yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Ehkäpä kielitaito on rapistunut, koska niin herkästi tuomitaan ilmauksia vääriksi. Hiljentykäämme lukemaan yhdessä Nykysuomen sanakirjaa sanan ”edellinen” kohdalta:

    ”/Harv./ partit[iivi]ssa olevan adverbiaalin määrittämänä. | Tätä e[dellinen]. Viimeistä e[dellinen].”

    Aivan samat esimerkit esiintyvät myös Nykysuomen sanakirjan voimakkaasti supistetuissa ja hiukan laajennetuissa muunnelmissa, joita on kaupallisista syistä julkaistu eri nimillä, mm. ”Suomen kielen perussakirja”. Niissä vain ei kuvata ilmiötä yleisesti, siis partitiivin liittymistä edellinen-sanaan, mutta ei sitä mitenkään tuomitakaan.

    On tietysti mahdollista, että tällaisiin rakenteisiin on vaikuttanut analogia sellaisten ilmausten kuin ”tätä seuraava” ja ”tätä edeltävä” kanssa; niissähän partitiivi on objektin sijana. Mutta tämä on spekulaatiota.

    Seuraava esimerkki kansankieltä jäljittelevästä (tai lainaavasta?) kielestä sisältää edellinen-sanan, jolla on on määritteenä partitiivissa oleva substantiivilauseke:
    ”Jos Pyhäinmiesten päivää edellisenä maanantaina on ilma kaunis ja selkeä, niin on ilma kaunis ja selkeä tammikuulla”
    http://www.karjalainennuorisoliitto.fi/kansanperinne/uskomuksia.html
  2. Yleisesti ottaen tekstinkäsittelyohjelmat osaavat avata 1) ohjelman omassa formaatissa olevia tiedostoja, 2) RTF-muotoisia tiedostoja (useimmiten) ja 3) vaihtelevasti muiden ohjelmien formaateissa olevia tiedostoja. Kohdan 3 osalta tilanne on usein huonompi kuin ohjelmien tiedostomuotovalikot antavat ymmärtää. Esimerkiksi Wordin Avaa-toiminnossa voi valita tiedostomuodoksi ”OpenDocument-teksti (*.odt)”, mutta tämä tarkoittaa vain, että tiedostonvalinnassa on tällöin suodatus, joka näyttää vain ne tiedostot, joiden nimet loppuvat merkkeihin ”.odt”.

    Kun tein LibreOfficella triviaalin testitiedoston ja sitten yritin avata sen Word 2007:llä, sain kuvaamasi kaltaisen vastauksen. Mutta kun sitten jatkoin klikkaamalla OK-painiketta, tuli teksti

    ”Word löysi asiakirjasta libre.odt sisältöä, jota ei voi lukea. Haluatko palauttaa tämän asiakirjan sisällön? Jos luotat tämän asiakirjan lähteeseen, valitse Kyllä.”

    Ja Kyllä-valinnalla saa sitten sisällön Wordin ikkunaan. Muotoilut ovat mukana.

    Tässä voi hiukan oikaista: Wordin Avaa-ikkunassa voi valita (ikkunan oikeassa alareunassa) pudotusvalikosta, jossa alkuvalintana on ”Avaa”, valinnan ”Avaa ja korjaa”.

    Varsinainen ongelma jää toki epäselväksi. Ilmeisesti LibreOffice joissakin tilanteissa kirjoittaa tiedostoon dataa i(lmeisesti metadataa), joka on joissakin tilanteissa Wordin joidenkin versioiden mielestä jotenkin tuhmaa ja väärin – mutta Word osaa kyllä katsoa sitä läpi sormiensa.
  3. Käytä suhteellisia osoitteita, yksinkertaisimmillaan pelkkiä tiedostonnimiä, esimerkiksi href="kotisivu2.htm". Silloin linkki viittaa käytännössä samassa kansiossa olevaan tiedostoon.

    Tiedostojen nimet kannattaa toki valita fiksusti, ne ovat sitten oikeassa webbielämässä tärkeitä hakukoneiden kannalta, toki vähän ihmistenkin. Esimerkiksi href="harrastukset.html". (Nimen loppu voi teknisesti ihan hyvin olla ".htm", mutta tietämättömät ihmiset luulevat silloin, että sivu on kivikautinen. Siksi ".html" on käytännössä parempi.)
  4. Onkohan tämä vedätystä? Suomalainenhan ei juuri ymmärrä viroa, ellei ole sitä opetellut, ja võrun murteen nimen ”oikeaoppinen” kirjoittaminen haiskahtaa trollaukselta aika kauas.

    Jos nyt kuitenkin haluat tietää unkarin kielestä, niin etsipä lähimmästä kirjastosta sitä käsittelevä kirja.

    Tässä nyt kuitenkin ensi hätään pari tietoa: Yhteistä on kielen monissa perusrakenteisssa, jonkin verran ydinsanastossa ja taivutus- ja johdinaineksissa, joskin useimmat yhtäläisyydet ovat aika piilossa, tutkimuksen saavutettavissa mutta eivät ilmeisiä. Sijamuotojen järjestelmä on kehittynyt varsin erilaiseksi, vaikka jonkin verran on yhteisestä alkuperästä johtuvia vastaavuuksia. Suomen elatiivi ja unkarin elativus ovat samantapaisia sijoja mutta eivät ”sama sija”. Verbien rektio on yleensä myöhäsyntyinen ilmiö, joten yhtäläisyydet siinä tuhansia vuosia toisistaan erossa olleiden kielimuotojen välillä ovat lähinnä sattumaa.
  5. Jos kirjassa on tuollainen tehtävä, niin kirjassa tai kurssilla on oletettavasti kerrottu trigonometristen funktioiden käänteisfunktioista eli arkusfunktioista. Katsopa sieltä.
  6. Tuo on valitettavasti normaalia nykysuomea. Käännetään suoraan englannista (ei kai kukaan kuvittele, että television uutistoimitus olisi käyttänyt Evángelos Venizélosin alkuperäistä lausuntoa?), ja koska on kielletty käyttämästä ”sivistyssanoja” kuten ”informoida”, suomennetaan ”I will inform the president” → ”tiedotan presidenttiä”.

    Tässä asiassa Yle tuskin on käyttänyt muuta kuin STT:n uutisen tekstiä.
  7. Lauseessa ”Mikä on tämän lauseen objekti” ei ole objektia, joten lause on epätosi.

    Opettelepa viisastelemaan paremmin.
  8. En tiedä, miten magneettivuot liittyvät asiaan (”gaussi” on magneettivuon tiheyden yksikkö, joka on saanut nimensä suuresta matemaatikosta ja fyysikosta Carl Friedrich Gaußista), mutta todistaminenhan on helppoa, jos saa itse valita logiikan. Ja tässähän täytyy olettaa, että saa, koska väärien väitteiden ”todistaminen” vaatii väärän logiikan.

    Esimerkiksi näin:

    100 = 50 + 50 = 50 + (−50)(−1) = 50 + (−50)(√(−1))² = 50 + (−50)√((−1)²) =
    50 + (−50)√1 = 50 − 50 = 0 = 0 + 0 + 0 + … = (1 − 1) + (1 − 1) + (1 − 1) + … =
    1 + (−1+ 1) + (−1+ 1) ) + (−1+ 1) + … = 1 + 0 + 0 + 0 + … = 1. ■
  9. 2071 Alt X tuottaa merkin U+2071, joka ei ole yläindeksi ykkönen vaan SUPERSCRIPT LATIN SMALL LETTER I, ”ⁱ”. Yläindeksi ykkönen ”¹” on U+00B2, eli sen voi kirjoittaa B2 Alt X. Myös Alt 0185 toimii.

    Kun määrittelet ”pikanäppäintä” Wordissa, niin todellisuudessa on annettava näppäinyhdistelmä ja nimenomaan sellainen, jossa on mukana Ctrl, Alt tai AltGr. Esimerkiksi yläindeksi ykköselle voisi määritellä yhdistelmän AltGr 1, joka on yleensä vapaana. Tosin vastaavaa ei kannata tehdä kakkoselle, koska AltGr 2 on määritelty tuottamaan @-merkki.

    Alt X -koodeja et voi itse määritellä; ne toimivat Unicode-standardin mukaisilla numeroilla. Oletkohan ehkä vahingossa määritellyt Alt X:lle uuden merkityksen?
  10. Niinhän se menee. Asian oivaltaisi ehkä helpommin, jos eksponentit olisivat vaikka 0,001 ja 1000. Silloin huomattaisiin paremmin ajatella, että ykköstä isomman luvun korottaminen positiiviseen potenssiin tuottaa aina yli ykkösen ja toisaalta ykköstä pienemmän luvun korottaminen positiiviseen potenssiin tuottaa aina alle ykkösen (vieläpä sitä pienemmän, mitä isompi eksponentti on).
  11. ”Oikea muoto” on aika suhteellinen käsite tällaisissa tapauksissa. Yhdellä tapaa virallinen on kai lentoaseman sivuilla http://tahiti-aeroport.pf käytetty asu ”Faa’a”.

    Alkuperäinen nimi on kuitenkin tahitinkielinen, ja sen tarkka asu on ”Fa’a’ā”. Toisaalta tahitissa ei kovin yleisesti käytetä sen enempää heittomerkkiä (glottaaliklusiilin merkkiä) kuin vokaalin päällä olevaa viivaakaan (pituusmerkkiä).

    Pysty heittomerkki (') on joka tapauksessa väärin: se ei kuulu minkään ihmiskielen oikeaan ortografiaan, vaikka sitä usein käytetään tietämättömyyden, laiskuuden ja joskus teknisten rajoitusten takia.

    Genetiivin muodostus ei ole ongelma: loppuun lisätään ”n”. Illatiivi on haastavampi. Loppuvokaali lienee tulkittava pitkäksi sekä tahitissa että ranskassa, joten illatiivin pääte olisi ”han”.
  12. Voihan niissä käyttää heittomerkkiä, jos haluaa. Tosin jos teksti menee kielentarkistukseen, pitää varautua siihen, että asiaan puututaan. Mutta kyllähän tuollaista muuten voi harrastaa.

    Käytännössä tarve on aika pieni, koska asiayhteydestä voi yleensä päätellä, mitä tarkoitetaan. Kieli sietää melkoisen määrän monitulkintaisuutta yksityiskohdissa.
  13. Ovat kaikki periaatteessa oikein, mutta ”2010-vuonna” on niin vanhahtava, ettei sitä kannata käyttää.

    (Asia muuten selviäisi varmaan paremmin kielenoppaista kuin täältä kysymällä, koska täällä kuka tahansa ja hänen veljensä voi vastata mitä sattuu ja usein vastaakin. Keskustelupalstoilta ei kannata olettaa saavansa oikeita vastauksia kysymyksiinsä. Nämä ovat lähinnä terveellisempi vaihtoehto kapakkakeskustelulle.)
  14. Kun korjaamaan ruvettiin, niin korjaanpa sitten korjausta: Väärän merkin käyttö on ortografinen virhe, ei typografinen, vaikka se toki usein huonontaa typografista asua. Korjauksessa esitetty ”–80 %” ei sekään ole oikein, vaan on kirjoitettava ”−80 %”. Ajatusviiva ei ole miinusmerkki. Viitteitä: SFS 4175, SFS-ISO 80000-2.

    Lisäksi prosentti-ilmauksen käyttö tällaisessa yhteydessä on kyseenalaista. Ilmaus ”–80 %” tarkoittaa lukua –0,8. Mitä merkitsee, että saa matkan miinus nolla pilkku kahdeksan? Tässä tarkoitettaneen, että matkan hinnasta saa 80 %:n alennuksen eli matkan saa 20 %:lla normaalihinnasta. Ennen vanhaan tällainen osattiin sanoa kunnolla.

    Sanan ”vaan” käyttö sanan ”vain” tilalla on itse asiassa suhteellisempi kysymys: puhekielen piirteiden käyttö mainosteksteissä on varsin tavallista, ja sen paheksuminen osoittaisi arveluttavaa piukkatipoisuutta.
  15. Suomalaisempi sana on ”liikennöidä”. Se esiintyy mm. Blue1:n nettivarausjärjestelmän teksteissä: kun on varaamassa vaikkapa lentoa Tampereelta Kööpenhaminaan, näkyy tietojen joukossa esimerkiksi seuraavanlainen teksti: ”Liikennöivä yhtiö Golden Air”.
  16. Se on varsin vanhahtavaa, mutta vanhemmalle ihmiselle ei kannata kovin herkästi sanoa, että jokin hänen sanomansa on väärin. Yksi syy on, että vanhemmat yleensä tietävät paremmin, ja toinen syy se, että he eivät ihan vähällä myönnä olevansa väärässä. ☺

    ”Mitätöntää” oli tietoisen kielenohjailun tuote, jolla pyrittiin korvaamaan sana ”mitätöidä”, jota pidettiin väärin johdettuna (”ei ole olemassa sanaa ’mitättö’”). Uudismuodoste pääsi mm. Nykysuomen sanakirjaan ja moniin kielenoppaisiin, mutta se ei koskaan tullut yleiseen käyttöön. Ja jo vuonna 1979 kielilautakunta otti seuraavan kannan:

    ”Lautakunta pitää hyväksyttävinä johdoksia mitätöidä ja mitätöityä. Muut -ton-adjektiiveista johtuneet privatiiviverbit ovat normaalisti tyyppiä kalkitontaa, kuonatontaa, vaaratontaa, ja myös mitätöntää on jatkuvasti käypä.”

    Uusimmat sanakirjat jo esittävät ensisijaisena todella käytössä olevan sanan ”mitätöidä”, mutta mainitsevat sanan ”mitätöntää” sen rinnakkaismuodoksi. Joten paha sitä on vääräksikään väittää.
  17. Kiellettyjä tavutuksia ovat sellaiset, jotka tehdään kohdasta, jossa ei ole tavunrajaa, esimerkiksi tav-utus. Lisäksi on kiellettyä erottaa sanasta yhtä kirjainta eri riville, esimerkiksi istu-a. Periaatteessa pitäisi erottaa toisistaan tavutus ja rivitys: sana ”istua” jakautuu tavuihin ”is”, ”tu” ja ”a”, mutta jälkimmäiseltä rajalta ei saa jakaa eri riveille.

    Muutoin kielenhuollon ohjeet ovat lepsuhkoja. Niiden mukaan ”ei suositella” sanan jakamista vokaalien välistä. Tiukempaakin linjaa on ehdotettu, ks. esim.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/rivijak.html

    Käytännössä vokaalien välistä jakaminen on varsin tavallista, koska sen estäminen vaatii käsityötä aika paljonkin. Tavutus hoidetaan yleensä ohjelmilla, jotka tekevät siinä virheitä. Useimmiten kukaan ei kuitenkaan tarkista rivitystä. Ei juuri ole oikolukijoita. Jos tekstin kirjoittaja saa oikovedoksen tarkistettavakseen, hän ei yleensä viitsi tai osaa tarkistaa rivitystä. Havaittujen virheiden korjaaminen vaatii työtä ja saattaa aiheuttaa ladelmaan ongelmia, jopa rivimäärän muuttumisen – ja kenties väärän tavutuksen tekstin myöhempään kohtaan.
  18. Englannin mukaanhan sen pitäisi olla ”saibernetiks”. Miksi valittaa yhdestä kirjaimesta?

    Voisi luulla, että ”kybernetiikka” johtuu ruotsista (jossa on kyllä sekä ”kybernetik” että ”cybernetik”), mutta todennäköisesti suomen sana on pikemminkin lainautunut suoraan saksasta (Kybernetik).
  19. Tietosanakirjoissa kerrotaan, että ääntämys olisi [lauréeus], missä akuutti osoittaa pääpainoa. Käytännössä vieraiden nimien ääntämys useimmiten mukautuu suomen kieleen niin, että pääpaino asettuu ensimmäiselle tavulle: [laureeus]. Arkikielessä ääntämys voi usein olla [laureus]. Kirjoitusasun mukainen ääntämys sen sijaan olisi aika teennäinen ja väärä.

    Nimi lienee alkuperältään lähinnä keskiajan latinaa, ”munkkilatinaa”, sillä oikeassa latinassa on sana ”laureus”, joka on laakeripuuta (laurus) tarkoittavan sanan johdos, ’laakeripuinen, laakeripuu- laakeri-’. Jonkin sekaannuksen takia on ilmeisesti e:n tilalle kirjoitettu ae, ja samalla paino on siirtynyt.

    Kreikka ei liity asiaan. Toisin jotkin kreikan αιος-loppuiset (aios-loppuiset) sanat on latinisoitu aeus-loppuisiksi, mutta sellaisia ei taida juuri olla sukunimissä.
  20. Tuon sivun neuvot ovat vuodelta 2004 mutta sisällöltään paljon vanhentuneempia. Kuka oikeasti enää puljaa frame-sotkujen kanssa? Ja mitähän ongelmaa oikeasti yrität ratkaista? Tuolla sivulla puhutaan palvelinvirheiden käsittelemisestä frame-tekniikalla, missä ei tunnu olevan hirveästi järkeä.

    Etkä sitten laittanut sen sivun osoitetta, jossa oma yritelmäsi on.
    21. 37 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt