vanha.jaara

Vapaa kuvaus

Olen varttunut ja virttynyt tekniikan ihminen, joka on ehtinyt olla jo hyvin monessa mukana. Olen kiinnostunut hyvinkin erilaisista asioista, mutta fysiikan ja matematiikan ongelmat ovat aina haasteellisia, vaikka toisaalta kieli ja sen käyttäminen on myös kiintoisaa. Noita persoonallisuusosion vastuksia pitäisi osaltani kohtuullisesti laventaa, sillä nuo standardivastaukset eivät minulle sovi lainkaan. Minulle voit lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Vastaan, jos vain ehdin. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

376

  1. Keskipisteen paikka riippuu tietysti siitä, minkä mukaan se lasketaan: lasketaanko maa- ja merirajojen, maarajojen ja aluevesien, maarajojen ja mantereen sekä saarien rantaviivan tai maarajojen ja mantereen rantaviivan mukaan. Vielä erilainen keskipiste saadaan, jos se lasketaan väestöpainotettuna.

    Lisäksi on huomattava, että keskipiste liikkuu melkoista vauhtia länteen päin maankohoamisen takia. Joten on lähes makuasia, minne keskipiste sijoitetaan, sillä jollakin tavalla laskettuna se sinne saadaan.
  2. Minun kielikorvaani koskee, kun joku käyttää media-sanan monikkoa, sillä jo sana media itsessään on monikollinen. Näin saadaan sitten tuplamonikko aikaiseksi. Onko tämä sitten tosi hienostelua?

    Toisaalta olen myös ihmetellyt markkinat-sanan käyttöä yksikössä, ilman että se olisi yhdyssanan alkuosana, esim. markkinahinta. Lieneekö tämä sitten myös hienostelua, sillä oikeaa kielenkäyttöä se ei kyllä ole?
  3. Tässä vielä materiaalia opiskelua varten, tosin toisin merkinnöin:

    http://www.tpu.fi/~lahteenm/arkistot/luj2_pdf/vasy_1.pdf
  4. Kun olen lukenut yliopistotutkinnon - jopa yliopiston tieteellisen jatkotutkinnon - suorittaneiden ihmisten tekstejä olen pannut merkille saman ilmiön. Syiksi väitän, että asiaa ei vaivauduta koulussa opettamaan ja että tekstiviestikieli on turruttanut ihmiset siten, että asia ei enää vaivaa ketään muita kuin meitä joutavasta nipottajia.

    PS. Mutta en mitenkään malta: viime vuosien...
  5. Jos nyt lasketaan aivan noiden antamiesi arvojen mukaan täysin häviötön tapaus (kaikki teho menee pelkästään veden lämmitykseen), niin ensimmäisessä tapauksessa tarvittava nettoteho on tuo mainittu 14 kW ja jälkimmäisessä noin 21 kW. Tuo mainitsemasi viiden tunnin lämmitysaika tuntuu varsin pitkältä verrattuna kesän vajaaseen kolmeen (laskuissani 2 h 45 min), vaikka kylmemmän ajan rankemmat lämpöhäviötkin otetaan huomioon.

    Ettei vain kamiinassa olisi ollut kitutulet tai märät puut? Toisaalta tilannetta voisi tarkastella toiseltakin kannalta eli siltä, kuinka paljon puita kuluu veden lämmitykseen joko tilavuutena tai mieluummin kiloina. Kilot ovat siinä mielessä parempia, että puun lämpösisältö painoyksikköä kohti on jokseenkin puulajista ja sen tiheydestä riippumaton. Tätä kautta saisi jonkinlaisen käsityksen tuotetusta energiamäärästä, vaikka ei tuollaisen kamiinan hyötysuhde taida kovin kaksinen olla.
  6. Tein muutamia linearisointeja, joihin ei kyllä oikein sovi tuo mainitsemasi lopun nopeampi lämpeneminen, ja muodostin ongelmasta lineaarisen yhtälöparin. Tämän ratkaisuna sain kamiinan tehoarvioksi 22 - 25 kW hieman sen mukaan, kuinka paljon kolme tuntia alittuu kesäilmoilla.

    Tulos on ainakin hehtaarilla, koska yhden valmistajan mukaan vastaavan laitteen teho on 26 kW, ks.

    http://www.kirami.fi/main.php?target=products11
  7. pyydän anteeksi törkeää, matematiikan pyhyyttä loukkaavaa tekoani.

    Tästä lähtien lupaan käyttää vain kaikkein eksakteimpia ilmaisuja osallistuessani matematiikkapalstan keskusteluun. Tosin tällaisen tekstin tuottamisen merkittävä hitaus saattaa rajoittaa osallistumiseni erittäin vähäiseksi.
  8. Kyseessä oli täysin harkittu teko, koska me molemmat alkuperäisen kysyjän kanssa olimme selvillä, että integroimisvakio lausekkeeseen tarvitaan ja sen poisjättäminen ei näin haitannut asian ymmärtämistä.

    Arvelin, että kuitenkin vähintään yksi asiasta huomauttava löytyy. En tosin arvannutkaan, että siitä saadaan aikaan näin laaja ja valaiseva keskustelu. Mutta toisaalta integroimisvakion luonne ja tarpeellisuus tulivat vähintään nyt kaikille selviksi.
  9. Jos integroitava lauseke muutetaan ensin polynomiksi, niin saadaan

    2 + t^2 - 2*t - t^3 .

    Jos tämä integroidaan, saadaan

    2*t + t^3/3 - t^2 -t^4/4.

    Mikäli laskin on antanut muun tuloksen, se on varmaankin väärin. Tosin tuon polynomin voi esittää muutamassa muussakin muodossa, jotka palautuvat tähän samaan muotoon.
  10. Koska erilaiset äänestykset ovat muotia, järjestin asiasta Google-äänestyksen. Tulos oli, että "moduuli" voitti ja sai 64800 ääntä. "Moduli" tuli kunniakkaasti toiseksi ja sai 32000 ääntä. Näin "moduli" putosi eikä päässyt jatkoon.
  11. Ne tiedot muuten tallennetaan sinne kovalevylle. Jos et minua usko, katso minkä tahansa suomenkielisen käyttöjärjestelmän tai ohjelmiston Tiedosto-valikosta.
  12. Olen oppinut jo kauan sitten, että sellaiset sanat kuten moduuli tai volyymi kirjoitetaan pitkällä vokaalilla. Sen voi jo päätellä vastaavien englannin sanojen ääntämyksestä.
  13. Varmaan paljon enemmän hitausmomentin muutosta aiheutuu siitä, että keväällä lehtipuihin kasvavat lehdet ja syksyllä ne sitten putoavat maahan. Tällä tavalla maapallon hitausmomentti muuttuu jaksollisesti, etenkin kun tällaisia metsiä on huomattavasti enemmän pohjoisella pallonpuoliskolla.

    Muuten, ei niiden lentokoneiden massa mihinkään maapallolta häviä, vaikka ne olisivatkin ilmassa. Samalla lailla niiden massa on mukana maapallon massassa ja niiden muodostama hitausmomentti maapallon hitausmomentissa.

    Lentokoneen nouseminen lentokorkeuteensa (10 km) kasvattaa sen muodostamaa hitausmomenttia vain 0,3 prosenttia, mikä ei muuta maapallon kokonaisinertiaa juuri yhtään, vaikka kaikki maailman lentokoneet laskettaisiin mukaan.
  14. Aivan oikein huomasit. Verbin objektin sijaan vaikuttaa tosiaan aktiivin tai passiivin, aika- tai kieltomuodon käyttö, ja sen takia objektin sijan kanssa pitää olla joskus todella tarkka.

    Itselläni on muuten takana ainakin 12 polvea suomenkielisyyttä, mutta siitä huolimatta näitä objektin sijavirheitä sattuu, kun asiaa ei tule aina aivan tarkkaan mietityksi.
  15. "Perheen kaksi poikaa käveli kadulla."

    "Perheen kaksi poikaa kävelivät kadulla."

    Molemmat ovat kieliopillisesti oikein, mutta niillä on selvä merkitysero, jonka jokaisen äidinkielenään suomea puhuvan pitäisi havaita.
  16. Suomessa on tosin vain hyvin vähän sellaista aikaa, jolloin on lämmintä ja pimeää. Muulloin tarvitaan aina sekä valoa että lämmitystä.
  17. Oletetaan, että anturin lähtövirta I riippuu lineaarisesti mitasta L. Nyt suoran yhtälön mukaisesti

    I = a*L + b,

    missä a ja b ovat toistaiseksi tuntemattomia vakioita.

    Toisaalta tunnetaan kaksi mittaparia, jotka voidaan sijoittaa yhtälöön eli

    4 = a*50 + b
    20 = a*500 + b.

    Nyt yhtälöparista voidaan ratkaista a ja b, joiksi saadaan a = 8/225 ja b = 20/9.

    Nyt mikä tahansa mitta L voidaan muuttaa virraksi seuraavasti:

    I = 8*L/225 + 20/9.

    Ei tällaisia ongelmia kannata ryhtyä tarpeettomasti miettimään, vaan ne on ratkaistava systemaattisesti, jolloin ratkaisu on helppo.
  18. Pintakonvektioon eli lämmön siirtymiseen kaasun ja kiinteän aineen rajapinnassa vaikuttaa voimakkaasti kaasun virtausnopeus. Lämmönsiirtokerroin, joka kuvaa siirtyvää lämpötehoa pinta-alayksikköä ja vallitsevaa lämpötilaeroa kohti, voi kasvaa kertalukuja, kun kaasun virtausnopeutta kasvatetaan.

    Siksi tuulinen mutta lauha ilma jäähdyttää ihoa tyyntä pakkassäätä tehokkaammin, mikä tuntuu sitten kylmyytenä. Sama pätee tietysti myös ajoviimaan eli ajoneuvon liikkeeseen ilman suhteen.
  19. Kokeilin juuri tuonkaltaisilla yhtälöillä numeerista ratkaisua, ja alustavat tulokset ovat mielenkiintoisia. Systeemi ryhtyy nimittäin värähtelemään. Sinänsä värähtelyllä ei näyttäisi olevan merkittävästi vaikutusta pysähtymisaikaan.

    Muuten sen coriolistermin kerroin kulman diff.yhtälössä on käyttämilläni numeroarvoilla (likimain polkupyöränratas+samansuuruiset massat) melko suuri, joten sillä on varmasti vaikutusta systeemin käyttäytymiseen.

    Härvelin käyttäytyminen yllätti ainakin minut melkoisesti, joten palaan siihen myöhemmin, kun taas saan aikaa laskeskella vähän lisää ja tutkia eri parametrien vaikutusta.
  20. Järjestys on todellakin se, että hyvän mallin tai fysiikan lain pohjalta saadaan pitkälti samat tiedot kuin todellisuudesta. Siitä huolimatta tietämyksen ja mittaustarkkuuden parannuttua joudutaan jokaista mallia rukkaamaan, että se vastaisi paremmin olevaisen käyttäytymistä. Kun näitä hienosäätöjä on ympätty malliin riittävästi, on yleensä aika tuottaa kokonaan uusi malli, joka jo sisältää itsessään kaikki nuo edellisen mallin tarkennukset, mutta on yleensä sitä yksinkertaisempi tai selkeämpi.

    Tämän takia on kenenkään turha väittää, että jokin nykyinen malli olisi alan viimeinen sana. Ainakin tähän saakka jokaista teoriaa on jouduttu korjaamaan tietämyksen kasvaessa.
    21. 11 / 19
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt