Vapaa kuvaus

Aloituksia

52

Kommenttia

2626

  1. "Niitähän löytyy koko ajan mutta ne löydöt selitetään virheiksi. Keksitään mitä milloinkin miten maakerrokset ovat sekottuneet ja muuta yhtä jännää."

    Voihan vlttu... Nyt pitäisi alkaa hävittämään ja mitätöimään geologisia havaintoja jotta saataisiin evoluution kiistattomat havainnot kumottua ja kreationistinen maailmanjärjestys tilalle. Miten olisi lysenkolaisuus, herätetäänlö se henkiin saman tien?
  2. Pitäisiköhän minun ilmoittautua tällä palstalla ensimmäiseksi, joka ei omien tutkimustensa perusteella ymmärrä evoluutiosa tuon taivaallista tai hel'vetillistä. En ole 17. ikävuoteni jälkeen pitänyt edes mikroskooppia kädessäni tai tuijottanut siihen, en ole osallistunut minkäänlaisiin kaivauksiin enkä lukenut montakaa evoluutiota tai sitä kritisoivaa kirjaa (no, yhden perusteellisesti, nimittäin Evoluution kriittinen analyysi -kirjan).

    Täällä pääsee perehtymään asiasta enemmän tietävien kommentteja. Itseäni kiinnostaa suuresti argumentaatio ja lähdekritiikki. Onko kaikki ennalta paalutettua kuten SepäSe'llä, jonka mielestä kaikki oleellinen on jo ilmoitettu Raamatussa ja mikään myöhemmin saatu tai saatava tieto ei pysty sitä kumoamaan? Entä sitten tieteen itseään korjaava mekanismi ja kunnianhimoiset, riippumattomat tutkijat, jotka etsivät kultaa ja kunniaa ja ennen kaikkea uusia tieteellisiä löytöjä noudattaen tieteessä vahvistettuja menettelytapoja?

    Matkaillessani Lähi-Idässä olen tavannut paljon näkymiä entisestä merenpohjasta. Tällaiseen antaa mahdollisuuden mm. Kuolleen Meren tie (tie no 90 Tiberiaksesta Eilatiin) sekä tie numero 1 (etenkin sen Jerusalemin ja Jerikon välinen osuus). Hienoja näkymiä tätä ajatellen on myös Jordanian puolella Aqabasta pohjoiseen, reitin alkuosuudella. Näissä pakoissa voi havainnoida kerrostumia, niiden järjestystä ja rakennetta. Vanhojen sedimenttien johdunmukaisuus on ilmeinen.

    Saman tyyppisiä havaintoja voi tehdä vaikka Gran Canarialla, ajettaessa esimerkiksi Arguineginista Tejedalle.

    No, tuskin kukaan muu kun minä on niin hupsu että matkaillessaan katselee kallionseinämiä... Niistäkin voi oppia paljon.

    Eroosion jälkiä katsellessa voi aika paljon päätellä aikajanoista. Kun arvioit kivilajin kovuuden ja katselet vuoren juurella kenties satojen metrien paksuisia lohkareläjiä jotka ilmiselvästi ovat erodoituneet vulresta, voit jo selvällä järjellä arvioida että tuo ei ole tapahtunut ihan tuhannessa vuodessa. ("Paljonkohan tuolta tulee kiveä alas päivässä? Kuukaudessa? Vuodessa?" on hyvä kysymys.)

    Niin että Sepä Se'n ja *JC:n satuja on viihdyttävää lukea.
  3. "Heijastelen siis omiin kokemuksiini aiheesta, ja siihen miten itse pääsin lopulta eroon harhoistani. En voi siten olla ajattelematta että ehkä joku muukin havahtuu samalla tavalla todellisuuteen. Luonnollinen reaktio, projektio."

    Kerrot samalla minun tarinaani. Herääminen todellisuuteen oli (no, ainakin omasta näkökulmastani) hidan ja tuskallinen. Kun samaan aikaan romuttui uskoni raamatun kaikkivoipaisuuteen ja sen maailmankaukkeutta, moraalia ja etiikkaa kannattelevaan vaikutukseen, myllerrys oli melkoinen.

    Ennen tätä suorastaan ylpeilin sillä, miten vahva olin uskossani. Ainakin tuolloin helluntaipiireissä oli sankareita, jotka ääneen kehuskelivat sillä, että kaikista aistien ja tieteen todistuksista huolimatta ainakaan HE eivä't luovu kirjaimellisesta raamatuntulkinnastaan.

    Omalta osaltani keskeinen liikkeellepaneva voima oli toki selvän ottaminen oman homoseksuaalisuuteni ja uskonnon välisestä suhteesta. Muistan kuitenkin erään keskustelun, joka aika lailla avasi silmiäni.

    Tuttuni kysyi minulta, miksi en ota kirjaimellisesti koko raamattua, koska jotkut kohdat kuitenkin otan (kuten vedenpaisumuksen). Sanoin osan Vanhasta Testamentista olevan allegorista. Oli myös puhetta Vanhan Liiton laeista sekä eräistä Uuden Testamentin ohjeista ja uskovien tunnusmerkeistä (kuolettavan myrkyn juomisesta, skorpionin pistoista, sairauksien paranemisesta). Huomasin poimineeni vertauskuvallisiksi ajattelemani kohdat täysin mielivaltaisesti.

    Vaikka ajattelinkin kaiken olevan Jumalalle mahdollista, en saanut myöskään paratiisin ajateltua olotilaa sopimaan raameihin; jos eläimet eivät syöneet toisiaan eikä mitään evoluutiota ole tapahtunut, miten leijona selvisi ruuansulatuksensa kanssa kasvisravinnosta ja mitä muurahaiskarhu söi?

    Kysymyksiä alkoi kasaantua ja vataus alkoi selvetä. Mitään luojajumalaa (ainakaan raamatun tarkoittamassa kirjaimellisessa merkityksessä) ei ole, eivätkä havainnot kadonneet sillä, että kiistin niiden olemassaolon. Ja miksi jumala olisi kylvänyt näennäistodisteita ympäriinsä vain ihmistä harhauttaakseen?

    Olisi kiinnostava kuulla, onko sinulla kretarded mitään vastaavia kokemuksia.
  4. Saara: "Meillä on tänään ollut oikein mukava keskustella, kun olen viestejäsi poistatellut. Ne ovat olleet niitä riidan haastamis viestejä ja toisten haukkumisia."

    Näin ulkopuolisena on hiukan vaikea käsittää, miksi te kaksi niin samanlaista ihmistä ette pärjää keskenänne. Tai sitten kysymys onkin juuri sellaisestam samankaltaisuudesta, jossa eri tavalla ajattelevan ihmisen sietäminen on erityisen vaikeaa.

    Sääli. Olisitte muuten mainioita keskustelujoita, mutta henkilökohtaisuuksiin meneminen tuntuu olevan suorastaan ravintoa teille.