Onko sukusi/sululaisesi kotoisin Lempaalasta? Olisiko järkevää yhdistää henkilöiden ja tietojen haku ja etsintä pienemmälle alueelle? Yhdistetään samojen sukujen ja sukulaisten ja yleinen tietojen etsintä. Lempaalan sukututkimuspiiri tai vastaava?
Itse etsin 1900-luvun vaihteessa ( /-10v.)Lempaalan alueella syntyneitä ja asuneita kolmea sukua: PAUKKU, HIPELI ja PEKKI. (1.=isäni suku, 2.=isänäidin suku ja 3.=isäni serkku)
Lempaalan sukuja
Löytyykö meitä monta?
129
19636
Vastaukset
- Korkeamäki
Kannatettava ajatus! Lempaalaan on jo tälläkin palstalla viitattu useamman kerran. Luulisi, että löytyisi muutama yhteistyöstä innostunut lempaalaisjuurinen meidän lisäksemme.
- Ammattiryhmää kaivataan
Lukiessani www.inkeri.com:n sivuja tuli väkisinkin mieleen, eikö Inkerin Liiton, Kulttuuriseuran yms. taholta löydy ketään tai keitään, jotka olisivat jo pitemmän aikaa tehneet inkeriläisten sukututkimustyötä ja osaisivat löytää tarvittavat tiedot niistä arkistoista, joissa niitä vielä on ja joihin vielä pääsee tutkimaan. Aivan aloittelijan on vaikeaa selviytyä siitä mappiviidakosta. Sitten varsinkin Venäjällä olevat...Voisiko edes sieltä saada "työryhmän" ammattitaidolla keräämää tietoa. Ymmärrän toki, että se vie aikaa ja rahaa, mutta myös tietojen tarvitsijat ovat valmiita korvaamaan kulut kohtuudella.
Kysymys: -Onko esim. pietarilainen Aleksej Krjukov laittamassa kirjan muotoon niitä tietojaan, joita hänelle on kertynyt vuosien ajan tutkimustensa yhteydessä?- Inkerin kulttuuriseura
Meillä on sukututkimusta hallitsevia henkilöitä ja sukututkimustyömme on parhaillaan organisoitumassa. Ajatuksena on ollut tehdä arkistoihin "retkiä", joiden aikana aloittelijoita perehdytetään sukututkimuksen saloihin. Korvausten saaminen tällaiselle työlle on valitettavasti kiven takana. Eli vapaaehtoisvoimin edetään.
Aleksej Krjukovin julkaisua moni muukin odottaa.
Ota yhteyttä [email protected]:in kautta asiantuntijoihimme.
- Tietomurunen
Onko kellään MITÄÄN TIETOA Lempaalan Lukkarinmäestä? Vuodet 1900-20. Internet-sivuilta, mm. lista Stalinin vainouhreista, Paukku-sukua asui Lukkarinmäessä, Hipeli-sukua Hipelinmäessä ja Pekki-sukua Mustilassa. Jossakin on tieto Pekinmäestä, missä päin se oli Lempaalan aluetta?
- Mustilan Murahdus
Lempaalan Lukkarinmäen oloista (mm.) kertova kirja on olemassa, jonka on kirjoittaja on sieltä syntyntysin.
Kirja pohjautunee hänen omiin muistelmiinsa mutta joitakin nimiä yms. on muutettu.
Kirjan nimi on
"Mutkainen tie vapauteen".
Kirjoittaja on Alexander Störgren.
Kirjoittaja elää (tietojeni mukaan edelleenkin) Ruotsissa ja on hyvin iäkäs. - Mustilan Murahdus
Pekinmäki ("Pekinkolkka") oli osa Mustilan kylää, kartalta katsoen keskellä kylää, mäen päällä.
Hipelimäen, Riivalin kylän ja Mustilan suvut Hipeli, Pekki, Steenari, Kuokkanen, Pullinen (Pulli) ja Kähäri olivat monessa tapauksessa sukua toisilleen naimakauppojen johdosta.
- Toksovalainen
Olen tavannut Paavo Pekki,asuu nyt Kontupohjassa.
- Serkun suku
Etsin isäni sukua, kuten tuolla alussa kerron (Paukku,Hipeli ja Pekki).Isäni serkku oli tosiaan Paavo Pekki.Hän on kuollut,en tiedä hänen tarkkaa synt.aikaansa, ehkä n. 1895-1905. Kyseinen henkilö voisi olla, iästä riippuen, pojanpoika.Myöskin Suomesta on löytynyt samannimisen henkilön jälkipolvea, mutta se yhdistävä tieto puuttuu.1900-luvun vaihteessa kuitenkin kaikki kolme sukua asuivat Lempaalassa. Kiitos, että kerroit.
- Mustilan Murahdus
Tiedätkö onko Paavo Pekillä sukua ollut Lempaalassa taikka Mustilan Pekinmäellä?
Onko Kontupohjaan mahdollista saada yhteys netin kautta?
Oletko itse Toksovasta ?
Lempaala, Mustila, Kuivaisten piiri ja Toksova ovat tuttuja paikkoja. - Toksovalainen
Mustilan Murahdus kirjoitti:
Tiedätkö onko Paavo Pekillä sukua ollut Lempaalassa taikka Mustilan Pekinmäellä?
Onko Kontupohjaan mahdollista saada yhteys netin kautta?
Oletko itse Toksovasta ?
Lempaala, Mustila, Kuivaisten piiri ja Toksova ovat tuttuja paikkoja.Olen sieltä lähtöisin.Äidinisän suku(Asikaiset) on sieltä.
- Toksovalainen
Mustilan Murahdus kirjoitti:
Tiedätkö onko Paavo Pekillä sukua ollut Lempaalassa taikka Mustilan Pekinmäellä?
Onko Kontupohjaan mahdollista saada yhteys netin kautta?
Oletko itse Toksovasta ?
Lempaala, Mustila, Kuivaisten piiri ja Toksova ovat tuttuja paikkoja.Valitettavasti ei ole Pekkistä tarkemmin tietoa.Opiskelimme Keltossa v 200.
- kylä???
Onko kenelläkään tietoa Harpalasta Lempaalassa ja siellä asuneista? Huomasin, että sinne on myös yhteyksiä. Tiedot ovat vähissä.
- Mustilan Murahdus
Toksovalainen kirjoitti:
Olen sieltä lähtöisin.Äidinisän suku(Asikaiset) on sieltä.
Eikö se Lempaalan alue kuulu Toksovaan hallinnollisesti?
Minkä verran Toksovassa on suomea puhuvia ? Satoja ? Enemmän / vähemmän ?
Mitä Keltossa voi opiskella?
Olen vain kiinnostunut yleisesti.
"MMurre" - Toksovalainen
Mustilan Murahdus kirjoitti:
Eikö se Lempaalan alue kuulu Toksovaan hallinnollisesti?
Minkä verran Toksovassa on suomea puhuvia ? Satoja ? Enemmän / vähemmän ?
Mitä Keltossa voi opiskella?
Olen vain kiinnostunut yleisesti.
"MMurre"Nykyinen Lempaala(Stekljannyj)on osa Toksovan seurakunnasta.Suomea puhuvat noin 200 ihmista.
- Toksovalainen
Mustilan Murahdus kirjoitti:
Eikö se Lempaalan alue kuulu Toksovaan hallinnollisesti?
Minkä verran Toksovassa on suomea puhuvia ? Satoja ? Enemmän / vähemmän ?
Mitä Keltossa voi opiskella?
Olen vain kiinnostunut yleisesti.
"MMurre"Keltossa opiskellaan teologia-Inkeerinkirkkon opetuskeskuksessa
- Toksovalainen
kylä??? kirjoitti:
Onko kenelläkään tietoa Harpalasta Lempaalassa ja siellä asuneista? Huomasin, että sinne on myös yhteyksiä. Tiedot ovat vähissä.
Toksovan seurakunnasta kannatta kysyä.
- Mustilan Murahdus
Toksovalainen kirjoitti:
Keltossa opiskellaan teologia-Inkeerinkirkkon opetuskeskuksessa
Saisiko jotenkin tomivan yhteyden Lempaalan kappeliseurakuntaan ?
Siis sähköpostiyhteyden sellaiseen henkilöön jolla olisi halua kehittää yhteistyötä Lempaalan ja muualla asuvien Lempaalasta lähtöisin olevien välillä.
Jos järjestäisin kirkkokahvien muodossa pienen tilaisuuden ensi kesänä Lempaalassa ja ottaisin mukaan Lempaalasta kotoisin olevia, muualla asuvia inkeriläisiä.Olisko mahdollinen ?
Olis mukava käydä Toksovassakin ihan vain katsomassa josko olis mahdollista kehittää yhteyksiä sinnekin. - Toksovalainen
Mustilan Murahdus kirjoitti:
Saisiko jotenkin tomivan yhteyden Lempaalan kappeliseurakuntaan ?
Siis sähköpostiyhteyden sellaiseen henkilöön jolla olisi halua kehittää yhteistyötä Lempaalan ja muualla asuvien Lempaalasta lähtöisin olevien välillä.
Jos järjestäisin kirkkokahvien muodossa pienen tilaisuuden ensi kesänä Lempaalassa ja ottaisin mukaan Lempaalasta kotoisin olevia, muualla asuvia inkeriläisiä.Olisko mahdollinen ?
Olis mukava käydä Toksovassakin ihan vain katsomassa josko olis mahdollista kehittää yhteyksiä sinnekin.Asun nyt Suomessa.Toksovan seurakunnan e-mail [email protected] Toivo Arikainen [email protected].
Mutta siellä vain mummot,jotka vain jonkun verran osaa suomea... - ToivoA
Mustilan Murahdus kirjoitti:
Eikö se Lempaalan alue kuulu Toksovaan hallinnollisesti?
Minkä verran Toksovassa on suomea puhuvia ? Satoja ? Enemmän / vähemmän ?
Mitä Keltossa voi opiskella?
Olen vain kiinnostunut yleisesti.
"MMurre"Ystäväni sanoi, että joku täällä etsii tietoja Toksovasta ja Lempaalasta. Oletko sinä?
Olen Toksovan srk:n työntekija. Jos on kysyttävää, voin lähetän tietoja sähköpostitse, mitä vaan on saatavissa. Toivo Arikainen. - ToivoA
Mustilan Murahdus kirjoitti:
Saisiko jotenkin tomivan yhteyden Lempaalan kappeliseurakuntaan ?
Siis sähköpostiyhteyden sellaiseen henkilöön jolla olisi halua kehittää yhteistyötä Lempaalan ja muualla asuvien Lempaalasta lähtöisin olevien välillä.
Jos järjestäisin kirkkokahvien muodossa pienen tilaisuuden ensi kesänä Lempaalassa ja ottaisin mukaan Lempaalasta kotoisin olevia, muualla asuvia inkeriläisiä.Olisko mahdollinen ?
Olis mukava käydä Toksovassakin ihan vain katsomassa josko olis mahdollista kehittää yhteyksiä sinnekin.Toksovalainen on jättänyt minun srk:n ja minun yhteystiedot, kiitos.
- Inkerin kulttuuriseura
ToivoA kirjoitti:
Ystäväni sanoi, että joku täällä etsii tietoja Toksovasta ja Lempaalasta. Oletko sinä?
Olen Toksovan srk:n työntekija. Jos on kysyttävää, voin lähetän tietoja sähköpostitse, mitä vaan on saatavissa. Toivo Arikainen.Toivo. Olisi hienoa, jos voisit lähettää yhteystietosi Inkerin kulttuuriseuran sähköpostiosoitteeseen [email protected]
- Lempaalan Laitisten sukua,
Mustilan Murahdus kirjoitti:
Saisiko jotenkin tomivan yhteyden Lempaalan kappeliseurakuntaan ?
Siis sähköpostiyhteyden sellaiseen henkilöön jolla olisi halua kehittää yhteistyötä Lempaalan ja muualla asuvien Lempaalasta lähtöisin olevien välillä.
Jos järjestäisin kirkkokahvien muodossa pienen tilaisuuden ensi kesänä Lempaalassa ja ottaisin mukaan Lempaalasta kotoisin olevia, muualla asuvia inkeriläisiä.Olisko mahdollinen ?
Olis mukava käydä Toksovassakin ihan vain katsomassa josko olis mahdollista kehittää yhteyksiä sinnekin.Meitä toisen polven inkeriläisiä kiinnostaa myös Lempaala, äidin syntymäpaikka. Olen käynyt siellä kerran äitini ja veljeni kanssa. Matka voisi olla mukava. (Hipelinmäet Riivalinmäet ja Pekinmattilat ovat tuttuja äidin kertomuksista, sekä karjakujaset Lempaalankirkko ja Lempaalajärvi. Löysimme käyntireissullamme Lempaalan kirkon ristin, kirkon läheisyydestä. Sehän on nyt laitettu muistomerkiksi. Olen ylpeä inkeriläisistä juurista.
- inkerinkulttuuri
Lempaalan Laitisten sukua, kirjoitti:
Meitä toisen polven inkeriläisiä kiinnostaa myös Lempaala, äidin syntymäpaikka. Olen käynyt siellä kerran äitini ja veljeni kanssa. Matka voisi olla mukava. (Hipelinmäet Riivalinmäet ja Pekinmattilat ovat tuttuja äidin kertomuksista, sekä karjakujaset Lempaalankirkko ja Lempaalajärvi. Löysimme käyntireissullamme Lempaalan kirkon ristin, kirkon läheisyydestä. Sehän on nyt laitettu muistomerkiksi. Olen ylpeä inkeriläisistä juurista.
Lähde mukaan. Inkerin kulttuuriseura on suunnittelemassa kimppamatkaa Lempaalaan elokususa. Tietoa on tulossa nettisivuille ihan näinä päivinä. Oppaaksi on lupautunut Aleksej Krjukov, joka tuntee hyvin Lempaalan entiset kylänpaikat.
- Pertturi
ToivoA kirjoitti:
Ystäväni sanoi, että joku täällä etsii tietoja Toksovasta ja Lempaalasta. Oletko sinä?
Olen Toksovan srk:n työntekija. Jos on kysyttävää, voin lähetän tietoja sähköpostitse, mitä vaan on saatavissa. Toivo Arikainen.Hei,
Onko sinulla tietoa Antti Pullisen (s. 14.9.1873) ja Katriina Svaanin (s. 24.4.1893) suvuista tai edes vanhemmista. Molemmat ovat syntyneet Lempaalassa ja asuneet ainakin naimisissa ollessaan Mustilassa?
Kiitos paljon tiedoista, jos niitä on saatavilla.
Ystävällisin terveisin,
Riitta Perttunen (o.s. Pullinen, Antti oli isoisäni) - Heli S.
ToivoA kirjoitti:
Ystäväni sanoi, että joku täällä etsii tietoja Toksovasta ja Lempaalasta. Oletko sinä?
Olen Toksovan srk:n työntekija. Jos on kysyttävää, voin lähetän tietoja sähköpostitse, mitä vaan on saatavissa. Toivo Arikainen.Hei
Voisitko mitenkään saada selville onko Toksovassa asunut sukuja Moisander ja Jortikka?
Tiedän vuosina 1910-1924 asuneen Martti ja Katri Moisander siellä. En tiedä heistä sen jälkeen. Ovat siis isä ja tytär.Jortikka (2 perhettä) asuneet 1850 luvulla, en tiedä sen jälkeen heistä mitään.
Sukututkija Vantaalta, myös srk;n työntekijä
Heli Sjöberg - Antti Paukku
inkerinkulttuuri kirjoitti:
Lähde mukaan. Inkerin kulttuuriseura on suunnittelemassa kimppamatkaa Lempaalaan elokususa. Tietoa on tulossa nettisivuille ihan näinä päivinä. Oppaaksi on lupautunut Aleksej Krjukov, joka tuntee hyvin Lempaalan entiset kylänpaikat.
Huomaan, että viestisi on kirjoitettu pari vuotta sitten. Nyt en siis ole ihan perillä siitä, järjestetäänkö tuollainen matka Lempäälään tänäkin kesänä. Tiedätkö asiasta mitään? Jos matka järjestyy uudemman kerran, haluan ehdottomasti mukaan. Sydäntäni lähellä on isäni Simo Paukun suvun tutkiminen, kuten jo aikaisemmin tällä palstalla olen maininnut.
- Inkerinkulttuuri
Antti Paukku kirjoitti:
Huomaan, että viestisi on kirjoitettu pari vuotta sitten. Nyt en siis ole ihan perillä siitä, järjestetäänkö tuollainen matka Lempäälään tänäkin kesänä. Tiedätkö asiasta mitään? Jos matka järjestyy uudemman kerran, haluan ehdottomasti mukaan. Sydäntäni lähellä on isäni Simo Paukun suvun tutkiminen, kuten jo aikaisemmin tällä palstalla olen maininnut.
Olimme matkalla Pohjois-Inkerissä ja Lempaalassa viime elokuussa. Tämän vuoden kesä on menojen osalta niin täynnä, että matkan järjestäminen ei ehkä onnistu. Mutta kysyntää on sen verran, että vuodeksi 2009 ilman muuta järjestämme matkan. Tiedoksesi - ja muidenkin - että 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja voi hankkia dvd:llä Inkerin kulttuuriseuran kautta. Yhteys esim. sähköpostitse [email protected].
- Paukku Lempaalan Maaselistä
Antti Paukku kirjoitti:
Huomaan, että viestisi on kirjoitettu pari vuotta sitten. Nyt en siis ole ihan perillä siitä, järjestetäänkö tuollainen matka Lempäälään tänäkin kesänä. Tiedätkö asiasta mitään? Jos matka järjestyy uudemman kerran, haluan ehdottomasti mukaan. Sydäntäni lähellä on isäni Simo Paukun suvun tutkiminen, kuten jo aikaisemmin tällä palstalla olen maininnut.
Hei Antti Paukku
Olisi kiva tietää, mistä päin Lempaalaa isäsi oli?
Itse olen päässyt vuoteen 1829, mutta 1890-1920 puuttuu mm. isäni sisarusten syntymäajat ym. tietoa. Isäni oli Lempaalan Maaselistä. - Antti Paukku
Paukku Lempaalan Maaselistä kirjoitti:
Hei Antti Paukku
Olisi kiva tietää, mistä päin Lempaalaa isäsi oli?
Itse olen päässyt vuoteen 1829, mutta 1890-1920 puuttuu mm. isäni sisarusten syntymäajat ym. tietoa. Isäni oli Lempaalan Maaselistä.Tervehdys!
Kiitos yhteydenotosta. Voisitko ottaa yhteyttä. Tiedä vaikka olisimme serkuksia.
Missäpäi itse asustelet?
kevätterveisin Antti
PS. Meillä olisi varmaankin paljon keskusteltavaa
[email protected]
Puh. 0440-480653
Kaunkorventie 475
16800 Hämeenkoski - Ipmel
Toksovalainen kirjoitti:
Olen sieltä lähtöisin.Äidinisän suku(Asikaiset) on sieltä.
Olen aivan sivussa näistä kysymyksistäsi, mutta tuo nimi Asikainen alkoi kiinnostaa. Olen koonnut Moisander-suvusta tietoja jo kymmenien vuosien takaa. Niin johonkin kyselyyni vastasi sellainen henkilö kuin Uolevi Asikainen. Hän sanoi vaimonsa kuuluvan tähän minun sukuuni ja tiesi kertoa Tomas Moisanderista jotain tietoja 1600-luvun lopulta. Sukuni on asunut ainakin Toksovassa ja Valkesaarella 1600-1700- lukujen vaihteessa.
Lempi Kuisma, Joensuu
- Missäpäin on WOIKKA
Lempaalasta olevan isäni serkun Paavo Pekin valokuvan on ottanut: OTTO LINQVIST WOIKKA. Kuva on vaaleanruskealle pahville liimattu ohut paperikuva. Missä tämä WOIKKA on/oli? Suomessa vai Inkerinpuolella? Kyseinen kuva on kai 1920-luvulta?
- Valokuva
Woikka löytyi: Suomen Voikkaa!
- Jorma Kähäri
Hipeleitä ja Pekkejä voi etsiä pakolaisseurakunnan kirkonkirjoista Mikkelin maakunta-arkistosta. Hipeleitä ja Pekkejä liittyy Lempaalan aikoina Kähärien sukuun.
Jorma Kähäri- Sukututkimus---sukuseura?
Onko Lempaalan Hipeleiden, Pekkien ja Paukkujen suvuista tehty sukututkimusta laajaltikin? Tutkijat ovat kai hakeneet omia lähisukulaisiaan, mutta miten on, ne yhdistämällä saataisiin aikaan jotain laajempaa. Voidaanko perustaa yhden tai useamman suvun sukuseura? (Tiedän, että Paukkujen sukuseura toimii, mutta kuuluuko siihen ketään rajan toiselta puolelta olleiden jälkipolvea?)
- olli Väänänen
Tietäisikö kukaan mitään Simo (s. 9.6.1889) ja Liisa (s.6.9.1888) Kähäristä ja heidän perheestään. Lapset Juho,Elvi(s.9.11.1914),Arvi, Lempi (s.15.8.1921),Väinö (s.2.6.1927) ja Valter (s.20.12.1931). Ovat asuneet Lempaalassa Maaselkin ja/tai Kaitalan kylässä. Karkotusten jälkeen Simo ja Liisa muutivat Viroon Jõhvin lähelle. Yksi lapsista muutti Petroskoihin ja yksi Tarttoon. Simon yksi veli muutti kuulema Suomeen.
- Antti Paukku
Sukututkimus---sukuseura? kirjoitti:
Onko Lempaalan Hipeleiden, Pekkien ja Paukkujen suvuista tehty sukututkimusta laajaltikin? Tutkijat ovat kai hakeneet omia lähisukulaisiaan, mutta miten on, ne yhdistämällä saataisiin aikaan jotain laajempaa. Voidaanko perustaa yhden tai useamman suvun sukuseura? (Tiedän, että Paukkujen sukuseura toimii, mutta kuuluuko siihen ketään rajan toiselta puolelta olleiden jälkipolvea?)
Kannatan ERITTÄIN kovasti mainitsemaasi 2-3 suvun yhdistämisprojektia sukututkimuksen merkeissä. Aloitetaan vaikka tekemällä sukumatka Lempaalaan. Olen itse käynyt Paukkujen sukumatkalla, löytämättä kuitenkaan mitän juuriani. Vaikka itse olen "kannaksen poikia", oli isäni Simo Paukun suku rajan toisela puolen; äijä syntyi lempaalassa ja asui pienenä 7 vuotta reessä tai kärrissä, kuljettaen elintarvikkeita Pietariin. Setäni nimi oli Matti, äitinsä Maria. Toivon kovasti yhteydenottoa, jotta pääsisimme asiassamme etenemään ja vuosien etsintä vihdoin palkittaisiin. Minulle voi myös skypellä soittaa, laita kenttään Antti Paukku Hämeenkoski. Pekka Rautanen oli muuten isäni ystäviä terijoelta. He pitivät yhteyttä sodan jälkeenkin Lappeenrannassa:)
- Antti elämän evakko
Sukututkimus---sukuseura? kirjoitti:
Onko Lempaalan Hipeleiden, Pekkien ja Paukkujen suvuista tehty sukututkimusta laajaltikin? Tutkijat ovat kai hakeneet omia lähisukulaisiaan, mutta miten on, ne yhdistämällä saataisiin aikaan jotain laajempaa. Voidaanko perustaa yhden tai useamman suvun sukuseura? (Tiedän, että Paukkujen sukuseura toimii, mutta kuuluuko siihen ketään rajan toiselta puolelta olleiden jälkipolvea?)
mie lähtisin poikani Francescon kanssa etsimään juuriamme LEMPAALAAN. Joku vähänkin tietää vaikka huhupuheista mitä suvulleni on käunyt kuulisin mahottoman mielelläni! poikani vaikka onkin vasta 8vuotias ja puoliksi Italialainen on kiihkeän tiedon haluinen juuristaan. hänellä on uskomaton tietämys Suomen ja kansainvälistäkin sotahistoriasta. kaikki muutkin Inkerläiset ja karjalaiset ottakaa yhteyttä, miekii tiiän jottai! ANTTI PAUKKU KAUNKORVENTIE 475 HÄMEENKOSKI 16800.
- Antti elämän evakko
Sukututkimus---sukuseura? kirjoitti:
Onko Lempaalan Hipeleiden, Pekkien ja Paukkujen suvuista tehty sukututkimusta laajaltikin? Tutkijat ovat kai hakeneet omia lähisukulaisiaan, mutta miten on, ne yhdistämällä saataisiin aikaan jotain laajempaa. Voidaanko perustaa yhden tai useamman suvun sukuseura? (Tiedän, että Paukkujen sukuseura toimii, mutta kuuluuko siihen ketään rajan toiselta puolelta olleiden jälkipolvea?)
mie lähtisin poikani Francescon kanssa etsimään juuriamme LEMPAALAAN. Joku vähänkin tietää vaikka huhupuheista mitä suvulleni on käunyt kuulisin mahottoman mielelläni! poikani vaikka onkin vasta 8vuotias ja puoliksi Italialainen on kiihkeän tiedon haluinen juuristaan. hänellä on uskomaton tietämys Suomen ja kansainvälistäkin sotahistoriasta. kaikki muutkin Inkerläiset ja karjalaiset ottakaa yhteyttä, miekii tiiän jottai! ANTTI PAUKKU KAUNKORVENTIE 475 HÄMEENKOSKI 16800.
- Mustilan Laitisia äidin puo...
Pekki-sukua asuu Rantsilassa Pohjois-Pohjanmaalla.
- Lempaalan Laitisia
Äitini suku on Lempaalan Mustilankylän Laitisia. Isoisäni oli Matti Laitinen ja hänen I vaimonsa oli Aune os. Tapanainen ja II vaimonsa Aune os. Tatti, eli minun isoäitini. Hän oli rakas ihana mummoni. Me lapsenlapset olimme hänelle rakkaita. Laitisten perhe tuli Suomeen 1943 ja jäi tänne. Ainoastaan heidän vanhin poikansa Teppo ja vaimonsa Leena palasivat Venäjälle. Tattien lähisukulaisista en tiedä mitään. Olisi mukava löytää Tattien sukua.
- Mustilan Murahdus
Sattumalta tiedän että Ruotsissa asuu Tatti nimisiä henkilöitä ja yhden henkilön yhteystiedot tiedänkin.
- Mustilan Murre
Isoisäni veljen (s. 1904 Mustilassa, kuollut 1970-luvulla Suomessa) laatimassa Mustilan talo- ja paikannimi luettelossa (v. 1936), käsinkirjoitettu versio (joka ei liene ole tätydellinen, mm sen vuoksi että yksi sivu näyttäisi puuttuvan) mainitaan
"Siplen Matti, Laitinen"
ja
"Siplen Juho, Laitinen "
En ole aivan varma käsialan tulkinnan perusteella onko kyse tosiaan "Siplen "vai "Sipen" (?).
[Mahdollisesti kyse on "Sipilän" joka kenties lausuttiin murteellisesti "Siplen" (?) ja nimi on kirjoitettu sen suullisen ilmauksen perusteella. Olen muuallakin alkuperäisten asiakirjojen kohdalla havainnut että monilla minun inkeriläisillä sukulaisillani oli suomen kielen oikeinkirjoitus vähän niin ja näin, liekö johtunut myös siitä ettei suomen kielen kirjoittamiseen ollut mahdollista - eikä eduksikaan- harjaantua Neuvostoliitossa ]
Takaisin asiaan.
Lisäksi Vlaimdir Krjukovin mukaan Mustilassa oli ainakin seuraavia Laitisia
Keski Mustila:
Sipilän Simo ja Mari, LAITINEN.
Vilppolan Simo ja Aune, LAITINEN
Savolanmäki
Anteruksin Teppo v:o Anna-Mari. LAITINEN.
Perkiön kolkka:
Anteruksla-Matti ja Anni, LAITINEN
Raudun kolkka:
Sipilä-Matti ja Aune, t. Anna, Lempi, Tyyne. LAITINEN.
Sipilä-Juho (edellisen veli). LAITINEN. - Ruotsissa
Oletko huomannut Ruotsin Inkeriliiton keskustelupalstalla maininnan Tatti-nimestä, taisi olla Tatti-niminen henkilö, joka kirjoitti?
- ttatti
Minä olen tutkinut Sakkolan ja Raudun eli Karjalan kannaksen Tatteja. Tiedän myös, että Petroskoissa on Tatteja, jotka kuulemma ovat myös kotoisin Sakkolan seudulta.
terttutatti(at)hotmail.com
- Tietojen etsinnässä
Olen selvästi huomannut, että henkilöt, jotka kirjoittavat näillä palstoilla, ovat tutkituilta tiedoiltaan eri tasolla. On niitä, jotka ovat jo selvittäneet ja tietävät omien lähisukulaistensa kohtalot ja elämänvaiheet ja siirtyneet laajemmin tutkimaan tapahtumia. On niitä, jotka vasta aloittavat etsintää kenties parin-kolmen sukunimen turvin tietämättä edes kenenkään syntymäaikaa. Mistä silloin aloittaa?
Esimerkiksi matka Lempaalaan olisi "hieno juttu" silloin, kun tietäisi, missä kylässä ja missä paikassa isä syntyi ja kasvoi, missä hänen vanhempansa jne. Toivottavasti pystyn sen selvittämään ja silloin matkakin tuntuisi aivan toisenlaiselta.- Inkerinkulttuuri
Lempaalaan ollaan menossa kotiseuturetkelle ensi elokuussa asiantuntevassa opastuksessa. Lisää tietoa www.inkeri.com/matkat. Tervetuloa mukaan.
- Mustilan Murre
Olet oikeassa.
Sukutietoudessa kuitenkin jokainen joutuu myös asettamaan itse oman tavoitteensa. Siinä joutuu ratkaisemaan monia sukututkimuksen laajuuteen liittyviä kysymyksiä (tietoisesti tai tiedostamatta) miten kukin rajaa aihepiirinsä (kuinka pitkälle seuraa esim. eri sukuhaaroja). Toinen seikka on se mihin saakka kiinnostus ylipäätään riittää ja kolmas on se minkälaisia tietoja pitää tärkeänä. osa sukututkimuksista on tarkkoja syntymä- ja kuolinaikojen luetteloita josta on pois jätetty sisältö henkilöiden elämänvaiheista tms. (tosin kyse voi olla siitä että tekijä kyllä tietää paljonkin eri henkilöiden vaiheista mutta ei ole niitä jostain syystä kirjannut).
Mutta on selvä että yhteistyöllä ja tietojen vaihdolla voi säästää aikaa.
Tietojen vaihdossa on pieni ongelma koska monet elossa olevat iäkkäät inkeriläiset eivät halua tulla mainituiksi missään. Olen saanut suullisia tietoja eräiltä iäkkäiltä elossa olevilta henkilöiltä jotka eivät halua että heitä (kertojina tai osallisena tarinaan) mainitaan millään lailla. Kyse on eettisestä ongelmasta, voidakseni kuulla tarinan minun pitäisi pitää se salassa. Ongelma on siinä miten tällaisiin kertojan asettamiin ehtoihin pitäisi suhtautua.
- Mustilan Murre
Löytyiskö sen verran asian harrastajia että olisi mahdollista perustaa pohjois-Inkeristä kiinnostuneille Lempaala seura ?
Ajatus olisi edistää yhteisiä intressejä asian tiimoilta. Esim. vaihtaa sukutukimus-tietoja, perehtyä kansallisarkiston aihetta koskeviin kokoelmiin, vaihtaa tietoja kirjallsuudesta, luoda yhteyskiä nykyiselle Inkerinmaalle ja siellä asuviin, ja järjestää esim. pienimuotoisia matkoja pohjois-Inkeriin yms. Pitkässä juoksussa ehkä hankkia tukikohta ("kesänviettopaikan") jostain pohjois-Inkeristä (ja Pietariin läheltä) jossa voisi yöpyä.
Kyse olis vain vapaamuotoisesta toiminnasta ilman muodollisuuksia ja kiinnostuksen mukaan.
Pohjois-Inkerillä tarkoitan Lempaalaa, Valkeasaarta, Vuoletta, Toksova jne. vähän sen mukaan miten kiinnostuneita löytyy.
Ihan kyselen vaan kiinnostusta tässä vaiheessa.
Luulen että seura voisi kokoontuna 1-2 krtaa vudessa esim Helsingissä (tai miten sovitaan) jonkin jo olemassa olevan yhdistyksen tiloissa.
Jos muutama kiinnostunut löytyy voisi seuran perustamiskokouksen järjetsää esim. ensi vuoden kesän lopulla Inkerissä.
Kymmenkunta kiinnostunutta riittää.- Inkerinkulttuuri
Yksi ainakin löytyy ja uskoisin, että enemmänkin. Inkerin kulttuuriseurallahan on matka Pohjois-Inkeriin elokuun lopulla ja siinä yhteydessä on aikaa keskustella Lempaala-seurasta.
- hyvältä..,.,
Oma sukuni on lähtöisin Vuoleelta. Isovanhempani siis.
- Lempaalaisen jälkeläinen
Etsiskelen tietoja lempaalassa asuneista: Kutilaisista ehkä kirjasalossa en ole aivan varma. Ja Summanen nimisistä samasta kylästa.
- Antti Paukku
Olen erittäin kiinnostunut isäni, Simo Paukun suvusta. Hän oli syntynyt elokuussa 1897 Lempaalassa. Hänen sukunsa liikkeistä on ollut mahdotonta löytää tietoja, koska he joutuivat vainojen kohteeksi. Setäni Matti lie ollut poikkeuksellisen pitkä ja muistaakseni Simon äiti oli Maria tai Anna.Simo Paukku sai Suomen kansalaisoikeudet 1929, josta minulla on hallussani Pres. Relanderin allekirjoittama dokumentti. Kuten edellä mainitsin, tietoja on vaikea löytää. Ei edes Mikkelin maakunta-arkistosta ole ollut liiemmin apua; olen kotiseutumatkoilla koettanut etsiä juuriani, laihoin tuloksin.Äitini Anna Poduschkin oli kotoisin Raudusta. Hän oli syntynyt 1905. Isäni kuoli Hämeenkoskella 1987. Jään suurella mielenkiinnolla odottamaan tietoja, (jopa arvauksia) isäni suvun vaiheista. Pienistäkin tiedoista olen kiitollinen. Kannatan erittäin lämpimästi ajatusta perustaa edellä mainittu foorumi Lempaalaissukuisten kesken! Olisi mukavaa tavata teitä muita. Itse olen elänyt erittäin vaiherikkaan elämän ja jakaisin kokemuksiani mielelläni kanssanne. Syntymäkotini Terijoella on vieläkin pystyssä; paikka, jossa käyn miltei vuosittain. Minulle voi kirjoittaa myös perinteistä postia osoitteeseen Antti Paukku, Kaunkorventie 475, 16800 Hämeenkoski.
- Inkerinkulttuuri
Inkerin kulttuuriseura voi toimia Lempaalaisfoorumn kokoonkutsujana. Menee ehkä loppukevääseen ellei sitten syyspuolelle. Ehdotelkaa palstan lukijat sopivia ajankohtia.
- Menneisyyden tarinoita
Suvussani kulkee tarina, että joskus 1920-luvun alkuvuosina olisivat isoisäni Juho Paavilainen ja vaimonsa Katri ( "Kaisa", os. Harvonen ) paenneet yön pimeydessä kahden pienen lapsensa ja isoisän veljen Antin kanssa Vuoleen Putkelasta Suomen puolelle Rautuun, jossa heidät majoitti alkuajoiksi Simo Paukku. Liekö tuo se mies, joka näissä keskusteluissa silloin tällöin näyttää "vilahtavan". Vanha setäni muistaa Simo Paukusta edelleen yhtä ja toista.
- Antti Paukku
Menneisyyden tarinoita kirjoitti:
Suvussani kulkee tarina, että joskus 1920-luvun alkuvuosina olisivat isoisäni Juho Paavilainen ja vaimonsa Katri ( "Kaisa", os. Harvonen ) paenneet yön pimeydessä kahden pienen lapsensa ja isoisän veljen Antin kanssa Vuoleen Putkelasta Suomen puolelle Rautuun, jossa heidät majoitti alkuajoiksi Simo Paukku. Liekö tuo se mies, joka näissä keskusteluissa silloin tällöin näyttää "vilahtavan". Vanha setäni muistaa Simo Paukusta edelleen yhtä ja toista.
Suurkiitos yhteydenotostasi! Jo se, että isästäni liikkuu tarinoita, "yhtä ja toista", tukee olettamusta että kyseessä olisi minun isäni, sillä hän oli eräänlainen legenda jo eläessään. Se, että hän olisi majoittanut rajan yli tulleita osoittaa hänelle ominaista siviilirohkeutta. Myöhemmin samanlaisia tapauksia on ollut useita. Olisin kovin mielissäni jos haastattelisit (vaikka nauhalle jos mahdollista) vanhaa setääsi. Missäpäin setäsi vaikuttaa? Olisin mielelläni häntä kuulemassa. Hauskaa kesää sinne tv. nyt jo evakkovähemmistöön kuuluva Antti Paukku
- Pekka Paavilainen
Antti Paukku kirjoitti:
Suurkiitos yhteydenotostasi! Jo se, että isästäni liikkuu tarinoita, "yhtä ja toista", tukee olettamusta että kyseessä olisi minun isäni, sillä hän oli eräänlainen legenda jo eläessään. Se, että hän olisi majoittanut rajan yli tulleita osoittaa hänelle ominaista siviilirohkeutta. Myöhemmin samanlaisia tapauksia on ollut useita. Olisin kovin mielissäni jos haastattelisit (vaikka nauhalle jos mahdollista) vanhaa setääsi. Missäpäin setäsi vaikuttaa? Olisin mielelläni häntä kuulemassa. Hauskaa kesää sinne tv. nyt jo evakkovähemmistöön kuuluva Antti Paukku
Sain vasta nyt vastattua, kun oli tuo kesäloma välissä.
Vanha setäni Jaakko Paavilainen vaikuttaa täällä Pieksämäellä, ikää on jo 91-vuotta, mutta Hän muistaa vanhoja asioita. Osoite ja puhelinnumero löytyvät puhelinluettelosta enkä usko, että Hän panee pahakseen, jos Simo Paukun poika käy jututtamassa. - rmsky
raudussa oli paukkuja paljon ..lempaalan naapurissa
- pekin poijka
Hej minun isän isä tulee lempäälästa eino pekki
- Inkerin sukua
Voitko antaa lisää tietoa? Tarkoitit kai Lempaalaa?
Mitään kerrottua tietoa ei minulla ole, mutta olen selvittänyt Lempaalan sukulaisiani. Paavo Pekki oli isäni serkku ja mielestäni Pekkejä etsiessäni on nimi Eino Pekki. - löytyykö yhteyksiä
Inkerin sukua kirjoitti:
Voitko antaa lisää tietoa? Tarkoitit kai Lempaalaa?
Mitään kerrottua tietoa ei minulla ole, mutta olen selvittänyt Lempaalan sukulaisiani. Paavo Pekki oli isäni serkku ja mielestäni Pekkejä etsiessäni on nimi Eino Pekki.Kummitätini on Alma Pekki asuu Lempäälässä. Tyyne Pekki nyk. Hankala asuu kanadassa. Äitini oli Helvi Pekki. Kuoli 1989 helmikuulla. Äidin suku oli kotoisin sakkolasta, valkjärveltä karjalasta. Äidilläni oli siraruksia. Väinö Pekki , Arvo Pekki , Eino Pekki ,Toivo Pekki eivät elä enää. terv. Maarit Moisio
- martzu66
löytyykö yhteyksiä kirjoitti:
Kummitätini on Alma Pekki asuu Lempäälässä. Tyyne Pekki nyk. Hankala asuu kanadassa. Äitini oli Helvi Pekki. Kuoli 1989 helmikuulla. Äidin suku oli kotoisin sakkolasta, valkjärveltä karjalasta. Äidilläni oli siraruksia. Väinö Pekki , Arvo Pekki , Eino Pekki ,Toivo Pekki eivät elä enää. terv. Maarit Moisio
Isänisäni oli Eino Pekki hänen vaimonsa Bertta Pekki .Heidän lapsensa Ritva ,Mauri,Kauno,Raimo.Eino sekä poikansa ovat kuolleet.Ritva elää sekä Bertta joka täyttää pian 101.v Olen Raimon tytär Maarit Pekki.Onko kellään tietoa mistä Pekit saapuivat Valkjärvelle?
- Inkerin sukua etsimä
martzu66 kirjoitti:
Isänisäni oli Eino Pekki hänen vaimonsa Bertta Pekki .Heidän lapsensa Ritva ,Mauri,Kauno,Raimo.Eino sekä poikansa ovat kuolleet.Ritva elää sekä Bertta joka täyttää pian 101.v Olen Raimon tytär Maarit Pekki.Onko kellään tietoa mistä Pekit saapuivat Valkjärvelle?
Olen täällä etsinyt Pekkejä. Edistystä sen verran, että löytyi tietoa 1800-luvun alkupuolella Raudusta Lempaalaan menneestä Matti Paavonpoika Pekistä s. 1819. Hänen poikansa Tahvo Matinpoika Pekki s. 1859 avioitui isoisäni siskon Katri Paukun s. 1863 kanssa. Tahvolla ja Katrilla oli ainakin kolme lasta Liisa s. 1883, Anna s. 1885 (kuoli vauvana) sekä Paavo Tahvonpoika s. 3.10.1886. Paavosta on tallessa valokuva.
Tahvolla oli veli Paavo Matinpoika Pekki, s. 1858, vaimo Agnetha/Aune? Pesonen s, 1865 (?). Luultavasti Paavon ja Aunen jälkipolvea asuu Suomessa? - Kähärin sukua
löytyykö yhteyksiä kirjoitti:
Kummitätini on Alma Pekki asuu Lempäälässä. Tyyne Pekki nyk. Hankala asuu kanadassa. Äitini oli Helvi Pekki. Kuoli 1989 helmikuulla. Äidin suku oli kotoisin sakkolasta, valkjärveltä karjalasta. Äidilläni oli siraruksia. Väinö Pekki , Arvo Pekki , Eino Pekki ,Toivo Pekki eivät elä enää. terv. Maarit Moisio
LEMPAALA
- ..kunta..
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/5285
Kysy sieltä! - LMK
Terve!
My name is Lena-Marie Kuokkanen, 23 years old and I live in Sweden.
My mothers father Viljo Kuokkanen came to Sweden from Lempalaa beacause of the war. His parents name is Simo Pietari Kuokkanen 19010315 and Helena ( Matintytär Piiparinen ) Kuokkanen 18971112, he also had a sister called Impi. My other relativenames are Paukku and Kuparinen. Im searcing a lot to find info about Lempalaa and everything I can get in history fact about the poeple and my realtives.
In Sweden its really hard to get info and search for the fact you want, and I saw this site cause someone had published a question that I have wrote in Swedish Inkeri Foundation guestbook and today on Google I saw the question here! :)
Please! All info I can get is so welcome and my family: mother, brother, ants and uncle, cousins would be glad to know about our history.
I can understand a little finnish and my mom can speak finnish so dont be afraid to write a mail in finnish!
Mail to: [email protected]
Big hugs to all of you!
Lena-Marie Kuokkanen - fdfdfdfdf
http://www.uggboots4-uk.com ugg boots uk
http://www.uggboots4-uk.com ugg boots sale uk - Pekon tyttären tytär
Hei, Vahingossa osuin tänne keskusteluun. Äitini isän nimi oli Pekka Pietari Paukku. Hän oli kotoisin Lempaalasta, Inkerinmaalta, syntynyt aivan 1900-luvun vaihteessa. Päätyi sitten Kannaksen Heinjoelle ja sieltä vaimonsa ja lapsiensa kanssa sodan myötä Suomeen Uudellemaalle Nummelle. Kuoli 1961. Äitini kertoi, että isänsä oli muistellut huvilaa kauniilla Terijoella. En tiedä, oliko se perheen omistama vai suvussa. Pekka oli nuorena poikana Inkerinmaalla onnistunut lähtemään pakoon kotoaan metsään venäläisiä vainoajia/sotilaita veljensä Matin kanssa. Veljeksiä oli useampia. Joku perheenjäsen ammuttiin kai kotonaan ja joku vietiin vangiksi tässä kotiin tunkeutumisessa. Ei varmaa tietoa vangitun kohtalosta, luultavasti teloitettiin myöhemmin.
Jäin miettimään, olisiko Simo Paukku jotenkin mahdollinen sukulainen. Lukkarinmäestäkin edesmenneet äitini ja tätini ovat joskus maininneet.- Matin tytär
Heipä hei, sukulainen!
Sukua ollaan, tietosi on niin yksityiskohtaista. Vastaa Ritvalle, niin jatketaan tietojemme vertailua... - Anonyymi
Heipä hei, sukulainen!
Sukua ollaan, tietosi on niin yksityiskohtaista. Vastaa Ritvan pojalle, niin jatketaan tietojemme vertailua... siis olen tehnyt oman sukupuuni geniin tietämättä Äitini tukimuksista tee kuukkeli haku äitini nimellä site:geni.com
- Einari
Nimeni on Einari Hipeli. Vaarin nimi oli Pekka Hipeli ja Mummon nimi Ida.
Heillä oli kolme tytärtä Hilma, Salli ja Maija. Mina olen Sallin poika. Äidini oli syntynyt vuodella 1918 on nyt kuollut v.1995. Asun Tallinnassa ja olen Virossa
ollut vuodeta 1942. Siitä syystä on minun suomenkieli huonolla tasolla- Lempaala
Hei, Einari!
Tiedätkö, milloin vaarisi syntyi ja missä Inkerin alueen (luultavasti) seurakunnassa? Oma isäni suku oli Lempaalasta. Isän äiti eli mummoni oli Maria Hipeli s. 1872 Lempaala.
Myös Mari-mummon serkku asui Virossa, lapset kai vieläkin (1970-luvulla Viljandissa).
Hyvää Uutta vuotta Viroon!
- vepsäläinen tyttö
Täältä löytyy inkerilaisiä nimiä ja paikkakuntia mistä ovat kotoisin.
Toivottavasti tästä on apua.
http://www.genealogia.fi/linktoold/nimet/nimi76es.htm- Lempaala
Kiitos osoittesta, vepsäläinen tyttö!
Se antaa "osviittaa", mutta esim. Hipeleitä oli Lempaalassa paljon 1880-luvun loppupuolelle, mutta tässä luettelossa heitä ei ole mainittu. Jonkin muunkin suvun nimi puuttuu omia etsiessäni.
- inkerinkulttuuri
Pohjois-Inkerin pitäjistä, myös Lempaalasta kertova kirja Vieläkö kukkivat omenapuut ilmeistyi vuosi sitten. Sitä voi tilata Inkerin kulttuuriseurasta [email protected]. Kirjassa on paljon kuvia.
- sukua etsimässä
Olisiko kenelläkään tietoja Lempaalan Pönniöistä?
- Lempaala
1800-luvun kirkonkirjoja selatessa heitä löytyy; Pönniönmäki, Maaselki ja muitakin paikannimiä.
Inkerin pakolaisseurakunnan tiedoista (narc mikkeli) löytyisi todennäköisesti, jos etsit tiettyä henkilöä.
Takaisin palanneista 1920-luvulla on lista Inkerin kulttuuriseuran sivuilla. - sukututkimus
Maaselkin Pönniöistä on jotain tietoa. Maria Antintyttö oli appeni äiti.
sukuuni vihitty Sohvi Pönniö synt 1890-1951, Sutelan kylään.. onkohan etsimiäsi.. minulla olisi hänen lapsistaa ja lastenlapsistaan tietoja.
- Tpönniö
Oletko onnistunut löytämään tietoa Pönniöistä näiden kuluneiden vuosien aikana? Minä etsin heistä nyt tietoa
- Anonyymi
Tpönniö kirjoitti:
Oletko onnistunut löytämään tietoa Pönniöistä näiden kuluneiden vuosien aikana? Minä etsin heistä nyt tietoa
Me olemme Pönniöitä. Otahan yhteyttä: [email protected]
- sukua etsimässä
Kiitos "Lempaala" vastauksestasi. Tuo oli uutta, että siellä on ollut ihan Pönniönmäki. Takaisin palanneiden listan olen lukenut ja sieltä löytyy sukulaisia. Pakoilaisseurakunnan tietoja en ole katsonut.
- Lempaala
Hei, Inkerin pakolaisseurakunnan tiedot eivät ole netissä, pitää mennä paikan päälle tai pyytää kirjeitse tietoa.
Jos olet jäsen SSHY:ssä, näet 1800-luvun lopun rippikirjat, kaunista käsialaa, saa selvääkin (saksaksi)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Tiedätkö henkilöä siltä ajalta, jos voin auttaa? - Lempaala
Lempaala kirjoitti:
Hei, Inkerin pakolaisseurakunnan tiedot eivät ole netissä, pitää mennä paikan päälle tai pyytää kirjeitse tietoa.
Jos olet jäsen SSHY:ssä, näet 1800-luvun lopun rippikirjat, kaunista käsialaa, saa selvääkin (saksaksi)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Tiedätkö henkilöä siltä ajalta, jos voin auttaa?LAitan tähän Inkerin kulttuuriseuran sivun luettelon Lempaalan kylistä
http://www.inkeri.com/Virtuaali/Lempaala/Lempaalan_kylat.htm - Lempaala
Löysin Eila Lahti-Argutinan kirjasta seitsemän Pönniö-nimistä henkilöä, jotka on 1937-1938 surmattu vainojen yhteydessä. He ovat Lukkarinmäeltä, Jukin kylästä, Luuppolasta ja Luukkosista.
Nämä ovat niitä asioita, jotka tulevat jokaisen eteen, kun sieltä sukuaan etsii.
- sukua etsimässä
Kiitos jälleen nimimerkille Lempaala! Kiinnostaisi kovasti tuo Eila Lahti-Argurinan kirja. Minkä nimisestä kirjasta on kyse?
- Lempaala
Huomenta!
Eila Lahti-Argutinan kirjan nimi on "Olimme joukko vieras vaan - Venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun"
Siirtolaisuusinstituutti, Turku, ISBN 951-9266-72-0
Henkilöistä mainitaan suku- ja etunimi, syntymävuosi ja -paikka, ammatti pidätyshetkellä, pidätyspaikka ja tuomio. Kirjassa on 651 sivua ja on kovakantinen.
- sukua etsimässä
Kiitos! Kirjasta löytyi yksi sukulainen.
- Lempaala
Hei taas, Sukua etsimässä!
Katselin omia tutkimuksiani; sieltä löytyy Maria Matint. Pönniö, jolle syntyi Lempaalassa 14.2.1857 Elisabeth-tytär. Isäksi on merkitty Matti Paavonp. Pekki. Avioliitossa he eivät olleet. Matin poika Tahvo oli naimisissa (1883-) isoisäni siskon Catharinan (Katri) kanssa.
Toista Pönniö-nimistä en ole vielä "keksinyt", mitä sukua on.
- Lempaala
Parhaillaan tulee TV_2 Ulkosuomalaisen taria; EILA LAHTI-ARGUTINASTA (kuoli muutama vuosi sitten)
- -Tatti-
Meidän suku on Pönniöitä ja kotoisin Lempaalasta. Mummoni on oikealta sukunimeltä Tatti. Olen todella kiinnostunut historiastani ja sukujuuristani.
Viimeisin viesti on tammikuulta, toivottavasti joku lukee vielä tätä ketjua. Jos niemt Pönniö, Tatti tai Makara ovat tuttuja, laittakaa jotain viestiä!- Lempaalan Laitisia
Hei. Tulin sattumalt tähän sivustoon. Minun äitini äiti on omaa sukua Tatti (Aune Tatti) ja hän oli Lempaalan Mustilasta. Avioitui lesken Matti Laitisen kanssa ja hänkin oli Lempäälästä. Tulivat Suomeen vuonna 1943 Viron kautta pakolaisina. Ja molemmat ovat jo kuolleet, samoin kuin äitinikin vuonna 2011. Tattien suku kiinnostaa kovasti.
Terveisin, Kaarina Pietilä - -Tatti-
Lempaalan Laitisia kirjoitti:
Hei. Tulin sattumalt tähän sivustoon. Minun äitini äiti on omaa sukua Tatti (Aune Tatti) ja hän oli Lempaalan Mustilasta. Avioitui lesken Matti Laitisen kanssa ja hänkin oli Lempäälästä. Tulivat Suomeen vuonna 1943 Viron kautta pakolaisina. Ja molemmat ovat jo kuolleet, samoin kuin äitinikin vuonna 2011. Tattien suku kiinnostaa kovasti.
Terveisin, Kaarina PietiläHei Kaarina,
Voiko sinulle laittaa s-postia yksityisenä? Mummoni on kanssa omaa sukua Tatti ja kotoisin Lempäälästä.
Irina - tatti2
Lempaalan Laitisia kirjoitti:
Hei. Tulin sattumalt tähän sivustoon. Minun äitini äiti on omaa sukua Tatti (Aune Tatti) ja hän oli Lempaalan Mustilasta. Avioitui lesken Matti Laitisen kanssa ja hänkin oli Lempäälästä. Tulivat Suomeen vuonna 1943 Viron kautta pakolaisina. Ja molemmat ovat jo kuolleet, samoin kuin äitinikin vuonna 2011. Tattien suku kiinnostaa kovasti.
Terveisin, Kaarina PietiläHei,
En tiedä lukeeko tätä enää kukaan, mutta meitä Tatteja on Turun seudulla muutama kappale. Mikäli kiinnostaa meidän suvun historia, meillä on kokonainen kirja ja sukupuu tehtynä.
- sukua etsimässä
Hei! Ihan sattumalta eksyin sivuille. Olen nimimerkki "sukua etsimässä". Pönniöt kiinnostavat edelleen. Olisi kiva tarkistaa olemmeko samoja Pönniöitä?
- -Tatti-
Mummo on kotoisin Kuivaisin kylästä ja oikealta sukunimeltä Tatti. Ukkini oli Sulo (Ivan) Pönniö ja ukin isä oli Juho Pönniö ja äiti Eeva Pönniö. Kuulostaako mikään nimi tutulta?
- Lempaalasta
Hei! Äitini äiti oli kotoisin Lempaalasta ja hänen tyttönimensä oli Pönniö. Äitini on jo kuollut, mutta isäni muisteli että hänen anoppinsa, eli minun mummoni, olisi ollut lähtöisin Lukkarinmäeltä. Mummoni nimi oli Maria ja hän oli syntynyt 1899. Tietojeni mukaan hän lähti 17-vuotiaana Karjalan kannakselle muun perheen jäädessä Lempaalaan. Hän avioitui Juho Hietasen kanssa ja äitini sekä hänen sisaruksensa ovat syntyneet Pyhäjärvellä. Kiinnostavaa lukea näistä mahdollisista sukulaisista, sillä äidin puolelta sukujuuret ovat jääneet melko tuntemattomiksi. Äitini aina sanoi, että kirkonkirjat ovat tuhoutuneet sodissa, mutta en ole tullut koskaan tutkineeksi asiaa.
- Anonyymi
-Tatti- kirjoitti:
Mummo on kotoisin Kuivaisin kylästä ja oikealta sukunimeltä Tatti. Ukkini oli Sulo (Ivan) Pönniö ja ukin isä oli Juho Pönniö ja äiti Eeva Pönniö. Kuulostaako mikään nimi tutulta?
Yksi Juho Pönniö meidänkin suvussa, mieheni puolella siis, Lempaalan Tiinalasta [email protected]
- sukua etsimässä
Hei!
Olemme sukua tietojeni mukaan. Ukkisi isän isä oli todennäköisesti minun pappani isän veli. Oliko sinulla tietoa, että Ella Ojalan kirja "Muistojen albumi" sisältää paljon kuvia ja tietoja suvustasi. Jos haluat olla yhteydessä minuun niin laitatko yhteystietosi? - -Tatti-
Hei "sukua etsimässä"
Tiedän kirjan, se on tällä hetkellä minulla lainassa kirjastosta. Olisi kiva kuulla enemmän suvustani!
Sähköpostini on [email protected] tai minut löytää myös facebookista nimellä Irina Tanskanen - sukua etsimässä
Laitan sinulle sähköpostia lähipäivinä! Facebookissa teitä oli sillä nimellä useampi, joten en uskaltanut käydä arpomaan :)
- -Tatti-
Ok.
Jos haluat vielä yrittää etsiä facebookista niin profiilikuvassa minulla on lyhyt, vaalea tukka ja olen siinä pienen pojan kanssa, paikkakuntana sotkamo.
Sähköpostikin käy hyvin :)
Odottelen yhteydenottoasi!
- sukua etsimässä
Hei Laitoin sulle kaveripyynnön :)
- PekkiA
Täällä joku tutki Pekin sukua ja kyseli Paavon perään. Isoisäni isä oli Paavo Pekki. Syntynyt 1884 Lempaalassa. Jos omat tutkimukseni pitävät paikkansa, hänen isänsä oli Paavo Matinpoika s.1858.
Vasta aloitellut omaa sukututkimustani, joten olisi mukava tietää enemmän Pekeistä.- Inkeriläinen
Oliko hänen vaimonsa Hilja Näränen?
- Anonyymi
Inkeriläinen kirjoitti:
Oliko hänen vaimonsa Hilja Näränen?
Vastaus tulee vuosia myöhässä, mutta kyllä oli.
- mava47
Sukututkimukseni sivuhaaraan on liittynyt Lempaalasta kotoisin oleva perhe. Onko kukaan teistä tutkijoista törmännyt nimeen Simo Pesonen, suvulta saadun tiedon mukaan sama nimi jopa kolmessa polvessa, asuinpaikkana Lempaalan kylä?
- PekkiA
Omasta tutkimuksestani löytyy vain tuo edelläkin mainittu Aune Pesonen. Muistaakseni jossain lähteessä mainittiin Paavon tyttäreksi.
- Kaarina436
Minun äitini oli omaa sukua HIPELI, synt. Hipelinmäellä/Lempaalassa. Isoisäni Tahvo Hipeli (synt. v. 1890 Lempaalassa) ammuttiin v. 36. En löytänyt hänen nimeään tuolta ammuttujen listalta.
Olisi kiva löytää sukulaisia. Voiko joku tietää jt hänestä? Mummoni oli Vilhelmiina Kaulio, synt. 1895 Mustilan kylässä. Hän kuoli 75-vuotiaana.
Tiedän, että mummoni sisarukset asuivat Suomessa. Onko ketään heidän lapsiaan vielä elossa?- MLHipeli
Isäni Adolf Hipeli on syntynyt Lempaalan Hipelinmäellä v. 1928 ja tullut perheensä mukana sotaa pakoon Suomeen ja jäänyt tänne. Sukukirjoista löytyy myös nimiä mm. Paukku, Pekki, Liski ja Kirjavainen.
Tahvo Hipelistä ei ole tarkempaa tietoa, mutta samaa sukua lienemme.
- Kannaksenpoika
Tervehdys. Isäni Simo Simonpoika Paukku syntynyt 17.8..1897 Lempaalassa, kuoli Hämeenkoskella 1987. sukuni vaiheet kiinnostavat. Antti Paukku.
- Lilja58
Moi, Antti! Mistä sait tietoa omasta isästä ( syntymä aika ja paikka)?
Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle vuodelle! Tv.Lilja.
- Alottelevasukututkija
Mummoni Elvi Katri Ohvo (os. Kemppinen) äiti Aino Kemppinen (os. Korkka) syntynyt Lempaalassa 1903. Sisaruksia Ida, Aarne ja Simo. Isä Simo. Tässä kaikki tieto mitä olen löytänyt. Onko kenelläkään tietoja. [email protected] saa ottaa yhteyttä
- LempaalaPusanmäki
Hei kaikki täällä kirjoitelleet Lempaalaisten jälkeläiset! Pusanmäki oli yksi Lempaalan kylistä, mutten tiedä oliko siellä enää asukkaita 1900-luvulla. En ainakaan löytänyt tästä keskusteluketjusta mainintaa Pusanmäen kylästä tai sukunimestä Pusa. Mieheni suvun varhaisin tiedetty kantaisä Yllö/Jöran Pusa synt. n. 1667 tuli perheineen Kannaksen Uudenkirkon pitäjään, Rieskjärven/Järmilän kylään 1730-luvulla "jostain". Haluaisin päästä historiassa kauemmas taaksepäin; on vahva epäilys että he ovat lähteneet nimenomaan Pusanmäeltä Lempaalasta. Löytyisikö kenenkään täällä kirjoittaneen sukupuusta Pusa-nimisiä tai Pusanmäen kylässä 1700-luvulla tai aiemmin asuneita joiden tietoja voisi verrata Yllön perheeseen?
- kakepapunen
Pusanmäki on kartalla Kirjasalossa Lempäälässä. Kirjasalosta löytyy Googlesta hieman enemmän omasta itsenäistymistaisteluista 1919 jne. Äitini oli os. Pusa ja hänen äitinsä oli Anna Pusa, joka kuoli jo 1938 Valkjärvellä. Anna Pusa oli kihloissa 1919 miehen, jonka nimi oli äidin saaman tiedon mukaan Vaski tai Vaskilainen ja edelleen hänelle oli kerrottu, että isä oli osallistunut ilmeisesti tuohon itsenäistymistaisteluun ja kaatunut siellä 2 viikkoa taistelun alkamisesta ja haudattu Lempaalan kirkon rappusten viereen . Kirkkohan on myöhemmin palanut ja siksi siellä olleet paperit ovat tuhoutuneet. Anna Pusa odotti äitiäni, joka syntyi vuoden 1920 alussa näkemättä koskaan isäänsä. Anna Pusan isä on ollut Jaakko Pusa, joka jossain vaiheessa muuttanut ilmeisesti Sakkolan kautta Valkjärvelle ja sodan jälkeen Keuruulle, jonne hänet on haudattu. Anna Pusan äidistä en ole löytänyt tietoja. Anna Pusalla oli siskot Tyyne ja Hilma ja veli (ilmeisesti Pekko nimeltään). Tyyne oli avioitunut Sakkolassa Jalmari Leinosen kanssa ja Sakkolassa on syntyneet heidän lapsensa Eila, Helvi ja Suoma. sodan jälkeen he olivat muuttaneet Tampereelle (Vehmaisiin). Hilma oli avioitunut Valkjärvellä Väinö Lemmetyn kanssa ja muuttaneet sodan jälkeen Keuruulle. Heillä lapset Helmi ja Tuula.
Näin liityn minäkin Pusan sukuun ja sukuni selvityksessä olen jäänyt kaipaamaan vielä tietoja Anna Pusan aikaisemmasta suvusta ja toki tuosta Vaski-tai Vaskilainen-suvusta, jos löydän siitä yhteyttä tuohon äitini mahdolliseen isään.
Terveisin
Kauko Papunen
mob.0407551940
[email protected] - kakepapunen
kakepapunen kirjoitti:
Pusanmäki on kartalla Kirjasalossa Lempäälässä. Kirjasalosta löytyy Googlesta hieman enemmän omasta itsenäistymistaisteluista 1919 jne. Äitini oli os. Pusa ja hänen äitinsä oli Anna Pusa, joka kuoli jo 1938 Valkjärvellä. Anna Pusa oli kihloissa 1919 miehen, jonka nimi oli äidin saaman tiedon mukaan Vaski tai Vaskilainen ja edelleen hänelle oli kerrottu, että isä oli osallistunut ilmeisesti tuohon itsenäistymistaisteluun ja kaatunut siellä 2 viikkoa taistelun alkamisesta ja haudattu Lempaalan kirkon rappusten viereen . Kirkkohan on myöhemmin palanut ja siksi siellä olleet paperit ovat tuhoutuneet. Anna Pusa odotti äitiäni, joka syntyi vuoden 1920 alussa näkemättä koskaan isäänsä. Anna Pusan isä on ollut Jaakko Pusa, joka jossain vaiheessa muuttanut ilmeisesti Sakkolan kautta Valkjärvelle ja sodan jälkeen Keuruulle, jonne hänet on haudattu. Anna Pusan äidistä en ole löytänyt tietoja. Anna Pusalla oli siskot Tyyne ja Hilma ja veli (ilmeisesti Pekko nimeltään). Tyyne oli avioitunut Sakkolassa Jalmari Leinosen kanssa ja Sakkolassa on syntyneet heidän lapsensa Eila, Helvi ja Suoma. sodan jälkeen he olivat muuttaneet Tampereelle (Vehmaisiin). Hilma oli avioitunut Valkjärvellä Väinö Lemmetyn kanssa ja muuttaneet sodan jälkeen Keuruulle. Heillä lapset Helmi ja Tuula.
Näin liityn minäkin Pusan sukuun ja sukuni selvityksessä olen jäänyt kaipaamaan vielä tietoja Anna Pusan aikaisemmasta suvusta ja toki tuosta Vaski-tai Vaskilainen-suvusta, jos löydän siitä yhteyttä tuohon äitini mahdolliseen isään.
Terveisin
Kauko Papunen
mob.0407551940
[email protected]Tuo kylä Kirjasalo on Lempaalassa eikä Lempäälässä. Tuo oikein korjaus oli korjannut väärin kirjoitukseni.
- Anonyymi
kakepapunen kirjoitti:
Pusanmäki on kartalla Kirjasalossa Lempäälässä. Kirjasalosta löytyy Googlesta hieman enemmän omasta itsenäistymistaisteluista 1919 jne. Äitini oli os. Pusa ja hänen äitinsä oli Anna Pusa, joka kuoli jo 1938 Valkjärvellä. Anna Pusa oli kihloissa 1919 miehen, jonka nimi oli äidin saaman tiedon mukaan Vaski tai Vaskilainen ja edelleen hänelle oli kerrottu, että isä oli osallistunut ilmeisesti tuohon itsenäistymistaisteluun ja kaatunut siellä 2 viikkoa taistelun alkamisesta ja haudattu Lempaalan kirkon rappusten viereen . Kirkkohan on myöhemmin palanut ja siksi siellä olleet paperit ovat tuhoutuneet. Anna Pusa odotti äitiäni, joka syntyi vuoden 1920 alussa näkemättä koskaan isäänsä. Anna Pusan isä on ollut Jaakko Pusa, joka jossain vaiheessa muuttanut ilmeisesti Sakkolan kautta Valkjärvelle ja sodan jälkeen Keuruulle, jonne hänet on haudattu. Anna Pusan äidistä en ole löytänyt tietoja. Anna Pusalla oli siskot Tyyne ja Hilma ja veli (ilmeisesti Pekko nimeltään). Tyyne oli avioitunut Sakkolassa Jalmari Leinosen kanssa ja Sakkolassa on syntyneet heidän lapsensa Eila, Helvi ja Suoma. sodan jälkeen he olivat muuttaneet Tampereelle (Vehmaisiin). Hilma oli avioitunut Valkjärvellä Väinö Lemmetyn kanssa ja muuttaneet sodan jälkeen Keuruulle. Heillä lapset Helmi ja Tuula.
Näin liityn minäkin Pusan sukuun ja sukuni selvityksessä olen jäänyt kaipaamaan vielä tietoja Anna Pusan aikaisemmasta suvusta ja toki tuosta Vaski-tai Vaskilainen-suvusta, jos löydän siitä yhteyttä tuohon äitini mahdolliseen isään.
Terveisin
Kauko Papunen
mob.0407551940
[email protected]Heippa vuosien viiveellä Kauko, kiitos vastauksestasi!
Etsin Lempaalan Pusanmäkeä todella kauan, kunnes jostain kirjoituksesta tai kartasta bongasin, että Pusanmäki on Aution, Tikanmäen, Uusikylän ja Vanhakylän kanssa kylärypäs jonka yhteisnimi on KIRJASALO. Olisinpa käynyt katsomassa 10/2018 kirjoituksesi, olisi muutama rupeama säästynyt... Mutta löytämisen iloa oli, ihan "Roots"-hetki :)
Luettelemasi Pusat ovat minulle täysin outoja, koska koko Lempaala-kytkös on vain vahvasti perusteltavissa oleva teoria, että n. 1667 syntynyt Yllö/Jöran/Göran Pusa on lähtenyt nimenomaan Pusanmäeltä rajakahakoista kauemmas Suomi-Ruotsin puolelle. Yllö perheineen (monta poikaa, jotka olisi voitu viedä pakolla Pietarin perustuksia rakentamaan) ilmestyi Uudenkirkon Järmilän kylään 1730-luvulla. Kylä tunnettiin myöhemmin Pusankylänä, koska suurin osa taloista oli Yllön jälkeläisiä = Pusa. Naapurikylä, Uudenkirkon Kirstinäläkin oli täynnä Yllön jälkeläisiä.
Jos ihme tapahtuu ja jostain löytyy 1600-1700-luvun kirkonkirjoista Pusia esim. Kirjasalosta, joissa esiintyy n.1667 syntynyt Yllö Pusa ja jos hänen poikiensa nimiä syntymävuosia osuu kohdalleen, kyse on sitten samasta, Kirjasalosta pois muuttaneesta perheestä. Itseäni kiinnostaa sukupolvet siitä taaksepäin = Yllön esivanhemmat. Mutta siitä nykypäivään päin tullessa aukeaisi myös monta sukuhaaraa, koska ilmeisesti lähes kaikki ovat lähteneet Pusanmäeltä muualle. Kylä oli tyhjillään tai lähes tyhjillään jo 1800-luvun lopulla. Osa lienee muuttanut Metsäpirttiin. Mieheni juuret ovat siis Uudellakirkolla, mutta Metsäpirtin Pusissa on ällistyttävän paljon samaa näköä. Yhteiset esivanhemmat Lempaalassa selittäisivät asian.
Toivotaan, että kolmensadan vuoden takaisia merkintöjä tulisi jossain vastaan. Kirjasalo ja Lempaala ovat sikäli kiitollisia alueita, että luterilaiset seurakunnat alkoivat sieltä. Ja Lempaalaiset voivat olla ylpeitä Larin Paraskesta ja hänen kertomastaan valtavan arvokkaasta aineistosta. Kansantieteilijä Samuli Paulaharjukin kävi Lempaalassa Larin Parasken kylässä 1911. Ehkä vuosisatoja kattavista muistiinpanoista löytyy jotain omiakin sukulaisia koskevaa. Uudellakirkolla näin onnellisesti on käynyt - Paulaharju on kirjoittanut Pusankylän rakennuksista ja kylän elämästä toimiessaan siellä (naapurikylässä Kirstinälässä) kansakoulunopettajana!
Jos Lempaalan Pusanmäen tai Kirjasalossa muualla asuneiden Pusa-nimisten 1600-1700-lukujen historia kiinnostaa tai osaat neuvoa mistä kaivaa tietoja, emailini on [email protected]
- juuretonn
Isoäitini syntymäpaikaksi oli merkattu passissa Lempaala. Hän eli vuosina 1912 - 2001. Omaa sukua hän oli Paukku. Asuivat jossain vaiheessa Strelnassa. Tietoni suvun vaiheista ovat lähes olemattomat, valitettavasti. Oliko Paukkuja monta sukua/perhettä?
- Anonyymi
Onko kellään tietoa Lempaalan Levoskan kylän Kojosista. Isäni Väinö Kojonen on syntynyt siellä 1911 ja hänen isä Jaakko s.1877?
Terveisin
Eero Kojonen
[email protected]- Anonyymi
Kähärien suvusta Ohalatvan kylästä, Lempaalasta kaipailisin tietoja.
- Anonyymi
Mahtaako kyseessä olla Jaakko Mikonpoika Kojonen s.2.8.1877 Levoskan kylän talosta 11, jonka isäntänä on Mikko Jaakonpoika Kojonen s.12.6.1847 vaimonsa Anna Tuomaksentytär Airikaisen s.10.12.1847 kanssa?
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=328&kuid=10341834&amnimeke=Lempaalan seurakunnan arkisto&sarnimi=Lempaalan seurakunnan väestörekisteri- ja tiliasiakirjat&aynimi=Rippikirja 1881-1895 (XI-1)&ay=2062654&sartun=259465.KA&atun=203940.KA&ay2=140235 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mahtaako kyseessä olla Jaakko Mikonpoika Kojonen s.2.8.1877 Levoskan kylän talosta 11, jonka isäntänä on Mikko Jaakonpoika Kojonen s.12.6.1847 vaimonsa Anna Tuomaksentytär Airikaisen s.10.12.1847 kanssa?
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=328&kuid=10341834&amnimeke=Lempaalan seurakunnan arkisto&sarnimi=Lempaalan seurakunnan väestörekisteri- ja tiliasiakirjat&aynimi=Rippikirja 1881-1895 (XI-1)&ay=2062654&sartun=259465.KA&atun=203940.KA&ay2=140235Kiitos, kyllä on isöisäni Jaakko Mikonpoika Kojonen.
Mistä löytäisin tietoa Mikko Jaakonpoika Kojosen s.12.6.1847 kuolinvuodesta ja hänen vanhemmista?
Terveisin
Eero Kojonen
E.kojonen@gmail. co
- Anonyymi
Tämä näyttää olevan aika vanha ketju, mutta kokeilenpa kuitenkin tätäkin kautta... Mahtaisiko kukaan tietää mitään Lempaalasta Kokka sukuisista? Mummoni tyttönimi oli Kokka ja hän ilmeisesti lähti ennen vainoja Raudun puolelle turvaan yhden veljensä, siskonsa ja vanhempiensa kanssa. Lempaalaan jäi tietojeni mukaan viisi veljeä. Nuo veljien kohtalot vaivaavat mieltäni. Tiedän, että useat eivät selvinneet vainoista. Joku epävarma tiedonmurunen on, että ehkäpä yksi veljistä olisi selviytynyt ja päässyt Viroon. Olisipa hienoa, jos joskus jotakin selviäisi...
- Anonyymi
Kiinnostavaa. Terveisin Raimo Hipeli, nyk. Saksa
- Anonyymi
Hei!
Vanha ketju, mutta etsin myös sukuani Veikkolainen Paavo Paavonpoika Lempaalasta (s.6-7.10.1855-5.12.1920). Hänen poikansa oli Paavo Paavonpoika (s.1.8.1885-28.11.1951 tai -55 Angren/Uzbekistan) puoliso Varpu Simontytär (k.9.12.1935).
Mikäli sinulta löytyy tietoa henkilöistä, ota yhteyttä: klimt.kiss1 at gmail.com- Anonyymi
Moikka,
Kyselit, olisiko kenelläkään mitään tietoa Paavo Veikkolaisista. Olen itsekin tutkinut lähinnä sukunimeä Huuhka, mutta myös Känkäinen, Loponen, Pönniö, Svaan ja Veikkolainen.
Oma esivanhempani Paavo Huuhka on syntynyt Raudun pitäjän Orjansaaren kylässä ja muuttanut sieltä Lempaalaan pitäjään kiertäväksi rengiksi ja asettunut sittemmin Mustilan kylään.
Vanhempi Paavo on hieman epävarma tapaus, koska antamillasi päivillä ne löydä ketään, mutta syyskuulta löytyy lähin.
En tiedä, voiko olla sama henkilö:
Paavo Paavonpoika Veikkolainen s. 23.9.1885 Lempaala, kastettu 2.10.1885
- Isä Paavo Simonpoika Veikkolainen (Paul Simonssohn Veikkolain)
- Äiti Saara Matintytär Korkka (Saara Mathiastr Korkka)
- Kummeina Simo Paavonpoika Veikkolainen, Peter Matinpoika Stenari, Helena Siegfridintytär Lavonen
- Vuosi 1855, sivu 519 (1855_519.jpg) numero 182
https://drive.google.com/drive/folders/1owsjuU2J-OlK-Giu3hx2b__ItEgyxvz6
Paavo Paavonpoika Veikkolainen s. 1.8.1885 Lempaala kastettu 11.8.1885
- Isä Paavo Paavonpoika Veikkolainen (Paul Paulssohn Weikkolainen)
- Äiti Aune Antintytär Pönniö (Agnetha Andreae Pönniö)
- Kummeina Paavo Henrikinpoika Veikkolainen ja Maria Antintytär Pönniö
- Kastajana kirkossa pastori Rokkanen
- Vuosi 1885, sivu 71 (1885_71.jpg) numero 140
https://drive.google.com/drive/folders/1fVGh42fdjeKt0z_goKY-pnWNAO8_mmYX
Todennäköisesti kyseessä ovat oikeat henkilöt, koska Rippikirjan mukaan Lempaalan Takalopotti 39 asustaa
Maanviljelijä Paavo Paavonpoika Veikkolainen 23.9.1855 vaimonsa Aune Antintytär Pönniön (s. Toivakkalassa 12.1.1854) kanssa.
Tilalla asuu myös setä Simo Simonpoika Veikkolainen, jonka on siis Paavo Simonpoika Veikkolaisen veli.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=283&kuid=10341789&amnimeke=Lempaalan seurakunnan arkisto&sarnimi=Lempaalan seurakunnan väestörekisteri- ja tiliasiakirjat&aynimi=Rippikirja 1881-1895 (XI-1)&ay=2062654&sartun=259465.KA&atun=203940.KA&ay2=140235
Paavon -1885 sisaruksia ovat:
- Antti 14.5.1877-2.8.1879 (Andreas 1877_466.jpg, numero 146)
- Maria 10.1.1880 (Maria 1880_81.jpg, numero 7)
- Anna 12.8.1882 (Anna 1882_87.jpg, numero 162)
Iloisia iltoja sukututkimuksen parissa
t. Mie - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moikka,
Kyselit, olisiko kenelläkään mitään tietoa Paavo Veikkolaisista. Olen itsekin tutkinut lähinnä sukunimeä Huuhka, mutta myös Känkäinen, Loponen, Pönniö, Svaan ja Veikkolainen.
Oma esivanhempani Paavo Huuhka on syntynyt Raudun pitäjän Orjansaaren kylässä ja muuttanut sieltä Lempaalaan pitäjään kiertäväksi rengiksi ja asettunut sittemmin Mustilan kylään.
Vanhempi Paavo on hieman epävarma tapaus, koska antamillasi päivillä ne löydä ketään, mutta syyskuulta löytyy lähin.
En tiedä, voiko olla sama henkilö:
Paavo Paavonpoika Veikkolainen s. 23.9.1885 Lempaala, kastettu 2.10.1885
- Isä Paavo Simonpoika Veikkolainen (Paul Simonssohn Veikkolain)
- Äiti Saara Matintytär Korkka (Saara Mathiastr Korkka)
- Kummeina Simo Paavonpoika Veikkolainen, Peter Matinpoika Stenari, Helena Siegfridintytär Lavonen
- Vuosi 1855, sivu 519 (1855_519.jpg) numero 182
https://drive.google.com/drive/folders/1owsjuU2J-OlK-Giu3hx2b__ItEgyxvz6
Paavo Paavonpoika Veikkolainen s. 1.8.1885 Lempaala kastettu 11.8.1885
- Isä Paavo Paavonpoika Veikkolainen (Paul Paulssohn Weikkolainen)
- Äiti Aune Antintytär Pönniö (Agnetha Andreae Pönniö)
- Kummeina Paavo Henrikinpoika Veikkolainen ja Maria Antintytär Pönniö
- Kastajana kirkossa pastori Rokkanen
- Vuosi 1885, sivu 71 (1885_71.jpg) numero 140
https://drive.google.com/drive/folders/1fVGh42fdjeKt0z_goKY-pnWNAO8_mmYX
Todennäköisesti kyseessä ovat oikeat henkilöt, koska Rippikirjan mukaan Lempaalan Takalopotti 39 asustaa
Maanviljelijä Paavo Paavonpoika Veikkolainen 23.9.1855 vaimonsa Aune Antintytär Pönniön (s. Toivakkalassa 12.1.1854) kanssa.
Tilalla asuu myös setä Simo Simonpoika Veikkolainen, jonka on siis Paavo Simonpoika Veikkolaisen veli.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=283&kuid=10341789&amnimeke=Lempaalan seurakunnan arkisto&sarnimi=Lempaalan seurakunnan väestörekisteri- ja tiliasiakirjat&aynimi=Rippikirja 1881-1895 (XI-1)&ay=2062654&sartun=259465.KA&atun=203940.KA&ay2=140235
Paavon -1885 sisaruksia ovat:
- Antti 14.5.1877-2.8.1879 (Andreas 1877_466.jpg, numero 146)
- Maria 10.1.1880 (Maria 1880_81.jpg, numero 7)
- Anna 12.8.1882 (Anna 1882_87.jpg, numero 162)
Iloisia iltoja sukututkimuksen parissa
t. MieSe jäi vielä mainitsematta, että Paavon -1855 sisaruksia ovat:
- Teppana 25.12.1839 (Stephan 1839_332.jpg, numero 241)
- Maria 4.6.1844 (Maria 1844_277.jpg, numero 133)
- Liisa 23.5.1846 (Elisabeth 1846_21.jpg, numero 105)
- Martti 9.11.1848 (Martin 1848_51.jpg, numero 250)
- Anna 21.3.1851-2.11.1896 (Anna 1851_46.jpg, numero 87) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se jäi vielä mainitsematta, että Paavon -1855 sisaruksia ovat:
- Teppana 25.12.1839 (Stephan 1839_332.jpg, numero 241)
- Maria 4.6.1844 (Maria 1844_277.jpg, numero 133)
- Liisa 23.5.1846 (Elisabeth 1846_21.jpg, numero 105)
- Martti 9.11.1848 (Martin 1848_51.jpg, numero 250)
- Anna 21.3.1851-2.11.1896 (Anna 1851_46.jpg, numero 87)ja Lempaalan kirkonkirjojen kuvia mihin viittaan https://www.inkeri.ru/virt/p.php?id=16
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä593047Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille5442886- 372068
- 491942
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1201795SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3041761Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap91492Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.991247Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,631198Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?221152