopettaja, ylikomisario ja verovalmistelijoiden esimies Lehtinen itse.

      Toiseksi, sinä et osaa vastata täysin asiallisiin kysymyksiin, vaan luikertelet kuin mätä ankerias viemäriputkessa.

      1. Miten puolalaiset posliinikupit, kengännauhat tai mummon vanhat patalaput ovat laissa tarkoitettua perintöön ryhtymistä, joka estää perinnöstä luopumisen? Laki ei määrittele asiaa.

      2. Lainaus: "Onko se perintöön ryhtymistä, jos joku jakamattoman kp:n osakas kantaa vanhoja esim. vaatteita roskiin tai kirpparille tai keräykseen sieltä talosta, kysymättä muilta? "

      2.1 Miten arvottomat posliinikupit, kengänpohjalliset tai kirppikselle kannetut mummon vanhat patalaput tuottavat jutussa perilliselle enemmän etua kuin isoon kasaan irtainta kohdistuva vallintaoikeus? Minkä vuoksi saatu etu on oleellisempaa kuin käytetty vallintaoikeus?

      Asian näin ollen, sinä et kykene näyttämään yhtäkään väittämääsi asiaa todeksi, vaan ainoa mahdollinen vaihtoehtosi on todeta minut luku- ja kirjoitustaidottomaksi. Se on sinun kaltaiseltasi koulupudokkaalta hauska nyanssi.

      Lehtinen, ellei sinulla ole kykyä vastata kohtiin 1 ja 2, sisun kannattaisi olla aivan hiljaa.

      Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

      Tuossahan se on hyvin sanottu.

    • Eiookaikkikirjathyllyssä

      Muumikuppi,

      "Ensinnäkin, olen lukenut varmuudella enemmän oikeuskirjallisuutta kuin autokoulunopettaja, ylikomisario ja verovalmistelijoiden esimies Lehtinen itse."

      Toki olet,sä tiedät enemmän kuin Aarnio&Kangas&Puronen&räbinä yhteensä.
      Ainut ongelma tosin on se että et ymmärrä lukemaasi,tämä on tullut selväksi jos useamman kerran.

      ------Sen sijaan vääristellyt tekstit, piilomerkitykset ja rivien välistä luku saattavat olla itse kullekin vaikeaa luettavaa.-------

      Lain piilomerkityset eli lain tulkinta on sulle erittäin vaikeaa.
      Saati sitten rivien välistä lukeminen,voi kun se on niin vaikeaa että meinaa itku tulla.
      Ja sitten vielä vääristellyt tekstit,kuka täällä on vääristellyt tekstejä?Sulla on varmaan jotain faktaa sen tueksi eikös niin?

    • Muumikuppi

      Voi Lehtinen, Lehtinen... Sinä oman aikasi koulupudokas!

      Yritäpä nyt pysyä asialinjalla, äläkä todista enää sen enempää nimim. 00530 väitettä sinusta todeksi.

      Vastaa ihan asialinjalla:

      1. Miten puolalaiset posliinikupit, kengännauhat tai mummon vanhat patalaput ovat laissa tarkoitettua perintöön ryhtymistä, joka estää perinnöstä luopumisen? Laki kun ei määrittele asiaa.

      2. Lainaus: "Onko se perintöön ryhtymistä, jos joku jakamattoman kp:n osakas kantaa vanhoja esim. vaatteita roskiin tai kirpparille tai keräykseen sieltä talosta, kysymättä muilta?"

      2.1 Miten arvottomat posliinikupit, kengänpohjalliset tai kirppikselle kannetut mummon vanhat patalaput tuottavat jutussa perilliselle enemmän etua kuin isoon kasaan irtainta kohdistuva vallintaoikeus? Minkä vuoksi saatu etu on oleellisempaa kuin käytetty vallintaoikeus?

      Asian näin ollen, sinä et kykene näyttämään yhtäkään väittämääsi asiaa todeksi.

      Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

      Tuossahan se on hyvin sanottu.

    • eiookaikkikirjathyllyssä

      En ole Lehtinen,onko sulla silmissäkin vikaa kun et näe että millä nimimerkillä kirjoitan.?

    • Muumikuppi

      Lehtinen: "Laitoin oikeusministeriöön kirjallisen kysymyksen,saako pesästä viedä 1 euron arvoisen muumikupin ja voinko silloin luopua perinnöstä verotehokkaasti."

      Oletko jo saanut vastauksen?

    • UrpoLehtinen

      En ole,varaudu 1-2kk odotteluun.
      Viimeksi meni reilu kk.

      • Muumikuppi

        Nimimerkki Eiookaikkikirjathyllyssä: "Laitoin oikeusministeriöön kirjallisen kysymyksen,saako pesästä viedä 1 euron arvoisen muumikupin ja voinko silloin luopua perinnöstä verotehokkaasti."

        Nimimerkki Eiookaikkikirjathyllyssä: "En ole Lehtinen,onko sulla silmissäkin vikaa kun et näe että millä nimimerkillä kirjoitan.?"

        Muumikuppi: "Oletko jo saanut vastauksen?"

        Lehtinen: "En ole,varaudu 1-2kk odotteluun."

        Voi sinua, Lehtinen!

        Sinähän kirjoitat täällä foorumilla kymmenillä eri nimimerkeillä, ja kaikki tietävät sen.


    • UrpoLehtinen

      Täällä taas kirjoitetaan samalla nimimerkillä kuin minä,tokkopa tuolla väliä kun Muumikuppi yrittää niin kovasti yhdistää minua ja "eiookaikkikirjathyllyssä" yhteen.

      • Muumikuppi

        Siinä nyt ei paljon yritystä tarvita. Asia on ilmiselvä.


    • lihavasopulaihariita

      Onpa pitkä ketju, ja vastauksen olet varmasti jo saanutkin.

      Asianajaja laatii dokumentit toimeksiantajansa etujen mukaisesti lakia noudattaen.

      Arvottomien esineiden ottamisen voidaan tulkita perintöön ryhtymiseksi, jos perijä käyttää hänelle kuuluvia tosiasiallisia laista seuraavia oikeuksia.

      Tulkinnan tekevät aluksi pesän osakkaat yhdessä palkatun asianajajan kanssa, ja ellei yhteisymmärrystä löydy, niin oikeuden määräämä pesänselvittäjä. Verottaja toimii saamansa perunkirjoituksen mukaan, ja ellei perukirjassa ole merkintää perintöön ryhtymisestä, luopuminen on verotuksellisesti tehokas. Asia terkentuu tarvittaessa verottajaan päin mahdollisen pesänjakajan toimesta.

      Kuka tahansa pesän osakas voi ottaa tuon irtainasian esille ja osakkaat voivat vaatia palauttamaan otetun irtaimiston.

      Muut osakkaat voivat myös antaa asian olla. Yksikin eri mieltä oleva pesän osakas voi kuitenkin riitauttaa asian. Silloin asiassa tarvitaan pesänselvittäjä ja mahdollinen pesänjakaja.

    • Muumikuppi

      Muistutus Urpo Lehtiselle aka "eiookaikkikirjathyllyssä" aka....

      Olet luvannut oikeusministeriössä selvityttää, mikä on perintöön ryhtymistä. Ei anneta asian unohtua.

      Oleelliset kohdat.

      1. Ellei kyseessä ole todellinen irtaimen jako, vaan patalaput, kengänpohjalliset ja lyijykynä, jotka ovat luopujan hallinnassa, kyse ei ole perintöön ryhtymisestä. Patalaput ja lyijykynä eivät osoita perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia tai edes sen suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti, eikä mikään oikeus ottaisi tuollaista asiaa edes käsittelyyn.

      2. Verottajalle kirjallisena näyttönä toimii allekirjoitettu ja pätevä perukirja liitteineen.

      3. Miten puolalaiset posliinikupit, kengännauhat tai mummon vanhat patalaput ovat laissa tarkoitettua perintöön ryhtymistä, joka estää perinnöstä luopumisen? Laki kun ei määrittele asiaa.

      4. Lainaus: "Onko se perintöön ryhtymistä, jos joku jakamattoman kp:n osakas kantaa vanhoja esim. vaatteita roskiin tai kirpparille tai keräykseen sieltä talosta, kysymättä muilta?"

      5. Miten arvottomat posliinikupit, kengänpohjalliset tai kirppikselle kannetut mummon vanhat patalaput tuottavat jutussa perilliselle enemmän etua kuin isoon kasaan irtainta kohdistuva vallintaoikeus? Minkä vuoksi saatu etu on oleellisempaa kuin käytetty vallintaoikeus?

      Odottelemme rauhassa vastaustasi nim. "eiookaikkikirjathyllyssä" aka Urpo Lehtinen aka.....

    • VerottajanEsimies

      Millään noista asioista ei ole asian kannalta merkitystä kun perinnön voi ottaa vastaan pelkällä ilmoituksella,näin ollen mitään ei tarvitse ottaa.
      Toisinsanoen sun ei tarvitse fyysisesti ottaa pesästä mitään.

      Ymmärrätkö?

      Eli sä voit ryhtyä perintöön ottamatta mitään pesästä.

    • ldjsfljsd

      Muumikuppi ei hallitse perinnöstä luopumisen käsitettä lainkaan.

      Jos perinnöstä luopuu, niin silloin ei ole edes mahdollista tehdä ottamis- tai ottamatta jättämispäätöstä.
      Ja kuten ylempänä on sanottu, ryhtyä voi vaikkei mitään ottaisikaan.

      Lopeta jo Muumikuppi / Nixnax / 00530. Sinä olit väärässä.

    • Muumikuppi

      Lapset, lapset... Älkää nyt hermoilko, sillä Urpo Lahtinen aka kaikkikirjathyllyssä aka ylikomisario aka verottajan esimies on luvannut kysyä asiaa ihan oikeusministeriöstä saakka.

      Voivatko siis kengän pohjalliset estää perinnöstä luopumnisen tehokkaasti? OM vastaa Urpeliinille 1 - 2 kk kuluttua.

      (Eivät voi.)

    • Meedio23

      ------------------Voivatko siis kengän pohjalliset estää perinnöstä luopumnisen tehokkaasti?-----(Eivät voi.) ---------------
      Onko sulla jotain faktaa tuon tueksi vai lätisetkö sä vain omia mielipiteitä tuon suhteen?

    • 88989

      Muumikupin pääasiallinen argumentti tuntuu olevan se, että kun ei kerran oikeuskirjallisuudessa nimenomaisesti todeta, että esimerkiksi kengänpohjallisten ottaminen kuolinpesästä on perintöön ryhtymistä, niin kyllä siellä saa sitten vähän määräillä ja ottaa omaisuutta miten lystää.

      No, jokainen edes oikeustieteen alkeetkin opiskellut tietää, ettei asia ole näin.

      Aika ennätyksellisen ketjun verran olette kyllä tätä jaksaneet vatvoa.

      • Muumikuppi

        "No, jokainen edes oikeustieteen alkeetkin opiskellut tietää, ettei asia ole näin."

        Sen takia sinäkään et ole niitä alkeita koskaan opiskellut.

        Mutta odotellaan rauhassa oiikeusministeriön kommentteja.

        Voivatko siis kengän pohjalliset estää perinnöstä luopumnisen tehokkaasti?

        (Eivät voi.)


    • Meedio23

      Muumikuppi,niin että oliko sulla faktaa esittää vai ei?

      • Muumikuppi

        Odotellaan ihan rauhassa oikeusministeriön kommentteja. Urpo Lehtinen lupasi pyytää!

        Voivatko siis kengän pohjalliset estää perinnöstä luopumisen tehokkaasti?

        (Eivät voi.)


    • Muumikuppi

      Odotellaan tässä vielä rauhassa oikeusministeriön kommentteja. Urpo Lehtinen lupasi pyytää!

      Voivatko siis kengän pohjalliset estää perinnöstä luopumisen tehokkaasti?

      (Eivät voi.)

      • lööperiä

        Oikeusministeriö on väärä taho kysymykselle, kun valtiovarainministeriö päättää verotusasioista mukaanlukien perintöverotus.


    • Järjen_ääni
    • eiookaikkikirjathyllyssä

      Oikeusministeriöltä tuli sähköpostia,eivät kommentoi asiaa millään tavalla.

    • Muumikuppi

      Urpo Lehtiselle ei vastata, voi voi.

      Voivatko siis kengän pohjalliset estää perinnöstä luopumisen tehokkaasti?

      Eivät voi.

    • Meedio23

      Muumikupin todellisuudentaju on hieman hukassa.
      Kerrataan nyt faktat näin nopeasti..
      Onko pesästä ottaminen perintöön ryhtymistä?
      Vastaus on simppeli,on.

      Näin ollen sillä ei ole merkitystä että mitä otetaan.

      Muumikuppikin jopa tämän ymmärtää.
      Jos ei ymmärrä niin kysykööt taas äidiltänsä apua niinkuin viimeksi.

    • Muumikuppi

      Voi sinua Urpo Lehtinen salanikkeinesi!

      Kengän pohjalliset tai patalaput eivät ole perintöön ryhtymistä. Sinulla ei ole ainoataan viittausta lakiin tai ennakkotapauksiin, jossa näin kerrottaisiin. Mennään ihan lain mukaan!

    • Meedio23

      Referenssiä on esitetty ihan tarpeeksi sen puolesta että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä.Jopa lakikin niin sanoo että ottakoot perinnön vastaan,käytännössähän tämä tarkoittaa sitä että otetaan pesästä jotain.

      Sun on ihan turha jankuttaa jostain patalapuista tai muusta kun sillä ei ole asian kannalta mitään merkitystä.

      Riittää että otetaan jotain pesästä,vaikkapa hikiset sukat.

    • 88989

      Usko nyt Muumikuppi, ettei kukaan ole niin idiootti, että lähtisi käräjöimään tällaisesta asiasta.

      Kun kerran perintöön ei saa ryhtyä, niin ei siihen saa myöskään ryhtyä "ihan vähän".

      • Muumikuppi

        "Usko nyt Muumikuppi, ettei kukaan ole niin idiootti, että lähtisi käräjöimään tällaisesta asiasta."

        Juuri näin. Jos jollakin on hallussaan kengänpohjalliset tai patalaput, ne eivät de facto estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        "Kun kerran perintöön ei saa ryhtyä, niin ei siihen saa myöskään ryhtyä "ihan vähän". "

        Kenganpohjallisten tai patalappujen hallussapito eivät ole perintöön ryhtymistä, ja ne eivät ole este tehokkaalle luopumiselle.

        Mennään ihan lain mukaan, sopiiko?


    • Meedio23

      "Kenganpohjallisten tai patalappujen hallussapito eivät ole perintöön ryhtymistä, ja ne eivät ole este tehokkaalle luopumiselle."

      Jos perillinen ottaa pesästä kengänpohjalliset ja patalaput niin silloin henkilö yksiselitteisesti ryhtyy pesään,näin ollen se on este tehokkaalle luopumiselle.

      Onko tämä asia niin vaikeaa ymmärtää?

      Laki sanoo että perinnön voi ottaa vastaan ottamalla pesästä jotain,ottamisella on oikeuvaikutus joka aktualisoituu ottamisen hetkellä.Mikä on se oikeisvaikutus?No tietysti se että perintöön on ryhdytty.Näin ollen sillä ei ole merkitystä että onko otettu patalaput vai 100 egee täppiä.

      • Muumikuppi

        "Jos perillinen ottaa pesästä kengänpohjalliset ja patalaput niin silloin henkilö yksiselitteisesti ryhtyy pesään,näin ollen se on este tehokkaalle luopumiselle."

        Älä puhu soopaa, Lehtinen. Edes OM ei suostunut vastaamaan sinulle.

        Lain mukaan patalaput ja kenganpohjalliset eivät ole este perinnöstä luopumiselle.

        Mennään lain mukaan.


    • Meedio23

      Älä puhu soopaa, Lehtinen. Edes OM ei suostunut vastaamaan sinulle........

      Ei se ole soopaa vaan faktaa.

      Väitätkö sä tosissas sitä että pesästä ottaminen ei olisi perintöön ryhtymistä?

    • Meedio23

      Mennään lain mukaan.....

      Ja mitäs se laki sanoi perinnön vastaanottamisesta?
      Etkö ymmärrä lakia ja sitä mitä oikeustoimia se synnyttää jos otetaan pesästä tavaraa?

      Mennään vaan lain mukaan,kuka tahansa täyspäinen osaa tulkita sitä,sinusta tosin en ole niinkään varma.

    • Muumikuppi

      Voi Lehtinen parka. Edes OM ei suostunut vastaamaan sinulle.

      Lain mukaan patalaput ja kenganpohjalliset eivät ole este perinnöstä luopumiselle. Patalaput ja kengänpohjalliset eivät ole perintöön ryhtymistä.

      Mennään lain mukaan.

    • Muumiämpäri

      Hei joo, katsoin laista, eikä siellä tosiaan ollut kirjoitettu, että "et saa ottaa kuolinpesästä kengänpohjallisia, jos aiot luopua perinnöstä".

      Mutta ei siellä ollut myöskään kirjoitettu, että "et saa ottaa kuolipesästä kymppitonnia rahaa, jos aiot luopua perinnöstä".

      Itse asiassa laissa ei sanottu yhtään mitään siitä, että olisi estettä ottaa varoja ja luopua sitten perinnöstä.

      Näin ollen kuolinpesästä saakin siis ottaa ihan mitä vaan, ja hyvin voi luopua perinnöstä sen jälkeenkin. Näinhän sitä voidaan jaella omaisuutta vähän joustavammin. Monestihan perinnönsaajat haluavat antaa osan perinnöstään omille lapsilleen ja vaikka kummilapsilleen tottakai näin voi tehdä, jos haluaa.

      Eikä muilta perillisiltä mitään kysellä tarvitse. Kun ei laki sano, että pitää kysyä, jos haluaa ottaa vaikkapa mummin timanttisormuksen, niin tottakai sen saa ottaa jos haluaa. Kyllä laissa pitää joka asia kieltää erikseen, eihän ne muuten kiellettyjä voi olla.

      Tuossahan se on hyvin sanottu!

      • Muumikuppi

        Idiootti opettaa näin: "Näin ollen kuolinpesästä saakin siis ottaa ihan mitä vaan, ja hyvin voi luopua perinnöstä sen jälkeenkin."

        Tuossa ei ole totuutta edes nimeksi.

        Lain mukaan patalaput ja kenganpohjalliset eivät ole este perinnöstä luopumiselle. Patalaput ja kengänpohjalliset eivät ole perintöön ryhtymistä.

        Mennään siis ihan lain mukaan.


    • Meedio23

      Muumikuppi,luuletko sinä että pesästä voi ottaa vähäsen muttei paljoa?
      Toisinsanoen mitättömät kengänpohjalliset ja patalaput voidaan ottaa mutta muumiastiastoa ei?

      Mikä laki antaa perilliselle oikeuden ottaa pesästä kengänpohjalliset ja patalaput?

      Ylipäätänsä oletko sitä mieltä että pesästä voi ottaa jotain ja samalla voidaan luopua perinnöstä verotehokkaasti?

      Osaatko vastata yksinkertaisiin kysymyksiin vai meneekö liian vaikeaksi?

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Muumikuppi,luuletko sinä että pesästä voi ottaa vähäsen muttei paljoa?"

        Kengänpohjalliset ja patalaput eivät ole merkki perintöön ryhtymisestä.

        Lehtinen: "Toisinsanoen mitättömät kengänpohjalliset ja patalaput voidaan ottaa mutta muumiastiastoa ei?"

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat hyvinkin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Lehtinen: "Mikä laki antaa perilliselle oikeuden ottaa pesästä kengänpohjalliset ja patalaput?"

        Suomen laki.

        Lehtinen: "Ylipäätänsä oletko sitä mieltä että pesästä voi ottaa jotain ja samalla voidaan luopua perinnöstä verotehokkaasti?"

        Asiasta päättää kirjallisen näytön perusteella verottaja. Kengänpohjalliset ja patalaput eivät ole merkki perintöön ryhtymisestä.

        Lahtinen: "Osaatko vastata yksinkertaisiin kysymyksiin vai meneekö liian vaikeaksi?"

        Helppoa tämä on, kun asian osaa. Kysy asiaa lupaamastasi oikeusministeriöstä tai suoraan verottajalta.


    • Meedio23

      "Asiasta päättää kirjallisen näytön perusteella verottaja. Kengänpohjalliset ja patalaput eivät ole merkki perintöön ryhtymisestä."

      Niin,verottaja päättää..sun mielipiteellä ei ole mitään painoarvoa.
      Tee testi,sitten kun saat perintöä,ota ne kengänpohjalliset ja patalaput ja ilmoita verottajalle että olet ottanut ne ja samalla luopunut perinnöstä.Sitten näet että verottaja on sitä mieltä että pesään on ryhdytty ja tehokas luopuminen ei ole mahdollista.

      Tai sitten pirauta verottajalle ja kysy.

      Kysyin sulta pari helppoa kysymystä,vastausta en saanut,onko vaikeuksia ymmärtää että mitä kysyttiin?

    • Meedio23

      "Lehtinen: "Mikä laki antaa perilliselle oikeuden ottaa pesästä kengänpohjalliset ja patalaput?"

      Suomen laki."

      Niin että mikä kohta suomen laista?Täsmennystä pöytään..

    • Muumikuppi

      Urpo Lehtinen: "Niin,verottaja päättää..sun mielipiteellä ei ole mitään painoarvoa."

      Verottaja päättää, joten lopeta se turhanpäiväinen kyselysi!

      Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat hyvinkin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

      Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta.

    • Meedio23

      Muumikuppi,
      O-saat-ko vas-ta-ta simp-pe-lei-hin ky-sy-myk-siin?

      "voivat hyvinkin olla este "

      Niin että onko se este vai ei ole?

      Edelleen odottelen vastauksia,tuottaako vaikeuksia vastata niihin?
      Mikä laki sanoo että irtainta saa ottaa ja samalla voit luopua perinnöstä tehokkaasti?

      • Muumikuppi

        Urpo Lehtinen: "Niin,verottaja päättää..sun mielipiteellä ei ole mitään painoarvoa."

        Urpo Lehtinen: "Edelleen odottelen vastauksia,tuottaako vaikeuksia vastata niihin?"

        Kokeile jo päättää, mitä haluat. Käsket vastaamaan, mutta vastauksellani ei ole kuitenkaan mitään merkitystä.

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat hyvinkin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta.

        Lupasit kysyä sekä oikeusministeriöstä että verottajalta asiaa, Kumpaakaan et tehnyt. Sanoit lisäksi olevasi veroasiantuntija sekä ylikomisario. Heh...!


    • Meedio23

      Kenelle sä kirjotat?
      Urpo Lehtiselle vai mulle?

      Viiraako nupissa vai etkö sä osaa lukea että kuka täällä kirjoittaa?

      Lehtinen ei ole vastannut sulle pitkään aikaan.
      Onko lievästi vainoharhainen olo?

      Koita nyt kaivaa se fakta liittyen siihen lakiin äläkä höpötä puutaheinää.

      ----Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. ----

      Osoittaa vai ei osoita?Etkö tiedä?

      • Muumikuppi

        Sinähän olet Urpo Lehtinen, ja kirjoitat useilla eri nikeillä.

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat hyvinkin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen.

        Lupasit kysyä sekä oikeusministeriöstä että verottajalta asiaa, Kumpaakaan et tehnyt. Sanoit lisäksi olevasi veroasiantuntija sekä ylikomisario. Heh...! Kyllä Urpo osaa.


    • Meedio23

      Minä en ole Urpo Lehtinen vaan Meedio23,etkö huomaa eroa?
      Onko sun silmissä vikaa?

      Poika hyvä,kerro nyt ihmeessä että mikä lakipykälä antaa mahdollisuuden ottaa pesästä irtainta ja samalla voit luopua perinnöstä verotehokkaasti?

      Onko se kenties perintökaari ja jos on niin mikä pykälä?

      Sä kerrot vaikka ja mitä mutta mitään todistusaineistoa et esitä.
      Susta tulisi loistava puolustusasianajaja kun puhut hirveesti paskaa ja sitten kun kysytään faktaa sun paskapuhumiselle niin sä pillität samaa leyvä,kopioit omia tekstejäs ja luulet että se kattaa sun paskajauhamises.

      Esitä nyt hyvä ihminen jotain faktaa puheides tueksi,siis jos vaan voit..Selväähän tämä kuitenkin on,ei sulta mitään faktaa tipu.

    • Muumikuppi

      Sinähän olet Urpo Lehtinen, ja kirjoitat useilla eri nikeillä. Kenties sinulla on todettu jakomielitauti. Lupasit kysyä sekä oikeusministeriöstä että verottajalta asiaa, Kumpaakaan et tehnyt. Sanoit lisäksi olevasi sekä veroasiantuntija että ylikomisario. Heh...!

      Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat hyvinkin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

      Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen.

    • Meedio23

      Ei nyt ole sulla kaikki muumit laaksossa,saati kirjat hyllyssä..Entäs matti kukkarossa?

      Etkö sä osaa lukea?
      Enskerralla sä varmaan väität että olen jeesus kristus.

    • 74365736

      sanonpa nyt vaan, että koska perillinen voi joutua olosuhteiden pakosta ottamaan haltuunsa ja hoitoonsa pesän omaisuutta, niin olennaista ryhtymisessä on ottajan ottamistahto, eikä sitä sen vuoksi voida päätellä pelkästään omaisuuden sijainnin perusteella, ja sen ottamistahtonsa voi aivan hyvin myös perua niin kauan kuin pesä olemassa, eikä ryhtymiseen aikonut ole sopimusperusteisesti tai viranomaisvelvoitteisesti sitoutunut muuhun

      • Muumikuppi

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat vallan hyvin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen.


      • Järjen_ääni

        Verotushan ei ole ainoa asia, jossa tehokkalla luopumisella on merkitystä. Kannattaa tututstua oikeuskirjallisuuteen. Irtaimen omaisuuden jakoon osallistuminen mainitaan siellä nimenomaisesti tehokkaan luopumisen esteeksi. Mitään euromääriä ei ole, oleellista on toimiminen omistajan tavoin eli juurikin se ryhtyminen. Muumikupin argumentoinnista huomaa, ettei hän osaa hahmottaa abstrakteja käsitteitä ja koko juridiikka tuntuu olevan vierasta. Kannattaa siis unohtaa mitä konkreettisia esineitä otettaisiin. Se tai niiden arvo ei ole asian ratkaisun kannalta oleellista.


    • Muumikuppi

      Järjetön ääni: "Muumikupin argumentoinnista huomaa, ettei hän osaa hahmottaa abstrakteja käsitteitä ja koko juridiikka tuntuu olevan vierasta..... Se tai niiden arvo ei ole asian ratkaisun kannalta oleellista."

      Höpsis sinun kanssasi: huomaan että olet sattunut lukemaan johdannon tai esilehden jostakin merkonomeille tarkoitetusta juridiikan kirjasta. Sinun kannattaisi asennoitua asiaan aivan kuten oikea asianajaja asennoituisi. Se voi olla sinulle vaikeaa, mutta kyllä voit edes yrittää.

      Yksikään asiansa osaava asianajaja (tai muu moitteetön lakimies) ei merkitse perukirjaan irtainta lainkaan, ja jos merkitsee, kertoo irtaimen - asian niin ollen - olevan vähäarvoista normaalia irtainta. Jos luopujan hallussa on (otettu/saatu/vastaanotettu) kengänpohjallisia, pannulappuja ja pannunalusia, asianajaja ei merkitse mitään pesästä puuttuvaksi.

      Asianajaja kirjoittaa, että perillinen luopuu perinnöstä, ja tästä perukirjaan tulee asianmukainen liite perukirjaa varten. Asianajaja ei totea, että pesään on ryhdytty, sillä pesään ryhtyminen estäisi tehokkaan luopumisen: lain mukaan patalaput ja pannunaluset eivät ole perintöön ryhtymistä.

      Jos perillinen on ryhtynyt perintöön, eikä luopuminen ole pätevä, eikä voisi teoriassa olla tehokas, asianajaja huomauttaa asiasta päämiehelleen. Patalaput ja pannunaluset eivät estä lain mukaan perinnöstä luopumista, asianajaja toteaa.

      Mennään ihan lain mukaan, ei merkonomeille suunnatun juridiikan esilehden mukaan.

    • selvännäkijä11

      ---------"lain mukaan patalaput ja pannunaluset eivät ole perintöön ryhtymistä.----------


      Niin että kerro nyt että minkä lain mukaan se ei ole perintöön ryhtymistä?

      Mikä laki antaa perilliselle oikeuden ottaa patalappuja ja pannunalusia pesästä ja samalla henkilö voi luopua verotehokkaasti perinnöstä?

      Sä väität että suomen laista löytyy sellainen pykälä,ole hyvä ja kerro että mikä pykälä tulee kysymykseen?

      Meneekö liian vaikeaksi?
      Tarvitsetko apua pykälän etsimiseen?

      Ootas,..olen meedio jolla on kyky nähdä tulevaisuuteen....Mä näen sen että sä et kerro sitä pykälää..Syynkin tiedän...Koska sellaista pykälää ei ole olemassa.

      Taidat olla varsinainen hupi-ukko,suusta tulee shittii vaikka muille jakaa.

      • Muumikuppi

        Voi Lehtinen.

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat vallan hyvin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen.


    • Selvännäkijä11

      No niin,oikeassa olin...Muumikuppi toistaa itseään ja kirjoituksiaan...moneskohan kerta oli kun copy pastea käytti,ei mitään uutta tietoa. Jankuttaa paskaa eikä toimita mitää faktaa paskan tueksi.
      Taitaa olla oikeasti jotain vikaa pääkopassa.

      • Muumikuppi

        Urpo Lehtinen: "Minulla on oikeasti jotain vikaa pääkopassa."

        Voi Lehtinen sinua, kyllä me muut tuon asian jo tiedämme... Sanoit aikaisemmin olevasi sekä veroasiantuntija että ylikomisario. Heh...! Lupasit lisäksi kysyä asiaa sekä oikeusministeriöstä että verottajalta, Kumpaakaan et tehnyt.

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat hyvinkin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen.


    • omatuntokolkuttaa

      Otin pesästä käytetyt alushousut, sukkia ja hammastahnaa.

      Muu pesä suuttui asiasta. Pitääkö minun palauttaa alushousut ja sukat pestyinä vai sellaisinaan pesään? Kuka maksaa pesun? Hammastahna on jo melkein loppu ja tuubi oli vähän kuivanut kun otin sen.

    • Voihyvääpäivää

      Siis uskomaton ääliö tuo mitään et voi-jankkaaja. Toivon hänen todellakin toimivan esimerkkiensä mukaisesti ja saavan sitten todeta miten hommassa käy. Jos hän on veloissa, lapset eivät saa mitään. Kun ei kerran soita sille verottajalle ja kysy ryhtyykö hän pesään vaiko ei, jos hän sieltä tuhkakupin tai muumimukit ottaa. Kuten niin monesti on todettu, hullu saa olla mutta ei tyhmä. Ja tyhmän tunnistaa ainakin siitä että jankuttaa jvain otakin, eikä varmista asiaa. Viisaampi ottaa selvää ja välttää vahingon, Tyhmä pysyy tyhmänä, kun ei ota selvää. Jos vielä on noin kankea kaula, ettei edes itselleen voi myöntää olevansa väärässä, niin tyhmä mikä tyhmä.

    • kukaosaavastata

      Pitääkö minun palauttaa alushousut ja sukat pestyinä vai sellaisinaan pesään? Kuka maksaa pesun?

    • Lakimies83

      Lain mukaan perintöön ryhdytään kun sanotaan muille perillisille että minä haluan pesästä muumikupit ja lautaset.

      Asiasta seuraa se että pesästä ei tarvitse fyysisesti ottaa mitään ja silti perintöön on ryhdytty.

      Näin ollen raja ottamiselle ei kulje siinä että minkä hintaista tavaraa otetaan vaan siinä että otetaanko jotain vai tuodaanko halu ottamiselle ilmi muille osakkaille.

      Lopputulos on se että sillä ei ole merkitystä asian kannalta että otetaanko pari kuppia vai pari sataa kuppia.

    • Muumikuppi

      Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

      Hyvin sanottu.

      Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat vallan hyvin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

      Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen.

    • Lakimies93

      "Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat vallan hyvin olla este tehokkaalle luopumiselle. "

      Siis mitä häh?
      Onko se este vai ei ole este,etkö tiedä?

      "Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen. "

      Verottajaa kiinnostaa että onko perillinen ryhtynyt pesään vai ei.
      Jopa sinä muumikuppi tiedät sen että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä joten asia on harvinaisen selvä.

      Verottajaa EI kiinnosta että onko kyseessä 1 muumikuppi vai tuhannen euron arvoinen kullattu kynä,asiassa ratkaisee se että onko pesästä otettu jotain.

      Lain mukaan pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä ja sitä sä muumikuppi et voi mitenkään kiistää kun se selkeästi on laissa mainittu. "Ottakoon perinnön vastaan"

      Näillä puheilla päästään siihen johtopäätökseen että sillä ei ole merkitystä että otetaanko haisevat sukat tai pari muumikuppia, otetun irtaimiston arvolla ei myöskään ole merkitystä kun laki EI sitä erottele että minkä arvoista tavaraa voidaan ottaa ilman että se tulkittaisiin perintöön ryhtymiseksi.

      Laki on hyvin yksiselitteinen,pesästä ottaminen oli se sitten mitä tahansa tulkitaan perintöön ryhtymiseksi.

      Ymmärrätkö vai toistatko itseäsi taas kerran?

      • Muumikuppi

        Ai, Urpo Lehtinen kirjoittaa nyt lakimies-nimimerkillä. Aikaisemmin kerroit olevasi mm. ylikomissario sekä verottajan esimies... Kyllä nyt taas naurattaa.

        Lupasit myös kysyä asiaasi peräti oikeusministeriöstä, mutta vastausta ei ole vieläkään täällä näkynyt.

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat vallan hyvin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen. Samaan kategoriaan kuuluvat Lehtisen mainitsemat haisevat sukat.


      • ja_taas_mennään
        Muumikuppi kirjoitti:

        Ai, Urpo Lehtinen kirjoittaa nyt lakimies-nimimerkillä. Aikaisemmin kerroit olevasi mm. ylikomissario sekä verottajan esimies... Kyllä nyt taas naurattaa.

        Lupasit myös kysyä asiaasi peräti oikeusministeriöstä, mutta vastausta ei ole vieläkään täällä näkynyt.

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat vallan hyvin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen. Samaan kategoriaan kuuluvat Lehtisen mainitsemat haisevat sukat.

        Kysyin asiasta. Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja tasavallan presidenttikin oli sitä mieltä, että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä. Poliisi ja syyttäjäkin totesi samaa eikä oikea asianajajakaan voinut olla muuta mieltä. Niinpä varmistin vielä asian korkeimman oikeuden presidentiltä ja varmuudeksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentiltä, kun veroasiat kuuluvat hallinto-oikeuden alaan. Kaikki olivat samaa mieltä, että jos ottaa, niin ryhtyy.

        Eli älä ota, jos ajat.


      • Lawetorder
        ja_taas_mennään kirjoitti:

        Kysyin asiasta. Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja tasavallan presidenttikin oli sitä mieltä, että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä. Poliisi ja syyttäjäkin totesi samaa eikä oikea asianajajakaan voinut olla muuta mieltä. Niinpä varmistin vielä asian korkeimman oikeuden presidentiltä ja varmuudeksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentiltä, kun veroasiat kuuluvat hallinto-oikeuden alaan. Kaikki olivat samaa mieltä, että jos ottaa, niin ryhtyy.

        Eli älä ota, jos ajat.

        Lue ketju uudelleen.

        T. Lawetorder


    • Totuusvelvoittaa

      mUUMIKUPPI,sulta kysyttiin kysymys..Osaatko vastata siihen?

      • Muumikuppi

        >>> Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja tasavallan presidenttikin oli sitä mieltä, että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä. Poliisi ja syyttäjäkin totesi samaa eikä oikea asianajajakaan voinut olla muuta mieltä. Niinpä varmistin vielä asian korkeimman oikeuden presidentiltä ja varmuudeksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentiltä, kun veroasiat kuuluvat hallinto-oikeuden alaan. Kaikki olivat samaa mieltä, että jos ottaa, niin ryhtyy. >>>

        Kamalaa valehtelua. Odotellaan itse Urpo Lehtisen vastausta.

        Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat vallan hyvin olla este tehokkaalle luopumiselle. Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen. Samaan kategoriaan kuuluvat Lehtisen mainitsemat haisevat sukat.


    • Lakimies93

      "Satojen tai tuhansien eurojen irtain voivat vallan hyvin olla este tehokkaalle luopumiselle. "

      Onko vai eikö ole?

      SImppeli kysymys muumikupille.

      • Muumikuppi

        Arvokas irtain saattaa osoitaa sekä perillisen vastaanottotahtoa, ryhtymistä käyttämään omistajan oikeuksia että tarvittavaa vähäisempää suurempaa aktiivisuutta. Objektiivisesti tarkasteltuna patalaput eivät estä perinnöstä luopumista tehokkaasti.

        Verottajaa ei patalaput ja kengänpohjalliset kiinnosta, vaan allekirjoitettu perukirja luopumisliitteineen. Samaan kategoriaan kuuluvat Lehtisen mainitsemat haisevat sukat.


    • Lakimies93

      Susta tulisi mainio poliitikko,kun sulta kysytään jotain niin sä vastaat ihan puutaheinää.

    • Muumikuppi

      Voi, Lehtinen Lehtinen. Sinulle on vastattu lukuisia kertoja eri sanoin.

      Tehokkuudella tarkoitetaan verotehokkuutta, joten näyttö asiassa esitetään verottajalle - ja kirjallisena perukirjan muodossa. Allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, on lähtökohtaisesti riittävä näyttö asiassa. Verottajaa ei kiinnosta pannunaluset, ja pannunaluset tai haisevat sukat eivät ole este perinnöstä tehokkaalle luopumiselle. Mersu estää tehokkaan luopumisen.

      Ellei luopumisesta ole esittää vastanäyttöä, luopumista on pidettävä myös tehokkaana. Jos vastanäyttöä tehokkuudelle (= verotehoton) on, näyttö tulee antaa verottajalle kirjallisena, jonka jälkeen verottaja käyttää kokonaisharkintaa. Lakia on joka tapauksessa tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi.

      Täysin selvää, että patalappu tai paistinpannu ei ole perintöön ryhtymistä, eivätkä ne estä tehokasta luopumista. Laki ei määrittele ryhtymistä verottajalle tai meille muillekaan sen enempää. Lain mukaan mennään, eikö niin.

      Poliitikko.

    • 00530

      Muumikuppi,oletko tosiaan sitä mieltä että vähän saa ottaa muttei paljon?

      Mihin lakiin tämä perustuu?
      Missä menee raja?

      Onko asiassa olemassa yhtään oikeuskäytäntöä jossa tämä todetaan että vähän voi ottaa mutta ei paljon?

      Entäs onko olemassa yhtään oikeuskirjallisuutta jossa tämä käy ilmi?

      Osaatko etsiä tietoa netistä?

      Takuuvarmaa on ainakin se että et löydä yhtäkään sivustoa jossa tämä tulisi ilmi.

      • Muumikuppi

        Lehtinen: "Missä menee raja?"

        Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"


    • JudgeDredd

      -----Kysymyshän on periaatteellinen-------
      No eipä ole vaan asia perustuu suoraan lakiin.

      • LehtinenUrpo

        Mihin kohtaan laissa?


    • JudgeDredd

      Suoraan perintökaareen.
      Lue sieltä.

      • Muumikuppi

        Ei ollut siellä asiaa käsitelty, joten mennään ihan lain mukaan.

        Odotellaan lisäksi kun Urpo Lehtinen lupasi kysyä kaikista mahdollista paikoista, mm. Oikeusministeriöstä

        Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"


    • JudgeDredd

      On se kumma että muumikuppi ei osaa lukea selkeää suomea,saati sitten ymmärrä lukemaansa.

      Avataan nyt hiukan tätäkin asiaa jotta lapsukaiset ymmärtää.

      Perintökaari 17 2a §
      Perintökaari 16 2 §

      Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan.

      Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä tuomarille. Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.

      "Ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon muille perillisille että halutaan ottaa perintö vastaan"

      Tässä on 2 tapaa ottaa perintö vastaan,ottamalla tai ilmoittamalla halukkuuden että otetaan perintö vastaan. Kummassakin tapauksessa SE tulkitaan perintöön ryhtymiseksi,ottaminen ja haluaminen,tämä on täysin selvää kun laki sen täysin määrittelee.

      Kun on otettu pesästä tavaraa niin silloin sinä lain mukaan olet ryhtynyt pesään.
      Kun sinä ole ilmoittanut pesän osakkaille että sinä haluat pesästä 2 muumikuppia ja yhden lautasen niin sinä olet ryhtynyt pesään.

      Sitten mennään perinnöstä luopumisen puolelle,kun sinä olet ottanut pesästä jotain tai ilmoittanut halukkuutesi ottaa jotain niin sinä olet ryhtynyt sellaiseen toimeen että sinun katsotaan ottaneesi perinnön vastaan.Näin ollen et voi enää verotehokkaasti luopua perinnöstä.

      Laissa EI tarvitse erikseen olla mainintaa siitä että MITÄ otetaan,se riittää että otetaan jotain tai ei mitään jos halukkuutta löytyy.

      Jos pesän osakas saa pesästä jotain,oli se sitten mitä tahansa henkilökohtaista etua niin hänen katsotaan ryhtyneen pesään.Jos henkilö käyttää osakkaan oikeuksia suhteessa pesään niin hän ryhtyy silloinkin pesään.
      Kun luovutaan perinnöstä niin sinun pesän osakkuus katoaa,näin ollen sinulla EI ole mitään oikeuksia ottaa niitä hikisiä sukkia tai muutakaan irtaimistoa.

      Kuka tahansa järkipäinen ihminen tietää sen että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä.

      Laki EI erottele sitä että saako ottaa vähäsen,raja on pyöreä ei mitään.
      Laki ei myöskään erottele sitä että minkä arvoista esinettä voisi ottaa.

      Näin ollen laki määrittelee sen että raja perintöön ryhtymisessä on se että otetaanko jotain tai ilmoitetaanko halukkuus ottamiselle muille osakkaille.

      Muumikupilla tuntuu olevan massiivisia vaikeuksia ymmärtää lukemaansa,tokkopa tuolla on merkitystä kun kuitenkin täällä pyörii muitakin ihmisiä jotka sentään ymmärtävät lukemaansa.

      Oikeuskäytäntö plus oikeuskirjallisuus myös tukee sitä että pesästä ottaminen on perintöön ryhtymistä.Asiassa ei ole merkitystä sillä että mitä otetaan tai minkä arvoista irtainta otetaan.

      • Muumikuppi

        Urpo Lehtinen yrittää ja yrittää - onnistumatta. Heh...

        Kopio laista: "Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan."

        Laki on laki. Täysin selvää on, että patalappu tai paistinpannu ei ole perintöön ryhtymistä, eivätkä ne estä tehokasta luopumista. Laki ei määrittele ryhtymistä verottajalle tai meille muillekaan sen enempää. Lain mukaan mennään, eikö niin?

        Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

        Hyvin sanottu.

        Tehokkuudella tarkoitetaan verotehokkuutta, joten näyttö asiassa esitetään verottajalle - ja kirjallisena perukirjan muodossa. Allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, on lähtökohtaisesti riittävä näyttö asiassa. Verottajaa ei kiinnosta pannunaluset, ja pannunaluset tai haisevat sukat eivät ole este perinnöstä tehokkaalle luopumiselle. Mersu estää tehokkaan luopumisen.

        Ellei luopumisesta ole esittää vastanäyttöä, luopumista on pidettävä myös tehokkaana. Jos vastanäyttöä tehokkuudelle (= verotehoton) on, näyttö tulee antaa verottajalle kirjallisena, jonka jälkeen verottaja käyttää kokonaisharkintaa. Lakia on joka tapauksessa tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi.


    • JudgeDredd

      "Laki ei määrittele ryhtymistä verottajalle tai meille muillekaan sen enempää. Lain mukaan mennään, eikö niin?"

      Et vissiin sitten osaa lukea,juurihan laissa määritellään se mikä on perintöön ryhtymistä,siinä määritellään että ottaminen ja haluaminen on perintöön ryhtymistä.

      Missä mättää kun et ymmärrä?
      Tottakait perinnön vastaanottaminen on perintöön ryhtymistä.

    • JudgeDredd

      Tän voisi kiteyttää vaikka näin...

      a....Otat perinnön vastaan,oletko ryhtynyt pesään?

      b....Jos olet ryhtynyt pesään voitko luopua verotehokkaasti perinnöstä?

      a....Olet ryhtynyt pesään
      b....Et voi luopua verotehokkaasti.

      Harmi kun ei pojulla riitä älli tuon tajuamiseksi.

    • JudgeDredd

      "Verottajaa ei kiinnosta pannunaluset, ja pannunaluset tai haisevat sukat eivät ole este perinnöstä tehokkaalle luopumiselle. Mersu estää tehokkaan luopumisen."

      Miksi verottajaa ei kiinnosta patalaput jne mutta mersu kiinnostaa?
      Lukeeko jossain että vähäarvoista irtainta voi ottaa mutta kallisarvoista ei?Määritteleekö laki sen että vähän voit ottaa mutta et kallisarvoista?
      Onko sulla mitään faktaa väitteesi tueksi?

    • Muumikuppi

      Urpo Lehtinen repii taas kerran pelivarusteensa.... Heh!

      Laki on laki. Täysin selvää on, että patalappu tai paistinpannu ei ole perintöön ryhtymistä, eivätkä ne estä tehokasta luopumista. Laki ei määrittele ryhtymistä verottajalle tai meille muillekaan sen enempää. Lain mukaan mennään, eikö niin?

      Nimim. 00530: "Joku järki asiassa pitäisi olla! Sen ottamisen pitää ilmentää perintöön ryhtymistä. Lyijykynä ei ole perintökalu, ellei se ole kullalla päällystetty. Ei tässä auta vetäytyä auktoriteettien taakse. Jos tuota oikeudessa puitaisiin, siis lyijykynää, niin eihän se mitään PERINTÖÖN ryhtymistä oli...... Kysymyshän on periaatteellinen: onko mainitunlainen tulitikun ottaminen pesän tikkuaskista perintöön ryhtymistä vai eikö ole?"

      Hyvin sanottu.

      Tehokkuudella tarkoitetaan verotehokkuutta, joten näyttö asiassa esitetään verottajalle - ja kirjallisena perukirjan muodossa. Allekirjoitettu perukirja, jonka liitteenä on kirjalllinen luopumisilmoitus, on lähtökohtaisesti riittävä näyttö asiassa. Verottajaa ei kiinnosta pannunaluset, ja pannunaluset tai haisevat sukat eivät ole este perinnöstä tehokkaalle luopumiselle. Mersu estää tehokkaan luopumisen.

      Ellei luopumisesta ole esittää vastanäyttöä, luopumista on pidettävä myös tehokkaana. Jos vastanäyttöä tehokkuudelle (= verotehoton) on, näyttö tulee antaa verottajalle kirjallisena, jonka jälkeen verottaja käyttää kokonaisharkintaa. Lakia on joka tapauksessa tulkittava suppeasti (mahdollisen) vastaajan eduksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      93
      4417
    2. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      44
      4406
    3. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      612
      4046
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      2967
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      79
      2591
    6. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      129
      2153
    7. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      342
      2115
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      204
      2069
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      29
      1695
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1462
    Aihe