- Otetaan vielä pykälä eri suuntaan: Sata vuotta sitten purret oli yleisimmin varustettu kahvelirikein. Bermuda (= Marconi) -riki keksittiin satoja vuosi sitten, mutta yleistyi vasta 1900 alkukymmeninä. Muitakin toki on. Nykyään ei käytännössä juuri muita tehdä ja käytetä kuin Bermuda -rikejä (tutun näköinen konfiguraatio, jossa isopurje on kolmion muotoinen, litsattu etuliikistään mastoon ja alaliikistään tai skuuttikulmastaan jäykkään ja mastoon saranoituun puomiin). Vanhat kahvelirikatut klassikotkin usein muutettu bermudarikille.
Purjelaivojen rikityypit onkin sitten oma stoorinsa. - Tankkien ja putkistojen klooraamista käytetään vesilaitoksilla. En ole sen enempää miettinyt asiaa, vaan kloorannut keväisin seuraavasti: Alkuun kymmenisen litraa vettä tankkiin ja reilusti kloriittia (reilusti = vähän enemmän kuin kloriittipurkin ohje suosittelee). Pumpataan putkiin ja hanoihin. Annetaan vaikuttaa pari päivää. Tankki täyteen ja lievä lisäannos kloriittia tankkiin. Tuo liuos saa hölskyä tankissa parin viikon kevätpurjehdukset. Sen jälkeen tankki tyhjäksi ja tuoretta vettä täyteen. Loppukausi tankkivettä käytetään juomavetenä. Ei hankala homma ja ei tuosta ainakaan haittaa ole.
- Tehtaan vaihtosuositus kuulostaa järkevältä.
Pari moottorinvaihtoprojektia olen tehnyt ja molemmissa erikseen pysähtynyt harkitsemaan, että olisiko Lombardini varteenotettava vaihtoehto. Moottori on moderni ja paperilla hyvä (kevyt, hiljainen, taloudellinen). Nokkahihna on ollut pääsyy siihen, että se on jäänyt harkinnasta pois. Venemoottorin tärkein ominaisuus on luotettavuus. Lombardinissa on liikaa sellaista jota en pysty itse merellä huoltamaan ja/tai korjaamaan. Lisäksi: jos oletetaan käyttöiäksi 30 vuotta, joutuu hihnaremontin tekemään kaksi kertaa -> Ylimääräinen vaiva ja kustannus. - Tiedä häntä mitä myyjä on selittänyt, mutta äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että eristävyys jää hiukan uretaanilevyä huonommaksi. Vertasin siis 20mm uretaanilevyn ja kaksinkertaisen 10mm Aerogel:n K/U arvoja. Toki taipuisa materiaali on varmaan kivempi asentaa.
- Hyvää tarinaa ei kannata pilata totuudella.
- Arvaus ja toive: Venevero ei koskaan toteudu, koska verotusta ei ole mahdollista toteuttaa tasapuolisena ja yhtenäisenä nykyisen vesikulkuneuvorekisterin pohjalta - eikä millään muullakaan perusteella. Verorahat jää keräämättä ja sitä vajetta paikataan kahdella tempulla: 1. lakkautetaan kokonaan vesikulkuneuvorekisteri. Sillä saavutetaan x M€ vuotuinen säästö (näin tehtiin Ruotsissa vuosia sitten). 2. korotetaan polttoaineveroa sentin litra ja sillä kerätään moninkertaisesti enemmän kuin veneverolla koskaan on haaveiltu kerättävän.
- Jolla mukana ja vene ankkuriin, siinä varmin ja helpoin yksinseikkailijan rantautumisproseduuri.
- Juuri näin. Jos joku luulee, että polyesteripinta on "viimeisen päälle" ja ainoa oikea, on pahasti väärässä. Tehtaalta vene tulee polyesteripinnalla vain ja ainoastaan koska se on helpoin ja halvin menetelmä tehdä "riittävän" hyvä pinta myytäväksi. En usko, että yksikään veneenveistäjä on sitä mieltä, että vene toimitetaan polyesteripinnalla sen takia että se olisi hyvä. Ei, vaan sen takia että se on halpa ja köyhä asiakas ei ole valmis kalliimmasta pinnoitteesta maksamaan. Kallimmissa ja hienommissa veneissä rungot on poikkeuksetta maalattu. 2k polyuretaanimaali on paljon parempi kuin polyesteripinta. Gelcoat ja topcoat ovat molemmat polyesteriä.
- Joissain kilpaveneissä rake "otetaan" lenssille pois vetämällä mastoa ylimääräisellä fallilla reilusti eteenpäin siten että keulastaagi on aivan löysä.
- Mahdotonta sanoa paljonko on paljon tai liian paljon. Jos näet jossain samalla venetyypillä kilpailevan veneen niin kysy ja/tai katso mallia. Täältäkin saatat saada vinkkiä jos kerrot venetyypin. Suorilla saalingeilla varustetussa veneessä kokeileminen on onneksi helppoa. Rohkeasti vaan kokeilemaan.
- Metsään menee. Gelcoat ei toimi pintaan levitettävänä pinnoitteena. Sitä käytetään muotin ja laminaatin välissä ja kovettuu ainoastaan ilmattomassa tilassa. Pintaan maalin tavoin levitettävä polyesteripinnoite on nimeltää topcoat. Muuten sama aine kuin gelcoat, mutta siinä on mukana huomattava annos parafiinia, joka levittämisen jälkeen nousee pintaan ja muodostaa ilmatiiviin kalvon joka mahdollistaa polyesterin kovettumisen. Sekä gel- että topcoat ovat siis värjättyä polyesterihartsia. Polyesteri ei ole erityisen hyvä pinnoite. 2-komponentti polyuretaanimaali on oikea tuote tuohon käyttötarkoitukseen. Maksaa toki. Edullisempi ratkaisu on ihan perinteinen 1-komponentti kalustemaali, esim unica tai miranol.
- Alkuperäiselle kysyjälle: Onko akselissa (ja/tai potkurissa) kunnollinen sinkki? Syöpyykö nopeasti?
- Herkissä ja reiluhkosti rikatuissa veneissä, joissa pitää aktiivisesti päästää ison skuutista puuskissa on saksalainen ylivoimainen, sekä nopeuden että skuuttaajan kestävyyden kannalta. Siis kilpakäyttöä tarkoitan. Matkapurjehdukselle voi tietenkin reivata siten ettei tarvitse puuskissa paljoa päästellä.
- Rengassinkin kalina on erittäin yleinen "vika", ellei jopa ominaisuus.
- Kyseessä ei ole trolli. Saksalaisessa skuuttisysteemissä jatkuva skuutti on todellakin jatkuva ja yhtenäinen lenkki, eikä köyden päät voi olla missään kiinteässä osassa kiinni.
En suosittele. Saavutettava etu ei voita kasvanutta hässäkkäpotentiaalia. Ison skuutissa on väkisin reilusti pituutta ja katkamattomana sen selvittäminen on hidasta. Ison skuutti pitää olla aina nopeasti päästettävissä. - Onko akselissa sinkki?
- "Weekend sailor" ennakko ensi-illassa Turussa tulevana viikonloppuna.
- Tämä on hyvä keskustelu ja sisältää valaisevaa raporttia.
Mun johtopäätös on se, että muutaman tonnin investoinnilla pääsee nauttimaan vaivattomasta, mutta melko kalliista sähköstä. 6€/litra ja sillä saa tuotettua n. 90 Ah.
EFOY 80 mallin vuorokausituotosta vastaavan aurinkopaneeliarsenaalin saa n. 500€:lla. Se leipoo ilmaista sähköä täysin äänettä ja nolla -huoltotarpeella. Odotettu käyttöikä 15-20 vuotta ja oletan sen joka tapauksessa olevan huomattavasti pidempi (n. tupla?) kuin polttokennoilla. Toki aurinkokennojen sijoittaminen veneessä on haastavaa. Aurinkolinjalla aion jatkaa toistaiseksi. - Mulle on joku joskus esittänyt arvion, jonka mukaan: meikäläisillä kesäkeleillä ja poutasäällä kohtalaiseen paikkaan asennetulla vaakapaneelilla saisi 12V järjestelmään talteen vuorokaudessa n. puolet paneelin nimellistehosta ampeeritunteina akustoon. (Esimerkki: 50W paneelilla saisi n. 25 Ah vuorokaudessa talteen akustoon). Kohtuullisen epätieteellinen määritelmä, mutta olen siinä uskossa, että pitää melko hyvin paikkansa. Olisi mielenkiintoista kuulla millaisia arvioita, kokemuksia ja kenties jopa mittaustuloksia koskien kokonaistuottoa muilla.
- Mutta jos ei edes naksahda niin tarkoittanee sitä että koko murikka on "pimeänä"?