yucca42

yucca42 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
11 aloitusta · 2810 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
On aika säälittävää, että aloittelevaa keskustelufoorumia tyrkytetään olemassa olevilla keskustelufoorumeilla - edes kertomatta, mikä siellä muka olisi paremmin.

Tässä tapauksessa ei edes kerrottu, että kyse on (verkkotunnuksesta huolimatta) englanninkielisestä foorumista, joskin alentuvasti mainitaan (tekstiä suoraan lainatakseni), että "muiden kielten käyttö sivustoilla on madollista".
W3C:n "standardit" eivät sano, mitä kuvaformaatteja saa tai ei saa käyttää. Tosin tavallaan voi lukea PNG:n ja SVG:n suosimista, mutta tämä ei tee niistä sen toimivampia kuin ne ovat. SVG ei toimi useimmissa selaimissa. PNG toimii, mutta ei tarjoa mainittavia etuja tavallisimpiin vaihtoehtoihin GIFiin ja JPEGiin verrattuna.

Käytännön tilanne on simppeli:
- valokuville ja muille paljon sävyjä sisältäville JPEG
- muille, varsinkin yksinkertaisille piirroskuville, GIF.
Vaikka Suomen ja Venäjän suhde ns. autonomian aikana joskus selitettiin jopa personaaliunioniksi (kuten sinä teet), niin tämä ei suinkaan ollut vallitseva käsitys edes Suomessa.

Esimerkiksi professori Allan Serlachius kirjoitti vuonna 1910 kirjassa "Lainopin alkeet", että Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutuksella Suomi tehtiin "Venäjän kanssa erottamattomassa yhteydessä olevaksi epäsuvereeniseksi, mutta silti keisarikunnasta eri (autonomiseksi) valtioksi". Tämän lisäksi toki keisari oli myös Suomen suuriruhtinas.

Suomessa tunnustettiin aluksi Venäjän väliaikainen hallitus ylimmän vallan haltijaksi eli suuriruhtinaan valtaoikeuksien käyttäjäksi. Se muun muassa hajotti Suomen eduskunnan - kun tämä oli yrittänyt itse julistautua ylimmän vallan haltijaksi. Tosin suomalaiset eivät tähän mukautuneet täysin vapaaehtoisesti, vaan tarvittiin hiukan aseidenkalistelua.

Kun tilanne sitten Venäjällä muuttui yhä sekasortoisemmaksi, ei siellä enää ollut vallankäyttäjää, joka olisi yksiselitteisesti voinut päättää Suomen aseman muuttamisesta. Lähes kaikki poliittiset suuntaukset Venäjällä olivat tsaarivallan kukistuttua yhtä mieltä siitä, että sellaisen päätöksen saattoi tehdä vain Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous.

Oli kuitenkin yksi poikkeus, bolsevikit. Heiltä suomalaiset hankkivat tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle, ja he hajottivat pistimillä perustuslakia säätävän kansalliskokouksen, joka oli yksi harvoja edes suhteellisen demokraattisilla vaaleilla valittuja orgaaneja Venäjällä kautta aikojen. Sen kokoonpano ei nimittäin ollut bolsevikkien mieleen.

Tokihan voimme lähteä myös siitä, että aika ajoin väkivalta katkaisee oikeudellisen jatkuvuuden: kumoaa vanhan järjestyksen ja perustaa uuden, joka rupeaa esiintymään lakina ja oikeutena. Mutta jääkäriliike, bolsevikkien vallankaappaus, Suomen senaatin itsenäisyysjulistus 4.12.1917 (joka sitten huomattiin vahvistuttaa eduskunnalla 6.12.), oman armeijan muodostaminen Suomelle, hyökkääminen valtakunnan sotavoimien kimppuun (ns. venäläisten aseistariisuminen) ja punakapina olivat kaikki vanhan ja vakiintuneen oikeusjärjestyksen silmin katsottuna valtiorikoksia. Siksi oli silkkaa politiikkaa eikä juridiikkaa sekin, millä rikosnimikkeillä hävinneitä sitten aikanaan tuomittiin.
Nykyruotsin "käx" tai "kex" kyllä ääntyy tavalla, jota voisi kuvata suunnilleen kirjoitusasulla "tsheks" tai (riikinruotsissa) "sheks". Sanassa ollut k-äänne on muuttunut sen jälkeen kun sana oli lainautunut suomeen, mutta joihinkin murteisiin sana on voinut lainautua myös tämän äänteenmuutoksen jälkeen.

Hiukan vastaava ilmiö on joissakin murteissa esiintyvä sana "sinkku", joka tarkoittaa kinkkua. Sana "kinkku" lainautui suomeen aikana, jolloin ruotsissa "skinka" ääntyi niin, että s ja k ääntyvät erikseen, ja niistä sitten ensimmäinen putosi suomessa pois, kuten suomessa yleensäkin kävi sananalkuisille konsonanttiyhdistelmille. Mutta joihinkin murteisiin tämä sana on voinut lainautua (uudestaan?) sen jälkeen, kun sanan alussa oleva "sk" oli kehittynyt suhuässäksi, joka suomessa korvautui tavallisella s-äänteellä.

Sana "seksi" on suomessa aika uusi. Nykysuomen sanakirjaankaan se ei ehtinyt kuin lopussa olevaan Täydennyksiä-kohtaan - ja sinnekin vain merkityksessä 'sukupuolinen vetovoima'. Saatettiin siis sanoa, että tytössä on seksiä, mutta ei sentään puhuttu seksistä toimintana. :-)
No shit, Sherlock! Vaati varmaankin suurta taitoa selvittää nimeni, jonka olen ilmoittanut täälläkin. Omaa nimeäsi taas et kerro, mutta käyt kyllä henkilökohtaiseen hyökkäykseen melko törkeästi. Ei ole ihme, ettei moiseen raukkamaisuuteen syyllistyvä näytä edes ymmärtävän, mistä keskustellaan.

Alkuperäinen kysyjä nimittäin varmaankin tiesi jonkin tavan liittää taustakuva. Mahdollisesti fiksumman tavan kuin tyrkyttämäsi. Mutta joka tapauksessa oli tehnyt jonkin virheen siinä. Ennen kuin hän kertoo sivunsa osoitteen, josta näkee, mitä on yritetty, ei tämän tarkempaa tietoa voi antaa.
MS Word on monessa suhteessa käyttökelpoinen väline sivunteossa, varsinkin, jos käyttää sen kielentarkistusominaisuuksia. (Niiden hyödyllisyys kyllä riippuu Wordin versiosta.)

Mutta sivulta pitää siivota kaikenlaista roskaa pois. Tähän on eri menetelmiä, joista HTML-Kit on ehkä käytännöllisin. Mutta sekin jättää roskaa, mm. tyhjiä kappaleita sekä WIDTH-määritteitä taulukoiden soluissa. (Nämä määritteet estävät taulukkoa mukautumasta erilaisiin esitystilanteisiin.) Pitäisi varmaan tehdä jokin yleinen skripti, joka poistaa noista tavallisimmat.
Jos teet "ftp-kansiosta" eli FTP-palvelimessa olevasta kansiosta julkisen, niin kuka tahansa voi myös hävittää sieltä kaiken sekä ladata sen täyteen mitä moskaa haluaa.

Mutta siinä ei HTML:llä ole mitään tekemistä, ja muutenkin haluat todennäköisesti WWW-palvelimen kansion avoimeksi. No, kansiothan yleensä ovat oletusarvoisesti avoimia. Jos tarkoitat, että sieltä saa kansiolistauksen, niin sitten pitääkin jo tietää, millaista palvelinta käytät. Vastaus on todennäköisesti sellainen, että sinun pitää poistaa (tai nimetä uudestaan) kansiossa oleva index.html-niminen tiedosto, tai mikä nyt lieneekin oletustiedostona. Tosin tätä yleisesti pidetään tietoturvariskinä pikemminkin kuin saavutuksena. (Sikäli, että kaikki sitten näkevät myös väliaikaisiksi työtiedostoiksi tarkoitetut yms. tiedostot.)
Voit kirjoittaa class-määritteen arvoon useita luokannimiä, välilyönneillä erotettuina. Selaimet ymmärtävät tätä jo varsin hyvin, poikkeuksena lähinnä Netscape 4, joka jättää tällöin koko määritteen huomiotta.

Eri asia on, että tällä ei ole mitään tekemistä "perinnän" (periytyvyyden) kanssa. Muutoinkin on todennäköistä, että todellinen ongelma on ihan muu kuin kysymyksessä esitetty. Yleensä on parasta aloittaa kertomalla ongelma eikä kysyä, miten jokin oletettu ratkaisu toteutettaisiin.
CSS 2.1 on _luonnos_, jossa itsessään sanotaan, että siihen ei pidä viitata muuten kuin käynnissä olevana työnä (work in progress). Viimeisten tietojen mukaan luonnosta, joka oli jo menossa hyväksyttäväksi, vielä rukataan.

CSS 2.0 on virallinen suositus, mutta oikeasti sitä ei noudata kukaan, koska se sisältää joukon selviä erehdyksiä ja joukon piirteitä, joita ei käytännössä tulla toteuttamaan.

Tilanne siis on sekava, etenkin, kun selainten CSS-tuessa on vielä aika lailla kirjavuutta.

Alkuperäiseen kysymykseen sen verran, että jokaisella elementillä on kaikki ominaisuudet. Kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan vaikuta elementin esitykseen (mutta voivat periytyä alielementeille, joihin niillä voi olla vaikutusta).
Oletko ilmoittanut lähettäjälle, ettet halua kyseisiä mainoksia? Mistä lyödään vetoa, että se tehoaa?

_Suomalaisten_ yritysten lähettämä markkinointi on poikkeus siihen sääntöön, että roskapostiksi koettuun ei pidä vastata. Jos olet ostanut yritykseltä tuotteita (esim. tilannut lehden), sillä on laillinen oikeus lähettää sinulle mainoksia vastaavista tuotteista (esim. lehtiä), kunnes erikseen kiellät sen. Ja Sanoma on aika iso konserni; moni on tilannut sen lehtiä.
Et kero, mitä tarkoitat "kaksoiskonsonantien virheelisellä käytöllä". Niinpä jää epäselväksi, miksi halusit päästelä höyryjä.

"Sen tulee havaineeksi näissä chatailuisa ja melkein säännölisesti näissä viesteisä kirjoitetaan puhutaessa lausutut konsonantit kahtena."

Tuosa ei ole mitään tolkua. Luuletko olevasi nyt sätäilemäsä?

Lienetkö selainen, mitä sanotaan troliksi?

Täsä viestisäni en käytänyt yhtään kaksoiskonsonantia, eten vain ärsytäisi sinua. En siis niitäkään kaksoiskonsonanteja, joita käytetään puheesa - selaistahan tunut paheksuvan aivan erityisesti!
Mielipiteistä voi toki aina keskustella ja vaahdota, mutta tosiasia on, että punaisia tuomittiin lähinnä valtiopetoksesta. Tuomittuja oli kaikkiaan 64 683, joista 55 663 avunannosta valtipetokseen ja 6 441 valtipetoksesta, 2 454 sekä maanpetoksesta että valtiopetoksesta tai avunannosta niihin ja vain 125 pelkästään maanpetoksesta tai avunannosta siihen.

Oikeudellisestihan Suomi oli Venäjään erottamattomassa yhteydessä oleva perustuslaillinen suuriruhtinaskunta, jonka laillinen hallitsija ja myös hallitsijan valtaa tilapäisesti käyttänyt Venäjän väliaikainen hallitus oli väkivalloin syösty vallasta. Tältä kannalta valtiorikosoikeudenkäynnit olivat aika kyseenalaisella pohjalla, etenkin kun mm. jääkäriliikkeeseen osallistuneet olivat oikeudellisesti täysin kiistattomasti syyllistyneet maanpetokseen vieläpä ryhtymällä sodan aikan yhteistyöhön vihollisen kanssa.

Tämä vain suhteellisuudentajun takia. Tuomiot olivat kostoa, jos kohta pitkälti ymmärrettävää kostoa, mutta eivät oikeudenkäyttöä.
Eipä tähän oikein voi vastata muuta kuin "olet tehnyt jotain väärin", koska et kerro sivusi osoitetta. HTML-koodihan on sentapainen kuin

minkä lisäksi on syytä kirjoittaa body-elementtiin bgcolor-, text-, link-, alink- ja vlink-määrite, jos asettaa taustakuvan. Tai mieluummin asia kannattaisi tehdä CSS:llä.

Mutta olet ehkä kirjoittanut background="foo.gif" vaikka kuvatiedoston nimi on "FOO.GIF".

Ehkä muuten on hyvä, että et saa taustakuvaa sivullesi. Oletko nimittäin tarkistanut, että sinulla on kuvan tekijän lupa siihen?
CSS:stä on julkaistu aika monia englanninkielisiä kirjoja. Esimerkiksi Eric Meyerin kirjat ovat kovaa asiaa, vaikka vähän vaikeita. Suomeksi lienee edelleen vain yksi, mutta sitä parempi, vaikka itse sanonkin. :-)

Mutta haluatko tietää piirteistä, jotka toimivat, vai myös kaikesta, mitä on ehdotettu? Kuvaamistasi .class, td.class ja .class li li ovat perusasioita, jotka selitetään jokaisessa kunnon CSS-kirjassa tai oppaassa. Sen sijaan :nth-child, :not ja :target eivät kuulu mihinkään viralliseen CSS:n määrittelyyn eivätkä myöskään selaimet tunne niitä, pois lukien ehkä jotkin kokeiluselaimet tms. Ne kuuluvat luonnoksiin, joita kutsutaan yhteisnimellä "CSS 3" ja joissa itsessään sanotaan, ettei ole sopivaa viitata niihin muuten kuin käynnissä olevana kehitystyönä ("work in progress").

Välimaastoon sijoittuu sitten joukko piirteitä, jotka kuuluvat viralliseen CSS:ään (CSS 2) ja joita mm. Opera ja Mozilla (tai ainakin toinen niistä) tukee mutta Internet Explorer ei. Web-käyttöä ajatellen nekään eivät siten ole kovin käytännöllisiä nykytilanteessa mutta saattavat huolellisesti käytettyinä olla hyödyksi. Tällainen on esimerkiksi sentyyppinen selektori kuin h2 + p (tarkoittaa sellaista p-elementtiä, joka on välittömästi h2-elementin jäljessä).
Kyseessä on varsin vanha väärinkäsitys. Ne, jotka käyttävät mikä-sanaa joka-sanan tilalla, luulevat itse käyttävänsä silloin oikeaa kieltä, kirjakieltä. He ovat ymmärtäneet väärin säännön, jonka mukaan pronominia "mikä" käytetään, kun viitataan lauseeseen. Sääntö on kai usein esitetty niin, että "mikä" viittaa asiaan, ja tämä on jopa tulkittu niin, että sitä pitäisi käyttää aina, kun ei viitata henkilöön! Ks. myös
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/7.9.html#mika
Kiukuttaako myös, jos joku sanoo vihtaa vastaksi tai iltaa ehtooksi?

Kyse on vanhoista murre-eroista, ja yleiskieleen on melko mielivaltaisesti valittu yksi muoto. Tosin viime aikoina on ruvettu suvaitsemaan myös muita muotoja, joskin tavattoman epäjohdonmukaisesti. Pelkästä arpapelistä ei ole kyse, vaan jostain sotkuisemmasta.

Esimerkiksi "tuli tehdyksi" on nykyisin hyväksytty, "saada aikaiseksi" ei ole, ja "alkaa tekemään" on myös virallisesti väärin vaikka lähes yhtä virallisesti on todettu, ettei ole mitään muuta syytä pitää kiinni säännöstä kuin kielenhuollon arvovalta. (On aina ennenkin sanottu, ettei saa alkaa tekemään, joten jos tästä säännöstä luovuttaisiin, niin ties mitä tapahtuisi. :-))

Mutta miksi vääriksi julistetut muodot kiukuttavat?

Mitä alkamiseen ja rupeamiseen tulee, niin ehkä niissä on jokin murre-ero. Ehkä savolaisittain tekemisen alkaminen on sitä, että vähitellen harkitaan ryhtymistä jonkinlaisiin valmisteleviin toimiin sitä varten, että saatettaisin miettiä tekemistä, ja rupeaminen on ihan sitä, että vähän evää liikautetaan. :-)
Latinaa se todellakin on - ei tarkemmin rajattavissa pelkän lauseen perusteella, sillä latinan kirjoitusasu ei juurikaan ole muuttunut klassillisen kauden jälkeen.

Merkitys on "levätköön rauhassa" pikemminkin kuin "lepää rauhassa", mutta aika oikein oli siis merkitys arvattu tai päätelty.
Ainakin news:sfnet.keskustelu.kieli
jota voi lukea myös suoraan selaimella, esim.
sivuston http://www.sfnet.fi kautta (tosin ei toimi juuri nyt jostain syystä).
Jotkin sanat ovat lainautuneet suomeen muodossa, joka on lainanantajakielessä monikko, esimerkiksi "muffinsi" (muffins), "pinssi" (pins), "data" ja "keksi" (< ruotsin "käx" < englannin "cakes").

Jotkut ovat sitten jälkikäteen keksineet, että sellainen on ihan väärin. Muffinsin osalta tämä mielipide on päässyt Suomen kielen perussanakirjaankin, eli siinä on "muffini", joka siis on ns. oikea muoto.

Jäämme odottamaan, milloin sortsit (shorts) pitää vaihtaa sorteihin.
Kun asia ilmaistaan puhumalla rakennetyypeistä, tulee todellakin ilmeiseksi, että kyse on myös luokittelijan ratkaisuista. Puhe "taksonomisista luokista" on näennäisobjektiivisuutta.

Kreationistiselta kannalta on epäjohdonmukaista vetää rajaa muualle kuin lajitasolle, siis myöntää lajinsisäinen "mikroevoluutio" mutta kiistää kaikki muu. Tosin kun Genesis kertoo Jumalan/Herran/Jahven luoneen eläimet "kunkin lajinsa mukaan", niin on kovin anakronistista tulkita, että "laji" vastaa täysin nykybiologian lajikäsitettä. Mutta tuskin se kovin paljoa siitä voi poiketa ilman että syyllistytään mielivaltaisiin "tulkintoihin". Jos samaksi "lajiksi" Genesiksen mielessä tulkitaan saman heimon lajit, niin silloinhan kissa ja leijona ovat samaa "lajia", samoin keskenään pihlaja ja lillukka.

Ja sanoihan suuri Linné itse, epäilemättä jonkinlaista linnéläistä lajikäsitettä ajatellen: "niin monta on lajeja, kuin ääretön Oleva aikojen alussa loi". (Linnén ei tietenkään uskonnollisuutensa luonteen takia pitäisi kelvata kreationisteille, mutta hän on kyllä biologian suurista nimistä yksi harvoja, Cuvier'n ohella, joita voi sanoa kreationisteiksi.)
137 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt