shamr0ck

Vapaa kuvaus

Aloituksia

5

Kommenttia

187

  1. Kunnossa ollessaan BX on pieniruokainen, itse ajelin viikonloppuna 1670 kilsaa 16RS:llä juurikaan säästelemättä. Kulutuslukemaksi muodostui 7.05 litraa satasella, parhaimmillaan päässyt 6.4 litraan. Talvirenkailla. Jos sulla on kaasarikoneella varustettu Bexi, sen Solexin yleisimmät ongelmat ovat vettyvä koho ja vuotavat pääakselit.
  2. Kyllä ne vaan kuitenkin voi olla ne nesteet syynä. Itse vian aiheuttaa jumitteleva virranjakoventtiili, jonka tehtävänä on jakaa virtausta ohjaustehostimen ja muun järjestelmän välillä. Ohjaustehostin ottaa sen verran virtausta että vasta kun käännetään pyörät tappiin jolloin toki sen syöttötarve on maksimissaan, jakoventtiili herää. Ja sen jumittelun voi todellakin aiheuttaa paskaiset nesteet, neljän BX:n kokemuksella se pitäis jo tietää ...
  3. Tosin, asia on mainittu sivuilla. Sivun alareunassa on pienellä präntillä sanatarkasti:

    "matkapuhelinoperaattoreiden minuuttiveloitus saattaa poiketa verkkosivuillamme ilmoitetuista hinnoista. Tarkista 0600-numeroihimme soiton hinta omalta operaattoriltasi."

    Toisin sanoen, kyseinen huijarifirma kertoo sivuillaan "esimerkkihintoja", ja jättää lopullisen vastuun hinnan selvittämisestä soittajalle.
  4. ... muuten tulee ajan kanssa laskemaan. Uskomatonta mutta totta.
  5. Itse taistelin saman kanssa. Itse valolle lähtevä johto oli takavalon takaa lähtevästä liittimestä eteenpäin hapettunut olemattomiin. Toisin sanoen, johdon eriste oli ehjä mutta sen sisällä oli pelkkää jauhoa. Irroita vasen takavalo, etsi sen takaa kontin valolle menevän johdon liitin ja mittaa tuleeko siihen sähköä. Jos tulee, tsekkaa kaikki siitä eteenpäin eli ensin se johto, kytkimen toiminta jne.
  6. Useimmiten kyllä käy niin, että hinnastoihin tuijottamalla nämä uudet halpisoperaattorit ovat halpoja, mutta nimenomaan pitkässä juoksussa se todellinen edullisuus, ja kiinnostus asiakkuuteen löytyy näiltä pitkään markkinoilla olleilta. Ilman pientä pränttiä.
  7. Ainakin niissä pylväissä joissa mä aikanaan kiipeilin, se oli pienimuotoinen "jakamo". Eli siis sinne tulee joku esim 10-parinen piuha, joka on kytketty rimaan eli eräänlaiseen riviliittimeen. Pylväissä noi on yleensä ruuvattavaa mallia, talojakamoissa käytetään nykyään iskutyökalulla kytkettävää. Sen riman alla on toinen samanlainen, josta lähtee talokohtaiset parit, ja noiden kahden riman välille kytketään piuhat jotka määrää sitten mikä pari minnekin päin pylväästä etenee.
  8. Eiköhän operaattorin aspa saa selville sim-kortin sarjanumeron perusteella, mikä liittymäsi numero on. Tämä yleensä 12-numeroinen numerosarja pitäisi kortista löytyä.
  9. Matkapuhelinpalveluissa on kuitenkin loppupeleissä kysymys palveluista, ja käyttäjälähtöisyydestä. Verkkovalmistajien tekniset alustat ja verkkotekniikka eivät ikävä kyllä lohduta käyttäjää millään tavalla. Muistanet mitä WAP:ille tapahtui: wapista tuli kirosana, koska se tuotiin markkinoille nimenomaan tekniikka edellä, ilman sisältöä. Edelleenkin kuulee asiakkailta päivittäin kommentteja, etteivät teemitään millään wapilla. Joten ei kai olisi liikaa vaadittu tuoda 3G markkinoille niin että asiakas voisi ihan oikeasti ymmärtää mitä hyötyä siitä hänelle on. Kirjainyhdistelmät ja väittely siitä mikä lasketaan mihinkin G:hen ei sitä tee.

    3G on kuitenkin palvelukokonaisuus, jossa ovat mukana niin operaattorit, laite- kuin ohjelmistovalmistajat ja sisällöntuottajat. Asiakkaalle 3G pitäisi tuoda nimenomaan näiden muodostamana kokonaisuutena. Koska juuri sitä 3G käyttäjän näkökulmasta tarkoittaa.
  10. Lainaus erään operaattorin sivuilta:


    Mitä ovat 3G ja UMTS?

    3G eli matkaviestinnän kolmas sukupolvi on palvelujen, päätelaitteiden ja teknologioiden muodostama kokonaisuus.

    UMTS on teknologia, jolla toteutetaan nopeampia tiedonsiirtoyhteyksiä. Toinen 3G-kokonaisuuteen kuuluva nopean tiedonsiirron verkkoteknologia on edge.

    Uusien teknologioiden avulla on huomattavasti mukavampaa ja nopeampaa käyttää kolmannen sukupolven palveluja. Suurempi tiedonsiirtonopeus tekee mahdolliseksi kehittää palveluja, jotka eivät toimisi esimerkiksi gsm-verkoissa.

    Miksi asiakkaan kannattaa ryhtyä UMTS-käyttäjäksi?

    3G-palvelut toimivat niin gsm-, edge- kuin UMTS-verkossakin. UMTS-verkon avulla palvelut kuitenkin toimivat huomattavasti nopeammin, joten niiden käyttäminen on paljon mukavampaa. Nopeampaa tiedonsiirtoa tarvitaan erityisesti erilaisten liikkuvaa kuvaa ja ääntä käyttävien eli videopalveluiden toteuttamiseen ja käyttämiseen sekä web ja wap selailuun.

    Nopeammasta tiedonsiirrosta on myös erityistä hyötyä monille yritysasiakkaillemme, sillä nopeammat yhteydet mahdollistavat entistä joustavammat ja tehokkaammat etätyömahdollisuudet

    UMTS-puhelimet toimivat saumattomasti eri verkkoteknologioiden välillä, joten asiakkaan siirtyessä pois UMTS-verkon alueelta, puhelin siirtyy käyttämään esimerkiksi gprs-tiedonsiirtoa.
  11. Ihan mielenkiinnosta, mistä hankit sen liittymän? Noiden jakelu kun tullaan hoitamaan marraskuussa samalla tavalla kuin noin vuosi sitten ne sykemittaritkin: Tavara tulee kauppiaille, jotka kontaktoivat itse asiakasta. Asiassa mielenkiintoista on se että noiden jakelu ei ole vielä edes alkanut eikä niistä pitäisi kenenkään myöskään vielä asiakkaita kontaktoida.
  12. Puhelimeni muistissa on jotakuinkin 150 numeroa, joiden joukossa ei ainuttakaan DNA:ta. Jos minulta kysytään, ainuttakaan liittymää jossa on vastaanottavasta operaattorista riippuva hinnoittelu, ei pitäisi edes tuoda näihin vertailuihin. Parempi olisi ettei niitä olisi edes markkinoilla, numeronsiirron mahdollistamisen jälkeen tämäntyyppiset liittymät eivät ole olleet käytännössä mitään muuta kuin asiakkaan kusetusta.
  13. WLAN-tekniikan kantavuuden huomioon ottaen, sillä ei ole mitään järkeä alkaa kattaa Suomen asukas/käyttäjätiheydellä varustettua maata. Korea on tässä suhteessa aivan eri asia. Meillä etäisyydet on niin pitkiä, että tuon idean voi ihan suoraan unohtaa. Siksi tarvitaan 3G ... ikävä kyllä media on pilannut hypellä koko idean. Suomi on jo itseasiassa 4G-asteella, mutta media jaksaa jauhaa 3G:n tulemisen epäonnistumisesta. Lisäongelmaksi muodostuu WLAN:in tietoturva, tai siis sen puute (tiedän, kaikki on hoidettavissa, mutta käyttäjän vastuulle sitä ei sovi jättää). Esim Helsingin alueella voi käytännössä saumattomasti käyttää koko keskustassa yksityiskäyttäjien WLAN-tukiasemia, kun speksaa oman laitteensa eri laitevalmistajien oletus-tukiasemanimille.

    Sekä operaattorien että laitevalmistajien intresseissä on rakentaa palvelukokonaisuus, jossa asiakkaan ei tarvitse miettiä millä tekniikalla ja turvallisuustasolla tiedonsiirto tapahtuu. Teknofriikkien mielestä mennään väärään suuntaan, mutta suurin osa käyttäjistä on ihan tavallisia ihmisiä jotka haluavat vain ja ainoastaan vuodesta toiseen toimivia palveluita. Riippumatta siitä mikä tekniikka niiden alla piilee.
  14. ... ettei UMTS niin kuin ei GPRS:kään tai ylipäänsä mikään mobiilidatapalvelu ole tarkoitettu ylettömään imutukseen. Sitä varten operaattoreilla on laajakaistayhteydet, ja liikkuville yrityskäyttäjille jotka todella tarvitsevat mobiilia dataa, on wlan-palvelualueet käytännössä kaikissa hotelleissa, lentokentillä, messukeskuksissa yms paikoissa. Juuri siellä missä niitä tarvitaan, eli on aikaa hoitaa niitä työasioita.
  15. Suomen Tiscali on parin työntekijän, alle miljoonan euron liikevaihdolla pyörivä pikkufirma. Jos pelkkä matkapuhelinkauppias pyörittää Suomessa yli 60 miljoonan euron liikevaihtoa, ei voida tuon kohdalla puhua yrityskaupasta jolla olisi mitään merkitystä. Tuskin siis juuri hintaakaan. Eikä sitäpaitsi liity millään tavalla matkapuhelinalaan.
  16. Nimellinen parikymppiä vois olla aika kohdallaan. Itse en ole tuolla, asustelen Espoossa mutta tuo on siis kotipaikallani. Laita mailia [email protected] niin sovitaan tarkemmin.
  17. Kotipaikalla on varaosa-autojen seassa joutilas punainen Vanin takaluukku laseineen. Sijaitsee noin 15km Porista etelään.
  18. Mikä tahansa maksullisia viestipalveluja tarjoava yritys laskuttaa asiakasta palveluistaa. Eiköhän siinä kohtaa yleensä ole tapana ottaa tiedot ylös siitä ketä laskutetaan ja mistä, jos vaikka asiakas sattuu reklamoimaan. Kirjanpitolaki edellyttää esim kauppoja säilyttämään kuittikopiorullat tietyn aikaa, eiköhän samasta asiasta tässäkin ole kysymys. Ja tyhmähän yritys kuin yritys olisi, ellei lain niin salliessa hyödyntäisi tällaista puolivahingossa kertynyttä rekisteriä.
  19. Eikös tämä olekaan keskuspalsta? Keksustelupalstoillahan nimenomaan voi spekuloida asioilla. Jos haluat raakaa kiistatonta faktaa, olet väärässä paikassa. Mene vaikka Hesarin sivuille.

    En ole missään, koskaan, väittänyt olevani Soneralla töissä. Kun en kerran ole. Totta, olen kyllä Soneran kauppias. Mutta myös Elisan ja Telenorin. Ja olen työskennellyt Telialla ja Finnetillä. Se on keskustelun kannalta ihan sama missä tai koska olen ollut työssä.

    Se että on TAVOITE kääntää dna voitolliseksi, ei muuta miksikään sitä tosiasiaa että paikallisten Finnet-yhtiöiden halu syytää rahaa dna:han yhtään enempää on tasan nolla.

    Markkinatalous on markkinataloutta, sinun eikä minun mielipide ei sitä miksikään muuta. Jos oikea rahasumma lyödään pöydälle, tulee kaupat. Piste. Pohjoismaiset maakohtaiset markkinat ovat niin pienet, että tehokkaan toiminnan edellytys on yhteistyö yli rajojen. DNA ei tule ostamaan muita operaattoreita, koska siihen ei ole varaa, eli jäljelle jää se toinen vaihtoehto. Ja luuletko että tuollaisessa kaupassa Finnet ottaisi rahat ja lopettaisi mobiilitoiminna? Ei tietenkään. Kaupanteko tapahtuu osakevaihtona, Finnet saa uuden omistajan osakkeita maksuna ja jatkaa samalla brändillä mutta kansainvälisten synergiaetujen tervehdyttämänä.

    Ilmeisesti sinulla on oma lehmä ojassa dna:n suhteen koska provosoiduit aiheesta. Voisin laittaa minkä tahansa pienen operaattorin nimen samaan tekstiin. Tämä kun on se suunta mihin ala on menossa, ja on ollut menossa jo kauan. Ei se ole millään tavalla negatiivista, ei ostajan eikä myyjän kannalta, joten miksi suhtaudut siihen niin?
  20. Enpä tiedä mistä Finnetin johtajan tekstistä puhut, seuraan muuten vaan alaa läheltä.

    Suomessa odotettiin pitkään markkinoiden paikallista differentoitumista, kunnes alalla alkoi tapahtua kansainvälisiä fuusioita. Vai luuletko että TeliaSonera-fuusio kiinnosti vain suomalaisia? Tele2 eli Comviq on paksulla lompakolla liikekannalla ja jos mitään hajua on liike-elämästä, tietänet että kun summa on oikea, kaupat tulee. Siinä vaiheessa ei vanhat strategiapuheet paina. Suomessa on niin paljon pelivaraa vielä markkinoilla (normaalisti differentoituneilla markkinoilla markkinajohtajan osuus on yleensä maksimissaan 40%. Tämä ei ole alakohtainen lukema vaan yleistä markkinataloutta) että halukkaita jakajia riittää. Suomessa ei pienillä operaattoreilla ole, eikä tule olemaan resursseja saavuttaa juurikaan parempia markkinaosuuksia, joten suuromistajan saaminen taakse on JOKAISEN intresseissä. Yksikään operaattori ei harrasta hyväntekeväisyyttä, vaan tekee kylmää bisnestä. Muista se.
    21. 9 / 10
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt