yucca42

yucca42 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
11 aloitusta · 2810 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Ties+kuka,+mistä+halusi+syytellä+aggressiivisuudesta+ja+olla+sanomatta+mitään+siitä,+mistä+keskustellaan?Jos+aggressiivista+on+mielestäsi+se,+että+kysytään,+mihin+tähdätään+sekavalla+kysymyksellä,+niin+mitähän+sanaa+sitten+käytät+esimerkiksi+henkilöön+käyvästä+sanallisesta+hyökkäyksestä+tai+vaikkapa+turpiin+vetämisestä?Vaikka+sinun+kuinka+tekisi+mieli+purkaa+aggressioitasi+minua+kohtaan,+voisit+ehkä+kuitenkin+lukaista+kysymyksen+alkua.+Mitä+tolkkua+on+esimerkiksi+virkkeessä+”Kielitoimiston+suositushan++–+–”,+joka+väittää+suositukseksi+sellaista,+joka+ei+koskaan+ole+ollut+kielitoimiston+tai+sen+minkään+edeltäjän+suositus?+Joko+kirjoittaja+ei+ole+viitsinyt+vähääkään+tarkistaa,+mitä+kielitoimisto+todella+sanoo+asiasta,+tai+sitten+hän+haluaa+hämmentää+ihmisten+mieliä,+provosoida+tai+muuten+sotkea+asioita.
Mihin+tähtäät+sekavalla+alustuksellasi+tai+näennäiskysymykselläsi?+Suunnilleen+kaikki+siinä+on+päin+seiniä.+Satu+:+Sadun+on+oikea+taivutus,+oli+kyseessä+etunimi+tai+sukunimi+(eikä+se+ole+kenenkään+elävän+suomalaisen+sukunimi),+joskin+ohjeet+tulkinnanvaraisesti+sallivat+myös+taivutuksen+Satu+:+Satun.
Mitä+kummaa+tarkoitat+taivutussäännön+laatimisella+sukulaiskielissä?+Sijamuodot+eivät+oikein+tunnu+olevan+hallussasi.+Eivät+ole+myöskään+vironkielisten+nimien+taivutuksen+säännöt.+Ne+tosin+ovat+sekavia,+mutta+eivät+niin+sekavia+kuin+viestisi;+ks.http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vironk-taiv”Vironkielisillä+ohjeilla”+ei+ole+merkitystä+sen+kannalta,+miten+sanoja+taivutetaan+suomen+kielessä+–+paitsi+tietysti+jos+kyse+on+suomen+kielen+huollon+antamien+ohjeiden+vironnuksista.Suomen+kielen+ohjeissa+mainitaan+erikseen,+että+joidenkin+yhdyssananimien+jälkiosaan+on+vakiinnutettu+suomalainen+muoto,+esimerkiksi+”Peipsijärvi”,+jolloin+taivutus+on+tietysti+suomen+mukainen+(esim.+”Peipsijärven”).Päevaleht-nimen+taivutuksesta+olen+kyllä+samaa+mieltä+kuin+sinä:+nykyisten+ohjeiden+mukainen+taivutus+(Päevalehtin)+tuntuu+oudolta.+Ja+vaikka+sitä+käytetäänkin,+suomalaistetun+loppuosan+käyttö+(Päevalehden)+on+tavallisempaa.+Sen+sijaan+"Päevalehen"+olisi+kummallinen+sekamuoto+ja+esittämäsi+"Päevälehen"+vielä+kummallisempi.Tuglas-seuran+sivulla+on+järkevänoloinen,+vaikka+nykynormin+vastainen+kannanotto:+Päevalehden.+Samalla+sivulla+ehdotettu+taivutusongelman+(Postimees+:+Postimeesin+olisi+oudohko,+samoin+Postimees+:+Postimiehen)++kiertäminen+tukisubstantiivin+avulla+(Postimees-lehden)+on+tietysti+normien+kannaltakin+moitteeton.http://www.tuglas.fi/postimees-ja-eesti-päevalehtP.S.+Ranskan+sana+"différence"+ei+tarkoita+moninaisuutta,+vaan+eroa,+differenssiä.
Kyllä.+Vieraskielistä+tuotenimeä+taivutetaan+kuten+vieraita+nimiä+yleensä+eli+liittämällä+pääte+joko+suoraan+sanaan+(jos+se+on+vokaaliloppuinen)+tai+sidevokaalin+-i-+avulla+(jos+se+on+konsonanttiloppuinen).+Jos+nimen+osana+sattuu+olemaan+nimi,+jolla+on+suomen+kielessä+sovinnainen+vastine,+kuten+Tallinn+–+Tallinna,+se+ei+vaikuta+asiaan:+vironkielistä+nimeä+ei+ruveta+korjailemaan+suomenkieliseksi.
Miten+pääsee+nimen+haltijaksi?+Joka+tapauksessa+vastauksesi+on,+paitsi+perin+juurin+väärä,+täysin+aiheeseen+kuulumaton+eikä+varsinkaan+vastaa+siihen,+mitä+kysyttiin.
York-nimen+etymologiat+ovat+jokseenkin+epävarmoja,+joten+suomalaistettu+nimi+olisi+epäilemättä+yksinkertaisesti+Uusi-York.
Ei+latina+tässä+ole+rakenteeltaan+erilainen+kieli+kuin+suomi.+Ei+sellainen+rakenne+kuin+”divide+et+impera”+sisällä+sen+enempää+eikä+vähempää+keinon+ja+tarkoituksen+suhdetta+kuin+”hajota+ja+hallitse”.+Tietysti+suomessa+voitaisiin+sanoa+myös+vaikkapa+”hajota+hallitaksesi”,+kuten+latinassa+voitaisiin+sanoa+”divide,+ut+imperes”.Eri+asia+on,+että+sanonta+ei+liene+alun+perin+latinankielinen.+Siitä+ei+ole+tietoja+ennen+1400-lukua,+jolloin+–+erään+lausuman+mukaan+–+Ludvig+XI+esitti+sen+ranskaksi+muodossa+”diviser+pour+régner”+(’hajottaa+hallitsemista+varten’).+Jos+jotakuta+halutaan+syyttää+tässä+käännösvirheestä,+niin+sitten+kai+pitää+haastaa+vastaamaan+Traiano+Boccalini,+joka+ensimmäisenä+esittää+lausuman+latinaksi,+asussa+”Divide+&+Impera”+ja+siis+esittää+asian+toisella+rakenteella.+Emme+kuitenkaan+tiedä,+mitä+välissä+on+tapahtunut.+Sanonta+on+jo+aiemmin+saattanut+esiintyä+eri+muodoissa.Mielenkiintoista+on,+että+antiikin+säilyneessä+kirjallisuudessa+ilmausta+ei+siis+esitetä,+vaikka+sen+sisältämä+ajatus+on+epäilemättä+ollut+tuttu+–+taitaapa+olla+yhtä+vanha+kuin+ihmiskunta,+ellei+vanhempikin.
Se+on+kyllä+eri+asia.+Ensinnäkin+se+on+kansanomaista+tai+arkista+tyyliä,+eikä+se+sovi+normaaliin+asiatyyliin+saati+juhlavaan+tyyliin.+Toiseksi+siinä+sukunimi+on+kiinteästi+genetiivissä+eikä+suinkaan+mukaudu+etunimen+sijamuotoon.+Emme+arkityylissäkään+sanoisi+kirjoittavamme+Niinistölle+Saulille,+vaan+Niinistön+Saulille.
Tuolla+ei+kerrota+juuri+mitään+latinan+lausumisesta+ja+sekin+menee+väärin.+Ei+ole+olemassa+mitään+yhtä+”latinan+lausumista”,+vaan+lukuisia+eri+lausumistapoja.Esimerkiksi+suomalaisessa+latinanopetuksessa+ohjataan+käyttämään+tiettyä+lausumistapaa,+jonka+selitetään+vastaavan+latinan+”kulta-ajan”+ääntämystä,+mutta+joka+todellisuudessa+poikkeaa+siitä+useilla+tavoin.+Toisaalta+”kulta-aika”+päättyi+noin+kaksituhatta+vuotta+sitten,+ja+sen+jälkeen+latinaa+on+lausuttu+eri+tavalla+–+paitsi+että+nykyisin+pieni+osa+latinan+harrastajista+yrittää+parhaansa+mukaan+jäljitellä+sitä.Seuraavassa+on+pieni+esimerkki:+Caesarin+teoksen+”De+bello+Gallico”+aloitus+muutamalla+eri+lausumistavalla,+esitettynä+karkeasti+suomen+kirjoitusjärjestelmällä.+(Painoa+ei+tähän+ole+merkitty;+sanapainossa+ei+juuri+ole+eroja+latinan+lausumistapojen+välillä.)Suomalaisen+latinanopetuksen+mukainen+ääntämys:[gallia+est+omnis+diiviisa+in+partees+trees,+kvaarum+uunam+iŋkolunt+belgee,+aliam+akviitaanii,+tertiam+kvii+ipsoorum+liŋgvaa+keltee,+nostraa+gallii+appellantur]Keskiaikana+muodostunut+ranskalainen+ääntämys:[gallia+est+omnis+diviisa+in+partes+tres,+kvaarum+uunam+iŋkolunt+belže,+aaliam+akvitaani,+tertsiam+kvii+ipsoorum+liŋgva+selte,+nostra+galli+appellantur]Keskiaikana+muodostunut+italialainen+ääntämys:[gallia+est+omnis+diviisa+in+partes+tres,+kvaarum+uunam+iŋkolunt+beldže,+aaliam+akvitaani,+tertsiam+kvii+ipsoorum+liŋgva+tšelte,+nostra+galli+appellantur]Keskiaikana+muodostunut+saksalainen+ääntämys:[gallia+est+omnis+diviisa+in+partes+tres,+kvaarum+uunam+iŋkolunt+belge,+aaliam+akvitaani,+tertsiam+kvii+ipsoorum+liŋgva+tselte,+nostra+galli+appellantur]Keskiaikana+muodostunut+pohjoismainen+ääntämys:[gallia+est+omnis+diviisa+in+partes+tres,+kvaarum+uunam+iŋkolunt+belge,+aaliam+akvitaani,+tertsiam+kvii+ipsoorum+liŋgva+selte,+nostra+galli+appellantur]Todennäköinen+latinan+kultakauden+ääntämys,+joka+on+se+tapa,+jolla+teosta+alun+perin+luettiin:[gallia+est+omnis+diiwiisa+in+partees+trees,+kwaarum+uunam+iŋkolunt+belgai,+aliam+akwiitaanii,+tertiam+kwii+ipsoorum+liŋgwaa+keltai,+nostraa+gallii+appellantur]
Ei+nyt+sentään+kielenvastainen+–+kielen+normien+vastainen+kyllä.+”Olla+sinä+nyt+in+sama+ryhmä+kuin+10%+käyttäjä”+olisi+kielenvastainen,+siis+sellainen,+jota+suomea+äidinkielenään+puhuva+ei+tuota+kuin+pelleilläkseen.Totta+on,+että+kanssa-sanaa+ei+pitäisi+käyttää+niin+kuin+sitä+tässä+käytetään,+mutta+sellainen+käyttö+on+varsin+tavallista.+Kielitoimiston+sanakirjan+mukaan+kanssa-sanaa+käytetään+”ilmaisemassa+kahden+tasaveroisesti+rinnasteisen+tekijän+suhdetta”;+muunlainen+käyttö+on+vierasvoittoista+tai+arkista.Totta+on+sekin,+että+”10+%+käyttäjien”+on+väärin,+eikä+kirjoitusasu+”10+%:n+käyttäjien”+parantaisi+tilannetta.+Ilmaus+”käyttäjien+10+%:n”+olisi+muodollisesti+oikein,+mutta+ei+fiksu.Paras+muotoilu+kai+olisi+”Olet+nyt+ryhmässä,+johon+kuuluu+10+%+käyttäjistä.”+Ilmaus+10+%+sisältää,+ellei+muuta+esitetä,+sellaisen+ajatuksen,+että+osuus+on+esitetty+puolen+prosenttiyksikön+tarkkuudella+eli+todellinen+osuus+on+välillä+9,5 %+...+10,5+%.+Sen+sijaan+”kymmenesosa”+sisältäisi+pienemmän+tarkkuuden,+joskin+on+vaikea+sanoa+millaisen.
Nimimerkki+Kielikello+ei+taida+lukea+Kielikello-lehteä.+Siinäkin+nimittäin+kerrotaan+se+sääntö,+että+sanasta+ei+eroteta+yhtä+kirjainta+eri+riville.http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=558
”Ennastaa” näyttää siltä, kuin joku olisi pahoinpidellyt sanaa ”ennallistaa”. Se on kuitenkin virallinen sana, joka tarkoittaa, että tuotteeseen, josta vettä on aiemmin poistettu, lisätään sama määrä vettä. Virallisuudella tarkoitan tässä sanan esiintymistä EU-lainsäädännön suomenkielisissä käännöksissä (tai ”toisinnoissa”).

Sanan lienee sepittänyt joku EU-kääntäjä vastaamaan englannin sanaa ”reconstitute”. Johdoltaan paljon selvempi ja merkitykseltään ilmeisempi ”ennallistaa” ei käynyt kai siksi, että se on jo sanan ”reconstruct” vastine ja tarkoittaa vähän toisenlaista ”ennalleen saattamista”.

Olisi saattanut olla parempi käyttää vaikka sanaa ”rekonstituoida”. Siitä näkyisi kilometrin päähän, että se on termi, jonka merkitys pitää erikseen selvittää. Se olisi myös rehellisempi, koska ei ennastus saata tuotetta ennalleen kuin varsin suhteellisessa tai rajatussa mielessä.
Kirjoitusasu ”Upsala” on nimenomaan virallisesti haudattu. Tosin kannanotot ovat kaartelevia, mutta kyllä kielenhuollon ajatuksena on selvästikin ohjata kohti asua ”Uppsala”. Sitä perustellaan Yhdistyneiden kansakuntien paikannimikonferenssien suosituksilla, joista maailmassa välitetään yleensä melko vähän, mutta Kotus tuntuu nostavan ne liki Jumalan sanaksi.

Kannanottojen sitaatteja ja kommentointia:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#omakieliset
En ole huomannut tuollaista käytäntöä, mutta en kovasti ihmettele sitä. Erikoisesta sanajärjestyksestä saattaa muodostua maneeri. Sellainen maneeri on saattanut muodostua siksi, että uutisen virke halutaan heti ensimmäisellä sanalla kytkeä aiemmin sanottuun. Maneeriksi muodostuminen merkitsee tietysti sitä, että sanajärjestys menettää painottavan merkityksensä.

Tätä siihen verrata voisi, että suomessahan predikaatin vaikka lauseen loppuun kirjoittaa voi, vaikka se melko erikoista onkin, mutta jos sellainen maneeriksi muodostuu, niin se helposti pelkäksi lapselliseksi Yodan puhetavan matkimiseksi koetaan.

Jokainen voi tietysti käyttää välimerkkejä miten haluaa, vaikkapa #-merkkiä pisteen tilalla tai vittu-sanaa pilkun sijasta. Valinnoilla on kuitenkin seurauksensa: ne vaikuttavat siihen, miten tekstiin suhtaudutaan.

Pitkän ajatusviivan (—) käyttö ei tarkkaan ottaen ole kielitoimiston ohjeiden vastaista, koska sen ohjeet ovat vältteleviä. Niissäkin kuitenkin todetaan, että Suomen kansallisen standardin mukaista on käyttää lyhyttä ajatusviivaa (–). Pitkä ajatusviiva kuuluu sellaiseen typografiseen käytäntöön, jossa ajatusviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, jolloin viivan pituus tavallaan kompensoi välien puuttumista. Vertaa: This is common British practice – and applied in many other languages, too. This is common US practice—with no spaces around the dash.
Ei ”eräs” ole luontevampi. Se on kyllä normien sallima, mutta vain siksi, että normia on (turhaan) väljennetty, ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#eras

”Eräs” ei ole luonteva, koska sitä käytetään puhekielessä vain harvoin ja yleensä erikoismerkityksessä, ei kirjakielen mukaisesti.
Suomen kielen sanajärjestys on siinä mielessä ”vapaa”, että tällaisessa tapauksessa ei voi sanoa järjestystä ”Tapahtuman yksi kohokohdista oli” vääräksi. Vapaus ei kuitenkaan merkitse mielivaltaisuutta eikä merkityksettömyyttä. Tuollainen sanajärjestys ei ole normaali, vaan se korostaa sanaa ”tapahtuman” nostamalla sen poikkeavaan paikkaan alkuun. Toki sama olisi saavutettu tyylikkäämmin rakenteella ”Tapahtuman kohokohtia oli”.

P.S. Ilmaus 'yksi' on virheellinen. Oikein on ”yksi”. Yksinkertaisia lainausmerkkejä käytetään suomen kielessä vain a) toisten lainausmerkkien sisällä ja b) sanan merkityksen ilmoittamiseen.
Noin voi spekuloida, mutta missään puhekielen muodossa ei taida olla mitään, mikä tukisi ajatusta – sikäli kuin puhuta 3. persoonan numeruseron katoamisesta eikä 4. persoonan käytöstä monikon 2. persoonana. Kaikilta muilta osin persoonapäätteiden järjestelmä näyttää olevan ihan elossa.

On tietysti redundanttia, että verbissä on persoonan (ja numeruksen) vaihtelua silloin, kun persoona ilmaistaan persoonapronominilla. Ilmiöt eivät kuitenkaan häviä kielestä vain siksi, että ne ovat redundantteja. On vaikea nähdä, miksi ruvettaisiin sanomaan ”mä on”, ”sä on” jne.
Puppua. Ranskan oikeinkirjoitusuudistuksessa, joka tehtiin jo 1990-luvulla, poistettiin hyvin harkitusti tarpeettomiksi arvioituja tarkkeita. Tämä koskee sirkumfleksia i:n ja u:n päällä, eikä poistaminen tältäkään osin koske kaikkia tapauksia. O-kirjaimen päällä ei ranskassa koskaan ole ollut mitään tarketta. Ja kaikki muut tarkkeet jäävät ennalleen, paitsi että akuutti-e (é) korvataan eräissä tapauksissa gravis-è:llä.

http://www.orthographe-recommandee.info

Vanha juttu siis. Uutta on vain se, että uudistuksen toteuttamista ajetaan entistä ponnekkaammin tuomalla se opetukseen. Ranskan akatemian kanta on ollut aika lepsu, ja kieleen on syntynyt epävakaa tilanne: huomattava vähemmistö on ottanut uudistuksen käyttöön, enemmistö on vielä vanhalla kannalla.

(Jos haluat poistaa kaikki tarkkeet, haluat varmaankin poistaa myös ä:n pisteet, koska nekin ovat tarkkeita. Mitäs siitä, että mallit ja mällit menevät sekaisin.)
Kysymys on liian epäselvä, ja lisäksi itse kysymyksestä puuttuu se olennainen tieto, että haluat tietää englanninkielisen lukutavan.

Lukutavat vaihtelevat huomattavasti esimerkiksi merkin ”#” tapauksessa.
Joopa joo. Heti ensimmäinen menee pieleen: pienempi kuin -merkki on eri merkki kuin vasen kulmasulje. Lisäksi merkin nimi on ”less than sign”. Kieltämättä kysymys oli epäselvä, mutta eiköhän siinä kuitenkin tarkoitettu merkkien nimiä eikä sitä, miten merkki luetaan, kun se esiintyy tekstissä. Eihän ilmausta ”Hello!” lueta ”hello exclamation point”.
2 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt